Sähkö viedään nyt Suomesta Viroon, koska päästöoikeuksien kohonnut hinta rokottaa saasuttavia virolaisia voimaloita

Päästöoikeuk­sien hin­nan nousu 20 euron tietämille on muut­tanut sähkö­markki­noi­ta merkit­tävästi. Virossa, jos­sa sähkön tuotan­non hiilid­iok­sidipäästöt ovat järkyt­tävän suuria, päästöoikeudet rasit­ta­vat pala­van kiv­en voimalaitok­sia noin 30 €/MWh. Niin­pä Suomes­ta viedään jok­seenkin joka päivä sähköä Viroon niin paljon kuin siir­toy­hteys kestää. Niin myös tätä kir­joitet­taes­sa. Enem­mänkin menisi, mut­ta ei pystytä siirtämään. Viron sähkön alue­hin­ta on erkaan­tunut Suomen hin­nas­ta, kos­ka siir­toy­hteys on liian pieni.

Sähkön viem­i­nen Suomes­ta Viroon lisää päästöjä Suomes­sa, mut­ta vähen­tää niitä Virossa aivan olan­nais­es­ti enem­män. Ilmas­to kiittää.

Näis­sä olois­sa CHP-voimaloiden alasajo Suomes­sa ei todel­lakaan ole mikään ekoteko. Tuhdim­man siir­toy­htey­den rak­en­t­a­mi­nen Suomen­lah­den ali sen sijaan olisi.

48 vastausta artikkeliin “Sähkö viedään nyt Suomesta Viroon, koska päästöoikeuksien kohonnut hinta rokottaa saasuttavia virolaisia voimaloita”

  1. Jos Suo­mi ostaa sähkön­sä Venäjältä ja Viro Suomes­ta, niin eikö Viro sil­loin osta sähkön­sä Venäjältä?

    Luulisi, että tulee halvem­mak­si ostaa suo­raan kuin kier­rät­tää Suomen kautta.

    Vastaa

    1. Pikem­minkin kyse on siitä, että Viro ostaa sähkö Ruot­sista Suomen kaut­ta. Venäjältä ei yleen­sä arkipäivisin tule sähköä Suomeen.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Pikem­minkin kyse on siitä, että Viro ostaa sähkö Ruot­sista Suomen kaut­ta. Venäjältä ei yleen­sä arkipäivisin tule sähköä Suomeen.

        Kesä on eri asia, mut­ta talvi­aikaan Venäjältä tuo­daan kyl­lä yleen­sä arkipäivisinkin sähköä. Esimerkik­si nyt parhail­laan päiväaikaan Venäjältä Suomeen tuo­daan sähköä 1474 MW, Ruot­sista 1434 MW ja Nor­jas­ta 30 MW. Viroon viedään 1031 MW. Käytän­nössä esimerkik­si nyt kyse on siitä, että Viroon viedään sähköä Suomen kaut­ta. Ajat­teleeko sähkön ole­van peräisin Venäjältä, Ruot­sista vai molem­mista, on lähin­nä ajat­te­lu­ta­pakysymys. Jos ajat­telee tuotan­non kor­vau­tu­van Venäjän tuon­nil­la, kyse on siitä, että päästökau­pan piiris­sä ole­van Viron tuotan­non tilalle tuo­daan päästökaup­pa-alueen ulkop­uolista sähköä. Tosin Viron tuotan­tokaan ei ole isol­ta osin tain­nut kor­vau­tua tuon­nil­la, vaan pala­va kivi palaa siel­lä yhä. Mut­ta sähköstä saa parhail­laan parem­man hin­nan puolestaan Viros­ta etelään ole­vis­sa mais­sa, joten Viron kan­nat­taa myy­dä taval­laan tuot­ta­mansa sähkön­sä etelään ja ostaa halvem­paa sähköä tilalle Suomes­ta, jonne sitä tuo­daan puolestaan Venäjältä ja Ruotsista.

      2. Tänään on lauan­tai. Jonkin ver­ran on tul­lut sähköä Venäjältä myös ark­isin, mut­ta hei­dän kap­a­siteet­ti­markki­nansa pitävät huol­ta siitä, että omat sähkön­tarve tyy­dytetään ensin.

      3. Jät­täkää viro­laiset rauhaan. Eivät ole kerin­neet kun­nol­la aset­tua kun jo joku on niskas­sa verot­ta­mas­sa. Mielestäni päästökaup­pa pitäisi lopet­taa ja antaa muun laista aoua. vähän niin kuin meil­lä annetaan joka syksy oppi­laille liiken­neope­tus­ta. Jenkit tekee ihan oikein jos eivät mak­sa turhas­ta. Jenkeil­lä on raame­ja lopet­taa tyhjästä mak­sami­nen . suosit­te­len sitä myös virolaisille.
        Ja sumalasille. Pitää ottaa jenkeistä ja monista muis­takin maista mallia ja lopet­taa päästökaup­paleik­ki. Mekin joudu­taan mak­samaan­turhas­ta. Sähkö on jo tarpeek­si kallista.

  2. Tämä on pelkästään posi­ti­ivi­nen uuti­nen. Siir­toy­hteyk­sien lisäämi­nen on kan­natet­tavaa. Viron pitäisi ajaa alas pala­vankiv­en laitok­set — se olisi melkoinen ympäristöteko. Valitet­tavasti poli­it­tis­es­ti kaivosten ja voimalaitosten sulkem­i­nen on vaikea asia. Kai­vok­set kun sijait­se­vat itä-virossa, jos­sa työt­tömyys on muu­ta maa­ta suurepaa ja väestö lähin­nä venäjänkielistä, eli vaikeam­min muual­la työl­listyvää. Sik­si ko. päätök­si­in tarvi­taan “tukea” niin taloudel­lisil­ta kan­nus­tim­il­ta kuin diplomatialta.

    Suomeen toivoisin todel­lista visio­ta hiilestä (polt­toaineena) luop­umiseen. Minus­ta perus­pa­likat sen rak­en­tamiseen ovat seuraavat:

    1: Ydin­voiman lisäämi­nen riit­tävän peruskuor­man ja toim­i­tus­var­man sähkön tuot­tamiseen. (vihreät voisi jo oikeasti päästä yli ydinvoimakammosta)
    2: Tuulivoiman lisäämi­nen (ja muukin uusi­u­tu­va toki käy)
    3: Vesivoiman val­jas­t­a­mi­nen säätöen­er­giak­si. (sähkö tuulet­toma­l­la ilmal­la ja kur­mi­tus­vai­htelu­iden tasaaminen)
    4: Kaukolöm­mön tuot­ta­mi­nen geot­er­misil­lä lämpölaitoksilla

    Osmon kanssa olen samaa mieltä, että CHP-voimalaitok­set ovat ne viimeiset hiilivoimalat, jot­ka kan­nat­taa sulkea. Ennen niitä pitäisi sulkea mon­ta laitos­ta esim. Puolassa.

