Kaupunkiympäristölautakunnnan lista 30.10.2018

Edel­lisessä kok­ouk­ses­sa ei paljon ehdit­ty käsit­telemään, kos­ka aika oli rajat­tu puoleen­toista tun­ti­in Kasko (kas­va­tus ja koulu­tus) ‑toimi­alan kanssa pide­tyn yhteis­sem­i­naarin takia. Isoista asioista läpi meni Meilah­den huvi­la-alueen kaa­va. Sitä siivitet­ti­in keho­tuk­sil­la pohtia Humal­lah­den rantaa kiertävään baana-yhtey­teen muu­takin toim­intaa. Onhan tuo ranta vähän vajaakäytössä.

Karhunkaata­jan kaava

(Pöy­dältä)

Tässä oli lau­takun­nas­sa suuria halu­ja palaut­taa asia sen kri­ti­ikin johdo­ta, jota viereisiltä omako­tialueil­ta oli tul­lut liiken­nekysymys­ten vuoksi.

Asukkaat eivät halua luop­ua Viik­in­tien ja Viilar­in tien risteyk­sen kier­toli­it­tymästä, vaik­ka sen säi­lyt­tämi­nen hidas­taisi olen­nais­es­ti jok­eri­ratikoiden kulkua. Tähän ei var­maankaan voi­da suos­tua. He halu­a­vat myös vält­tää läpi­a­joa asuinalueen­sa läpi, mut­ta eivät toisaal­ta halua katkaista yhteyt­tä, kos­ka halu­a­vat itsekin ajaa läpi.

Lau­takun­nas­sa oli halu­ja palaut­taa asia uudelleen valmis­teltavak­si. Se tietäisi pitkää lykkäys­tä koko rak­en­tamiseen, kos­ka koko vuorovaiku­tus pitäisi aloit­taa alus­ta. Kyse on kuitenkin 3 500 asukkaan asuinalueesta.

Toinen kysymys on, tarvit­taisi­inko tuol­la alueel­la kuitenkin tont­ti koul­ulle. Aja­tus, että lapset käveli­sivät sieltä Myl­ly­puron koulu­un suun­taan, johon ei ole joukkoli­iken­ney­hteyt­tä, ei ole oikein hyvä. Myl­ly­puroon voi tul­la myös paljon lap­sia ammat­tiko­rkeak­oulun kam­puk­sen takia. Opiske­li­jat pää­tyvät paljon toden­näköisem­min asumaan Myl­ly­puroon, kun ovat siel­lä muu­ta­man vuo­den opiskelleet.

Jos tarkoi­tus on tehdä niin vähäisiä muu­tok­sia, ettei kaavaa tarvitse lait­taa uudelleen nähtäville, se voitaisi­in tehdä samas­sa yhtey­dessä, kun käsitel­lään kaavae­hdo­tuk­ses­ta saatu­ja lausun­to­ja ja muistutuksia.

Min­ulle kel­paisi­vat jatko­su­un­nit­telu­o­hjeet, joil­la liiken­neon­gelmi­in kiin­nitetään huomio­ta (taval­la, jol­la virkamiehet ovat aikoneetkin kiinnittää).

Honka­suon­tien täydennyskaava

Tämä pan­ti­in pöy­dälle, kos­ka sitä ei ehdit­ty käsitel­lä. Tähän ei tai­da kohdis­tua san­ot­tavia painei­ta. Alueen olisi aika luon­te­vaa kuu­lua Van­taaseen, kos­ka se on Myyr­mäen aluekeskuk­sen vieressä.

Ton­tin varaami­nen Jätkäsaares­ta yksi­tyiselle englan­ninkieliselle päiväkodille

Vasem­mis­toli­it­to esit­tänee, että han­ke pitäisi toteut­taa kaupun­gin päiväkotina.

Bud­jet­ti­tavoit­tei­den toteutuminen

Kiin­teistö­talouden brut­to­tu­lot ovat Helsingis­sä mil­jardin euron luokkaa. Ei ihan nap­pikaup­paa. Maan­myyn­ti­t­u­lot ylit­tyvät bud­jetista, mut­ta ton­tin luovu­tuk­set jäävät reilusti jäl­keen sito­vas­ta tavoit­teesta. Piti luovut­taa 370 000 k‑m2, mut­ta jäädään 300 000 k‑m2:iin. Kaavoitus toimii nyt. Pul­lonkaula on siir­tynyt eteen­päin tont­tien saat­tamisek­si raken­nuskelpoisek­si ja kil­pailu­tuk­si­in. Kun pitää säästää hallinnos­ta, säästetään niin, ettei pystytä luovut­ta­maan tont­te­jakaan. Ei hyvä.

Pasi­lan tor­nialueen kil­pailun voittaja

En ollut lau­takun­nas­sa, kun tämä esitelti­in, enkä tiedä, mik­si asia jäi pöy­dälle. YIT voit­ti kil­pailun ja on nyt sitoutunut myös toteut­ta­maan ehdo­tuk­sen­sa ensim­mäisen osan. Helsin­gin siluet­ti vähän muut­tuu yli 50-ker­roksis­ten tornien myötä. Pasi­lan ase­ma seudun keskuk­se­na vankistuu.

Aloi­tusalueen raken­nu­soikeus on 67 000 k‑m2, jos­ta liiketilo­ja 11 000 k‑m2, toimis­to­ja 8 000 k‑m2, hotel­li 12 000 k‑m2 ja asum­ista 36 000 k‑m2. Tähän tulee siis noin 900 asukas­ta ja 500 – 800 toimis­to­työ­paikkaa ja taas ker­ran hotel­li. Mitenkähän liiketi­lat men­estyvät Tri­plan naapurissa?

Ker­rosta­lo oste­taan purettavaksi

Talo saa väistyä tehokkaam­man rak­en­tamisen tieltä. Asun­noista mak­se­taan val­lit­se­van markki­nan mukainen hin­ta vapaae­htoises­sa kau­pas­sa. Talo on menos­sa sopi­vasti putkire­mont­ti­vai­heeseen, joten tämä on hyvä aika purkaa talo.

Tiivistyskaa­va Orapih­la­jantiel­lä Jok­eri­radan var­res­sa Haagassa

Tämä oli meil­lä 6.3.2018. Siihen on lausun­to­jen joh­dos­ta tehty vähäisiä teknisiä muu­tok­sia. Uusia asukkai­ta tulee 600. Kaa­va-alue on paikas­sa, jos­sa Jok­eri­ra­ta ris­teää Rantaradan var­rel­la. Toron­tossa täl­laiset koh­dat raken­netaan vähän toisin, kuten oheis­es­ta kuvas­ta näkee.

Pikaratikan ja metro­radan risteys Toron­tossa keskel­lä omakotialuetta

Fil­lar­itun­neli ali radan

Viras­to esit­tää uud­estaan tun­neli­v­ai­h­toe­htoa tutkit­tuaan sil­tavai­h­toe­hdot. Sil­tavai­h­toe­hdos­sa on nousua 8,5 metriä eli suun­nilleen yhtä paljon kuin Lin­nun­laulus­sa nyt. Tämä ei minus­ta ole syy puoltaa tun­nelia vaan 170 metriä pitkä ramp­pi, joka pilaisi Makasi­inipuis­ton maise­man ja han­kaloit­taisi pääsyä Ood­i­in. Nuo rampit oli­si­vat kaupunkiku­val­lis­es­ti ja toimin­nal­lis­es­ti niin hirveitä, ettei koko sil­taa kan­nat­taisi toteut­taa. Vai­h­toe­htoina ovat todel­lisu­udessa tun­neli tai ei mitään.

