Huonosti toimivat työmarkkinat tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan

Kehi­tys Suomen työ­markki­noil­la on ollut viimeisen 30 vuo­den aikana surkea. 1980-luvun lop­ul­la tas­apain­o­työt­tömyys oli noin 2,5 %. Nyt sen olete­taan ole­van noin 7,5 %. Ero­tus on 130 000 henkeä. Se vas­taa kus­tan­nuk­sil­taan sadan­tuhan­nen ihmisen palkkaamista kuntiin.

Tämä on itse asi­as­sa aivan hirveä asia. Pait­si, että se on inhimil­lis­es­ti kallista, se on syy siihen, ettei Suomes­sa voi­da pitää yllä sel­l­aista hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, johon muut pohjo­is­maat pystyvät. Eri­tyis­es­ti vasem­mis­to­lais­ten luulisi ole­van tästä huolestunut.

Nyt muuten ollaan tas­apain­o­työt­tömyy­den ala­puolel­la. Pes­simistien ennuste on, että käy samoin kuin vuosi­na 2007–2008. Syn­tyy palkkain­flaa­tio, kun yri­tyk­sen alka­vat kil­pail­la työvoimas­ta ja sisäi­nen reval­vaa­tio heiken­tää Suomen kil­pailukykyä. Palkko­jen nousu päät­tyy, kun työt­tömyys on nous­sut kun­nol­la tas­apain­o­työt­tömyy­den yläpuolelle. Samanaikaises­ti kan­sain­vä­li­nen noususuh­danne päät­tyy. Kil­pailukykyn­sä menetet­ty Suo­mi juut­tuu uud­estaan vuosia kestävään lamaan, kos­ka ei ole keinoa palaut­taa yliku­umen­e­misen mukaista palkkata­soa nor­maali-aiko­ja vas­taavak­si. Ennen olisi devalvoitu, mut­ta sitä keinoa ei enää ole.

Olisi siis vält­tämätön­tä uud­is­taa työ­markki­noi­ta niin, että pääsemme alem­paan tas­apain­o­työt­tömyy­teen – ei vain vähän alem­paan vaan selvästi alem­paan. Sen mikä oli mah­dol­lista 1980-luvul­la pitäisi olla mah­dol­lista nytkin, kun suo­ma­laiset ovat pait­si parem­min koulutet­tu­ja, myös terveempiä.

Asian kor­jaami­nen kuu­luisi työ­markki­na­jär­jestöille, mut­ta niistä ei näytä siihen ole­van. Kon­sen­suk­seen perus­tu­va päätök­sen­teko toi­mi hyvin niin kauan, kun voiti­in jakaa lisää hyvää kaikille, mut­ta nyt kun pitäisi osa­ta vali­ta huonon ja vielä huonom­man väliltä, kaikkien osa­puolten veto-oikeus kaik­keen merk­it­see luk­it­see tilanteen.

Hyvä on, eläkeu­ud­is­tus saati­in aikaan, mut­ta vain kos­ka nuoret ikälu­okat eivät olleet päätök­sen­teossa edustet­tuina eikä heil­lä sik­si ollut veto-oikeut­ta. Niin­pä leikat­ti­in sopuisas­ti nuorten eläkkeitä ja jätet­ti­in min­un ikäis­ten eläk­keet koskematta.

Työ­markki­na­jär­jestö­jen päätök­sen­tekokykyä vaikeis­sa asiois­sa heiken­tää lisäk­si niiden sisäi­nen val­tatais­telu. Jos joku nos­taa pään­sä jouk­suhau­das­ta, hän­tä ammataan selkään – omat ampu­vat takaapäin.

Kysymys maa­han­muut­ta­jien työl­listämis­es­tä on moni­ta­hoinen asia, mut­ta onko todel­la erovaa­timuk­sen paik­ka, jos joku uskaltaa olla asi­as­ta samaa mieltä talous­no­belistin kanssa?

On kai selvää, että olema­ton suomenkie­len taito on hait­ta työelämässä.  Jos tätä ei voi kom­pen­soi­da mitenkään – esimerkik­si pal­ka­lla – maa­han­muut­ta­jan on vaikea päästä töihin.

Kun kiel­letään maa­han­muut­ta­jaa myymästä työtään kan­ta­suo­ma­laista halvem­mal­la, kumpia siinä suo­jel­laan, maa­han­muut­ta­jia vai kantasuomalaisia?

Masen­tavin­ta on, ettei keskustelus­sa esitet­ty mitään ratkaisua siihen, miten sit­ten human­i­taarisin perustein maa­han tulleet voisi­vat päästä töi­hin. Per­suhenkises­ti julis­tet­ti­in, että menkööt ensin koulun­penkille opiskele­maan suomea ja palatkoon työn haku­un vas­ta, kun puhu­vat kieltä suju­vasti. Ei suo­raan sanoak­seni kuu­losta kovin suvait­se­vaiselta. Sitä pait­si kieli­taito kart­tuu parem­min töis­sä kuin kotona löhötessä.

Vähän jeesustelua on sanoa, ettei keil­i­taidon puut­tumi­nen voi olla peruste mak­saa alem­paa palkkaa. Kuitenkin ihan viral­lis­es­ti ruotsin kie­len osaa­mat­to­muus on peruste mak­saa huonom­paa palkkaa. ( kts. kielilisä)

Nuo­ria kuitenkin saa ottaa töi­hin harjoittelijapalkoilla.

Käytän­nössä ulko­maalais­taus­taisille kuitenkin mak­se­taan huonom­paa palkkaa. Tämän tekee mah­dol­lisek­si se, että joil­lakin aloil­la –esimerkik­si raken­nuk­sil­la  – käytän­nön palkat ovat selvästi TESin taulukkopalkko­ja korkeam­mat. Niin­pä maa­han­muut­ta­jia on run­saasti töis­sä, joil­la kieli­taidon puut­teesta koitu­van hai­tan saa lail­lis­es­ti kom­pen­soi­da pienem­mäl­lä pal­ka­lla, esimerkik­si talon­rak­en­tamises­sa, tak­sikuskeina ja siivoo­ji­na. Lisäk­si maa­han­muut­ta­jis­sa on paljon yrit­täjiä, kos­ka yrit­täjä tuloa ei mikään säätele.

Per­suhenkisille tämä tietysti sopii: maa­han­muut­ta­jat ovat ter­ve­tullei­ta työvoima­pu­la-aloille, mut­ta muil­la aloil­la val­litkoon peri­aate ”Suo­ma­laiset ensin!” Ehkä juuri sik­si keil­i­taidon kom­pen­soimista palkkat­uel­la ei tuo­tu esille, vaik­ka se olisi ratkaisuna aika luon­te­va. Sil­loin­han ei suo­jeltaisi kan­ta­suo­ma­laisia maa­han­muut­ta­jien kilpailulta.

Kukaan tuskin halu­aa maa­han maa­han­muut­ta­jista muo­dos­tu­van työssä käyvien köy­hien alalu­okkaa. Sivistynyt ratkaisu ongel­maan ei kuitenkaan ole se, että eris­tetään maa­han­muut­ta­jat työt­tömien alalu­okak­si, vaan se, että tue­taan hei­dän työl­listymistään palkkat­uel­la, joka kom­pen­soi puut­tuvaa kieli­taitoa. Sitä käytetäänkin, mut­ta se on keinona kovin kankea ja sitä pait­si nykyisel­lään aivan liian suuri. Ei se kieli­taidon puute sen­tään niin iso hait­ta ole. Tuet­takoon maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä automaat­tisel­la pienel­lä palkkat­uel­la, jota ei tarvit­sisi erik­seen hakea.

Sivuhuo­mau­tus: kan­natan automaat­tista palkkatukea vain human­i­taarisin perustein maa­han tulleille, joiden työl­listämis­es­tä meil­lä on vas­tuu ja joiden työl­listämät­tä jät­tämi­nen tulee meille kalli­ik­si. Kan­nat­ta myös ovien avaamista työperäiselle maa­han­muu­tolle, mut­ta en halua, että tätä ryhdyt­täisi­in sub­ven­toimaan automaat­tisel­la palkkatuella.

Keskustelu pienyri­tys­ten irti­sanomis­laista oli yhtä masen­tavaa. Vas­taan­pani­joi­ta ei tun­tunut kiin­nos­ta­van alku­peräi­nen ongel­ma, jon­ka mukaan pienyri­tyk­set vält­televät työn­tek­i­jöi­den palkkaamista pelätessään virherekry­toin­nin kalli­ita kus­tan­nuk­sia tai hei­dät pakote­taan rekry­toin­neis­saan hyvin valikoiviksi (=syr­jiviksi).  Siitä tun­tui ole­van talousti­eteil­i­jöi­denkin kesku­udessa erim­ielisyyt­tä, paran­taisiko tämä keino työl­lisyyt­tä. Tuot­tavu­ut­ta sen sinän­sä uskot­ti­in nos­ta­van, kun saataisi­in parem­min yhdis­te­tyk­si oikeat henkilöt oikeisi­in työpaikkoihin.

Antti Rinne kuitenkin yrit­ti esit­tää edes jotain posi­ti­ivista: val­tion  – tietysti val­tion! – palkkaamia juri­disia neu­vo­nan­ta­jia pienyri­tyk­sille irti­san­omisti­lanteis­sa, kos­ka nämä kaupunki­tar­i­nat katas­tro­faal­i­sista tapauk­sista joh­tu­i­v­at usein siitä, että täysin perustel­tu irti­sanomi­nen oli vain tehty virheel­lis­es­ti. Itse esitin täl­lä blogilla vaa­ti­mat­tomam­min, että Suomen yrit­täjät avaisi­vat neuvontapalvelun.

Olen­naista näis­sä molem­mis­sa asiois­sa on se, ettei hyvää kom­pro­mis­sia edes yritet­ty etsiä. Jos vas­takkain on työ­suh­teen tur­val­lisu­us ja työl­lisyys, pitäisi etsiä kom­pro­mis­se­ja, jos­sa pienel­lä uhrauk­sel­la tur­val­lisu­ud­es­ta saavu­taan suuri lisäys työl­lisyy­dessä – tai vielä parem­min niin, että pieni uhraus tur­val­lisu­udessa kom­pen­soidaan toisel­la uud­is­tuk­sel­la, joka paran­taa tur­val­lisu­ut­ta vaaran­ta­mat­ta työl­lisyyt­tä. Näin työl­lisyys paranisi ilman tur­val­lisu­u­den heikkenemistä.

Näi­den kah­den pienen asian käsit­te­ly ei oikein luo uskoa siihen, että työ­markki­na­jär­jestöt osaisi­vat käsitel­lä isom­pia haastei­ta. Niitä kuitenkin riittää.

Työ­paikko­ja pitäisi vai­h­taa enemmän

Aloite­taan helpom­mas­ta päästä.

Työn­tek­i­jät eivät jakaudu yksi­u­lot­teis­es­ti hyvi­in ja huonoi­hin vaan yksi on hyvä yhdessä tehtävässä ja toinen toises­sa. Sik­si olisi tärkeätä sekä tuot­tavu­u­den että työvi­ihtyvyy­den kannal­ta, että ihmiset pää­ty­i­sivät tehtävi­in, jois­sa juuri he ovat hyviä.

Niin­pä olisi hyvä, jos meil­lä huonok­si osoit­tau­tunei­ta työ­suhtei­ta puret­taisi­in herkem­min eli että olisi enem­män irti­sanomisia ja irti­sanou­tu­misia ja vas­taavasti työt­tömyys­jak­sot oli­si­vat lyhyem­piä – siis vähän niin kuin Tanskassa.

Jos henkilö havaitaan ole­van varsin sovel­tuma­ton työhön­sä, olisi hyvä, että hän vai­h­taisi johonkin toiseen työhön ja joku toinen tulisi tekemään hänen työtään. Ison yri­tyk­sen sisäl­lä tämä voi tapah­tu­akin, mut­ta usein se oikea työ­paik­ka olisi toises­sa yri­tyk­sessä ja se oikea työn­tek­i­jä hänen nykyiseen työhön­sä ei olisi vielä yri­tyk­sen palveluksessa.

Laki ei suosi tämän kaltaista työ­paikan vai­h­tamista. Tapah­tuu se kum­man aloit­teesta hyvän­sä, irti­sanomise­na tai irti­sanou­tu­mise­na, seu­rauk­se­na on pitkä karenssi. Tämä jäyk­istää työ­markki­noi­ta. Ei hyvä. Ei ihme, että helpom­paa irti­san­omista pelätään. Koko karenssipoli­ti­ikan käytän­töjä pitäisi pohtia – tietysti osana isom­paa muutosta.

Nyt saimme lukea, että vaik­ka SAK:n mielestä olisi syr­jin­tää, jos yri­tyk­sen koko vaikut­taisi oikeu­teen irti­sanoa henkilöitä, työn­tek­i­jän ikä olisi hyvä ja syr­jimätön peruste. Muodol­lis­es­ti ei kuitenkaan ikä vaan työ­suh­teen pitu­us, mut­ta 25-vuo­ti­aal­la ei kuitenkaan voi olla takanaan 30 vuo­den työ­suhdet­ta, joten iästä siinä on kysymys. Esi­tyk­sen sit­o­mi­nen iän sijas­ta työ­suh­teen pitu­u­teen tekee siitä vain entistä haitallisem­man. Ei pidä vai­h­taa työ­paikkaa! Lisää haitallisia jäykkyyksiä!

Ruot­sis­sa täl­lainen last in first out ‑peri­aate kuitenkin on, mut­ta Ruot­sis­sa moni muukin asia on työ­markki­noil­la toisin. Esi­tys olisi harkin­nan arvoinen osana kokon­aisu­ut­ta, jos­sa nuoriso­työt­tömyyt­tä vas­taavasti alen­net­taisi­in, mut­ta ei irral­lise­na, nuorten ase­maa entis­es­tään heikentävänä.

SAK:n esit­tämä uud­is­tus alen­taisi syn­tyvyyt­tä edelleen, kos­ka mon­et han­kki­vat lap­sia vas­ta, kun per­heen taloudelli­nen tilanne on tur­vat­tu. Sil­loin se on kuitenkin biol­o­gi­sista syistä myöhäistä.

Huono­tuot­toinen työvoima

Se iso ja han­kala kysymys työ­markki­noil­la on kysymys mata­latuot­tois­es­ta työvoimas­ta. Kehi­tys työelämässä on ollut ikävän eri­ar­vois­tavaa niin, että joidenkin työ­panok­sen markki­na-arvo on laskenut aika alas – tai oikeam­min san­ot­tuna se ei ole nous­sut yhtä paljon kuin toisten.

Tas­apain­o­työt­tömyy­den osalta asi­at oli­vat aika hyvin vielä 1980-luvun lop­ul­la. Sen jäl­keen reaalian­siot ovat nousseet keskimäärin 50 %. Sosi­aalis­es­ti iloinen uuti­nen on, että tämä nousu on koitunut myös pieni­pakkaisimpi­en hyväk­si. Hei­dänkin ansion­sa ovat nousseet noin puolella.

Ikävä uuti­nen on se, että samal­la minim­i­tuot­to­vaa­timus työlle on nous­sut samat 50 %. Raja sille, kuin­ka huonos­ti tuot­tavaa työtä kan­nat­taa ylipään­sä teet­tää on nous­sut siis merkit­tävbästi. Täl­lä lie­nee jotain tekemistä sen kanssa, että tas­apain­o­työt­tömyys on nous­sut kolminker­taisek­si. Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kesku­udessa työl­lisyys on kar­mai­se­vat 43 %.

Asi­aan voi suh­tau­tua eri tavoin:

  1. Kiel­letään koko kysymys eikä tehdä sille mitään. Samal­la hyväksytään pas­si­ivis­es­ti se, että osa työvoimas­ta rajau­tuu pysyväistyöt­tömik­si ja hei­dän tulota­son­sa rom­ah­taa todel­la huonoksi.
  2. Hyväksytään pien­impi­en palkko­jen alen­e­m­i­nen, jol­loin kyl­lä aiem­paa use­ampi pääsee töi­hin, mut­ta hin­tana on köy­hyys. Jot­ta näitä huonopalkkaisia töitä kan­nat­taisi ottaa vas­taan, alen­netaan perusturvaa.
  3. Hyväksytään pien­impi­en palkko­jen alen­e­m­i­nen, mut­ta tor­ju­taan köy­hyyt­tä täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la, esimerkik­si perustulolla.
  4. Mak­se­taan työ­nan­ta­jille palkkatukea ja työ­nan­ta­ja mak­saa sen turvin taulukkopalkkaa työntekijälle.
  5. Palkataan kun­nalle töi­hin ne, jot­ka eivät pääse töi­hin yksi­ty­isille työmarkkinoille.

Niis­sä mais­sa, jot­ka ovat onnis­tuneet paina­maan työt­tömyy­den alas on käytet­ty jotain keinoista 2–5.

Yhdys­val­lat on tur­vau­tunut keinoi­hin 2 ja 3. Työt­tömän sosi­aal­i­tur­va on heikko, mut­ta pieniä ansio­tu­lo­ja sub­ven­toidaan automaat­tisel­la tulotuel­la, joka on per­heel­lisel­lä varsin iso. Tämän seu­rauk­se­na jopa luku­taidot­tomat pää­sevät töi­hin. Mut­ta työssä käyvien köy­hien määrä on iso.

Sak­sa käyt­tää tapaa 3 mut­ta on tyylilleen uskol­lise­na tehnyt mini­jobeista myös pakollisia.

Ruot­sis­sa käytetään palkkatukea hyvin laa­jasti minkä lisäk­si kun­nat palkkaa­vat työt­tömik­si jääviä nuo­ria läh­es automaat­tis­es­ti, jos työt­tömyys uhkaa pitkit­tyä. Työ­paik­ka on käytän­nössäkin pakko ottaa vastaan.

Ammat­tiy­hdis­tys­li­ike hyväksyy palkkat­uen, mut­ta ei sitä, että pieniä palkko­ja tue­taan täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la. Pääl­lisin puolin ei tun­tu­isi ole­van eroa sil­lä, mitä kaut­ta täy­den­tävä tulon­si­ir­to mak­se­taan, työ­nan­ta­jan kaut­ta palkkatuke­na vai suo­raan työn­tek­i­jälle, mut­ta se näyt­tää parem­mal­ta työ­nan­ta­jan kaut­ta maksettuna.

Työn­tek­i­jän kannal­ta palkkat­ues­sa on se huono puoli, ettei työn­tek­i­jä voi vai­h­taa työ­paikkaa, kos­ka tuki ei seu­raa mukana. Min­un on vaikea ymmärtää, että työn­tek­i­jäjär­jestöt pitävät täl­laisia orju­ut­tavia työ­suhtei­ta parem­pana vai­h­toe­htona kuin täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja, jol­loin työn­tek­i­jän vapaus vai­h­taa työ­paikkaa säilyy.

Mei­dän pitäisi tehdä asialle jotain, kos­ka mata­la työl­lisyys tulee kalli­ik­si meille kaikille. Olen­naista on hyväksyä tosi­asi­ak­si se, että joukos­samme on ihmisiä, joiden työ­panok­sen arvo ei riitä markki­nae­htoiseen palkkaamiseen.