    Tekni­ik­ka on ole­mas­sa, rahatkin on löy­det­tävis­sä — tah­dos­ta tämä ei saa jäädä kiinni.

    Vastaa

      1. Ehkä noin. Mut­ta mik­si Suomes­sa niin suuri osu­us on kivi­hi­ilel­lä, joka ei Suomes­sa edes työl­listä tuotan­ton­sa osalta?

      2. k:
        Ehkä noin. Mut­ta mik­si Suomes­sa niin suuri osu­us on kivi­hi­ilel­lä, joka ei Suomes­sa edes työl­listä tuotan­ton­sa osalta?

        Kuin­ka paljon halvem­paa kivi­hi­ili on ener­gian­läh­teenä chp-voimalas­sa kuin vaik­ka maakaa­su, per­in­teis­es­ti, nyt ja tulevaisuudessa?

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Vero­tuk­sen jäl­keen maakaa­su on halvem­paa, kun sähkön hint­ga on riit­tävän korkea.

        Tarkoitit, että “…,kun päästöoikeu­den hin­ta on riit­tävän korkea”. Kun sähkö on riit­tävän kallista, niin maakaasuCHP:tä kan­nat­taa tuot­taa. Viime vuosi­na sähkö on usein ollut niin hal­paa, että on kan­nat­tanut tuot­taa kivihiiliCHP:tä, muta ei maakaasuCHP:tä. Tule­vaisu­udessa kehi­tys ohjau­tuu pois kivi­hi­ilestä kohti maakaa­sua. Lyhyt­näköistä. Molem­mat ovat fossiilisia.

      5. Kun­han näitä asioi­ta vähän setvitään, päädytään var­maankin siihen, että maakaa­sun ja puun polton ilmas­to­vaiku­tuk­set ovat suun­nilleen samat. Puus­ta tulee piipun opäästä mitat­tuna aivan olen­nais­es­ti enem­män hiilid­iok­sidia, mut­ta osa siitä sitoutuu takaisin vuosikym­m­menten kulues­sa. Ei kaik­ki eikä heti.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun­han näitä asioi­ta vähän setvitään, päädytään var­maankin siihen, että maakaa­sun ja puun polton ilmas­to­vaiku­tuk­set ovat suun­nilleen samat. Puus­ta tulee piipun opäästä mitat­tuna aivan olen­nais­es­ti enem­män hiilid­iok­sidia, mut­ta osa siitä sitoutuu takaisin vuosikym­m­menten kulues­sa. Ei kaik­ki eikä heti.

        Helsin­ki läm­mitetään jatkos­sa maakaa­sul­la. Muu­tan mielu­um­min pois, kun mak­san venäläisille.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun­han näitä asioi­ta vähän setvitään, päädytään var­maankin siihen, että maakaa­sun ja puun polton ilmas­to­vaiku­tuk­set ovat suun­nilleen samat. Puus­ta tulee piipun opäästä mitat­tuna aivan olen­nais­es­ti enem­män hiilid­iok­sidia, mut­ta osa siitä sitoutuu takaisin vuosikym­m­menten kulues­sa. Ei kaik­ki eikä heti.

        Hm! Maakaa­sun polt­ta­mi­nen tuo takaisin kier­toon sel­l­aista hiiltä, joka on pois­tunut kier­rosta (kym­meniä) miljoo­nia vuosia sit­ten. Puun polt­to puolestaan tuo kier­toon muu­tamia kym­meniä vuosia sit­ten sitoutunut­ta hiiltä, siis reilun 50 vuo­den jak­son yli tarkastel­tuna se ei tuo uut­ta hiiltä kiertoon.

        Keskustelu met­sistä on liiak­si keskustelua hiilin­ieluista. Niin kauan kuin fos­si­il­isia polt­toainei­ta käytetään eikä täys­mit­taista CO2 tal­teenot­toa ole jär­jestet­ty, met­sien ja muiden LULUFC kohtei­den hiili­varas­to­jen kas­vat­ta­minien on todel­la tärkeää.

      8. Tapio: Hm! Maakaa­sun polt­ta­mi­nen tuo takaisin kier­toon sel­l­aista hiiltä, joka on pois­tunut kier­rosta (kym­meniä) miljoo­nia vuosia sit­ten. Puun polt­to puolestaan tuo kier­toon muu­tamia kym­meniä vuosia sit­ten sitoutunut­ta hiiltä, siis reilun 50 vuo­den jak­son yli tarkastel­tuna se ei tuo uut­ta hiiltä kiertoon. 

        Min­ulle on uut­ta tietoa se, että hiil­iatomitkin ovat kor­vamerkit­tyjä. Minä en ainakaan jak­sol­lista jär­jestelmää tarkastele­mal­la kek­si, miten kohtaan kor­vamerk­ki on hiil­iatomei­hin laitettu.

        Tosi­asi­as­sa kysymys on siitä, polte­taanko nyt elos­sa ole­via ekosys­teeme­jä vaiko jo ammoin kuollei­ta. Elävis­sä ekosys­teemeis­sä on muu­takin arvoa kuin niiden polt­toar­vo. Asi­aa tarkasteltaes­sa kan­nat­taa ajatel­la esimerkkinä vaikka­pa iso­van­hempiaan; sekä eläviä että kuollei­ta. Vähäisem­män tap­pi­on elämälle aiheut­taa se, jos kre­ma­to­ri­oon laite­taan mum­mo, joka on jo omia aiko­jaan kuollut.

      9. Jar­mo Mali­nen: Min­ulle on uut­ta tietoa se, että hiil­iatomitkin ovat kor­vamerkit­tyjä. Minä en ainakaan jak­sol­lista jär­jestelmää tarkastele­mal­la kek­si, miten kohtaan kor­vamerk­ki on hiil­iatomei­hin laitettu. 

        On hyvä oppia uut­ta! Kasvit käyt­tävät hiilid­iok­sidia kas­vamiseen, erot­ta­vat siitä hiiltä muut­taak­sen sen bio­mas­sak­si. Kun puu kuolee ja lahoaa tai polte­taan, hiili palau­tuu ilmake­hään jos­ta kasvit käyt­tävät sen uud­estaan. Ilmake­hän hiilikier­ron kannal­ta fos­si­ilisen polt­toaineen polt­ta­mi­nen lisää sinne ‘uut­ta’ hiiltä joka on bios­fääristä jo aikaa sit­ten poistunut.

        Fos­si­il­i­hi­ilikin kyl­lä palaa bios­fääri­in lop­ul­ta esim. tulivuori­toimin­nan kaut­ta, mut­ta pros­es­si vie hyvin kauan aikaa.

      10. Jar­mo Mali­nen: Min­ulle on uut­ta tietoa se, että hiil­iatomitkin ovat kor­vamerkit­tyjä. Minä en ainakaan jak­sol­lista jär­jestelmää tarkastele­mal­la kek­si, miten kohtaan kor­vamerk­ki on hiil­iatomei­hin laitettu.