Vähän tuo tun­neli on tietysti kallis. Mut­ta kyl­lä tämä yhteys on fil­larei­den kannal­ta myös aivan olennainen.

VR on tor­pan­nut ajatuk­sen, että fil­lar­it tuli­si­vat nykyiseen jalankulkutunneliin.

Mel­lunkylän ja Var­tiokylän aluesuunnitelma

Komeas­ta nimestään huoli­mat­ta tämä on lähin­nä puis­to­su­un­nitel­ma, joka ei sisäl­lä suun­nitel­maa alueen asun­to­tuotan­nos­ta eikä muus­ta sel­l­ais­es­ta. Pitänee kuun­nel­la esit­te­ly ymmärtääk­seen, mikä tässä on olennaista.

Otso Kivekkään val­tu­us­toaloite sata­man parem­mas­ta yhdis­tämis­es­tä kaupunkiin

Laivali­ikenne ja etenkin aluskoko ovat kas­va­neet roimasti ennuste­tus­ta sen jäl­keen, kun Jätkäsaaren suun­nitelmista päätet­ti­in. Ensin siir­ret­ti­in sata­ma Jätkäsaaret­sa Vuosaa­reen ja nyt sata­ma on siirtänyt liiken­teen takaisin Jätkäsaa­reen. Via Balti­ca pitäisi Suomes­sa lin­ja­ta Vuosaaren (tai Porkkalan) eikä Jätkääsaaren asuinkatu­jen läpi.

Yksi alus kul­jet­taa nyt rekko­ja Muu­gas­ta Vuosaa­reen. Niitä pitäisi olla useampia.

Jotenkin on epä­tyy­dyt­tävä tilanne, että Jätkäsaari pilataan oluenhakuautoilla.

Itse henkilöli­iken­teen on hyvä kulkea Jätkäsaaren ja Kata­janokan kaut­ta, mut­ta kumipyöräli­iken­net­tä pitäisi ohja­ta voimakkain toimin Vuosaareen.

Tont­tikatu­jen pysäköin­ti­jär­jeste­ly­jen periaatteet

Jot­ta pysäköidyt autot eivät estäisi lumen auraus­ta, pyritään siihen, että kapeil­la kaduil­la jalka­käytävä on toisel­la puolel­la kat­ua ja pysäköidyt autot toisel­la puolel­la. Jos pysäköin­tiä on nyt molem­mil­la puo­lil­la, se olisi jatkos­sa vain toisel­la puolel­la tai olisi toiselta puolelta kiel­let­ty työaikaa ja niin edelleen. Tämä vähen­tää vähän pysäköin­tipaikko­jen määrää, mut­ta puh­taanapi­to tehos­tuu huo­mat­tavasti. Ennus­tan urpu­tus­ta autoilijoilta.

Tont­ti Repo­nen oy:lle kump­panu­uskaavoitus­ta vastaan.

On näköjään kek­sit­ty keino vauhdit­taa Hitas- ja Ara-tuotan­toa. Saat kovan rahan ton­tin, jos raken­nat myös Araa ja Hitas-asun­to­ja. Näp­pärää, mut­ta eikö täl­lais­es­ta pitäisi päät­tää val­tu­us­to­ta­sol­la, kos­ka tässä kaupun­ki tosi­asi­as­sa sub­ven­toi Ara- ja Hitas-tuotantoa?

52 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnnan lista 30.10.2018”

  1. Rautatiease­malle ja Kaisaniemen puis­toon ei pitäisi rak­en­taa sen enem­pää kym­meniä miljoo­nia mak­savia pyöräsil­to­ja kuin tun­neleitakaan. Täl­laisil­la raken­nelmil­la vain pilat­taisi­in Töölön­lah­den ja Kaisaniemen ympäristöt.

    Kaupun­gin olisi jo aika lopet­taa mielet­tömäk­si men­nyt pyöräi­lyväylien rak­en­t­a­mi­nen ja antaa pyöräil­i­jöi­den pyöräil­lä maan pääl­lä nyky­isiä pyöräteitä käyttäen.

  2. Fil­lar­itun­neli ali radan

    Kyl­lä siinä nykyisessä tun­nelis­sa hyvin mah­tuu talut­ta­maan pyörää sen reilun 100 metriä. Uusi ulostu­loluiska Ood­in puoleiseen päähän olisi vaan tarpeen. Siis onko fil­lar­is­teil­la todel­la niin kiire ja volyymit niin val­tavia, että noin 100 metrin talut­tamisen vält­tämisek­si kan­nat­taa käyt­tää 26 miljoon­aa? Jos talut­ta­mi­nen ei mais­tu niin sit­ten voi aivan hyvin ajel­la ole­mas­sa ole­via reittejä.

    Paljonko tulee kokon­aish­in­ta­la­puk­si jot­ta Hämeen­tieltä pääsee fil­lar­il­la lyhin­tä reit­tiä Eduskun­tat­alolle? Siis Hämeen­tien pyöräkai­stat, sil­ta Sil­tasaares­ta Kaisaniemen puolelle ja ko. tun­neli. Riit­tääkö 100 miljoonaa?

    1. Paljon vähem­män tälle hin­taa tulee kuin yhdellekään eri­ta­soli­it­tymälle, joi­ta autoil­i­joille rakennetaan.

      Tun­neli 26, sil­ta 4 ja Hämeen­tien pyöräkai­stat 3 (Hämeen­tiel­lä suurin osa kus­tan­nuk­sista menee ratikkakiskoi­hin mut­ta eihän sil­lä mitään väliä ole, kun­han voi huudel­la, että pyöräil­i­jöille koko remontti).

      1. Pyöräilen itse päivittäin.

        Tuon sil­lan kus­tan­nus tulisi ole­maan suun­nit­telu mukaan luet­tuna vähin­tään 10 miljoon­aa. Isoisän­sil­ta mak­soi 7 miljoon­aa + liitännäiskustannukset.

        Tun­nelin arvio 26 miljoon­aa ei tule pitämään. Kivo­ja yllä­tyk­siä tulee raken­nus­vai­heessa, rak­en­t­a­mi­nen on yliku­umen­tunut ja ainakin 35 miljoon­aa menisi.

        Hämeen­tiel­lä ei ole tarvet­ta suureen remont­ti­in. Pyöräti­et ovat suurin syy isoille kustannuksille.

        Hakaniemestä on ole­mas­sa kolme pyöräre­it­tiä keskus­tan puolelle, kak­si sil­taa ja Eläin­tarhan­lah­den kier­tor­e­it­ti radan var­teen tai Lin­nun­laulun kaut­ta rat­api­han yli Töölön­lah­den puolelle. Ensin mainit­tu kier­to sil­taan ver­rat­tuna lisää mat­ka-aikaa sil­taan ver­rat­tuna 1,5 min­u­ut­tia Lin­nun­laun kaut­ta kulkem­i­nen 3 min­u­ut­tia siltaan+tunneliratkaisuun verrattuna. 

        Kysymys kuu­luu kan­nat­taako investoiden kym­meniä miljoo­nia täl­lais­ten aikasäästö­jen saavut­tamiseen ottaen huomioon, että pyöräi­lyvolyymit ovat joka tapauk­ses­sa puo­let vuodes­ta hyvin vähäiset. 

