Kaupunkisuunnittelu, Pyöräily, _

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.11.2018

Pöydälle pantuja asioita

  • Fillaritunneli Kansalaistorilta Kaisaniemen puistoon
  • Lausunto Otso Kivekkään valtuustoaloitteesta sataman paremmasta yhdistämisestä kaupunkiin
  • Asuntotonttien varaaminen Rakennusliike Reposelle Vuosaaresta

Lausunto Uusimaa-kaava 2050 -luonnoksesta

Lausuntoluonnoksessa ollaan pääosin samaa mieltä, mutta halutaan muuttaa maakuntakaavaa siltä osin kuin se on Helsingin yleiskaavan vastainen. Maakuntakaava ei vaikuta aiemmin valmistuneeseen  yleiskaavaan eikä sen pohjalta tehtyihin asemakaavoihin sitä eikä tätä, koska yleiskaava menee maakuntakaavan edelle. Maakuntakaava vaikuttaa vain seuraavaan yleiskaavaan. Helsingin seudulla tämä monikerroksinen kaavoitus on vähän hankala juttu, koska maakuntaliiton resurssit maakuntakaavan tekemiseen ovat varsin vähäiset verrattuna kuntien resursseihin.

Keskuspuiston luonnon ja maisemanhoidon yleissuunnitelma 2018-2032

Massiivinen tietopaketti, johon on todella vaikea ottaa kantaa. Täytynee kuunnella esittely ja panna pöydälle.

Köydenpuojankatu 7 asemakaava

Tontilla olevan autotallin viemä ala otetaan hyötykäyttöön rakentamalla sen paikalle asuntoja. Kaavan ehtona on läheisen autohallin rahoittaminen varaamalla sieltä autopaikkoja, tarvittiin niitä tai ei.

Automaattisen kameravalvonnan sijoittamisperiaatteet

Liikenneonnettomuuksia torjutaan lisäämällä kameravalvontaa. On vähän hassua, että tässä julkisessa esityslistan kohdassa kerrotaan, mihin kameroita ei laiteta.

Alueen varaaminen SRV:lle UrBaana-hankkeelle

Vanhan ratakuilun päälle ja molemmille puolille rakennetaan lisää tarkoituksena tehdä alueesta hieno urbaani keskittymä. Lopputilanteessa Baana-yhteys varmaankin toimii, mutta rakentamisvaiheessa tuskin.

25 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 6.11.2018

  1. Tärkeintä on, että Keskuspuisto säilytetään nykyisessä laajuudessaan ilman, että sen alueita vallataan rakentamiseen. Keskuspuisto ei ole mikään kaupungin rakennusmaareservi.

    Keskuspuistolle pitäisi laatia pikaisesti suojelukaava, jotta puiston jatkuva nakertaminen saadaan loppumaan ja metsä säilyisi metsänä myös tuleville helsinkiläisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Suojelukaava Keskuspuistolle:
      Tärkeintä on, että Keskuspuisto säilytetään nykyisessä laajuudessaan ilman, että sen alueita vallataan rakentamiseen. Keskuspuisto ei ole mikään kaupungin rakennusmaareservi…

      Toisesta näkökulmasta keskuspöheikkö ei ole mitään muuta kuin rakentamattomia tontteja. Puistoksi sitä ei voi hyvällä maulla nimittää.

      Keskuspuistolle tulee laatia kaava, jossa osa pusikosta varataan puistoksi ja osa kaupunkimaiseen rakentamiseen. Näin voidaan eheyttää kaupunkirakennetta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kalle: Toisesta näkökulmasta keskuspöheikkö ei ole mitään muuta kuin rakentamattomia tontteja. Puistoksi sitä ei voi hyvällä maulla nimittää.

        Keskuspuistolle tulee laatia kaava, jossa osa pusikosta varataan puistoksi ja osa kaupunkimaiseen rakentamiseen. Näin voidaan eheyttää kaupunkirakennetta.

