Kokoomus haluaa kaataa Hämeentien joukkoliikennekadun

Ris­to Rauta­va ja Piia Pakari­nen kir­joit­ti­vat Helsin­gin Sanomis­sa, että Hämeen­tien muut­tamista joukkoli­iken­nekaduk­si on lykät­tävä, kos­ka se osuu muuten han­kalasti yhteen muun muas­sa Hakaniemen sil­lan remon­tin kanssa.

Kir­joi­tus ei tähdän­nyt remon­tin lykkäämiseen vaan sen kumoamiseen. Lykkäämisessä ei nimit­täin ole mitään järkeä ja sen kir­joit­ta­jat tietävät itsekin. Hämeen­tie menee joka tapauk­ses­sa laa­jaan remont­ti­in, kos­ka ratikkakiskot on uusit­ta­va joka tapauk­ses­sa. Niiden kulu­mista ei voi lykätä äänestyspäätöksellä.

Jos joukkoli­iken­nekadun rak­en­tamista lykät­täisi­in, katu joudut­taisi­in avaa­maan kah­teen ker­taan niin, että kus­tan­nuk­set läh­es kaksinker­tais­tu­vat. Joukkoli­iken­nekatu edel­lyt­tää myös kisko­jen siirtämistä, joten siis myös kisko­työt pitäisi tehdä kah­teen kertaan.

Pelko, että Hämeen­tien muut­ta­mi­nen joukkoli­iken­nekaduk­si eristäisi keskus­tan on lähin­nä kum­malli­nen ja senkin kir­joit­ta­jat tietävät ihan hyvin. Tehty­jen simu­loin­tien mukaan Hämeen­ti­etä nyt käyt­tävät autoil­i­jat menet­tävät mat­ka-ajas­sa noin puoli min­u­ut­tia ja joukkoli­iken­teen käyt­täjät voita­vat selvästi yli min­uutin. Kun joukkoli­iken­teen käyt­täjiä on Hämeen­tiel­lä moninker­tainen määrä autoil­i­joi­hn ver­rat­tuna, keskimääräi­nen mat­ka-aika lyhe­nee joukkoli­iken­nekadun ansios­ta, ei pitene.

Samas­sa yhtey­dessä raken­netaan Hämeen­tielle myös pyöräti­et. Se, että liikenne nyt toimii jotenkin ilman pyöräteitä, johtuu vain siitä, että pyöräil­i­jät rikko­vat lakia.

Jos pyöräil­i­jät ajaisi­vat Hämeen­tiel­lä joukkoli­iken­nekaistaa pitkin niin kuin laki vaatii, bussien mat­ka-aika pitenisi huo­mat­tavasti; eri­tyis­es­ti pohjoiseen päin ajet­taes­sa, kos­ka fil­lar­it kiipeävät ylämäkeä hitaasti.

Pelot­telu Hakaniemen sil­lan uud­is­tamisel­la vih­jaa asi­aan pere­htymät­tömälle, että sil­ta olisi työn aikana poik­ki. Ei ole, ellei se sit­ten omia aiko­jaan rom­ah­da. Sil­lan län­sipuolelle raken­netaan ensin uusi sil­ta ja kun se on valmis, van­ha pure­taan. Liikenne sil­lal­la kul­kee ongelmitta.

Joko kir­joi­tus oli pelkkää kokoomuk­sen hen­gen nos­ta­tus­ta ennen vaale­ja, tai sit­ten kokoomuk­ses­sa on havait­tu, että demarien nykylin­ja on aika ben­sankatkuinen niin, että joukkoli­iken­net­tä, käve­lyä ja pyöräi­lyä suos­in­ut liiken­nepoli­ti­ik­ka voidaan kokoomuk­sen, demarien ja perus­suo­ma­lais­ten voimin palaut­taa autoilua lisääväksi.

= = =

Se, että tämä kir­joi­tus on viikon myöhässä, johtuu siitä, että olemme juuri muut­ta­neet uuteen asuntoon.

55 vastausta artikkeliin “Kokoomus haluaa kaataa Hämeentien joukkoliikennekadun”

  1. Luul­tavasti noiden simu­loin­tien lop­putu­lok­si­in voi olen­nais­es­ti vaikut­taa monil­la oletuksilla.

    Nykyään autoil­i­ja joutuu pysähtymään useim­miten kaikissa tai ainakin melkein kaikissa Hämeen­tien liiken­neval­ois­sa. (Tämä on tosin tilanne kaikil­la keskus­tan pääväylil­lä). Näin mat­ka-aika muo­dos­tuu moniker­taisek­si ver­rat­tuna siihen, että annet­taisi­in liiken­teen kulkea vihreässä (!!!) aal­los­sa (!!!!!). Olen itse ajanut Hämeen­ti­etä sään­nöl­lisen epäsään­nöl­lis­es­ti noin 35 vuot­ta. Liiken­neval­o­jen ryt­mi­tys muutet­ti­in ehkä 10 vuot­ta sit­ten ilmeis­es­ti jonkun vihertävän liiken­neval­o­su­un­nit­teli­jan toimes­ta. Samoin muuten bus­sitkin seiso­vat samoissa valoissa…

    Eli jos simu­loin­nin ver­tailu­un otet­taisi­in mukaan toimi­va vihreä aal­to, niin sitä käyt­täen autoil­i­jat voit­taisi­vat use­am­man minuutin.

    Tuona 35 vuo­den aikana ei muuten Hämeen­tien ylämä­keen pyöräil­i­jöistä juurikaan havain­to­ja ole. Alamä­keen meni­jöitä on sat­tunut noin joka 20. ker­ta eli aika har­voin. Saas nährä paljonko pyöräteil­lä on käyttäjiä.

    Toki jos Osmon esit­tämät fak­tat pitävä paikkansa, niin Rauta­van ehdo­tus on kyl­lä harv­inaisen tökerö.

    Vastaa

    1. Jos halu­at vihreän aal­lon, kumpaan suun­taan halu­at sen, etelään vai pohjoiseen. Molem­pi­in suun­ti­in ei onnis­tu yhtä aikaa. Minkä liiken­nevä­li­neen mukaan halu­at sen asetet­tavak­si, bussien, ratikoiden vai autojen?

