Vaalipuheiden arviointia, _

Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona

Kun joidenkin, Ben Zyskowicz mukaan luettuna, on vaikea ymmärtää, miten perustulo toimii, esitän vihreiden mallin ymmärrettävämmin negatiivisena tuloverona, joka on identtisesti sama asia perustulon kanssa.

Mallin mukaan verotettavan tulon alaraja on 16 390 € vuodessa  eli 1 366 € kuukaudessa. Tämän rajan yli menevältä osalta verotus on 41 % sisältäen kunnallisveron. (Käytännössä kunnallisvero vaihtelee kunnittain, mutta tämä on laskettu yhdellä kunnallisveroprosentilla.) Verotuksessa on yksi progressiopiste 50 000 euron vuositulojen eli 4 167 euron kuukausitulojen kohdalla. Sen ylittävien tulojen osalta veroprosentti olisi 51%. Tämä veromalli ei poikkea nykyjärjestelmästä juurikaan, paitsi, että pienistä ansiotuloista menee vähän vähemmän veroa ja suurista tuloista vähän enemmän. Tämä ero taas on aika pieni, eikä riipu olennaisesti mitenkään perustulon ajatuksesta. Se voidaan säätää juuri niin kuin halutaan. Vihreiden puoluehallitus halusi säätää sen noin.

Muutos nykyiseen on, että jos kuukausitulot alittavat verotettavan tulon alarajan,  maksetaan negatiivista veroa 41 % siitä määrästä, jolla tulot alittavat tuon alarajan. Jos tuloja ei ole lainkaan, negatiivinen tulovero on 560 €/kk.

Huomataan, ettei tämä malli lisää veroja lainkaan – itse asiassa se vähentää niiden kokonaismäärää, mutta tämä on yhtä merkityksetöntä kuin se, että varsinainen perustulomalli lisää niitä miljarditolkulla. Väheneminen johtuu siitä, että verojen kokonaismäärästä poistuvat verot työmarkkinatuesta ja muista tulonsiirroista, jotka perustulo/negatiivinen tulovero korvaa.

Tuo negatiivinen tuloverokaan ei ole kovin merkittävä uudistus. Jokseenkin kaikki tulottomat saavat jotain tulonsiirtoja. Oikeastaan ainoa merkittävä muutos on, että myös pienipalkkaiset pääsevät tulonsiirtojen piiriin, vaikka eivät olisi ”osa-aikatyöttömiä”.

Tämä negatiivinen tulovero olisi ihan hyvä malli ja selvä parannus nykytilaan, mutta tuottaisi paljon paperityötä. Verotus valmistuu vasta verovuoden jälkeen, mutta tuloja tarvittaisiin joka kuukausi. Reaaliaikainen tulorekisteri saisi tämän toimimaan jotenkin, mutta jokaisesta negatiivista tuloveroa saavasta pitäisi joka kuukausi päättää erikseen, paljonko hänelle maksetaan. Hankalaa, mutta niin on nykyinen järjestelmäkin hankala

Siksi on yksinkertaisempaa tehdä tämä niin, että maksetaan se 560 €/kk jokaiselle ja peritään 41 % veroa ensimmäisestä ansaitusta eurosta alkaen. Turvautumalla peruskoulun matematiikkaan tai Exceliin havaitsette, että tämä tuottaa täsmälleen saman tuloksen.

Rahaa kulkee enemmän edestakaisin, mutta nettoverojen (maksettu vero – saatu perustulo) on pienempi. Kun negatiivinen tulovero ei ollut kovin suuri määrällinen muutos tulonjakoon ja kun se itse asiassa vähensi verotusta, ei tämä identtinen järjestelmäkään olisi sen radikaalimpi.

Ben Zyskowiczin pelottelu valtavalla julkisten menojen kasvulla ja väitteet verojen radikaalilla kiristymisellä ovat aivan tuulesta temmattuja.

Sitä, miten Vasemmistoliitto aikoo rahoittaa 800 euron perustulon, en pysty edes arvaamaan.

Me oikeastaan vain käänsimme nykyjärjestelmän perustulon kielelle, järkevämmin ja rationaalisemmin toimivaksi. Tulonjaon suuri myllerrys on asia erikseen. Se voidaan tehdä nykyjärjestelmässä tai säätämällä perustulon parametreja, mutta perustulomalli itsessään ei sisällä mitään mullistavaa.

Hyödyt selkeästä perustulosta/negatiivisesta tuloverosta verrattuna nykyiseen tulonsiirtojen sekamelskaan ovat ilmeiset. Työn vastaanottaminen kannattaisi aina ja jokainen tietäisi, paljonko siitä jää lopulta käteen, jos heittää 400 euron työkeikan.

Make it simple, stupid!

Tagged ,

55 thoughts on “Vihreiden perustulomalli negatiivisena tuloverona

  1. Poimintoja Vihreiden perustulomallista Eduskunnan tietopalvelussa tehdystä analyysistä:

    Henkilötasolla tarkasteltuna perustuloon siirtyminen synnyttää noin 2 miljardin euron tulonsiirron, eli
    perustulomallin voittajat voittavat yhteensä n. 2 miljardia euroa. Koska malli on tasapainoissa, pienenee
    mallin häviäjien käytettävissä olevat tulot yhtä paljon.

    MALLIN VOITTAJAT
    Tästä syystä johtuen yksi merkittävä perustulon voittajaryhmä on 18–20 -vuotiaat nuoret, joista monet
    asuvat vielä vanhempiensa kanssa. Tulonsiirto näille nuorille on yhteensä yli 500 miljoonaa euroa. Toinen merkittävä voittajaryhmä ovat opiskelijat, joille perustulo on suurempi kuin opintoraha ja opintotuen asumislisä yhteensä. Pelkää peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneet kuuluvat mallin voittajiin.

    Pelkkiä pääomatuloja saaneet hyötyvät perustulomalliin siirtymisestä (selvästi suurimpia hyötyjiä euroa/hlö).

    MALLIN HÄVIÄJÄT
    Merkittävin häviäjäryhmä ovat työntekijät, joiden verotus keskimäärin kiristyy perustuloa enemmän.
    Kokonaisuudessaan työntekijöiltä siirtyy n. 700 milj. euroa muille ryhmille. Keskimäärin työntekijän
    nettotulot pienentyvät perustulomalliin siirryttäessä n. 500 eurolla vuodessa. Perustulojärjestelmä tasaa tulonjakoa siirtämällä tuloja ylimmistä tuloluokista alempiin tuloluokkiin. Korkeiden veroasteiden vuoksi suurimpia häviäjiä ovat kaksi ylintä tuloluokkaa.

    Toinen merkittävä häviäjäryhmä ovat ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat työttömät, joiden käytettävissä olevien tulojen pienentyminen selittyy myös suureksi osin verotuksen kiristymisellä.

    End of quotes.
    ———–
    Eli Vihreiden mallilla halutaan tasata tuloeroja, otetaan työssäkäyviltä ja annetaan työtä tekemättömille tai hyvin pienituloisille työssäkäyville.

    Tämä siis Suomessa, jossa tuloerot tulonsiirrot huomioiden ovat jo nykyään maailman alhaisempien maiden joukossa. Maassa jossa monien tulonsiirtoja saavien työtätekemättömien tulot je elintaso ovat jo nyt samalla tasolla tai jopa korkeampia kuin täysipäiväisessä työssä olevien tulot ja elintaso.

    Jostain kummallisesta syystä ilman ansiotuloja olevat pääomatulojen saajat olisivat rahallisesti suurimpia hyötyjiä. Onko tämä tosiaan Vihreiden tavoite vai pelkkä mallin virhe?

    Oma arvaukseni on, että työhaluttomien joukko kasvaa entisestään tällaisen perustulomallin myötä. Kyllä kaiken lähtökohtana tulee olla se, että jokainen työkykyinen ensisijaisesti itse elättää omalla työllään itsensä ja perheensä. Tässä kohtaa olen Zyssen kannalla. Perustulomalli voisi ehkä järkevä jos perustulo olisi vastikkeellista sisältäen työ- tai muu velvoitteen (työkyvyn säilyttäminen ja kehittäminen) ja jos sen myötä byrokratiakustannuksissa saavutettaisiin miljardiluokan pysyvät säästöt.

