energia, Ilmastopolitiikka, liikennepolitiikka, _

Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa

Yleisön pyynnöstä ylimääräinen lisäosa.

Moni kommentoija on huomauttanut, että kirjoittamani on ihan lööperiä, koska päästökauppa tekee turhiksi välttää saastuttavia voimalaitoksia. Siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin säästää ilmastoa tehdään sähkö miten hyvänsä, koska sähkö on päästökaupan piirissä ja menovesi ei ole.

Näinhän se on teoriassa. Ministeri Tiilikainen vetosi tähän sanoessaan, ettei turpeen polton kieltämisen kanssa pitäisi kiirehtiä. Samaa argumenttia hän ei soveltanut hiileen.

Päästökauppa pitäisi ottaa paljon vahvempaan rooliin. Jos päästöoikeuksia ei olisi liikkeellä niin paljon, mekanismi toimisi niin hyvin, ettei muita toimia tarvittaisi.

Päästöoikeuksien määrää pitäisi siis vähentää. Näin on varovasti tehtykin, minkä seurauksena päästöoikeuksien hinta on nelinkertaistunut viidestä eurosta 20 euroon, mutta on edelleen hyvin halpa. Tämäkin on jo muuttanut sähkökaupan suuntaa Suomenlahdella niin, että päiväsaikaan sähko virtaa kohtalaisen puhtaan sähkön Suomesta likaisen sähkön Viroon.

Liikkeellä olevia päästöoikeuksia on poliittisesti realistisempaa vähentää, jos niiden hinta ei alun perin ole kovin korkea. Ennusteeni on, että jos sähköautojen akuissa tapahtuisi dramaattinen läpimurto niin, että jokseenkin kaikki uudet autot olisivat sähköautoja, puheet päästöoikeuksien määrän leikkaamisesta loppuisivat siihen.

Puhunko nyt ristiin itseni kanssa, kun olen muissa yhteyksissä sanonut, että vapaaehtoiset toimet päästöjen vähentämiseksi päästökauppasektorilla ovat turhia, koska päästöoikeudet vain siirtyvät muualle. Tähän on vastattu, että jos päästöoikeuksien hinta nousee, EK kansainvälisine kumppaneineen lobbaa niitä lisää markkinoille. On eri asia uskoa, että päättäjät laskisivat oikeuksien markkinoille lisää kuin pelätä, että he muuttuvat haluttomammaksi vähentää liikkeellä olevia oikeuksia. Päätöksentekokitka.

Jopa EK:ssa ymmärretään nykyisin, että kustannustehoton ilmastopolitiikka tulee kalliimmaksi kuin kustannustehokas.

Ennen olin sitä mieltä, että päästöoikeuksille pitäisi tehdä lattiahinta noin 30 €, mutta uusimpien ilmastotietojen valossa olen päätynyt kannattamaan 100 euron lattiahintaa. Lattiahinnan vallitessa muuten vapaaehtoiset toimet eivät ole turhia.

Jos päästöoikeudet maksaisivat 100 €/tonni, ei tarvitsisi tehdä mitään muuta, vaan markkinat hoitaisivat sähköntuotannon puhtaaksi. Eikä 100 € edes olisi kovin paljon. Bensan hinnassa 40 senttiä.

 

20 thoughts on “Sähköautot ja ilmastonmuutos (5) Päästökauppa

  1. “Moni kommentoija on huomauttanut, että kirjoittamani on ihan lööperiä, koska päästökauppa tekee turhiksi välttää saastuttavia voimalaitoksia. Siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin säästää ilmastoa tehdään sähkö miten hyvänsä, koska sähkö on päästökaupan piirissä ja menovesi ei ole. Näinhän se on teoriassa. ”