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos halu­at vihreän aal­lon, kumpaan suun­taan halu­at sen, etelään vai pohjoiseen. Molem­pi­in suun­ti­in ei onnis­tu yhtä aikaa. Minkä liiken­nevä­li­neen mukaan halu­at sen asetet­tavak­si, bussien, ratikoiden vai autojen?

        Ruuhkan suun­taan tietysti. Aamul­la keskus­taan ja iltapäiväl­lä ulos. Tosin pitäisi kyl­lä onnis­tua samanaikaises­ti molem­pi­in suun­ti­in kun­han vasem­malle kään­tyviä ei ole (kuten esim. Man­skul­la nykyään ei melkein mis­sään risteyk­sessä ole).

        Tuo val­o­jen ryt­mi­tys ei siis toi­mi nykyään bus­seillekaan. Samoissa val­ois­sa seisovat.

      2. Ei vihreä aal­to ole mah­dolli­nen kuin yhteen suun­taan ker­ral­laan, ellei lähde­tä siitä, ettei kadun ylit­tämistä kiel­letä sivuteiltä tulevilta.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Ei vihreä aal­to ole mah­dolli­nen kuin yhteen suun­taan ker­ral­laan, ellei lähde­tä siitä, ettei kadun ylit­tämistä kiel­letä sivuteiltä tulevilta. 

        Vihreä aal­to voisi olla Hämeen­ti­etä pitkin keskus­tan suun­taan ja Sörnäis­ten rantati­etä pitkin keskus­tas­ta pois­päin. Muuten vihreät aal­lot keskus­tas­ta pois­päin ovat tärkeämpiä kuin keskus­taan päin, johtuen sata­mali­iken­teestä. Sata­maan men­nessä rekat ja autot voivat ajaa por­raste­tusti pidem­män ajan kulues­sa, mut­ta kun lai­va purkaa ker­ral­la lastin­sa sata­maan, tulee ruuh­ka ja suju­va pois­tu­mis­mah­dol­lisu­us on tärkeää, ettei katu­verkko tukkeudu.

    2. vk:
      Luul­tavasti noiden simu­loin­tien lop­putu­lok­si­in voi olen­nais­es­ti vaikut­taa monil­la oletuksilla.

      Keskeinen ongel­ma autoil­i­joiden kannal­ta kan­takaupun­gin liiken­nes­imu­loin­neis­sa on volyymit. Hämeen­tiel­lä liikkuu myös maan pin­nal­la huo­mat­tavasti enem­män joukkoli­iken­nematkus­ta­jia kuin autoil­i­joi­ta, use­ampik­er­tainen määrä. Täl­löin käytän­nössä on niin, että mikä tahansa muu­tos, joka hidas­taa joukkoli­iken­net­tä, kas­vat­taa kokon­ais­mat­ka-aiko­ja ja mikä tahansa muu­tos, joka nopeut­taa joukkoli­iken­net­tä, vähen­tää kokonaismatka-aikoja. 

      Ts. autoil­i­joiden eduk­si kan­nat­taa teo­ri­as­sa toteut­taa vain sel­l­aisia han­kkei­ta, jot­ka eivät vaiku­ta hidas­tavasti joukkoli­iken­teeseen. Sit­ten han­kkei­den pitäisi vielä olla taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavia, eli mak­saa väem­män kuin on hyödyt. Jos autoli­iken­net­tä on kadul­la vähän, tai sitä on vähän suh­teessa joukkoli­iken­teeseen, kuten Hämeen­tiel­lä, ei toden­näköis­es­ti ole kan­nat­tavaa edis­tää autoilua mitenkään, vaan päin vas­toin, autoilul­ta tilaa ja oikeuk­sia otta­mal­la saadaan nopeutet­tua joukkoliikemnettä.

      Hämeen­tie on tietyssä mielessä alku. Isoin tap­pelu on luvas­sa, kun Man­skua ale­taan remon­toimaan pikaraiti­otiekelpoisek­si. Joukkoli­iken­nematkus­ta­jia on val­tavasti, jo pelkästään raitio­vaunuis­sa yli 40k matkus­ta­jaa päivässä ja kasvupo­ten­ti­aali laa­jen­nusten myötä merkit­tävä, mut­ta toki väylä on tärkeä myös autoliikenteelle.

      Vastaa

  2. Kiitok­set sel­ven­nyk­ses­tä. Olikin aika kum­mallisen oloinen julk­i­t­u­lo. Vaalithan sen tietenkin saa aikaan, mut­ta kuitenkin.

    Vastaa

  3. Kalli­ik­si kausipyöräil­i­jät tule­vat Helsingille, varsinkin kun eivät vaivaudu edes käyt­tämään vier­essä ole­via pyöräteitä. — Leuhko­ja, nok­ka pystyssä pyöräile­viä idioot­te­ja riittää. 

    Lin­nun­ti­etä ja muista piit­taa­mat­ta tuhoaa kaupunkiso­pu­soin­tua. — Lin­tu­jen päälle ja karku­un, lin­tu­jen viimeiset het­ket ovat surullista seu­rat­tavaa, samoin ontu­vat ja halvautuneet.

    Vastaa

    1. Anne Mat­ti­la-Borg:
      Kalli­ik­si kausipyöräil­i­jät tule­vat Helsingille, varsinkin kun eivät vaivaudu edes käyt­tämään vier­essä ole­via pyöräteitä. — Leuhko­ja, nok­ka pystyssä pyöräile­viä idioot­te­ja riittää. 

      Päin vas­toin. Kausipyöräi­lykin aut­taa kun­non ylläpitämiseen. Jak­saa sit­ten paiskia duu­nia ja mak­saa vero­ja, että elämän­ta­pa-autoile­vien tal­i­pal­lo­jen ter­veydey­den­huoltomenot saadaan katetuksi.

      Vastaa

  4. Pyöräil­i­jänä en ymmär­rä mik­si vähiä pyöräi­lyyn varat­tu­ja investoin­ti­ra­ho­ja tuh­lataan Hämeen­tiehen, kun vier­essä kul­kee Sörnäis­ten Rantatie. Hämeen­tie nousee ylämä­keen noin 20m korkeuseron kilo­metrin matkalla Hakaniemen toril­ta Kurvi­in, kun Rantatie kul­kee tasaisella.