Kokoomus on ollut kiitet­tävän akti­ivi­nen tuo­maan esille sitä, että työt­tömyys olisi maas­sa paljon alem­pi, jos tääl­lä saisi mak­saa huonom­pia palkko­ja. Yksi heitä kuitenkin puut­tuu ja sen mukana kaik­ki. Jos hyväksymme alem­mat palkat, mei­dän on hyväksyt­tävä se, että pieni­palkkaisten ostovoiman korot­tamiseen on käytet­tävä paljon enem­män rahaa. Kaik­ki verot pois pieni­palkkaisil­ta ja lisäk­si automaat­tisia täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja. Tarvit­sisimme ison (ja kalli­in) uud­is­tuk­sen, joka kohen­taa pieni­palkkaisten ase­maa. Näin saisimme parem­man työl­lisyy­den samal­la kun säi­lyt­täisimme tulon­jaon kelvol­lisen tasaisena.

Kokoomuk­sen aja­ma yleis­tuki­malli toimii toisin päin. Sen halpu­us perus­tuu jyrkem­pään tulo­hark­in­taan. Työt­tömyysko­r­vaus ja asum­is­tu­ki pieneni­sivät tulon karttues­sa nopeam­min kuin nyt, jol­loin pienet ansio­tu­lot tuot­taisi­vat entistä pienem­män ostovoiman. Aika huono neuvottelutarjous!

Asiantun­ti­ja-ammatit

Ver­tasin yri­tyk­sen väärän rekry­toin­nin ongel­maa jääkiekko­val­men­ta­jaan – kuin­ka han­kalaa olisi, jos val­men­ta­jaa ei voisi vai­h­taa, kun men­estys peleis­sä alit­taa odotuk­set. Min­ulle vas­tat­ti­in, että tämä on aivan eri asia, kos­ka val­men­ta­jat pes­tataan määräaikaisi­in työ­suhteisi­in. Sitä kukaan ei ker­tonut, mikä tämän määräaikaisu­u­den peruste on. Pelkääkö Tap­pa­ra, ettei se tarvitse val­men­ta­jaa ensi vuonna?

Esimerk­ki oli tarkoitet­tu kuvaa­maan sitä, että henkilöko­htais­ten omi­naisuuk­sien merk­i­tys on asiantun­ti­ja-ammateis­sa eri­lainen kuin suorit­ta­van työn ammateis­sa. Asiantun­ti­ja palkataan yri­tyk­seen tuo­maan osaamista, jota yri­tyk­sessä ei ole. Sik­si ei voi­da myöskään vaa­tia, että työ­nan­ta­ja pere­hdyt­tää huonok­si osoit­tau­tuneen asiantun­ti­ja työhönsä.

Pitäisi olla kokon­aan eri lain­säädän­tö asiantun­ti­jate­htävi­in. Huonom­pi irti­sanomis­suo­ja ja korkeampi irtisanomiskorvaus.

Sisäi­nen devalvaatio

Jokin menet­te­ly pitäisi kehit­tää senkin var­al­ta, että suh­dan­tei­den yliku­umen­e­m­i­nen nos­taa kus­tan­nus­ta­soa niin, että Suo­mi menet­tää kil­pailukykyn­sä ja sukeltaa taas kymme­nen vuo­den taan­tu­maan. Pitäisi olla mah­dol­lisu­us sopia myös palkko­jen alen­tamis­es­ta sen sijaan, että se tehdään työa­jan piden­tämisen muo­dos­sa niin kuin nyt tehti­in. Kun ei voi­da enää devalvoi­da, pitäisi olla mentelmät sisäiseen devalvointiin.

Yri­tys­ten pitäisi mak­saa hyvien aiko­jen korotet­tu palk­ka bonuksi­na, jot­ka sulavat pois korkea suh­dan­teen sulaes­sa, vaik­ka omat myötäsyk­lisyysongel­mansa tähänkin ratkaisu­un liittyvät.

 

83 vastausta artikkeliin “Huonosti toimivat työmarkkinat tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan”

  1. Oli­pa hyvä kir­joi­tus. Kaikkien kansae­dus­ta­jien ja ‑ehdokkaiden tulisi lukea tuo teksti.

    “että täysin perustel­tu irti­sanomi­nen oli vain tehty virheel­lis­es­ti.” Tämä “väärin sam­mutet­tu” ei mene min­ulle jakelu­un. Laki on ilmeis­es­ti kir­joitet­tu niin vaikeasti, että tulee tuol­laisia virheitä. 

    Yksi tapa olisi se, että yleisko­ro­tus ei tulisi kaikille automaat­tis­es­ti ja jos yri­tys on antanut palkkaliuku­mia yli TES:n alara­jan, niin se voisi myös taan­tu­mas­sa alen­taan palkko­ja aina TES:n alara­jaan asti. 

    Irti­sanou­tu­misti­lanteessa karenssi pitäisi pois­taa, mut­ta se vaatisi kuitenkin tietyn akti­ivi­su­u­den osoit­tamista työnhaussa.

    Vastaa

    1. Kuh­nuri:
      Yksi tapa olisi se, että yleisko­ro­tus ei tulisi kaikille automaat­tis­es­ti ja jos yri­tys on antanut palkkaliuku­mia yli TES:n alara­jan, niin se voisi myös taan­tu­mas­sa alen­taan palkko­ja aina TES:n alara­jaan asti. 

      Nyky­isin yleisko­ro­tuk­set hyvin usein jakau­tu­vat kah­teen osaan: 1) kaikille tule­va osa ja 2) yri­tysko­htainen osa jos­ta neu­votel­laan, ja viime kädessä työ­nan­ta­ja päät­tää sen jakamisesta.

      Työ­nan­ta­jal­la on myös mah­dol­lisu­us (taan­tu­mas­sa) alen­taa palkko­ja tes-rajaan saak­ka. Se käy niin, että 1) käyn­nis­tetään yt-menet­te­ly (jos yri­tys on yt-lain soveltamisen piiris­sä), ja kun se on lusit­tu läpi, 2) työ­nan­ta­ja tuotan­nol­lisin ja taloudel­lisin perustein tar­joaa vai­h­toe­htona a) työ­suh­teen päät­tämistä tai b) palkan alentamista.
      Voi vaikut­taa byrokraat­tiselta, mut­ta ei se mitään raket­ti­tiedet­tä ole.

      Vastaa

      1. Mikko: Nyky­isin yleisko­ro­tuk­set hyvin usein jakau­tu­vat kah­teen osaan: 1) kaikille tule­va osa ja 2) yri­tysko­htainen osa jos­ta neu­votel­laan, ja viime kädessä työ­nan­ta­ja päät­tää sen jakamisesta.

        Työ­nan­ta­jal­la on myös mah­dol­lisu­us (taan­tu­mas­sa) alen­taa palkko­ja tes-rajaan saak­ka. Se käy niin, että 1) käyn­nis­tetään yt-menet­te­ly (jos yri­tys on yt-lain soveltamisen piiris­sä), ja kun se on lusit­tu läpi, 2) työ­nan­ta­ja tuotan­nol­lisin ja taloudel­lisin perustein tar­joaa vai­h­toe­htona a) työ­suh­teen päät­tämistä tai b) palkan alentamista.
        Voi vaikut­taa byrokraat­tiselta, mut­ta ei se mitään raket­ti­tiedet­tä ole.

        Pahaa plkään, että ns. villeis­sä yri­tyk­sis­sä ei voi sopia tuos­ta yri­tysko­htais­es­ta osas­ta, vaan kaikille tulee sama.
        ‑90 luvun lamas­sa sovimme työ­nan­ta­jan kanssa laske­vamme palkko­ja, sil­lon piti tehdä kokon­aan uusi työ­sopimus, muuten ei palkan alen­t­a­mi­nen onnistunut. 

        Voisiko yleisko­ro­tus joskus olla negatiivinen?

      2. Kuh­nuri: Pahaa plkään, että ns. villeis­sä yri­tyk­sis­sä ei voi sopia tuos­ta yri­tysko­htais­es­ta osas­ta, vaan kaikille tulee sama.
        ‑90 luvun lamas­sa sovimme työ­nan­ta­jan kanssa laske­vamme palkko­ja, sil­lon piti tehdä kokon­aan uusi työ­sopimus, muuten ei palkan alen­t­a­mi­nen onnistunut. 

        Voisiko yleisko­ro­tus joskus olla negatiivinen?

        Uusi työ­sopimus? — kyl­lä, sitähän tuo min­un 2)-kohta käytän­nössä tarkoit­taa. Työ­nan­ta­ja tar­joaa alku­peräisen työ­sopimuk­sen päät­tämisen vai­h­toe­htona uut­ta työ­sopimus­ta, eri­laisin (heikom­min) ehdoin.
        Negati­ivi­nen yleisko­ro­tus? — eiköhän Kil­pailukykysopimus ollut reip­paasti negatiivinen.
        https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpailukykysopimus

      3. Mikko: Työ­nan­ta­jal­la on myös mah­dol­lisu­us (taan­tu­mas­sa) alen­taa palkko­ja tes-rajaan saak­ka. Se käy niin, että 1) käyn­nis­tetään yt-menet­te­ly (jos yri­tys on yt-lain soveltamisen piiris­sä), ja kun se on lusit­tu läpi, 2) työ­nan­ta­ja tuotan­nol­lisin ja taloudel­lisin perustein tar­joaa vai­h­toe­htona a) työ­suh­teen päät­tämistä tai b) palkan alentamista.
        oi vaikut­taa byrokraat­tiselta, mut­ta ei se mitään raket­ti­tiedet­tä ole.

        Palkan alen­t­a­mi­nen vaikut­taa työ­mo­ti­vaa­tioon, joten on paljon parem­pi vaik­ka heit­tää 25% työvoimas­ta ulos kuin tiput­taa työn­tek­i­jöi­den palkko­ja 25%.

      4. Pitääkö taan­tu­man olla maa­pal­lon laa­juinen, maan­laa­juinen vai riit­tääkö yri­tysko­htainen taantuma?

      5. Tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä:

        Ter­hi:
        Pitääkö taan­tu­man olla maa­pal­lon laa­juinen, maan­laa­juinen vai riit­tääkö yri­tysko­htainen taantuma?

        Ei tarvi­ta taan­tu­maa, riit­tää kun yri­tyk­sen oma työti­lanne on olen­nais­es­ti heiken­tynyt. Lomaut­taa saa, kun kysyn­tä tipah­taa niin, ettei kaikkia työn­tek­i­jöitä tarvi­ta. Irti­sanoa saa, jos tipah­t­a­mi­nen on pysyväis­lu­on­teista eli pykälän vaa­ti­vampi ehto. Se, mitä tuo tarkoit­taa, onkin jo toinen jut­tu ja selviää oikeuskäytän­nöstä. Itselle ei ole kovinkaan selvää mil­loin työmäärän voidaan olet­taa alen­tuneen pysyvästi (mikäli ei puhuta töi­den uudelleen­jär­jestelystä, jol­loin kokon­aisia tehtäviä tai osas­to­ja voidaan lakkauttaa).

        Eihän nousukausikaan takaa muu­ta kuin sen, että yleis­es­ti ottaen kysyn­tää on. Jos yri­tys myy ompelee vaikka­pa t‑paitoja niin kysyn­tähän voi saka­ta nousukaud­es­ta huoli­mat­ta, jos joku alkaa tuo­maan Kiinas­ta niitä mur­to-osan hin­nal­la. Näin­hän kävi Suomen vaate­tus­te­ol­lisu­udelle keskel­lä 80-luvun nousukautta.

    2. Kuh­nuri: Irti­sanou­tu­misti­lanteessa karenssi pitäisi pois­taa, mut­ta se vaatisi kuitenkin tietyn akti­ivi­su­u­den osoit­tamista työnhaussa.

      Karenssin pois­to ei ole täysin ongel­ma­ton­ta ainakaan sil­loin, kun ansiosi­don­naisen kor­vauk­sen kesto on pitkä. Syn­ty­isi kiusaus ansiosi­don­naisen edun shoppailuun.

      Vastaa

  2. Nythän Suomes­sa kun­nat “palkkaa­vat” paljon väkeä kuntout­tavaan työ­toim­intaan. Olisiko yksi keino lisätä tästä mak­set­tavaa kor­vaus­ta kohtu­ullisen reilusti. Näin nämä henkilöt pää­si­sivät myös taloudel­lis­es­ti mukaan yhteiskuntaan. 

    Lisäk­si lisäisin mah­dol­lisu­u­den saa­da automaat­tis­es­ti opiskelu­un vähin­tään työ­markki­nat­uen suu­ruisen tuen jos opiskelu­ja edeltänyt tilanne on selkeästi syr­jäy­tymiseen vaaran­ta­vat. Työt­tömän opin­noik­si pitäisi myös hyväksyä korkeak­oulu opin­not, ei vain lyhyet puut­teel­lista osaamista tar­joa­vat koulutukset.

    Palkanko­ro­tusten sijaan jonkin­lainen “Suh­dan­nebonus” voisi olla parem­pi, tässä ken­ties val­tio voisi olla akti­ivi­nen toim­i­ja kolmikan­ta neuvotteluissa.

    Karenssin har­voin mainit­tu sivu­vaiku­tus on eri­tyis­es­ti hie­man epä­varmem­pi­en työl­listyjien merkit­tävä pelote työl­listyä. Pidem­pään jatkuneen mata­lan tulon jäl­keen jos lyhyek­si jäävä työ­suhde pure­taan ja karenssi iskee. Tämä voi olla hyvin tuhoisaa sekä taloudel­lis­es­ti että henkises­ti. Lisäk­si eri­tyis­es­ti mie­len­ter­veys kuntoutu­jil­la on usein vaikeuk­sia selvitä toimeen­tu­lo­tu­ki byrokratiasta.

    Vastaa

  3. Hienoa ja perustel­tua tek­stiä jos­sa uskalletaan ajatel­la asioi­ta laatikon ja juok­suhau­to­jen ulkop­uolelta. Tuo hie­man luot­ta­mus­ta tule­vaan, jotain on mah­dol­lista tehdä.

    Eniten vaan har­mit­taa että vai­h­toe­hdot ovat vähissä ja Suomes­sa juuri kukaan muu ei ole huo­man­nut näitä asioi­ta. Ei ainakaan kukaan poli­itikko jota voisin itse äänestää ensi keväänä…

    Vastaa

  4. Suun­nilleen puo­let tuos­ta 130 000 ihmisen lisä­työt­tömyy­destä selit­tyy sil­lä, että nais­ten osal­lis­tu­misas­te on nous­sut 5%-yksikköä, eli 80-luvun lop­un luvuil­la noin 65 000 ihmistä, nyky­lu­vuil­la työvoimas­sa on yli 100 000 naista enem­män kuin 80-luvun lopulla.

    Nais­ten työl­lisyysaste on nyky­isin 2,3%-yksikköä parem­pi kuin miesten, kun vas­taa­va luku 80-luvun lop­ul­la oli jopa yli 4%-yksikköä miesten hyväk­si. Kyse ei ole siis siitä, että naiset oli­si­vat tulleet työvoiman ulkop­uolelta kortis­toon, vaan että nais­ten työl­lisyysaste on saavut­tanut 80-luvun lop­un luke­mat, mut­ta miehet ovat jäänet siitä jopa 8,6%-yksikköä jälkeen.

    Mitä tästä pitäisi päätel­lä? En yhtään tiedä. Ainakaan en kan­na­ta sitä vai­h­toe­htoa, että naiset työn­net­täisi­in takaisin työvoiman ulkop­uolelle tilas­to­jen parantamiseksi.

    Vastaa

    1. On ihan turha väitel­lä työt­tömyys­lu­vuista, kun oikeam­man kuvan saa työl­lisyysas­teesta. Siinä Suo­mi jää pahasti jäl­keen muista pophjo­is­maista ja työl­lisyysaste on laskenut vuodes­ta 1989 yli neljäl­lä prosenttiyksiköllä.

      Vastaa

      1. Näin todel­la on, mut­ta itseäni yllät­ti se, että työl­lisyy­den lasku on käytän­nössä kokon­aan miesten kon­tol­la. Naiset ovat aja­neet miehet kiin­ni nos­ta­mal­la osal­lis­tu­misas­tet­taan, ja finanssikri­isin jäl­keen ovat pyy­hältäneet ohi.

        Nyt naiset ovat työl­lisyysas­teessa 80-luvun lop­un tasol­la (mut­ta osal­lis­tu­misas­teen nousun vuok­si työt­tömyysaste on tietysti isom­pi). Miehillä työl­lisyysaste on sen sijaan hur­jan paljon alem­pi kuin parhaina aikoina — melkein 9%-yksikköä.

        Mik­si miehet eivät työl­listy? Ver­tailu 80-luvun lop­pu­un on todel­la karu.

      2. Juha Lem­met­ti:
        Näin todel­la on, mut­ta itseäni yllät­ti se, että työl­lisyy­den lasku on käytän­nössä kokon­aan miesten kon­tol­la. Naiset ovat aja­neet miehet kiin­ni nos­ta­mal­la osal­lis­tu­misas­tet­taan, ja finanssikri­isin jäl­keen ovat pyy­hältäneet ohi.

        Nyt naiset ovat työl­lisyysas­teessa 80-luvun lop­un tasol­la (mut­ta osal­lis­tu­misas­teen nousun vuok­si työt­tömyysaste on tietysti isom­pi). Miehillä työl­lisyysaste on sen sijaan hur­jan paljon alem­pi kuin parhaina aikoina – melkein 9%-yksikköä.

        Mik­si miehet eivät työl­listy? Ver­tailu 80-luvun lop­pu­un on todel­la karu.

        Epäilen että se miesten alhaisem­pi työl­lisyys­luku johtuu mei­dän hyvin kököstä ammatil­lis­es­ta koulu­tuk­ses­ta. En tiedä tarkkaan luku­ja mut­ta heitän mutul­la että miehet/pojat käyvät ammatil­lisen koulu­tuk­sen (varsinkin teknisen) enem­män kuin naiset/tytöt. Siinä on melkein pakko käy­dä ylem­pi insinöörik­oulu­tus että pää­sisi töihin…mutta kaik­ista ei todel­lakaan ole insinööriksi.

        Itse kävin ammat­tik­oulun ja…se oli (anteek­si kie­lenkäyt­töni) per­si­istä. Meille annet­ti­in tehtäväk­si ensim­mäisenä vuon­na eräs met­al­li­työ jos­sa kesti ehkä 6–8 tun­tia tehdä se…mitäs me lop­pu­vu­osi tehdään? Opet­ta­ja vaan kohaut­ti olka­päitään ja sanoi että tehkää se uud­estaan jos halu­at­te tekemistä. Har­mi vaan että luokas­sa oli 15 henkilöä ja vaan 3 sorvia jota kanssa käyt­ti toinen ja kol­mas luok­ka (eli 3 sorvia piti jakaa ~36 henkilön kanssa) Toise­na vuon­na meil­lä oli peräti 3 työtä jois­sa kesti 15 tun­tia yhteen­sä. Kol­man­te­na 2 työtä. Ja samal­la opet­ta­jan avun saami­nen pajal­la piti kysel­lä melkein kyn­sil­lä ja ham­pail­la. Istu­i­v­at vaan kopis­sa, joi­vat kahvia ja kat­soi­vat uusia moot­toripyöriä netistä.

