Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona

Kun joidenkin, Ben Zyskow­icz mukaan luet­tuna, on vaikea ymmärtää, miten perus­tu­lo toimii, esitän vihrei­den mallin ymmär­ret­täväm­min negati­ivise­na tuloverona, joka on ident­tis­es­ti sama asia perus­tu­lon kanssa. 

Mallin mukaan verotet­ta­van tulon alara­ja on 16 390 € vuodessa  eli 1 366 € kuukaudessa. Tämän rajan yli menevältä osalta vero­tus on 41 % sisältäen kun­nal­lisveron. (Käytän­nössä kun­nal­lisvero vai­htelee kun­nit­tain, mut­ta tämä on las­ket­tu yhdel­lä kun­nal­lisvero­pros­en­til­la.) Vero­tuk­ses­sa on yksi pro­gres­siopiste 50 000 euron vuosi­t­u­lo­jen eli 4 167 euron kuukausi­t­u­lo­jen kohdal­la. Sen ylit­tävien tulo­jen osalta vero­pros­ent­ti olisi 51%. Tämä vero­ma­lli ei poikkea nykyjär­jestelmästä juurikaan, pait­si, että pienistä ansio­tu­loista menee vähän vähem­män veroa ja suurista tuloista vähän enem­män. Tämä ero taas on aika pieni, eikä riipu olen­nais­es­ti mitenkään perus­tu­lon ajatuk­ses­ta. Se voidaan säätää juuri niin kuin halu­taan. Vihrei­den puolue­hal­li­tus halusi säätää sen noin.

Muu­tos nykyiseen on, että jos kuukausi­t­u­lot alit­ta­vat verotet­ta­van tulon alara­jan,  mak­se­taan negati­ivista veroa 41 % siitä määrästä, jol­la tulot alit­ta­vat tuon alara­jan. Jos tulo­ja ei ole lainkaan, negati­ivi­nen tulovero on 560 €/kk.

Huo­mataan, ettei tämä malli lisää vero­ja lainkaan – itse asi­as­sa se vähen­tää niiden kokon­ais­määrää, mut­ta tämä on yhtä merk­i­tyk­setön­tä kuin se, että varsi­nainen perus­tu­lo­ma­lli lisää niitä mil­jardi­tolkul­la. Vähen­e­m­i­nen johtuu siitä, että vero­jen kokon­ais­määrästä pois­tu­vat verot työ­markki­nat­ues­ta ja muista tulon­si­ir­roista, jot­ka perustulo/negatiivinen tulovero korvaa.

Tuo negati­ivi­nen tuloverokaan ei ole kovin merkit­tävä uud­is­tus. Jok­seenkin kaik­ki tulot­tomat saa­vat jotain tulon­si­ir­to­ja. Oikeas­t­aan ain­oa merkit­tävä muu­tos on, että myös pieni­palkkaiset pää­sevät tulon­si­ir­to­jen piiri­in, vaik­ka eivät olisi ”osa-aikatyöt­tömiä”.

Tämä negati­ivi­nen tulovero olisi ihan hyvä malli ja selvä paran­nus nykyti­laan, mut­ta tuot­taisi paljon paper­i­työtä. Vero­tus valmis­tuu vas­ta verovuo­den jäl­keen, mut­ta tulo­ja tarvit­taisi­in joka kuukausi. Reaali­aikainen tulorek­isteri saisi tämän toim­i­maan jotenkin, mut­ta jokaises­ta negati­ivista tuloveroa saavas­ta pitäisi joka kuukausi päät­tää erik­seen, paljonko hänelle mak­se­taan. Han­kalaa, mut­ta niin on nykyi­nen jär­jestelmäkin hankala

Sik­si on yksinker­taisem­paa tehdä tämä niin, että mak­se­taan se 560 €/kk jokaiselle ja per­itään 41 % veroa ensim­mäis­es­tä ansai­tus­ta eurosta alka­en. Tur­vau­tu­mal­la perusk­oulun matem­ati­ikkaan tai Exceli­in havait­sette, että tämä tuot­taa täs­mälleen saman tuloksen.

Rahaa kul­kee enem­män edestakaisin, mut­ta net­tovero­jen (mak­set­tu vero – saatu perus­tu­lo) on pienem­pi. Kun negati­ivi­nen tulovero ei ollut kovin suuri määrälli­nen muu­tos tulon­jakoon ja kun se itse asi­as­sa vähen­si vero­tus­ta, ei tämä ident­ti­nen jär­jestelmäkään olisi sen radikaalimpi.

Ben Zyskow­iczin pelot­telu val­taval­la julk­isten meno­jen kasvul­la ja väit­teet vero­jen radikaalil­la kiristymisel­lä ovat aivan tuules­ta temmattuja. 

Sitä, miten Vasem­mis­toli­it­to aikoo rahoit­taa 800 euron perus­tu­lon, en pysty edes arvaamaan. 

Me oikeas­t­aan vain kään­simme nykyjär­jestelmän perus­tu­lon kielelle, järkeväm­min ja ratio­naalisem­min toimi­vak­si. Tulon­jaon suuri myller­rys on asia erik­seen. Se voidaan tehdä nykyjär­jestelmässä tai säätämäl­lä perus­tu­lon para­me­tre­ja, mut­ta perus­tu­lo­ma­lli itsessään ei sisäl­lä mitään mullistavaa.

Hyödyt selkeästä perustulosta/negatiivisesta tuloveros­ta ver­rat­tuna nykyiseen tulon­si­ir­to­jen sekamel­skaan ovat ilmeiset. Työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taisi aina ja jokainen tietäisi, paljonko siitä jää lop­ul­ta käteen, jos heit­tää 400 euron työkeikan.

Make it sim­ple, stupid!

55 vastausta artikkeliin “Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona”

  1. Poim­into­ja Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llista Eduskun­nan tietopalvelus­sa tehdys­tä analyysistä:

    Henkilö­ta­sol­la tarkastel­tuna perus­tu­loon siir­tymi­nen syn­nyt­tää noin 2 mil­jardin euron tulon­si­ir­ron, eli
    perus­tu­lo­ma­llin voit­ta­jat voit­ta­vat yhteen­sä n. 2 mil­jar­dia euroa. Kos­ka malli on tas­apain­ois­sa, pienenee
    mallin häviäjien käytet­tävis­sä ole­vat tulot yhtä paljon.

    MALLIN VOITTAJAT
    Tästä syys­tä johtuen yksi merkit­tävä perus­tu­lon voit­ta­jaryh­mä on 18–20 ‑vuo­ti­aat nuoret, joista monet
    asu­vat vielä van­hempi­en­sa kanssa. Tulon­si­ir­to näille nuo­rille on yhteen­sä yli 500 miljoon­aa euroa. Toinen merkit­tävä voit­ta­jaryh­mä ovat opiske­li­jat, joille perus­tu­lo on suurem­pi kuin opin­tora­ha ja opin­totuen asum­is­lisä yhteen­sä. Pelkää perus­päivära­haa tai työ­markki­natukea saa­neet kuu­lu­vat mallin voittajiin.

    Pelkkiä pääo­mat­u­lo­ja saa­neet hyö­tyvät perus­tu­lo­ma­lli­in siir­tymis­es­tä (selvästi suurimpia hyö­tyjiä euroa/hlö).

    MALLIN HÄVIÄJÄT
    Merkit­tävin häviäjäryh­mä ovat työn­tek­i­jät, joiden vero­tus keskimäärin kiristyy perus­tu­loa enemmän.
    Kokon­aisu­udessaan työn­tek­i­jöiltä siir­tyy n. 700 milj. euroa muille ryh­mille. Keskimäärin työntekijän
    net­to­tu­lot pienen­tyvät perus­tu­lo­ma­lli­in siir­ryt­täessä n. 500 eurol­la vuodessa. Perus­tu­lo­jär­jestelmä tasaa tulon­jakoa siirtämäl­lä tulo­ja ylim­mistä tulolu­ok­ista alem­pi­in tulolu­okki­in. Korkei­den veroast­ei­den vuok­si suurimpia häviäjiä ovat kak­si ylin­tä tuloluokkaa. 

    Toinen merkit­tävä häviäjäryh­mä ovat ansiosi­don­naista työt­tömyys­tur­vaa saa­vat työt­tömät, joiden käytet­tävis­sä ole­vien tulo­jen pienen­tymi­nen selit­tyy myös suurek­si osin vero­tuk­sen kiristymisellä. 

    End of quotes.
    ———–
    Eli Vihrei­den mallil­la halu­taan tasa­ta tulo­ero­ja, ote­taan työssäkäyviltä ja annetaan työtä tekemät­tömille tai hyvin pien­i­t­u­loisille työssäkäyville. 

    Tämä siis Suomes­sa, jos­sa tulo­erot tulon­si­ir­rot huomioiden ovat jo nykyään maail­man alhaisem­pi­en maid­en joukos­sa. Maas­sa jos­sa monien tulon­si­ir­to­ja saavien työtätekemät­tömien tulot je elin­ta­so ovat jo nyt samal­la tasol­la tai jopa korkeampia kuin täysipäiväisessä työssä ole­vien tulot ja elintaso.

    Jostain kum­mallis­es­ta syys­tä ilman ansio­tu­lo­ja ole­vat pääo­mat­u­lo­jen saa­jat oli­si­vat rahal­lis­es­ti suurimpia hyö­tyjiä. Onko tämä tosi­aan Vihrei­den tavoite vai pelkkä mallin virhe?

    Oma arvauk­seni on, että työha­lut­tomien joukko kas­vaa entis­es­tään täl­laisen perus­tu­lo­ma­llin myötä. Kyl­lä kaiken lähtöko­htana tulee olla se, että jokainen työkykyi­nen ensisi­jais­es­ti itse elät­tää oma­l­la työl­lään itsen­sä ja per­heen­sä. Tässä kohtaa olen Zyssen kan­nal­la. Perus­tu­lo­ma­lli voisi ehkä järkevä jos perus­tu­lo olisi vastik­keel­lista sisältäen työ- tai muu velvoit­teen (työkyvyn säi­lyt­tämi­nen ja kehit­tämi­nen) ja jos sen myötä byrokra­ti­akus­tan­nuk­sis­sa saavutet­taisi­in mil­jardilu­okan pysyvät säästöt.