    Pyöräre­it­ti Sörnäisten/Hermannin rantatei­den kaut­ta, Teuras­ta­mon alueen läpi kulkie, Ara­bi­aan ei olisi kuin 200–300 metriä Hämeen­tien yhteyt­tä pidem­pi, mut­ta todel­la paljon pyöräi­lyä kan­nus­tavampi ja edis­tävämpi tasaisuuten­sa ja tilan (pyörätie voi olla reilusti eril­lään muus­ta liiken­teestä) ansios­ta. Todel­li­nen baana pohjoiseen/koilliseen.

    Helsin­gin Vihrei­den mukaan pyöräil­i­jät eivät jak­sa 5m korkeuseroa sil­lalle jos rat­api­han yli­tys tehdään sil­tavai­h­toe­hdol­la. Miten ihmeessä he sit­ten voivat tuon 20 metriä polkea. Vai ovatko vihrei­den argu­men­tit tässä kohtaa eri­laiset? Toki ymmär­rän, ettei pyöräil­i­jöi­den kannal­ta parem­pi ratkaisu häir­it­sisi tarpeek­si autoilua, joten kait mei­dän pyöräil­i­jöi­den on se jaksettava.

    Vastaa

    1. Voitko käyt­tää Sörnäis­ten rantati­etä riip­puu tietysti siitä, mihin olet menossa.Hämeentiellä on loi­va ylämä­ki, mut­ta nousu Sörnäis­ten rantatieltä ylös Juna­tien kohdal­la on paljon jyrkempi.
      Nousu radan yli ei ole viisi metriä vaan paljon enem­män. Ei ole kyse siitä, kuin­ka pitkä on nousu vaan kuin­ka jyrkkä se on. Jos sin­ul­la on kak­si las­ta fil­lar­in edessä, aika raskas­ta on men­nä yläs jyrkkiä nousuja.
      Jostain syys­tä autot eivät pääse ylös viit­tä pros­ent­tia jyrkem­pää luiskaa, minkä vuok­si tun­nelei­hin pitää tehdä mah­dot­toman pitkät kaupunki­raken­net­ta hait­ta­vat nousut..

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        […] Jostain syys­tä autot eivät pääse ylös viit­tä pros­ent­tia jyrkem­pää luiskaa, minkä vuok­si tun­nelei­hin pitää tehdä mah­dot­toman pitkät kaupunki­raken­net­ta hait­ta­vat nousut.. 

        Kaupun­gin suun­nit­telu­o­hjeen mukaan pääkaduil­la saa olla enin­tään 7% pitu­uskalte­vu­us. Liiken­nevi­ras­ton määrit­telemä mak­si­mi on moot­toriteil­lä tuo 5%, mut­ta yhdys­teil­lä taa­ja­mas­sa sal­li­taan 10%.

      3. Osmo Soin­in­vaara:

        Jostain syys­tä, kun Helsingis­sä suun­nitel­laan auto­tun­nelei­ta, mak­simikalte­vu­us on 5%.

        Enti­nen lain­säätäjä tun­tee ehkä jol­lain tavoin Suomen ja EU:n lait. Laki (johon viitat­ta­neen sanoil­la “jostain syys­tä”) on kieltänyt tieli­iken­teen uusis­sa tun­neleis­sa jo yli vuosikymme­nen ajan 5 asteen ylit­tävät pitu­uskalte­vu­udet. Tun­nelidi­rek­ti­ivi­in, johon kansalli­nen lain­säädän­tö asi­as­sa poh­jau­tuu, liit­tyy sel­l­ainen poikkeusmah­dol­lisu­us, että viiden asteen yli­tyk­siä voidaan sal­lia, jos liiken­ney­hteyt­tä ei voi­da jär­jestää mil­lään muul­la taval­la. Mut­ta nor­maaleis­sa tilanteis­sa siis lain sal­li­ma mak­simikalte­vu­us on tun­neleis­sa 5 astet­ta. Taivasal­la teille sal­lit­tu pitu­us­su­un­tainen mak­simikalte­vu­us on suurempi.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Voitko käyt­tää Sörnäis­ten rantati­etä riip­puu tietysti siitä, mihin olet menossa.Hämeentiellä on loi­va ylämä­ki, mut­ta nousu Sörnäis­ten rantatieltä ylös Juna­tien kohdal­la on paljon jyrkempi.
        Nousu radan yli ei ole viisi metriä vaan paljon enem­män. Ei ole kyse siitä, kuin­ka pitkä on nousu vaan kuin­ka jyrkkä se on. Jos sin­ul­la on kak­si las­ta fil­lar­in edessä, aika raskas­ta on men­nä yläs jyrkkiä nousuja.
        Jostain syys­tä autot eivät pääse ylös viit­tä pros­ent­tia jyrkem­pää luiskaa, minkä vuok­si tun­nelei­hin pitää tehdä mah­dot­toman pitkät kaupunki­raken­net­ta hait­ta­vat nousut..

        Eip tuos­ta vas­tauk­ses­ta nyt oikein saa selvää, mik­si on valit­tu pyöräil­i­jöi­den kannal­ta han­kalampi ratkaisu. Vas­tauk­ses­ta päätellen jonkun Torkke­lin­mäel­lä asu­van fil­lar­il­la kah­ta las­ta kul­jet­ta­van tarpei­den vuoksi? 

        Ranta­tien kun­nolli­nen reit­ti palvelisi kym­meniä tuhan­sia itäi­sis­sä ja pohjoi­sis­sa kaupungi­nosis­sa asu­via senkin vuok­si, ettei tarvi­sisi nous­ta sitä 20 metrin ylämäkeä, mut­ta myös parem­man väljyyten­sä vuok­si. Hämeen­tien reit­ti palvelee vain Kurvin lähel­lä asu­via, kauem­paa tule­vat kiertävät jokat­a­pauk­ses­sa helpom­man reitin (siis ran­nan) kaut­ta. Mik­si sitä ei laite­ta ensin kuntoon? 

        Mik­sei näitä polkupyöräi­lyyn tehtäviä investoin­te­ja vieläkään osa­ta tehdä mah­dol­lisim­man laa­jaa pyöräil­i­jäkun­taa palvelev­ina, vaan täl­läisi­na kalli­ina eril­lis­ratkaisuina. Onko kaupun­gin liiken­nesu­un­nit­telus­sa vai poli­it­tises­sa päätöksenteoss,a vaiko molem­mis­sa, tämä ymmärtämättömyys?