    Noin ei ole edes täysin teoriassa. Päästökaupan piirissä sähköstäkin on vain osa. Venäjältä suoraan, Norjan kautta tai Baltian kautta tuotuun sähköön ei sovelleta päästökauppaa. Jos päästöoikeuksien hinta nousee, sähkön tuonti EU:n ulkopuolelta EU:hun ehkä kasvaa. Niin markkinat toimivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ko:
      “Moni kommentoija on huomauttanut, että kirjoittamani on ihan lööperiä, koska päästökauppa tekee turhiksi välttää saastuttavia voimalaitoksia. Siirtyminen polttomoottoreista sähköautoihin säästää ilmastoa tehdään sähkö miten hyvänsä, koska sähkö on päästökaupan piirissä ja menovesi ei ole. Näinhän se on teoriassa. ”

      Noin ei ole edes täysin teoriassa. Päästökaupan piirissä sähköstäkin on vain osa. Venäjältä suoraan, Norjan kautta tai Baltian kautta tuotuun sähköön ei sovelleta päästökauppaa. Jos päästöoikeuksien hinta nousee, sähkön tuonti EU:n ulkopuolelta EU:hun ehkä kasvaa. Niin markkinat toimivat.

      Ilmeinen ratkaisu tähän olisi myyjävaltion sähköntuotannon hiili-intensiteettiin sidottu hiilitulli sähkön tuonnille. Hiilitullin co2-hinta vähän päästökauppaa korkeammaksi, niin samalla on luotu hyvä kannuste naapureille liittyä EU:n päästökauppajärjestelmään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Pitää muistaa, ettei sähkön tuonti EU:n ulkopuolelta ole oikeastaan markkinatalouden piirissä. Se, rakennetaanko rajajohtoja, on poliittinen päätös. Käytännössä rajajohtoon on veto-oikeus ainakin:
      *EU:lla (kauppapoliittinen suvereniteetti)
      *Suomen hallituksella (lunastuslupa)
      *maakunnalla (maakuntakaavamerkintä)
      *kunnalla (yleiskaava)
      *kantaverkko-operaattorilla (verkon toimitusvarmuus)

      Rajajohto rakennetaan vain, jos kukaan näistä toimijoista ei ole kovasti vastaan. Ja jos sitä ei rakenneta, rajan takana oleva kapasiteetti voisi olla yhtä hyvin kuussa, sillä sähköä ei voi salakuljettaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. ko:
      “Venäjältä suoraan, Norjan kautta tai Baltian kautta tuotuun sähköön ei sovelleta päästökauppaa. Jos päästöoikeuksien hinta nousee, sähkön tuonti EU:n ulkopuolelta EU:hun ehkä kasvaa. Niin markkinat toimivat.”

      Norjassa tuotetaan vesivoimaa. Sitä ei voi lisätä kysynnän mukaan. Sähkömarkkinoiden toimivuus on pelkkä huono vitsi.

      Venäjän sähkömarkkina ei ole yhteensopiva Pohjoismaisen markkinan kanssa. Britannia ei ole sähkön viejä vaan tuoja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Sinäänsä ansiokas artikkelisarja, mutta sähköautojen hinnastakin olisi voinut pari riviä kirjoittaa. Minä ja moni muu tarvitsemme autoa, vaikkei meillä siihen olisi varaa. Ajelemmekin alle 1000 e arvoisilla autoilla. Käytetyt sähköautot ovat törkeän kalliita, alle 10 000 e ei saa mitään. Siksi siirtyminen sähköautoiluun on täysin epärealistista monelle kansalaiselle. Tukitoimiakin on lähinnä väläytelty varakkaille henkilöille uusien Teslojen hankintaan. Käsittämätöntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tässä keskustelussa on kokonaan jäänyt huomiotta kaksi jo alkanutta disruptiota: Aurinkovoima ja akkutekniikka (->sähköautot, säätövoima). Molempien tekniikoiden hinta tippuu tällä hetkellä logaritmisesti ja jo nyt päiväntasaajalla aurinkoenergia on halvempaa kuin kivihiilellä tuotettu energia. Sillä ei ole mitään väliä, jos sähköauto nyt maksaa liian paljon, koska trendiä seuraamalla nähdään, että markkinoille tulee edullisia sähköautoja jo 2020-luvun alussa. Aivan sama kehitys on tapahtunut älypuhelimien suhteen viimeisen 12 vuoden aikana. Koska hinnat edelleen jatkavat laskua, niin 5000€ sähköauto – ehkä käytettynä – on saatavilla muutaman vuoden sen jälkeen. Kuka haluaa enää siinä vaiheessa ostaa ylläpidoltaan kallista, saastuttavaa, meluisaa ja tehotonta vaihtoehtoa? Polttomoottoriautojen tekniikka on huomattavasti monimutkaisempaa ja vika-alttiimpaa, kuin sähköautoissa. Tonnin hintaisen polttomoottoriauton korvaamiseen riittää huomattavasti kalliimpikin sähköauto, koska se on halvempi huoltaa ja tankkaus on halvempaa.