    Ottaen huomioon se, että Vihrei­den mallis­sa läh­es kaik­ki työssäkäyvät oli­si­vat häviäjiä niin toiv­ot­tavasti Vihreät hoita­vat neu­vot­teluil­la ay-liik­keen mallin kannattajaksi.

    1. vk: Pelkkiä pääo­mat­u­lo­ja saa­neet hyö­tyvät perus­tu­lo­ma­lli­in siirtymisestä 

      Jos tätä pitää isona ongel­mana, niin ehkä osan perus­tu­lon rahoituk­ses­ta voisi hoitaa ALV:n nos­tol­la (mieluiten samal­la ALV-kan­nat yhdis­täen). Se osu­isi myös pelkkiä pääo­mat­u­lo­ja saaviin.

      vk: yksi merkit­tävä perus­tu­lon voit­ta­jaryh­mä on 18–20 ‑vuo­ti­aat nuoret

      Yksi vai­h­toe­htoi voisi olla, että perus­tu­loa saisi­vat vas­ta 20 tai 21 vuot­ta täyt­täneet, mut­ta toisaal­ta lap­sil­isiä jatket­taisi­in myös tähän ikään saakka.

    2. vk:
      Ottaen huomioon se, että Vihrei­den mallis­sa läh­es kaik­ki työssäkäyvät oli­si­vat häviäjiä niin toiv­ot­tavasti Vihreät hoita­vat neu­vot­teluil­la ay-liik­keen mallin kannattajaksi. 

      Siinä olisikin näkemisen arvoinen näytelmä!

      Pitkäl­lä aikavälil­lä saat­taa olla kaikkien etu, että työn tar­jon­ta nousisi vähiten tien­aavien joukos­sa, mut­ta kos­ka keskilu­okan vero­tus kiristy­isi heti ja var­masti, ja talouden piristymisen tuot­ta­ma hyö­ty tulee vas­ta pitkän ajan päästä ja epä­var­masti, en usko että täl­lä on mitään mah­dol­lisuuk­sia toteutua.
      Poli­it­tis­es­ti 2 vuot­ta on pitkä aikaväli, 5 vuot­ta on liian pitkä aikaväli ja 10 vuot­ta on jo tapah­tuma­ho­rison­tin toisel­la puolella.
      Ihan oma asiansa on sit­ten se, että Suomes­sa on jo nyt käytössä todel­la mas­si­iviset tulon­si­ir­rot (vaik­ka iso osa kul­keekin keskilu­okan tasku­jen välil­lä) enkä näe ole­van mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa että tätä vielä lisätään.
      Työssäkäyvä ihmi­nen menet­tää rippeetkin itsenäisyy­den tun­teestaan kun oman työn tulok­sista alle puo­let pää­tyy suo­raan omi­in käsi­in ja suurim­mas­ta osu­ud­es­ta päätetään poli­itikko­jen, eläkey­htiöi­den ym. toimesta.
      Myös muut­toli­ik­keen kannal­ta kuvio on todel­la ongel­malli­nen, kun net­to­tu­lo työstä jää niin kehnok­si. Itse koin tämän jo nykyisel­lä vero­jär­jestelmäl­lä, muutin Suomes­ta välimeren maisemi­in mie­lenki­in­toisen työn perässä ja yllä­tyk­seni oli suuri kun huo­masin että net­to­tu­loni nousi par­il­la ton­nil­la kuus­sa, vaik­ka brut­topalk­ka nousi vain muu­ta­mal­la satasel­la. Tähän kun lisää nykyisen asuin­maani paljon halvem­man hin­tata­son on kyn­nys Suomeen palaamiselle viritet­ty varsin korkeak­si, joka on kannal­tani har­mi, sil­lä viihdyin Suomes­sa ihan hyvin.

      1. Innos­tu­in vas­ta nyt tark­ista­maan miten tämä vero­jen ero Suomen ja nykyisen asuin­maani välil­lä käytän­nössä menee, ja ei voi kuin järkyttyä:
        Palka­s­tani jää nyky­isin käteen viimeisim­män tilin­auhan mukaan 7358€/kk ja se mak­saa työ­nan­ta­jalle 11175€/kk (työ­nan­ta­jan kulu näkyy aina täkäläi­sis­sä tilin­auhois­sa ja se on se jos­ta puhutaan työ­nan­ta­jan kanssa). Verot ja muut mak­sut 34,1%.
        Suomes­sa tilanne olisi samal­la brut­topal­ka­lla (Suo­ma­laisit­tain määritel­tynä) seuraava:
        Käteen jäisi 5575€/kk ja se mak­saisi työ­nan­ta­jalle 12046€/kk. Verot ja muut mak­sut 53,7%.

        Tämä on toki vain yksi esimerk­ki ja tulos voisi olla eri­lainen jos tulot ovat toisen­laiset, mut­ta itsel­leni jo tämä riit­tää perustele­maan mik­si Suomes­sa ei kan­na­ta tehdä yhtäkään ratkaisua jot­ka nos­ta­vat kenenkään tulovero­tus­ta. Tätä taus­taa vas­ten ei myöskään kan­na­ta ihme­tel­lä mik­si Suomes­ta ulos ja sisään muut­ta­vat ovat tulon­muo­dos­tuskyvyltään varsin eri­laista porukkaa.

      2. AV:
        Innos­tu­in vas­ta nyt tark­ista­maan miten tämä vero­jen ero Suomen ja nykyisen asuin­maani välil­lä käytän­nössä menee, ja ei voi kuin järkyttyä:
        Palka­s­tani jää nyky­isin käteen viimeisim­män tilin­auhan mukaan 7358€/kk ja se mak­saa työ­nan­ta­jalle 11175€/kk (työ­nan­ta­jan kulu näkyy aina täkäläi­sis­sä tilin­auhois­sa ja se on se jos­ta puhutaan työ­nan­ta­jan kanssa). Verot ja muut mak­sut 34,1%.
        Suomes­sa tilanne olisi samal­la brut­topal­ka­lla (Suo­ma­laisit­tain määritel­tynä) seuraava:
        Käteen jäisi 5575€/kk ja se mak­saisi työ­nan­ta­jalle 12046€/kk. Verot ja muut mak­sut 53,7%.

        Tämä on toki vain yksi esimerk­ki ja tulos voisi olla eri­lainen jos tulot ovat toisen­laiset, mut­ta itsel­leni jo tämä riit­tää perustele­maan mik­si Suomes­sa ei kan­na­ta tehdä yhtäkään ratkaisua jot­ka nos­ta­vat kenenkään tulovero­tus­ta. Tätä taus­taa vas­ten ei myöskään kan­na­ta ihme­tel­lä mik­si Suomes­ta ulos ja sisään muut­ta­vat ovat tulon­muo­dos­tuskyvyltään varsin eri­laista porukkaa.

        Kiitos, havain­nolli­nen esimerkki. 

        Hyvä­tu­loiselle Suo­mi on vero­hel­vetti. Itse vedin jo vuosia sit­ten reilusti alle viiskymp­pisenä sen johtopäätök­sen, että verot­ta­ja ottaa liian suuren osan hyvistä tulois­tani joten leikkasin työn­tekoa ja ansio­tu­lo­ja 90%. Elämä parani ker­ta­heitol­la kun ora­van­pyörä jäi taakse ja elämän parhaat vuodet ei mene val­tavasti varo­ja tuh­laa­van julkisen sek­torin kas­san paikkaamiseen (huom. sent­tiäkään en ole hak­enut tai saanut tukea yhteiskunnal­ta päivära­hoina yms.). Kan­nus­tan kaikkia joil­la on varaa elää omil­la säästöil­lään hyp­päämään ihan oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la ora­van­pyörästä ajois­sa ja anta­maan tilaa nuorem­mille. Ja kan­nat­taa muis­taa, että käärin­li­inois­sa ei ole taskuja.

  2. Paljonko verot kiristyvät ja kuin­ka suurel­la osal­la ihmisiä? Se osu­us on veronkiristys­tä. Jos jollekin jää enem­män tuki­ra­haa käteen kuin aikaisem­min, se osa on sosi­aal­i­tukien kasvua. Ymmärtääk­seni plkästään ylin tulokymmenes mak­saisi noin 500 miljoon­aa enem­män vero­ja. Vaikea väit­tää, ettei vero­tus kiristyisi.

    1. Sylt­ty: Paljonko verot kiristyvät ja kuin­ka suurel­la osal­la ihmisiä? Se osu­us on veronkiristys­tä. Jos jollekin jää enem­män tuki­ra­haa käteen kuin aikaisem­min, se osa on sosi­aal­i­tukien kasvua.

      Samal­la logi­ikalla veroalet ovat sosi­aal­i­tukien kasvua (kos­ka jollekulle jää enem­män rahaa käteen) ja tukien leikkauk­set veronkiristyk­siä (kos­ka jollekulle jää vähem­män rahaa käteen).

      1. Ossi Sare­so­ja: Samal­la logi­ikalla veroalet ovat sosi­aal­i­tukien kasvua (kos­ka jollekulle jää enem­män rahaa käteen) ja tukien leikkauk­set veronkiristyk­siä (kos­ka jollekulle jää vähem­män rahaa käteen).

        Höp­sistä.

        Osmo kir­joit­ti ” mak­se­taan se 560 €/kk jokaiselle ”

        Jos rahaa jää enem­män käteen kos­ka saa 560 e enem­män tukia, niin sosi­aal­ituet kasvoivat. Tarkem­min las­ket­tuna käteen jäävän osu­u­den voisi palastel­la sosi­aal­i­tukien kasvuk­si ja vero­tuk­sen lieven­e­misek­si / kiristymisek­si. Esim. jol­lakin tulota­sol­la perus­tu­loa +560 e ja vero­tus kiristy­isi 100e, net­tona tuet kasvoivat 460 euroa.

        Voitaisi­in­han uud­is­tuk­ses­sa vero­tus­ta rei­va­ta vaik­ka kaut­ta lin­jan siten, että hyvä­tu­loisille jäisi (esimerkik­si) 1000e enem­män käteen. Siitä käteen jäävästä rahas­ta ton­nista olisi se 560 e sosi­aal­i­tuken kasvua ja lop­pu­osa olisi keven­tyvää vero­tus­ta. Ei “bude­jt­tineu­traal­ius” ole taikasana jol­la voi näp­pärästi kiertää kiristyvän vero­tuk­sen (tai tekee jotain vastaavaa). 

