Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 11.12.2018

Pöydältä

Lapinlahden sairaala-alueen tulevaisuus

Tästä yritetään hieroa kompromissia. Katsotaan mitenonnistuu. Olisi kovin toivottavaa, että nykyisen kaltainen toiminta voisi jatkua, mutta aivan kuinka paljon tahansa kaupunki ei voi sitä subventoida. Muiden kaupunkikulttuuria elevöittävien hankkeiden pitäisi olla samalla viivalla. Nämä pitäisi oikeastaan tehdä niin, että tiloista peritään markkinavuokra ja sitä vastaava summa annettaisiin asianomaisen lautakunnan käyttöön. Lautakunta vertailisi tätä kohdetta muihin rahareikiin ja käyttäisi rahat siihen, missä niistä saisi parhaan vastineen.

Mutta vaikka tämä käytäntö olisi loogisesti oikein, ei siihen voi siirtyä vain näissä hankkeissa, vaan silloin pitäisi katsoa kaikkea muutakin piilotettua subventiota, myös niitä kokoomuksen lempilapsia. Esimerkiksi Viikinrannan teollisuusalueen tonteista pitäisi periä yhtä paljon kuin asuntovaihtoehdossa ja kaupunki maksaisi yritystukea varastojen pitäjille. (EU:lla tosin olisi tähän tukeen varmaan oma mielipiteensä)

Vallisaaren ja Kuninkaansaaren asemakaavaehdotus

Malmin lentokentän alueen kaavarunkoehdotus.

Huoleni lähiömäisistä pistetaloista oli ilmeisesti turha. Ne olivat siinä vain esimerkin luontoisesti, eivätkä olleet ehdotus tulevasta korttelirakenteesta. Siitä päätetään myöhemmin.

Uudet asiat

Teollisuustonttien vuokrausperiaatteita

Näissä on mukana suuri annos elinkeinopolitiikkaa, suomeksi piilosubventiota. Oikeastaan sitä ei pitäisi olla, mutta päätös tästä pitäisi tehdä kaikkia kuntia koskevana. Helsinki ei voi yksin luopua tästä käytännöstä. Vähän on kuitenkin ongelmallista, että pääkaupunkiseudulla suositaan työpaikkoja asuntojen kustannuksella, vaikka toimitilatonteista on ylitarjontaa ja asuntotonteista huutava puute.

Sitä kohtaa kuitenkin ihmettelen, että kun tontin kaavanmukainen tehokkuus on 1,0, vuokra peritään 0,6:n mukaan tai jos 0,6 ylittyy, toteutuneen rakennusoikeuden mukaan. Ei pitäisi antaa alennusta siitä,että käyttää tontin vajaatehoisesti. En tarkoita, että vuokratasoa pitäisi nostaa vaan, että vuokra ei saisi rippua siitä, miten hyvin tontin käyttää.   

Vuokrausehtoihin on piilotettu start up -yrityksen ulosrajaus: työpaikalla ei saa asua. 🙂

Entinen ilmavoimien esikunta muutetaan asunnoiksi

Hollantilaisentiellä Munkkiniemessä Eliel Saarisen piirtämä upea toimistorakennus muutetaan asunnoiksi. Rakennus on ollut paitsi ilmavoimien esikuntana, myöhemmin Valtion koulutuskeskuksen tiloina, mutta nyt pääosin tyhjillään. Asumiskäyttö on ihan hyvä vaihtoehto. Joku tutkiva journalisti voisi selvittää, suostuuko kaupunki valtion hakemuksiin muuttaa toimitiloja asunnoiksi vapaamielisemmin kuin muiden hakijoiden hakemuksiin.

Tuusulanbulevardin suunnitteluperiaatteet

Tämä on merkittävä juttu. Uusi koti 20 000 asukkaalle. Kun tässä on näytetty, miten bulevardit toimivat, voidaan varmaanki nosayleiskaavoina esittää KHO:n nyt poistamia  bulevardeja (60 000 – 80 000 asukasta).