        Ja mikä on sen mukavam­paa kuin pyöräil­lä Helsin­gin hienoim­mas­sa maise­mas­sa Eläin­tarhan­lah­den ympäri.

        Min­un mielestäni ei Sil­tasaari-Kaisanie­mi sil­taa eikä tun­nelia tarvi­ta. Nyky­istä jalankulku­tun­nelia pitkin voi pyörän talut­taa ja län­sipäähän voi tehdä por­taat kor­vaa­van luiskan. Uuden suun­nitel­lun tun­nelin län­sipään kier­reramp­pi on käytän­nössä joka tapauk­ses­sa pelkästään tur­val­lisu­ussy­istä talutettava.

  3. Pitäisikö pyöräil­i­jöille rak­en­taa Kaisaniemeen 10 miljoon­aa euroa mak­sa­va sil­ta vai 26 miljoon­aa euroa mak­sa­va tun­neli, siinäpä kysymys. Vai voisi­vatko pyöräil­i­jät käyt­tää nyky­isiä ole­mas­saole­via pyöräteitä?

    1. Miljoonasil­ta vai tun­neli:
      Pitäisikö pyöräil­i­jöille rak­en­taa Kaisaniemeen 10 miljoon­aa euroa mak­sa­va sil­ta vai 26 miljoon­aa euroa mak­sa­va tun­neli, siinäpä kysymys. Vai voisi­vatko pyöräil­i­jät käyt­tää nyky­isiä ole­mas­saole­via pyöräteitä?

      Yhteys tarvi­taan, mut­ta hin­ta molem­mil­la vai­h­toe­hdoil­la on kohtu­u­ton. Ramppe­ja voidaan hyvin lyhen­tää. Ne polke­vat joil­la on jerkkua rei­sis­sä tai sähköä pyörässä ja muut talut­ta­vat. Voiko sil­lan sijas­ta rak­en­taa pari toimis­to­taloa radan päälle ja lait­taa niille rasit­teek­si pyörätien?

    1. Tai tuos­sa tapauk­ses­sa liiketi­la voisi olla myös pysäköin­ti­talon maan­ta­sok­er­rokses­sa kuten esimerkik­si Kivistössä .

  4. Kyl­lä sinne nykyiseenkin tun­neli­in saa pyörät viedä. Pitää vaan talut­taa. Ei mil­lään ajoneu­vol­la keskus­tas­sa voi ede­tä kov­in­ta mah­dol­lista vauhtia.

    1. Sähköpyöräil­i­jä:
      Kyl­lä sinne nykyiseenkin tun­neli­in saa pyörät viedä. Pitää vaan talut­taa. Ei mil­lään ajoneu­vol­la keskus­tas­sa voi ede­tä kov­in­ta mah­dol­lista vauhtia.

      Niin ja nyky­tun­nelin län­sipäässä pyörä pitää kan­taa por­tai­ta ylös. Jotenkin tun­tuu että nämä nyky­tun­nelin hyö­dyn­tämistä vaa­ti­vat eivät koskaan ole käyneet koko tun­nelis­sa. Käykää ihmeessä joku ker­ta aja­mas­sa tai talut­tele­mas­sa ne por­taat ylös alas.

      1. Muis­tiku­va min­ul­la, että pelkkä por­ras­vai­h­toe­hto nyky­tun­nelin toiseen päähän tehti­in tarkoituk­sel­la, että pyöräil­i­jät eivät ajaisi sen tun­nelin läpi(?) Eli, että sitä pidet­ti­in tur­val­lisu­us­riskinä. Real­is­mia, että pelkkä kiel­tomerk­ki ei kaikkia pyöräil­i­jöitä siinä estäisi ajamasta.

  5. Kiin­nos­taisi kuul­la tuon Honka­suon kaavaan liiken­nesu­un­nit­telus­ta. Mik­si valmis liit­tymä Van­taan puolelta Metropo­lian ohi uno­hde­taan täysin, ja sen sijaan raken­netaan uusi liit­tymä raja­tor­pantielle kah­den ole­mas­saol­e­van liit­tymän väli­in vaan hidas­taak­seen näin muu­ta liikennettä. 

    Raap­pavuoren­tieltä saisi jopa tehtyä suo­raan liit­tymän pysäköin­ti­taloon, jol­loin yksikään talo ei kok­isi läpikulkuliikennettä.

  6. Ennen oli toimi­va sys­tee­mi, jos­sa asuinkaduil­la oli auto­jen siir­toke­ho­tuk­set vuorotellen tiet­ty­inä viikon­päivänä. Tästä jär­jestelmästä on sit­tem­min vähin äänin luovut­tu, ja siir­toke­ho­tuskyltit ovat useil­la alueil­la olleet mon­ta talvea put­keen koko ajan huputet­tuina. Uuden ehdo­tuk­sen hyö­tyjä ja hait­to­ja olisikin syytä ver­ra­ta tuo­hon van­haan toimi­vaan jär­jestelmään, eikä nylytilanteeseen.
    Pitäisi laskea jokin kus­tan­nus myös sille, että autoilu lisään­tyy kun auto­ja on siir­ret­tävä pois park­ista joka arki­aa­mu sen sijaan, että voisi jous­tavasti kulkea vaik­ka välil­lä julk­isil­la. Lisäk­si nopeudet asuinkaduil­la väistämät­tä kas­va­vat, kun ei tarvitse varoa pysäköi­tyjä autoja.

      1. Eikö tähän olisi hyvin yksinker­tainen lääke? Annetaan autoil­i­joille kam­pan­jalu­on­teis­es­ti opetuk­set aina kaupungi­nosas­sa ker­ral­laan. Siir­toke­ho­tus­ta rikko­van auton saa siirtää ilman sen enem­piä varoituk­sia, joten men­nään esim. tusi­nan hin­ausau­ton voimin jollekin alueelle ja siir­retään kaik­ki siir­toke­ho­tus­ta rikkoen pysäköidyt autot kaupun­gin varikolle. Seu­raa­vana päivänä men­nään seu­raavaan kaupungi­nosaan. Han­ke mak­saa itsen­sä takaisin, kun autoil­i­jat käyvät lunas­ta­mas­sa auton­sa pois varikolta.

        Täl­laisel­la tem­pul­la suurin osa autoil­i­joista oppii var­masti nou­dat­ta­maan sään­töjä, sil­lä kam­pan­jal­la saadaan vah­va yleis­es­tävä vaikutus.

  7. Eikö Helsin­gin kaupun­ki voisi käskeä Helsin­gin sata­maa nos­ta­maan henkilöau­to­jen ja rekko­jen sata­ma­mak­su­ja Län­sisa­ta­mas­sa? Nos­te­taan niin paljon, että liikenne siir­tyy Vuosaa­reen ja Län­sisa­ta­man alueen liikenne toimii. Tulee halvem­mak­si kuin uusien tei­den rak­en­t­a­mi­nen keskelle kaupunkia.

    1. ij:
      Eikö Helsin­gin kaupun­ki voisi käskeä Helsin­gin sata­maa nos­ta­maan henkilöau­to­jen ja rekko­jen sata­ma­mak­su­ja Län­sisa­ta­mas­sa? Nos­te­taan niin paljon, että liikenne siir­tyy Vuosaa­reen ja Län­sisa­ta­man alueen liikenne toimii. Tulee halvem­mak­si kuin uusien tei­den rak­en­t­a­mi­nen keskelle kaupunkia.