        (lop­putu­los voi efek­ti­ivis­es­ti olla ihan sama, annetanako jollekin 100e veronalen­nus vai 100e sosi­aal­i­tukea, et kai kuitenkaan väitä että lop­putu­los on saman­lainen jos tehdään mil­jardin alv-alen­nus ja rahoite­taan se mil­jardin sosi­aal­i­tukien karsin­nal­la kos­ka “bud­jet­tineu­traal­ius”)

      2. Sylt­ty: Voitaisi­in­han uud­is­tuk­ses­sa vero­tus­ta rei­va­ta vaik­ka kaut­ta lin­jan siten, että hyvä­tu­loisille jäisi (esimerkik­si) 1000e enem­män käteen. Siitä käteen jäävästä rahas­ta ton­nista olisi se 560 e sosi­aal­i­tuken kasvua ja lop­pu­osa olisi keven­tyvää verotusta.

        Tuos­sa tapauk­ses­sa se 1000 € ain­oa luku, jol­la on väliä niin yksilön kuin val­tion bud­jetin kannal­ta. Sen jakami­nen tukien kasvu­un ja vero­tuk­sen keven­e­miseen on täysin mie­lenki­in­no­ton näennäislaskutoimitus.

        Sylt­ty: lop­putu­los voi efek­ti­ivis­es­ti olla ihan sama, annetanako jollekin 100e veronalen­nus vai 100e sosi­aal­i­tukea, et kai kuitenkaan väitä että lop­putu­los on saman­lainen jos tehdään mil­jardin alv-alen­nus ja rahoite­taan se mil­jardin sosi­aal­i­tukien karsin­nal­la kos­ka “bud­jet­tineu­traal­ius”

        Tuol­lainen uud­is­tus (toden­näköis­es­ti) tarkoit­taisi, että joillekin jäisi net­tona käteen enem­män ja joillekin vähem­män. Se on se, mil­lä on väliä, ja sen vuok­si tuol­lainen uud­is­tus ei olisi yhdentekevä.

        Tässä perus­tu­loe­hdo­tuk­ses­sakin olen­naista on, että joillekin (esim suuri­palkkaisille) jäisi vähän vähem­män kätenn ja joillekin (esim pieni­palkkaisille) vähän enem­män. Niiden muu­tosten jakami­nen tukien määrän muu­tok­si­in ja vero­tuk­sen määrän muu­tok­si­in on kuitenkin täysin merk­i­tyk­setön laskutoimitus.

      3. “Niiden muu­tosten jakami­nen tukien määrän muu­tok­si­in ja vero­tuk­sen määrän muu­tok­si­in on kuitenkin täysin merk­i­tyk­setön laskutoimitus.”

        Enpä usko että keskimääräisen kansalaisen mielestä “vero­tus kiristyi net­tona sato­ja miljoo­nia ja sosi­aaliedut kasvoivat net­tona sato­ja miljoo­nia” kuu­lostaa merk­i­tyk­set­tömältä. Etenkin kun medi­aan­i­t­u­loisen kohdal­la lausah­dus “vero­tus kiristyi enem­män mitä sosi­aalietu­udet kasvoivat” pitää paikkansa.

        Mik­si vero­tuk­sen kiristys ja sosi­aalietuuk­sien nos­to pelot­taa, niitähän esimerkik­si Vihreät, jot­ka tämän ehdo­tuk­sen heit­tivät, ovat puolueena rum­mut­ta­neet *koko* vaa­likau­den. Mik­si sitä ei voi vain suo­raan myön­tää että kyl­lä, tavoit­teena on entistä kireämpi vero­tus ja enem­män tukia? Sen­hän näkee jo var­jobud­jetista, ettei vero­tus­ta ainakaan ole yksikään perus­tu­lop­uolue laske­mas­sa ja tukia karsimassa.

        Puhutaan asioista niiden oikeil­la nimillä. 

        Tun­tuu tämä sosi­aalietuuk­sien kas­vat­ta­mi­nen ole­van kuuma peruna, jota halu­taan hämärtää epämääräisil­lä ter­meil­lä. Siitä voidaan sit­ten vään­tää peistä, onko kyseessä suuri, pieni vai ken­ties merk­i­tyk­setön veronkiristys.

      4. Sylt­ty:
        “Niiden muu­tosten jakami­nen tukien määrän muu­tok­si­in ja vero­tuk­sen määrän muu­tok­si­in on kuitenkin täysin merk­i­tyk­setön laskutoimitus.”

        Enpä usko että keskimääräisen kansalaisen mielestä“verotus kiristyi net­tona sato­ja miljoo­nia ja sosi­aaliedut kasvoivat net­tona sato­ja miljoo­nia” kuu­lostaa merk­i­tyk­set­tömältä. Etenkin kun medi­aan­i­t­u­loisen kohdal­la lausah­dus “vero­tus kiristyi enem­män mitä sosi­aalietu­udet kasvoivat” pitää paikkansa.

        Mik­si vero­tuk­sen kiristys ja sosi­aalietuuk­sien nos­to pelot­taa, niitähän esimerkik­si Vihreät, jot­ka tämän ehdo­tuk­sen heittivät,ovat puolueena rum­mut­ta­neet *koko* vaa­likau­den. Mik­si sitä ei voi vain suo­raan myön­tää että kyl­lä, tavoit­teena on entistä kireämpi vero­tus ja enem­män tukia? Sen­hän näkee jo var­jobud­jetista, ettei vero­tus­ta ainakaan ole yksikään perus­tu­lop­uolue laske­mas­sa ja tukia karsimassa.

        Puhutaan asioista niiden oikeil­la nimillä. 

        Tun­tuu tämä sosi­aalietuuk­sien kas­vat­ta­mi­nen ole­van kuuma peruna, jota halu­taan hämärtää epämääräisil­lä ter­meil­lä. Siitä voidaan sit­ten vään­tää peistä, onko kyseessä suuri, pieni vai ken­ties merk­i­tyk­setön veronkiristys.

        Ehkä nol­la­summapeliä olen­naisem­paa perus­tur­vas­sa olisi, että se kan­nus­taisitekemään enem­min töitä.
        Vaikannustaisiko?
        Jos siivoo­jan kympin tun­tipalka­s­ta menee heti 4€ veroja?
        Luote­taanko tässä halu­un tehdä jotaan, vaikkei siitä juurikaan nettoa?
        Kun ”tulee toimeen” perus­tu­lol­la, eikä tarvitse tehdä töitä väkipakol­la, niin tekee sit­ten huvikseen?

      5. Jos siivoo­jan kympin tun­tipalka­s­ta menee heti 4€ veroja?

        Ver­taa vai­h­toe­htoon. Jos siivoo­ja on toimeen­tu­lotuel­la, hänen kympin tun­tipalka­s­taan ei jää hänelle käteen sent­tiäkään. Jos hän on sovitel­lul­la päivära­hal­la, yhteenso­vi­tus­pros­ent­ti on 50 % minkä päälle toden­näköis­es­ti tulee asum­istuen yhteenso­vi­tus, jol­loin kympin tun­tipalka­s­ta menee ensin 68 % tukien piene­miseen ja sit­ten päälle vielä verot.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Ver­taa vai­h­toe­htoon. Jos siivoo­ja on toimeen­tu­lotuel­la, hänen kympin tun­tipalka­s­taan ei jää hänelle käteen sent­tiäkään. Jos hän on sovitel­lul­la päivära­hal­la, yhteenso­vi­tus­pros­ent­ti on 50 % minkä päälle toden­näköis­es­ti tulee asum­istuen yhteenso­vi­tus, jol­loin kympin tun­tipalka­s­ta menee ensin 68 % tukien piene­miseen ja sit­ten päälle vielä verot.

        Täysipäiväis­es­ti siivoo­jan töitä tekevä (alin taulukkopalk­ka 1691 €/kk) lapse­ton ei käsit­tääk­seni saa toimeen­tu­lo­tukea jos asumiskus­tan­nuk­set ovat yhtään järkevät (alle 1000 €/kk). Alaikäiset huol­let­ta­vat tietysti muut­ta­vat tilannetta.

        Täl­laisel­la siivoo­jal­la on nykyisessä vero­tuk­ses­sa mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti 28% ja Vihrei­den mallis­sa siis 42%. Aika iso heiken­nys kan­nus­tavu­u­teen lisä­työn­teon tai ural­la eten­e­misen suh­teen. Lisäk­si perus­tu­lon 560 €/kk myötä net­to­tu­lot pieneni­sivät Klubi77:n kan­teen tekemäni laskel­man mukaan noin 400 euroa/v (ilman perus­tu­loa nykyvero­tuk­sel­la net­to­tu­lot noin 19400 €/kk ja 560 €/kk perus­tu­lol­la net­to­tu­lot noin 19.000 €/v.

        Eli jo pien­im­mil­lä palkoil­la täysipäiväis­es­ti töitä tekevät oli­si­vat perus­tu­lol­la häviäjiä. Lop­putulemat ovat hyvin yksilöl­lisiä ja tilanne esim. yksin­huolta­jil­la voi olla lievästi toisenlainen.

        Ikävä perus­su­un­tavirhe Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llil­la on se, että se veisi Suomea entistä syvem­mälle sosial­is­min suun­taan. Se kas­vat­taisi julkisen sek­torin osu­ut­ta kansan­taloudessa kv-ver­tailus­sa jo nykyiseltä erit­täin korkeal­ta tasol­ta vieläkin suurem­mak­si. Tämä suun­ta on täysin väärä. Itä-Euroopas­sa näitä kokeilu­ja tehti­in vuosikym­meniä ja kaik­ki ovat kaatuneet omaan mah­dot­to­muu­teen­sa. Suomen ei pidä tehdä tätä virhet­tä. Suo­mi on valin­nut EU-jäsenyy­den, halu­aa vapaakaup­paa, halu­aa pääomien liikku­van vapaasti ym. ja tämä val­in­ta käsit­tääk­seni johtaa siihen, että tässä toim­intaym­päristössä liian raskaan julkisen sek­torin val­tiot tule­vat ole­maan häviäjiä. Alhainen työl­lisyysaste, kestävyys­va­je, kutis­tu­va syn­tyvyys ym. aiheut­ta­vat jo nykyisel­lään riit­tävät haas­teet ja paineet julkiselle taloudelle.