        Kallella on tässä pointti. Keskuspuiston idea on kopioitu 100 vuoden takaisista Berliinin viheraluesormista. Nykyisin Berliinissä rakennetaan paikallisia puistoja. Yleisesti kehitys kaupunkialueilla (myös) viheralueiden osalta on mennyt tehokkaamman maankäytön suuntaan. Ei nykyisin (pitäisi) suunnitella paraatiaukioitakaan, miksi jumittua vanhentuneeseen viheraluekonseptiin? Moni tuntuu suhtautuvan kehitykseen niin, että mitään ei saisi rakennus- tai viherympäristössä muuttaa – kun muutos on väistämätöntä, sen suunnittelevat sitten muut; rakentavampaa olisi yhdessä miettiä, miten ympäristön muutokset tehdään parhaalla mahdollisella tavalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Valtuustoaloite sataman paremmasta yhdistämisestä

    – Satama on tämän osalta kertonut, että muuttavat hinnoitteluansa siten, että rekkojen tuonti keskustaan terminaaleihin kallistuu, erityisesti ruuhka-aikoina, ja Vuosaareen edullistuu. Sudenkuoppa on, ettei hinnoitelumallista ole tietoa ja että se olisi väliaikainen. Mikä varustamo ottaa uutta alusta Vuosaaren liikenteeseen, jos sen business-case on edeltä leimattu väliaikaiseksi!
    – Toinen ongelma on, ettei sataman viesteissä ole sanottu mitään henkilöautojen hinnoittelusta. Tässä on uhkana, että varustamot intoutuvat houkuttelemaan henkilöautoja autokansien täytteeksi. Keskustan satamissa siis myös henkilöautoille maksu
    – Sinnemäen ajatus, että yksinkertaisesti lisäksi kielletään vanhoilla diesel-moottoreilla varustettujen rekkojen kulku keskustan satamiin on erinomainen ja kannatettava
    – tähän liittyen kaupungin liikennesuunnittelu on viritellyt ehdotusta uudesta rampista länsilinkille. Sen voisi ampua alas pikimmiten,
    https://www.uuttahelsinkia.fi/sites/default/files/inline-attachments/2018-10/1b_lansilinkin_ympariston_yleissuunnitelma_uuttahelsinkia.pdf?fbclid=IwAR00SeQgk7-bNEVMeFd70Q_zg_pB9AMfGcLwknlfR2osIseYuBe-JkPnbV4

    Automaattisen kameravalvonnan sijoittamisperiaatteet

    – ihan hyvä, että kerrotaan, minne kamerat on sijoitettu. Ainakin siellä oletettavasti siivoaa ajotapoja. Vaan miksi tärkeimmällä valvottavalla alueella, eli kaupungin keskustassa kameroita olisi noin vähän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rolle:
      – Toinen ongelma on, ettei sataman viesteissä ole sanottu mitään henkilöautojen hinnoittelusta. Tässä on uhkana, että varustamot intoutuvat houkuttelemaan henkilöautoja autokansien täytteeksi. Keskustan satamissa siis myös henkilöautoille maksu

      Henkilöautot ovat oikeasti suurin ongelma: niitä on paljon ja suhteessa niihin rekkoja vähän. Pelkillä rekoilla risteyksiä ei saa tukkoon, vaan ensisijainen syy on huvi-yksityisautoilu.

      Lisäksi nyt realisoituu kirottu autopaikkanormi: kun satamilta vapautuneille alueille pakkorakennetaan ylenmäärin autopaikkoja, niin yllätys yllätys, myös autoliikennettä tulee lisää.

      Keskuspuiston ylläpidossa tulisi vastata käyttötottumusten muutoksiin. Aivan viime aikoina yleistynyt maastopyöräily ja myös polkulenkkeily kuluttavat metsäpohjaa hyvin tehokkaasti. Niille tulisi rakentaa omia uriaan. Myös räjähdysmäisesti lisääntyvälle polkupyöräilylle tarvittaisiin keskuspuistoon uudet omat baana-tasoiset väylät. Ja niiden ei tarvitse olla superleveitä, mutta ehdottomasti kestopäällystettyjä. Kävelijät ja pyöräilijät on pääväylillä syytä erottaa myös puistossa.

      Kameravalvontaa ja nopeusrajoituksia tarvitaan hillitsemään hengenvaarallista autoilua ihmisten keskellä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Rolle: – tähän liittyen kaupungin liikennesuunnittelu on viritellyt ehdotusta uudesta rampista länsilinkille. Sen voisi ampua alas pikimmiten,