        Tosi­asi­as­sa kysymys on siitä, polte­taanko nyt elos­sa ole­via ekosys­teeme­jä vaiko jo ammoin kuollei­ta. Elävis­sä ekosys­teemeis­sä on muu­takin arvoa kuin niiden polt­toar­vo. Asi­aa tarkasteltaes­sa kan­nat­taa ajatel­la esimerkkinä vaikka­pa iso­van­hempiaan; sekä eläviä että kuollei­ta. Vähäisem­män tap­pi­on elämälle aiheut­taa se, jos kre­ma­to­ri­oon laite­taan mum­mo, joka on jo omia aiko­jaan kuollut.

        Tietyssä mielessä hiili on ikän­sä puoles­ta kor­vamerkit­tyä, googlaa vaik­ka ”radio­hi­il­i­a­joi­tus”.

        No, menetelmä ei sovi kivi­hi­ilelle eikä öljylle, eikä kor­vamerk­in­tää tässä tarvi­ta: Kivi­hi­ilen ja öljyn polt­ta­mi­nen tuo ilmake­hään yksi­no­maan sel­l­aista hiilid­iok­sidia, jon­ka hiili on ollut miljoo­nia vuosia sieltä pois. Puun polt­ta­mi­nen ei tätä tee.

  3. Ottakaa nyt siel­lä Helenis­sä huomioon että vas­taisu­udessa niin san­ot­tui­hin biosähkövoimaloi­hinne voidaaan tuo­da euka­lyp­tus­ta merten takaa jos/kun baltit jos­sain vai­heessa kek­sivät alkaa polt­taa hak­keen­sa itse. Aika onneton paik­ka logis­ti­ikan kannal­ta rak­en­taa voimalaa Tattarisuolle.

    Vastaa

  4. Uusi voima­l­in­ja Suomen­lah­den yli voitaisi­in yhdis­tää off­shore-tuulivoimalaan. Kun tuulee, sähköä voidaan siirtää joko Suomeen tai Viroon tarpeen mukaan. Ja Kun ei tuule, siir­retään sähköä Lah­den ali.

    Luulisi että puo­lus­tusvoimien “mutku tut­ka” argu­ment­ti voidaan tor­jua asen­ta­mal­la armei­jalle uudet tutkat joka puolelle tuulipuistoa.

    Vastaa

    1. Ei ole käytän­nössä mah­dol­lista. Tuulipuis­to sijait­sisi keskel­lä mer­ta. Ei sen etupuolel­la ole mitään paikkaa tutkalle. Toisaal­ta on ymmär­ret­tävä, että nämä tutkat eivät ole mikään teo­reet­ti­nen kysymys. Ne ovat kuole­man­vaka­van konkreet­tisel­la taval­la tarpeen:

      Meil­lä on itära­jamme takana fasisti­nen dik­tatu­uri, jon­ka johta­jan kansan­su­o­sio on laskus­sa. Tämä val­tio on aloit­tanut viimeisim­män vuosikymme­nen aikana usei­ta hyökkäys­so­tia naa­pure­itaan vas­taan ja har­ras­taa yllä­t­y­sisku­ja. Venäjä on pain­os­tanut Suomea soti­laal­lis­es­ti use­aan otteeseen, mm. kesäl­lä-syksyl­lä 2014, talvel­la 2015 ja viimek­si tois­sa viikolla. 

      Pihko­vas­ta, jos­sa on maa­han­lasku­di­vi­sioona, lentää Suomeen noin var­tis­sa hävit­täjäl­lä ja puo­lessa tun­nis­sa kul­je­tuskoneel­la. Tuo divi­sioona on Venäjän val­tion viral­lis­ten tieto­jen mukaan jatku­vas­sa kol­men tun­nin lähtö­valmi­udessa ja har­joit­telee häly­tyk­ses­tä yllä­tyk­senä alka­vaa maa­han­lasku­op­er­aa­tio­ta säännöllisesti.

      Pääkaupun­gin puo­lus­tus perus­tuu siihen, että ilma- ja merivoimien tor­jun­taan kykenevät yksiköt saa­vat ennakko­varoituk­sen myös mata­lal­la lentävistä koneista. Suomen­lah­den ran­nal­la ole­vat tutkat anta­vat tämän varoituk­sen. Tutkat ovat siis avain­lenk­ki siinä ketjus­sa, joka estää Putinia käskemästä mai­hin­laskua Helsin­ki-Van­taan ken­tälle esim. ensi yönä.

      On siis ymmär­ret­tävä, että nykyti­lanteessa olemme sodas­ta enin­tään 24 tun­nin, mah­dol­lis­es­ti vain muu­ta­man tun­nin päässä. Sen ver­ran kireä tämä maail­man­ti­lanne on. Ne tutkat, joit­ten hyödyl­lisyyt­tä pohdit, ovat meille elinehto.

      Vastaa

      1. “Ei ole käytän­nössä mah­dol­lista. Tuulipuis­to sijait­sisi keskel­lä mer­ta. Ei sen etupuolel­la ole mitään paikkaa tutkalle”

        Eihän siel­lä ole mit­tään paikkaa tuulivoimalallekkaan. Jos sinne voi rak­en­taa perus­tuk­set tuulivoimal­lalle niin mik­sei tutkallekkin. Mata­likko­ja riit­tää, voisi tehdä vaik­ka tekosaaren. Itse sijoit­taisin tekosaaren niin että saadaan kan­sain­vä­li­nen meri- ja ilmati­la suomen­lahdel­la suljettua. 

        Jos tuulipuis­to sijoite­taan Helsin­gin län­sipuolelle, ja tut­ka tuulipuis­ton itäpuolelle, pääkaupunkia läh­estyvän ilmati­lan tutkakat­tavu­us on itse asi­as­sa parem­pi kuin nyt. Voidaan tietysti argu­men­toi­da, että merel­lä tekosaarel­la tai tuki­rak­en­teel­la ole­vat tut­ka-ase­ma on alt­ti­impi tuhoamiselle, ja sen siten suo­jaami­nen kalli­im­paa. Toden­näköis­es­ti silti pyöristysvirhe tule­van hävit­täjäkau­pan hin­ta­lap­pu­un verrattuna.

        “Ne tutkat, joit­ten hyödyl­lisyyt­tä pohdit, ovat meille elinehto.”

        En kiistänyt niiden höy­dyl­lisyyt­tä. Kiistän ajatuk­sen ettei tutkaverkos­toa paran­ta­mal­la voisi tuulivoimaloiden vaikutuksia.