      7. vk: Täysipäiväis­es­ti siivoo­jan töitä tekevä (alin taulukkopalk­ka 1691 €/kk) lapse­ton ei käsit­tääk­seni saa toimeen­tu­lo­tukea jos asumiskus­tan­nuk­set ovat yhtään järkevät (alle 1000 €/kk).

        Kuin­ka suuri osa siivoo­jista saa täysipäiväisen taulukkopalkkaa?
        Oisko tässä taas eräs nykya­jan tilastoharha?
        Myös muil­la aloil­la kuin siivouksessa?

      8. Osmo Soin­in­vaara: Ver­taa vai­h­toe­htoon. Jos siivoo­ja on toimeen­tu­lotuel­la, hänen kympin tun­tipalka­s­taan ei jää hänelle käteen sent­tiäkään. Jos hän on sovitel­lul­la päivära­hal­la, yhteenso­vi­tus­pros­ent­ti on 50 % minkä päälle toden­näköis­es­ti tulee asum­istuen yhteenso­vi­tus, jol­loin kympin tun­tipalka­s­ta menee ensin 68 % tukien piene­miseen ja sit­ten päälle vielä verot.

        Jos toimeen­tu­lo­tu­keen laitet­taisi­in sama 300€/kk ilman tukien laskua, joka on jo asum­istues­sa ja työkkäreis­sä (kuten myös siis sovitel­lus­sa), niin käp­pyrä olisi paljon ele­gantimpi, kuin mallis­sa, jos­sa mar­gin­aaliv­ero­tus pomp­paa nol­las­ta 41%:iin yhdessä pisteessä.

        Tietysti perus­tu­lo­ma­lli on parem­pi kuin nykysys­tee­mi, mut­ta kyl­lä uut­takin mallia vois viel hioa parem­mak­si. Ihan jot­ta sen myymi­nen olis helpompaa.

  3. OS: Make it sim­ple, stupid!

    Mut­tei kuitenkaan niin yksinker­taisek­si, että jälleen uud­estaan sekoite­taan negati­ivi­nen tulovero ja EITC (earned income tax credict).

    1. EICT menee aivan toisin päin. Se kas­vaa aluk­si ansio­tu­lo­jen kas­vaes­sa eikä sitä saa sent­tiäkään, jos ei ole ansio­tu­lo­ja lainkaan.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        EICT menee aivan toisin päin. Se kas­vaa aluk­si ansio­tu­lo­jen kas­vaes­sa eikä sitä saa sent­tiäkään, jos ei ole ansio­tu­lo­ja lainkaan.

        Tot­ta. Ongel­mana on se, että osa asi­aan pin­nal­lis­es­ti pere­htyneistä ihmi­sistä sekoit­taa negati­ivisen tuloveron ja EITC:n.

        Tuloveroa­han pitää mak­saa vain jos on tulo­ja, jol­loin “negati­ivi­nen tulovero” loogis­es­ti tarkoit­taa, että vero kään­netään toisin päin, siis verot­ta­ja ei vero­ta, vaan mak­saa tulon­saa­jalle, mut­ta vain siinä tapauk­ses­sa, että on tuloja. 

        Olisi selkeäm­pää, jos negati­ivi­nen tulovero ja perus­tu­lo niputet­taisi­in yhdek­si ja samak­si käsitteeksi.

  4. 560 eurol­la kuus­sa et saa minkää­nasteista asun­toa Helsingistä. Käytän­nössä Vihrei­den malli siis pakot­taisi työt­tömät ja muuten vain köy­hät muut­ta­maan maaseudulle tms. jos­sa asumisen kus­tan­nuk­set ovat noin 250€/kk. Ja sit­ten pitäisi elää 310 eurol­la kuus­sa. Ja täl­lä siis mak­set­taisi­in esimerkik­si lääkärikäyn­tien ja veren­painelääkkei­den omavastuuhinnat.

    Jos tätä ennen ei ole maka­roo­nia ja kau­ra­pu­uroa osan­nut keit­tää, nyt viimeistään kan­nat­taa opetella.

    1. Käsit­tääk­seni asum­is­tu­ki ei pois­tu­isi perus­tu­lon myötä. Sekin kyl­lä kan­nat­taisi ottaa mukaan samaan paket­ti­in. Kalli­in kaupunki­a­sumisen vuok­si tarvit­taisi­in toden­näköis­es­ti siir­tymäa­jan jär­jeste­lyjä, mut­ta lähtöko­htais­es­ti en näe kaupunki­a­sum­ista ongel­mana. Jos ei ole töitä ja perus­tu­lo ei riitä, mik­si ei sit­ten muut­taisi halvem­man asumisen maaseudulle. Siel­lä olisi myös paljon enem­män oma­toimisia mah­dol­lisuuk­sia keven­tää meno­jaan. Samal­la vuokra-asumisen kus­tan­nuk­set kaupungeis­sa lähti­sivät laskuun.

      Ter­vey­den­huolto taas pitäisi saa­da ilmaisek­si kaikille ja kaikkial­la Suomes­sa. Kos­ka kaik­ki ihmiset joka tapauk­ses­sa tarvitsevat/saavat ter­vey­den­huol­lon, se on edullis­in­ta toteut­taa ilman lasku­tus-/ko­r­vaus­by­rokra­tioi­ta. Sitä ei kan­na­ta byrokrati­soi­da lisää perus­tu­loon sotkemalla.

    2. Ossi Mänty­lahti: Käytän­nössä Vihrei­den malli siis pakot­taisi työt­tömät ja muuten vain köy­hät muut­ta­maan maaseudulle

      Ei sen enem­pää kuin nyky­mallikaan. Jos nykyään saa tukia enem­män kuin perus­tu­lo olisi, ei tilanne juurikaan muut­tuisi. Isom­paa muu­tos­ta tulee työssä käyville niin, että pienel­lä pal­ka­lla käteen jää vähän enem­män ja suurel­la pal­ka­lla vähän vähemmän.

  5. OS: “Hyödyt selkeästä perustulosta/negatiivisesta tuloveros­ta ver­rat­tuna nykyiseen tulon­si­ir­to­jen sekamel­skaan ovat ilmeiset. Työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taisi aina ja jokainen tietäisi, paljonko siitä jää lop­ul­ta käteen, jos heit­tää 400 euron työkeikan.
    Make it sim­ple, stupid!”

    Muka­van simp­pe­lik­si jalostunut malli.

  6. Itse lait­taisin muuten saman, mut­ta yksi ja sama vero­pros­ent­ti kaikille: 50 %.
    — Jokaises­ta ansai­tus­ta lan­tista toinen puoli kuu­luu keis­ar­ille, toinen itselle.

  7. Kaikessa selkey­dessään aivan eri­no­mainen utopia. Jo pelkkiä euro­ja tui­jot­taen jär­jestelmä, jos­sa läh­es pelkästään voit­ta­jia ja vain kouralli­nen häviäjiä eli vas­tus­ta­jia, mut­ta sitäkin äänekkäämpiä ja vaiku­tus­val­taisem­pia. Näitä yhden totu­u­den ja ain­oan vai­h­toe­hdon tyyppe­jä. Aivan kuten Laut­tasaaren sil­lan alati har­valukuisem­mat autoil­i­jat, jot­ka halu­a­vat säi­lyt­tää tyhjät kaistansa.

    Tämä malli voisi samal­la tar­jo­ta myös tien ulos turhan työn tekemis­es­tä ja siihen linkit­tyvästä pakkokulutusyhteiskunnasta.

    Miten tästä utopi­as­ta voisi tehdä tot­ta, minkä puoluei­den pitäisi löytää yhteinen säv­el. Voisi jopa onnis­tua puh­taal­ta punav­ihreältä pohjalta.

    1. Koti-isä: Jo pelkkiä euro­ja tui­jot­taen jär­jestelmä, jos­sa läh­es pelkästään voit­ta­jia ja vain kouralli­nen häviäjiä eli vas­tus­ta­jia, mut­ta sitäkin äänekkäämpiä ja vaikutusvaltaisempia.

      Ensin­näkin tämähän on tilanne joka ikine ker­ta kun nos­te­taan vain eniten tien­aa­van 10% vero­ja. Toisek­si jo medi­aan­i­t­u­loinen jäi häviäjäk­si, joten väite “vain kouralli­nen häviäjiä” on harhaanjohtava.

    2. Koti-isä:
      Kaikessa selkey­dessään aivan eri­no­mainen utopia. Jo pelkkiä euro­ja tui­jot­taen jär­jestelmä, jos­sa läh­es pelkästään voit­ta­jia ja vain kouralli­nen häviäjiä eli vas­tus­ta­jia, mut­ta sitäkin äänekkäämpiä ja vaiku­tus­val­taisem­pia. Näitä yhden totu­u­den ja ain­oan vai­h­toe­hdon tyyppe­jä. Aivan kuten Laut­tasaaren sil­lan alati har­valukuisem­mat autoil­i­jat, jot­ka halu­a­vat säi­lyt­tää tyhjät kaistansa.

      Tämä malli voisi samal­la tar­jo­ta myös tien ulos turhan työn tekemis­es­tä ja siihen linkittyvästäpakkokulutusyhteiskunnasta.

      Miten tästä utopi­as­ta voisi tehdä tot­ta, minkä puoluei­den pitäisi löytää yhteinen säv­el. Voisi jopa onnis­tua puh­taal­ta punav­ihreältä pohjalta.

      Ongel­man tälle utopi­alle muo­dostaa se, että tämä har­valukuinen häviäjien joukko on tämän koko roskan rahoit­ta­jia ja lisäk­si myös niitä tyyppe­jä, jot­ka voivat vai­h­taa asuin­maataan paljon helpom­min kuin suurin osa väestöstä. Tokko tämänkaltainen malli mitään mas­si­ivista exo­dus­ta käyn­nistää, mut­ta jotkut nos­ta­vat kytk­in­tä ja sil­loin se taak­ka jakau­tuu entistä harvem­mille har­tioille, joista taas osal­la kipukyn­nys ylit­tyy ja kytkin nousee. Tämänkaltaisen negati­ivisen kier­teen syn­tymi­nen yhdis­tyneenä mah­dol­lis­es­ti toisel­la puolel­la tapah­tu­vaan negati­iviseen kier­teeseen, jos­sa poruk­ka (ensisi­jais­es­ti nuoret miehet) syr­jäyt­tää itse itsen­sä työelämästä viet­täessään elin­vuoten­sa 18–25 perus­tu­loa nos­taen, einek­siä syö­den ja pleikkaria pelat­en voi aiheut­taa yllät­tävän iso­ja ongelmia eikä niitä minus­ta voi ohit­taa vaan totea­mal­la, että näin ei var­masti käy.