      Auto­jen mukana läh­tee myös laivat.
      Aluk­set ovat käytän­nössä kaik­ki ro-ro — aluk­sia joiden kan­nat­tavu­us on kiin­ni molem­mista, matkus­ta­jista ostoksi­neen ja autoista. Jos autot halu­taan pois on ain­oa toimi­va ratkaisu kaikkien satam­a­toim­into­jen siir­to Vuosaareen.

      1. Helsinki_hoi_älä_jätä: Auto­jen mukana läh­tee myös laivat.
        Aluk­set ovat käytän­nössä kaik­ki ro-ro – aluk­sia joiden kan­nat­tavu­us on kiin­ni molem­mista, matkus­ta­jista ostoksi­neen ja autoista. Jos autot halu­taan pois on ain­oa toimi­va ratkaisu kaikkien satam­a­toim­into­jen siir­to Vuosaareen.

        Tämä oli tiedos­sa kun kaavoitus­päätök­siä tehti­in. Jos­sain pet­ti pahasti osaami­nen! Erit­täin pahasti! Oma veikkauk­seni on Helsin­gin kaupun­gin “liiken­nesu­un­nit­teli­jat”, mut­ta Osmo tietää var­maan parem­min syylliset?

        Tuos­sa on kaupunkibule­vardin men­tävä aukko kaavas­sa ja sen pystyy siihen vielä rak­en­ta­maan. Mon­taa taloa ei tarvitse jyrätä yli. Suo­ra bule­var­di, liiken­neympyrät ja kevytli­ikenne eri­ta­soon sata­mas­ta Länkkärille ratkaisee pitkälti ongelman.

      2. Tämä oli tiedos­sa kun kaavoitus­päätök­siä tehti­in. Jos­sain pet­ti pahasti osaaminen! 

        Ei kyl­lä ollut. Sata­man kymme­nen vuot­ta van­hat ennus­teet, johin kaavoitus perus­tui. ker­toi aivan muu­ta liiken­teen määrästä.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Ei kyl­lä ollut. Sata­man kymme­nen vuot­ta van­hat ennus­teet, johin kaavoitus perus­tui. ker­toi aivan muu­ta liiken­teen määrästä.

        Eli jos­sain pet­ti todel­la pahasti osaami­nen! Tehti­inkö ennus­teet tahal­laan virheel­lisik­si (sitäkin on nähty) vai eikö vain osat­tu (tätä on myös nähty)? Jos ei vain osat­tu, niin minkälaiset stres­sitestit ennusteille tehti­in, vai tehti­inkö ollenkaan? Viimeistään tuos­sa vai­heessa olisi pitänyt kel­lo­jen soi­da. Kuka teki virheel­liset ennus­teet ja mil­lä perusteilla?

      4. Kalle: Kuka teki virheel­liset ennus­teet ja mil­lä perusteilla?

        Luul­tavasti ennus­teet on tehty kohtu­ullisen oikein — perustuen käytet­tävis­sä olleeseen tietoon. Helsin­gin strate­gia satamien suh­teen on sen sijaan muut­tunut. Kymme­nen vuot­ta sit­ten ajatelti­in, että Län­sisa­ta­maan tehdään tilapäi­nen ter­mi­naali ja Her­ne­saa­reen kaavoite­taan myöhem­min pysyvä ter­mi­naali. Nyt pysyvä ter­mi­naali tehti­inkin Länsisatamaan.

      5. Helsinki_hoi_älä_jätä: Auto­jen mukana läh­tee myös laivat.
        Aluk­set ovat käytän­nössä kaik­ki ro-ro – aluk­sia joiden kan­nat­tavu­us on kiin­ni molem­mista, matkus­ta­jista ostoksi­neen ja autoista. Jos autot halu­taan pois on ain­oa toimi­va ratkaisu kaikkien satam­a­toim­into­jen siir­to Vuosaareen.

        Aluk­set siir­tyvät tarvit­taes­sa ripeästi maas­ta toiseen, jos niil­lä oper­oin­ti ei ole kan­nat­tavaa. Tilalle tulee sel­l­aisia aluk­sia, joil­la oper­oin­ti on kan­nat­tavaa. Eikä hait­taa, jos lip­pu­jen hin­nat hie­man nou­se­vat ja huvi­matkailu vähe­nee… Ja kumpi on enem­män kestävää kehi­tys­tä: että päivit­täin aamu­laival­la tulee töi­hin ja ilta­laival­la läh­tee; vai että majoit­tuu koko viikok­si ja käy viikon­lop­puisin kotona?

      6. CO2-päästö­jen kannal­ta laivali­iken­teen lisään­tymi­nen ei ole ihan ongel­ma­ton­ta. Hitaasti kulke­val­la laival­lakin henkilök­ilo­metrin päästöt ovat varsin korkeat. Jos käy päivit­täin töis­sä Helsingis­sä koko vuo­den, tästä aiheutuu karkeasti 3‑kertaiset CO2-päästöt ver­rat­tuna siihen, että asu­isi kakkosasun­nos­sa Helsingis­sä. Samal­la ehkä jäisi palka­s­takin isom­pi osa kiertämään Suomen kansantaloudessa…

  8. Pyörä­tun­neli ei ole vain pyöräil­i­jöille vaan siitä olisi kaikille sel­l­ainen hyö­ty, että pyöräi­ly vähenisi tun­tu­vasti Rautatiease­maa ympäröivil­lä teil­lä, jois­sa ase­mal­ta hor­toil­e­vat jalankulk­i­jat sekä siel­lä sukku­loi­vat tak­sit ja bus­sit joutu­vat jatku­vasti huomioimaan pyörät ja väis­telemään niitä.

    Nyky­istä käve­ly­tun­nelia ei ole pakko käyt­tää pyörän talu­tuk­seen, joten pyöräil­i­jät eivät sitä käytä sen enem­pää kuin autoil­i­jatkaan eivät vapaae­htois­es­ti ajele mitään hitai­ta kier­tor­e­it­te­jä, jos nopeampi reit­ti on saatavilla.

    1. Juuri näin. Tun­neli kor­vaisi kier­tor­e­itin rautatiease­man ympäri, mis­sä äkkiä lask­ien on kol­met liiken­neval­ot, kahdek­san eri­laista autoväylän (tak­sit, bus­sit, henkilöau­tot) yli­tys­tä, toinen moko­ma Helsin­gin vilkkaimpi­in kuu­lu­via suo­jateitä, pätkä yhdis­tet­tyä jalankulku- ja pyöräti­etä Ase­ma-auki­ol­la, pätkä autotiel­lä Itäisel­lä Teat­terikadul­la, pyörätiel­lä hor­toile­via jalankulk­i­joi­ta ja päälle pitäisi vielä varoa vas­taan­tule­via pyöräil­i­jöitä kapeal­la pyörätiellä…

      Onhan 26 miljoona paljon, mut­ta tämä olisi tosi tärkeä yhteys, mikä yhdis­täisi itäisen ja län­tisen kan­takaupun­gin. Se säästäisi varsin paljon aikaa ase­man kiertämiseen näh­den (oliko puhe neljästä min­uutista?), vähen­täisi onnet­to­muus­riskiä ja lisäisi pyöräilyä. 