        Ja opetuk­sen taso oli mitä nyt oli. Ensim­mäisen vuo­den ope­tus oli todel­la hyvä ja jopa innos­tu­in siitä! Opet­ta­ja sai min­ut ensim­mäistä ker­taa innos­tu­maan matem­ati­ikas­ta, mitä en tajun­nut perusk­oulus­sa ollenkaan (pääsin säälil­lä läpi koko perusk­oulusys­teemistä ja se on oma tari­nansa) Vas­ta kol­man­nel­la oli hyvin huono opet­ta­ja. Välil­lä vaan sanoi että lukekaa kir­jas­ta ja lähti kahveelle…muutamaksi tun­niksi. Halut­ti­in opetel­la uusi kone/työmenetelmä tietylle mate­ri­aalille, opet­ta­jan vas­taus: ”kat­to­taan sitä sit­ten parin kuukau­den päästä, eiks je?”. Pari kuukaut­ta vierähti mut­ta sama lause taas. Ei koskaan kat­sot­tu miten se työkone toimii. Se viimeinen vuosi oli täysin turha ja koko koulu­tus olisi saanut olla kak­sivuoti­nen. Minkä takia meil­lä on 3 vuo­tisia koulu­tuk­sia kun ehtii uno­hta­maan perusju­tut ensim­mäis­es­tä vuodes­ta kol­man­nel­la vuodella?

        Minkä takia ker­ron tämän tari­nan? Kos­ka työ­nan­ta­jat tietävät tämän tari­nan. Kyl­lä työ­nan­ta­jat tietävät että meil­lä on ammatill­i­nen koulu­tus romut­tunut täysin. Enää ei voi kat­soa todis­tuk­ses­ta että osaako tämä tyyp­pi edes alkeita.

        Tietysti voi olla muitakin syitä mik­si miehillä on niin korkea työt­tömyyspros­ent­ti, mut­ta koulu­tus ainakin on osasyylli­nen siitä pros­en­tista! Mitä heikom­pi koulu­tus­ta­so sitä heikom­mat tule­vaisu­u­den näkymät.

      3. Pop­pamies:

        Itse kävin ammat­tik­oulun ja…se oli (anteek­si kie­lenkäyt­töni) per­si­istä. Meille annet­ti­in tehtäväk­si ensim­mäisenä vuon­na eräs met­al­li­työ jos­sa kesti ehkä 6–8 tun­tia tehdä se…mitäs me lop­pu­vu­osi tehdään? Opet­ta­ja vaan kohaut­ti olka­päitään ja sanoi että tehkää se uud­estaan jos halu­at­te tekemistä. Har­mi vaan että luokas­sa oli 15 henkilöä ja vaan 3 sorvia jota kanssa käyt­ti toinen ja kol­mas luok­ka (eli 3 sorvia piti jakaa ~36 henkilön kanssa) Toise­na vuon­na meil­lä oli peräti 3 työtä jois­sa kesti 15 tun­tia yhteen­sä. Kol­man­te­na 2 työtä. Ja samal­la opet­ta­jan avun saami­nen pajal­la piti kysel­lä melkein kyn­sil­lä ja ham­pail­la. Istu­i­v­at vaan kopis­sa, joi­vat kahvia ja kat­soi­vat uusia moot­toripyöriä netistä.

        Ja opetuk­sen taso oli mitä nyt oli. Ensim­mäisen vuo­den ope­tus oli todel­la hyvä ja jopa innos­tu­in siitä! Opet­ta­ja sai min­ut ensim­mäistä ker­taa innos­tu­maan matem­ati­ikas­ta, mitä en tajun­nut perusk­oulus­sa ollenkaan (pääsin säälil­lä läpi koko perusk­oulusys­teemistä ja se on oma tari­nansa) Vas­ta kol­man­nel­la oli hyvin huono opet­ta­ja. Välil­lä vaan sanoi että lukekaa kir­jas­ta ja lähti kahveelle…muutamaksi tun­niksi. Halut­ti­in opetel­la uusi kone/työmenetelmä tietylle mate­ri­aalille, opet­ta­jan vas­taus: ”kat­to­taan sitä sit­ten parin kuukau­den päästä, eiks je?”. Pari kuukaut­ta vierähti mut­ta sama lause taas. Ei koskaan kat­sot­tu miten se työkone toimii.

        Omako­htaista koke­mus­ta ei ole, mut­ta vas­taavia tari­noi­ta olen kuul­lut omil­ta entisiltä luokka­tovereil­ta, jot­ka läh­tivät ammat­tik­oulu­un. Jos tilanne on tämä, ei ongelmien taustal­la ole resurssien puute vaan erit­täin huonos­ti jär­jestet­ty ja johdet­tu koulu­tus. Kyl­lähän ammat­tik­oulun rehtorin pitäisi puut­tua siihen, jos hänen opet­ta­jansa vaan lähtevät omille teilleen kesken oppitun­tien tai jät­tävät oppi­laat yksin ongelmien­sa kanssa, kos­ka katso­vat mielu­um­min palo­ja moot­toripyöri­in­sä. Kai meil­lä jonkin­laista ulkop­uolis­ten tekemää laadun­tark­istus­ta ammat­tik­ouluis­sakin har­raste­taan, vai luote­taanko meil­lä “itsesään­te­lyyn”?

  5. Hyvä kir­joi­tus.
    Yksi merk­ki talouden huonos­ta tuotan­toka­p­a­siteetista on se miten jo nykyisel­lä rak­en­tamisen tahdil­la, joka on kaukana vaikka­pa 60–70 luku­jen tahdista ollaan raken­nus­te­ol­lisu­u­den kap­a­siteet­ti­ra­joil­la, kus­tan­nuk­set nou­se­vat ja raken­nusy­htiöt tekevät huonoa tulosta vaik­ka ollaan suh­dan­nehuip­ul­la. Suomes­sa toteutetut säästöku­u­rit 90- ja 2010-luvul­la ovat johta­neet aivan oppikir­ja­maiseen lop­putu­lok­seen, jos­sa pitkä kysyn­täla­ma ajaa tuotan­tokyvyn alas, ja talouden uusi tas­apaino on pysyvästi aiem­paa alem­mal­la tulotasolla.
    Paul Krug­manin taan­noises­sa kolum­nis­sa (https://www.nytimes.com/2018/10/27/opinion/are-the-danes-melancholy-are-the-swedes-sad.html) oli ikävän näköi­nen taulukko, jos­sa oli ver­tail­tu Tan­skan, Suomen ja Ruotsin talouk­sia USA:n. Suo­ma­lainen on 26% USA:ta köy­hempi ja suurin syy tähän on 19% alem­pi tuot­tavu­us, kun taas Tan­skas­sa eron (-16%) syy on pääasial­lis­es­ti suure­mas­sa vapaa-ajan määrässä.
    Pähk­inänkuores­sa: Har­vat Suo­ma­laiset työsken­televät, mut­ta ne jot­ka ovat töis­sä tekevät paljon työtä huonol­la tuottavuudella.
    Jotain tart­tis tehdä.

    Vastaa

    1. AV: Paul Krug­manin taan­noises­sa kolum­nis­sa (https://www.nytimes.com/2018/10/27/opinion/are-the-danes-melancholy-are-the-swedes-sad.html) oli ikävän näköi­nen taulukko, jos­sa oli ver­tail­tu Tan­skan, Suomen ja Ruotsin talouk­sia USA:n. Suo­ma­lainen on 26% USA:ta köy­hempi ja suurin syy tähän on 19% alem­pi tuot­tavu­us, kun taas Tan­skas­sa eron (-16%) syy on pääasial­lis­es­ti suure­mas­sa vapaa-ajan määrässä.
      Pähk­inänkuores­sa: Har­vat Suo­ma­laiset työsken­televät, mut­ta ne jot­ka ovat töis­sä tekevät paljon työtä huonol­la tuottavuudella.
      Jotain tart­tis tehdä.

      Mie­lenki­in­toinen artikke­li! Tuo huono tuot­tavu­us on kuitenkin kak­si­jakoinen jut­tu. Yksi tapa kuva­ta tuot­tavu­ut­ta BKT:n tasol­la on ker­toa määrälli­nen (yksikkö/h) ja laadulli­nen (€/yksikkö) tuot­tavu­us keskenään. Suomen ongel­ma on, että suuri osa tuotan­nos­tamme on mata­lahin­taista bulkkia, perus­met­al­lia ja met­sä­te­ol­lisu­ut­ta. Bulkin tuot­ta­mi­nen on kan­nat­tavaa, kos­ka määrälli­nen tuot­tavu­us on kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna riit­tävä (ja han­k­in­takus­tan­nus alhainen), mut­ta laadulli­nen tuot­tavu­us matala. 

      Jotain tart­tis tehdä, mut­ta kohteena eivät ole ne, jot­ka tekevät nyt paljon töitä huonol­la tuot­tavu­udel­la. Pitäisi saa­da aikaan sel­l­aista palvelu- ja tavaratuotan­toa, jos­ta asi­akkaat ovat valmi­it mak­samaan enem­män kuin nyt.

      Vastaa

  6. Hyvää pohdiskelua. Kiitos.

    Tun­tuu vaan siltä, että useim­miten ratkaisue­hdo­tuk­set sisältävät julk­isten meno­jen kas­vat­tamisen kun pitäisi juuri kulkea toiseen suun­taan. Julki­nen taloutemme on pahasti ali­jäämäi­nen suh­dan­nehuip­ul­la ja siitä ei hyvä seuraa.

    Ele­fant­ti huoneessa on ay-liike. Jos ei muu auta niin ele­fant­ti on pois­tet­ta­va yhtälöstä. Hal­li­tuk­sen tak­ti­ikkana on ollut yrit­tää pieni muru ker­ral­laan naker­taa ay-liik­keen asemia. Hakaniemessä tajut­ti­in tämä tak­ti­ik­ka ja laitet­ti­in hal­li­tus polvilleen irti­sanomis­lain uud­is­tuk­ses­sa. Ikävä kyl­lä Sip­ilän hal­li­tuskin on niin heikko, että pudot­ti housun­sa ja kumar­tui. Kolmikan­ta joo joo. Kikykin oli sisäl­löltään lähin­nä nau­ret­ta­va uud­is­tus­tarpei­den suu­ru­u­teen verrattuna.

    Eli pahal­ta näyt­tää, kun seu­raa­van toden­näköisim­män päämin­is­teripuolueenkin johto on ay:n miehit­tämä. Rin­teestä ei kuo­ri­udu uut­ta lip­pos­ta joka saisi tai edes halu­aisi saa­da muu­tok­sia aikaiseksi.

    Muu­ta­ma ratkaisu tulee mieleen: 

    1. Pahim­mil­laan jopa väki­val­taisek­si yltyvä kon­frontaa­tio ay-liik­keen kanssa. Tähän tulisi valmis­tau­tua yhteiskun­nan kri­it­tis­ten osien toim­inta varmis­ta­mal­la mukaan luet­tuna mm. liiken­teen, satamien ja ruokahuol­lon toim­inta. Vält­tämät­tömien toim­into­jen suju­mi­nen varmis­tet­ta­va jopa asevoimin. Luulen, että ay-liik­keen jäsenistö on täyspäisem­pää kuin johto, jon­ka täy­tyy muhkean palkkansa eteen pullis­tel­la. Eli ay-johto vai­h­toon ja järk­i­henkilöt tilalle.

    2. EU-inte­graa­tion merkit­tävä syven­tämi­nen (liit­to­val­tio?) ja siinä yhtey­dessä har­mon­isoidaan mm. työlain­säädän­tö päästen eroon esim. yleis­si­tovu­ud­es­ta, poli­it­ti­ista lakoista ja ay-jäsen­mak­su­jen verovähennyskelpoisuudesta.

    3. EU:n hajoami­nen ja val­u­ut­tau­nion­in romut­ta­mi­nen. Paluu oman val­u­ut­taan ja siinä kaaok­ses­sa työelämäu­ud­is­tuk­set. Tai mielu­um­min siir­tymi­nen yhteis­po­hjo­is­maiseen val­u­ut­taan, ja lop­ul­ta Pohjo­is­maid­en val­ti­oli­it­toon tai liit­to­val­tioon. Ja siitä seu­raa­va työlain­säädän­nön har­mon­isoin­ti (ei suomalaismalliseen). 

    Nro 1 on tietysti pahim­mil­laan aivan hirvit­tävä ja sen kortin pelaami­nen sisältää suuret riskit. Toden­näköistä kyl­lä on, että ay-pomo­jen bluffi pal­jas­tu­isi ja jär­ki voittaisi.

    Nro 2:sta eli inte­graa­tion syven­tämistä olen vas­tus­tanut, mut­ta jos sen yhtey­dessä onnis­tut­taisi­in van­han kuo­nan pudot­tamises­sa rat­tail­ta niin tätä täy­tynee pohtia enemmän. 

    Nro 3 on suosikki­ni. Suomelle sopisi paljon parem­min Pohjo­is­mainen inte­graa­tio kuin yhteise­lo hal­vaan­tuneessa EU:ssa Etelä- ja Itä-Euroopan kanssa. 

    EU:n ja euron hajoami­nen on näistä täl­lä het­kel­lä todennäköisin.

    Vastaa

    1. vk:

      3. EU:n hajoami­nen ja val­u­ut­tau­nion­in romut­ta­mi­nen. Paluu oman val­u­ut­taan ja siinä kaaok­ses­sa työelämäu­ud­is­tuk­set. Tai mielu­um­min siir­tymi­nen yhteis­po­hjo­is­maiseen val­u­ut­taan, ja lop­ul­ta Pohjo­is­maid­en val­ti­oli­it­toon tai liit­to­val­tioon. Ja siitä seu­raa­va työlain­säädän­nön har­mon­isoin­ti (ei suomalaismalliseen). 

      Tämä on paras. Mut­ta ei sen­tään liit­to­val­tio­ta. Ja Suomen uud­is­t­a­mi­nen ulko­mail­ta haet­ta­van pain­os­tuk­sen keinoin on väärä tie; uud­is­tusten tulee saa­da laa­ja suo­ma­lais­ten hyväksyntä.

      Vastaa

  7. Blo­gisti ver­taa työl­lisyysastet­tamme 80-luku­un ja mui­hin Pohjo­is­mai­hin. Häneltä kuitenkin uno­htuu oleel­lisin ero: 80-luvul­la emme olleet eurossa eikä yksikään toinen Pohjo­is­maa käytä euroa.

    Epäilen myös palkko­jen halpu­u­tamisen autu­ut­ta: Raken­nus­li­it­to kokeili työe­htosopimuk­ses­sa kuu­den euron tun­tipalkan mah­dol­lisu­ut­ta alaa ennestään alaa tun­tem­at­tomille. Yksikään yri­tys ei halun­nut palkata ain­ut­takaan työn­tek­i­jää ja kokeilu epäon­nis­tui surkeasti. Eiköhän tämä tie ole nähty.

    Väite Suomen jäyk­istä työ­markki­noista on myös kum­malli­nen. Ei ole kauaakaan kun OECD tote­si Suomen työ­markki­nat yhdek­si Euroopan joustavimmista.

    Vastaa

  8. Olisi paljon kom­men­toitavaa mut­ta keski­tyn yleiseen näkökul­maon­gel­maan. Suomen kaltaisen kansan­talouden, mis­sä suuri osa palkoista on julk­isia ja palkat säädel­tyjä, kus­tan­nuskil­pailukykyä on syytä tarkastel­la inte­groimal­la yli koko palkkarak­en­teen. Tässä sum­mas­sa pieni­palkkaisten osu­us on häviävän pieni kuten ennal­ta voi arvatakin. Sik­si on Nobel- ynnä muiden superaivo­jen hukkakäyt­töä keskit­tyä pien­i­t­u­lois­t­en palkko­jen kuurn­imiseen: Vaik­ka ilman tek­i­sivät, ei kil­pailukyky siitä paranisi.

    Toisaal­ta suu­rit­u­loisia on meil­lä niin vähän, että sinän­sä epäoikeu­den­mukainen suu­rit­u­lois­t­en eläkeläis­ten 7 %-yksikön ylimääräi­nen raip­paverokaan ei val­tionkas­saa liho­ta, kun mak­sajia on vain muu­ta­ma tuhat.

    Kiky-sopimus toi­mi, kos­ka siinä alen­net­ti­in kaikkien palkko­ja, jol­loin koko talouden palkkakus­tan­nus aleni ker­ral­la. Toi­mi piti vain naamioi­da työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun siir­roksi, ettei tarvin­nut lausua sanaa “palka­nalen­nus”.

    Talouden kil­pailukyky on siis kiin­ni keski­t­u­lois­t­en palkkake­hi­tyk­ses­tä. Per­in­teis­es­ti meil­lä on ajatel­tu, että ollaan yhdessä veneessä, mikä toteutetaan yleis­si­tovin sopimuksin ja yleisko­ro­tuksin. Kuitenkin yleisko­ro­tuk­set ovat olleet juuri sen ver­ran liian korkei­ta, että talous on joutunut tois­tu­vasti epä­tas­apain­oon. Antaisinkin yleisko­ro­tuk­ses­ta päät­tämisen Roope Uusi­talolle jol­loin jär­jestöille jäisi palkkarak­en­teen muu­tostarpeen arviointi. 

    Mut­ta ellei ay-väki saa “päät­tää” palkanko­ro­tuk­sista (taloushan sen lop­ul­ta päät­tää) se kokee itsen­sä kuni maakun­tapoli­itikok­si, joka vaatii vero­tu­soikeut­ta, kun ei verot­ta­mat­ta osaa jakaa resursse­ja eli yhteisiä voimavarojamme.

    Vastaa

    1. kus­tan­nuskil­pailukykyä on syytä tarkastel­la inte­groimal­la yli koko palkkarak­en­teen. Tässä sum­mas­sa pieni­palkkaisten osu­us on häviävän pieni kuten ennal­ta voi arvatakin.

      Alim­mil­la palkoil­la ei todel­lakaan ole mainit­tavaa merk­i­tys­tä maamme kil­pailukyvylle jo senkin vuok­si, ettei niitä juuri mak­sea vien­ti­te­ol­lisu­udessa. Niil­lä on merk­i­tys­tä sille, pää­sevätkö vähän koulute­tut tai muuten mata­latuot­toiset henkilöt töi­hin vai jäävätkö työttömiksi.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Alim­mil­la palkoil­la ei todel­lakaan ole mainit­tavaa merk­i­tys­tä maamme kil­pailukyvylle jo senkin vuok­si, ettei niitä juuri mak­sea vien­ti­te­ol­lisu­udessa. Niil­lä on merk­i­tys­tä sille, pää­sevätkö vähän koulute­tut tai muuten mata­latuot­toiset henkilöt töi­hin vai jäävätkö työttömiksi.