  5. Kun CHP-voimaloiden alasajo ei Suomes­sa todel­lakaan ole mikään ekoteko, eikä koskaan ole ollutkaan, olisiko aika vih­doin myön­tää että vihrei­den pop­ulisti­nen ilmastopoli­it­ti­nen retori­ik­ka, esimerkik­si:

    Vihreät iloit­se­vat Hanasaaren hiilivoimalas­ta luop­umis­es­ta ja määräti­etoi­sista harp­pauk­ses­ta kohti uusi­u­tu­vaan ener­giaan siir­tymistä. Kaupung­in­hal­li­tuk­sen kon­serni­jaos­to käsit­telee maanan­taina esi­tyk­sen, jos­sa Helsin­gin ener­giay­htiö Helenin kehi­tyso­hjel­ma toteutetaan eril­liseen läm­mön­tuotan­toon perus­tu­vana hajautet­tuna ratkaisuna ja Hanasaaren voimalaitos kor­vataan bioläm­pökeskuk­sil­la ja muul­la uusi­u­tu­val­la tuotannolla.

    ”Päätös Hanasaaren voimalan lakkaut­tamis­es­ta on his­to­ri­alli­nen askel kohti hiili­va­paa­ta Helsinkiä. Ilmas­ton­muu­tos on aikamme vakavin uhka, ja Helsin­gin on olta­va mukana pysäyt­tämässä sen eten­e­mistä”, sanoo Vihreän val­tu­us­to­ryh­män puheen­jo­hta­ja Otso Kivekäs.

    on ollut pelkkää kyynisen laskel­moivaa potaskaa.

    Rel­e­vant­tia ilmastopoli­it­tista ideoin­tia on esimerkik­si Suomen Akatemi­an rahoit­ta­mas­sa Smart Ener­gy Tran­si­tion ‑han­kkeessa ja vähän puolueel­lisem­min Ener­gia­te­ol­lisu­us ry:n Älykäs kaupunkiener­gia ‑han­kkeessa.

    Valitet­tavasti juuri nyt näyt­tää siltä että vihreät puolueena on syys­tä tai tois­es­ta ase­moin­ut itsen­sä vakavasti otet­ta­van ener­giakeskustelun ulkop­uolelle. Maamme Ener­gia ‑oop­pera oli täl­lä sek­to­ril­la erään­lainen pohjanoteeraus.

    Vastaa

  6. Mis­tä tiedämme ettei Viroon viedä kaik­ki suo­ma­lainen puh­das tuuli- ja vesisähkö ja me käytämme sit­ten sen likaisen sähkön?

    Vastaa

    1. ASIANTUNTIJA MINÄKIN:
      Mis­tä tiedämme ettei Viroon viedä kaik­ki suo­ma­lainen puh­das tuuli- ja vesisähkö ja me käytämme sit­ten sen likaisen sähkön?

      Onnek­si sähkölait­teet eivät ole kiin­nos­tunei­ta miten sähkö on tuotet­tu ja ilmas­tolle on ihan sama onko se CO2 ton­ni säästet­ty Suomes­sa vai jos­sain muualla.

      Tot­ta­puhuen on paras­ta viedä sitä puh­das­ta uusi­u­tu­vaa Viroon ja käyt­tää itse “likaista” CHP-sähköä, jos sil­lä saadaan sul­jet­tua pala­vankiv­en laitoksia.

      Vastaa

  7. Sekä Balt­t­ian maat että Suo­mi ovat sähkö­markki­noiden ali­jäämäaluei­ta, eli riip­pu­vaisia naa­puri­maid­en sähkön­tuotan­nos­ta. Usein markki­natas­apain­oti­lanne voi olla sel­l­ainen, että Ruot­sista link­ki Liet­tuaan ei riitä, vaan tuon­tisähköä tarvi­taan Balt­ti­aan myös Suomen kaut­ta. Suo­mi ei voi aut­taa, kos­ka tuo lisäsähkön itseäänkin varten Ruot­sista. Siir­toka­p­a­siteet­ti Ruot­sista Suomeen voi joskus käy­dä riit­tämät­tömäk­si, kun sil­lä joudu­taan kat­ta­maan sekä Suomen että Balt­t­ian vajaus.

    Päästöhin­nan nousu on omi­aan lisäämään Balt­t­ian ahdinkoa sähkön riit­tävyy­den suh­teen, kos­ka sil­loin pala­van kiv­en polt­to ei kan­na­ta. Ja vaik­ka riit­tävyys ei olisikaan uhat­tuna, sekä Suo­mi että Balt­tia mak­sa­vat turhan korkeaa sähkön hin­taa ali­jäämäisyy­destään. Tiukan paikan tullen Venäjältä on tois­taisek­si ostet­tavis­sa sähköä kalli­iseen hintaan.

    Oli myös pelkoa siitä, että Hanasaaren lakkaut­tamisen vajaus kor­vau­tuu Viron palaval­la kiv­el­lä. Mikäli päästöhin­ta jatkaa nousuaan, näin ei ehkä käy. 

    Sitra las­ki hiiliCHP:n kovaamisen bioCHP:llä kus­tan­nuste­hokkaak­si toimek­si (vaikea uskoa), mut­ta tote­si samal­la, että hiiliCHP:tä ei tule kor­va­ta läm­mön osalta bioläm­pökeskuk­sil­la. Jos Sitran omi­tu­inen lasken­ta­mallikin antaa täl­laisia tulok­sia, Helsin­gin val­it­se­ma eten­e­mistie joutuu toiv­ot­tavasti julk­isu­udessakin kri­ti­ikin kohteek­si. Vit­sit ovat vähissä, ei Helsin­gin kan­na­ta sijoit­taa varo­jaan uuden bioCHP-laitok­sen rak­en­tamiseen. Eikä sille olisi edes paikkaa varat­tuna, Vuosaarikin kävisi liian ahtaaksi.

    Vastaa

  8. Sitra ajaa meitä kohti rajua sähkönku­lu­tuk­sen lisäys­tä. Ener­gia­te­ol­lisu­us itse on ennus­tanut että huip­pute­hon­tarve kas­vaa 15 000 MW:sta jopa 30,000 MW:iin. Kun kiin­teistö­jen sisätilo­jen läm­mi­ty­sen­er­gias­ta kuluu 80% joulu-tam­miku­us­sa, mis­tä ote­taan lyhytaikainen(1–3 kk) 15 000 MW :n lisäsähköte­ho? Sitra ehdot­taa että lisätään siir­toka­p­a­siteet­tiä ja tuo­daan. Oma veikkauk­seni on että siir­toka­p­a­siteetin lisäys ei lisää tuon­tia vaan lisää vien­tiä. Viroon ja jopa Ruot­si­in, kos­ka Ruot­si lisää vien­tiään Sak­saan. Sak­sa tulee imuroimaan ylä enem­män sähköä tyyn­inä talvipäiv­inä, jos joskus luop­uu maakaa­suläm­mi­tyk­ses­tä ja rusko­hi­ilestä sähkön­tuotan­nos­sa. Jos Sak­sas­sa siis joskus luovu­taan fos­si­ilis­es­ta maakaa­sus­ta kiin­teistö­jen läm­mi­tyk­sessä, tilalle ei voi tul­la muu­ta kuin sähkö. Sil­loin Nor­ja ja Ruot­si vievät talvisin kaiken yli­jäämä sähkön ja enem­mänkin. Mitäs sil­loin tehdään Sitra? Kan­nat­taako siir­toka­p­a­siteetin lisäys ihan oikeesti, kansalaisen kannalta?