    Ottaen huomioon se, että Vihreiden mallissa lähes kaikki työssäkäyvät olisivat häviäjiä niin toivottavasti Vihreät hoitavat neuvotteluilla ay-liikkeen mallin kannattajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. vk: Pelkkiä pääomatuloja saaneet hyötyvät perustulomalliin siirtymisestä

      Jos tätä pitää isona ongelmana, niin ehkä osan perustulon rahoituksesta voisi hoitaa ALV:n nostolla (mieluiten samalla ALV-kannat yhdistäen). Se osuisi myös pelkkiä pääomatuloja saaviin.

      vk: yksi merkittävä perustulon voittajaryhmä on 18–20 -vuotiaat nuoret

      Yksi vaihtoehtoi voisi olla, että perustuloa saisivat vasta 20 tai 21 vuotta täyttäneet, mutta toisaalta lapsilisiä jatkettaisiin myös tähän ikään saakka.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. vk:
      Ottaen huomioon se, että Vihreiden mallissa lähes kaikki työssäkäyvät olisivat häviäjiä niin toivottavasti Vihreät hoitavat neuvotteluilla ay-liikkeen mallin kannattajaksi.

      Siinä olisikin näkemisen arvoinen näytelmä!

      Pitkällä aikavälillä saattaa olla kaikkien etu, että työn tarjonta nousisi vähiten tienaavien joukossa, mutta koska keskiluokan verotus kiristyisi heti ja varmasti, ja talouden piristymisen tuottama hyöty tulee vasta pitkän ajan päästä ja epävarmasti, en usko että tällä on mitään mahdollisuuksia toteutua.
      Poliittisesti 2 vuotta on pitkä aikaväli, 5 vuotta on liian pitkä aikaväli ja 10 vuotta on jo tapahtumahorisontin toisella puolella.
      Ihan oma asiansa on sitten se, että Suomessa on jo nyt käytössä todella massiiviset tulonsiirrot (vaikka iso osa kulkeekin keskiluokan taskujen välillä) enkä näe olevan mahdollisuuksien rajoissa että tätä vielä lisätään.
      Työssäkäyvä ihminen menettää rippeetkin itsenäisyyden tunteestaan kun oman työn tuloksista alle puolet päätyy suoraan omiin käsiin ja suurimmasta osuudesta päätetään poliitikkojen, eläkeyhtiöiden ym. toimesta.
      Myös muuttoliikkeen kannalta kuvio on todella ongelmallinen, kun nettotulo työstä jää niin kehnoksi. Itse koin tämän jo nykyisellä verojärjestelmällä, muutin Suomesta välimeren maisemiin mielenkiintoisen työn perässä ja yllätykseni oli suuri kun huomasin että nettotuloni nousi parilla tonnilla kuussa, vaikka bruttopalkka nousi vain muutamalla satasella. Tähän kun lisää nykyisen asuinmaani paljon halvemman hintatason on kynnys Suomeen palaamiselle viritetty varsin korkeaksi, joka on kannaltani harmi, sillä viihdyin Suomessa ihan hyvin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Innostuin vasta nyt tarkistamaan miten tämä verojen ero Suomen ja nykyisen asuinmaani välillä käytännössä menee, ja ei voi kuin järkyttyä:
        Palkastani jää nykyisin käteen viimeisimmän tilinauhan mukaan 7358€/kk ja se maksaa työnantajalle 11175€/kk (työnantajan kulu näkyy aina täkäläisissä tilinauhoissa ja se on se josta puhutaan työnantajan kanssa). Verot ja muut maksut 34,1%.
        Suomessa tilanne olisi samalla bruttopalkalla (Suomalaisittain määriteltynä) seuraava:
        Käteen jäisi 5575€/kk ja se maksaisi työnantajalle 12046€/kk. Verot ja muut maksut 53,7%.

        Tämä on toki vain yksi esimerkki ja tulos voisi olla erilainen jos tulot ovat toisenlaiset, mutta itselleni jo tämä riittää perustelemaan miksi Suomessa ei kannata tehdä yhtäkään ratkaisua jotka nostavat kenenkään tuloverotusta. Tätä taustaa vasten ei myöskään kannata ihmetellä miksi Suomesta ulos ja sisään muuttavat ovat tulonmuodostuskyvyltään varsin erilaista porukkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. AV:
        Innostuin vasta nyt tarkistamaan miten tämä verojen ero Suomen ja nykyisen asuinmaani välillä käytännössä menee, ja ei voi kuin järkyttyä:
        Palkastani jää nykyisin käteen viimeisimmän tilinauhan mukaan 7358€/kk ja se maksaa työnantajalle 11175€/kk (työnantajan kulu näkyy aina täkäläisissä tilinauhoissa ja se on se josta puhutaan työnantajan kanssa). Verot ja muut maksut 34,1%.
        Suomessa tilanne olisi samalla bruttopalkalla (Suomalaisittain määriteltynä) seuraava:
        Käteen jäisi 5575€/kk ja se maksaisi työnantajalle 12046€/kk. Verot ja muut maksut 53,7%.

        Tämä on toki vain yksi esimerkki ja tulos voisi olla erilainen jos tulot ovat toisenlaiset, mutta itselleni jo tämä riittää perustelemaan miksi Suomessa ei kannata tehdä yhtäkään ratkaisua jotka nostavat kenenkään tuloverotusta. Tätä taustaa vasten ei myöskään kannata ihmetellä miksi Suomesta ulos ja sisään muuttavat ovat tulonmuodostuskyvyltään varsin erilaista porukkaa.

        Kiitos, havainnollinen esimerkki.

        Hyvätuloiselle Suomi on verohelvetti. Itse vedin jo vuosia sitten reilusti alle viiskymppisenä sen johtopäätöksen, että verottaja ottaa liian suuren osan hyvistä tuloistani joten leikkasin työntekoa ja ansiotuloja 90%. Elämä parani kertaheitolla kun oravanpyörä jäi taakse ja elämän parhaat vuodet ei mene valtavasti varoja tuhlaavan julkisen sektorin kassan paikkaamiseen (huom. senttiäkään en ole hakenut tai saanut tukea yhteiskunnalta päivärahoina yms.). Kannustan kaikkia joilla on varaa elää omilla säästöillään hyppäämään ihan omalla kustannuksella oravanpyörästä ajoissa ja antamaan tilaa nuoremmille. Ja kannattaa muistaa, että käärinliinoissa ei ole taskuja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Paljonko verot kiristyvät ja kuinka suurella osalla ihmisiä? Se osuus on veronkiristystä. Jos jollekin jää enemmän tukirahaa käteen kuin aikaisemmin, se osa on sosiaalitukien kasvua. Ymmärtääkseni plkästään ylin tulokymmenes maksaisi noin 500 miljoonaa enemmän veroja. Vaikea väittää, ettei verotus kiristyisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Syltty: Paljonko verot kiristyvät ja kuinka suurella osalla ihmisiä? Se osuus on veronkiristystä. Jos jollekin jää enemmän tukirahaa käteen kuin aikaisemmin, se osa on sosiaalitukien kasvua.

      Samalla logiikalla veroalet ovat sosiaalitukien kasvua (koska jollekulle jää enemmän rahaa käteen) ja tukien leikkaukset veronkiristyksiä (koska jollekulle jää vähemmän rahaa käteen).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ossi Saresoja: Samalla logiikalla veroalet ovat sosiaalitukien kasvua (koska jollekulle jää enemmän rahaa käteen) ja tukien leikkaukset veronkiristyksiä (koska jollekulle jää vähemmän rahaa käteen).

        Höpsistä.

        Osmo kirjoitti ” maksetaan se 560 €/kk jokaiselle ”

        Jos rahaa jää enemmän käteen koska saa 560 e enemmän tukia, niin sosiaalituet kasvoivat. Tarkemmin laskettuna käteen jäävän osuuden voisi palastella sosiaalitukien kasvuksi ja verotuksen lievenemiseksi / kiristymiseksi. Esim. jollakin tulotasolla perustuloa +560 e ja verotus kiristyisi 100e, nettona tuet kasvoivat 460 euroa.

        Voitaisiinhan uudistuksessa verotusta reivata vaikka kautta linjan siten, että hyvätuloisille jäisi (esimerkiksi) 1000e enemmän käteen. Siitä käteen jäävästä rahasta tonnista olisi se 560 e sosiaalituken kasvua ja loppuosa olisi keventyvää verotusta. Ei “budejttineutraalius” ole taikasana jolla voi näppärästi kiertää kiristyvän verotuksen (tai tekee jotain vastaavaa).