      Kun ilmas­sa on jonkin­laista vas­takkainaset­telua pyöräil­i­jöi­den ja autoil­i­joiden välil­lä, niin maini­taan, että suun­nitel­laan­han autoil­i­joillekin 100 miljoo­nan moot­tori­tien liit­tymiä, mis­sä säästy­isi 20 sekun­tia mat­ka-aikaa. Eikös autoil­i­jatkin voisi välil­lä lait­taa “työn­tämään auton­sa tun­nelin läpi ja kan­ta­maan sen sit­ten por­tai­ta ylös” 😉

      Vieläkö tähän tun­nelisu­un­nitel­maan kuu­luu se ramp­pivir­i­tys? Jos kuu­luu, niin se pitäisi miet­tiä vielä uudelleen lop­pu­un asti.

      1. Laskin, että tuon tun­nelin kus­tan­nus on noin euro/käyttäjä. Aikasäästö on noin neljä min­u­ut­tia. Sitä voi ver­ra­ta Sörnäis­dten tun­neli­in, joka mak­saa 2 euroa/käyttäjä ja aikasäästö on noin minuutin.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Laskin, että tuon tun­nelin kus­tan­nus on noin euro/käyttäjä. Aikasäästö on noin neljä min­u­ut­tia. Sitä voi ver­ra­ta Sörnäis­dten tun­neli­in, joka mak­saa 2 euroa/käyttäjä ja aikasäästö on noin minuutin. 

        Kun ker­ran laske­maan alet­ti­in, täy­tyy huomioi­da myös eri käyt­täjien ajan hinta.
        Noiden mainit­tu­jen tun­nelei­den käyt­täjäryh­mät oli­si­vat eri­laisia joten ajal­lakin on eri kus­tan­nuk­set. Sen voi laskea vaik­ka käyt­täjien palka­s­ta ja mak­se­tu­ista veroista.

      3. Mihinkähän tuo väite tulo­jen eri­laisu­ud­es­ta perus­tuu? Onko sin­ul­la jokin tutkimusti­eto väit­teesi tuek­si vai pelkkää ennakkolu­u­loa? Mis­sään liiken­teen kan­nattafgvu­us­laskel­mas­sa ei ote­ta huomioon eroa mer­su­jan ja Lado­jen välillä.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Mihinkähän tuo väite tulo­jen eri­laisu­ud­es­ta perus­tuu? Onko sin­ul­la jokin tutkimusti­eto väit­teesi tuek­si vai pelkkää ennakkolu­u­loa? Mis­sään liiken­teen kan­nattafgvu­us­laskel­mas­sa ei ote­ta huomioon eroa mer­su­jan ja Lado­jen välillä.

        Oma­l­ta ja tut­tu­jen työ­paikoil­ta Helsin­gin keskus­tas­sa otet­tu täysin epäti­eteelli­nen (MUTU) otan­ta aiheesta tai sen vierestä:

        1) eniten tuot­ta­vat, eli kova palkkaisim­mat, käyt­tävät eniten henkilöautoa
        2) eniten tuot­ta­vat aja­vat eniten myös polkupyöräl­lä pitk­iäkin työmatkoja
        3) muut työn­tek­i­jät käyt­tävät enem­män julkista

        Oma kokon­aisuuten­sa ovat yhteiskun­nan toim­into­jen kannal­ta elin­tärkeät ihmiset, joil­la on han­kalat työa­jat. He käyt­tävät henkilö- tai paket­ti­au­toa, kos­ka muu­ta vai­h­toe­htoa ei ole: lääkärit, hoita­jat, putkimiehet jne. Heistä kaik­ki eivät ole kovapalkkaisia.

        Yksi syy tähän vinoumaan on pääkaupunkiseudun rakenne. Koko seudul­la on yksi ter­ve, län­si-euroop­palaiset mit­ta­pu­ut täyt­tävä lähiö, Kau­ni­ainen: oma kun­tayk­sikkö, pien­talois­sa 10 000 asukas­ta, raskas rata ja kail­la käve­ly­mat­ka ase­malle. Län­si-euroop­palai­sis­sa kaupungeis­sa pend­lataan enem­män myös ylem­mis­sä tulolu­okissa (tämäkin otan­ta on epäti­eteelli­nen, sisältäen muu­ta­man kaverin). Niis­sä on myös pend­laa­jia kaupun­gin sisäl­lä tehokkaasti jaka­va light rail ratkaisu tai metro. Bus­si ei kuu­lu kaupunkiin.

      5. MSL:

        Kun ilmas­sa on jonkin­laista vas­takkainaset­telua pyöräil­i­jöi­den ja autoil­i­joiden välil­lä, niin maini­taan, että suun­nitel­laan­han autoil­i­joillekin 100 miljoo­nan moot­tori­tien liit­tymiä, mis­sä säästy­isi 20 sekun­tia mat­ka-aikaa. Eikös autoil­i­jatkin voisi välil­lä lait­taa “työn­tämään auton­sa tun­nelin läpi ja kan­ta­maan sen sit­ten por­tai­ta ylös” 

        Joo nuo 100 miljoo­nan rampit voi puolestani jät­tää rakentamatta. 

        Mut­ta aika moni autoil­i­ja on Helsin­gin autopoli­ti­ikan “ansios­ta” eli pakot­ta­mana siir­tynyt julk­isi­in ja KÄVELEE keskus­tas­sa sen viimeisen kilo­metrin työ­paikalleen. On kum­mallista, että pyöräil­i­jät eivät viit­sisi hanuri­aan sat­u­las­ta nos­taa noin 100 metrin käve­lyä varten (nykyisessä tunnelissa). 

        Mis­tä Osmo löysit nuo 26 miljoon­aa uuden tun­nelin käyt­täjää? 26 miljoon­aa per vuosi, eli 71232 per päivä? Taitaa olla las­ket­tu vähän pitem­mälle ajalle. Fil­lar­is­tit on vähissä puo­let vuodes­ta eikä kaupunkipyöril­läkään aje­ta kuin 6 kk.

      6. Kyl­lä, sen tun­nelin on tarkoi­tus olla käytössä pidem­pään kuin yhden vuo­den ajan. Olin käyt­tänyt samaa viiden­pros­entin pääo­makus­tan­nus­ta molemmissa.

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä, sen tun­nelin on tarkoi­tus olla käytössä pidem­pään kuin yhden vuo­den ajan. Olin käyt­tänyt samaa viiden­pros­entin pääo­makus­tan­nus­ta molemmissa.

        Tun­neli jäi siis pöy­dälle lau­takun­nas­sa. Onko tietoa mitä Rauta­va ajaa takaa?

        Kan­natan pyöräi­lyn lisään­tymistä ja lisään­tymi­nen edel­lyt­tää parem­pia yhteyk­siä eri­tyis­es­ti keskus­tas­sa. Tun­nelis­sa on mielestäni kak­si ongel­maa eli jul­met­tu hin­ta­lap­pu ja län­sipäähän tule­va kier­reramp­pi, jon­ka veikkaan muo­dos­tu­van sumpuk­si kun osa porukas­ta joutuu sen talut­ta­maan molem­pi­in suun­ti­in. Ja kun vilkkaana aikana riit­tävän moni talut­taa niin käytän­nössä kaik­ki talut­taa. (Kol­man­te­na raken­nu­saikaiset (2 vuot­ta) hai­tat junali­iken­teelle. Voipi olla että junat aika ajoin eivät aja per­ille saak­ka vaan jäävät Pasi­laan.) Näistä syistä johtuen paras vai­h­toe­hto olisi lait­taa pyöräil­i­jät käyt­tämään nyky­istä alikulkua talut­ta­mal­la + lisäämäl­lä län­sipäähän suju­vampi ulostu­lo eli uusi luiska. Arvaus ratkaisun hin­ta­la­puk­si alle 1 miljoona.