 Lausunto MAL 2019 -sopimuksen luonnoksesta

Näissä MAL-sopimuksissa virkamiehet neuvottelevat erittäin tärkeistä asioista ja sitten luottamushenkilöt saavat antaa lausunnon. Pitäisi olla jokin kuntia laajempi demokraattinen elin, jossa voitaisiin myös äänestää.Pakolliseen konsensukseen pyrkiminen johtaa kovin vesitettyihin päätöksiin.

 Helsingin asuntotuotantotavoite 6 000 asuntoa/vuosi on kovin matala.

Kaikki seudun ydinkunnat sitoutuvat kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuuteen 30 %. En tiedä, onko tämä tehokas tapa parantaa asumisolosuhteita, mutta jos tämä tie valitaan, sen pitäisi koskea kaikkia kuntia. Kohdennetusti, myös Espoon pitäisi osoittaa näihin asuntoihin pienituloisia eikä valita asukkaita veronmaksukykyä painottaen.

Lausunto Helen Oy:n Tattarisuon lämpölaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Olen tässä asiassa jäävi, joten ei tästä sen enempää.

Tulosbudjetti vuodelle 2019

Valtuusto on budjetista päättänyt ja khs ohjeistanut, joten ei tässä tehdä muuta kuin todetaan.

Työtorin pihan ja Tukkutorinkujan katusuunnitelmat

Nämä ovat kevyelle liikenteelle tarkoitettuja niin, että huoltoajo on sallittu. Mielenkiintoa herätti se, että joku tontin omistaja on protestoinut sitä, että päällysteiden tekeminen tontilla kuuluu maanomistajalle eikä kaupungille.

14 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 11.12.2018

  1. ”Kohtuuhintaisen asuntotuotannon” osuus pitäisi olla n. -10% ja tavoitteena tulisi olla vuokratalokannan ja hitas-kannan vähittäinen hivuttaminen markkinaehtoiseksi.

    Tuon voi haluttaeessa toteuttaa jotakuinkin budjetti- ja taseneutraaleiksi kaikille osapuolille nostamalla vuokria ja lisäämällä tukia. Samaa voisi tehdä hitaksien tapauksissa, tonttivuokrat markkinatasolle ja sitten maksetaan tukia hitas-taloyhtiöille.

    Kun subventiot ovat oikeina euroina kunnan budjetissa, niin idioottimaisuuksiin on paljon helpompi poliitikkojen puuttua: säästetäänkö miljoona vuodessa ylemmän keskiluokan asumissubventioista ja korjataan kaikki kunnan koulut?

    Vähitellen sama homma sitten kattamaan kaikki kunnan toiminta golfkenttien vuokraukser mukaanlukien…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Osmo Soininvaara:
    Huoleni lähiömäisistä pistetaloista oli ilmeisesti turha. Ne olivat siinä vain esimerkin luontoisesti, eivätkä olleet ehdotus tulevasta korttelirakenteesta. Siitä päätetään myöhemmin.

    Erittäin hienoa! Poliitikkojen pitää vielä varmistaa, että esimerkki ei innoittanut ketään kaavoittamaan huonoa lähiötä, kun vaihtoehtona on hyvän kantakaupungin rakentaminen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Vihdintien bulevardi lienee vuorossa ensimmäisenä. On varsin uskaliasta olettaa, että sen toteutuessa saataisiin myönteistä näyttöä liikenteen sujuvuuden parantumisesta, erityisesti kun Vihdintien varrella Pohjois-Espoossa sijaitsevaa yksityisautoiluvaltaista Kalajärven asuinaluetta on suunniteltu laajennettavaksi. Yksityisautoilun tarvetta sieltä jopa varta vasten lisätään Helsingin ja Vantaan toimin kun suoria linja-autoyhteyksiä alueelta Helsingin keskustaan on lakkautettu ja asukkaat pakotetaan vaihtamaan kulkuneuvoa Kehäradalla.