      Smith-Polvisen liikennesuunnitelma nousee haudastaan… Tämä siis tapahtuu samassa kaupungissa, jossa hetki sitten suunniteltiin kaupunkibulevardeja. 😉 Vielä 3 vuotta sitten vaihtoehtoina oli Ruoholahden sillan purkaminen ja joko sillan tai tunnelin rakentaminen Mechelininkadulta etelästä Porkkalankadulla. Parhaaksi vaihtoehtoksi tuolloin todettiin pienimuotoiset parantamistoimet. Nyt ei enää tarjota vaihtoehtoja ja ratkaisu on muuttunut muotoon: Ruoholahden silta uusitaan sekä rakennetaan silta…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Länsisataman ruuhkautuminen taitaa vaivata vain Tallinnasta saapuvia lauttoja/liikennettä. Ainakaan minun haaviini ei ole tarttunut valitusta lähtevän liikenteen aiheuttamasta ruuhkasta. Näillähän on sellainen ero, että autoilijat ajavat odottamaan, jotkut jopa todella hyvissä ajoin, lähtevää lauttaa erilliselle asfalttikentälle, josta alus sitten lastataan. Saapuvasta lautasta pitäisi toisaalta päästä ajamaan heti suoraan motarille tai kehitysmaa tms.

      Ilmeinen ratkaisu on järjestää samanlainen asfalttikenttä Tallinnasta saapuvalle liikenteelle ja päästää sieltä liikennevaloilla katuverkon kapasiteetin huomioiva määrä ajoneuvoja ulos. Tälläisen kentän – välivaraston siis – voisi rakentaa lähtevien kentän päälle tasoksi tai vaikka parkkitalon muotoon. Länsisataman lautan saapumisesta aiheutuvat ruuhkat poistuisivat ja ruuhkauttajat olisivat ainoat jotka kärsisivät. Satamarakennelmat maksavat matkustajat muutenkin ja odotusaika kentällä olisi tuntuvin harmin aihe; etuilumahdollisuuksien tuotteistaminen oikean hintaiseksi on varustamoille tyypillistä liiketoimintaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ihan hyvä että rautatienkatujen aluetta kehitetään, nykyään se on epämääräistä liikenneympäristöä. Baana mahdollistaa nopean yhteydet mutta ympäristönä se on kolkko. Mielestäni kun ympäristöä suunnitellaan liikenne edellä oli se sitten autoilua, raitioteitä tai pyöräilyä, tulee siitä ikävää. Helsingissä parasta olisi että suurin osa liikenteestä saataisiin maan alle, jotta kaduille olisi tilaa muulle toiminnalle kuten puille etc.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Rakennusvirastoa ei pitäisi päästää Keskuspuiston metsiin mellastamaan. Keskuspuisto pitäisi säilyttää metsänä, eikä muuttaa sitä jonkinlaiseksi lähiöpuistoksi, jossa kaikki aluskasvillisuus, pensaat ja pienpuusto pannaan matalaksi jonkun vimmaisen avartamisen ja kehittämisen nimissä. Eihän metsää tarvitse kehittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Metsää ei tarvitse kehittää:
      Rakennusvirastoa ei pitäisi päästää Keskuspuiston metsiin mellastamaan.

      Tähän liittyen tuntuu aika erikoiselta että Pirkkolan jäähallit metsän keskeltä puretaan… ja korvaavat jäähallit rakennetaan entisten paikalla tuohon puiston kapeimpaan kohtaan? Muut laajennukset ja niihin liittyvät parkkipaikat nakertavat puistoa entisestään sisältä päin.

      Ymmärrän että on helpompi rakentaa paikkaan jossa on jo kaava valmiina… mutta eikö olisi kannattanut ainakin tutkia hallien siirtoa Pirkkolantien varren parkkipaikalle ja nykysijainnin metsittämistä? Pirkkolantielle olisi esim. joukkoliikenneyhteydet huomattavasti nykyistä paremmat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Kameravalvonna liikenneonnettomuuksia ja erityisesti niiden seurauksia vähentävästä vaikutuksesta on runsaasti tutkimustuloksia eri puolilta maailmaa.

        Näitä olen joskus yrittänyt etsiä, mutta turhaan. Voisitko antaa vaikkapa hakusanoja, joilla google löytäisi näitä tutkimuksia? Myös Suomessa tehdyt tutkimukset kameravalvonnan ja nopeusrajoitusten alentamisen liikenneturvallisuutta parantavasta vaikutuksesta kiinnostaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Minusta ei kannata hirveästi etsiä perusteluja eri puolilta maailmaa, kun on olemasssa kotimaistakin tutkimusta. Esimerkiksi Trafin tutkimuksia 6/2018 “Kiinteän automaattivalvonnan vaikutukset ja kohdentaminen” joka löytyy Trafin sivustolta. Jos ei jaksa lukea koko tutkimusta niin IS:ltä löytyy tiivistelmä otsikolla “Trafi tutki: ”Kameratolppien hyötyjä ehkä yliarvioitu” jossa otsikko tosin on mielestäni hiukan värittynyt, kun lukee itse artikkelin (hakukoneella löytyy molemmat).