        (lopputulos voi efektiivisesti olla ihan sama, annetanako jollekin 100e veronalennus vai 100e sosiaalitukea, et kai kuitenkaan väitä että lopputulos on samanlainen jos tehdään miljardin alv-alennus ja rahoitetaan se miljardin sosiaalitukien karsinnalla koska “budjettineutraalius”)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty: Voitaisiinhan uudistuksessa verotusta reivata vaikka kautta linjan siten, että hyvätuloisille jäisi (esimerkiksi) 1000e enemmän käteen. Siitä käteen jäävästä rahasta tonnista olisi se 560 e sosiaalituken kasvua ja loppuosa olisi keventyvää verotusta.

        Tuossa tapauksessa se 1000 € ainoa luku, jolla on väliä niin yksilön kuin valtion budjetin kannalta. Sen jakaminen tukien kasvuun ja verotuksen kevenemiseen on täysin mielenkiinnoton näennäislaskutoimitus.

        Syltty: lopputulos voi efektiivisesti olla ihan sama, annetanako jollekin 100e veronalennus vai 100e sosiaalitukea, et kai kuitenkaan väitä että lopputulos on samanlainen jos tehdään miljardin alv-alennus ja rahoitetaan se miljardin sosiaalitukien karsinnalla koska “budjettineutraalius”

        Tuollainen uudistus (todennäköisesti) tarkoittaisi, että joillekin jäisi nettona käteen enemmän ja joillekin vähemmän. Se on se, millä on väliä, ja sen vuoksi tuollainen uudistus ei olisi yhdentekevä.

        Tässä perustuloehdotuksessakin olennaista on, että joillekin (esim suuripalkkaisille) jäisi vähän vähemmän kätenn ja joillekin (esim pienipalkkaisille) vähän enemmän. Niiden muutosten jakaminen tukien määrän muutoksiin ja verotuksen määrän muutoksiin on kuitenkin täysin merkityksetön laskutoimitus.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. “Niiden muutosten jakaminen tukien määrän muutoksiin ja verotuksen määrän muutoksiin on kuitenkin täysin merkityksetön laskutoimitus.”

        Enpä usko että keskimääräisen kansalaisen mielestä “verotus kiristyi nettona satoja miljoonia ja sosiaaliedut kasvoivat nettona satoja miljoonia” kuulostaa merkityksettömältä. Etenkin kun mediaanituloisen kohdalla lausahdus “verotus kiristyi enemmän mitä sosiaalietuudet kasvoivat” pitää paikkansa.

        Miksi verotuksen kiristys ja sosiaalietuuksien nosto pelottaa, niitähän esimerkiksi Vihreät, jotka tämän ehdotuksen heittivät, ovat puolueena rummuttaneet *koko* vaalikauden. Miksi sitä ei voi vain suoraan myöntää että kyllä, tavoitteena on entistä kireämpi verotus ja enemmän tukia? Senhän näkee jo varjobudjetista, ettei verotusta ainakaan ole yksikään perustulopuolue laskemassa ja tukia karsimassa.

        Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.

        Tuntuu tämä sosiaalietuuksien kasvattaminen olevan kuuma peruna, jota halutaan hämärtää epämääräisillä termeillä. Siitä voidaan sitten vääntää peistä, onko kyseessä suuri, pieni vai kenties merkityksetön veronkiristys.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Syltty:
        “Niiden muutosten jakaminen tukien määrän muutoksiin ja verotuksen määrän muutoksiin on kuitenkin täysin merkityksetön laskutoimitus.”

        Enpä usko että keskimääräisen kansalaisen mielestä“verotus kiristyi nettona satoja miljoonia ja sosiaaliedut kasvoivat nettona satoja miljoonia” kuulostaa merkityksettömältä. Etenkin kun mediaanituloisen kohdalla lausahdus “verotus kiristyi enemmän mitä sosiaalietuudet kasvoivat” pitää paikkansa.

        Miksi verotuksen kiristys ja sosiaalietuuksien nosto pelottaa, niitähän esimerkiksi Vihreät, jotka tämän ehdotuksen heittivät,ovat puolueena rummuttaneet *koko* vaalikauden. Miksi sitä ei voi vain suoraan myöntää että kyllä, tavoitteena on entistä kireämpi verotus ja enemmän tukia? Senhän näkee jo varjobudjetista, ettei verotusta ainakaan ole yksikään perustulopuolue laskemassa ja tukia karsimassa.

        Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä.

        Tuntuu tämä sosiaalietuuksien kasvattaminen olevan kuuma peruna, jota halutaan hämärtää epämääräisillä termeillä. Siitä voidaan sitten vääntää peistä, onko kyseessä suuri, pieni vai kenties merkityksetön veronkiristys.

        Ehkä nollasummapeliä olennaisempaa perusturvassa olisi, että se kannustaisitekemään enemmin töitä.
        Vaikannustaisiko?
        Jos siivoojan kympin tuntipalkasta menee heti 4€ veroja?
        Luotetaanko tässä haluun tehdä jotaan, vaikkei siitä juurikaan nettoa?
        Kun ”tulee toimeen” perustulolla, eikä tarvitse tehdä töitä väkipakolla, niin tekee sitten huvikseen?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Jos siivoojan kympin tuntipalkasta menee heti 4€ veroja?

        Vertaa vaihtoehtoon. Jos siivooja on toimeentulotuella, hänen kympin tuntipalkastaan ei jää hänelle käteen senttiäkään. Jos hän on sovitellulla päivärahalla, yhteensovitusprosentti on 50 % minkä päälle todennäköisesti tulee asumistuen yhteensovitus, jolloin kympin tuntipalkasta menee ensin 68 % tukien pienemiseen ja sitten päälle vielä verot.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara: Vertaa vaihtoehtoon. Jos siivooja on toimeentulotuella, hänen kympin tuntipalkastaan ei jää hänelle käteen senttiäkään. Jos hän on sovitellulla päivärahalla, yhteensovitusprosentti on 50 % minkä päälle todennäköisesti tulee asumistuen yhteensovitus, jolloin kympin tuntipalkasta menee ensin 68 % tukien pienemiseen ja sitten päälle vielä verot.

        Täysipäiväisesti siivoojan töitä tekevä (alin taulukkopalkka 1691 €/kk) lapseton ei käsittääkseni saa toimeentulotukea jos asumiskustannukset ovat yhtään järkevät (alle 1000 €/kk). Alaikäiset huollettavat tietysti muuttavat tilannetta.

        Tällaisella siivoojalla on nykyisessä verotuksessa marginaaliveroprosentti 28% ja Vihreiden mallissa siis 42%. Aika iso heikennys kannustavuuteen lisätyönteon tai uralla etenemisen suhteen. Lisäksi perustulon 560 €/kk myötä nettotulot pienenisivät Klubi77:n kanteen tekemäni laskelman mukaan noin 400 euroa/v (ilman perustuloa nykyverotuksella nettotulot noin 19400 €/kk ja 560 €/kk perustulolla nettotulot noin 19.000 €/v.

        Eli jo pienimmillä palkoilla täysipäiväisesti töitä tekevät olisivat perustulolla häviäjiä. Lopputulemat ovat hyvin yksilöllisiä ja tilanne esim. yksinhuoltajilla voi olla lievästi toisenlainen.

        Ikävä perussuuntavirhe Vihreiden perustulomallilla on se, että se veisi Suomea entistä syvemmälle sosialismin suuntaan. Se kasvattaisi julkisen sektorin osuutta kansantaloudessa kv-vertailussa jo nykyiseltä erittäin korkealta tasolta vieläkin suuremmaksi. Tämä suunta on täysin väärä. Itä-Euroopassa näitä kokeiluja tehtiin vuosikymmeniä ja kaikki ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa. Suomen ei pidä tehdä tätä virhettä. Suomi on valinnut EU-jäsenyyden, haluaa vapaakauppaa, haluaa pääomien liikkuvan vapaasti ym. ja tämä valinta käsittääkseni johtaa siihen, että tässä toimintaympäristössä liian raskaan julkisen sektorin valtiot tulevat olemaan häviäjiä. Alhainen työllisyysaste, kestävyysvaje, kutistuva syntyvyys ym. aiheuttavat jo nykyisellään riittävät haasteet ja paineet julkiselle taloudelle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. vk: Täysipäiväisesti siivoojan töitä tekevä (alin taulukkopalkka 1691 €/kk) lapseton ei käsittääkseni saa toimeentulotukea jos asumiskustannukset ovat yhtään järkevät (alle 1000 €/kk).