      Suomessa kehitys on varmasti keskimääräistä hiukan hitaampaa, koska talvi, vähäinen auringonvalo ja pitkät etäisyydet vievät parasta terää tältä kehitykseltä. Meillä pitää tukeutua vähän muihin tekniikoihin eli hybridituotannossa biokaasu ja sähköä tuulivoimalla. Toivottavasti kenelläkään ei ole ideana tuhlata biokaasua autoihin? Se on tässä vaiheessa turhaa puuhastelua. Todennäköisesti muutaman vuoden päästä meillekin johdetaan edullista tuontiaurinkosähköä etelästä.

      Seuraava hallituskausi on 2019-2023, sille taitaa jäädä vastuulleen vain varmistaa, että luonnollista kehitystä tuetaan mahdollisimman paljon (esim. latauspisteet ja muu infra).

      Kuulostaako juttu uskomattomalta? Historia opettaa disruptioista ja trendit ovat helposti saatavilla tarkistusta varten.

      Jatkolukemista:
      https://www.pv-magazine.com/2018/05/25/the-path-to-us0-015-kwh-solar-power-and-lower/

      http://www.rapidshift.net/l-ion-batteries-to-cross-100kwh-in-2018-residential-solar-electric-battery-cost-competitive-with-grid-electricity-by-2020/

      https://cleantechnica.com/2018/09/28/forbes-electric-cars-the-future-gasmobile-killers/

      https://twitter.com/patrickhermann/status/969582141200830470/photo/1?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E969582141200830470&ref_url=https%3A%2F%2Fwww.mitenergyconference.org%2Ftony-seba-recap%2F

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Yrjö Tuominen:
      Sinäänsä ansiokas artikkelisarja, mutta sähköautojen hinnastakin olisi voinut pari riviä kirjoittaa. Minä ja moni muu tarvitsemme autoa, vaikkei meillä siihen olisi varaa. Ajelemmekin alle 1000 e arvoisilla autoilla. Käytetyt sähköautot ovat törkeän kalliita, alle 10 000 e ei saa mitään. Siksi siirtyminen sähköautoiluun on täysin epärealistista monelle kansalaiselle. Tukitoimiakin on lähinnä väläytelty varakkaille henkilöille uusien Teslojen hankintaan. Käsittämätöntä.

      Käytetyn auton ostaminen halvallahan on oikein järkevää – harmi vain että yksikään tehdas ei tee käytettyjä autoja.

      Pitää muistaa se, että sähköautot on olleet massamarkkinoilla vasta reilusti alle kymmenen vuotta, joten kymmenen vuotta vanhaa hyvää sähköautoa, jonka voisi ostaa muutamalla tonnilla, ei yksinkertaisesti oikein ole olemassa. Mutta jos sinne kalliimpaan päähän niitä autoja ostetaan vaikka sitten valtion tuilla, niin ne on liikenteessä vielä 15 vuoden päästä ja niitä saa käytettynä oikein herkulliseen hintaan. Ilmeisesti akutkin kestää pääsääntöisesti tuollaiset ainakin 400-500 tkm, joten niistä parin tonnin romuista saa vielä oikein hyvin kilometrejä irti. Ja hinnathan muutenkin tippuu koko ajan, enää ei ole se sadan tonnin Tesla ainoa vaihtoehto markkinoilla.