      Tästäkin huoli­mat­ta kan­natan jotain perus­tu­lon kaltaista jär­jestelmää, kos­ka nykyti­lanne ei ole hyvä. Ehkä vihrei­den malli on tar­jol­la ole­vista vai­h­toe­hdoista paras, jol­loin se on ilmi­selvästi kokeilemisen arvoinen.

  8. Kun lyhyi­den työ­suhtei­den ja keikka­hom­mien kan­nustin­loukut tuli­si­vat parem­paan kun­toon melkein luon­nos­taan, niin ongel­ma jouti­laisu­u­den houkut­tele­vu­ud­es­ta ei tule ole­maan niin paha kuin kuvitel­laan. Ongel­ma se on silti. 

    Parem­pi olisi sitoa perus­tu­lon suu­ru­us asi­aan johon yksilö ei käyt­täy­tymisel­lään voi vaikut­taa: ikään. Lisäk­si ikä nou­dat­telee aika hyvin yleistä oikeu­den­mukaisu­ut­ta siitä, mikä kus­sakin elämän­vai­heessa on reilu yksilön ja julk­isy­hteisön taloudelli­nen suhde.

    Miten olisi:

    1. ikävu­osi 150 € / kk (van­hem­mille)
    2–16 ikävuodet 120 / kk (van­hem­mille)
    17–18 ikävuodet 200 / kk (lapselle)
    19–22 ikävuodet 200 / kk + opin­tora­ha 550 € / kk
    23–25 ikävuodet 300 / kk + opin­tora­ha 350 € / kk
    26–30 ikävuodet 300 / kk + opin­tora­ha 150€ / kk
    31–65 ikävuodet 300 / kk
    66–75 ikävuodet 600 / kk
    76–85 ikävuodet 800 / kk
    86- ikävuodet 600 / kk

    1. Mik­si ikä olisi yhtään sen reilumpi peruste tulon­si­ir­roille, kuin joku muu? On mon­ta muu­takin ela­tuskykyyn vaikut­tavaa asi­aa johon ihmi­nen ei voi itse vaikut­taa (pait­si jos ikäkin tulee itse määritet­täväk­si asi­ak­si). Mik­si on reilumpaa mak­saa 66 vuo­ti­aalle 600€ kuus­sa kuin 65 vuotiaalle?

  9. Miten tätä nyt kuu­luu tarkastel­la, olisiko tähän päälle vielä asum­is­tukea kuitenkin tar­jol­la vai miten tämä malli toimisi? Jos ei ole, niin esim. työt­tömälle kyseessähän on suuri tulonvähennys.

  10. Miten vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa on ratkaistu se, että perus­tu­lo olisi esim. kotiäideille ikuinen koti­hoidon­tu­ki, opiske­li­joille ikuinen opin­to­tu­ki ja 18-vuot­ta täyt­täville jonkin­lainen bile­tys­ra­ha siihen saak­ka, että muut­taa pois van­hempi­en hoteista?

    1. antti:
      Miten vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa on ratkaistu se, että perus­tu­lo olisi esim. kotiäideille ikuinen koti­hoidon­tu­ki, opiske­li­joille ikuinen opin­to­tu­ki ja 18-vuot­ta täyt­täville jonkin­lainen bile­tys­ra­ha siihen saak­ka, että muut­taa pois van­hempi­en hoteista?

      Zysse jak­soi jankut­taa, et perus­tu­lon ongel­ma on se, että se tulee kuin man­ulle illallinen.
      Mut­ta uno­hti sen, että niin tulee jo nyt työkkäri tai toimeentulotukikin.
      Myös kotiäideille, ikuisille opiske­li­joille, jne.

  11. “Kun joidenkin, Ben Zyskow­icz mukaan luet­tuna, on vaikea ymmärtää, miten perus­tu­lo toimii, esitän vihrei­den mallin ymmär­ret­täväm­min negati­ivise­na tuloverona, joka on ident­tis­es­ti sama asia perus­tu­lon kanssa. ”

    Perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero nimeno­maan eivät ole ident­tis­es­ti samat asi­at. Ne voivat olla saman­laiset asi­at yhdessä maas­sa verotet­tu­jen osalta, mut­ta ne eivät ole ollenkaan automaat­tis­es­ti sama asia mon­es­sa maas­sa verotet­tu­jen osalta. Jos henkilö on mon­en maan vero­tuk­sen piiris­sä (esim. sik­si, että saa sel­l­aista eläket­tä tois­es­ta maas­ta, joka verote­taan eläk­keen­mak­sumaas­sa), perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero johta­vat eri tilanteeseen. Negati­ivisen tuloveron kohdal­la pieniä tulo­ja yhdestä maas­ta saa­vat hyö­tyvät. Suomes­sa keskustel­luista perus­tu­lo­ma­lleista mis­sään ei ole ker­rot­tu, miten kan­sain­välis­ten tulovir­to­jen osalta olisi tarkoi­tus toimia, vaik­ka siihen liit­tyvien val­in­to­jen yksi­tyisko­hdil­la jo yksinään voinee olla mil­jardilu­okan vuosit­tainen vaiku­tus perus­tu­lo­ma­llin kustannuksiin.

    Yksinker­tais­te­tusti san­ot­tuna kyse on siitä, että jos henkilö saa vaikka­pa 1000 €/kk muual­la verotet­tavaa eläke­tu­loa ulko­mail­ta ja Suomes­ta tulo­ja 200 €/kk, tämä ei vält­tämät­tä saisi 700 €/kk tulot takaavas­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa rahaa perus­tu­losta, jos perus­tu­lo­ma­lli perus­tuu kokon­ais­tu­loi­hin. Jos perus­tu­lo perus­tu­isi puolestaan negati­iviseen tuloveroon, Suomen vero­tuk­ses­sa tämä sama henkilö voisi saa­da 500 €/kk negati­ivista tuloveroa, eli lisä­tu­loa. Vas­taavasti esimerkik­si Suomes­ta Espan­jaan muut­tanut julkisen sek­torin enti­nen työn­tek­i­jä, jon­ka julkisen sek­torin eläk­keet on verote­taan Suomes­sa, voisi negati­ivisen tuloveron tapauk­ses­sa alkaa tien­ata Espan­jas­sa Suomen val­ti­ol­ta vero­tu­lo­ja entisen veron­mak­sun sijaan, kun taas toisen­laises­sa perus­tu­lo­ma­llis­sa hän ei olisi oikeutet­tu Suomen perus­tu­loon. Eli jos joku Espan­jaan muut­tanut eläkeläi­nen olisi ollut vaik­ka puoli vuot­ta työuras­taan töis­sä julkisel­la sek­to­ril­la ja saisi vaik­ka 50 €/kk Suomes­sa verotet­tavaa eläke­tu­loa Suomes­ta, negati­ivisen tuloveron kohdal­la hän saisi melkoisen lot­tovoiton, kun val­tio alka­isi käytän­nössä mak­saa hänelle veroja.

    Kun eduskun­nan tietopalvelu vuon­na 2014 las­ki perus­tu­lo­ma­llin kus­tan­nuk­sia, laskel­mas­sa oli iso­ja aukko­ja. Yksi iso aukko laskel­mas­sa oli se, että laskel­man tek­i­jät sivu­ut­ti­vat kokon­aan mm. maara­jat ylit­tävi­in kysymyk­seen liit­tyvät valin­nat — eivätkä edes ker­toneet rapor­tis­saan, mitä ole­tus­ta he käyt­tivät ulko­mai­sista tuloista, tai Suomes­ta ulko­maille mak­set­tavista Suomes­sa verotet­tavista tuloista.

  12. Zyskow­icz ehkä halu­aisi saman­laisen mallin mut­ta niin, että sen 560 euroa saisi vain, jos rek­isteri­in on merkit­ty syy, kuten olem­i­nen työ­markki­noiden käytet­tävis­sä tai eläke. Koroil­la elämi­nen, välivuo­den pitämi­nen tai töistä kieltäy­tymi­nen ei riit­täisi syyk­si. Demareillekin tuon­suun­tainen malli var­maan kel­paisi ja keskustallekin se olisi nyky­istä parem­pi, joten sel­l­ainen on luvas­sa. Tukien alen­e­ma kuitenkin tulee ole­maan suurem­pi kuin tuo 41 % tuloista. Bri­tan­ni­as­sa se taitaa olla 63 % net­to­tu­loista eli yli 70 % bruttotuloista.

  13. hait­to­ja:
    — mah­dol­lisu­us elämän­ta­pa työt­tömiem ohjaamiseen pois­tu­isi­vat kun sos­sut ei voi puolit­taa tuo­ta tuloa
    — aivan liian iso vaiku­tus työssäkävien ihmis­ten tulota­soon. Suo­mi on liian sosial­isti­nen. Ei lisää sitä kiitos
    + puolella
    Ehkä ja vain ehkä byrokra­t­ian väheneminen.

    ei jatkoon

  14. Osmo, ihmette­len mil­lä logi­ikalla sinä kuvit­telet negati­ivisen tuloveron ole­van jotenkin helpom­min ymmär­ret­tävä kuin vihrei­den perus­tu­lo­ma­lli. Negati­ivi­nen tulovero on suo­ma­laisille niin vieras käsite, että pitää olla jo todel­la hyvin pere­htynyt näi­hin asioi­hin, että pystyy kun­nol­la tajua­maan, mitä se käytän­nössä merkitsee.