        Ulkomaiden sää, tiestö ja liikennekulttuuri voi olla aivan toisenlainen kuin täällä eivätkä tulokset välttämättä siirry tänne sellaisenaan joten niitä on mielestäni hiukan turha tutkia, kun kotimaistakin tutkimusta aiheesta löytyy. Siksi en aina ihan ymmärrä näitä sun “Montrealissa” yms. juttuja.

        Kuten lähes missä tahansa tutkimuksesta, löytyy tästäkin tutkimuksesta kohtia joilla voi sitten osoittaa oman ideologian paremmuutta suuntaan tai toiseen tai vetää jopa aivan erisuuntaisia johtopäätöksiä mihin tutkijat ovat päätyneet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Kameravalvonna liikenneonnettomuuksia ja erityisesti niiden seurauksia vähentävästä vaikutuksesta on runsaasti tutkimustuloksia eri puolilta maailmaa.

        Miten kameratolppa vähentää erityisesti liikenneonnettomuuden seurauksia? Missä tuollaiset tutkimustulokset ovat kun viittaa niitä olevan runsaasti. Ymmärrän kyllä, että onnettomuuksia ne saattavat vähentää.

        Kun onnettomuus tapahtuu niin seurauksia vähentää auton turvavyöt ja -tyynyt sekä muut vastaavat varusteet, pyöräilijäiden kohdalla kypärän käyttö jne. Laitappa vaikka linkki tutkimukseen jossa kameratolpan onnettomuuden seurauksia vähentävä vaikutus on osoitettu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Kun ajetaan hittaammin, kolarin sattuessa kuollaan vähemmän ja loukkannutaan lievemmin. Lienee jotenkin itsestään selvää.

        Hitaampi ajonopeus vähentää onnettomuuden seurauksia, mutta kameratolppa ei. Lienee jotenkin itsestään selvää. Ei se tolppa tai valvontakamera riennä apuun tai toimi turvalaitteena. Kameratolpat saattavat vaikuttaa joka kymmenennen autoilijan (tuon verran autoilijoista polisiin valvonnan mukaan keskimäärin ylittää sallitun nopeuden) ajonopeuteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. KariS
        Yritätkö olla hauska? Jos hitaampi ajonopeus vähentää vakavia onnettomuuksia ja kameratolpat vähentävät ylinopeuksia, luulisi tästä seuraavan, että kameratolpat vähentävät vakavia onnet5tomuuksia. Todistustaakka on sillä, joka muuta väittää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        KariS
        Yritätkö olla hauska? Jos hitaampi ajonopeus vähentää vakavia onnettomuuksia ja kameratolpat vähentävät ylinopeuksia, luulisi tästä seuraavan, että kameratolpat vähentävät vakavia onnet5tomuuksia. Todistustaakka on sillä, joka muuta väittää.

        En hauska vaan osoittaa kommenttisi hauska ja huvittava kielellinen virhe. Ei siis ihme jos tulet usein väärin ymmärretyksi,

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. KariS: Laitappa vaikka linkki tutkimukseen jossa kameratolpan onnettomuuden seurauksia vähentävä vaikutus on osoitettu.

        Tässä joitain linkkejä asiasta tehtyihin tutkimuksiin:
        https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022437515000766
        https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0925753513001781
        https://ajph.aphapublications.org/doi/abs/10.2105/AJPH.2006.093195
        https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022437508000030

        Näyttäisi siltä, että jos verrataan tilannetta ennen ja jälkeen, liikenneturvallisuus keskimäärin paranee – koska mm. ajoneuvokanta paranee jatkuvasti, mikä vähentää loukkaantumisia. Mutta kameravalvonnalla – varsinkin jos kiinni jääminen on sopivasti sanktioitu – näyttäisi olevan karkeasti tutkimuksesta riippuen ehkä noin 10-40 %:n vähentävä vaikutus vakavimpiin loukkaantumistapahtumiin verrattuna siihen, että kehitys olisi jatkunut ilman kameroita (jos tutkii sitten onnettomuuksien määrien kehitystä sellaisessa paikassa, johon kamera on lisätty, ja katsoo verrokkiryhmänä onnettomuusmäärien kehitystä alueelta, johon ei ole lisätty kameraa, ja koittaa vähentää kameran jälkeen tulleesta onnettomuuksien määrien vähenemästä yleisen turvallisuuskehityksen osuuden). Lievempien onnettomuusriskien kohdalla kameroiden vaikutus on ilmeisesti pienempi kuin vakavampien onnettomuuksien kohdalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Tässä joitain linkkejä asiasta tehtyihin tutkimuksiin:

        Kiitos!
        Meille näytettiin kokouksessa eräänlainen meta-analyysi tutkimuksista, mutta minulla tätä analyysia ei enää ole. Tuossa oli joitain asiasta tehtyjä tutkimuksia, lisääkin löytyy jos etsii.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara: Kiitos!
        Meille näytettiin kokouksessa eräänlainen meta-analyysi tutkimuksista, mutta minulla tätä analyysia ei enää ole. Tuossa oli joitain asiasta tehtyjä tutkimuksia, lisääkin löytyy jos etsii.