        On sil­lä merk­i­tys­tä. Jos vähem­män koulute­tut voisi­vat ja halu­aisi­va päästä taval­lisi­in töi­hin, taval­lisi­in töi­hin kykenevien korkeasti koulutet­tu­jen ei tarvit­sisi tehdä kaikkea itse.

        Maalau­tutin äsket­täin vajaan 100 m² ker­rostaloa­sun­non seinät. Oli taulu­jen ripus­tuk­sen jälk­iä jne., mut­ta ei mitään isom­paa. Pyysin tar­jouk­sia useil­ta maalaus­li­ikkeiltä. Lop­putu­lok­se­na oli, että halvin käypä tar­jous oli nuoren DI:n kuukau­den nettopalkka. 

        Itsekin mietin, että teenkö hom­man itse, takavu­osi­na nuore­na DI:nä sel­l­aisia tein, mut­ta laisku­us ja nykyi­nen köm­pe­lyteni johti­vat tilaukseen.

        Työ­tun­te­ja tuo yhden henkilön fir­ma käyt­ti mak­simis­saan 25 tun­tia. Jäl­ki oli eri­no­maisen hyvää ja olen siihen tyytyväinen.

        Nuoren DI:n kuukau­den net­topal­ka­lla voi siis ostaa vain hyvälaa­tuisen ammat­ti­taitoisen maalar­in 25… 40 tun­nin työn.

      2. Osmo Soin­in­vaara: Alim­mil­la palkoil­la ei todel­lakaan ole mainit­tavaa merk­i­tys­tä maamme kil­pailukyvylle jo senkin vuok­si, ettei niitä juuri mak­sea vien­ti­te­ol­lisu­udessa. Niil­lä on merk­i­tys­tä sille, pää­sevätkö vähän koulute­tut tai muuten mata­latuot­toiset henkilöt töi­hin vai jäävätkö työttömiksi.

        Työt­tömyy­den hin­ta on korkea sekä yksilölle että yhteiskun­nalle. Olen kuitenkin vas­tus­tanut aja­tus­ta mata­la­palkka­markki­noiden luomis­es­ta, sil­lä sil­loin teetetään turhia töitä ja joudu­taan kum­minkin tur­vau­tu­maan tuki­in. Päin­vas­toin, min­imi­palkko­jen tulisi olla sen ver­ran korkei­ta, että työ syn­nyt­tää imua. Tästä oli hil­jan Talouselämä-lehdessä jut­tu, mis­sä siivousyrit­täjä ker­toi päässeen­sä työvoima­pu­las­ta mak­samal­la 12 euron tun­tipalkkaa alal­la, mis­sä PAMin herkeämät­tömistä tais­te­lu­toimista huoli­mat­ta alim­mat palkat ovat jos­sain 9 euron tietämil­lä ja urakat tiukko­ja. Aiem­min paperite­htaiden siivoo­jat ansait­si­vat Paper­ili­iton palkko­ja. Ei siinäkään järkeä ole: työstä työn mukaan. — Työra­joit­teisille ja har­joit­telijoille sopii mak­saa alem­pia palkko­ja kun­han ei syn­ny pysyvää jär­jestelmän hyväk­sikäyt­töä. — Itse nautin aikoinaan muis­taak­seni 80 %:n val­tion A1 opiske­li­jan kesähar­joit­telu­palkkaa ja tulok­se­na olikin palkan lisäk­si opin­to­suori­tus: 80-sivuinen kat­saus ihmi­nen-tietokone ‑suh­teeseen vaik­ka jouduinkin kir­joit­ta­maan sen IBM:n pal­lokoneel­la (kor­jaus­nauhaa kului). — Tapio tuos­sa ohes­sa ker­too, ettei net­topal­ka­lla pysty kus­tan­ta­maan maalar­in brut­topalkkaa sivuku­luineen. Ehkä Tapi­on tulisi olla huolis­saan, miten hänen työ­nan­ta­jal­laan on mah­dol­lisu­us kus­tan­taa hänen DI-palkkansa sivuku­luineen, kyke­nee­hän DI aiheut­ta­maan paljon suurem­man vahin­gon kuin maalari, vaikka­pa suun­nit­tele­maan liian lyhy­itä metro­lai­ture­i­ta tai liian korkei­ta lipputankoja.

  9. Tämä kir­joi­tus on muutenkin korkeata­soisen blo­gin helmiä. Kom­men­toin muu­tamia Soin­in­vaaran tarkoista havainnoista.

    80-luvun ja 2010-luvun lop­un yhteiskun­tien “luon­nol­lisen” työt­tömyysas­teen ver­taami­nen ei ole aivan ongel­ma­ton­ta. Neljässäkymme­nessä vuodessa Euroopan inte­graa­tio ja työte­htävien muut­tumi­nen vaa­ti­vam­mik­si ovat muut­ta­neet yhteiskun­taa. Mon­et low income ‑työt pää­tyvät ali­hank­in­taketju­jen seu­rauk­se­na ulko­maisille yri­tyk­sille: suomenkielisiä teline­miehiä ei Etelä-Suomen raken­nustyö­mail­ta enää löy­dä. Tyyp­illi­nen työte­htävä pankkialal­la ei ole enää sih­teeri tai kont­toristi, vaan ohjelmis­toke­hit­täjä tai ana­lyytikko. Toimelias nuori mies ei voi enää ryhtyä talkkarik­si, vaan on käytävä ammat­tik­oulu ja pes­taudut­ta­va huoltoy­htiöön. Yksilöi­den valmi­udet suo­ri­u­tua eri­lai­sista työte­htävistä eivät kuitenkaan ole juuri muut­tuneet. Tämä on omi­aan kas­vat­ta­maan luon­nol­lista työt­tömyysastet­ta. Soin­in­vaaran huomio on oikea: joukos­samme on yhä enem­män ihmisiä, joiden työ­panok­sen arvo ei riitä markki­nae­htoiseen palkkaamiseen. 

    Kun ihmiset siir­tyvät toimeen­tu­lotuelta mata­la­palkkatyöhön, säästää val­tio mit­ta­van sum­man rahaa, vaikkei vero­ker­tymä juuri kas­va. Raken­nus­te­ol­lisu­u­den tuoreen “6e / h” ‑kokeilun huono­jen tulosten perus­teel­la suo­ra palk­ka-ale ei vält­tämät­tä ole ratkaisu. Ilmaistyötä, työhar­joit­telu­ja ja tuk­i­työl­listämistä tun­nu­taan käyt­tävän laa­jalti väärin “orjafir­moissa”. Vaikut­taa siltä, että ilmaistyö voi vähen­tää mata­la­palkkatyön tar­jon­taa: mik­si mak­saa jollekin pien­tä palkkaa, jos tue­tun työn­tek­i­jän saa ilmaisek­si? Lis­tan koh­ta 5) — heikosti tuot­ta­van työvoiman ajami­nen julkiselle sek­to­rille — voisi entis­es­tään pahen­taa tilan­net­ta. Ajau­tu­isiko paisu­va julki­nen sek­tori syr­jäyt­tämään yksi­ty­isiä yri­tyk­siä in-house ‑työl­lään?

    Olisiko lop­ul­ta toimivin ratkaisu muoka­ta tuk­i­jär­jestelmää siten, että mata­lan tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jöille syn­ty­isi vah­va insen­ti­ivi kas­vat­taa tai uudelleen­su­un­na­ta osaamis­taan koulut­tau­tu­misel­la? Perus­tu­lokokeilu näyt­täisi toimi­van tähän suun­taan. Työtä olisi myös ammat­tik­oulu­tuk­sen paris­sa: pitäisikö 8–16 luokkahuo­neope­tus sit­tenkin palaut­taa ammat­tik­oului­hin? Tai luo­da yri­tyk­sille insen­ti­ive­jä hyö­dyn­tää oppisopimusmallia?

    Asiantun­ti­joiden huonom­paan irti­sanomis­suo­jaan en oikein usko. Globaaleis­sa talous­taan­tu­mis­sa heikko irti­sanomis­suo­ja voisi kään­tyä Suomea vas­taan. Olete­taan tilanne, jos­sa korkean teknolo­gian yri­tyk­sel­lä on asiantun­ti­joi­ta toimip­is­teis­sä Suomes­sa ja Sak­sas­sa. Suo­ma­laisen saa irti­san­ot­tua hel­posti ja sak­salaisen ankarat kor­vauk­set mak­samal­la. Kun taan­tu­ma iskee ja väkeä on vähen­net­tävä, kum­man toimis­ton Yhdys­val­tain pääkont­tori päät­tää sulkea? Työvoiman liikku­vu­us ehkä lisään­ty­isi, mut­ta taan­tu­mat syveni­sivät, kun asiantun­ti­joille joudut­taisi­in mak­samaan korkei­ta työt­tömyysko­r­vauk­sia. Ongel­maa aggre­goi se, että osal­la irti­san­o­tu­ista työt­tömyys pitkit­tyy. Pitkit­tyvä työt­tömyys taas alen­taa toden­näköisyyt­tä pala­ta enää työelämään — työt­tömyyt­tä edeltäneen työu­ran pitu­ud­es­ta huolimatta.

    Vastaa

    1. Globaaleis­sa talous­taan­tu­mis­sa heikko irti­sanomis­suo­ja voisi kään­tyä Suomea vas­taan. Olete­taan tilanne, jos­sa korkean teknolo­gian yri­tyk­sel­lä on asiantun­ti­joi­ta toimip­is­teis­sä Suomes­sa ja Sak­sas­sa. Suo­ma­laisen saa irti­san­ot­tua hel­posti ja sak­salaisen ankarat kor­vauk­set mak­samal­la. Kun taan­tu­ma iskee ja väkeä on vähen­net­tävä, kum­man toimis­ton Yhdys­val­tain pääkont­tori päät­tää sulkea? 

      Suomes­sa on hyvin höveli irti­sanomis­lain­säädän­tö, kun puhutaan tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä irti­sanomi­sista, mut­ta hyvin ankara, kun halu­taan päästä eroon työn­tek­i­jästä, joka ei sovel­lu työhön­sä. Niin­pä se tehdas kyl­lä lakkaute­taan Suomes­ta, mut­ta yri­tyk­sen on vaikea päästä eroon työn­tek­i­jästä, jon­ka työ­panos ei vas­taa siitä mak­set­tua palkkaa. Olemme valin­neet eri­tyisen huonon kombinaation.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Suomes­sa on hyvin höveli irti­sanomis­lain­säädän­tö, kun puhutaan tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä irti­sanomi­sista, mut­ta hyvin ankara, kun halu­taan päästä eroon työn­tek­i­jästä, joka ei sovel­lu työhön­sä. Niin­pä se tehdas kyl­lä lakkaute­taan Suomes­ta, mut­ta yri­tyk­sen on vaikea päästä eroon työn­tek­i­jästä, jon­ka työ­panos ei vas­taa siitä mak­set­tua palkkaa. 

        Minä en tai­da oikein uskoa tämän asian merk­i­tyk­sel­lisyy­teen isos­sa mit­takaavas­sa. Yksit­täisen työn­tek­i­jän irti­sanomisen han­kalu­us on ongel­ma lähin­nä pie­nille yri­tyk­sille. Onhan nekin toki tärkeitä jo senkin takia että niistä voi kas­vaa iso­ja ja tuot­tavia yri­tyk­siä, mut­ta ne tapauk­set jois­sa yri­tyk­selle tulee ongel­ma työn­tek­i­jästä jos­ta ei päästä eroon ovat luul­tavasti todel­la harv­inaisia. En mil­lään usko että täl­laisia tapauk­sia on todel­lisu­udessa koko maas­sa muu­ta­maa kym­men­tä enem­pää vuositasolla.

        Muutenkin on harmil­lista miten työl­lisyyskeskustelu pyörii aina sen ympäril­lä miten tänne saataisi­in lisää mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja. Ei kehit­tyneet taloudet nouse kasvu-uralle niiden avul­la. Korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat ne jot­ka ratkai­se­vat miten maa makaa, ja tule­vaisu­us niiden suh­teen näyt­tää eri­tyisen masentavalta.

      2. Muutenkin on harmil­lista miten työl­lisyyskeskustelu pyörii aina sen ympäril­lä miten tänne saataisi­in lisää mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja. Ei kehit­tyneet taloudet nouse kasvu-uralle niiden avul­la. Korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat ne jot­ka ratkai­se­vat miten maa makaa, ja tule­vaisu­us niiden suh­teen näyt­tää eri­tyisen masentavalta.

        Pelkän per­tusk­oulu­jn suorit­taneiod­cen työl­lisyysaste on 43 % ja korkeak­oulu­tutkin­non sujorit­tanei­den työl­lisyysaste läh­es 90 %. Tästä kumpuaa aja­tus, että tarvit­taisi­in myös työ­paikko­ja, jot­ka eivät edel­lytä korkeaa osaamista.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Pelkän per­tusk­oulu­jn suorit­taneiod­cen työl­lisyysaste on 43 % ja korkeak­oulu­tutkin­non sujorit­tanei­den työl­lisyysaste läh­es 90 %. Tästä kumpuaa aja­tus, että tarvit­taisi­in myös työ­paikko­ja, jot­ka eivät edel­lytä korkeaa osaamista.

        Samaan aikaan korkeasti koulute­tut miet­tivät mis­tä saisi­vat esimerkik­si luotet­tavia ja hyviä remont­timiehiä tekemään koti­in­sa remont­tia. Ja moni pää­tyy vään­tämään remon­tin omil­la käsin, kun ei löy­dä sel­l­aista johon luottaisi.

        Tulee sel­l­ainen fiilis, että kaik­ki kyn­nelle kykenevät kyl­lä saa­vat halutes­saan korkean koulu­tuk­sen, mut­ta käden­taito­ja vaa­tivi­in töi­hin ei löy­dy riit­tävän motivoitunei­ta kandidaatteja.

        Ja tulee tässä mieleen sekin, että onko perusk­oulu-koulu­tuk­selle jääneet tapauk­set lop­ullis­es­ti menetet­tyjä yhteiskuntamielessä.

      4. Osmo Soin­in­vaara: Pelkän per­tusk­oulu­jn suorit­taneiod­cen työl­lisyysaste on 43 % ja korkeak­oulu­tutkin­non sujorit­tanei­den työl­lisyysaste läh­es 90 %. Tästä kumpuaa aja­tus, että tarvit­taisi­in myös työ­paikko­ja, jot­ka eivät edel­lytä korkeaa osaamista. 

        Kyl­läkyl­lä, olen samaa mieltä. Mut­ta ei niil­lä hyv­in­voin­ti­val­tio­ta rahoite­ta kos­ka näi­den töi­den tuot­tavu­us on niin huono että on “siinä kinthaala” kan­nat­taako niitä tehdä ollenkaan. Hyv­in­voin­ti­val­tio on raken­net­tu korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­jen varaan. On parem­pi että ojankaivu­us­sa on yksi kaivurikus­ki kuin 100 tuk­i­työl­lis­tet­tyä lapiomiestä.

      5. Yama: Kyl­läkyl­lä, olen samaa mieltä. Mut­ta ei niil­lä hyv­in­voin­ti­val­tio­ta rahoite­ta kos­ka näi­den töi­den tuot­tavu­us on niin huono että on “siinä kinthaala” kan­nat­taako niitä tehdä ollenkaan. Hyv­in­voin­ti­val­tio on raken­net­tu korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­jen varaan. On parem­pi että ojankaivu­us­sa on yksi kaivurikus­ki kuin 100 tuk­i­työl­lis­tet­tyä lapiomiestä.

        Noiden töi­den ”tarkoi­tus” ei olekaan tuot­taa paljoa vero­ja, vaan vähen­tää kulu­ja. Työt­tömyys­tur­va, toimeen­tu­mo­tu­ki, ter­veyspalve­lut ja muut sote-palve­lut rikosseu­raa­musvi­ras­tos­ta alka­en ovat kalli­ita jär­jestelmiä siitä ilosta, että voidaan pitää osa porukas­ta tarkoituk­sel­lis­es­ti työttömänä.

        Lisäk­si tulee tietenkin syr­jäy­tymis­es­tä ja työt­tömyy­ses­tä aiheutu­vat sosi­aaliset kus­tan­nuk­set. Päi­hderi­ip­pu­vaisen tai muuten vaan toiv­ot­toman ihmisen elämä ei ole kivaa, paljon ikäväm­pää kuin mata­la­palkkaisen elämä, vaik­ka sekään ei ehkä ihan ylem­män keskilu­okan tasolle pääse.

      6. Sylt­ty: Noiden töi­den ”tarkoi­tus” ei olekaan tuot­taa paljoa vero­ja, vaan vähen­tää kulu­ja. Työt­tömyys­tur­va, toimeen­tu­mo­tu­ki, ter­veyspalve­lut ja muut sote-palve­lut rikosseu­raa­musvi­ras­tos­ta alka­en ovat kalli­ita jär­jestelmiä siitä ilosta, että voidaan pitää osa porukas­ta tarkoituk­sel­lis­es­ti työttömänä.

        Lisäk­si tulee tietenkin syr­jäy­tymis­es­tä ja työt­tömyy­ses­tä aiheutu­vat sosi­aaliset kus­tan­nuk­set. Päi­hderi­ip­pu­vaisen tai muuten vaan toiv­ot­toman ihmisen elämä ei ole kivaa, paljon ikäväm­pää kuin­mata­la­palkkaisen elämä, vaik­ka sekään ei ehkä ihan ylem­män keskilu­okan tasolle pääse. 

        Se että ruve­taan mak­samaan palkkatukea että lapi­omiehet saadaan kil­pailukykyisek­si konekaivu­un kanssa ei taku­u­var­masti vähen­nä kulu­ja, tai luo hyv­in­voin­tia. On paljon fik­sumpaa vain saa­da vero­tu­lot sen konekaivurin tuo­to­s­ta, ja sit­ten kat­soa mitä keino­ja olisi saa­da mielekästä työtä entisille lapiomiehille.
        Pohjois-Kore­as­sa ham­mas­tikut vuol­laan käsin. Käy­hän se niinkin ja var­masti lisää työl­lisyyt­tä. Ei ole kuitenkaan kehit­tyneen talouden merk­ki se.

        Hyv­in­voin­ti­val­tion rahoit­ta­vat korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat. Ne mah­dol­lis­ta­vat myös sen että mata­lan tuot­tavu­u­den työte­htävis­sä voidaan mak­saa korkeam­paa palkkaa kuin mitä olisi mah­dol­lista pelkän tuot­tavu­usver­tailun perus­teel­la. Amerikkalainen siivoo­ja saa luul­tavasti noin 100 ker­taa parem­paa palkkaa kuin kon­go­lainen siivoo­ja vaikkei var­masti siivoa 100 ker­taa enemmän.

      7. Yama:
        Hyv­in­voin­ti­val­tion rahoit­ta­vat korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat. Ne mah­dol­lis­ta­vat myös sen että mata­lan tuot­tavu­u­den työte­htävis­sä voidaan mak­saa korkeam­paa palkkaa kuin mitä olisi mah­dol­lista pelkän tuot­tavu­usver­tailun perus­teel­la. Amerikkalainen siivoo­ja saa luul­tavasti noin 100 ker­taa parem­paa palkkaa kuin kon­go­lainen siivoo­ja vaikkei var­masti siivoa 100 ker­taa enemmän.