    Kielteinen näyttö liikenteen sujuvuudelle Vihdintiellä ja Kehien ja Hämeenlinnanväylän kuormittuminen voi johtaa myöhemmin Tuusulanväylää koskevan kaavavalituksen läpimenoon sikäli kun Tuusulanväylällä ei bulevardisointia ole vielä ehditty alkaa toteuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko Nummelin:
      Vihdintien bulevardi lienee vuorossa ensimmäisenä. On varsin uskaliasta olettaa, että sen toteutuessa saataisiin myönteistä näyttöä liikenteen sujuvuuden parantumisesta, erityisesti kun Vihdintien varrella Pohjois-Espoossa sijaitsevaa yksityisautoiluvaltaista Kalajärven asuinaluetta on suunniteltu laajennettavaksi. Yksityisautoilun tarvetta sieltä jopa varta vasten lisätään Helsingin ja Vantaan toimin kun suoria linja-autoyhteyksiä alueelta Helsingin keskustaan on lakkautettu ja asukkaat pakotetaan vaihtamaan kulkuneuvoa Kehäradalla.

      Kalajärvi on siis pieni espoolainen omakotitalovaltainen asuinalue kaukana Kehä III:n takana, melko lähellä Luukin ulkoilualuetta. Sen asukkaiden yksityisautoilla ei saada yhtä Mannerheimintielle päätyvää bulevardia juurikaan täytettyä. Varsinkin, kun alueen joukkoliikenteeseen ollaan nyt panostamassa merkittävästi, mikä onnistuu tiheämmin asuttujen alueiden subventiolla lipun hintaan ja sitä kautta siirtymällä liityntäliikenteeseen Kehärataan sekä uuteen Vihdintien runkolinjaan tukeutuen. Samalla myös Hämeenlinnanväylän seutubussit yhdistetään runkolinjaksi. Niistä siirtymä aikanaan pikaratikkaan on luontevaa. Eli maaseutumainen liikenne on lopultakin korvautumassa kaupunkimaisella.

      Tuusulanbulevardin 20 000 asukkaan kapasiteetti on uuden asuntotuotantoehdotuksen mukaisesti täyttymässä kahdessa vuodessa. Eli senkin puolesta toivottavaa on, että projekti etenee ripeästi. Kaiken lisäksi rakentaminen on lähtökohtaisesti edullista: ei tarvitse rakentaa miljardien raskasta raideinfraa kuten Espoossa tai Kehäradalla, vaan valmiina on käsittämättömässä vajaakäytössä oleva Käpylän asema, jossa pysähtyy junia useisiin suuntiin lähes jatkuvasti. Sekä lisäksi pian valmistuva Raide-Jokeri.

      “Bulevardin varrella olevat kaupunginosat täydentyvät yhtenäiseksi kaupunkimaiseksi alueeksi.” Hyvästi siis kaupunkimoottoritie ja sen Käskynhaltijantien ja Käpylän asemanseudun eritasoliittymät.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kun tuntee rakennuksen, niin vanhan kadettikoulun muuttaminen asunnoiksi ei ole kovin järkevää. Rakennus sopii paljon paremmin toimisto, koulutus tai hotelli käyttöön. Jos sellaista ei löydy, niin puretaan pois uuden tieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. “Kun tässä on näytetty, miten bulevardit toimivat, voidaan varmaanki nosayleiskaavoina esittää KHO:n nyt poistamia bulevardeja (60 000 – 80 000 asukasta).”

    Valtio onnistui mutkistuttamaan asiaa uudelle runokverkkoasetuksellaan, joka sisältönsä puolesta lienee ollut todellinen syy noiden bulevardien kaatamiselle. Ainakin tuossa asetuksessa olevista teistä valtio valitti ja niistä, jotka eivät tuossa ole, se ei valittanut. Aika väännön tarvitsee Helsinki, jos meinaa laajentaa bulevardeja, ei siihen pelkkä pakollinen pikaratikka taida riittää.

    https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-asetus-maarittelee-paavaylien-palvelutason-maanteilla-ja-rautateilla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ei lopu Kehä I:lle, koska myös Länsi- ja Eteläsatamat ja pääsy niihin on todennäköisesti tulossa osaksi runkoverkkoa useiden lausunnonantajien palautteiden perusteella. Ne ovat joka tapauksessa jatkossakin vilkkaita satamia, joiden kautta kulkee sekä matkustajia että rahtia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. tpyyluoma:
        Runkoverkko loppuu Kehä I.