    Mikä on ratkaisu? Lie­nee vain yksi. Tehomak­su, jopa 50% sähkön hin­nas­ta. Ja 5 miljoon­aa kuu­tio­ta puus­ta tehtyä bioöljyä varas­tossa syksyl­lä ja 15 000 MW:n Wärt­silän koneet odot­ta­mas­sa. Tai uno­hde­taan Sitran suun­nitel­mat ja lisätään CHP:tä.

    Vastaa

    1. Siir­toka­p­a­siteetin lisäys on ainakin kallista. Ongel­ma on se, että hyödyt ja kus­tan­nuk­set siitä eivät jakaudu tasais­es­ti. Siir­toka­p­a­siteetin kasvun kus­tan­nuk­set jae­taan kaikkien sähköli­it­tymän omaavien kesken sähkön siir­tomak­su­is­sa. Sen sijaan siir­toka­p­a­siteetin hyödyt jakau­tu­vat sähkön kulu­tuk­sen perus­teel­la, kos­ka hyödyt vaikut­ta­vat sähkön myyn­ti­hin­taan, mut­ta kus­tan­nuk­set sähkön siir­to­hin­taan. Käytän­nössä sähkön siir­toka­p­a­siteetin kasvu hyödyt­tää sähkön suurkäyt­täjiä, ja ehkä myös sähkön tuot­ta­jia, ja nos­taa mm. kesämökkien sähkölasku­jen kus­tan­nuk­sia siir­tomak­sun kaut­ta. Ongel­mana on se, että sähköli­it­tymien halti­joista aika moni on tämän tapaisia, eli vähän sähköä käyt­täviä, joil­la sähkölaskus­ta pääosan muo­dostaa siir­tomak­su: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005921462.html?ref=rss
      On aika paljon sel­l­aisia asi­akkai­ta, jot­ka eivät käytä sähköä sil­loin kun sitä tarvit­see siirtää suuria määriä maara­jo­jen yli, ja jot­ka muutenkin käyt­tävät vain vähän sähköä, mut­ta jot­ka silti mak­sa­vat siir­toka­p­a­siteetin kus­tan­nuk­sia sähkön siirtomaksuissaan.

      Sit­ten kun Olk­ilu­odon uusi reak­tori tulee käyt­töön, sähkön siir­tomäärät maara­jo­jen yli Suomes­sa ale­nen­tunevat olen­nais­es­ti. Ei Suo­mi sähköo­mavarainen sen jäl­keenkään ole, mut­ta tuotan­non vaje kulu­tuk­seen näh­den on sen jäl­keen pienem­pi. Nykyi­nen siir­to­tarve johtuu keskeis­es­ti siitä, että tuotan­to on Suomes­sa niin paljon pienem­pää kulu­tuk­seen nähden.

      Vastaa

      1. Siir­toka­p­a­siteet­ti vaikka­pa Suomes­ta Viroon ei tai­da vaikut­taa Pudasjoen sähkölaitok­sen verkkomaksuihin.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Siir­toka­p­a­siteet­ti vaikka­pa Suomes­ta Viroon ei tai­da vaikut­taa Pudasjoen sähkölaitok­sen verkkomaksuihin.

        Kyl­lä se jonkin ver­ran vaikut­taa. Se vaikut­taa suo­raan siihen, mil­laista sähkölaskua Fin­grid saa per­iä verkkoy­htiöiltä, ja verkkoy­htiöt siirtävät laskun suo­raan asi­akkailleen. Jakelu­verkkoy­htiön verot­tomas­ta laskus­ta täl­lä het­kel­lä Suomes­sa noin 13 % muo­dos­tuu kan­taverkkoy­htiö Fin­gridin per­im­i­sistä mak­sus­ta. Jos siir­toka­p­a­siteetin kas­vat­ta­mi­nen Viroon uudel­la isol­la kaapelil­la nos­taisi Fin­gridin mak­su­ja pysyvästi vaikka­pa 2–3 %, nousisi kuvit­teel­lisen Pudasjoen sähkölaitok­sen asi­akkaan vero­ton verkko­mak­su val­takun­nan keskiar­voluku­ja käyt­täen (kun tarkem­paa tietoa kuvit­teel­lis­es­ta yhtiöstä ei ole) 2,6–3,9 promil­lel­la. Eli jos vero­ton sähkön siir­to­lasku olisi 100 euroa, nousisi sähkön siir­ron hin­ta asi­akkaalle suu­ru­us­lu­okaltaan noin 26–39 sent­tiä (+ ALV).

  9. Ehdot­tomasti Sitran raport­ti tulee ensin lukea, jot­ta sitä voisi arvioi­da. Sen saa oheisen sivun latauspainikkeella:

    https://www.sitra.fi/julkaisut/kustannustehokas-paastovahennyspolku-vuoteen-2030-suomelle/

    Valitet­tavasti raport­ti ei ole kaikkein helpoim­min avau­tu­va, ja mon­et yksi­tyisko­h­dat jäävät arvailu­jen varaan.

    Sähköau­tot ja muukin sähköistymi­nen lisää huikeasti sähkön­tarvet­ta. Sitran rapor­tis­sa se kate­taan rak­en­ta­mal­la ylite­hokkai­ta tuulivoimaloi­ta. Tämän lisäk­si Sitra mainit­see, että tarvi­taan bal­an­soivaa kap­a­siteet­tia (5 — 6 GW) yhtä paljon kuin uut­ta tuulivoiman nimel­liska­p­a­siteet­tia raken­netaan. Tämä olisi tuon­tia, kysyn­täjous­toa ja sähkö­varas­to­ja (käytän­nössä ehkä Wärt­silän öljy­diese­leitä). Valitet­tavasti Sitran malli itsessään ei edes ker­ro, miten vajaus olisi käytän­nössä hoidet­tavis­sa. Olisi kyl­lä paljon parem­pia sähkö­markki­na­malle­ja, joil­la mikä tahansa tule­vaisu­u­den muu­tos olisi simu­loitavis­sa ymmär­ret­täväl­lä ja myös toteutet­tavis­sa ole­val­la tavoal­la ja kokon­aiskus­tan­nus­vaiku­tus huomioitu­na. Mallit voisi­vat tietenkin vali­ta opti­maalis­es­ti uudet ratkaisut. 

    Jostain syys­tä Sitralle eivät kun­nol­liset lasken­tavä­li­neet kel­paa. Sitran käyt­tämä McK­in­seyn malli saa kaiken sähkön näyt­tämään päästöt­tömältä. Jos lask­isimme oikeil­la sähkö­mark­i­na­malleil­la, saisimme myös todel­liset päästöt selville. Päästöjä syn­tyy vääjäämät­tä, jos jos­sain markki­na-alueel­la käytetään fos­si­il­isia polt­toainei­ta. Kestää kauan, ennen kuin Sak­sa, Puo­la ja Viro niistä luop­u­vat. Biopolt­toiaineille olisi help­po arvioi­da real­is­tisem­pia päästöke­toimia kuin EU:n nollapäästö.