        Siivoustyön arvo on se, kuin­ka paljon siitä joku suos­tuu mak­samaan. Jos super­si­ivoa­ja siivoaa kah­den edestä, hänelle kuu­luisi jotakuinkin kaksinker­tainen palk­ka, niin Amerikas­sa kuin Kon­gos­sakin. Tuot­tavu­ut­ta eli arvoa enem­pää ei mielestäni pitäisi mak­saa kum­mas­sakaan; tulon­si­ir­rot on parem­pi toteut­taa muu­ta kautta.

      8. Aika ajatel­la: Siivoustyön arvo on se, kuin­ka paljon siitä joku suos­tuu mak­samaan. Jos super­si­ivoa­ja siivoaa kah­den edestä, hänelle kuu­luisi jotakuinkin kaksinker­tainen palk­ka, niin Amerikas­sa kuin Kon­gos­sakin. Tuot­tavu­ut­ta eli arvoa enem­pää ei mielestäni pitäisi mak­saa kum­mas­sakaan; tulon­si­ir­rot on parem­pi toteut­taa muu­ta kautta. 

        Mut­ta point­ti onkin siinä että mak­samal­la siivo­jille niin isoa palkkaa kuin suos­tut mak­samaan toteu­tat jo taval­laan tulon­si­ir­toa tuot­tavas­ta amma­tista tuot­ta­mat­toma­lle. Mik­si Suomes­sa ei mak­se­ta siivoo­jille kon­go­laista palkkaa? No kukaan suo­ma­lainen ei lähde sil­lä hin­nal­la töi­hin kos­ka elin­ta­so olisi Kon­go-tasoa. Mik­si Suomeen ei tuo­da kon­go­laisia siivoo­jia tekemään töitä kon­go­laisel­la pal­ka­lla? Kos­ka niin ei saa tehdä. Jos saisi niin var­masti joku niin tek­isi ja saisi siitä melkoisen kilpailuedun.

        Maail­mas­sa on kyl­lä mai­ta jois­sa tehdään em. kuvat­ul­la taval­la. Ne eivät ole hyvinvointivaltiota.

        Sopii miet­tiä, käytäisi­inkö tätä keskustelua ollenkaan jos Nokian puhe­lin­tuotan­to ei olisi rom­ah­tanut ja Suomen talouskasvu olisi jatkunut isom­mit­ta keskey­tyk­sit­tä tähän päivään asti?

      9. Yama: On parem­pi että ojankaivu­us­sa on yksi kaivurikus­ki kuin 100 tuk­i­työl­lis­tet­tyä lapiomiestä.

        Jos nuo 100 lapi­omi­estä istuu päivät lähikup­pi­las­sa juo­mas­sa työt­tömyysko­r­vauk­sen­sa ja tuhoa­mas­sa ter­veyten­sä (valitet­ta­van yleistä) tai edes kotona sohval­la makaa­mas­sa niin olen tuos­ta asi­as­ta totaalisen eri mieltä

      10. Yama:
        Muutenkin on harmil­lista miten työl­lisyyskeskustelu pyörii aina sen ympäril­lä miten tänne saataisi­in lisää mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja. Ei kehit­tyneet taloudet nouse kasvu-uralle niiden avul­la. Korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat ne jot­ka ratkai­se­vat miten maa makaa, ja tule­vaisu­us niiden suh­teen näyt­tää eri­tyisen masentavalta. 

        Niin­hän se on, että korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat ne jot­ka ratkai­se­vat. Vaikkei se olekaan tämän postauk­sen aihe, kan­nat­taa palaut­taa mieli­in viime päivien uuti­sista, että täl­lä het­kel­lä lie­nee jäl­jel­lä vain kak­si Suomes­sa talouskasvua selvästi ylläpitävää fir­maa: Äänekosken sel­l­ute­hdas ja Uudenkaupun­gin autote­hdas. Joka tapauk­ses­sa on ilmeistä, että aina perin har­vat yri­tyk­set tuot­ta­vat sen var­al­lisu­u­den, jon­ka varas­sa yhteiskun­tamme makaa.

        Pitäisi siis pyrk­iä lisäämään työn tuot­tavu­ut­ta eli toisin sanoen vähen­tämään — ei lisäämään — työ­paikko­ja tuotet­ta kohden vien­tialoil­la, jot­ka tuo­vat maa­hamme var­al­lisu­u­den. Sik­si on tosi­aan harmil­lista, että tämä taus­ta uno­hde­taan ja pääasi­ak­si on nous­sut miten tänne saadaan työ­paikko­ja, huono- tai hyvä­palkkaisia, jot­tei vaan joku saa syytä laiskotella.

        Jos vien­tialat — muo­dos­tuu ne teol­lisu­u­den, alku­tuotan­non tai palvelu­aloil­la — tuo­vat maa­hamme var­al­lisu­ut­ta, sil­loin lisään­tyy kysyn­tä, mikä työl­listää pääosin palvelu­alo­jen kaut­ta niin huip­pu­osaa­jia kuin vajaasti koulutet­tu­jakin. Sitä kaut­ta työl­lisyys voi paran­tua ter­veel­lä tavalla.

      11. Jyr­ki Patomä­ki: Niin­hän se on, että korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat ne jot­ka ratkai­se­vat. Vaikkei se olekaan tämän postauk­sen aihe, kan­nat­taa palaut­taa mieli­in viime päivien uuti­sista, että täl­lä het­kel­lä lie­nee jäl­jel­lä vain kak­si Suomes­sa talouskasvua selvästi ylläpitävää fir­maa: Äänekosken sel­l­ute­hdas ja Uudenkaupun­gin autote­hdas. Joka tapauk­ses­sa on ilmeistä, että aina perin har­vat yri­tyk­set tuot­ta­vat sen var­al­lisu­u­den, jon­ka varas­sa yhteiskun­tamme makaa.

        Samal­la kan­nat­taa muis­taa toinen, hie­man aikaisem­pi uuti­nen: Uudenkaupun­gin autote­htaal­la arvon­lisäys on suh­teel­lisen pien­tä. Eli se mitä viedään, on aiem­min suurek­si osin tuo­tu. Myös puu sel­l­uk­si keit­et­täessä viedään vain hie­man jalostet­tua raa­ka-ainet­ta. Näi­den varas­sa ei paljoa makoilla.

        Sen sijaan toinen mie­lenki­in­toinen viime päivien uuti­nen ker­toi matkailun poten­ti­aal­ista. Siinä on ala, jos­sa maail­man­laa­juiset kasvu­luke­mat ovat omaa luokkaansa ja jon­ka rat­tais­sa parhait­en tuot­taa luon­non­ti­lainen metsä.

        Maail­man on täyn­nä turhaa työtä ja turhaa kulu­tus­ta. Eli kar­simista riit­tää. Myös hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­sa riit­tää pri­or­isoitavaa ja kar­sit­tavaa. Tyyli­in päätös kaataa 15 miljoon­al­la lisää suo­laa autoteille.

      12. Osmo Soin­in­vaara: Niin­pä se tehdas kyl­lä lakkaute­taan Suomesta

        Ole­tat nyt, että tehtaan tuotan­nol­la on jatkos­sakin joku arvo. Näin ei vält­tämät­tä ole.

        Help­po T&T‑syillä irti­sanomi­nen nopeut­taa talouden uud­is­tu­mista, ei se ole mikään huono jut­tu kun työn­tek­i­jät saadaan suju­vasti siir­ret­tyä tuot­ta­mat­tomik­si tulleista töistä tuot­tavi­in töihin. 

        mut­ta yri­tyk­sen on vaikea päästä eroon työn­tek­i­jästä, jon­ka työ­panos ei vas­taa siitä mak­set­tua palkkaa. Olemme valin­neet eri­tyisen huonon kombinaation. 

        Miet­tikääpä nyt jos Nokian/Microsoftin koodar­itkin oli­si­vat lain­säädän­nön takia vään­täneet vielä vaik­ka vuo­den tai kak­si kuol­lut­ta käyt­töjär­jestelmää sen sijas­ta, että he siir­tyivät suju­vasti kortis­toon ja sieltä järkevämpi­in hommiin. 

        Olisiko nykyti­lanteeseen näh­den muka Suomeen syn­tynyt tähän men­nessä enem­män lisäar­voa, jos pari tuhat­ta ihmistä olisi tehnyt vaikka­pa sen vuo­den, tai edes muu­ta­man kuukau­den, pidem­pään turhaa työtä?

        Vaik­ka heko-irti­sanomi­nen olisi täysin vapaa­ta, niin aivan var­masti T&T‑irtisanomisia tulee keskimäärin val­tavasti enem­män kuin heko­ja → T&T‑irtisanomisella on suurem­pi vaiku­tus kokonaisuuteen

        Eli jos minu pitäisi vali­ta “help­po heko ja vaikeat T&T” vs. “vaikea heko ja help­po T&T”, niin vaakani yrit­täjänä kyl­lä kohdis­tu­isi help­poon T&T:hen. Jos henkilökun­nas­ta ei pääse eroon, se voi olla fataalia minkä tahansa kokoiselle yri­tyk­selle, kun taas heko-irti­sanomisen vaikeus voi olla tap­pavaa vain alle 10 hen­gen fir­malle (ja pienessä fir­mas­sa on myös helpom­pi kiertää heko-pykäliä käyt­tämäl­lä T&T‑syita todel­lisu­udessa heko-irtisanomiseen) .

  10. Ehkä pitäisi laka­ta käyt­tämästä ter­miä työ­markki­nat, sil­lä nehän eivät ole ainakaan hyvin pitkään aikaan olleet juuri minkään­laiset markkinat.

    Maa­han­muut­ta­jista muu­ta­ma juttu:

    Tutk­i­tusti maa­han­muut­ta­jatyön­tek­i­jät arvosta­vat hyvää palkkaa enem­män kuin kan­taväestöä edus­ta­vat. Kun ajat­telee heistä mon­en lähtöko­htia, tämä on täysin ymmärrettävää.

    Alem­mat palkat maa­han­muut­ta­jille ilman yhteiskun­nan kom­pen­saa­tio­ta tai sen kera? Jo nyt mon­et maa­han­muut­ta­jat työsken­televät pimeästi verkos­ton­sa omis­tamis­sa pienyri­tyk­sis­sä nos­taen samal­la työt­tömyysko­r­vaus­ta tai kom­pen­saa­tio­ta työkyvyt­tömyy­destä; maa­han­muut­ta­jien alem­mat palkat ovat siis jo ole­mas­sa niin kuin niiden päälle saata­va yhteiskun­nan kom­pen­saa­tiokin — mikään vain ei ole viral­lista. Näin saadaan kohtu­ullis­es­ti rahaa, mikä on heille tärkein­tä. Tärkein­tä ei vält­tämät­tä ole for­maali työ­suhde. Täl­lä tavoin toimien myös maa­han­muut­ta­jien pienyri­tyk­set usein pysyvät pystyssä ja työn­tävät kan­taväestön fir­mat ulos markki­noil­ta (esim. pizze­ria-kebab-paikat ja siivousala).

    Maa­han­muut­ta­jat ovat keskimäärin nuorem­pia kuin kan­taväestö. He eivät vält­tämät­tä tunne for­maalin työ­suh­teen etu­ja, kuten eläk­keen ker­tymistä. Tai täl­laiset asi­at eivät ole heille tärkeitä, vaik­ka he niistä tietäisivätkin.

    Ylipään­sä heistä — human­i­taari­sista maa­han­muut­ta­jista — mon­et elävät dias­po­ras­sa ympäri maail­maa levit­täy­tynei­den suku­lais­ten­sa ja maan­mi­esten­sä kanssa. Näi­hin he pitävät jatku­vasti yhteyt­tä mm. somen väl­i­tyk­sel­lä. He eivät vält­tämät­tä ajat­tele tai suun­nit­tele asu­vansa Suomes­sa pitkään, eivätkä sik­si tunne tarvet­ta panos­taa viral­lisen työ­suh­teen ja/tai suomen kie­len taidon hankkimiseen.

    Human­i­taari­sista syistä Suomeen otet­tu nuori maa­han­muut­ta­ja on mon­esti hyvin mate­ri­al­isti­nen ja himoit­see rahaa ja tavaraa. Esimerkik­si keskimääräi­nen suo­ma­lainen palk­ka, noin 3 500 euroa kuukaudessa, voi hänestä tun­tua net­tona liian mata­lal­ta. Hänel­lähän on taval­lis­es­ti kova paine näyt­tää lähtö­maa­han, että hän pär­jää tääl­lä län­nessä. Lisäk­si hänen ehkä pitää ruokkia ja rahoit­taa sukuaan lähtömaassa.

    Vastaa

    1. Viral­lista dataa sat­tuneesta syys­tä ei var­maan ole, mut­ta onko tästä mitään asiantun­ti­jati­etoa? Oma mieliku­vani on, että pimey­destään huoli­mat­ta maini­tun­lais­ten maa­han­muut­ta­jien palkat oli­si­vat varsin alhaiset, kun mitään TES­siä ei ole ja suhde työ­nan­ta­jaan voi olla suorem­pi ja sosi­aa­li­nen auk­tori­teet­ti kovempi.

      Muuten Soin­in­vaaran blo­gi oli jälleen ker­ran ajatuk­sia herät­tävä ja infor­mati­ivi­nen. Kun­pa puolueen val­takun­nan­poli­ti­ikan johtotähde­tkin argu­men­toisi­vat samoin eivätkä tun­teil­la, kuten usein tapah­tuu… On harmil­lista, jos hirt­täy­tymi­nen peri­aat­teisi­in johtaa kur­ji­in ja niiden peri­aat­tei­denkin hen­gen vas­taisi­in tavoit­teisi­in, kuten tässä työasi­as­sa tun­tuu käyvän. Toisaal­ta olen itse sen ver­ran kyyni­nen, etten jak­sa uskoa ay-liik­keen per­im­mäis­inä moti­iv­ina ole­van mikään aito huoli maa­han­muut­ta­jien ansio­ta­sos­ta, vaan omien saavutet­tu­jen etu­jen turvaaminen.

      Vastaa

    2. JyrkiM: Human­i­taari­sista syistä Suomeen otet­tu nuori maa­han­muut­ta­ja on mon­esti hyvin mate­ri­al­isti­nen ja himoit­see rahaa ja tavaraa. Esimerkik­si keskimääräi­nen suo­ma­lainen palk­ka, noin 3 500 euroa kuukaudessa, voi hänestä tun­tua net­tona liian mata­lal­ta. Hänel­lähän on taval­lis­es­ti kova paine näyt­tää lähtö­maa­han, että hän pär­jää tääl­lä lännessä. 

      Särähti aika pahasti kor­vaan. 3500 euron kuukausi­palk­ka on aika kaukana keskiver­to maa­han­muu­ta­jan arjes­ta — etenkin human­i­taari­sista syistä tullei­den. Omas­sa työssä olen tavan­nut paljon maa­han­muut­ta­jia, jot­ka tekevät fyy­sis­es­ti raskas­ta osa-aikatyötä alle tuhan­nen euron pal­ka­lla. Siihen ehkä päälle vielä jotain muu­ta surkeasti palkat­tua hom­maa. Mon­et osaa­vat venyt­tää pen­niä. Olen kuul­lut tari­noi­ta, mis­sä per­he asuu isom­man asun­non yhdessä huoneessa, muis­sa huoneis­sa vas­taavia per­heitä. Tai, että pien­tä lähiöyk­siötä asut­taa use­am­man henkilön “kom­muu­ni”.

      Vastaa

  11. Joitain huomioi­ta…
    1. Miten estetään ettei palkkatu­ki tai julkisen sek­torin työl­listämi­nen ei vääristä työ­markki­noi­ta samoil­la tavoil­la joi­ta jo nyt esimerkik­si ‘kuntout­ta­va työ­toim­inta’ tekee — tietysti yri­tyk­sille sub­ven­toitu työvoima kel­paa, etenkin jos sil­lä voi kor­va­ta täysipalkkaisen!

    2. Maa­han­muut­ta­jien mata­lam­mat palkat. Ris­ki sille että tätäkin käytetään hyväk­si tuot­ta­mal­la maa­han hal­paa työvoimaa joka syr­jäyt­tää sekä suo­ma­laiset että jo maas­sa ole­vat maa­han­muut­ta­jat työ­markki­noil­la vaikut­taa erit­täin suurelta. Ihmette­len kovasti miten Holm­ström ei ollenkaan huomioin­ut tätä ulostu­los­saan. Se että tämä rajoitet­taisi­in vain ‘human­itäärisin syi­hin maa­han tulleisi­in’ tuskin on riit­tävä keino. 

    3. “Ennen olisi devalvoitu, mut­ta sitä keinoa ei enää ole.” <- ratkaisu tähän melko ilmeinen?

    Vastaa

  12. “On ihan turha väitel­lä työt­tömyys­lu­vuista, kun oikeam­man kuvan saa työl­lisyysas­teesta. Siinä Suo­mi jää pahasti jäl­keen muista pophjo­is­maista ja työl­lisyysaste on laskenut vuodes­ta 1989 yli neljäl­lä prosenttiyksiköllä.”

    Olet itsekin toden­nut aikaisem­min, että työll­sisyysas­teen ero johtuu osa-aikai­sista. Kys­mys on pitkälti valin­nas­ta eli miten työaikaa lyhennetään.Useimmat Euroopan maista ovat valin­neet työa­jan lyhen­tämisen menetlmäk­si osa-aikaisu­u­den, Suo­mi taas työt­tömyy­den, oikeam­min työt­tömyys­jak­so­jen pidentämisen

    Tämä näkyy tehdyis­sä työ­tun­neis­sa per työlli­nen, se on kaikissa korkean työl­lisyysas­teen mais­sa pienem­pi kuin Suomes­sa, jos­sa tehdään n 1600 tun­tia vuodessa.Mutta Sak­sas­sa, Tan­skas­sa, Alanko­mais­sa ‚Nor­jas­sa vain 1400 tun­tia eli läh­estytään 6 tun­nin päivää. Tuo ero merk­it­see työl­lisyy­teen n 300000 työl­listä vähemmän

    https://data.oecd.org/emp/hours-worked.htm

    Kysymys on siis poli­it­tis­es­ta valin­nas­ta eli lyhen­netäänkä työaikaa työt­tömyy­den vai työa­jan lyhen­tämisen kautta

    Vastaa

  13. “Masen­tavin­ta on, ettei keskustelus­sa esitet­ty mitään ratkaisua siihen, miten sit­ten human­i­taarisin perustein maa­han tulleet voisi­vat päästä töi­hin. Per­suhenkises­ti julis­tet­ti­in, että menkööt ensin koulun­penkille opiskele­maan suomea ja palatkoon työn haku­un vas­ta, kun puhu­vat kieltä suju­vasti. Ei suo­raan sanoak­seni kuu­losta kovin suvait­se­vaiselta. Sitä pait­si kieli­taito kart­tuu parem­min töis­sä kuin kotona löhötessä.”