        Kunpa loppuisikin. Vai luenko nyt jotenkin väärin. Tuolta löytyy asetus:

        https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/68f47823-caf3-428d-b9a5-cf7167d3f3bb/213e4d94-3d89-4a7e-b4c4-fc09bdd3bb28/PAATOS_20181121071451.pdf

        Ja tuolta tieosat:

        https://www.liikennevirasto.fi/kartat/tiekartat

        Valtatien 1:n tieosa 3 on osa Huopalahdentieltä Kehä I:lle ja asetuksessa lukee:
        “1) Valtatie 1 Helsinki –Turku (tieosat 3-35)”

        Valtatie 4:n tieosa 102 on Koskelantieltä Kehä 1:lle ja asetuksessa lukee:
        “5) Valtatie 4 Helsinki–Lahti–Jyväskylä–Oulu–Keminmaa–Rovaniemi–Inari (tie-osat 102-426 ja 428 -560)”

        Sen verran kuitenkin annan peräksi että tosiaan kolmostien osuus taitaa alkaa vasta Pirkkolan tien kohdasta:
        “3) Valtatie 3 Helsinki –Tampere –Jalasjärvi (tieosat 101/2179 m -228”

        Lisäksi Länisväylää ei olekaan tuolla ollenkaan, joten senkin bulevardisointi onnistuu tuon asetuksen puolesta kyllä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. MikkoR:
        Sen verran kuitenkin annan peräksi että tosiaan kolmostien osuus taitaa alkaa vasta Pirkkolan tien kohdasta:
        “3) Valtatie 3 Helsinki –Tampere –Jalasjärvi (tieosat 101/2179 m -228”

        Vielä itseäni korjaten tuo 3 tien osus 101 alkaakin jo Tullinpuomista, joten kyllä tuo kantaverkon osuus alkaa Hakamäentieltä. Mielenkiintoinen huomio, että luonnoksessa kantaverkkoon oli sisällytetty koko 101 pätkä eli Mannerheimintien loppuosa, josta nyt on siirrytty tuonne Hakamäentielle. Eli kyllä nuo alkupisteet selkeästi Kehä 1:n sisällä on ihan harkittuja. En tiedä mitä tuo käytännössä tarkoittaa, mutta veikkaan että KHO:ssa käydään uudemman kerran uudelta kantilta, jos Turunväylää, Hämeenlinnanväylää tai Lahdenväylää meinataan bulevardisoida tasoristeysratkaisuilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Lapinlahden sairaalasta – “aivan kuinka paljon tahansa kaupunki ei voi sitä subventoida” on tietenkin totta, mutta totta on myös että nykyiset vuokralaiset Lapinlahden Tilajakamo Osuuskunta ja Lapinlahden Lähde maksavat vuokrissaan talon ylläpitokulut ja vähän päälle. Nykyinen vuokrataso kattaa lämmityksen, tonttivuokran ym. kulut. “Subventiot” liittyvät talon remontoimiseen, jota nyt on tehty ulkokuoren osalta talon “myyntikuntoon saattamiseksi”.

    Viikinrannan tapauksessa on olemassa selvä vaihtoehtoinen käyttötarkoitus, mutta Lapinlahden tapauksessa asia ei ole yhtään niin selvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Helsinki aikoo kääntää Tuusulanväylältä Mäkelänkadulle tulevan kaupungin sisääntuloliikenteen Veturitielle Keski-Pasilan läpi. Miksi Tuusulantietä pitäisi kääntää yhtään minnekään, kun nykyistä Mäkelänkatua pitkin pääsee kohtuullisen sujuvasti keskustaan saakka?

    Jos Tuusulanväylän sisääntuloliikenne ohjataan Veturitielle, yhteys katuverkkoon jämähtää kuitenkin viimeistään Pasilan eteläpuolella Eläintarhan Nesteen kohdalla Nordenskiöldinkadun ja Mannerheimintien ruuhkiin ja autot seisovat sitten siinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Lapinlahden hienossa ympäristössä sijaitsevaa sairaalaa ei pidä myydä millekään kiinteistösijoittajille tai hotelligryndereille, tai muuttaa sitä miksikään toimisto- ja asuntoalueeksi.

    Kaupungin tehtävä on pitää huolta sairaalarakennuksesta, ja etsiä vanhalle C. L. Engelin suunnittelemalle rakennukselle sen arvon mukaista kaupunkilaisia palvelevaa käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.