energia, liikennepolitiikka, _

Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue

Sama hinta-alue on alue, jossa sähköä voidaan siirtää ilman pullonkauloja. Silloin siirtokapasiteetti ei estä korvaamasta kallista voimantuotantoa halvalla. Maanantaina klo 17:20 Suomi oli samaa hinta-aluetta Ruotsin ja Norjan kanssa, tosin Ruotsin Skåne oli irtaantunut yhdessä Tanskan kanssa omaksi kalliimman sähkön alueekseen, koska siirtokapasiteetti ei riittänyt.

Suomesta vietiin piuhat punaisena sähköä Viroon, mutta sekään ei riittänyt, vaan enemmänkin olisi voitu viedä. Sähkö oli Virossa kalliimpaa kuin Suomessa. Jos siirtokapasiteetti Suomen ja Viron välillä oli rajaton, suomalaisten viimeinen voimalaitos sijaitsisi todennäköisesti Virossa ja olisi hyvin saastuttava. Viron sähköntuotannon ominaispäästö vastaa osapuilleen kivihiililauhdesähkön päästöjä, vaikka kai siellä on neljännes päästötöntä tuotantoa. Korkeat ominaispäästöt johtuvat palavan kiven voimalaitoksista.

Kun päästöoikeuksien hinta on noussut, on käynyt juuri niin kuin piti käydäkin. Pohjoismaiden vähäpäästöinen sähkö virtaa Suomen kautta Baltiaan ja Puolaan. Samalla sähkön hinta pysyy korkeana niin, etteivät tuulivoimalat tarvitse enää subventiota. Mutta se merkitsee myös sitä, että viimeisen voimalaitoksen periaatteen mukaan sähkön kulutuksen päästöt ovat Suomessa korkeat. Minun sähkönkulutukseni pitää käynnissä saastuttavaa voimalaitosta Baltiassa. Siis paitsi, jos käy niin kuin nyt on käynyt, ettei siirtokapasiteetti riitä. Silloin viimeinen voimalaitos on jossain Suomessa tai Skandinaviassa eikä se ole silloin yhtä saastuttava.

Jos me lisäämme siirtoyhteyksiä Viroon, globaalit päästöt pienevät, koska meidän puhdasta (ja halpaa) sähköä myydään voitolla Viroon. Samalla kuitenkin sähkön hinta Suomessa nousee ja sähkön kulutuksen marginaalipäästöt kasvavat.

Kuten edellisessä kirjoituksessa sanoin, maanantaina 12.11.2018 klo 17:20 sähköntuotannon keskimääräiset ominaispäästöt olivat Suomessa 163 g/kWh, kun ne olivat samaan aikaan olivat Virossa 834 g ja Saksassa 429 g. Ruotsissa ne olivat 44 g. Viron sähkö oli maailman saastuttavinta.

Ilmastoa ajatellen olisi siis hyvä rakentaa vahva siirtokapasiteetti Pohjoismaista Keski-Eurooppaan, jotta saisimme suljetuksi saastuttavia voimaloita Baltiassa, Puolassa ja Saksassa. Erittäin hyvä sivusto katsoa eri maiden sähköntuotannon keskimääräisiä ominaispäästöjä on eletricitymap.org

 

3 thoughts on “Sähköautot ja ilmastonmuutos (2) Hinta-alue

  1. Nyt, 13-11-2018 0:43 Virosta tuodaan Suomeen sähköä 630MW ja Liettuasta Ruotsiin 310MW. Samanaikaisesti Nordpoolin alueella vesivoiman tuotanto on laskenut suuruusluokkaa 8000MW. Nettovientiä rajoittavat siis Nordpoolin vesivarastot / vähäinen tuulivoima, eivät Suomen/Ruotsin siirtoyhteydet palavan kiven Baltiaan.

    Tämä tarkoittaa myös että tuulivoimaa mahtuisi Nordpoolissa markkinoille lisää nykyisilläkin (Ruotsi/Suomi->Baltia) -siirtoyhteyksillä. Päivällä vettä muutettaisiin energiaksi vähemmän kuin nyt, jolloin öisin tuonnin tarve olisi nykyistä pienempi koska vesivoimaa voisi olla enemmän.

    Tällä hetkellä Ruotsissa ydinvoimalat ovat jokseenkin vajaakäytöllä kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Varsinainen ympäristöteko olisi siirtokapasiteetin rakentaminen Suomen ja Ruotsin välille , jos näin saataisiin ruotsalaiset nostamaan ydinvoimaloidensa käyttöastetta. 1300MW lisäydinvoimaa tarkoittaisi jokseenkin samaa kuin koko Suomen henkilöautokannan päästöjen eliminointi oletuksella korvattavat CO2-marginaalipäästöt 600g/kWh, 2.6milj autoa á 16800 km/vuosi, 160g/km CO2. Tämän rinnalla joku sähköautoilun edistäminen CO2-syistä on näpertelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Balttia ja Suomi ovat sähköntuotantorakenteeltaan alijäämäalueita ja riippuvaisia naapureiden sähköstä. Viron sähkövajauksen täyttäminen edellyttää Suomi-Viro yhteyksien vahvistamisen lisäksi yhteyksien lisäämistä Suomen ja Ruotsin välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Toisin kuin spottu väität, Ruotsin ydinvoimalat eivät ole vajaakäytöllä kesällä. Niissä on normaaleja, suunniteltuja huoltoja, ja ne huollot on pääosin tapana ajoittaa kesälle, koska silloin omistaja menettää vähiten tuloja. Vajaateholla ydinvoimaloita ei ajeta käytännössä koskaan muuten kuin vikojen, käynnistysten ja alasajojen yhteydessä. Yhtään lisää tehoa tai energiaa ei saataisi, vaikka siirtokapasiteettia maidemme välillä nostettaisiin.

    Maailman tasolla Ruotsin ydinvoimaloita ei edes huolleta erityisen pitkiä aikoja, mutta Suomeen nähden keskimääräiset luvut näyttävät siellä huonoilta, koska Suomen luvut ovat vuodesta toiseen maailman huippua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.