    Raken­nusala sopi aloit­teli­jan 6 euron alepalka­s­ta mut­ta vuo­den kokeilun jäl­keen ei ole palkat­tu yhtään alepalkkaista.

    Eikä se kieli­taito niin kauhean tärkeä ole, Helsingis­sä on jo rav­in­toloi­ta, jois­sa ei saa palvelua suomen kielellä

    Vastaa

  14. “Niin­pä maa­han­muut­ta­jia on run­saasti töis­sä, joil­la kieli­taidon puut­teesta koitu­van hai­tan saa lail­lis­es­ti kom­pen­soi­da pienem­mäl­lä pal­ka­lla, esimerkik­si talon­rak­en­tamises­sa, tak­sikuskeina ja siivoo­ji­na. Lisäk­si maa­han­muut­ta­jis­sa on paljon yrit­täjiä, kos­ka yrit­täjä tuloa ei mikään säätele.”

    Ei ole ihme jos katot tip­pu­vat, vet­tä val­uu kat­to­jen läpi, tai talot home­htu­vat , jos ei osa­ta lukea piirus­tuk­sia tai ei ymmär­retä ohjeita.Eikä tämä liity edes pako­laisu­u­teen, ei jostain Venäjältä tul­lut ymmär­rä suo­ma­laisia työo­hjei­ta vaik­ka olisikin ammattimies

    Tak­sialal­la ei ole työehtosopimusta

    Siivoo­jat ovat yleinne huijayskohde

    Vastaa

  15. “Suomes­sa on hyvin höveli irti­sanomis­lain­säädän­tö, kun puhutaan tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä irti­sanomi­sista, mut­ta hyvin ankara, kun halu­taan päästä eroon työn­tek­i­jästä, joka ei sovel­lu työhön­sä. Niin­pä se tehdas kyl­lä lakkaute­taan Suomes­ta, mut­ta yri­tyk­sen on vaikea päästä eroon työn­tek­i­jästä, jon­ka työ­panos ei vas­taa siitä mak­set­tua palkkaa. Olemme valin­neet eri­tyisen huonon kombinaation.”

    Osmo liioit­telee tuo­ta irti­sanomis­riskiä taas, yrit­täjien haas­tat­telus­sa vain n 6 % piti sitä riskinä eli 94 % ei pitänyt

    Minä olen kier­rel­lyt saneer­aa­mas­sa eri­laisia organ­isaa­tioi­ta ja siinä työssä olen joutunut sanomaan kym­meniä ihmisiä henkilöperustaisesti.Myös ns laisko­ja. Ei siinä mitään suur­ta ongel­maa ole.

    Mut­ta irti­sanomisen helpot­ta­mi­nen ei tarkoi­ta, että lopetet­taisi­in oikeusval­tio. Kyl­lä Tan­skas­sakin voi irti­sanomisen perus­teen riitaut­taa ja viedä kiista oikeu­teen ja jos peruste ei kestä niin mak­se­taan kor­vauk­sia. OECDn rutkimuk­ses­sa Suomen ja Tan­skan välil­lä ei ole suur­ta eroa irti­sanomisen help­poudessa oli sit­ten kyse tt-perusteis­es­ta tai henkilöko­htai­sista syistä tapah­tu­vas­ta irtisanominen

    Tun­tuu oudol­ta, että tutkimusti­eto ei kel­paa vaik­ka sitä olisi saatavis­sa tai sitä vääristellään

    Ja aikaisem­min yrit­täjät pitivät suurim­pana riskinä kallista oikeu­denkäyn­tiä ja korvauksia.
    Mut­ta yhtäkkiä jut­tu onkin muut­tunut ja nyt suurin ongel­ma onkin itse irtisanominen ???

    Nor­maal­isti jut­tu kul­kee niin, että työn­tek­i­jä riitaut­taa perus­teen ja sen jäl­keen luot­ta­mus­mies ja työ­nan­ta­ja neuvottelevat.Jos sop­ua ei syn­ny niin riita siir­tyy liit­to­ta­solle ja useim­miten täältä löy­tyy ratkaisu. Oikeu­teen pää­tyy n 400 jut­tua ja yleen­sä työ­nan­ta­ja voit­taa ja pienyrit­täjät joutu­vat har­voin oikeuteen.

    Kun työ­nanata­ja on jär­jestäy­tynyt niin liit­to hoitaa neu­vot­te­lut ja kan­taa riskin oikeu­denkäyn­nistäkin luku­unot­ta­mat­ta varsi­naisia kor­vauk­sia työntekijälle

    Mut­ta jär­jestäy­tymätön työ­nan­ta­ja on omil­laan ja joutuu mak­samaan ja hoita­maan kaiken itse.
    Oikeuslaitok­sen hidas toim­inta sitoo yrit­täjän riitaan 10 vuodeksi.

    Yrit­täjien jär­jestäy­tymisas­te on mata­la Suomes­sa ver­rat­tuna mui­hin Pohjoismaihin.
    Tuol­la on seu­rauk­sia kaik­keen työelämässä
    .K un muis­sa Pohjo­is­mais­sa yrit­täjien jär­jestäy­tymisas­te on korkea niin työe­htosopimusten kat­tavu­us on korkea ilman yleissitovuuttakin.Samoin se mah­dol­lis­taa laa­jan ja jär­jestäy­tyneen paikallisen sopimisen ja kiis­to­jen ratkaisun ammat­ti­lais­ten voimin

    Mut­ta Suomes­sa aje­taan laa­jaa isän­nän­val­taa ja pärstäk­er­roin irtisanomista

    Ja halu­taan lopet­taa oikeusvaltio

    Vastaa

  16. “Ver­tasin yri­tyk­sen väärän rekry­toin­nin ongel­maa jääkiekko­val­men­ta­jaan – kuin­ka han­kalaa olisi, jos val­men­ta­jaa ei voisi vai­h­taa, kun men­estys peleis­sä alit­taa odotuk­set. Min­ulle vas­tat­ti­in, että tämä on aivan eri asia, kos­ka val­men­ta­jat pes­tataan määräaikaisi­in työ­suhteisi­in. Sitä kukaan ei ker­tonut, mikä tämän määräaikaisu­u­den peruste on. Pelkääkö Tap­pa­ra, ettei se tarvitse val­men­ta­jaa ensi vuonna?”

    Ei tämäkään mitään raket­ti­tiedet­tä ole .Työ­sopimuk­sen voi solmia myös pro­jek­tiko­htaisek­si, Kun val­men­ta­jan pro­jek­ti on sovit­tu niin työ lop­puu joko ajan perus­teel­la tai kun tehtävä on suoritet­tu. Ja kun palk­ka mak­se­taan sopimuk­sen lop­pu­un vaik­ka työ­nan­ta­ja keskeyt­tää työn.

    Isäni teki töitä kohdeko­htaisil­la sop­pareil­la koko työelämän­sä aina 90-luvun puo­liväli­in, jol­loin nykyi­nen työ­sopimus­la­ki oli jo voimassa

    Itsel­läkin oli ulko­maankomen­nuk­sil­la sopimus, jos­sa työ voidaan päät­tää syytä ilmoit­ta­mat­ta mil­loin vain. Sop­paris­sa oli sit­ten pykälät täl­laista tapaus­ta varten eli olisin voin­ut viet­tää lop­un komen­nu­saikaa ran­nal­la loikoillen

    Ehdon hyväksyi liiton lakimieskin .

    Ehkäpä kysymys oli kohdes­op­parin jostain sovel­luk­ses­ta. Ja kun kukaan ei ole tietääk­seni ole asi­aa riitaut­tanut niin eivät liitot tai poli­isi puu­tu asi­aan. Nämä ovat asian­omis­ta­ja asioi­ta, eivät rikoslain alaisia

    Vastaa

  17. Työvoiman liikku­vu­ut­ta yri­tyk­ses­tä toiseen voisi helpot­taa muut­ta­mal­la lomak­er­tymäsään­töä. Nythän noin ensim­mäisen vuo­den ajan uudessa paikas­sa ker­tyy vain 2 pv/kk lomaa, kun nor­maal­isti ker­tyy se 2,5 pv/kk. Kyseessä on aika selkeästi ran­gais­tus työ­paikan vai­h­tamis­es­ta, vaik­ka kus­tan­nus onkin uuden työ­nan­ta­jan mak­set­ta­va asia. Hyvässä ase­mas­sa ole­va työn­hak­i­ja toki voi jo nyt neu­votel­la itselleen nor­maalit lomat uudessakin paikas­sa, mut­ta ei tämä aina toimi.

    Vas­taavasti toimii myös lomara­han mak­sami­nen lomien pitämisen yhtey­dessä. Jos luovut­taisi­in kokon­aan lomara­has­ta ja nos­te­taan palkkaa, niin tämäkin rahalli­nen este vai­h­taa työ­paik­ka poistuisi.

    Ja kun kysessä ole­vaan lakiin/työehtosopimukseen (mis­sä se nyt onkaan määritel­ty) kos­ke­taan, niin voisi samal­la pois­taa sen ajas­ta jäl­keen jääneen lauan­tai-sään­nön lomien käyt­tämisessä. Siitä ei aiheudu kuin ylimääräistä byrokratiaa´.

    Vastaa

  18. Ruot­sis­sa täl­lainen last in first out ‑peri­aate kuitenkin on, mut­ta Ruot­sis­sa moni muukin asia on työ­markki­noil­la toisin. 

    LIFO-peri­aat­teen yksi ongel­ma yri­tyk­sen kannal­ta tuli tuos­sa noin 15 vuot­ta Ruot­sis­sa esillekin. Eric­s­son oli sil­loin pahois­sa vaikeuk­sis­sa (jot­ka johti­vat lop­ul­ta matka­puhe­lin­li­ike­toimin­nan kump­panu­u­teen ja sit­ten siir­tymiseen Sonylle — kuu­lostaako tutul­ta?). Irti­sanomiskier­roksia joudut­ti­in käymään usei­ta ja merkit­tävä osa yri­tyk­sen työn­tek­i­jöistä (Wikipedi­an mukaan noin puo­let) jou­tui lähtemään. LIFO-peri­aate van­hen­si yri­tyk­sen henkilöstöraken­net­ta dra­maat­tis­es­ti: voi arva­ta, ettei ainakaan alle 40-vuo­ti­ai­ta ollut paljoa jäl­jel­lä, jos lainkaan. Yksipuo­li­nen ikärakenne oli aikamoinen hait­tatek­i­jä, varsinkin kun sil­lä oli vaiku­tus­ta myös jäl­jel­lä ole­vien tekniseen osaamis­po­h­jaan. Sitä yritet­ti­in sit­ten kor­ja­ta tar­joa­mal­la vapaae­htoisia irti­sanomis­paket­te­ja vain van­hem­mille työn­tek­i­jöille (uuti­nen).

    Vastaa

  19. “Tuet­takoon maa­han­muut­ta­jien työl­listymistä automaat­tisel­la pienel­lä palkkat­uel­la, jota ei tarvit­sisi erik­seen hakea.”

    Pidän hyvin kyseenalaise­na, jos ihmistä kohdel­laan työ­markki­noil­la eri taval­la riip­puen siitä, onko hän maa­han­muut­ta­ja vai ei. Johdon­mukaisin­ta olisi, että työ­nan­ta­ja mak­saa palkan omas­ta pus­sis­taan, ilman ulkop­uolis­ten tukea, ja että palkan suu­ru­us sovi­taan työn­tek­i­jän kanssa yksilöl­lis­es­ti; näin palkan suu­ru­us aset­tuu vas­taa­maan työn tuot­tavu­ut­ta. Tätä kohti tulisi men­nä, vaik­ka ay-liike ei siitä ken­ties pitäisi.

    Vastaa

    1. Aika ajatel­la: Pidän hyvin kyseenalaise­na, jos ihmistä kohdel­laan työ­markki­noil­la eri taval­la riip­puen siitä, onko hän maa­han­muut­ta­ja vai ei. Johdon­mukaisin­ta olisi, että työ­nan­ta­ja mak­saa palkan omas­ta pus­sis­taan, ilman ulkop­uolis­ten tukea, ja että palkan suu­ru­us sovi­taan työn­tek­i­jän kanssa yksilöl­lis­es­ti; näin palkan suu­ru­us aset­tuu vas­taa­maan työn tuot­tavu­ut­ta. Tätä kohti tulisi men­nä, vaik­ka ay-liike ei siitä ken­ties pitäisi.

      Duu­nar­i­am­mateis­sa­han tuo tuot­tavu­u­den ja palkan kotaami­nen on osat­tu hoitaa jo 4000 vuot­ta. Duu­nar­i­amme­teis­sa pääosa työstä tehdään urakka­pal­ka­lla eli kun muu­rari muu­raa seinää niin hän saa palkkaa per muu­rat­tu tiili tai muu­rat­tu m2. Jos saa aikaan vain 500 muu­rat­tua tiiltä päivässä niin saa puo­let palkkaa kuin 1000 tiiltä muurannut

      Tuot­tavu­udne mit­taami­nen kos­kee lähin­nä akateemisia:Miten mitataan opet­ta­jan tuottavuus ?

      Vastaa

      1. Liian van­ha levit­telee taas puutaheinää.

        Vaik­ka raken­nusalal­la tehdään urakkaa, niin muil­la aloil­la ei kyl­lä tehdä. Ei met­allis­sa palk­ka tule valssat­tu­jen metrien taik­ka sor­vat­tu­jen kalikoiden mukaan, ei sel­lu- eikä paperite­htail­la tuotet­tu­jen ton­nien tai kiin­teistöhuol­los­sa hiekoite­tu­ista neliömetreistä.

  20. “3. Hyväksytään pien­impi­en palkko­jen alen­e­m­i­nen, mut­ta tor­ju­taan köy­hyyt­tä täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la, esimerkik­si perustulolla.”

    Tätä kohti tulisi nyt ede­tä päät­täväis­es­ti. Osa tätä ratkaisua on pait­si tehdas­du­u­nar­itöi­den palaut­ta­mi­nen kauko­mail­ta Suomeen, myös toimeli­aisu­u­den kas­vat­ta­mi­nen paikallisil­la palvelualoilla. 

    Työperäiseen maa­han­muut­toon tulee suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti, mut­ta ei toki kaut­taal­taan tor­ju­vasti. Vain riit­tävän korkeasti tuot­tavi­in töi­hin tule­vat hyödyt­tävät kansantalouttamme.

    Vastaa

  21. Suomen ongel­ma on nyt se että kaik­ki tehdään met­sä- ja insinööriv­e­tois­es­ti että miten saisi mah­dol­lisi­man hal­val­la tehtyä jotain tuotet­ta jon­ka kysyn­tä on melkein nollil­la, pait­si korkea­suh­dan­teessa pikkasen plus­san puolela.
    Suomen tärkein vien­ti­tuote on nyt sel­lu, kuten 1930-luvul­la. Ker­tooko se jotain?
    Toinen ongel­ma on että liikaa ihmisiä asuu paikois­sa jonne ei mitään järkevää työtä saa­da heille.

    Vastaa

    1. R.Silfverberg:
      Suomen ongel­ma on nyt se että kaik­ki tehdään met­sä- ja insinööriv­e­tois­es­ti että miten saisi mah­dol­lisi­man hal­val­la tehtyä jotain tuotet­ta jon­ka kysyn­tä on melkein nollil­la, pait­si korkea­suh­dan­teessa pikkasen plus­san puolela.
      Suomen tärkein vien­ti­tuote on nyt sel­lu, kuten 1930-luvul­la. Ker­tooko se jotain?

      Sin­un täyy­isi hiukan päivit­tää näke­myk­siäsi tähän päivään.

      Sel­l­unkeit­to tuo nyt rutosti rahaa ja sitä käytetään mm. pehmopa­peri­in. On vaikea nähdä että ves­s­apa­perin ja tai muiden pehmopa­perei­den (nenäli­inat, talous­pa­peri) kysyn­tä painuisi koskaan nol­li­in, pikem­minkin päin­vas­toin. Ilmeis­es­ti ajat­telet sanomale­hti­pa­pe­ria, mut­ta ne koneet on jo yli 10v sit­ten sit­ten ajet­tu lähs kaik­ki alas kos­ka kysyn­tä hiipuu mut­ta ves­sareis­sus­ta ei voi koskaan selvitä digitaalisesti.

      Vastaa

      1. Sylt­ty: Sin­un täyy­isi hiukan päivit­tää näke­myk­siäsi tähän päivään.

        Sel­l­unkeit­to tuo nyt rutosti rahaa ja sitä käytetään­mm. pehmopa­peri­in. On vaikea nähdä että ves­s­apa­perin ja tai muiden pehmopa­perei­den (nenäli­inat, talous­pa­peri) kysyn­tä painuisi koskaan nol­li­in, pikem­minkin päin­vas­toin. Ilmeis­es­ti ajat­telet sanomale­hti­pa­pe­ria, mut­ta ne koneet on jo yli 10v sit­ten sit­ten ajet­tu lähs kaik­ki alas kos­ka kysyn­tä hiipuu mut­ta ves­sareis­sus­ta ei voi koskaan selvitä digitaalisesti.

        Jos­sain kult­tuureis­sa vesisuihku kor­vaa ves­s­apa­perin. Ei tosin ole kokemusta. 

        Eihän se kysyn­tä painu nol­li­in mut­ta jos valmis­tus Suomes­sa + kul­je­tus ja muut oheiskus­tan­nuk­set mak­saa enem­män kuin mitä asi­akas suos­tuu mak­samaan niin tap­pi­olle menee.

      2. R.Silfverberg: Eihän se kysyn­tä painu nol­li­in mut­ta jos valmis­tus Suomes­sa + kul­je­tus ja muut oheiskus­tan­nuk­set mak­saa enem­män kuin mitä asi­akas suos­tuu mak­samaan niin tap­pi­olle menee.

        Jos ja jos.

        Mis­tään ei saa­da täl­lä vuo­sisadal­la revit­tyä niin paljon sel­l­ua ja mekaanista mas­saa, että sil­lä pyyhkii koko maa­pal­lon kas­va­van väestön nenät ja per­si­it + pakkaa verkkokau­pan paketit ja siinä sivus­sa ajaa pohjo­is­maisen met­sä­te­ol­lisu­u­den konkurssiin.

      3. Sylt­ty: Jos ja jos.

        Mis­tään ei saa­da täl­lä vuo­sisadal­la revit­tyä niin paljon sel­l­ua ja mekaanista mas­saa, että sil­lä pyyhkii koko maa­pal­lon kas­va­van väestön nenät ja per­si­it + pakkaa verkkokau­pan paketit ja siinä sivus­sa ajaa pohjo­is­maisen met­sä­te­ol­lisu­u­den konkurssiin. 

        Eikö muual­la kuin Pohjo­is­mais­sa ole met­sä­te­ol­lisu­ut­ta? Siel­lä mis­sä sitä ei ole niin peruste­taan. Etelä-Amerik­ka esimerkkinä.

      4. Japani­laistyyp­piset wash­letit tull­e­vat Euroop­paankin ennem­min tai myöhemmin… 🙂

  22. Deval­vaa­ti­ol­la on myös se etu, että se muut­taa palkka­suhtei­ta eri sek­tor­ei­den välil­lä. Jos devalvoidaan vaik­ka 10 %, niin kaikkien palkat ulko­maan rahas­sa alenevat 10%. 