        Kuinka suuri osa siivoojista saa täysipäiväisen taulukkopalkkaa?
        Oisko tässä taas eräs nykyajan tilastoharha?
        Myös muilla aloilla kuin siivouksessa?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara: Vertaa vaihtoehtoon. Jos siivooja on toimeentulotuella, hänen kympin tuntipalkastaan ei jää hänelle käteen senttiäkään. Jos hän on sovitellulla päivärahalla, yhteensovitusprosentti on 50 % minkä päälle todennäköisesti tulee asumistuen yhteensovitus, jolloin kympin tuntipalkasta menee ensin 68 % tukien pienemiseen ja sitten päälle vielä verot.

        Jos toimeentulotukeen laitettaisiin sama 300€/kk ilman tukien laskua, joka on jo asumistuessa ja työkkäreissä (kuten myös siis sovitellussa), niin käppyrä olisi paljon elegantimpi, kuin mallissa, jossa marginaaliverotus pomppaa nollasta 41%:iin yhdessä pisteessä.

        Tietysti perustulomalli on parempi kuin nykysysteemi, mutta kyllä uuttakin mallia vois viel hioa paremmaksi. Ihan jotta sen myyminen olis helpompaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        EICT menee aivan toisin päin. Se kasvaa aluksi ansiotulojen kasvaessa eikä sitä saa senttiäkään, jos ei ole ansiotuloja lainkaan.

        Totta. Ongelmana on se, että osa asiaan pinnallisesti perehtyneistä ihmisistä sekoittaa negatiivisen tuloveron ja EITC:n.

        Tuloveroahan pitää maksaa vain jos on tuloja, jolloin “negatiivinen tulovero” loogisesti tarkoittaa, että vero käännetään toisin päin, siis verottaja ei verota, vaan maksaa tulonsaajalle, mutta vain siinä tapauksessa, että on tuloja.

        Olisi selkeämpää, jos negatiivinen tulovero ja perustulo niputettaisiin yhdeksi ja samaksi käsitteeksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. 560 eurolla kuussa et saa minkäänasteista asuntoa Helsingistä. Käytännössä Vihreiden malli siis pakottaisi työttömät ja muuten vain köyhät muuttamaan maaseudulle tms. jossa asumisen kustannukset ovat noin 250€/kk. Ja sitten pitäisi elää 310 eurolla kuussa. Ja tällä siis maksettaisiin esimerkiksi lääkärikäyntien ja verenpainelääkkeiden omavastuuhinnat.

    Jos tätä ennen ei ole makaroonia ja kaurapuuroa osannut keittää, nyt viimeistään kannattaa opetella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Käsittääkseni asumistuki ei poistuisi perustulon myötä. Sekin kyllä kannattaisi ottaa mukaan samaan pakettiin. Kalliin kaupunkiasumisen vuoksi tarvittaisiin todennäköisesti siirtymäajan järjestelyjä, mutta lähtökohtaisesti en näe kaupunkiasumista ongelmana. Jos ei ole töitä ja perustulo ei riitä, miksi ei sitten muuttaisi halvemman asumisen maaseudulle. Siellä olisi myös paljon enemmän omatoimisia mahdollisuuksia keventää menojaan. Samalla vuokra-asumisen kustannukset kaupungeissa lähtisivät laskuun.

      Terveydenhuolto taas pitäisi saada ilmaiseksi kaikille ja kaikkialla Suomessa. Koska kaikki ihmiset joka tapauksessa tarvitsevat/saavat terveydenhuollon, se on edullisinta toteuttaa ilman laskutus-/korvausbyrokratioita. Sitä ei kannata byrokratisoida lisää perustuloon sotkemalla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Ossi Mäntylahti: Käytännössä Vihreiden malli siis pakottaisi työttömät ja muuten vain köyhät muuttamaan maaseudulle

      Ei sen enempää kuin nykymallikaan. Jos nykyään saa tukia enemmän kuin perustulo olisi, ei tilanne juurikaan muuttuisi. Isompaa muutosta tulee työssä käyville niin, että pienellä palkalla käteen jää vähän enemmän ja suurella palkalla vähän vähemmän.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. OS: “Hyödyt selkeästä perustulosta/negatiivisesta tuloverosta verrattuna nykyiseen tulonsiirtojen sekamelskaan ovat ilmeiset. Työn vastaanottaminen kannattaisi aina ja jokainen tietäisi, paljonko siitä jää lopulta käteen, jos heittää 400 euron työkeikan.
    Make it simple, stupid!”

    Mukavan simppeliksi jalostunut malli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kaikessa selkeydessään aivan erinomainen utopia. Jo pelkkiä euroja tuijottaen järjestelmä, jossa lähes pelkästään voittajia ja vain kourallinen häviäjiä eli vastustajia, mutta sitäkin äänekkäämpiä ja vaikutusvaltaisempia. Näitä yhden totuuden ja ainoan vaihtoehdon tyyppejä. Aivan kuten Lauttasaaren sillan alati harvalukuisemmat autoilijat, jotka haluavat säilyttää tyhjät kaistansa.

    Tämä malli voisi samalla tarjota myös tien ulos turhan työn tekemisestä ja siihen linkittyvästä pakkokulutusyhteiskunnasta.

    Miten tästä utopiasta voisi tehdä totta, minkä puolueiden pitäisi löytää yhteinen sävel. Voisi jopa onnistua puhtaalta punavihreältä pohjalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koti-isä: Jo pelkkiä euroja tuijottaen järjestelmä, jossa lähes pelkästään voittajia ja vain kourallinen häviäjiä eli vastustajia, mutta sitäkin äänekkäämpiä ja vaikutusvaltaisempia.

      Ensinnäkin tämähän on tilanne joka ikine kerta kun nostetaan vain eniten tienaavan 10% veroja. Toiseksi jo mediaanituloinen jäi häviäjäksi, joten väite “vain kourallinen häviäjiä” on harhaanjohtava.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Koti-isä:
      Kaikessa selkeydessään aivan erinomainen utopia. Jo pelkkiä euroja tuijottaen järjestelmä, jossa lähes pelkästään voittajia ja vain kourallinen häviäjiä eli vastustajia, mutta sitäkin äänekkäämpiä ja vaikutusvaltaisempia. Näitä yhden totuuden ja ainoan vaihtoehdon tyyppejä. Aivan kuten Lauttasaaren sillan alati harvalukuisemmat autoilijat, jotka haluavat säilyttää tyhjät kaistansa.

      Tämä malli voisi samalla tarjota myös tien ulos turhan työn tekemisestä ja siihen linkittyvästäpakkokulutusyhteiskunnasta.

      Miten tästä utopiasta voisi tehdä totta, minkä puolueiden pitäisi löytää yhteinen sävel. Voisi jopa onnistua puhtaalta punavihreältä pohjalta.

      Ongelman tälle utopialle muodostaa se, että tämä harvalukuinen häviäjien joukko on tämän koko roskan rahoittajia ja lisäksi myös niitä tyyppejä, jotka voivat vaihtaa asuinmaataan paljon helpommin kuin suurin osa väestöstä. Tokko tämänkaltainen malli mitään massiivista exodusta käynnistää, mutta jotkut nostavat kytkintä ja silloin se taakka jakautuu entistä harvemmille hartioille, joista taas osalla kipukynnys ylittyy ja kytkin nousee. Tämänkaltaisen negatiivisen kierteen syntyminen yhdistyneenä mahdollisesti toisella puolella tapahtuvaan negatiiviseen kierteeseen, jossa porukka (ensisijaisesti nuoret miehet) syrjäyttää itse itsensä työelämästä viettäessään elinvuotensa 18-25 perustuloa nostaen, eineksiä syöden ja pleikkaria pelaten voi aiheuttaa yllättävän isoja ongelmia eikä niitä minusta voi ohittaa vaan toteamalla, että näin ei varmasti käy.