        Jos em. ratkaisulle on jokin ylipääsemätön este (muu kuin se, että fil­lar­is­tit eivät jak­sa talut­taa reilua 100 metriä), niin toisek­si paras vai­h­toe­hto olisi sil­taratkaisu. Tehtäköön sen län­sipäähän vas­taa­va kier­reramp­pi jos se ker­ran on toimi­va ratkaisu. Tähän paket­ti­in saisi tun­nelin kus­tan­nuk­sil­la uuden kevyen liiken­teen sil­lan Kaisaniemen ja Sil­tasaaren välille, jota ilman verkos­to jää vähän torsoksi.

        Ja run­saasti EU-rahoi­tus­ta han­kkeisi­in, kiitos.

      8. Pyöräil­i­jä ei talu­ta sataa metriä, kos­ka voi kiertää Kai­vokadun kaut­ta. Voisi­han siitä nytkin “oikaista” jos on valmis talut­ta­maan, mut­ta kukaan ei talu­ta vaan kiertää.

      9. vk: Tun­neli jäi siis pöy­dälle lau­takun­nas­sa. Onko tietoa mitä Rauta­va ajaa takaa?

        Kan­natan pyöräi­lyn lisään­tymistä ja lisään­tymi­nen edel­lyt­tää parem­pia yhteyk­siä eri­tyis­es­ti keskus­tas­sa. Tun­nelis­sa on mielestäni kak­si ongel­maa eli jul­met­tu hin­ta­lap­pu ja län­sipäähän tule­va kier­reramp­pi, jon­ka veikkaan muo­dos­tu­van sumpuk­si kun osa porukas­ta joutuu sen talut­ta­maan molem­pi­in suun­ti­in. Ja kun vilkkaana aika­nari­it­tävän moni talut­taa niin käytän­nössä kaik­ki talut­taa. (Kol­man­te­na raken­nu­saikaiset (2 vuot­ta) hai­tat junali­iken­teelle. Voipi olla että junat aika ajoin eivät aja per­ille saak­ka vaan jäävät Pasi­laan.) Näistä syistä johtuen paras vai­h­toe­hto olisi lait­taa pyöräil­i­jät käyt­tämään nyky­istä alikulkua talut­ta­mal­la + lisäämäl­lä län­sipäähän suju­vampi ulostu­lo eli uusi luiska. Arvaus ratkaisun hin­ta­la­puk­si alle 1 miljoona.

        Jos em. ratkaisulle on jokin ylipääsemätön este (muu kuin se, että fil­lar­is­tit eivät jak­sa talut­taa reilua 100 metriä), niin toisek­si paras vai­h­toe­hto olisi sil­taratkaisu. Tehtäköön sen län­sipäähän vas­taa­va kier­reramp­pi jos se ker­ran on toimi­va ratkaisu. Tähän paket­ti­in saisi tun­nelin kus­tan­nuk­sil­la uuden kevyen liiken­teen sil­lan Kaisaniemen ja Sil­tasaaren välille, jota ilman verkos­to jää vähän torsoksi.

        Ja run­saasti EU-rahoi­tus­ta han­kkeisi­in, kiitos.

        Olen täs­mälleen samaa mieltä. Yhtä tun­nelia lisää raitei­den ali ei pidä alkaa rak­en­ta­maan kovin hep­posin perustein. Sil­ta parem­pi, tai luiskat nykyiseen tun­neli­in. Myös hissi­vai­h­toe­htoa voisi miettiä.

      10. vk: Joo nuo 100 miljoo­nan rampit voi puolestani jät­tää rakentamatta. 

        Mut­ta aika moni autoil­i­ja on Helsin­gin autopoli­ti­ikan “ansios­ta” eli pakot­ta­mana siir­tynyt julk­isi­in ja KÄVELEE keskus­tas­sa sen viimeisen kilo­metrin työ­paikalleen. On kum­mallista, että pyöräil­i­jät eivät viit­sisi hanuri­aan sat­u­las­ta nos­taa noin 100 metrin käve­lyä varten (nykyisessä tunnelissa). 

        Mis­tä Osmo löysit nuo 26 miljoon­aa uuden tun­nelin käyttäjää?26 miljoon­aa per vuosi, eli 71232 per päivä? Taitaa olla las­ket­tu vähän pitem­mälle ajalle. Fil­lar­is­tit on vähissä puo­let vuodes­ta eikä kaupunkipyöril­läkään aje­ta kuin 6 kk.

        Tuo 26 miljoon­aa lie­nee tun­nelin kus­tan­nus euroina, se ei käsit­tääk­seni ole käyt­täjien määrä. 

        Ver­tailun vuok­si Baanan Twit­ter-laskuri näyt­ti puoli tun­tia sit­ten 899 979 pyöräilijää. 

        Lisäk­si arvu­ut­te­len, että tosi­asial­lis­es­ti ketään ei ole *pakotet­tu* hylkäämään autoaan edes kilo­metrin päähän, vaan ihmiset ovat tehneet ratio­naalisen laskel­man henkilöko­htai­sista pref­er­ens­seistään ja toden­neet, että se mikä ennen oli järkevää, ei enää ole.

  9. Tont­ti Repo­nen oylle. Eikös näin toimit­tu Jätkäsaaren Paasir­an­nas­sa vajaat 10 v sit­ten? Lem­minkäi­nen voit­ti tar­jouskil­pailun johon kuu­lui vapaara­hoit­teinen vuokrako­rt­teli, hitas kort­teli ja kak­si vapaara­hoit­teista omis­tusasun­toko­rt­telia. Mis­sähän tuo menet­te­ly out­oine hin­noit­teluineen hyväksyttiin?

  10. Jätkäsaaren liiken­neon­gel­mat ja satama:

    Jätkäsaaren liiken­neon­gelmien juurisyy ei ole katu­verkon puut­teel­lisu­udessa. Ongel­ma on siinä, että laivoil­ta purkau­tuu stokas­tis­es­ti auto­ja yli katu­verkon kestokyvyn. Kan­takaupun­gin liikenne sumput­tuu pitkälle Etu-Töölöön, ja paikalliset jumi­u­tu­vat ruuhki­in laivali­iken­teen keskelle.

    Halvin ratkaisu ongel­maan olisi tahdis­taa Län­sisa­ta­man liiken­neval­ot vihreään aal­toon Hieta­lah­den­ran­nan ja Meche­lininkadun alkupään liiken­neval­o­jen kanssa. Samal­la laivo­jen tuloli­iken­net­tä pitäisi erikoispitkil­lä punaisil­la val­oil­la ”tauot­taa” s.e. auto­jono purkau­tu­isi tasaisem­min osak­si liiken­nevir­taa. Jono siis siir­ty­isi Tyy­nen­merenkadun ja Hieta­lah­den­ran­nan sekä Hieta­lah­den­ran­nan ja Porkkalankadun risteyk­sistä satama-alueelle.