    Kun talous elpyi, niin vien­tisek­to­ril­la palkat kehit­tyivät ainakin aluk­si parem­min kuin koti­markki­nasek­to­ril­la ja julkisel­la sek­to­ril­la. Eli palkka­suh­teet muut­tui­v­at vien­tisek­torin eduk­si taval­laan huo­maa­mat­ta. Tot­ta kai ay-liike huo­masi ja vaati kom­pen­saa­tioi­ta. Yleen­sä nousukau­den huip­ul­la julki­nen sek­tori saikin suurim­mat koro­tuk­set saadak­seen muut kiin­ni. Sit­ten taas devalvoiti­in ja kor­jat­ti­in palkkasuhteita.

    Jos nyt halu­taan kor­ja­ta palkka­suhtei­ta, niin pitäisi sopia eri suu­ruisia koro­tuk­sia eri sek­tor­eille. Kun inflaa­tio on hyvin alhaista, suhtei­den muut­ta­mi­nen on hidas­ta. Tämäkin heiken­tää talouden dynami­ikkaa. Ei inflaa­ti­ol­la ollut vain huono­ja puolia.

    Vastaa

  23. Hyvä kir­joi­tus. Hie­man, mut­ta vain hie­man, kar­rikoiden voidaan sanoa että työl­lisyys para­nee heti kun ay-liik­keen val­ta piene­nee. Ay-liike on jämähtänyt kylmän sodan ja deval­vaa­tioiden aikakaudelle. Nyt elämme vapaiden pääo­ma­li­ikkei­den ja yhteisen val­u­u­tan aikaa, voisi ay-liikekin herätä ja päästä pois yleisen jar­ru­miehen roolista. Nykyisenkaltaisel­la, mm. kokon­aan verova­pai­ta pääo­mat­u­lo­ja yleishyödyl­lisyy­den var­jol­la nos­taval­la ay-liik­keel­lä ei ole mitään annet­tavaa Suomelle. Taan­noinen lakko­farssi oli siitä oiva esimerk­ki, lait Suomes­sa säätää eduskun­ta, ei mikään ulkopar­la­men­taari­nen eri­ty­is­in­tres­si. Edel­listä kut­su­taan par­la­men­taris­mik­si. Sik­si poli­it­tista lakko-oikeut­ta pitää voimakkaasti rajoit­taa. Eihän esim. veron­mak­sa­jakaan voi men­nä lakkoon jos hän omas­ta mielestään mak­saa liikaa vero­ja. Poli­it­ti­nen vaikut­ta­mi­nen tapah­tuu pääsään­töis­es­ti vaaleis­sa, ei lakkoilun kaut­ta. Kos­ka ay-liike hyväksyy demokra­t­ian pelisäännöt ?

    Vastaa

    1. No nyt et ota huomioon elinkei­noelämän vaiku­tuskeino­ja: kun por­varipuolueen vaa­likas­saan avus­tus kilah­taa, kap­i­tal­istin ideat hal­li­tu­so­hjel­maan vilah­taa. Joskus jopa sel­l­aise­naan, san­val­in­toi­neen kaikki­neen. Hal­li­tus on kokoel­ma EK:n ja SY:n käs­inukke­ja. Virkamiehissä ja avus­ta­jis­sa paljon elinkei­noelämän etu­jär­jestö­taus­taista väkeä. Siel­lä on nytkin ulkopar­la­men­taari­nen eri­ty­is­in­tres­si saas­tut­ta­mas­sa demokra­t­ian pyhin­tä! Mut­ta luo­ja paratkoon, ay-liik­keen pitäisi ottaa kiltisti vas­taan kaik­ki työ­nan­ta­japuolen iskut, joi­ta se jakelee maan hal­li­tuk­sen suo­jista. Toiv­ot ay-liik­keen alasajoa. Kun työn­tek­i­jöi­den neu­vot­telu­voima tuho­taan, palkkata­so rom­ah­taa, koti­mainen kysyn­tä rom­ah­taa, yhteiskun­nan rauha järkkyy, sit­ten ollaankin parati­i­sis­sa? EMU ja päämien liian vapaa liikku­vu­us ovatkin vaar­al­lisia asioi­ta. EMU pitää purkaa ja pääo­ma­li­ikkeitä rajoit­taa. Kun­pa ihmiset tuli­si­vat pois sieltä henkiseltä 1800-luvul­ta mod­erni­in aikaan.

      Vastaa

  24. Ensik­si: Kolmikan­ta tuli sodan­jälkeiseen Suomeen, ettei liuet­taisi neu­vos­tokan­so­jen suureen perheeseen.
    Toisek­si: Olisi mie­lenki­in­toista tietää mikä on leg­en­daarisen net­tomak­sa­jan kuukausi­palk­ka. Ensin opiskel­laan, sit­ten tehdään työu­ra, jon­ka jäl­keen päästään eläk­keelle. Oma veikkauk­seni on, että työu­ran palk­ka lähe­nee kolmea tuhat­ta euroa. Jos on näin, niin suurin osa suo­ma­lai­sista on saa­ma puolel­la ja tähän perus­tuu enem­mistön dik­tatu­uri, johon työtek­i­jäpuoli nojaa. Ei tarvitse vali­ta Soin­in­vaaran huonoista vai­h­toe­hdoista, kun käyt­tää enem­mistön ään­tä. Tässä on myös syy, mik­si Suo­mi velka­an­tuu lisää nousukaudella.
    Kol­man­nek­si: Kokoomus halu­aa hal­patyövoimaa Euroopan ulkop­uolelta, viher­vasem­mis­to toisi maa­han pako­laisia. Jos ei saa­da net­tomak­sajia, niin mis­tä raha ote­taan jär­jestelmän pyörit­tämiseen tai tehdäänkö niin kuin nytkin eli syödään kuormasta.
    Neljän­nek­si: Ääri­oikeis­to on seu­raus har­joite­tus­ta poli­ti­ikas­ta. Eniten olen huolis­sani todel­lisu­us­pakois­es­ta euroop­palais­es­ta liberalismista.

    Vastaa

    1. Eero Kär­ki: Toisek­si: Olisi mie­lenki­in­toista tietää mikä on leg­en­daarisen net­tomak­sa­jan kuukausi­palk­ka. Ensin opiskel­laan, sit­ten tehdään työu­ra, jon­ka jäl­keen päästään eläk­keelle. Oma veikkauk­seni on, että työu­ran palk­ka lähe­nee kolmea tuhat­ta euroa. Jos on näin, niin suurin osa suo­ma­lai­sista on saa­ma puolel­la ja tähän perus­tuu enem­mistön dik­tatu­uri, johon työtek­i­jäpuoli nojaa. Ei tarvitse vali­ta Soin­in­vaaran huonoista vai­h­toe­hdoista, kun käyt­tää enem­mistön ään­tä. Tässä on myös syy, mik­si Suo­mi velka­an­tuu lisää nousukaudella.

      Eräs ekon­o­misti muo­toili asian matemaat­tiseen muo­toon, jon­ka tulk­itsin seu­raavasti: Tulo­jakau­ma on epäsym­metri­nen siten, että keskimääräi­nen tulo on korkeampi kuin medi­aan­i­t­u­lo (Pien­i­t­u­loisia paljon, suu­rit­u­loisia vähän.) Puoluei­ta kiin­nos­ta­vat tuloil­taan medi­aanin tienoil­la ole­vat äänestäjät, sil­lä he ovat akti­ivisia ja heitä on paljon. Seu­rauk­se­na on, että kaik­ki puolueet tar­joil­e­vat tulon­si­ir­to­ja jo keski­t­u­loisil­ta mediaanituloisille.

      Vastaa

  25. D‑pilleri ei ole ihmepil­leri, mut­ta se helpot­taisi oloa heti huo­mat­tavasti. Kaik­ki ovat tois­t­en­sa kurkuis­sa kiin­ni ja palka­nsaa­jia syyl­lis­tetään. Mut­ta EMU estää deval­vaa­tion. EMU estää myös oman talous­poli­ti­ikan. Lisäk­si EMU:n tuo­ma talouskuri on polt­toainet­ta euro­maid­en rasis­tipop­ulis­teille. EMU on kokon­ais­val­tais­es­ti hölmö han­ke, se pitäisi lopet­taa heti. Tämän myön­tävät jo kaik­ki, Helsin­gin Praav­dakin. EMU-kri­ti­ik­ki ei ole EU-vas­taisu­ut­ta, vaan jopa päin­vas­toin. Jos rakas­taa EU:ia, halu­aa pelas­taa sen ja tur­va­ta tarpeel­lisen yhteistyön muis­sa asiois­sa, pitäisi olla ensim­mäisenä vaa­ti­mas­sa syöpäpesäke EMU:n poistoa.

    Entäs per­he­vap­aau­ud­is­tus ja työl­lisyysaste? Islannis­sa per­he­vap­aau­ud­is­tus on nos­tanut äitien työssäkäyn­nin maail­man korkeimpi­in lukui­hin. Islannin malli voitaisi­in kopi­oi­da tänne, siinä kaik­ki osal­lis­tu­vat kus­tan­nuk­si­in kohtu­usum­mal­la. Eduskun­nan islanti­lais­taus­taiset kansane­dus­ta­jat voisi­vat keskit­tyä pro­moa­maan tätä uud­is­tus­ta uus­lib­er­al­is­mi­höm­pän sijaan.

    Robo­t­i­saa­tiodig­i­tal­isaa­tio kai lop­ul­ta tap­paa kaik­ki ihmis­ten työ­paikat, mut­ta nyt eletään vielä siir­tymä­vai­het­ta ja tämä siir­tymä­vai­he on hoidet­tu todel­la type­r­ästi. Pääo­man on annet­tu siirtää kaik­ki suorit­ta­va työ hal­pa­mai­hin. Taas tul­laan siihen kaikkein suurim­paan ongel­maan eli päämien liian vapaaseen liikku­miseen. Meille kaikille, jot­ka emme ole tieto­työn huip­pu­osaa­jia, olisi vielä paljon tar­jol­la ihan taval­lista suorit­tavaa työtä (sitä mitä ne riis­te­tyt pikku kätöset siel­lä Aasi­as­sa juuri täl­läkin het­kel­lä tekevät). Mar­ket­tien hyl­lyk­ilo­me­tre­jä seu­rates­sa voi miet­tiä mikä val­ta­va työl­lisyys­vaiku­tus olisi jos edes 5% kaikesta ulko­mail­la tuo­teusta tehtäisi­in edelleen täällä. 

    Glob­al­isaa­tion röyhkeä hyö­dyn­täjä pääo­ma on ulkois­tanut kus­tan­nuk­set ja imuroin­ut voitot. Rahakasan päältä nämä roo­peankat sit­ten (medi­an rum­mut­taes­sa tah­tia) huutel­e­vat solvauk­sia ay-liik­keelle ja vaa­ti­vat kah­den ker­roksen työ­markki­noi­ta ja jopa orjatyö­markki­noi­ta. Samal­la kun lapi­oi­vat kasoit­tain euro­ja veronkier­torän­ni­in ja osak­keen­o­mis­ta­jien tileille. Pääo­ma­li­ik­keet kuri­in, osit­tainen paluu pro­tek­tion­is­mi­in, tul­lit ekol­o­gisin ja sosi­aal­isin perustein, veronkier­to poik­ki, osin­gon­jako kohtu­ullisek­si, työl­listäkööt ihmisiä koti­maas­sa. Var­masti ulvot­taisi­in “Suo­mi on pieni avoin talous, kaik­ki rom­ah­taa, byäääääää”. Kyse onkin opti­maalis­es­ta kom­pro­mis­sistä. Nykyi­nen raa­ka puskuroima­ton talouden glob­al­isaa­tio ei ole hyväk­si yhteiskunnille.

    Vastaa

  26. > … Ei inflaa­ti­ol­la ollut vain huono­ja puolia.

    Ylem­pänä mainit­tu Krug­man on kolum­nis­saan toisi­naan pohdiskel­lut sitä olisiko esimerk­isi 4 % järkevämpi keskus­pankin inflaa­tio­tavoite, kuin nykyi­nen 2 %. Tästä seu­raisi juuri tuo palkka­suhtei­den muut­tumi­nen nopeam­min ilman, että nimel­lispalkko­hin tarvit­sisi kajo­ta (mikä on käytän­nössä osoit­tau­tunut kovin vaikeak­si). Tämä pätee myös laa­jem­mas­sa mit­takaavas­sa: esimerkik­si takavu­osi­na Espan­jas­sa olisi saatu sisäi­nen deval­vaa­tio tuon ansios­ta nopeam­min läpi, eikä korkeaan työt­tömyysas­teeseen ja talouskri­isi­in olisi juu­tut­tu niin pitkäk­si aikaa, samal­la kun Sak­sas­sa, jos­sa talous oli edelleen hyväl­lä tolal­la olisi nos­tel­tu nimel­lis- ja (reaali)palkkoja; tästä seu­raa se, että sak­salaisille tulee houkut­tel­e­vam­mak­si lähteä vaikka­pa matkalle Espan­jaan, samal­la kun vaikka­pa sak­salaiset autot eivät mene niin hyvin kau­pak­si Espan­jas­sa, ja että esimerkik­si Volkkari-kon­sernin kan­nat­taa siirtää tuotan­toa Sak­sas­ta Espan­jaan, eli siis talous tas­apain­ot­tuu EU:n sisällä. 

    Eikä siinä vielä kaik­ki: suuri(n) hyö­ty olisi siitä, että keskus­pankin rahapoli­ti­ik­ka olisi pahas­sakin taan­tu­mas­sa tehokkaam­paa, kun ohjausko­ron painami­nen nol­laan tarkoit­taisi, että reaa­liko­rko menisi reilum­min nol­lan ala­puolelle (nol­lan ala­puolelle­han nimel­lisko­rkoa on paha saa­da painet­tua, jonkun pros­entin kym­menyk­sen voi men­nä, mut­ta sit­ten alkaa kan­nat­taa säilöä käteistä rahaa pankki­holvei­hin sen sijas­ta, että rahat oli­si­vat keskus­pankin tilil­lä tai muuten negati­ivisel­lä korol­la lainas­sa, vaikka­pa sel­l­ai­sis­sa Sak­san tai Suomen val­tion velka­pa­pereis­sa, jois­sa nimel­lisko­rko taan­noin meni lievästi pakkasen puolelle). 

    Sinän­sä kai tuos­ta korkeam­mas­ta inflaa­tio­tavoit­teesta ei olisi hait­taa, kun se kum­minkin olisi tiedos­sa ja huomioon otet­tavis­sa samal­la taval­la kuin nykyinenkin.

    Vastaa

  27. “Liian van­ha levit­telee taas puutaheinää.

    Vaik­ka raken­nusalal­la tehdään urakkaa, niin muil­la aloil­la ei kyl­lä tehdä. Ei met­allis­sa palk­ka tule valssat­tu­jen metrien taik­ka sor­vat­tu­jen kalikoiden mukaan, ei sel­lu- eikä paperite­htail­la tuotet­tu­jen ton­nien tai kiin­teistöhuol­los­sa hiekoite­tu­ista neliömetreistä.””

    Hupi­jut­tu­ja, valssaamossa kone sanelee vauhdin, samoin paperite­htaas­sa. Met­allis­sakin palkkaa tulee mon­es­sa tehtävässä yksikköhin­toina eli esim johtosar­jo­ja tai välikaapelei­ta tekevässä tehtaas­sa kor­vaus oli euroa/per valmis kaapeli/sarja. J

    Ja aina­han vauh­tia voi lisätä piiskara­hal­la esim val­okaapeli­jatkok­sia syn­tyi nopsem­paan kun sai piiskara­han per jatkos.

    Taisi sähkäri kytket­ty­jen johtimien määrän mukaan.Sähköalalla oli pak­su yksikköhin­takir­ja työe­htosopimuk­sen liit­teenä. Dig­i­toidus­ta kuvas­ta yksikkö­jen määrä selvisi napin painalluksella

    Sama kos­kee muu­takin toim­intaa, kyl­lä kaikkial­la suorit­tavas­sa toimin­nas­sa pyritään urakka­palkkaan, tai siihen, että kone sanelee vauhdin

    Tai asi­akas­palvelus­sa kone las­kee suorit­teet esim puhe­lin­palvelus­sa kone näyt­tää mon­tako puhelua asi­akas­palveli­ja on vas­taan­ot­tanut, kauanko puhe­lut kestivät, paljonko oli jonon vält­te­lyä, mikä oli ratkaisu %, tuliko lisämyyn­tiä tai kusi­tauko­ja etc Tämänkin toimin­nan urakkahin­noit­telu onnis­tuu aika hyvin esim myynt­ti­palveluis­sa provikka­palk­ka, tukipuolel­la ratkaistut tiketit euroa per kpl etc

    Tästä on myös se ikävä piirre, että resurssi­tarpeen muu­tos näkyy selvästi ja niin­pä kun puhe­lut vähenevät niin alkaa ulko-ovi käy­dä. Eikä palka­nalen­nus ole ratkaisu, sil­lä suuri joukko jouti­lai­ta työ­paikalla aiheut­taa omat ongelmansa

    Teo­reetikko­ja meil­lä on hallinnot täyn­nä mut­ta työelämän tun­ti­joi­ta vähän

    Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Liian vanha.
        Ker­rot yksi­tyisko­htia. Ker­toisitko, kuin­ka suuri osa palka­nsaa­jista on urakkapalkalla.

        Niin­pä, luku­ja pöyti­in väit­tei­den tueksi!

        Kun minä oli leikkaa­mas­sa nur­mikkoa tai tekemässä terästä, sitä tehti­in ihan aika­pal­ka­lla. No man­sikoi­ta olen sen­tään poimin­ut urakkapalkalla.

        Ei se tuotan­non mit­taami­nen ole kaikkial­la ihan niin help­poa kuin luulisi tai palkan määrit­te­ly, jos hom­mat ovat vai­htele­via. Urakka­palkkalaisil­la jää nopeasti kaiken­laiset ei-juuri-nyt-pakol­liset huolto­hom­mat tekemättä.

  29. Lois­ta­va kom­ment­ti. Kuten tääl­lä jo moni onkin toden­nut, niin toivoisi muidenkin poli­itikko­jen luke­van tämän postauk­sen. Itse olen äärim­mäisen pet­tynyt vasem­mis­toon, eli siis sos­dem, vihreät ja vas­sar­it, kos­ka heil­lä ei tun­nu ole­van mitään järkevää kokon­ais­val­taista ehdo­tus­ta, siitä miten oikeu­den­mukainen yhteiskun­ta toteutet­taisi­in. Kuten Juhana Var­ti­ainen kir­joit­ti jos­sain blogikir­joituk­ses­saan, niin poli­it­ti­nen vasem­mis­to on hyvin herkkä lyömään negati­ivisia leimo­ja erim­ieltä ole­vi­in ihmisi­in, mikä osoit­taa taval­laan sen, ettei ole esit­tää mitään fak­tapo­h­jaista ja järkevää.