      Tästäkin huolimatta kannatan jotain perustulon kaltaista järjestelmää, koska nykytilanne ei ole hyvä. Ehkä vihreiden malli on tarjolla olevista vaihtoehdoista paras, jolloin se on ilmiselvästi kokeilemisen arvoinen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kun lyhyiden työsuhteiden ja keikkahommien kannustinloukut tulisivat parempaan kuntoon melkein luonnostaan, niin ongelma joutilaisuuden houkuttelevuudesta ei tule olemaan niin paha kuin kuvitellaan. Ongelma se on silti.

    Parempi olisi sitoa perustulon suuruus asiaan johon yksilö ei käyttäytymisellään voi vaikuttaa: ikään. Lisäksi ikä noudattelee aika hyvin yleistä oikeudenmukaisuutta siitä, mikä kussakin elämänvaiheessa on reilu yksilön ja julkisyhteisön taloudellinen suhde.

    Miten olisi:

    1. ikävuosi 150 € / kk (vanhemmille)
    2-16 ikävuodet 120 / kk (vanhemmille)
    17-18 ikävuodet 200 / kk (lapselle)
    19-22 ikävuodet 200 / kk + opintoraha 550 € / kk
    23-25 ikävuodet 300 / kk + opintoraha 350 € / kk
    26-30 ikävuodet 300 / kk + opintoraha 150€ / kk
    31-65 ikävuodet 300 / kk
    66-75 ikävuodet 600 / kk
    76-85 ikävuodet 800 / kk
    86- ikävuodet 600 / kk

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Miksi ikä olisi yhtään sen reilumpi peruste tulonsiirroille, kuin joku muu? On monta muutakin elatuskykyyn vaikuttavaa asiaa johon ihminen ei voi itse vaikuttaa (paitsi jos ikäkin tulee itse määritettäväksi asiaksi). Miksi on reilumpaa maksaa 66 vuotiaalle 600€ kuussa kuin 65 vuotiaalle?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Miten vihreiden perustulomallissa on ratkaistu se, että perustulo olisi esim. kotiäideille ikuinen kotihoidontuki, opiskelijoille ikuinen opintotuki ja 18-vuotta täyttäville jonkinlainen biletysraha siihen saakka, että muuttaa pois vanhempien hoteista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. antti:
      Miten vihreiden perustulomallissa on ratkaistu se, että perustulo olisi esim. kotiäideille ikuinen kotihoidontuki, opiskelijoille ikuinen opintotuki ja 18-vuotta täyttäville jonkinlainen biletysraha siihen saakka, että muuttaa pois vanhempien hoteista?

      Zysse jaksoi jankuttaa, et perustulon ongelma on se, että se tulee kuin manulle illallinen.
      Mutta unohti sen, että niin tulee jo nyt työkkäri tai toimeentulotukikin.
      Myös kotiäideille, ikuisille opiskelijoille, jne.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. “Kun joidenkin, Ben Zyskowicz mukaan luettuna, on vaikea ymmärtää, miten perustulo toimii, esitän vihreiden mallin ymmärrettävämmin negatiivisena tuloverona, joka on identtisesti sama asia perustulon kanssa. ”

    Perustulo ja negatiivinen tulovero nimenomaan eivät ole identtisesti samat asiat. Ne voivat olla samanlaiset asiat yhdessä maassa verotettujen osalta, mutta ne eivät ole ollenkaan automaattisesti sama asia monessa maassa verotettujen osalta. Jos henkilö on monen maan verotuksen piirissä (esim. siksi, että saa sellaista eläkettä toisesta maasta, joka verotetaan eläkkeenmaksumaassa), perustulo ja negatiivinen tulovero johtavat eri tilanteeseen. Negatiivisen tuloveron kohdalla pieniä tuloja yhdestä maasta saavat hyötyvät. Suomessa keskustelluista perustulomalleista missään ei ole kerrottu, miten kansainvälisten tulovirtojen osalta olisi tarkoitus toimia, vaikka siihen liittyvien valintojen yksityiskohdilla jo yksinään voinee olla miljardiluokan vuosittainen vaikutus perustulomallin kustannuksiin.

    Yksinkertaistetusti sanottuna kyse on siitä, että jos henkilö saa vaikkapa 1000 €/kk muualla verotettavaa eläketuloa ulkomailta ja Suomesta tuloja 200 €/kk, tämä ei välttämättä saisi 700 €/kk tulot takaavassa perustulomallissa rahaa perustulosta, jos perustulomalli perustuu kokonaistuloihin. Jos perustulo perustuisi puolestaan negatiiviseen tuloveroon, Suomen verotuksessa tämä sama henkilö voisi saada 500 €/kk negatiivista tuloveroa, eli lisätuloa. Vastaavasti esimerkiksi Suomesta Espanjaan muuttanut julkisen sektorin entinen työntekijä, jonka julkisen sektorin eläkkeet on verotetaan Suomessa, voisi negatiivisen tuloveron tapauksessa alkaa tienata Espanjassa Suomen valtiolta verotuloja entisen veronmaksun sijaan, kun taas toisenlaisessa perustulomallissa hän ei olisi oikeutettu Suomen perustuloon. Eli jos joku Espanjaan muuttanut eläkeläinen olisi ollut vaikka puoli vuotta työurastaan töissä julkisella sektorilla ja saisi vaikka 50 €/kk Suomessa verotettavaa eläketuloa Suomesta, negatiivisen tuloveron kohdalla hän saisi melkoisen lottovoiton, kun valtio alkaisi käytännössä maksaa hänelle veroja.

    Kun eduskunnan tietopalvelu vuonna 2014 laski perustulomallin kustannuksia, laskelmassa oli isoja aukkoja. Yksi iso aukko laskelmassa oli se, että laskelman tekijät sivuuttivat kokonaan mm. maarajat ylittäviin kysymykseen liittyvät valinnat – eivätkä edes kertoneet raportissaan, mitä oletusta he käyttivät ulkomaisista tuloista, tai Suomesta ulkomaille maksettavista Suomessa verotettavista tuloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Zyskowicz ehkä haluaisi samanlaisen mallin mutta niin, että sen 560 euroa saisi vain, jos rekisteriin on merkitty syy, kuten oleminen työmarkkinoiden käytettävissä tai eläke. Koroilla eläminen, välivuoden pitäminen tai töistä kieltäytyminen ei riittäisi syyksi. Demareillekin tuonsuuntainen malli varmaan kelpaisi ja keskustallekin se olisi nykyistä parempi, joten sellainen on luvassa. Tukien alenema kuitenkin tulee olemaan suurempi kuin tuo 41 % tuloista. Britanniassa se taitaa olla 63 % nettotuloista eli yli 70 % bruttotuloista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. haittoja:
    – mahdollisuus elämäntapa työttömiem ohjaamiseen poistuisivat kun sossut ei voi puolittaa tuota tuloa
    – aivan liian iso vaikutus työssäkävien ihmisten tulotasoon. Suomi on liian sosialistinen. Ei lisää sitä kiitos
    + puolella
    Ehkä ja vain ehkä byrokratian väheneminen.

    ei jatkoon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Osmo, ihmettelen millä logiikalla sinä kuvittelet negatiivisen tuloveron olevan jotenkin helpommin ymmärrettävä kuin vihreiden perustulomalli. Negatiivinen tulovero on suomalaisille niin vieras käsite, että pitää olla jo todella hyvin perehtynyt näihin asioihin, että pystyy kunnolla tajuamaan, mitä se käytännössä merkitsee.

    Vihreät voisivat sen sijaan parantaa selvästi sitä, miten he esittelevät perustulomalliaan. Ainakaan minä en ole yrityksistäni huolimatta onnistunut selvittämään, millaiset työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut työntekijälle tulevat mallissa maksettaviksi. Vihreiden sivuilla esitetään, että esim. 5000 eur / kk brutto ansaitsevalla menisi perustulomallissa veroja 2114 eur / kk, ja hän saisi 2886 euron nettotulon päälle perustulon 560 eur / kk, siis yhteensä 3446 eur / kk. Mutta mistään ei tunnu löytyvän tietoa, paljonko menee lisäksi työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Onko se 8,25 % tuosta 5000 eurosta (noin 412 eur) vai vähennetäänkö nuo maksut ensin verotettavasta tulosta, jolloin käytännössä noihin maksuihin menisikin 4,2 % (noin 210 eur). Ensimmäisessä vaihtoehdossa 5000 eur / kk ansaitsevalle jäisi käteen pakollisten maksujen jälkeen 3034, jälkimmäisessä vaihtoehdossa taas 3236 eur / kk. Tämä on aika olennainen ero silloin, kun itse kukin miettii, miten perustulo vaikuttaisi omiin tulohin.