      5. Kari, eikä voi yhtä loogis­es­ti kysyä, mik­si auton pitää ajaa Hämeen­ti­etä pitkin, vaik­ka vier­essä kul­kee Sörnäis­ten rantatie. Mik­si tämä kysymys ei tul­lut mieleesi?‘Hämeentien var­ren kort­teleis­sa asuu tuhan­sia ihmisiä.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Kari, eikä voi yhtä loogis­es­ti kysyä, mik­si auton pitää ajaa Hämeen­ti­etä pitkin, vaik­ka vier­essä kul­kee Sörnäis­ten rantatie. Mik­si tämä kysymys ei tul­lut mieleesi?‘Hämeentien var­ren kort­teleis­sa asuu tuhan­sia ihmisiä.

        On aivan oikein siirtää autot rantatielle. Ei siinä ole mitään epä­selvää, enkä kir­joit­tanut, että auto­jen tulisi pysyä Hämeen­tiel­lä. Sin­ul­la on vaan tuo äärimus­tavalkoinen asenne siitä, että jos pyöräi­ly­in­vestoin­tien hölmöi­lyjä arvostelee, on autoilun puoles­ta. Ikävää. 

        Polkupyräil­i­jänä ihme­tyt­tää tuo ääretön type­r­yys pyöräi­ly­olo­suhtei­den raho­jen tuh­laamises­sa. Jos halu­taan oikeasti edis­tää kaikkien, ei vain keskus­tas­sa asu­vien, pyöräi­lyä, rahat tulisi käyt­tää järke­vim­mäl­lä taval­la niin, että hyö­tyjiä on mah­dol­lisim­man paljon.

      7. Hämeen­tien pyörähanke on Vihreille tärkeä sik­si, että Kallio on Vihrei­den tärkein äänestäjäalue Stadis­sa. Toisek­si eräs Vihrei­den nokka­henkilö tietääk­seni asuu Hämeen­tien varrella.

        Edelleen on ratkaise­mat­ta miten pyöräl­lä Hämeen­ti­etä alas tule­va jatkaa matkaansa tur­val­lis­es­ti ja suju­vasti hallin nurkalta eteen­päin. Keskus­taan kai useim­mat ovat kuitenkin menos­sa. Han­ke on tarkoi­tus saa­da maali­in ilmeis­es­ti niin, että kun Hämeen­tie on annet­tu pyöräil­i­jöille ja rahat siihen upotet­tu, niin sit­ten on “type­r­ää” olla rak­en­ta­mat­ta esim. uut­ta sil­taa Sil­tasaaren kär­jestä Kaisaniemen­lah­den yli ja tietysti sit­ten tarvi­taan vielä se hiton kallis rat­api­han yli­tys tai alitus. 

        Rehellistä olisi ollut tuo­da kaik­ki nämä ker­ral­la käsiteltäväk­si ja esit­tää koko uudi­tuskokon­aisu­u­den hintalappu.

      8. Ranta­tien kun­nolli­nen reit­ti palvelisi kym­meniä tuhan­sia itäi­sis­sä ja pohjoi­sis­sa kaupungi­nosis­sa asu­via senkin vuok­si, ettei tarvi­sisi nous­ta sitä 20 metrin ylämäkeä, mut­ta myös parem­man väljyyten­sä vuok­si. Hämeen­tien reit­ti palvelee vain Kurvin lähel­lä asu­via, kauem­paa tule­vat kiertävät jokat­a­pauk­ses­sa helpom­man reitin (siis ran­nan) kaut­ta. Mik­si sitä ei laite­ta ensin kuntoon? 

        Pitäisi toki olla itses­tään­selvää, että kum­mallekin kadulle kuu­lu­vat hyvät pyöräväylät.

        Hämeen­tie on sikäli tärkeämpi, että siel­lä pyöräi­lymah­dol­lisu­udet ovat täl­lä het­kel­lä pitkälti perseestä revit­tyjä, jos­sain lain­rikkomisen ja kuo­li­aak­si aje­tuk­si tulemisen väliltä. Rantatiel­lä ei sen­tään tarvitse polkea auto­jen ja bussien kanssa peräkkäin, ja siel­lä voi kuitenkin ajaa jo nyt, vaik­ka ei siel­läkään suo­raa ja selkeää reit­tiä ole.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        VoJos sin­ul­la on kak­si las­ta fil­lar­in edessä, aika raskas­ta on men­nä yläs jyrkkiä nousuja.

        Mar­gin­aa­li­nen ryh­mä. Lisäk­si vaaran­ta­vat itsen­sä ja lapsen­sa. Ei polkupyörän jar­rut ole tarkoitet­tu tuol­laiselle kuormalle

    2. KariS:
      Pyöräil­i­jänä en ymmär­rä mik­si vähiä pyöräi­lyyn varat­tu­ja investoin­ti­ra­ho­ja tuh­lataan Hämeen­tiehen, kun vier­essä kul­kee Sörnäis­ten Rantatie. 

      Tämähän on sama kuin kysy­isi, mik­si ylipään­sä käytetään rahaa mihinkään liiken­neväylään, “kun vier­essä kul­kee väylä x”.
      Jostain syys­tä näin ei kysytä oikeas­t­aan koskaan, kun on kyse moot­to­rili­iken­teen väylistä. Mut­ta se on hyvin yleinen kysymys, kun aio­taan rak­en­taa johonkin pyörätie, jon­ka olete­taan hait­taa­van autoli­iken­net­tä. “Mik­si ei voi men­nä jon­nekin muualle?” Mik­si juuri polkupyöräl­lä pitäisi men­nä johonkin muualle?

      Sit­ten kan­nat­taa myös muis­taa, että Hämeen­tien remont­ti on joukkoli­iken­teen nopeu­tushanke. Pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen on lähin­nä sivutuote.

      Vastaa

    3. Kaik­ki eivät mene Ara­bi­aan. Vallilalaisille Hämeen­tie on huima paran­nus. Ranta­tien reit­ti on pidem­pi ja takaisin­päin tul­lessa nousu todel­la jyrkkä. Kaik­ki helpot­ta­vat tek­i­jät eli vähänkin lyhempi reit­ti tai loivem­pi mäki lisäävät aina pyöräi­lyn suo­sio­ta. Moral­isoin­ti siitä, miten jonkun muun reitin pitäisi riit­tää kaikille, kos­ka se riit­tää sin­ulle, on turhan­päiväistä käsien heiluttelua.