    Toimi­vam­man kaupunkili­iken­teen ja ruuhkien vält­tämisen hin­tana olisi laivo­jen hitaampi purku Län­sisa­ta­mas­sa. Tämä taas ohjaisi Via Balti­caa Vuosaa­reen, jos­sa laival­ta pää­sisi nopeam­min tien päälle.

  11. “Alueen olisi aika luon­te­vaa kuu­lua Vantaaseen”

    Niin olisi, mut­ta ilmeis­es­ti ei kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton mielestä. Katu­verkko näyt­tää siltä, että se on tahal­laan tehty mah­dol­lisim­man huonos­ti Van­taan puolelle yhdistyväksi.

  12. “Jot­ta pysäköidyt autot eivät estäisi lumen auraus­ta, pyritään siihen, että kapeil­la kaduil­la jalka­käytävä on toisel­la puolel­la kat­ua ja pysäköidyt autot toisel­la puolel­la, jos pysäköin­tiä on nyt molem­mil­la puo­lil­la, se olisi jatkos­sa vain toisel­la puolel­la tai olisi toiselta puolelta kiel­let­ty työaikaa ja niin edelleen. Tämä vähen­tää vähän pysäköin­tipaikko­jen määrää, mut­ta puh­taanapi­to tehos­tuu huomattavasti.”

    Yleis­es­ti näi­den kapei­den katu­jen kun­nos­s­api­to on niin heikkoa, että ei useinkaan ole havait­tavaa eroa, onko auto­ja estämässä lumen auraus­ta vai ei. Mut­ta kun auto­ja seisote­taan päivisin vain toisel­la puolel­la, saa lev­eä katu­ti­la aikaan sen, että vauhdit nou­se­vat hur­jik­si. Kun ennen piti pujotel­la auto­jen välis­sä, nyt on käytössä lev­eä kiihdy­tyskaista. Myös tähän tulisi puut­tua uud­is­tuk­sen yhtey­dessä kaven­ta­mal­la katu­ti­laa sään­nöl­lisin välein, esimerkik­si istu­tuksin. Muuten jää lap­sia alle ja auto­jen aiheut­ta­ma melu ja pöly lisääntyy.

    Ellei koskaan ole pyöräil­lyt keskus­tas­sa itä-län­sisu­un­nas­sa, niin jo kart­taakin kat­so­ma­l­la luulisi ole­van selvää, että pyöräi­lylle tarvi­taan poikit­taisy­hteys Kaisaniemen kohdalle. Ja tun­neli on ain­ut toteut­tamiskelpoinen vai­h­toe­hto. 26 miljoon­aa ei voi olla ongel­ma niin kauan kuin autoille raken­netaan 5 ker­taa kalli­impia jär­jeste­ly­itä, viimek­si Pasi­laan ja Hert­toniemeen, seu­raavak­si Sörnäisiin.

    Humal­lah­den baana sen­tään meni läpi. On suo­ras­taan outoa, kun samat ihmiset, jot­ka aja­vat autoil­laan lento­kent­tämäisen tasaista Län­siväylää, edes kehtaa­vat ihme­tel­lä, mik­si pyöräväylien pitäisi olla edes suun­nilleen yhtä tasaisia. Tai ehdot­ta­vat pyörän taluttamista.

    1. Koti-isä:

      Humal­lah­den baana sen­tään meni läpi. On suo­ras­taan outoa, kun samat ihmiset, jot­ka aja­vat autoil­laan lento­kent­tämäisen tasaista Län­siväylää, edes kehtaa­vat ihme­tel­lä, mik­si pyöräväylien pitäisi olla edes suun­nilleen yhtä tasaisia. Tai ehdot­ta­vat pyörän taluttamista.

      Län­siväyläl­lä pyöräti­et ovat kyl­lä ihan yhtä tasaisia kuin autotiekin. Ja Paciuk­senkadul­la Meilahdessa autoil­la on ylämä­ki, mut­ta pyöräil­i­jöil­läkö ei saisi olla?

      1. Ylämäk­iä ja alamäk­iä: Län­siväyläl­lä pyöräti­et ovat kyl­lä ihan yhtä tasaisia kuin autotiekin. Ja Paciuk­senkadul­la Meilahdessa autoil­la on ylämä­ki, mut­ta pyöräil­i­jöil­läkö ei saisi olla?

        Oletko koskaan pyöräil­lyt Länkkäri päästä päähän? Espoos­sa sosial­isoiti­in ranto­ja miljoonil­la, vaik­ka sama raha olisi ollut oikeasti hyö­tykäytössä Län­siväylän pyörätei­den parantamisessa. 

        Paciuk­sekatu toimii, kun­han kevyen­li­iken­teen väylän yläpää muo­toil­laan uudelleen tur­val­lisek­si ja Paciuk­senkadul­ta lähtevä pyörä­tien pätkä Seurasaar­en­tiel­lä pois­te­taan. Jälkim­mäi­nen on todel­la vaar­alli­nen! Tuos­sakin on paljon tur­val­lisem­paa ajaa kadulla.

        Seurasaar­en­tien toisel­la puolel­la ole­va jalka­käytävän pätkä, joka ei joh­da mihinkään, on sen sijaan hyvä muut­taa yksisu­un­taisek­si pyörätiek­si ylös mäkeä.

  13. Eikö Helsin­gin kaupun­ki voi sanoa VR:lle, että nyt ne pyörät tulee sinne tun­neli­in? Ylipäätään ei pitäisi todel­lakaan olla VR:n asia kom­men­toi­da mihinkään muu­ta kuin että “kyl­lä isäntä”.

    1. Krtek:
      Eikö Helsin­gin kaupun­ki voi sanoa VR:lle, että nyt ne pyörät tulee sinne tun­neli­in? Ylipäätään ei pitäisi todel­lakaan olla VR:n asia kom­men­toi­da mihinkään muu­ta kuin että “kyl­lä isäntä”.

      Tot­takai vois sanoa mut­ta mitä pyöril­lä siel­lä tun­nelis­sa tekee? Käy kan­ta­mas­sa pyörääsi län­sipään por­tai­ta muu­ta­ma ker­ta ylös alas ja tule ker­tomaan miten paljon nykyi­nen tun­neli helpot­taa pyöräilyä.

  14. Onkos Vuosaari kun­nos­sa ja voiko lai­vat siirtää sinne? Raken­netaan vain metro ja laivaväylä ja ter­mi­naali sinne vuosaa­reen niin koh­ta on tyh­mät tur­is­tit siellä

  15. Kysymys kuu­luu: mil­lä taval­la käytet­tynä 26 miljoon­aa paran­taa mah­dol­lim­man mon­en pyöräil­i­jän arkea. Se on oikeasti hyvin paljon rahaa.

    Epäil­isin että jos­sain muus­sa kuin tuos­sa kohdas­sa (vaik­ka apu­lais­pormes­tari voisikin taas poseer­a­ta ja kerätä puolueelleen ääniä uuden väylän ava­jai­sis­sa — vaik­ka ei edes saa niitä ole­mas­saole­vi­akaan pidet­tyä ajokuntoisina).

    1. Pere­grine:
      Kysymys kuu­luu: mil­lä taval­la käytet­tynä 26 miljoon­aa paran­taa mah­dol­lim­man mon­en pyöräil­i­jän arkea. Se on oikeasti hyvin paljon rahaa.