      Joten jos haluat itsellesi halvan sähkiksen nopeasti, niin tue kaikkia mahdollisia tukia, että niitä saisi uutena myytyä mahdollisimman paljon; silloin niitä saa myös käytettyinä hyvällä hinnalla muutaman vuoden päästä. Jos niitä nimittäin on harvassa, niin hinnat pysyy korkeina… Paras keino voisi olla tukea työsuhdeautojen hankintaa, koska ne kiertävät nopeasti yksityisille liisareiden loputtua.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. “Näinhän se on teoriassa. Ministeri Tiilikainen vetosi tähän sanoessaan, ettei turpeen polton kieltämisen kanssa pitäisi kiirehtiä. Samaa argumenttia hän ei soveltanut hiileen.”

    Kiinnostaako *ainuttakaan* kepulaista ilmasto, jos se tarkoittaa että metsänomistajan, lihantuottajan , turpeennostajan tai jonkun muun kepulaisen kukkaro kärsii? Keskustalaisille koko ilmastonmuutos tuntuu olevan vain sumuverho bio[sen-ja-tämän] tukemiselle. Niin kauan kun puhutaan metsien hyödyntämisestä, ollaan kovasti ilmastoa suojelemassa, mutta katsokaapa mitä tapahtuu, jos joku edes vihjaa että lihansyöntiä pitäisi ilmastosyiden takia vähentää.

    “Ennen olin sitä mieltä, että päästöoikeuksille pitäisi tehdä lattiahinta noin 30 €, mutta uusimpien ilmastotietojen valossa olen päätynyt kannattamaan 100 euron lattiahintaa.”

    Tämä toimisi varmaan ihan hyvin, jos kaikki päästöoikeudet myytäisiin, mutta nythän niitä lahjoitetaan vielä aika paljon. Jos lattiahinta on korkeampi kuin markkinahinta, niin niitä päästöoikeuksia ei saa myydyksi → ne kannattaa sitten käyttää, kun muussa tapauksessa ne ovat arvottomia.

    Kannattaisi pohjahinnan sijasta:
    1. Nopeuttaa päästöoikeuksien vuosittaista vähenemistä. Nythän se on liian hidasta kun verrataan mitä niiden tulisi olla, jos halutaan päästöt nolliin vaikka vuodeksi 2040.

    2. Rakentaa leikkuri, joka automaattisesti vähentäisi päästöoikeuksien määrää, jos hinta tippuu tarpeeksi jonkun rajan alle. Tämä toteuttaa lattiahinnan, mutta ei johda siihen että ilmaiseksi saadut oikeudet kannattaa käyttää, kun myydäkään ei voi.

    tai vaihtoehtoisesti
    3. Lopettaa ilmaisten päästöoikeuksien jakaminen. Voi tosin olla noita kahta ylempää paljon vaikeampi rasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Syltty: mutta katsokaapa mitä tapahtuu, jos joku edes vihjaa että lihansyöntiä pitäisi ilmastosyiden takia vähentää

      Lihansyöntiä vastustetaan Suomessa väärin perustein. Suomalainen lihantuotanto on hiilineutraalimpaa kuin valtaosaa maailmaa. Muualla soija- ja karjatalous ovat tiukasti yhteen nivoutuneita. Eläinrehu on soijan tuotannon tärkein lopputuote, ja Etelä-Amerikan soijaviljelmien laajeneminen työntää laidunmaita sademetsiin. Soijan tuotanto on tärkein epäsuora syy, joka aiheuttaa metsäkatoa Amazonilla. Sikojen ja broilerien lisäksi soijarehulla ruokitaan liha- ja lypsykarjaa, munintakanoja sekä kasvatettuja kirjolohia. On arvioitu, että noin 40 prosenttia EU:ssa kulutetusta soijasta käytetään sianrehuna.