      Vastaa

  5. Onko simu­loin­nis­sa otet­tu huomioon myös se, että läpi­a­jok­iel­to­ja ei käytän­nössä valvota mitenkään (asun itse sel­l­aisen vier­essä) mikä ei varsi­nais­es­ti kan­nus­ta Sörnäis­ten rantatielle siirtymiseen?

    Vastaa

    1. Jalo­nen:
      Onko simu­loin­nis­sa otet­tu huomioon myös se, että läpi­a­jok­iel­to­ja ei käytän­nössä valvota mitenkään 

      Eihän se ole mikään ongel­ma. Tässäkin blo­gis­sa mon­esti esi­in tuo­tu näkökan­ta on se että Helsingis­sä saa pysäköidä mihin vaan, kun­han mak­saa siitä (tai sit­ten ei edes mak­sa jos valvon­taa ei ole). 

      Toki sama kos­kee myös läpi­a­joa. Tärkein­tä että määrära­hat käytetään ja apu­lais­pormes­tari pääsee poseer­aa­maan. Sen jäl­keen väylät uno­hde­taan, niiden kun­nos­api­toon ei ole rahaa ja valvon­nan puut­teessa ne voidaan tukkia raken­nustyö­mail­la ja “huoltoa­jol­la”.

      Vastaa

  6. En usko, että ainkaan koko Helsin­gin kokoomus on vakavis­saan asian kanssa, mihin viit­taa sekin, että pormes­tari on ollut koko ehdo­tuk­ses­ta täysin vaiti.

    Mielestäni kyseessä on poli­it­tis­ten irtopis­tei­den keräämi­nen. Kature­mon­tit hidas­ta­vat ja ärsyt­tävät etenkin autoil­i­jaa, ja moni on valmis anta­maan tuken­sa täl­lais­ten todel­lisu­udessa haitallis­ten ideoidenkin esittäjälle.

    Jos olisin kokoomuk­sen leivis­sä, olisin kyl­lä huolestunut siitä, saako puolue tule­vaisu­udessa urban­istien ääniä ja mitä heil­lä on tar­jo­ta Vapaavuoren jälkeen.

    Vastaa

    1. Johannes:

      Mielestäni kyseessä on poli­it­tis­ten irtopis­tei­den keräämi­nen. Kature­mon­tit hidas­ta­vat ja ärsyt­tävät etenkin autoil­i­jaa, ja moni on valmis anta­maan tuken­sa täl­lais­ten todel­lisu­udessa haitallis­ten ideoidenkin esittäjälle.

      Jos olisinkokoomuk­sen leivis­sä, olisin kyl­lä huolestunut siitä, saako puolue tule­vaisu­udessa urban­istien ääniä ja mitä heil­lä on tar­jo­ta Vapaavuoren jälkeen.

      Var­maan jonkin­laista profi­ilin­nos­to-yri­tys­tä. Ihan hirveän yllät­tävää ei olisi jos Pakari­nen tai Rauta, tai molem­mat löy­tyvät kokoomuk­sen ek-vaali-listal­ta. Toinen on sit­ten, että kil­pail­e­vat demarei­den ja perus­suo­ma­lais­ten kanssa sin­is­ten haaskalla.

      Seu­raavis­sa kun­nal­lis­vaaleis­sa ei Vapaavuorikaan riit­täne kokoomuk­sen her­ru­u­den säi­lyt­tämiseen Helsingis­sä. Voisi­vatko puolueet kun­nal­lis­vaalien läh­estyessä yhdessä pyytää Vapaavuor­ta jatka­maan pormes­ta­ri­na ja jät­tää pormes­tari­vaalipuheet Vapaavuoren jälkeiseen aikaan?

      Vastaa

  7. Mur­to-osa pyöräil­i­jöistä on kaiken sään ja koko vuo­den pyöräil­i­jöitä (kuten allekir­joit­tanut on). Suomen ilmas­tossa toden­näköis­es­ti (tästä on var­maan tutkimusti­etoa, mut­ta oman empirisen koke­muk­seni mukaan ainakin) suurin pyöräilyak­tivi­teet­ti keskus­tas­sa on n 6kk huhti-lokaku­un aikana ja sil­loinkin sade ym ilmas­to vaikut­taa kovasti käyt­töön. Sik­si on kum­maa, että kaik­ki val­taväylätkin pitää väk­isin vään­tää pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la. Parem­pi kokon­ais­ratkaisu olisi ohja­ta pyöräil­i­jät kun­non väylille, kuten nyt vaik­ka Baana, ja yksinker­tais­es­ti kieltää pyöräi­ly val­taväylil­lä, joi­hin pyörätie ei kun­nol­la mah­du, kuten Man­sku n. Tullinpuomista eteen­päin tai Hämeen­tie. Meche­lin­ininkatu taitaa jo olla menetet­ty mut­ta onko järkeä tois­taa virheet toisen­sa perään. Hyvä vai­h­toe­htoinen tie löy­tyy aina.

    Vastaa

    1. yksinker­tais­es­ti kieltää pyöräi­ly val­taväylil­lä, joi­hin pyörätie ei kun­nol­la mah­du, kuten Man­sku n. Tullinpuomista eteen­päin tai Hämeentie.

      Ajat­telit siis kieltää pyörän omis­tamisen Hämeen­tien var­rel­la asuvilta?

      Vastaa

      1. Ei, miten niin? Kyl­lähän poikkili­ikenne toimii? Aijaa mut­ta pitääkö sil­lä pyöräl­lä päästä aja­maan kotiovelle saak­ka, ettei voi puol­ta kort­telia talut­taa? Niin minäkin talu­tan kun Meilah­den kam­puk­selle päästessä ei ole sieltä mis­tä tulen nyt muu­ta vai­h­toe­htoa. Ei ne autoil­i­jatkaan saa autoa parkki­in kotioven/liikkeen eteen. Kyl­lä kaupunki­mai­sis­sa olo­suhteis­sa pitää kaikkien jous­taa, myös pyöräilijöiden.

      2. Ei, kyl­lähän poikkili­ikenne toimii. Max puolen kort­telin talut­ta­mi­nen ei nyt maail­maa kaa­da. Kaupungis­sa tulee kaikkien jous­taa, myös pyöräil­i­jöi­den. Ei sil­lä autol­lakaan pääse parkki­in oven eteen.