    En myöskään ymmärrä, miksi täysi-ikäiselle kotona asuvalle lukiolaiselle tai ammattikoululaiselle pitäisi maksaa biletysrahaa 560 eur / kk. Olisi paljon järkevämpää korvata heille oppikirja- ja työvälinehankintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kepa:
      Onko se 8,25 % tuosta 5000 eurosta (noin 412 eur) vai vähennetäänkö nuo maksut ensin verotettavasta tulosta, jolloin käytännössä noihin maksuihin menisikin 4,2 % (noin 210 eur).

      Perustulomallin analyysissä ansku- ja eläkemaksut näköjään vähennetään ensin verotettavasta tulosta:

      https://www.vihreat.fi/files/liitto/perustulomallin_analyysi%20%282%29_0.pdf

      Päivärahamaksua ei kai tuohon aikaan vielä ollut tai se meni kunnallisverotettavasta tulosta?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Kepa:
      En myöskään ymmärrä, miksi täysi-ikäiselle kotona asuvalle lukiolaiselle tai ammattikoululaiselle pitäisi maksaa biletysrahaa 560 eur / kk. Olisi paljon järkevämpää korvata heille oppikirja- ja työvälinehankintoja.

      Mut sun mielestä nykyinen systeemi, jossa kotona asuvalle maksetaan 250€ /kk on ihan jees?
      Eli kysymys perusturvasta kiteytyykin siihen, millä summalla kuukaudessa kuuluu bilettää per kansalainen?

      Olisko mahdollista, että kotona-asuvakin tarvitsee perustarpeisiin rahaa? Kuten ruoka, vaatteet, liikkuminen ja juurikin ne opiskeluvälineet.

      Jos sulla on ollut vanhempiesi tai lapsiesi kanssa sopimus, jossa vanhemmat kattaa kaikki tärkeät menot, niin kauan kun asuu kotona ja sit puskeikkaa, kun muuttaa naapuriin ja todella tarvitsee sitä taloudellista tukea, niin sitten alkaakin se “itsenäistyminen”,
      niin ainoa positiivinen asia jonka tästä tavasta keksin on se, että se koulii talon tavoille suomalaisessa sosiaaliturvassa, jossa rahaa ei saa silloin kun sitä tarvitsee.

      Sosiaaliturvan “tarveharkintainen” osuus eli se, jossa tarvitsevalle annetaan rahaa heti, jätettiin ihan tarkoituksella kuntien sosiaalitoimeen, koska se on ainoa joka osaa hoitaa akuutin tarpeen. Kela osaa päättää asioista vain tyylillä “kolmen viikon päästä voit saada jo tiedon, pitääkö sinun syödä tänään”. Ja tähän dilemmaan perustulo on kyllä hyvä ratkaisu.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osoitan oman epäsosiaalisuuteni korjaamalla omia kirjoitusvirheitäni:
        puskeikkaa = hupskeikkaa
        (Tästä oli siis uutinen tutkimuksesta, jossa kirjotusvirheitä korjaavat ovat kummallisia.)
        Saas nähä päästäänkö tässä plokissa jo ensi vuosikymmenellä sille kehitystasolle, että omia tekstejään voi korjailla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. toke: Mut sun mielestä nykyinen systeemi, jossa kotona asuvalle maksetaan 250€ /kk on ihan jees?
        Eli kysymys perusturvasta kiteytyykin siihen, millä summalla kuukaudessa kuuluu bilettää per kansalainen?

        Olisko mahdollista, että kotona-asuvakin tarvitsee perustarpeisiin rahaa? Kuten ruoka, vaatteet, liikkuminen ja juurikin ne opiskeluvälineet.

        Jos sulla on ollut vanhempiesi tai lapsiesi kanssa sopimus, jossa vanhemmat kattaa kaikki tärkeät menot, niin kauan kun asuu kotona ja sit puskeikkaa, kun muuttaa naapuriin ja todella tarvitsee sitä taloudellista tukea, niin sitten alkaakin se “itsenäistyminen”,
        niin ainoa positiivinen asia jonka tästä tavasta keksin on se, että se koulii talon tavoille suomalaisessa sosiaaliturvassa, jossa rahaa ei saa silloin kun sitä tarvitsee.

        Mistä 250 eurosta ja “nykyisestä systeemistä” sinä nyt puhut? Minulla on kolme lasta päässyt ylioppilaiksi viimeisen vajaan kuuden vuoden aikana. Yksikään heistä ei ole saanut senttiäkään yhteiskunnan tukia siinä vaiheessa, kun on täyttänyt 18 ja lukio on vielä ollut kesken. Nuorin sai yliopistonkin ensimmäisenä vuonna aluksi vain noin 60 euroa / kk, koska hän asui vielä kotona. Ja kysymys ei ole nyt siitä, että lapseni olisivat jättäneet hakematta jotain sellaisia tukia, joihin heillä olisi ollut oikeus.
        Tarpeeksi pienituloisten perheiden lapset toki saavat opintotukea lukioaikana, mutta se on täysin eri asia kuin perustulomalli, jossa kaikkien perheiden lapset saisivat 560 eur / kk heti 18 vuotta täytettyään.
        Oman elämänkokemukseni pohjalta väitän, että suurimmassa osassa perheitä täysi-ikäisetkin lapset saavat kotonaan ilmaisen ylläpidon niin pitkään kuin lukio tai ammattikoulu on kesken. On pieni määrä perheitä, joissa tilanne ei ole tämä, mutta näiden perheiden auttamiseksi on varmasti tehokkaampiakin keinoja kuin kaikille täysi-ikäisille kotona asuville nuorille maksettava perustulo.
        Toinen juttu on, että sekään ei ole järkevää, jos malli kannustaa siihen, että lukiolainen muuttaa omilleen asumaan heti 18 vuotta täytettyään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Kepa: Mistä 250 eurosta ja “nykyisestä systeemistä” sinä nyt puhut? Minulla on kolme lasta päässyt ylioppilaiksi viimeisen vajaan kuuden vuoden aikana. Yksikään heistä ei ole saanut senttiäkään yhteiskunnan tukia siinä vaiheessa, kun on täyttänyt 18 ja lukio on vielä ollut kesken. Nuorin sai yliopistonkin ensimmäisenä vuonna aluksi vain noin 60 euroa / kk, koska hän asui vielä kotona. Ja kysymys ei ole nyt siitä, että lapseni olisivat jättäneet hakematta jotain sellaisia tukia, joihin heillä olisi ollut oikeus.
        Tarpeeksi pienituloisten perheiden lapset toki saavat opintotukea lukioaikana, mutta se on täysin eri asia kuin perustulomalli, jossa kaikkien perheiden lapset saisivat 560 eur / kk heti 18 vuotta täytettyään.
        Oman elämänkokemukseni pohjalta väitän, että suurimmassa osassa perheitä täysi-ikäisetkin lapset saavat kotonaan ilmaisen ylläpidon niin pitkään kuin lukio tai ammattikoulu on kesken. On pieni määrä perheitä, joissa tilanne ei ole tämä, mutta näiden perheiden auttamiseksi on varmasti tehokkaampiakin keinoja kuin kaikille täysi-ikäisille kotona asuville nuorille maksettava perustulo.
        Toinen juttu on, että sekään ei ole järkevää, jos malli kannustaa siihen, että lukiolainen muuttaa omilleen asumaan heti 18 vuotta täytettyään.

        Katsoin vain kelan sivuilta, että vihdoin tänä vuonna 18-19 vuotiaita on alettukohtelemaan kuten muitakin opiskelijoita, mutta 250€ olikin vain jos asuu omillaan.

        Mtta siis onko järkeä systeemissä, jossa sosiaaliturva on tarveharkintaista?
        Eikö tämä ole tasa-arvon vastaista?
        Miksi sen täysi-ikäisen opiskelijan kannattaa siirtää kirjat naapuriin, jotta voi nostaa isompaa opintorahaa?
        Miksi on ok, jos vanhemmat elättävät kotona asuvia aikuisia lapsiaan, mutta ei muualla asuvia?