    En silti tyr­mää Sitran raport­tia täysin. Ilman opti­mis­mia ei tapah­du kehi­tys­tä. Näin vaalien alla hypetyk­seltä ei voi­da vält­tyä. Päästövähen­nyk­set ja kus­tan­nussäästöt samanaikaises­ti on hypetystä.

    Vastaa

    1. Veikko Kekko­nen: En silti tyr­mää Sitran raport­tia täysin. Ilman opti­mis­mia ei tapah­du kehi­tys­tä. Näin vaalien alla hypetyk­seltä ei voi­da vält­tyä. Päästövähen­nyk­set ja kus­tan­nussäästöt samanaikaises­ti on hypetystä.

      Tai sit­ten hypetyk­sen sijaan aivan tavanomaista teknistä kehi­tys­tä. Toisek­seen, kus­tan­nus on yleen­sä ide­olo­giakysymys, jos­sa ratkai­se­vaa on ulkois­vaiku­tusten arvopo­h­jainen hin­noit­telu, jolle taas on omi­naista jatku­va muutostila.

      Vastaa

  10. Viime vuosikym­meninä Suomes­sa kulute­tun sähkön CO2-päästöt on päät­tänyt käytän­nössä Ruot­si. Ratkai­se­via päätök­siä oli Ruot­sis­sa kak­si: ydin­voiman alasajon viivyt­tämi­nen ja tuulivoiman merkit­tävä lisärak­en­t­a­mi­nen. Ylika­p­a­siteet­ti pystyt­ti­in myymään Suomeen, kos­ka 90-luvun poli­it­ti­nen ydin­voimaumpiku­ja. Ilman Ruotsin päätök­siä Suomen sähkön­tuotan­non CO2-tase olisi aivan toisen­näköi­nen, ja pohjim­mil­taan (sisä)poliittisista syistä ydin­voiman osit­taisek­si kor­vaa­jak­si raken­net­tu Meri-Porin hiilivoimala olisi saanut (paljon) lisää fos­si­ilista seuraa.

    Suomes­sa sähkönku­lu­tuk­sen finanssikri­isin jälkeinen poh­ja saavutet­ti­in jo 2009, jol­loin Ruot­si­in jopa vieti­in ~1,3TWh (net­to), ja vielä 2010 ~2,8TWh (net­to). Tuon­ti Ruot­sista saavut­ti huip­pun­sa ~18,2 TWh (net­to) 2014. Sil­loin net­to­tuon­ti Ruot­sista oli jopa suurem­pi kuin net­to­tuon­ti yhteen­sä, johtuen merkit­tävästä vien­nistä Viroon. 

    Net­to­tuon­ti Ruot­sista oli 2017 vieläkin yli 15 TWh, siis enem­män kuin Olk­ilu­o­to 3 suun­nitel­tu kap­a­siteet­ti. Jos Olk­ilu­o­to 3 käyn­nistyy joskus 2020, ja tuulivoimaa raken­netaan taas lisää Suomeen ja Ruot­si­in kuten on suun­nitel­tu, käyn­nistyy pari­na viime vuon­na hiipunut Viron vien­ti luul­tavasti uud­estaan, ja parem­pia siir­toy­hteyk­siä Viroon voitaisi­in todel­lakin pitää ekotekona.

    Hyviä lähteitä tren­di­en hah­mot­tamiseen löy­tyy muuten täältä.

    Vastaa

  11. Olen asi­aa mieltä että tarkkaankin luet­tuna Sitran paperi on epäselvä.

    Mut­ta Suomen talviseen sähköpu­laan ei ydin­voima ole mikään ratkaisu. Jos Fen­novoiman sähkön hin­ta on 50 euroa per MWh , mut­ta voimalaa aje­taankin vain esim kuukausi koval­la pakkasel­la, sähkön hin­ta onkin 500 euroa. Kuka maksaa?

    Vastaa

    1. Las­si Hieta­nen: Jos Fen­novoiman sähkön hin­ta on 50 euroa per MWh , mut­ta voimalaa aje­taankin vain esim kuukausi koval­la pakkasel­la, sähkön hin­ta onkin 500 euroa. Kuka maksaa?

      Primääriener­gian vuosit­tainen kulu­tus Suomes­sa on suu­ru­us­lu­okkaa 380TWh, läm­mi­tys­tä tarvi­taan suurim­man osan vuodes­ta, läm­mintä vet­tä jatku­vasti, ja viidenkymme­nen seu­raa­van vuo­den aikana tapah­tuu mitä luul­tavim­min liiken­teen sähköistymi­nen joka jo sel­l­aise­naan tarkoit­taa parin ydin­voimalan ver­ran lisäku­lu­tus­ta pelkästään Suomessa.

      En olisi huolis­sani perusvoiman markki­noista ellei sit­ten teol­lisu­ut­ta hääde­tä täältä pois.

      Vastaa

  12. Sörkan kaa­sukel­lot rem­pataan nyt kulttuurikäyttöön.
    Ehkä ne olis kuitenkin kan­nat­tanut ottaa alku­peräiseen käyttöön?
    80k m3 SNG:tä on 240 000 kWh…

    Vastaa

  13. “Siir­toka­p­a­siteetin lisäys on ainakin kallista. Ongel­ma on se, että hyödyt ja kus­tan­nuk­set siitä eivät jakaudu tasaisesti.”

    Tämä pitää paikkansa myös rajasi­ir­toy­hteyk­sien osalta. Suo­mi ja Bal­tia ovat täl­lä het­kel­lä riip­pu­vaisia Ruotsin kaut­ta saatavas­ta hal­vas­ta sähköstä. Sähkön hin­ta Suomes­sa nousee aina, kun rajasi­ir­toka­p­a­siteet­ti rajoit­taa, ja näin tapah­tuu usein. Raja­jo­hto­ja tulisi rak­en­taa lisää. Seu­rauk­se­na olisi sähkön hin­nan nousu Ruot­sis­sa. Sik­si kai uudet raja­jo­hto­hankkeet eivät ota edistyäkseen. 

    Hin­tasig­naalia pitäisi tulki­ta niin, että kyl­lä jokaisen maan itsen­sä tulisi pitää huol­ta kohtu­uhin­taisen sähkön saan­nista. Sähköau­to­ja ei vaa­di­ta lisää vain Suomeen, vaan myös Ruot­si­in ja Nor­jaan. Miten voimme olla var­mo­ja siitä, että naa­purimme jär­jestävät edullista sähköä myös meille, kun oma kulu­tuk­sen nousu pyritään jotenkin kattamaan?

    Vastaa

    1. Hin­tasig­naalia pitäisi tulki­ta niin, että kyl­lä jokaisen maan itsen­sä tulisi pitää huol­ta kohtu­uhin­taisen sähkön saannista.