    Vihreät voisi­vat sen sijaan paran­taa selvästi sitä, miten he esit­televät perus­tu­lo­ma­lli­aan. Ainakaan minä en ole yri­tyk­sistäni huoli­mat­ta onnis­tunut selvit­tämään, mil­laiset työn­tek­i­jän eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sut työn­tek­i­jälle tule­vat mallis­sa mak­set­taviksi. Vihrei­den sivuil­la esitetään, että esim. 5000 eur / kk brut­to ansait­se­val­la menisi perus­tu­lo­ma­llis­sa vero­ja 2114 eur / kk, ja hän saisi 2886 euron net­to­tu­lon päälle perus­tu­lon 560 eur / kk, siis yhteen­sä 3446 eur / kk. Mut­ta mis­tään ei tun­nu löy­tyvän tietoa, paljonko menee lisäk­si työn­tek­i­jän eläke- ja työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ja. Onko se 8,25 % tuos­ta 5000 eurosta (noin 412 eur) vai vähen­netäänkö nuo mak­sut ensin verotet­tavas­ta tulosta, jol­loin käytän­nössä noi­hin mak­sui­hin menisikin 4,2 % (noin 210 eur). Ensim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa 5000 eur / kk ansait­se­valle jäisi käteen pakol­lis­ten mak­su­jen jäl­keen 3034, jälkim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa taas 3236 eur / kk. Tämä on aika olen­nainen ero sil­loin, kun itse kukin miet­tii, miten perus­tu­lo vaikut­taisi omi­in tulohin.

    En myöskään ymmär­rä, mik­si täysi-ikäiselle kotona asu­valle luki­o­laiselle tai ammat­tik­oul­u­laiselle pitäisi mak­saa bile­tys­ra­haa 560 eur / kk. Olisi paljon järkeväm­pää kor­va­ta heille oppikir­ja- ja työvälinehankintoja.

    1. Kepa:
      Onko se 8,25 % tuos­ta 5000 eurosta (noin 412 eur) vai vähen­netäänkö nuo mak­sut ensin verotet­tavas­ta tulosta, jol­loin käytän­nössä noi­hin mak­sui­hin menisikin 4,2 % (noin 210 eur). 

      Perus­tu­lo­ma­llin ana­ly­y­sis­sä ansku- ja eläke­mak­sut näköjään vähen­netään ensin verotet­tavas­ta tulosta:

      https://www.vihreat.fi/files/liitto/perustulomallin_analyysi%20%282%29_0.pdf

      Päivära­hamak­sua ei kai tuo­hon aikaan vielä ollut tai se meni kun­nal­lisverotet­tavas­ta tulosta?

    2. Kepa:
      En myöskään ymmär­rä, mik­si täysi-ikäiselle kotona asu­valle luki­o­laiselle tai ammat­tik­oul­u­laiselle pitäisi mak­saa bile­tys­ra­haa 560 eur / kk. Olisi paljon järkeväm­pää kor­va­ta heille oppikir­ja- ja työvälinehankintoja. 

      Mut sun mielestä nykyi­nen sys­tee­mi, jos­sa kotona asu­valle mak­se­taan 250€ /kk on ihan jees?
      Eli kysymys perus­tur­vas­ta kitey­tyykin siihen, mil­lä sum­mal­la kuukaudessa kuu­luu bilet­tää per kansalainen?

      Olisko mah­dol­lista, että kotona-asu­vakin tarvit­see perus­tarpeisi­in rahaa? Kuten ruo­ka, vaat­teet, liikku­mi­nen ja juurikin ne opiskeluvälineet.

      Jos sul­la on ollut van­hemp­iesi tai lap­siesi kanssa sopimus, jos­sa van­hem­mat kat­taa kaik­ki tärkeät menot, niin kauan kun asuu kotona ja sit puskeikkaa, kun muut­taa naa­puri­in ja todel­la tarvit­see sitä taloudel­lista tukea, niin sit­ten alka­akin se “itsenäistymi­nen”,
      niin ain­oa posi­ti­ivi­nen asia jon­ka tästä tavas­ta keksin on se, että se koulii talon tavoille suo­ma­laises­sa sosi­aal­i­tur­vas­sa, jos­sa rahaa ei saa sil­loin kun sitä tarvitsee.

      Sosi­aal­i­tur­van “tarve­hark­in­tainen” osu­us eli se, jos­sa tarvit­se­valle annetaan rahaa heti, jätet­ti­in ihan tarkoituk­sel­la kun­tien sosi­aal­i­toimeen, kos­ka se on ain­oa joka osaa hoitaa akuutin tarpeen. Kela osaa päät­tää asioista vain tyylil­lä “kol­men viikon päästä voit saa­da jo tiedon, pitääkö sin­un syödä tänään”. Ja tähän dilem­maan perus­tu­lo on kyl­lä hyvä ratkaisu.

      1. Osoi­tan oman epä­sosi­aal­isuuteni kor­jaa­mal­la omia kirjoitusvirheitäni:
        puskeikkaa = hupskeikkaa
        (Tästä oli siis uuti­nen tutkimuk­ses­ta, jos­sa kir­jo­tusvirheitä kor­jaa­vat ovat kummallisia.)
        Saas nähä päästäänkö tässä plokissa jo ensi vuosikymmenel­lä sille kehi­tys­ta­solle, että omia tek­ste­jään voi korjailla.

      2. toke: Mut sun mielestä nykyi­nen sys­tee­mi, jos­sa kotona asu­valle mak­se­taan 250€ /kk on ihan jees?
        Eli kysymys perus­tur­vas­ta kitey­tyykin siihen, mil­lä sum­mal­la kuukaudessa kuu­luu bilet­tää per kansalainen?

        Olisko mah­dol­lista, että kotona-asu­vakin tarvit­see perus­tarpeisi­in rahaa? Kuten ruo­ka, vaat­teet, liikku­mi­nen ja juurikin ne opiskeluvälineet.

        Jos sul­la on ollut van­hemp­iesi tai lap­siesi kanssa sopimus, jos­sa van­hem­mat kat­taa kaik­ki tärkeät menot, niin kauan kun asuu kotona ja sit puskeikkaa, kun muut­taa naa­puri­in ja todel­la tarvit­see sitä taloudel­lista tukea, niin sit­ten alka­akin se “itsenäistymi­nen”,
        niin ain­oa posi­ti­ivi­nen asia jon­ka tästä tavas­ta keksin on se, että se koulii talon tavoille suo­ma­laises­sa sosi­aal­i­tur­vas­sa, jos­sa rahaa ei saa sil­loin kun sitä tarvitsee.

        Mis­tä 250 eurosta ja “nykyis­es­tä sys­teemistä” sinä nyt puhut? Min­ul­la on kolme las­ta päässyt yliop­pi­laik­si viimeisen vajaan kuu­den vuo­den aikana. Yksikään heistä ei ole saanut sent­tiäkään yhteiskun­nan tukia siinä vai­heessa, kun on täyt­tänyt 18 ja lukio on vielä ollut kesken. Nuorin sai yliopis­tonkin ensim­mäisenä vuon­na aluk­si vain noin 60 euroa / kk, kos­ka hän asui vielä kotona. Ja kysymys ei ole nyt siitä, että lapseni oli­si­vat jät­täneet hake­mat­ta jotain sel­l­aisia tukia, joi­hin heil­lä olisi ollut oikeus.
        Tarpeek­si pien­i­t­u­lois­t­en per­hei­den lapset toki saa­vat opin­to­tukea lukioaikana, mut­ta se on täysin eri asia kuin perus­tu­lo­ma­lli, jos­sa kaikkien per­hei­den lapset saisi­vat 560 eur / kk heti 18 vuot­ta täytettyään.
        Oman elämänkoke­muk­seni poh­jal­ta väitän, että suurim­mas­sa osas­sa per­heitä täysi-ikäisetkin lapset saa­vat koton­aan ilmaisen ylläpi­don niin pitkään kuin lukio tai ammat­tik­oulu on kesken. On pieni määrä per­heitä, jois­sa tilanne ei ole tämä, mut­ta näi­den per­hei­den aut­tamisek­si on var­masti tehokkaampiakin keino­ja kuin kaikille täysi-ikäisille kotona asuville nuo­rille mak­set­ta­va perustulo.
        Toinen jut­tu on, että sekään ei ole järkevää, jos malli kan­nus­taa siihen, että luki­o­lainen muut­taa omilleen asumaan heti 18 vuot­ta täytettyään.

      3. Kepa: Mis­tä 250 eurosta ja “nykyis­es­tä sys­teemistä” sinä nyt puhut? Min­ul­la on kolme las­ta päässyt yliop­pi­laik­si viimeisen vajaan kuu­den vuo­den aikana. Yksikään heistä ei ole saanut sent­tiäkään yhteiskun­nan tukia siinä vai­heessa, kun on täyt­tänyt 18 ja lukio on vielä ollut kesken. Nuorin sai yliopis­tonkin ensim­mäisenä vuon­na aluk­si vain noin 60 euroa / kk, kos­ka hän asui vielä kotona. Ja kysymys ei ole nyt siitä, että lapseni oli­si­vat jät­täneet hake­mat­ta jotain sel­l­aisia tukia, joi­hin heil­lä olisi ollut oikeus.
        Tarpeek­si pien­i­t­u­lois­t­en per­hei­den lapset toki saa­vat opin­to­tukea lukioaikana, mut­ta se on täysin eri asia kuin perus­tu­lo­ma­lli, jos­sa kaikkien per­hei­den lapset saisi­vat 560 eur / kk heti 18 vuot­ta täytettyään.
        Oman elämänkoke­muk­seni poh­jal­ta väitän, että suurim­mas­sa osas­sa per­heitä täysi-ikäisetkin lapset saa­vat koton­aan ilmaisen ylläpi­don niin pitkään kuin lukio tai ammat­tik­oulu on kesken. On pieni määrä per­heitä, jois­sa tilanne ei ole tämä, mut­ta näi­den per­hei­den aut­tamisek­si on var­masti tehokkaampiakin keino­ja kuin kaikille täysi-ikäisille kotona asuville nuo­rille mak­set­ta­va perustulo.
        Toinen jut­tu on, että sekään ei ole järkevää, jos malli kan­nus­taa siihen, että luki­o­lainen muut­taa omilleen asumaan heti 18 vuot­ta täytettyään.

        Kat­soin vain kelan sivuil­ta, että vih­doin tänä vuon­na 18–19 vuo­ti­ai­ta on alet­tuko­htele­maan kuten muitakin opiske­li­joi­ta, mut­ta 250€ olikin vain jos asuu omillaan.

        Mtta siis onko järkeä sys­tee­mis­sä, jos­sa sosi­aal­i­tur­va on tarveharkintaista?
        Eikö tämä ole tasa-arvon vastaista?
        Mik­si sen täysi-ikäisen opiske­li­jan kan­nat­taa siirtää kir­jat naa­puri­in, jot­ta voi nos­taa isom­paa opintorahaa?
        Mik­si on ok, jos van­hem­mat elät­tävät kotona asu­via aikuisia lap­si­aan, mut­ta ei muual­la asuvia?