    Ajat­te­len itse, että tämän taustal­la on liian pitkään jatkunut unelmahöt­töön ja reak­ti­iviseen mieliku­vare­tori­ikkaan tur­vau­tu­mi­nen: kri­it­ti­nen ajat­telu on vaikea­ta ja työlästä, jos ei pidä yllä taito­jaan, niin ne ruos­tu­vat. Tästä esimerkkinä Li Ander­ssonin ulostu­lot, jot­ka ovat hyvin suurelta osalta älyl­lis­es­ti äärim­mäisen laiskaa pejo­rati­ivista retori­ikkaa, kun esim Sip­ilä heit­ti täysin ansaitun piikin viher­vasem­mis­ton saavu­tuk­sista, niin pj Ander­s­son läh­es mekaanisel­la taval­la alkoi heti jauhamaan ääri­oikeis­tos­ta. Tähän lähti HS:kin heti mukaan, mut­ta jou­tui otta­maan takaisin, kos­ka type­r­yy­dessään jut­tu leikkaisi kiin­ni muil­la lehdillä. 

    Mielestäni vasem­mis­ton kyvyt­tömyyys on todel­la surullista yhteiskun­nan tul­vaisu­u­den kannal­ta, kos­ka heitäkin tarvit­taisi­in tas­apain­oisen yhteiskun­nan luomiseen. Per­im­mäisenä ongel­mana taitaa olla se, ettei vasem­mis­to halua nähdä älyl­listä alen­nusti­laansa ja kor­ja­ta tilannetta.

    Vastaa

    1. mjo­ki:
      Lois­ta­va kom­ment­ti. Kuten tääl­lä jo moni onkin toden­nut, niin toivoisi muidenkin poli­itikko­jen luke­van tämän postauk­sen. Itse olen äärim­mäisen pet­tynyt vasem­mis­toon, eli siis sos­dem, vihreät ja vas­sar­it, kos­ka heil­lä ei tun­nu ole­van mitään järkevää kokon­ais­val­taista ehdo­tus­ta, siitä miten oikeu­den­mukainen yhteiskun­ta toteutettaisiin.

      Tässähän tämä ongel­ma on. Kun nykyiseltä vasem­mis­tol­ta kysytään, että minkälainen yhteiskun­nan pitäisi olla, vas­taus tup­paa ole­maan, että sen on olta­va oikeu­den­mukainen, tasa-arvoinen, reilu ja kestäväl­lä poh­jal­la ympäristön kannal­ta. Han­kala min­un on sanoa vas­taan mihinkään näistä, mut­ta aivan viimeistä luku­unot­ta­mat­ta kaik­ki kolme edel­listä eivät oikeas­t­aan tarkoi­ta yhtään mitään konkreet­tista. En tiedä johtuuko se sit­ten siitä, että oikeis­tol­la on parem­min rahoite­tut think-tankit kuin vasem­mal­la vai mis­tä on kysymys, mut­ta min­un on helpom­pi ymmärtää mihin suun­taan oikeistop­uolueet ovat Suomea viemässä ja minkälaisia konkreet­tisia asioi­ta he ehdot­ta­vat tavoit­teen toteen saamisek­si, kun taas vasem­mal­la vaan huhuil­laan, että Suomen pitäisi olla reilumpi yhteiskunta.

      Vastaa

      1. Jukkis: …huhuil­laan, että Suomen pitäisi olla reilumpi yhteiskunta.

        Ote­taan esimerkik­si sote-uud­is­tus, sen­hän oli tarkoi­tus tuo­da reilum­muut­ta yhteiskun­taan. Vaikeal­ta vaan näyt­tää, vaik­ka han­ket­ta valmis­telu­vai­heessa par­la­men­taaris­es­ti konkretisoitiin.

  30. OS sanoo ihan oikein: “Huonos­ti toimi­vat työ­markki­nat tuhoa­vat hyvinvointiyhteiskunnan”

    Tarkem­min san­ot­tuna sen tekee Hakaniemen veroparati­i­sista toimi­va ay-liike, jon­ka ylläpitämien maail­man jäykimpi­en työ­markki­noiden joh­dos­ta sato­ja tuhan­sia suo­ma­laisia on jäänyt työttömiksi.

    On meil­lä toinenkin ongel­ma: Hyvin toimivien PK-yri­tys­ten ja huip­pu-ammat­ti­lais­ten ei kan­na­ta jäädä maail­man kol­man­nek­si kovimpi­en vero­jen ryöstämik­si Suomeen.

    Ja sit­ten se kol­mas ongel­ma: Tilanne vain huononee, kun työt­tömiä sor­ta­va ja yri­tysvi­hamieli­nen vasem­mis­to näyt­tää voit­ta­van seu­raa­vat eduskun­tavaalit. Sil­loin marx­i­laisek­si tun­nus­tau­tunut Li Ander­s­son saa ministeripestin…

    Ja neljäs ongel­ma: Suomen kansa on trol­lat­tu ajat­tele­maan niin, että jos hal­li­tus nos­taa reip­paasti työl­lisyyt­tä ja saa aikaan hyvää talouskasvua, se on hoi­tanut asi­at huonosti.

    Viides ongel­ma: Tur­val­lisu­usti­lanne ympäril­lämme on heiken­tynyt rajusti ja talous­näkymät ovat heikentymässä.

    Kuudes ongel­ma: Sel­l­ainen sana kun isän­maa näyt­tää kadon­neen suo­ma­lais­ten sanastosta.

    Sep­po Korp­poo, joka on asunut ja tehnyt töitä 6 eri maas­sa. Paras niistä on Suo­mi: Eihän nyt huka­ta sitä, eihän?

    Vastaa

    1. Sep­po Korp­poo:
      OS sanoo ihan oikein: “Huonos­ti toimi­vat työ­markki­nat tuhoa­vat hyvinvointiyhteiskunnan”

      Tarkem­min san­ot­tuna sen tekee Hakaniemen veroparati­i­sista toimi­va ay-liike, jon­ka ylläpitämien maail­man jäykimpi­en työ­markki­noiden joh­dos­ta sato­ja tuhan­sia suo­ma­laisia on jäänyt työttömiksi.

      Sinä kuten mon­et muutkin kom­men­tat­torit tun­nutte ajat­tel­e­van, että AY liik­keel­lä on oma itsenäi­nen tah­ton­sa, joka on ris­tiri­idas­sa sen jäse­nien tah­don kanssa. Mik­si ja miten näin voisi olla?
      Ehkä onkin niin, että suo­ma­laiset työn­tek­i­jät keskimäärin ottaen eivät halua luop­ua saavute­tu­ista eduis­taan, vaik­ka se olisikin vas­toin hei­dän pitkän tähtäi­men etu­aan. Ehkä onkin niin, että suo­ma­laiset työn­tek­i­jät kai­h­ta­vat riske­jä ja arvosta­vat edes näen­näistä vakaut­ta enem­män kuin muu­tok­sia ja uudistuksia.
      Suo­ma­laisille on omi­naista varovaiset liik­keet kaikissa muu­tok­sis­sa, Suomes­sa asut­ti­in savupirteis­sä ja kask­ivil­jelti­in vielä siinä vai­heessa, kun nämä oli­vat his­to­ri­aa muual­la Euroopas­sa. Syitä voi hakea vaikka­pa kur­jan ilmas­ton tuot­ta­mas­ta niukku­u­den kult­tuurista, jos­sa nälkäkuole­ma on koko ajan vaan­in­ut nurkan takana ja rohkeat muu­tok­set ovat epäon­nistues­saan tarkoit­ta­neet per­heen kuolemista nälkään ja onnistues­saan vähän mukavam­paa elämää.

      Vastaa

      1. AV: Sinä kuten mon­et muutkin kom­men­tat­torit tun­nutte ajat­tel­e­van, että AY liik­keel­lä on oma itsenäi­nen tah­ton­sa, joka on ris­tiri­idas­sa sen jäse­nien tah­don kanssa. Mik­si ja miten näin voisi olla?

        Tämä ei ole se juju, vaan se, ettei AY-liik­keelle riitä vapail­la vaaleil­la saavutet­tu par­la­men­taari­nen val­ta, siis hei­dän poli­it­tisen siipen­sä saa­ma val­ta, vaan he siir­tyvät hel­posti erit­täin voimakkaisi­in ulkopar­la­men­taarisi­in painostuskeinoihin. 

        Mainit­takoon, että myös MTK:lla oli 50- ja 60- luvuil­la taipumus­ta ulkopar­la­men­taariseen toim­intaan, vaik­ka MTK:n poli­it­tisel­la siiv­el­lä Maalais­li­itol­la oli sil­loin vah­va edus­tus Eduskunnassa.

        En muista, mil­loin työ­nan­ta­jat ovat käyt­täneet työ­sulkua poli­it­tise­na pain­os­tuskeinona. Vuo­den 2005 paperi- ja sel­l­u­te­ol­lisu­u­den työ­sulku oli puh­das työ­markki­na­toimen­pide. Vas­ta se sai Paper­ili­iton tajua­maan, että digi muut­taa maail­maa. Kun tilanne rauhoit­tui, jäl­jelle jäänyt met­sä­te­ol­lisu­us uskalsi lähtä hake­maan kasvua myös Suomes­sa, mut­ta ei enää paperis­sa. Syvän kuopan kaut­ta on päästy nykyiseen hyvään vauhtiin.

  31. Kieli­taito on vain yksi tuhannes­ta työn­tek­i­jän omi­naisu­ud­es­ta. Mik­si juuri tuon omi­naisu­u­den puute olisi peruste mak­saa pienem­pää palkkaa. Mielestäni työ­markki­nat hyö­ty­i­sivät siitä, että palka­n­muo­dos­tus vapautet­taisi täy­del­lisem­min työn­tek­i­jän muidenkin omi­naisuuk­sien osalta. Käytet­tävis­säole­vien tulo­jen lisäys on mata­lan tuot­tavu­u­den töi­hin men­nessä jokat­a­pauk­ses­sa pieni. Nimel­lispalkan pönkit­tämi­nen jol­lain tem­pul­la (min­imi­palk­ka, vähim­mäis­palk­ka, palkkatu­ki, …) korkealle on jokat­a­pauk­ses­sa pelkkää henkisen puolen hoita­mista ja samal­la kallista itsepetosta.

    Vastaa

  32. ” […] kun suo­ma­laiset ovat pait­si parem­min koulutet­tu­ja, myös terveempiä.”

    Miten mah­taa tarkalleen ottaen olla ter­vey­den osalta, jos ote­taan työssäkäyvien osu­us ja kansan van­hen­e­m­i­nen huomioon? Eläkeiän kohdal­la var­maan ollaankin ter­veem­piä, mut­ta eläkeläisiä on suh­teessa paljon enem­män, ja toisaal­ta tämän het­ken alle 20-vuo­ti­aat ilmeis­es­ti eivät enää olekaan ter­veem­piä kuin vanhempansa.

    Vastaa

  33. Kom­ment­ti AVlle:

    Ymmär­rän oikein hyvin näköko­htasi. Ay-liik­keel­lä on arvokas his­to­ria, kun se osal­lis­tui Suomen hyv­in­voin­nin rak­en­tamiseen aina 80-luvun lop­ulle asti. Sodan­jälkeis­es­tä kur­ju­ud­es­ta Suo­mi nos­tet­ti­in muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä yhdek­si maail­man johtavista hyv­in­voin­ti­val­tioista. Se oli upea saavutus!

    90-luvul­la sit­ten tapah­tui raju­ja muu­tok­sia; kom­mu­nis­min konkurssi, rajo­jen avau­tu­mi­nen, liit­tymi­nen EUhun ja euroon.

    Tässä muu­tok­ses­sa ay-liike jäi traagis­es­ti telineisi­in. Sen sijaan, että olisi ollut akti­ivis­es­ti mukana tässä vääjäämät­tömässä kehi­tyk­sessä, ay-liike muut­tui työssäkäyvien saavutet­tu­jen etu­jen puo­lus­ta­jak­si ja kehi­tyk­sen jar­ruk­si. Kaiken­lainen riskinot­to ja muu­tos koet­ti­in uhkaksi. 

    Ay-liik­keestä tuli työt­tömien ja pk-yri­tys­ten sor­ta­ja. Men­neit­ten saavu­tusten konservaattori.

    Kan­nat­taa muis­taa, että riskinot­to ja sen hallinta, sekä alati kiihtyvän kehi­tyk­sen mukana pysymi­nen on men­estyvän talouden ydin. Siitä me kaik­ki saamme leipämme, se takaa hyv­in­voin­timme säi­lymisen ja turvallisuutemme.

    On ymmär­ret­tävää, että ihmiset halu­a­vat kai­h­taa riskiä, hake­vat tur­vaa ja vakaut­ta, suo­jaan jul­man maail­man todel­lisu­udelta. Ay-liik­keen val­it­se­ma ”Pako Impi­vaaraan” ei kuitenkaan voi olla Suomen vai­h­toe­hto. Paasikivikin lausahti: ”Tosi­a­sioiden tun­nus­tamien on kaiken viisauden alku.”

    Tiedon määrä kaksinker­tais­tuu aina kah­den vuo­den välein. Tämä toimii teknisen kehi­tyk­sen hir­muise­na moot­to­ri­na rajat ylit­tävässä talous­tais­telus­sa. Olemme tässä tais­telus­sa mukana, halusimme sitä tai emme.

    Suomel­la on kaik­ki edel­ly­tyk­set selviy­tyä voit­ta­jana tässä taistelussa. 

    Kysymys onkin siitä, että ”Onko maal­lamme malt­tia vauras­tua?”, kuten Urho Kekkosen kysyi 1952.

    Siis­pä ruve­taan joukol­la otta­maan riskiä ja hypätään muu­tok­seen mukaan. “Men­nään­päs moko­man suon yli, että heilah­taa”, kuten kapteeni Kaar­na sanoi Tun­tem­at­tomas­sa sotilaassa…

    Vastaa

  34. Pahoin­pa pelkään, että Suomes­sa on suuri joukko ihmisiä, joi­ta ei palkat­taisi, vaik­ka palkkaa kuin­ka laskettaisiin.

    Kil­pailuy­hteiskun­nas­sa on häviäjän­sä, ja mitä kovem­mak­si kil­pailu käy, sitä suurem­mak­si kas­vaa häviäjien määrä. Vain har­voil­la työ­nan­ta­jil­la on töitä häviäjille. Yhä harvem­mas­sa ovat työte­htävät, jois­sa työn­tek­i­jältä ei vaa­di­ta täysimit­taista työkykyä.

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005900306.html

    Vastaa

  35. “Ay-liik­keestä tuli työt­tömien ja pk-yri­tys­ten sor­ta­ja. Men­neit­ten saavu­tusten konservaattori.

    Kan­nat­taa muis­taa, että riskinot­to ja sen hallinta, sekä alati kiihtyvän kehi­tyk­sen mukana pysymi­nen on men­estyvän talouden ydin. Siitä me kaik­ki saamme leipämme, se takaa hyv­in­voin­timme säi­lymisen ja turvallisuutemme.

    On ymmär­ret­tävää, että ihmiset halu­a­vat kai­h­taa riskiä, hake­vat tur­vaa ja vakaut­ta, suo­jaan jul­man maail­man todel­lisu­udelta. Ay-liik­keen val­it­se­ma ”Pako Impi­vaaraan” ei kuitenkaan voi olla Suomen vai­h­toe­hto. Paasikivikin lausahti: ”Tosi­a­sioiden tun­nus­tamien on kaiken viisauden alku.””

    Myöskin työt­tömät ovat ay-jär­jestö­jen jäseniä ja heil­lä samat oikeudet kuin työssäolevillakin..Ja on harhaa, että meil­lä olisi kak­si staat­tista ryh­mää , työssäol­e­vat ja työt­tömät . Har­va on pysyvästi työtön.

    Kun työt­tömyys­jak­so­ja alkaa n 800000 niin vai­h­tu­vu­us on melkoista. Ja kun yli 2 vuot­ta työt­tömänä ollei­ta on n 30000 niin ei tuo työtön/työssäkäyvä vas­takkainaset­telu ole muu­ta kuin propaganda-ase

    Ja Suomes­sa on aina tapah­tunut luo­vaa tuhoa, vuodessa n 120000–150000 työ­paikkaa on muut­tunut teknolo­gian muu­tostan vuoksi.Onneksi on saman ver­ran syn­tynyt uusia

    Min­unkin alal­la uusia teknolo­gioi­ta tuli 6–7 40 vuo­den työu­ran aikana.Ja vaik­ka koulu­tus van­heni 5 vuodessa niin ei ollut suur­ta ongel­maa opiskel­la uusi

    Vastaa

  36. Kuulep­pas Liian vanha:

    Todel­li­nen työt­tömyysaste on jopa 14 pros­ent­tia: Tilas­tokeskuk­sen tekemässä työvoimatutkimuk­ses­sa työt­tömiä oli 261 000 henkilöä ja piilo­työt­tömiä 122 000 eli työt­tömiä oli yhteen­sä 383 000, mikä tarkoit­taa 14 pros­entin työt­tömyysastet­ta. (Heinäku­un 21, 2018)

    Lisäk­si Suomen maaris­ki on nousus­sa ay-liik­keen ulkopar­la­men­taarisen toimin­nan, väestön ikään­tymisen, mata­lan syn­tyvyy­den, riit­tämät­tömän työl­lisyysas­teen ja vasem­mis­ton vas­tu­ut­toman pop­ulis­min vuoksi. 

    Ei olekaan ihme, että lap­sia syn­tyy vähän, osaa­jat ja parhaat pk-yri­tyk­set lähtevät joukol­la maasta.

    Vastaa

  37. Viime aikoina on ollut joitain julk­isia puheen­vuoro­ja siitä, kuin­ka poli­isin olisi hyvä Suomes­sa olla monikult­tuurisem­pi henkilökunnal­taan. Olen jäänyt miet­timään, että mis­tä se johtuu, että näin ei ole täl­lä het­kel­lä, vaik­ka esim. Ruot­sis­sa tilanne on toisin. Lueskel­tuani yhtä tutkimus­ta poli­isien kieli­taito­vaa­timuk­sista havah­duin siihen, että kak­sikielisyys­vaa­timus käytän­nössä taitaa estää lukuis­ten maa­han­muut­ta­jien tien poli­i­seik­si, ja myös eten­e­misen sekä val­tion että kun­tien hallintoon virkamiehik­si. Kävi myös ilmi, että poli­isien tosi­asialli­nen kyky viestiä kahdel­la koti­maisel­la kielel­lä on useim­miten heikko, mut­ta kun on ker­ran nuoru­udessaan osan­nut sen ver­ran tois­takin koti­maista kieltä että on läpäis­syt kieliko­keen, on käsis­sä paperi, jol­la pääsee virkoi­hin, kun taas ilman sitä ei pääse. Vas­taavaa vaa­timus­ta Ruot­sis­sa ei ole, ja se ilmeis­es­ti mah­dol­lis­taa Ruot­sis­sa Suomea parem­min toimi­vat työ­markki­nat, ja maa­han­muut­ta­jien parem­man työllisyystilanteen.

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.