      Mik­si ihmeessä? “Kyl­lä jokaisen maan pitäisi itse huole­htia banaanien kas­vatuk­ses­ta?” Mik­si ei samantien jokaisen kun­nan? Suh­teel­lisen edun peri­aate toimii tässäkin. Lisäk­si tuulivo­ma toimii sitä parem­min mitä laa­jem­min sähköverkko toimii, kos­ka koko Euroopas­sa ei ole yhtä aikaa tyyn­tä vaik­ka koko Suomes­sa joskus onkin.

      Vastaa

      1. Näistä sähköverkko ana­lyy­seistäsi puut­tuu aina sama osa. Sähköä ei kannata/voi siirtää lop­ut­to­mia matko­ja, eli suo­raan ei voi espan­jas­ta sähköä suomeen siirtää. Siinä välis­sä pitää olla kor­vaavaa tuotan­toa. Varsinkaan vai­h­tovir­tana ja tasavir­taverkkoon on vielä aika pitkä mat­ka ja muu­ta­ma sata miljardia.

        Mut­ta eihän toki todel­lisu­udel­la ole ikinä ollut mitään tekemistä näi­den tuuli/aurinkovoima haaveilu­jen kanssa.

      2. hup­sis:
        Näistä sähköverkko ana­lyy­seistäsi puut­tuu aina sama osa. Sähköä ei kannata/voi siirtää lop­ut­to­mia matko­ja, eli suo­raan ei voi espan­jas­ta sähköä suomeen siirtää. Siinä välis­sä pitää olla kor­vaavaa tuotan­toa. Varsinkaan vai­h­tovir­tana ja tasavir­taverkkoon on vielä aika pitkä mat­ka ja muu­ta­ma sata miljardia.

        Mut­ta eihän toki todel­lisu­udel­la ole ikinä ollut mitään tekemistä näi­den tuuli/aurinkovoima haaveilu­jen kanssa.

        Käsit­tääk­seni täl­lä het­kel­lä Sak­sas­sa laa­jen­netaan maakaa­su­verkkoa, kos­ka sil­lä saadaan siir­ret­tyä ener­giaa huo­mat­tavasti pienem­mil­lä häviöil­lä, kuin sähköverkol­la. Samal­la itse verkos­tos­ta syn­tyy iso ener­giavaras­to, jota voidaan käyt­tää säätövoimana uusi­u­tu­vien kanssa. Seu­raa­va askel sit­ten on, että uusi­u­tu­vaa sähkö­tuotan­toa ale­taan muun­ta­maan biokaa­suk­si, jota varas­toidaan kau­si­varas­toi­hin ja siir­retään sinne mis­sä tarvi­taan kaa­su­verkol­la hyvin pienel­lä hävikillä.

      3. Banaan­i­markki­nat sen­tään toimii kohtu­uhyvin. Sähkö­markki­nat ei, mitä tulee markki­natas­apain­on ylläpi­toon uuden tuotan­toka­p­a­siteetin suh­teen. On helpom­pi vaikut­taa oman maan sähköhuoltoon kuin toivoa apu­ja ulkoa. Sähkö­markki­nakon­sep­ti­in ei ole edes ehdol­la kor­jaavia toimia. Tuot­ta­ja­toim­i­joille alika­p­a­siteet­ti on halut­tu tila. Uut­ta kap­a­siteet­tia syn­tyy parhaim­mil­laankin kovin hitaas­sa tahdis­sa. Van­haa pois­te­taan sitä­vas­toin niin hur­jasti että hirvittää.

    2. Veikko Kekko­nen:

      Tämä pitää paikkansa myös rajasi­ir­toy­hteyk­sien osalta. Suo­mi ja Bal­tia ovat täl­lä het­kel­lä riip­pu­vaisia Ruotsin kaut­ta saatavas­ta hal­vas­ta sähköstä. Sähkön hin­ta Suomes­sa nousee aina, kun rajasi­ir­toka­p­a­siteet­ti rajoit­taa, ja näin tapah­tuu usein. 

      Ei asia ole noin, että “Sähkön hin­ta Suomes­sa nousee aina, kun rajasi­ir­toka­p­a­siteet­ti rajoit­taa”. Aika usein tilanne on täs­mälleen toisin päin: aika usein sähkön hin­ta on Suomes­sa nimeno­maan alem­pi rajasi­ir­toka­p­a­siteetin kesken lop­pumisen takia. Etelä-Euroopas­sa on aika usein korkeam­mat hin­nat kuin Suomes­sa. Sik­si sähköä vir­taa pohjois­es­ta sinne päin vuo­den aikana selvästi enem­män kuin toiseen suun­taan. Jos siir­toka­p­a­siteet­tia olisi siihen suun­taan enem­män, sil­loin kun sähkön hin­ta on arvokkaam­paa muual­la, Suomen sähkön hin­nat kohoaisi­vat lähem­mäs Sak­san hintoja.

      Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on usein EU-alueen edullis­in­ta sähköä. Suo­mi on myös yksi EU:n halvim­man sähkön maista. Jos siir­toka­p­a­siteet­ti kas­vaa kovin paljon eteläisem­pi­in mai­hin, hin­taerot tasautu­vat. Tasautu­mi­nen tapah­tu­isi Suomen kannal­ta pääosin ylöspäin.

      Ruotsin ja Suomen välisen siir­ron kannal­ta halvin tapa lisätä kap­a­siteet­tia olisi Ahve­nan­maa-Naan­tali ‑merikaapelin eli Ål-Link ‑kaapelin käyt­töönot­to, jon­ka rak­en­tamis­es­ta Suomen val­tio mak­soi 50 miljoo­nan euron rahoi­tu­so­su­u­den, ja antoi Ahve­nan­maan sähköy­htiölle vielä 70 miljoo­nan euron lainatakauk­sen lisäk­si. On investoin­ti­ra­ho­jen hukkaan heit­tämistä, että tuo uudehko 100 Megawatin kaapeli makaa nyt meren­po­h­jas­sa pelkkänä Ahve­nan­maan sähkön­saan­nin varay­hteytenä ilman, että sen kaut­ta saa välit­tää sähköä man­ner-Suomen ja man­ner-Ruotsin välillä.

      Jos kaapeli olisi tehty markki­nae­htois­es­ti, tuskin kukaan olisi markki­nae­htois­es­ti rak­en­tanut kaapelia, jota ei saa käyt­tää. Kun rahoi­tus oli poli­it­ti­nen, tuli kaapelin käytöstä neu­vot­teluis­takin poli­it­tisia. Suomen val­tio ja kan­taverkkoy­htiöt eivät ole ilmeis­es­ti kyen­neet pääsemään sop­u­un kaapelin käytöstä maid­en välisenä rajay­hteytenä vieläkään, vaik­ka kaapeli on ollut jo yli 3 vuot­ta valmi­ina, ja vaik­ka se on tehty teknis­es­ti sähkö­markki­noidenkin käyt­töön sopivaksi.