        Pieni määrä perheitä, joissa aikuinen lapsi, tarvii sosiaalitukea? Kuinkas moni saikaan asumistukea?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Kepa:
      Osmo, ihmettelen millä logiikalla sinä kuvittelet negatiivisen tuloveron olevan jotenkin helpommin ymmärrettävä kuin vihreiden perustulomalli. Negatiivinen tulovero on suomalaisille niin vieras käsite, että pitää olla jo todella hyvin perehtynyt näihin asioihin, että pystyy kunnolla tajuamaan, mitä se käytännössä merkitsee.

      Vieraat käsitteet tulevat hyvinkin helpolla tutuksi, jos vaan osattaisiin viestiä.
      Willi weikkaus, mut uskoisin valtaosan kansasta ymmärtävän asian yhdellä taulukolla:
      https://www.vihreat.fi/files/liitto/images/Screenshot%202014-11-26%2014.19.36.png

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Useakin kommentoija on nostanut esiin nuoret. Heidän kohdalla perustulon toteuttaminen oikeudenmukaisesti on hyvin vaikeaa. Perusongelma on siinä, että siinä n. 18:n vuoden kohdalla lapsen “sosiaaliturva”, joka on perustunut siihen, että vanhemmat pitävät hänestä huolta asteittain muuttuu siihen tilaan, että hänen pitää pitää itse itsestään taloudellisesti huolta ja tämä muutos on erilainen eri ihmisillä. Jos heidän tukemisensa toteutetaan perustulomallilla, jossa mitään ei kysellä, niin ne, jotka onnistuvat venyttämään vanhempien “sosiaaliturvaa” (etenkin siinä muodossa, että nämä tarjoavat ilmaisen asumisen) pidemmälle hyötyvät valtavasti verrattuna niihin, jotka ryhtyvät heti pitämään itsestään huolta.

    Ikä ei tässä toimi rajoittimena, koska ei ole mitään täsmällistä ikää, jota vanhempina ei toisaalta olisi ketään vanhempien elättämää eikä toisaalta sitä nuorempina olisi ketään, joka koittaisi itse pitää itsestään huolta. Toisaalta kaikenlainen kikkailu sitten menojen suhteen (esim. itse vuokralla asuva saisi perustuloa, mutta vanhempiensa luona asuva ei) tyrmää sitten koko perustulon perusidean, joka perustuu siihen, että jokainen järkätköön elämän haluamallaan tavoin, valtio ei siihen puutu mitenkään lyötyään perustulon kouraan.

    Itse pitkäaikaisena perustulon kannattajana pidän tätä puolta varsin isona ongelmana, jolle joku saisi esittää jonkun toimivan ja oikeudenmukaisen ratkaisun ennen kuin tätä kannattaa pohtia koko kansaa kattavaksi systeemiksi. Etenkin siis jos nämä nuoret ovat tässä kokonaispotin kannalta varsin merkittävä osa, eikä kyse ole vain jostain marginaalisesta kustannuksesta.

    Toinen ongelma ovat ne pääomatulojen varassa eläjät. Heille ilmaisen rahan kaataminen tuntuu moraalisesti täysin väärältä, vaikka käytännössä todennäköisesti ei kokonaisuuden kannalta ole mitenkään merkittävästä asiasta (hyvin harva pääomatulojen varassa eläjä kituuttaa pienillä tuloilla, vaan joko niitä pääomatuloja on todella rutkasti, jolloin he ovat joka tapauksessa nettomaksajia tai sitten he tekevät ansiotöitä pääomatulojen päälle, jolloin heilläkin sitten verotus kiristyisi siltä osin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sekavaksi spagetin tekee myös se, että osa tuista on ja osa ei ja osa ihan kummallisesti, ovat henkilökohtaisia tai talouskohtaisia.
      Asumistuessa on nyt sellainenkin ihmeellisyys, että alle 18-vuotiaan tulet eivät vaikuta, mutta kun täyttää 18, niin alkaakin vaikuttaa.
      Eli jos 18-vuotiaalla on tuloja ja vanhemmat saavat asumistukea, niin kandee vaihtaa osotetta jonkun vastaavan kaverin kaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Samuli Saarelma:
      Perusongelma on siinä, että siinä n. 18:n vuoden kohdalla lapsen “sosiaaliturva”, joka on perustunut siihen, että vanhemmat pitävät hänestä huolta asteittain muuttuu siihen tilaan, että hänen pitää pitää itse itsestään taloudellisesti huolta ja tämä muutos on erilainen eri ihmisillä. Jos heidän tukemisensa toteutetaan perustulomallilla, jossa mitään ei kysellä, niin ne, jotka onnistuvat venyttämään vanhempien “sosiaaliturvaa” (etenkin siinä muodossa, että nämä tarjoavat ilmaisen asumisen) pidemmälle hyötyvät valtavasti verrattuna niihin, jotka ryhtyvät heti pitämään itsestään huolta.

      En näe ongelmana sitä, että nuori aikuinen hyötyy vanhempiensa taloudellisesta avusta. Verottaja kenties voisi ottaa vähän välistä.

      Perustulon ideahan on, että jokainen täysivaltainen kansalainen saa itse päättää, kuinka haluaa niukan tulonsa käyttää. Joku käyttää enemmän asumiseen, toinen bilettämiseen ja kolmas säästämiseen tai sijoittamiseen. Jospa tässä ei oikeasti ole mitään ongelmaa? Eihän kansantaloudelle olisi mitenkään hyödyllistä esim. se, että jokainen asuisi kalliisti omassa yksiössään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Aika ajatella: Perustulon ideahan on, että jokainen täysivaltainen kansalainen saa itse päättää, kuinka haluaa niukan tulonsa käyttää. Joku käyttää enemmän asumiseen, toinen bilettämiseen ja kolmas säästämiseen tai sijoittamiseen. Jospa tässä ei oikeasti ole mitään ongelmaa?

        Tämä pitää kyllä jossain määrin paikkaansa. Jos oletus on, että kaikki täysikäiset ihmiset ovat kykeneviä tekemään itse omat päätöksensä ja kantamaan niiden pitkän ja lyhyen aikavälin seuraukset, niin on tosiaan niin, että reiluinta on lyödä kaikille se sama perustulo kouraan ja sitten antaa ihmisten itsensä optimoida elämäänsä.

        Pelko tässä oli kai siitä, että kun nuori tulee täysikäiseksi, niin hän ei silmänräpäyksessä muutu holhousta tarvitsevasta lapsesta täysin itsestään huolta pitäväksi aikuiseksi. Ja jos tämä siis yhdistetään siihen, että hänelle lyödään (sen hetkisiin muihin tuloihin verrattuna) ruhtinaalliset 560€ kuussa kouraan, niin ainakin osa nuorista tekee oman elämänsä kannalta pitkällä aikavälillä huonoja valintoja (opiskelun ja työnteon sijaan istuvat pleikkaria pelaamassa vanhempien kotona). Voidaan toki lähteä siitä, että patistelu töihin tai opiskelemaan on tässä vaiheessa vanhempien vastuulla ja jos he sallivat tuollaisen rötväilyn ilmaiseksi kotona asuvalta lapseltaan, niin ei ole muun yhteiskunnan tehtävä korjata sitä. Todennäköisesti valtaosa vanhemmista ei tuota sallisi, vaan pyrkisi parhaansa mukaan patistamaan lapsensa tekemään jotain elämälleen hyödyllistä.

        Oleellista kai toimivan yhteiskunnan kannalta on se, että mahdollisimman suuri osa kansalaisista pyrkii parhaansa mukaan kantamaan itse vastuun omasta elatuksestaan ja muiden apuun turvaudutaan vain, jos omat rahkeet eivät riitä. Perustulo toimii tässä ajatusmallissa, koska on niin niukka, että harva omin avuin elävä suostuisi jäämään pelkästään sen varaan, vaan ennemminkin menee töihin jopa silloin, kun tarjolla olevat työt eivät ole niitä kaikkia haaveita täyttäviä. Kotona asuvan nuoren kohdalla olen skeptisempi, että se toimisi, mutta toisaalta ymmärrän sen epäoikeudenmukaisuuden, että niitä nuoria, jotka oikeasti haluavat pitää itse itsestään huolta, kohdeltaisiin yhteiskunnan taholta jotenkin alempiarvoisina kansalaisina.