        Lisäksi täytyy huomioida, että itseäni ainakin äärettömästi ärsyttävät kaaharit, jotka hinkuttavat perässä kiinni. Mikäli tolpat vähentävät liikennevirran nopeusjakautumista, se tekee itse ajamisesta mukavampaa kun törppöjen liikennettä sotkeva vaikuus vähenee.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Näyttäisi siltä, että jos verrataan tilannetta ennen ja jälkeen, liikenneturvallisuus keskimäärin paranee – koska mm. ajoneuvokanta paranee jatkuvasti, mikä vähentää loukkaantumisia. Mutta kameravalvonnalla – varsinkin jos kiinni jääminen on sopivasti sanktioitu – näyttäisi olevan karkeasti tutkimuksesta riippuen ehkä noin 10-40 %:n vähentävä vaikutus vakavimpiin loukkaantumistapahtumiin verrattuna siihen, että kehitys olisi jatkunut ilman kameroita (jos tutkii sitten onnettomuuksien määrien kehitystä sellaisessa paikassa, johon kamera on lisätty, ja katsoo verrokkiryhmänä onnettomuusmäärien kehitystä alueelta, johon ei ole lisätty kameraa, ja koittaa vähentää kameran jälkeen tulleesta onnettomuuksien määrien vähenemästä yleisen turvallisuuskehityksen osuuden). Lievempien onnettomuusriskien kohdalla kameroidenvaikutus on ilmeisesti pienempi kuin vakavampien onnettomuuksien kohdalla.

        Omassa vastauksessani jo viittasin siihen, että miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun löytyy paikallistakin tutkimusta. Ensimmäinen linkkisi viittaa Ranskaan jossa on aivan toisenlaiset olosuhteet, kalusto ja liikennekulttuuri.

        Kuvittelin, ettei linkkejä voi laittaa joten siksi omani ei ehkä noussut paremmin esille tai ehkä Osmoa vain kiinnostaa enemmän se, mikä niiden vaikutus on muualla kuin kotimaassa.

        https://www.trafi.fi/filebank/a/1524123791/979c0611b56808ab41895c94fb6e6c40/29697-Trafi_06_2018_Kiintean_automaattivalvonnan_vaikutukset_ja_kohdentaminen.pdf

        Tuossa kotimaista tutkimusta. Siinä näkyy mm. se, että tuo 10% on lähempänä totuutta, kuin tuo 40% koska ne onnettomuudet vähenivät kaksinumeroisia lukuja seurantajakson aikana myös alueilla, joissa kameravalvontaa ei ollut.

        PS. Joissain paikoissa kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyivät 200% kameravalvonnan alueella. No, tilastollisesti kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ylipäätänsä on niin vähän missään (kameravalvottu tai ei), että siihen vaikuttaa enemmän muut olosuhteet kuin ne kamerat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Tässä https://www.bmj.com/content/330/7487/331 kuitenkin todetaan, että:

        “Conclusions Existing research consistently shows that speed cameras are an effective intervention in reducing road traffic collisions and related casualties. The level of evidence is relatively poor, however, as most studies did not have satisfactory comparison groups or adequate control for potential confounders. Controlled introduction of speed cameras with careful data collection may offer improved evidence of their effectiveness in the future.”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Osmo Soininvaara:
        Kameravalvonna liikenneonnettomuuksia ja erityisesti niiden seurauksia vähentävästä vaikutuksesta on runsaasti tutkimustuloksia eri puolilta maailmaa.

        Kameravalvonta ei vähennä liikenneonnettomuuksia, mutta saattaa vaikuttaa onnettomuuksien seurauksiin alle 40 km/h nopeusrajoitusalueilla. Joten kameravalvontaa kannattaa kohdentaa vain alueille, joissa on hyvin matalat nopeusrajoitukset. Se ei ole järkevää esimerkiksi kokoojakaduilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.