      3. Aika paljon ollaan valmi­ita tekemään hait­taa kaikille muille, jot­ta saataisi­in autoli­iken­tet­tä nopeutetuk­si 35 sekun­tia. Täl­lai­sista asioista kan­nat­taa vain äänestää.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Aika paljon ollaan valmi­ita tekemään hait­taa kaikille muille, jot­ta saataisi­in autoli­iken­tet­tä nopeutetuk­si 35 sekun­tia. Täl­lai­sista asioista kan­nat­taa vain äänestää.

        Tähän olisi hyvä saa­da esimerk­ki. Muu­toin vaikut­taa tyhjäpäiseltä heitol­ta. Mis­sä haetaan tai on haet­tu 35 sekun­nin säästöä autoille mui­ta kiusat­en. Vai sotketko nyt ratikoi­hin. jois­sa haetaan muu­ta­man sekun­nin säästöä pysäkke­jä pois­ta­mal­la ja siten tekemäl­lä kiusaa luke­mat­tomille joukkoli­iken­teen käyttäjille.

      5. Tässä Hämeen­tiel­lä het­aan autoille 35 sekun­nin säätöä kiusaa­mal­la pyöräil­i­jöitä, ja bus­seis­sa ja ratikois­sa kulke­via ja jalankulkijoita.

    2. Markus:
      Sik­si on kum­maa, että kaik­ki val­taväylätkin pitää väk­isin vään­tää pyöräil­i­jöi­den ehdoilla.

      Mis­tähän val­taväylästä Markus nyt edes puhuu? Hämeen­tie on alueelli­nen kokoo­jakatu, jol­la autoilua on aika vähän. Ei kuitenkaan niin vähän, ettei se olisi ongel­ma joukkoli­ikenne-etuuk­sille. Ja tässähän ei vään­netä väylää pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la, vaan joukkoli­iken­teen, niin kuin kuu­luukin kan­takaupun­gin yhdel­lä tärkeim­mistä joukkoliikenneväylistä.

      Sama pätee Mek­lu­unkin. Ei se ole mikään val­taväylä. Man­ner­heim­intie sen­tään on edes pääkatu, mut­ta ei sitäkään suun­nitel­la pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la, vaan joukkoli­iken­teen, vaik­ka sinne pyöräkai­stat onkin tulossa.

      Keskus­taa lähin varsi­nainen val­taväylä on Kehä I, ja se onkin tehty vain ja ain­oas­taan autoilun ehdoilla.

      Vastaa

    3. Markus:
      Sik­si on kum­maa, että kaik­ki val­taväylätkin pitää väk­isin vään­tää pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la. Parem­pi kokon­ais­ratkaisu olisi ohja­ta pyöräil­i­jät kun­non väylille, kuten nyt vaik­ka Baana, ja yksinker­tais­es­ti kieltää pyöräi­ly valtaväylillä, 

      No eihän kaikkea “vään­netä pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la”. Vai onko pyörä­tien rak­en­t­a­mi­nen jon­nekin sitä? Samal­la logi­ikalla jalka­käytävän rak­en­t­a­mi­nen on “vään­tämistä jalankulk­i­joiden ehdoil­la” jne.

      Jos nyt yrit­tää ottaa vakavasti tämän pyöräli­iken­teen hait­taamis­hankkeesi, niin mis­sä näi­den kun­non väylien pitäisi olla, ja miten niiden välil­lä liikut­taisi­in pyöräl­lä suju­vasti, jos siinä välis­sä olisi pyöräi­ly kiel­let­ty? Taju­at var­maan mitä tämä tek­isi pyöräi­lyn kulkutapaosuudelle?

      Oma asiansa on, että Markuskin luulee että Hämeen­tien remon­tis­sa on kyse pyöräli­iken­teestä. Ei ole. Se on joukkoli­iken­teen nopeuttamishanke.

      Vastaa

    4. Parem­pi kokon­ais­ratkaisu olisi ohja­ta autoil­i­jat kun­non väylille, kuten nyt vaik­ka Kehä I, ja yksinker­tais­es­ti kieltää autoilu val­taväylil­lä, joi­hin autokaista ei kun­nol­la mah­du, kuten Man­sku n. Tullinpuomista eteen­päin tai Hämeentie.

      Käy­hän se näinkin päin.

      Vastaa

    5. Markus:
      Sik­si on kum­maa, että kaik­ki val­taväylätkin pitää väk­isin vään­tää pyöräil­i­jöi­den ehdoil­la. Parem­pi kokon­ais­ratkaisu olisi ohja­ta pyöräil­i­jät kun­non väylille, kuten nyt vaik­ka Baana, ja yksinker­tais­es­ti kieltää pyöräi­ly val­taväylil­lä, joi­hin pyörätie ei kun­nol­la mah­du, kuten Man­sku n. Tullinpuomista eteen­päin tai Hämeen­tie. Meche­lin­ininkatu taitaa jo olla menetet­ty mut­ta onko järkeä tois­taa virheet toisen­sa perään. Hyvä vai­h­toe­htoinen tie löy­tyy aina.

      Hämeen­tie Kurvin ja Hakaniemen välil­lä ei tosin ole val­taväylä muu­ta kuin joukkoli­iken­teelle. Se olisi pitänyt rauhoit­taa joukkoli­iken­nekaduk­si jo 60-luvul­la, kun Sörnäis­ten rantatie Hakaniemen sil­ta valmis­tu­i­v­at. Mut­ta parem­pi kai myöhään kuin ei milloinkaan.

      Pyöräti­et ovat sinän­sä aika epäolen­naisia tässä. Bus­sipysäkkien piden­tämi­nen ja las­tau­s­paikko­jen jär­jestämi­nen jakeluli­iken­teelle tärkeitä paran­nuk­sia. Nykyään pysäkki­toim­inta ja las­taus ovat pahim­mil­laan täyt­tä kaaos­ta, kun tilaa ei ole.

      Vastaa

  8. Miten hämeen­tiel­lä pitäisi pyöräil­lä liiken­teen suju­vu­u­den kannal­ta? Ker­ran etelään bus­sikaistaa pitkin men­nessäni bus­sikus­ki pysäyt­ti val­ois­sa viereen ja kehoit­ti siir­tymään vasem­malle kaistalle. Ihmettelin pyyn­töä mm. kos­ka kuljin hel­posti muun liiken­teen vauh­tia alamä­keen kulkiessani.