        Ja tosiaan, itse kannatan vahvasti sitä, että jos onnistuu painamaan asuinkulunsa alas, niin siitä pitäisi yhteiskunnan palkita, eikä rangaista, kuten nykysysteemi tekee leikkaamalla asumisen tukea sitä mukaa, kun painaa omia asumismenoja alaspäin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Samuli Saarelma:

        Pelko tässä oli kai siitä, että kun nuori tulee täysikäiseksi, niin hän ei silmänräpäyksessä muutu holhousta tarvitsevasta lapsesta täysin itsestään huolta pitäväksi aikuiseksi. Ja jos tämä siis yhdistetään siihen, että hänelle lyödään (sen hetkisiin muihin tuloihin verrattuna) ruhtinaalliset 560€ kuussa kouraan, niin ainakin osa nuorista tekee oman elämänsä kannalta pitkällä aikavälillä huonoja valintoja (opiskelun ja työnteon sijaan istuvat pleikkaria pelaamassa vanhempien kotona). Voidaan toki lähteä siitä, että patistelu töihin tai opiskelemaan on tässä vaiheessa vanhempien vastuulla ja jos he sallivat tuollaisen rötväilyn ilmaiseksi kotona asuvalta lapseltaan, niin ei ole muun yhteiskunnan tehtävä korjata sitä. Todennäköisesti valtaosa vanhemmista ei tuota sallisi, vaan pyrkisi parhaansa mukaan patistamaan lapsensa tekemään jotain elämälleen hyödyllistä.

        Valtaosa vanhemmista ei tuota sallisi, mutta ei tämä toisaalta myöskään olisi ongelma valtaosalle nuorista. Pelkään vaan, että tämä järjestelmä antaa täysin vääränlaisia kannustimia niille nuorille, jotka eivät tähän itsenäisesti pysty ja joiden vanhemmat eivät kannustamisessa onnistu / eivät ole siitä edes kiinnostuneita. Kuten joku toisessa kommentissa totesi opiskelijaravintoloiden ateriatuki paitsi tekee syömisestä halvempaa myös kannustaa syömään opiskelijaravintoloissa, joissa ateriat ovat terveellisempiä ja monipuolisempia kuin einekset tai pikaruoka. Perustulon kanssa pitää olla varovainen ja varmistaa, että se ei luo vääränlaisia kannustimia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Samuli Saarelma:
        Pelko tässä oli kai siitä, että kun nuori tulee täysikäiseksi, niin hän ei silmänräpäyksessä muutu holhousta tarvitsevasta lapsesta täysin itsestään huolta pitäväksi aikuiseksi. Ja jos tämä siis yhdistetään siihen, että hänelle lyödään (sen hetkisiin muihin tuloihin verrattuna) ruhtinaalliset 560€ kuussa kouraan, niin ainakin osa nuorista tekee oman elämänsä kannalta pitkällä aikavälillä huonoja valintoja (opiskelun ja työnteon sijaan istuvat pleikkaria pelaamassa vanhempien kotona).

        Tähänkin olisi ratkaisu: Myönnetään täysivaltainen kansalaisuus vasta, kun henkilö täyttää tietyt kypsyyden kriteerit. Kriteereihini voi kuulua esimerkiksi peruskoulun oppimäärän hyväksyttävä suoritus. Jos ei ole täysivaltainen, on holhottava.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tällä hetkellä perustulo helsinkiläiselle on:
    Aktiiivimallikkaalla 697€ + 406€ (työkkäri + as.tuki) – verot.
    13236€ – 1213€ = 12023€ eli 1002€ / kk. Jos asuminen ja muu pakollinen on 700€/kk, niin elämiseen jää 302 €/kk. Jos tajuu hakea toimeentulotukea lisäksi, niin sitä saa 88€/kk ja silloin elämiseen jää 390 €/kk.

    Jos asuminen ja muu pakollinen on 700€/kk ja jostain syystä työttömyyskorvaus tai työmarkkinatuki tyssää, niin nyt saa toimeentulotukea 491 + 406 + (700 – 406) = 1191 €/kk, josta jää elämiseen sitten 491 €/kk.

    Perustulolla 560€ + 406€ + ehkä toimeentulotukea 225€ (jos asumiskustannukset ja muu pakollinen perusosan ulkopuolinen 700€) = 1191€ / kk. Eli elämiseen 491 €/kk.

    Joten sille saajalle ei käteen tuleva rahamäärä tosiaankaan muutu mihinkään, jos ei saa palkkaa mistään. Ainoastaan hässäkkä eri luukuilla ja pelko siitä hyväksytäänkö jotaan, jää pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. toke:
      Tällä hetkellä perustulo helsinkiläiselle on:
      Aktiiivimallikkaalla 697€ + 406€ (työkkäri + as.tuki) – verot.
      13236€ – 1213€ = 12023€ eli 1002€ / kk. Jos asuminen ja muu pakollinen on 700€/kk, niin elämiseen jää 302 €/kk. Jos tajuu hakea toimeentulotukea lisäksi, niin sitä saa 88€/kk ja silloin elämiseen jää 390 €/kk.

      Paitsi että läheskään jokainen helsinkiläinen ei ole oikeutettu tuohon “perustuloon”. Näitä ovat vanhempiensa kotona asuvien täysi-ikäisten nuorien lisäksi esim. ne, jotka eivät saa asumistukea puolisonsa tulojen vuoksi. Vihreiden perustulomallissa myös he saisivat perustuloa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kepa: Paitsi että läheskään jokainen helsinkiläinen ei ole oikeutettu tuohon “perustuloon”. Näitä ovat vanhempiensa kotona asuvien täysi-ikäisten nuorien lisäksi esim. ne, jotka eivät saa asumistukea puolisonsa tulojen vuoksi. Vihreiden perustulomallissa myös he saisivat perustuloa.

        Mutta saa työkkäriä enemmän kuin perustulo tai toimeentulotukea, joka on melkein yhtä iso.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Itse en pidä vastikkeetonta rahaa työikäisille kovin fiksuna ideana, mutta jos se halutaan toteuttaa, niin negatiivinen tulovero on psykologisesti parempi vaihtoehto kuin perustulo. Verotus on ihmismielessä aina negatiivinen asia.

    Sinänsä kumpaakin mallia parempi vaihtoehto on työttömyystyö-malli. Lisätään hyvin pienipalkkaisia, määräaikaisia virkoja valtiolle tarpeen mukaan. Tekemätöntä työtä on ihan riittävästi.

    Jonkin verran valtionhallintoon voi lisätä vakinaisiakin pienipalkkaisia virkoja puskuriksi. Niitä suoritusportaan virkoja, joista on haluttu eroon ja nyt ihmetellään, kun kallispalkkaiset virkamiehet käyttävät runsaasti työaikaa tehtäviin, joita eivät osaa kunnolla tai edes ymmärrä mistä on kyse. Esimerkiksi yliopistomaailmaan menisi koska tahansa tuhansia ihmisiä hyödylliseen aputyöhön, joka vapauttaisi opetushenkilökuntaa perusbisnekseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kalle: Sinänsä kumpaakin mallia parempi vaihtoehto on työttömyystyö-malli. Lisätään hyvin pienipalkkaisia, määräaikaisia virkoja valtiolle tarpeen mukaan. Tekemätöntä työtä on ihan riittävästi.

      Ihan samalla tavalla yksityisellä sektorilla on suuri määrä työtä, jota asiantuntijan sijaan voisi tehdä assistentti, jolloin työn tuottavuus kokonaisuutena kasvaisi. Verokiilan sijasta ogelman aiheuttavat liian pienet palkkaerot. Työn tehostaminen viime vuosikymmeninä on suurelta osin perustunut siihen, että avustavaa henkilökuntaa on vähennetty ja työn suorittajat tekevät itse kaiken. Jos palkkaerot saisivat kasvaa, avustavan henkilökunnan palkkaaminen alkaisi taas kannattaa. Mutta kun ideologisesti on päätetty, että pienet palkkaerot ovat hyvä asia, mistä ei tingitä…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Kalle:
      Sinänsä kumpaakin mallia parempi vaihtoehto on työttömyystyö-malli. Lisätään hyvin pienipalkkaisia, määräaikaisia virkoja valtiolle tarpeen mukaan. Tekemätöntä työtä on ihan riittävästi.

      Entä jos ei suostu tekemään työttömyystöitä? Lähtetäänkö silloin kadulle kerjäämään elantonsa? Vai määrätäänkö holhottavaksi?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.