      Vastaa

  14. Kom­ment­ti o:lle:

    “Aika usein tilanne on täs­mälleen toisin päin: aika usein sähkön hin­ta on Suomes­sa nimeno­maan alem­pi rajasi­ir­toka­p­a­siteetin kesken lop­pumisen takia.”

    Ker­taakaan kymme­neen vuo­teen ei ole noin käynyt. Mut­ta tavan­takaa sähkö on Suomes­sa kalli­in­paa kuin Ruot­sis­sa rajasi­ir­toka­p­a­siteetin lop­pum­sen vuok­si. Suo­mi on ali­jäämäalue Ruot­si­in näh­den. Meil­lä ei ole riit­tävästi hal­paa tuotantokapasiteettia.

    Vastaa

    1. Veikko Kekko­nen: Kom­ment­ti o:lle:

      “Aika usein tilanne on täs­mälleen toisin päin: aika usein sähkön hin­ta on Suomes­sa nimeno­maan alem­pi rajasi­ir­toka­p­a­siteetin kesken lop­pumisen takia.”

      Ker­taakaan kymme­neen vuo­teen ei ole noin käynyt. Mut­ta tavan­takaa sähkö on Suomes­sa kalli­in­paa kuin Ruot­sis­sa rajasi­ir­toka­p­a­siteetin lop­pum­sen vuok­si. Suo­mi on ali­jäämäalue Ruot­si­in näh­den. Meil­lä ei ole riit­tävästi hal­paa tuotantokapasiteettia.

      En tiedä, puhum­meko nyt täysin samas­ta aiheesta. Sähkö on pääsään­töis­es­ti Suomes­sa saman­hin­taista tai kalli­im­paa kuin Ruot­sis­sa. Sen sijaan sähkö etelä-Euroopas­sa on jatku­vasti kalli­im­paa kuin Suomes­sa. Joten sähkö vir­taa Ruot­sista Suomeen. Suomes­ta puolestaan sähköä viedään etelään, jos­sa siitä saa vielä parem­man hin­nan. Jos Ruotsin ja Suomen väli­nen siir­toka­p­a­siteet­ti kas­vaisi täl­lä het­kel­lä, hin­taerot Suomen ja Ruotsin välil­lä tasoit­tuisi­vat yht­enäisem­mälle hin­tata­solle. Jos etelän kap­a­siteetin pul­lonkaulat pois­tu­isi­vat, Suomen hin­tata­so sähkössä puolestaan lähenisi eteläisem­män euroopan tasoa, eli kohoaisi ylöspäin. 

      Sit­ten kun Olk­ilu­o­to 3 ote­taan käyt­töön, siir­tokysymyk­setkin muut­tuvat vähän eri näköisik­si. Sen käyt­tööno­ton jäl­keen toden­näköis­es­ti sähkön siir­to­tarve Ruot­sista Suomeen vähe­nee. Suo­mi ei ole sen jäl­keenkään sähköo­mavarainen, mut­ta sähkö­va­je on selvästi pienem­pi, jol­loin siir­toka­p­a­siteet­ti Ruotsin ja Suomen välil­lä muo­dostaa toden­näköis­es­ti aiem­paa harvem­min pul­lonkaulo­ja. Ruot­si ja Suo­mi ovat toden­näköis­es­ti sen jäl­keen huo­mat­tavasti nyky­istä use­am­min samal­la tai melkein samal­la sähkön hintavyöhykkeellä.

      Vastaa

  15. Edelleenkin 25 vuo­den kyse­lyn jäl­keen odotan vas­taus­ta kysymyk­seen: jos kesäisin puoli vuot­ta pär­jäämme 8000 MW:n sähköte­hol­la, mut­ta joulu-tam­miku­us­sa tarvit­semme 11 000 ‑15 000 MW niin mis­tä tuo lisäys tulee CO2-vapaasti? . Varsinkin jos se huip­pu kas­vaa 30 000 MW:iin.
    On type­r­ää ver­ra­ta banaane­ja ja läm­mi­tyk­seen tarvit­tavaa sähköä. Mielestäni var­muus koti­maas­sa tuote­tun sähkön riit­tävyy­teen on olta­va 100%. Emme saa jatkos­sa talvisin sähköä Venäjältä, jon­ka infra rapaan­tuu , Viros­ta joka halu­aa ostaa meiltä emmekä Ruot­sista emmekä Nor­jas­ta, jot­ka var­masti vievät kaiken yli­jäämäsähkön Kes­ki-Euroop­paan, kun siir­to­jap­a­siteet­ti tehty ja siel­lä luovu­taan maakaa­suläm­mi­tyk­ses­tä. Sähkön riit­tävyy­den tilan­net­ta pitää tarkastel­la siinä tilanteessa, että misssään ei käytetä fos­si­il­isia. Jos taas ostamme fos­si­il­isähköä talvisin tuon­ti­na, mik­semme tee sitä itse.?

    Vastaa

    1. Aja­tus, että jokaisen maan pitää tul­la toimeen omil­laan, on pait­si epäte­hokas, myös Suomen kannal­ta kovin han­kala. Jos meiltä katkaistaisi­in piuhat Ruot­si­in, emmekä pää­sisi käyt­tämään päästötön­tä nor­jalaista ja ruot­salaista vesi- ja tuulivoimaa, kovasti nousi­si­vat päästöt Suomes­sa. Suomi­han on sähkön nettotuoja.

      Vastaa

    2. Las­si Hieta­nen: Edelleenkin 25 vuo­den kyse­lyn jäl­keen odotan vas­taus­ta kysymyk­seen: jos kesäisin puoli vuot­ta pär­jäämme 8000 MW:n sähköte­hol­la, mut­ta joulu-tam­miku­us­sa tarvit­semme 11 000 ‑15 000 MW niin mis­tä tuo lisäys tulee CO2-vapaasti? .

      Mik­si tämän lisäyk­sen pitäisi tul­la CO2-vapaasti? Jos esimerkik­si juuri nyt, kun tuulivoimaa Suomes­sa tuote­taan 60% mak­simista, olisi jo maagis­es­ti toteutet­tu Sitran/McKinseyn raportin ehdo­tus karkeasti ottaen nelink­er­tais­taa Suomen tuulivoimaka­p­a­siteet­ti (+6.3GW), lisäys (1,2GW->4,8GW) kat­taisi karkeasti ottaen Suomen tämän­hetkisen fos­si­ilisen sähkön tuotan­non 3,6GW. Tämä ei tarkoit­taisi että kaik­ki ne voimalat keskel­lä talvea sam­mutet­taisi­in, vaan luul­tavim­min Ruotsin yli­jäämä vietäisi­in Suomen kaut­ta Viroon, ja lop­pu Suomes­sa kulut­tam­a­ton sähkö pysy­isi Ruotsin ja Nor­jan altais­sa odot­tele­mas­sa tyynem­pää säätä.

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Veikko Kekkonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.