    Hie­man hirvit­täisi ajaa vasen­ta kaistaa bussien ja muiden auto­jen ohitel­lessa oikeal­ta puolelta. Varsinkin pohjoiseen ylämä­keen men­nessä tun­tu­isi hul­lul­ta olla esteenä vasem­mal­la kaistal­la ja pakot­taa kaik­ki ohit­ta­maan lait­tomasti oikealta.

    Vastaa

  9. Rauta­van val­it­sem­i­nen HSL:n hal­li­tuk­sen uudek­si puheen­jo­hta­jak­si aset­tuu tämän hänen ulostu­lon­sa myötä aika erikoiseen val­oon. Vai onko tämä ymmär­ret­tävä laa­jem­minkin niin, että HSL:n tavoit­teena on heiken­tää joukkoliikennettä?

    Osoit­taa myös aika erikoista tiim­i­henkeä, että ensin suos­tu­taan johonkin (ehkä pitkin ham­pain, mut­ta kuitenkin, ja var­maan jonkin­laisen lehmänkau­pan tulok­se­na), mut­ta sit­ten ruve­taankin kiukuttelemaan.

    Kokoomuk­ses­ta jäi täl­lä ker­taa paha maku suuhun.

    Vastaa

    1. Daniel Fed­er­ley:
      Rauta­van val­it­sem­i­nen HSL:n hal­li­tuk­sen uudek­si puheen­jo­hta­jak­si aset­tuu tämän hänen ulostu­lon­sa myötä aika erikoiseen val­oon. Vai onko tämä ymmär­ret­tävä laa­jem­minkin niin, että HSL:n tavoit­teena on heiken­tää joukkoliikennettä? 

      Tätä ihmettelin itsekin. Mil­lä jär­jel­lä näin ide­ol­o­gis­es­ti latau­tunut, henken­sä ja veren­sä yksi­ty­isautoilulle anta­va por­vari on HSLn hal­li­tuk­sen puheenjohtaja?!

      Tämä ulostu­lo oli outo senkin takia, että mikäli Hämeen­tie menee nyt remont­ti­in ensi vuon­na, ehtii se valmis­tua ennen kuin siel­lä eteläpäässä alkaa nämä maini­tut isot pro­jek­tit. Eli siis kiire­htimi­nen nimeno­maan olisi nyt se paras ratkaisu, että saadaan se pois alta.

      Ja oli­han ne peruste­lut muutenkin ihan käsit­tämät­tömiä. “Hämeen­tie tehti­in kaupun­gin sisään­tuloväyläk­si”. Joo, niin tehti­in, mut­ta se oli 100 vuot­ta sit­ten, ja sen jäl­keen on tehty Sörnäis­ten rantatie. Kuka idioot­ti ajaa autol­la nykyään vapaae­htois­es­ti Hämeen­ti­etä keskustaan.

      Vastaa

  10. Otta­mat­ta kan­taa hämeen­tiehen sinän­sä on pakko maini­ta, miten Helsingis­sä käy­dessäni jak­san aina uud­estaan häm­mästyä siitä miten hitaak­si ja han­kalak­si liikenne on siel­lä saatu tehtyä. Itse asun kaupungis­sa, jon­ka asukasti­heys on 8 ker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna ja liikenne kulku­vä­li­neestä riip­pumat­ta paljon suju­vam­paa vaik­ka tiet ovat kapeampia ja mäkisempiä.

    Vastaa

    2. AV:
      Itse asun kaupungis­sa, jon­ka asukasti­heys on 8 ker­tainen Helsinki­in ver­rat­tuna ja liikenne kulku­vä­li­neestä riip­pumat­ta paljon suju­vam­paa vaik­ka tiet ovat kapeampia ja mäkisempiä.

      Epäilemät­tä. Ker­tonet vielä kyseisen kaupun­gin nimen, niin voidaan ottaa sieltä mallia?

      Vastaa

  11. Kan­nat­taa Osmo käy­dä esimerkik­si Hesar­il­la tekemässä liiken­nelasken­taa polkupyörien osalta. Jos siel­lä joku yleen­sä liikkuu fil­lar­il­la, niin suuri osa ajaa yksisu­un­taista pyöräkaistaa väärään suun­taan, jos yleen­sä aja­vat niil­lä. Jalka­käytäväl­läkin kun voi ajaa näköjään. Vaik­ka kuin­ka raken­net­taisi­in hieno­ja Hämeen­teitä ja Baano­ja, niin käyt­tö on kus­tan­nuk­si­in näh­den aika heppoista.

    Vastaa

      1. AV:
        Kaupun­ki on Barcelona.

        Ei ole 8‑kertainen asukasti­heys eikä kaupunkikaan aivan ruuhka­ton ole. Varsinkin kehäti­et ovat hyvin tukkoisia Bar­cas­sa. Sel­l­aisia ruuhkia et Helsingistä löy­dä. Toisaal­ta Eix­am­p­lessa jopa autoli­ikenne on kaupun­gin tiiveys huomioon ottaen suju­vaa. Se on pitkälti ruu­tukaa­van ja yksisu­un­tais­ten katu­jen ansio­ta, mut­ta esimerkik­si Töölöön ja Vallilaan noi­ta on han­kala kopi­oi­da. Ja tietysti Bar­cas­sa joukkoli­iken­nekin on melko hyvää, mikä osaltaan vähen­tää auto­jen määrää.

  12. Kokoomuk­selta melko hal­pa ulostu­lo, joka perus­tuu pop­ulis­tiseen “autoil­i­jaa sor­re­taan” ‑nar­rati­ivi­in ja autoilu­ide­olo­giaan, ja joka on selvästi suun­nat­tu yleisölle, jol­la ei ole minkään­laista paikallis­tun­te­mus­ta itäisen kan­takaupun­gin liiken­teen suh­teen. Hämeen­tiel­lä ei oikeas­t­aan ole minkään­laista merk­i­tys­tä yksi­ty­isautoil­i­jan kannal­ta, eikä siel­lä juuri henkilöau­to­ja ajelekaan, ainakaan sen enem­pää kuin lähiöi­denkään kokoo­jakaduil­la. Sil­loin kun aje­len itse keskus­taan päin, en kyl­lä vahin­gos­sakaan lähde Hämeen­tielle söheltämään, kun liikenne vetää Sörnäis­ten Rantatiel­lä suju­vasti ruuhka-aikoinakin.