      Esim. Suomalaisen broilerin ruokinnan sankari on vilja. Suomalaisen rehuviljan valkuaispitoisuus on poikkeuksellisen korkea, mikä vähentää soijan tarvetta. “Yli puolet broilerin saamasta valkuaisesta tulee kotimaisesta viljasta.
      Lihakarjan tuotanto perustuu kiertotalouteen. Karjan päärehuna on viljelty nurmi eri muodoissaan ja sen kasvattamiseen käytetään karjan lantaa. Lihantuotannosta ym. kertoo seuraava linkki, jonka soisin jokaisen lukevan oikean tiedon saamiseksi ennakkoluulojen sijasta.
      https://www.atriatuottajat.fi/atrianauta/elaintenhyvahoito/nautaseuranta/Documents/Vastuulllinen%20naudanlihantuotanto.pdf

      Lisäksi karjan lannasta voidaan tuottaa biokaasua. Se ei tietenkään ole energiamuotona yhtä halpaa kuin fossiiliset polttoaineet esim kivihiili.
      https://www.motiva.fi/files/6958/Biokaasun_tuotanto_maatilalla.pdf

      Summa summarum, syömällä kohtuudella sekaravintoa ja nimenomaan siinä Suomessa tuotettua lihaa on todellinen ilmastoteko.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Eemil: Suomalainen lihantuotanto on hiilineutraalimpaa kuin valtaosaa maailmaa.

        Mikä ihmeen perustelu tuo on? Onhan kivihiilikin on “hiilineutraalimpaa” kuin ruskohiili tai palava kivi, mutta eihän se voi olla mikään perustelu sille, että mäteolieidän täytyy jatkaa kivihiilen polttamista. Lisäksi Suomessa syödään jo pääosin suomalaista lihaa, kotimaisuusaste on noin 80%.

        Kuten sanoin, keskustalaisia ei ilmastonmuutos kiinnosta. Helpoin tapa kiertää tätä on todeta, ettei keskustalainen bisnes tuota ollenkaan hiilidioksidipäästöjä (esimerkiksi turve, metsäteollisuus, lihantuotanto, maanviljelys).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Syltty: keskustalainen bisnes tuota ollenkaan hiilidioksidipäästöjä (esimerkiksi turve, metsäteollisuus, lihantuotanto, maanviljelys).

        Tuossa olet aivan oikeassa. Turpeen päästöt eivät todellakaan ole niin suuria kuin ilmoitetaan. Poliittisella päätöksellä äänestettiin (IPCC) turpeen olevan fossiilinen polttoaine. Turpeen uusiutumista (2 mm/vuosi) ei lasketa lainkaan päästökertoimeen.

        Metsäteollisuus ei todellakaan ole Suomen Keskustan bisnes. Maanviljelijät sen sijaan sitovat hiiltä kaupunkilaistenkin hyödyksi sekä ruuantuotannossa että metsänkasvatuksessa. Saamatta siitä minkään valtakunnan korvausta. Lihantuotanto on Suomessa jo lähes hiilineutraalia ja tuotantoketjuun kuuluva jatkuvapeitteinen nurmi sitoo hiilen lisäksi vesistövalumia . Ja tämä kaikki talkoilla ruuan tuotannon yhteydessä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Se johtuu siitä, että turpeen kasvu ei ole riippuvaista turpeen korjaamisesta toisin kuin metsän kasvu. Siksi kaikki turve, joka poltetaan, tulee sellaisenaan lisäykseksi ilmakehään.

        Se on virhe, sillä toisaalla turvekerros paksuuntuu. Näin ollen poltettua hiiltä oli se sitten mistä lähteestä tahansa sitoutuu siihen uuteen turvekerrokseen. Sen vuoksi turpeen päästökertoimessa tulee huomioida myös sen aikaansaama sidonta.

        Paljonko kivihiileen on sitoutunut hiiltä vuosimiljardien kuluessa ?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Kuten sanoin, keskustalaisia ei ilmastonmuutos kiinnosta pätkän vertaa. Koska tätä ei kehdata sanoa ääneen, yksinkertaisesti heittäydytään metsä- ja maatalousilmastodenialisteiksi.

        Turve, biodiesel, puiden poltto, lihatalous, kuljetustuet. Onhan tässä jo vaikka kuinka monta päivänelvää esimerkkejä Eemilinkin ajattelusta, jossa päästötkin muuttuvat hiilensidonnaksi.

        No ok, ehkä myönnän sen verran että kyllä keskustalaisiakin ilmastonmuutoksen torjunta kiinnostaa, mutta sillä ehdolla ettei heidän tarvitse niihin osallistua.