        Pieni määrä per­heitä, jois­sa aikuinen lap­si, tarvii sosi­aal­i­tukea? Kuinkas moni saikaan asumistukea?

    3. Kepa:
      Osmo, ihmette­len mil­lä logi­ikalla sinä kuvit­telet negati­ivisen tuloveron ole­van jotenkin helpom­min ymmär­ret­tävä kuin vihrei­den perus­tu­lo­ma­lli. Negati­ivi­nen tulovero on suo­ma­laisille niin vieras käsite, että pitää olla jo todel­la hyvin pere­htynyt näi­hin asioi­hin, että pystyy kun­nol­la tajua­maan, mitä se käytän­nössä merkitsee.

      Vier­aat käsit­teet tule­vat hyvinkin helpol­la tutuk­si, jos vaan osat­taisi­in viestiä.
      Willi weikkaus, mut uskoisin val­taosan kansas­ta ymmärtävän asian yhdel­lä taulukolla:
      https://www.vihreat.fi/files/liitto/images/Screenshot%202014–11-26%2014.19.36.png

  15. Use­akin kom­men­toi­ja on nos­tanut esi­in nuoret. Hei­dän kohdal­la perus­tu­lon toteut­ta­mi­nen oikeu­den­mukaises­ti on hyvin vaikeaa. Peru­songel­ma on siinä, että siinä n. 18:n vuo­den kohdal­la lapsen “sosi­aal­i­tur­va”, joka on perus­tunut siihen, että van­hem­mat pitävät hänestä huol­ta asteit­tain muut­tuu siihen tilaan, että hänen pitää pitää itse itses­tään taloudel­lis­es­ti huol­ta ja tämä muu­tos on eri­lainen eri ihmisil­lä. Jos hei­dän tukemisen­sa toteutetaan perus­tu­lo­ma­llil­la, jos­sa mitään ei kysel­lä, niin ne, jot­ka onnis­tu­vat venyt­tämään van­hempi­en “sosi­aal­i­tur­vaa” (etenkin siinä muo­dos­sa, että nämä tar­joa­vat ilmaisen asumisen) pidem­mälle hyö­tyvät val­tavasti ver­rat­tuna niihin, jot­ka ryhtyvät heti pitämään itses­tään huolta. 

    Ikä ei tässä toi­mi rajoit­ti­me­na, kos­ka ei ole mitään täs­mäl­listä ikää, jota van­hemp­ina ei toisaal­ta olisi ketään van­hempi­en elät­tämää eikä toisaal­ta sitä nuoremp­ina olisi ketään, joka koit­taisi itse pitää itses­tään huol­ta. Toisaal­ta kaiken­lainen kikkailu sit­ten meno­jen suh­teen (esim. itse vuokral­la asu­va saisi perus­tu­loa, mut­ta van­hempi­en­sa luona asu­va ei) tyr­mää sit­ten koko perus­tu­lon perusidean, joka perus­tuu siihen, että jokainen järkätköön elämän halu­a­mal­laan tavoin, val­tio ei siihen puu­tu mitenkään lyö­tyään perus­tu­lon kouraan. 

    Itse pitkäaikaise­na perus­tu­lon kan­nat­ta­jana pidän tätä puol­ta varsin isona ongel­mana, jolle joku saisi esit­tää jonkun toimi­van ja oikeu­den­mukaisen ratkaisun ennen kuin tätä kan­nat­taa pohtia koko kansaa kat­tavak­si sys­teemik­si. Etenkin siis jos nämä nuoret ovat tässä kokon­ais­potin kannal­ta varsin merkit­tävä osa, eikä kyse ole vain jostain mar­gin­aalis­es­ta kustannuksesta. 

    Toinen ongel­ma ovat ne pääo­mat­u­lo­jen varas­sa eläjät. Heille ilmaisen rahan kaat­a­mi­nen tun­tuu moraalis­es­ti täysin väärältä, vaik­ka käytän­nössä toden­näköis­es­ti ei kokon­aisu­u­den kannal­ta ole mitenkään merkit­tävästä asi­as­ta (hyvin har­va pääo­mat­u­lo­jen varas­sa eläjä kitu­ut­taa pie­nil­lä tuloil­la, vaan joko niitä pääo­mat­u­lo­ja on todel­la rutkasti, jol­loin he ovat joka tapauk­ses­sa net­tomak­sajia tai sit­ten he tekevät ansiotöitä pääo­mat­u­lo­jen päälle, jol­loin heil­läkin sit­ten vero­tus kiristy­isi siltä osin).

    1. Sekavak­si spagetin tekee myös se, että osa tuista on ja osa ei ja osa ihan kum­mallis­es­ti, ovat henkilöko­htaisia tai talouskohtaisia.
      Asum­istues­sa on nyt sel­l­ainenkin ihmeel­lisyys, että alle 18-vuo­ti­aan tulet eivät vaiku­ta, mut­ta kun täyt­tää 18, niin alka­akin vaikuttaa.
      Eli jos 18-vuo­ti­aal­la on tulo­ja ja van­hem­mat saa­vat asum­is­tukea, niin kandee vai­h­taa osotet­ta jonkun vas­taa­van kaverin kaa.

    2. Samuli Saarel­ma:
      Peru­songel­ma on siinä, että siinä n. 18:n vuo­den kohdal­la lapsen “sosi­aal­i­tur­va”, joka on perus­tunut siihen, että van­hem­mat pitävät hänestä huol­ta asteit­tain muut­tuu siihen tilaan, että hänen pitää pitää itse itses­tään taloudel­lis­es­ti huol­ta ja tämä muu­tos on eri­lainen eri ihmisil­lä. Jos hei­dän tukemisen­sa toteutetaan perus­tu­lo­ma­llil­la, jos­sa mitään ei kysel­lä, niin ne, jot­ka onnis­tu­vat venyt­tämään van­hempi­en “sosi­aal­i­tur­vaa” (etenkin siinä muo­dos­sa, että nämä tar­joa­vat ilmaisen asumisen) pidem­mälle hyö­tyvät val­tavasti ver­rat­tuna niihin, jot­ka ryhtyvät heti pitämään itses­tään huolta. 

      En näe ongel­mana sitä, että nuori aikuinen hyö­tyy van­hempi­en­sa taloudel­lis­es­ta avus­ta. Verot­ta­ja ken­ties voisi ottaa vähän välistä. 

      Perus­tu­lon idea­han on, että jokainen täy­si­val­tainen kansalainen saa itse päät­tää, kuin­ka halu­aa niukan tulon­sa käyt­tää. Joku käyt­tää enem­män asumiseen, toinen bilet­tämiseen ja kol­mas säästämiseen tai sijoit­tamiseen. Jospa tässä ei oikeasti ole mitään ongel­maa? Eihän kansan­taloudelle olisi mitenkään hyödyl­listä esim. se, että jokainen asu­isi kalli­isti omas­sa yksiössään.

      1. Aika ajatel­la: Perus­tu­lon idea­han on, että jokainen täy­si­val­tainen kansalainen saa itse päät­tää, kuin­ka halu­aa niukan tulon­sa käyt­tää. Joku käyt­tää enem­män asumiseen, toinen bilet­tämiseen ja kol­mas säästämiseen tai sijoit­tamiseen. Jospa tässä ei oikeasti ole mitään ongelmaa?

        Tämä pitää kyl­lä jos­sain määrin paikkaansa. Jos ole­tus on, että kaik­ki täysikäiset ihmiset ovat kykeneviä tekemään itse omat päätök­sen­sä ja kan­ta­maan niiden pitkän ja lyhyen aikavälin seu­rauk­set, niin on tosi­aan niin, että reiluin­ta on lyödä kaikille se sama perus­tu­lo kouraan ja sit­ten antaa ihmis­ten itsen­sä opti­moi­da elämäänsä. 

        Pelko tässä oli kai siitä, että kun nuori tulee täysikäisek­si, niin hän ei silmän­räpäyk­sessä muu­tu hol­hous­ta tarvit­sev­as­ta laps­es­ta täysin itses­tään huol­ta pitäväk­si aikuisek­si. Ja jos tämä siis yhdis­tetään siihen, että hänelle lyödään (sen het­k­isi­in mui­hin tuloi­hin ver­rat­tuna) ruhti­naal­liset 560€ kuus­sa kouraan, niin ainakin osa nuorista tekee oman elämän­sä kannal­ta pitkäl­lä aikavälil­lä huono­ja val­in­to­ja (opiskelun ja työn­teon sijaan istu­vat pleikkaria pelaa­mas­sa van­hempi­en kotona). Voidaan toki lähteä siitä, että patis­telu töi­hin tai opiskele­maan on tässä vai­heessa van­hempi­en vas­tu­ul­la ja jos he sal­li­vat tuol­laisen rötväi­lyn ilmaisek­si kotona asu­val­ta lapseltaan, niin ei ole muun yhteiskun­nan tehtävä kor­ja­ta sitä. Toden­näköis­es­ti val­taosa van­hem­mista ei tuo­ta sal­lisi, vaan pyrk­isi parhaansa mukaan patis­ta­maan lapsen­sa tekemään jotain elämälleen hyödyllistä. 

        Oleel­lista kai toimi­van yhteiskun­nan kannal­ta on se, että mah­dol­lisim­man suuri osa kansalai­sista pyrkii parhaansa mukaan kan­ta­maan itse vas­tu­un omas­ta elatuk­ses­taan ja muiden apu­un tur­vaudu­taan vain, jos omat rah­keet eivät riitä. Perus­tu­lo toimii tässä aja­tus­mallis­sa, kos­ka on niin niuk­ka, että har­va omin avuin elävä suos­tu­isi jäämään pelkästään sen varaan, vaan ennem­minkin menee töi­hin jopa sil­loin, kun tar­jol­la ole­vat työt eivät ole niitä kaikkia haavei­ta täyt­täviä. Kotona asu­van nuoren kohdal­la olen skep­tisem­pi, että se toimisi, mut­ta toisaal­ta ymmär­rän sen epäoikeu­den­mukaisu­u­den, että niitä nuo­ria, jot­ka oikeasti halu­a­vat pitää itse itses­tään huol­ta, kohdeltaisi­in yhteiskun­nan tahol­ta jotenkin alem­piar­voisi­na kansalaisina. 