      Epäil­isin että jos­sain muus­sa kuin tuos­sa kohdas­sa (vaik­ka apu­lais­pormes­tari voisikin taas poseer­a­ta ja kerätä puolueelleen ääniä uuden väylän ava­jai­sis­sa – vaik­ka ei edes saa niitä ole­mas­saole­vi­akaan pidet­tyä ajokuntoisina).

      Ihan aiheelli­nen point­ti, ja olen itsekin sitä mieltä, että “baana­ma­nia” mas­si­ivi­sine maan­si­ir­toi­neen on välil­lä itse­tarkoituk­sel­lista pyöräi­lyyn kor­vamerkat­tu­jen raho­jen haaskaus­ta. Mon­esti olisi järkeväm­pää käyt­tää rahaa nyky­is­ten pyöräre­it­tien ylläpi­toon, pie­neen paran­telu­un ja vaik­ka suurem­man kilo­metrimäärän talvikunnossapitoon.

      Toisaal­ta baana­ma­nia on sikäli ymmär­ret­tävää, että vaik­ka se on kallista, se on poli­it­tis­es­ti mah­dol­lista ja help­poa. Helsingis­sä ei ole käytän­nössä mah­dol­lista ottaa autoil­ta kaisto­ja tai parkkipaikko­ja ilman henkisten kehyskun­ta­lais­ten jär­jetön­tä itkua. Sik­si kalliskin pyörä­tun­neli on virkamies­näkökul­mas­ta helpom­pi ratkaisu kuin ehdot­taa mitään, mis­sä autoil­ta ote­taan kaupunki­ti­laa pyörille. Ei kukaan jak­sa niitä keskus­tan näivet­tymiskli­seitä kuun­nel­la lop­ut­tomasti. On jo niin mon­ta ker­taa näivettynytkin.

      Mitä sit­ten tulee rat­api­han este­vaiku­tuk­sen pois­tamiseen, niin siinä ei yksinker­tais­es­ti ole tun­nelille vai­h­toe­hto­ja. Tai lähin­nä vai­h­toe­hto on siiv­ota junat maan alle, mut­ta jos pyöräl­lä pitäisi suju­vasti päästä Baanal­ta Krunaan/Hakikseen, niin se on halvem­pi tai kalli­impi tun­neli joka tapauksessa.

  16. “Jotenkin on epä­tyy­dyt­tävä tilanne, että Jätkäsaari pilataan oluenhakuautoilla.”

    Selkein ratkaisu olisi tietenkin loba­ta ankarasti eduskun­nan suun­taan että alko­holin verkkomyyn­ti sal­lit­taisi­in. Lop­puisi olu­en­hakureis­sut äkkiä kun saman lastin saisi koti­inkul­jetet­tuna viro­laiseen hintaan. 

    Vielä kun tehdään joku järkevä palvelumyyn­ti­jär­jestelmä, niin se lap­pari voidaan kul­jet­taa suo­ma­laisen osta­jan kotiovelle suo­raan Lahdes­ta, ilman että sitä tarvit­sisi kul­jet­taa kah­teen ker­taan lah­den yli jot­ta hin­ta laskisi.

    1. arkkite­hti:
      “Jotenkin on epä­tyy­dyt­tävä tilanne, että Jätkäsaari pilataan oluenhakuautoilla.”
      Selkein ratkaisu olisi tietenkin loba­ta ankarasti eduskun­nan suun­taan että alko­holin verkkomyyn­ti sal­lit­taisi­in. Lop­puisi olu­en­hakureis­sut äkkiä kun saman lastin saisi koti­inkul­jetet­tuna viro­laiseen hintaan. 

      Vielä kun tehdään joku järkevä palvelumyyn­ti­jär­jestelmä, niin se lap­pari voidaan kul­jet­taa suo­ma­laisen osta­jan kotiovelle suo­raan Lahdes­ta, ilman että sitä tarvit­sisi kul­jet­taa kah­teen ker­taan lah­den yli jot­ta hin­ta laskisi. 

      Kyl­lähän sinne Tali­naan men­nään muis­takin syistä kuin vain olut­ta osta­maan. Siel­lä on ren­nom­pi meninin­ki nyt yleen­sä, ja siel­lä ollessa kokee ole­vansa ulkomailla.

      Har­mi että Venäjä on ajanut itsen­sä sel­l­aiseen umpiku­jaan län­si­mai­hin näh­den että kukaan ei halua matkus­taa sinne.
      300 km päässä Helsingistä olisi Viipuri ja 400 km päässä Pietari, (junal­la 2.5 — 3.5 tun­tia) jot­ka tar­joaisi­vat elämyk­siä ja hal­paa olut­ta, mut­ta se viisu­mi, se viisu­mi! Jos Venäjän matkailu kään­ty­isi nousu­un niin se näky­isi siinä että Tallinnan laivali­ikenne ja sitä kaut­ta Helsin­gin län­sisa­ta­man liikenne aset­tuisi nor­maal­im­malle tasolle.

  17. Pyöräi­ly on _liikenne_muoto siinä mis­sä ratikat, metro tai henkilöau­to. Se ei ole pelkästään huvit­telua, kuten mon­es­ta tän­nekin kir­joite­tus­ta kom­men­tista pystyy tulk­it­se­maan. Helsingis­sä suun­nit­teli­jat alka­vat viimein ymmärtää kaik­ki liiken­nemuodot vai­h­toe­htoina, joil­la kaupungis­sa liiku­taan. Sik­si on aivan oikein, että pyöräli­iken­net­täkin suju­voite­taan ja mah­dol­lis­te­taan suo­rat ja nopeat väylät. Pyörän kan­tamisen pitämi­nen ihan riit­tävänä on sama kuin hyväksyt­täisi­in, että yhdel­lä keskeisel­lä kadun­pätkäl­lä on aivan ok työn­tää autoa.

    Jos kat­soo liiken­nein­vestoin­te­ja absolu­ut­tisi­na sum­mi­na, ovat Helsingis­sä kaik­keen muuhun kuin henkilöau­toli­iken­teeseen investoita­vat määrät aika nap­pikaup­paa. Juuri hyväksyt­ti­in Sörnäis­ten tun­neli, johon pystytään tuos­ta vaan lait­ta­maan selvästi yli 100 miljoonaa. 

    Kaik­ki liiken­teen suju­voit­ta­mi­nen on hyvä asia. Eri muodot eivät ole vas­takkaisia toisilleen vaan eri­laisia tapo­ja, joil­la kaupungis­sa liiku­taan. Keskus­tas­sa jalan paljon liikku­vana toiv­otan ter­ve­tulleek­si kaik­ki investoin­nit, jot­ka siirtävät pyöräil­i­jät omille väylilleen henkilöau­to­jen ja joukkoli­iken­teen lailla.

  18. Mik­sei kaupun­ki raken­na Vuosaa­reen sitä toimi­vaa sata­maa? Nykyi­nen Län­sisa­ta­man liikenne vaan sinne. Laivaväylä lev­eäm­mäk­si ja metro ja ter­mi­naali­in suo­raan met­ros­ta ja tie onkin jo valmis.

  19. Juu pahat remat verolle, mut­ta se nyt on sama onko se cit­tarin rikkai­ta vai raken­nustyö­maan tai sata­man. Kaikille vero. Ja kiel­to tul­la kaupunkiin.

  20. Noista HITAS asun­nosi­ta ja muista markki­nahäir­iöistä pitää päästä eroon.

Vastaa käyttäjälle Miko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.