        Odotankin että jossain vaiheessa keksitään maatalouteen “ilmastonmuutoksen torjumistuki” jossa maksetaan tuntuvia korvauksia nimellisistä päästövähennyksistä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara: Siksi kaikki turve, joka poltetaan, tulee sellaisenaan lisäykseksi ilmakehään.

        Eihän se noin ole, taas kerran. IPCC:n tekemä poliittinen päätös sumentaa kokeneen valtiomiehenkin pollan. Ei äänestyspäätöksellä voi muuttaa luonnon biologisia lakeja, olkoon konklaavi vaikka IPCC, se vihreille paavista seuraava auktoriteetti (ylöspäin laskien ). Mitähän suhmurointeja löytyisi kyseisen poliittisen elimen toiminnasta, jos se avattaisiin ?
        Pitäisikö metsänomistajille ruveta maksamaan korvauksia suoalueiden hiilensidonnasta ? Laskenta ja korvaukset pitäisi ulottaa menneelle vuosisadalle, koska sidonta on vuosisatainen. Tietysti pitäisi, koska polttamisesta sakotetaan perusteettoman ankarasti. Siis ei biologisen kasvuprosessin mukaisesti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Syltty: Kiinnostaako *ainuttakaan* kepulaista ilmasto, jos se tarkoittaa että metsänomistajan, lihantuottajan , turpeennostajan tai jonkun muun kepulaisen kukkaro kärsii? Keskustalaisille koko ilmastonmuutos tuntuu olevan vain sumuverho bio[sen-ja-tämän] tukemiselle. Niin kauan kun puhutaan metsien hyödyntämisestä, ollaan kovasti ilmastoa suojelemassa, mutta katsokaapa mitä tapahtuu, jos joku edes vihjaa että lihansyöntiä pitäisi ilmastosyiden takia vähentää.

      Syltty aloittaa aina kepuvihapuheella. Se on tiiseri, mikä saa kaikki vihervassarit lukemaan kommentin. Aivan kuin -60 -70- luvuilla DDR:läiset urheiluvalmennuskirjat alkoivat sosialistisen järjestelmän ihanuuden esityksellä. Vastineessani toin esille suomalaisen lihantuotannon ilmastoneutraaliuden, mutta sehän ei ylitä julkaisukynnystä. Menee tietysti ohi vars. asian, mutta Syltyn kommentti kyseiseltä aihealueelta meni läpi. Valikoivaa totuuden viljelyä kuten trumppilainen tiedotusoppi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Käsittelemättä on vesivoiman säätökyvyn rajat. Missä määrin juoksutusluukkujen saranoita voi “rasvata” niin, että olisi mahdollista säätää juoksutusta nopeasti pienemmälle, kun on halvan sähkön hetki ja lisätä, kun on kalliin sähkön hetki?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Jokiluonto ei tuosta nopeasta säätämisestä kyllä oikein kiitä.

        Nopeudesta se ei ole kiinni. Voin vakuuttaa, että vesivoimaa käytetään juuri niin optimaalisesti kuin suinkin mahdollista. Tärkeimpiä rajoittavia tekijöitä ovat altaisiin virtaavan veden määrä ja altaissa kulloinkin olevan veden määrä. Sekä ennustetarkkuus (sademäärä, tuntikulutus, sähkön hinta, tuulituotanto). Suurimpia yleisiä harhaluuloja on, että vesivoiman varastointiominaisuuksia voisi käyttää aina vain uusiin käyttötarkoituksiin. Tässä suhteessa mitään olennaista edestystä ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin, eikä näytä tapahtuvan tulevaisuudessakaan. Hyvällä syyllä voi sanoa, että vesivoima on ylikuormitettu.

        Vesivoiman määrääkin pidetään ikäänkuin annettuna taivaan lahjana (mitä se tavallaan onkin), mutta sen määrä voi vaihdella varsin paljon eri vuosina. Norjassa on nyt ollut poikkeuksellisen paljon pelkästään hyviä vesivuosia. Edessä on myös vuosia, jolloin vedestä taistellaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.