        Ja tosi­aan, itse kan­natan vah­vasti sitä, että jos onnis­tuu paina­maan asuinku­lun­sa alas, niin siitä pitäisi yhteiskun­nan palki­ta, eikä ran­gaista, kuten nykysys­tee­mi tekee leikkaa­mal­la asumisen tukea sitä mukaa, kun painaa omia asum­is­meno­ja alaspäin.

      2. Samuli Saarel­ma:

        Pelko tässä oli kai siitä, että kun nuori tulee täysikäisek­si, niin hän ei silmän­räpäyk­sessä muu­tu hol­hous­ta tarvit­sev­as­ta laps­es­ta täysin itses­tään huol­ta pitäväk­si aikuisek­si. Ja jos tämä siis yhdis­tetään siihen, että hänelle lyödään (sen het­k­isi­in mui­hin tuloi­hin ver­rat­tuna) ruhti­naal­liset 560€ kuus­sa kouraan, niin ainakin osa nuorista tekee oman elämän­sä kannal­ta pitkäl­lä aikavälil­lä huono­ja val­in­to­ja (opiskelun ja työn­teon sijaan istu­vat pleikkaria pelaa­mas­sa van­hempi­en kotona). Voidaan toki lähteä siitä, että patis­telu töi­hin tai opiskele­maan on tässä vai­heessa van­hempi­en vas­tu­ul­la ja jos he sal­li­vat tuol­laisen rötväi­lyn ilmaisek­si kotona asu­val­ta lapseltaan, niin ei ole muun yhteiskun­nan tehtävä kor­ja­ta sitä. Toden­näköis­es­ti val­taosa van­hem­mista ei tuo­ta sal­lisi, vaan pyrk­isi parhaansa mukaan patis­ta­maan lapsen­sa tekemään jotain elämälleen hyödyllistä. 

        Val­taosa van­hem­mista ei tuo­ta sal­lisi, mut­ta ei tämä toisaal­ta myöskään olisi ongel­ma val­taos­alle nuorista. Pelkään vaan, että tämä jär­jestelmä antaa täysin väärän­laisia kan­nus­timia niille nuo­rille, jot­ka eivät tähän itsenäis­es­ti pysty ja joiden van­hem­mat eivät kan­nus­tamises­sa onnis­tu / eivät ole siitä edes kiin­nos­tunei­ta. Kuten joku toises­sa kom­men­tis­sa tote­si opiske­li­jar­avin­toloiden ate­riatu­ki pait­si tekee syömis­es­tä halvem­paa myös kan­nus­taa syömään opiske­li­jar­avin­tolois­sa, jois­sa ate­ri­at ovat ter­veel­lisem­piä ja monipuolisem­pia kuin einek­set tai pikaruo­ka. Perus­tu­lon kanssa pitää olla varovainen ja varmis­taa, että se ei luo väärän­laisia kannustimia.

      3. Samuli Saarel­ma:
        Pelko tässä oli kai siitä, että kun nuori tulee täysikäisek­si, niin hän ei silmän­räpäyk­sessä muu­tu hol­hous­ta tarvit­sev­as­ta laps­es­ta täysin itses­tään huol­ta pitäväk­si aikuisek­si. Ja jos tämä siis yhdis­tetään siihen, että hänelle lyödään (sen het­k­isi­in mui­hin tuloi­hin ver­rat­tuna) ruhti­naal­liset 560€ kuus­sa kouraan, niin ainakin osa nuorista tekee oman elämän­sä kannal­ta pitkäl­lä aikavälil­lä huono­ja val­in­to­ja (opiskelun ja työn­teon sijaan istu­vat pleikkaria pelaa­mas­sa van­hempi­en kotona). 

        Tähänkin olisi ratkaisu: Myön­netään täy­si­val­tainen kansalaisu­us vas­ta, kun henkilö täyt­tää tietyt kyp­syy­den kri­teer­it. Kri­teerei­hi­ni voi kuu­lua esimerkik­si perusk­oulun oppimäärän hyväksyt­tävä suori­tus. Jos ei ole täy­si­val­tainen, on holhottava.

  16. Täl­lä het­kel­lä perus­tu­lo helsinkiläiselle on:
    Akti­i­ivi­mallikkaal­la 697€ + 406€ (työkkäri + as.tuki) — verot.
    13236€ — 1213€ = 12023€ eli 1002€ / kk. Jos asum­i­nen ja muu pakolli­nen on 700€/kk, niin elämiseen jää 302 €/kk. Jos tajuu hakea toimeen­tu­lo­tukea lisäk­si, niin sitä saa 88€/kk ja sil­loin elämiseen jää 390 €/kk.

    Jos asum­i­nen ja muu pakolli­nen on 700€/kk ja jostain syys­tä työt­tömyysko­r­vaus tai työ­markki­natu­ki tyssää, niin nyt saa toimeen­tu­lo­tukea 491 + 406 + (700 — 406) = 1191 €/kk, jos­ta jää elämiseen sit­ten 491 €/kk.

    Perus­tu­lol­la 560€ + 406€ + ehkä toimeen­tu­lo­tukea 225€ (jos asumiskus­tan­nuk­set ja muu pakolli­nen peru­sosan ulkop­uo­li­nen 700€) = 1191€ / kk. Eli elämiseen 491 €/kk.

    Joten sille saa­jalle ei käteen tule­va rahamäärä tosi­aankaan muu­tu mihinkään, jos ei saa palkkaa mis­tään. Ain­oas­taan hässäkkä eri luukuil­la ja pelko siitä hyväksytäänkö jotaan, jää pois.

    1. toke:
      Täl­lä het­kel­lä perus­tu­lo helsinkiläiselle on:
      Akti­i­ivi­mallikkaal­la 697€ + 406€ (työkkäri + as.tuki) – verot.
      13236€ – 1213€ = 12023€ eli 1002€ / kk. Jos asum­i­nen ja muu pakolli­nen on 700€/kk, niin elämiseen jää 302 €/kk. Jos tajuu hakea toimeen­tu­lo­tukea lisäk­si, niin sitä saa 88€/kk ja sil­loin elämiseen jää 390 €/kk.

      Pait­si että läh­eskään jokainen helsinkiläi­nen ei ole oikeutet­tu tuo­hon “perus­tu­loon”. Näitä ovat van­hempi­en­sa kotona asu­vien täysi-ikäis­ten nuorien lisäk­si esim. ne, jot­ka eivät saa asum­is­tukea puolison­sa tulo­jen vuok­si. Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa myös he saisi­vat perustuloa.

      1. Kepa: Pait­si että läh­eskään jokainen helsinkiläi­nen ei ole oikeutet­tu tuo­hon “perus­tu­loon”. Näitä ovat van­hempi­en­sa kotona asu­vien täysi-ikäis­ten nuorien lisäk­si esim. ne, jot­ka eivät saa asum­is­tukea puolison­sa tulo­jen vuok­si. Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa myös he saisi­vat perustuloa.

        Mut­ta saa työkkäriä enem­män kuin perus­tu­lo tai toimeen­tu­lo­tukea, joka on melkein yhtä iso.

  17. Tuleeko vero­tuk­seen edelleen lisätä eläke- ja vaku­u­tus­mak­sut? Eli 41 % + nämä vai 41 % sisältäen verot ja nuo maksut?

  18. Itse en pidä vastik­kee­ton­ta rahaa työikäisille kovin fik­suna ideana, mut­ta jos se halu­taan toteut­taa, niin negati­ivi­nen tulovero on psykol­o­gis­es­ti parem­pi vai­h­toe­hto kuin perus­tu­lo. Vero­tus on ihmis­mielessä aina negati­ivi­nen asia.

    Sinän­sä kumpaakin mallia parem­pi vai­h­toe­hto on työt­tömyystyö-malli. Lisätään hyvin pieni­palkkaisia, määräaikaisia virko­ja val­ti­olle tarpeen mukaan. Tekemätön­tä työtä on ihan riittävästi. 

    Jonkin ver­ran val­tion­hallintoon voi lisätä vak­i­naisi­akin pieni­palkkaisia virko­ja puskurik­si. Niitä suori­tus­portaan virko­ja, joista on halut­tu eroon ja nyt ihme­tel­lään, kun kallispalkkaiset virkamiehet käyt­tävät run­saasti työaikaa tehtävi­in, joi­ta eivät osaa kun­nol­la tai edes ymmär­rä mis­tä on kyse. Esimerkik­si yliopis­tom­aail­maan menisi kos­ka tahansa tuhan­sia ihmisiä hyödyl­liseen aputyöhön, joka vapaut­taisi ope­tushenkilökun­taa perusbisnekseen.

    1. Kalle: Sinän­sä kumpaakin mallia parem­pi vai­h­toe­hto on työt­tömyystyö-malli. Lisätään hyvin pieni­palkkaisia, määräaikaisia virko­ja val­ti­olle tarpeen mukaan. Tekemätön­tä työtä on ihan riittävästi. 

      Ihan samal­la taval­la yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la on suuri määrä työtä, jota asiantun­ti­jan sijaan voisi tehdä assis­tent­ti, jol­loin työn tuot­tavu­us kokon­aisuute­na kas­vaisi. Veroki­ilan sijas­ta ogel­man aiheut­ta­vat liian pienet palkkaerot. Työn tehost­a­mi­nen viime vuosikym­meninä on suurelta osin perus­tunut siihen, että avus­tavaa henkilökun­taa on vähen­net­ty ja työn suorit­ta­jat tekevät itse kaiken. Jos palkkaerot saisi­vat kas­vaa, avus­ta­van henkilökun­nan palkkaami­nen alka­isi taas kan­nat­taa. Mut­ta kun ide­ol­o­gis­es­ti on päätet­ty, että pienet palkkaerot ovat hyvä asia, mis­tä ei tingitä…

    2. Kalle:
      Sinän­sä kumpaakin mallia parem­pi vai­h­toe­hto on työt­tömyystyö-malli. Lisätään hyvin pieni­palkkaisia, määräaikaisia virko­ja val­ti­olle tarpeen mukaan. Tekemätön­tä työtä on ihan riittävästi. 

      Entä jos ei suos­tu tekemään työt­tömyys­töitä? Lähtetäänkö sil­loin kadulle ker­jäämään elan­ton­sa? Vai määrätäänkö holhottavaksi?

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.