    Vastaa

  13. OS: “Pelot­telu Hakaniemen sil­lan uud­is­tamisel­la vih­jaa asi­aan pere­htymät­tömälle, että sil­ta olisi työn aikana poik­ki. Ei ole, ellei se sit­ten omia aiko­jaan rom­ah­da. Sil­lan län­sipuolelle raken­netaan ensin uusi sil­ta ja kun se on valmis, van­ha pure­taan. Liikenne sil­lal­la kul­kee ongelmitta.”

    Näin yksinker­tais­ta­han se on: Nips, ja uusi sil­ta on valmis. Ja naps, van­ha onkin jo puret­tu. No prob­lem. Help­poa kuin heinän­teko, kuten kaik­ki muutkin Helsin­gin katuremontit.

    Ketään ei näköjään huo­le­ta pätkän ver­taa se parin vuo­den sora­mont­tuhel­vetti, jota Helsin­gin jokainen isom­pi kature­mont­ti tarkoit­taa asukkaille. Sekä lähel­lä asuville että läpikulk­i­joille. Jos joku esit­tää vasta­lauseen­sa sille, että kaik­ki kaupun­gin pääväylät revitään auki yhtäaikaa/peräkkäin/toistuvasti, niin se ker­too vain poli­it­tisia irtopis­teitä keräävästä kelmistä, jol­la ei ole puh­tai­ta tarkoi­tus­per­iä. On se elämä help­poa, kun tietää valmi­ik­si muiden motiivit.

    Kaupun­ki pitäisi velvoit­taa han­kki­maan jokaisen kature­mon­tin var­relta pari vuokra-asun­toa, joi­hin sijoite­taan asumaan idean alku­un­pani­jat. Näin he pää­si­sivät ihan paikan pääl­lä valvo­maan, että kaik­ki luvatut utopi­at toteu­tu­vat suju­vasti, sovi­tus­sa aikataulus­sa ja bud­jetis­sa. Asun­to­ja olisi taku­ul­la help­po saa­da, kos­ka jokainen, joka ymmärtää mitä on tulos­sa, muut­taa pois heti, kun tilaisu­us tarjoutuu.

    Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jalankulkija,
        Voidaan tietysti jät­tää kadut remoin­toimat­ta ja odot­taa, että alla kulke­va pääviemäri sortuu.

        Taisit vai­h­taa aihet­ta. En kri­ti­soin­ut katu­jen kor­jaamista vaan kor­jausten aikataulu­tuk­sia. Jot­ka yhdis­tet­ty­inä ala-arvoiseen viestin­tään, puut­tuvaan poh­jatyöhön, yli­malkaiseen suun­nit­telu­un ja velt­toon toteu­tuk­seen yksivuorotyönä eli pari­na aamupäivän tunti­na tuot­taa järkyt­täviä tulok­sia. Alueen asukkaista on tul­lut par­i­alu­okkaa, jota voi käve­lyt­tää vuosikau­sia sora­mon­tuis­sa, kuralätäköis­sä, tilapäisil­lä sil­loil­la ja sul­jet­tu­ja käve­lyre­it­te­jä väl­tellen ilman, että kukaan olisi kiin­nos­tunut. Siinäpä teille ohjei­den mukaista palvelutasoa.

    2. Kaupun­ki pitäisi velvoit­taa han­kki­maan jokaisen kature­mon­tin var­relta pari vuokra-asun­toa, joi­hin sijoite­taan asumaan idean alku­un­pani­jat. Näin he pää­si­sivät ihan paikan pääl­lä valvo­maan, että kaik­ki luvatut utopi­at toteu­tu­vat suju­vasti, sovi­tus­sa aikataulus­sa ja bud­jetis­sa. Asun­to­ja olisi taku­ul­la help­po saa­da, kos­ka jokainen, joka ymmärtää mitä on tulos­sa, muut­taa pois heti, kun tilaisu­us tarjoutuu. 

      Parem­pi olisi, että kaupun­ki aset­taisi urakoit­si­jalle jo kil­pailu­tus­vai­heessa sank­tiomak­sun jokaises­ta min­uutista, minkä alueen käyt­täjät menet­tävät remon­tin vuok­si. Sopi­va taso voisi alku­un olla esimerkik­si 5 e/h. Täl­löin urakoit­si­jal­la olisi insen­ti­ivi pienen­tää aiheut­ta­maansa ajan­mene­tys­tä. Kaupun­ki ei tästä toki voitolle jäisi, kos­ka arvioitua ajan­mene­tys­tä vas­taa­va kus­tan­nus leiv­ot­taisi­in toki urakkahin­taan mukaan.

      Tämä ei toki poista sitä ilmiötä, että katu avataan peräkkäis­inä kuukausi­na eri syistä, ensin asfaltin uusimista varten, sit­ten vesiputkien vai­h­tamista varten ja lopuk­si tietoli­iken­nekaapelin uusimista varten. Viimeisin voidaan toki tehdä kolmekin ker­taa, kos­ka jokainen yri­tys halu­aa vai­h­taa vain omat kaapelin­sa eivätkä osaa sopia kadunaikaisun kus­tan­nusten jakamisesta.

      Vastaa

  14. Hämeen­tien suurin ongel­ma sen var­rel­la asuville (tai ainakin min­ulle) on bus­sili­ikenne. Muis­taak­seni 51 bus­sil­in­ja, eli 3000 bus­sia per päivä. Bussien täyt­töaste on erit­täin mata­la, ehkä aivan ruuhkahuip­pu­ja lukuunottamatta.
    Ja samal­la kadul­la kul­kee 3 raitio­vaunulin­jaa ja alla metro…

    Vastaa

  15. Kun­han autoli­ikenne saadaan pois­tet­tua Hämeen­tieltä, seu­raavak­si on vuorossa Mäkelänkatu, jon­ka kaupun­ki niin ikään autokaisto­ja pois­ta­mal­la aikoo muut­taa pyöräilyväyläksi. 

    Mis­sä ihmeessä on hyväksyt­ty suun­nitel­ma “kan­takaupun­gin pyöräli­iken­teen tavoitev­erkon mukai­sista yksisu­un­tai­sista kolmi­ta­soi­sista pyöräteistä”, johon vedoten kaik­ki kaupun­gin sisään­tuloväylät ja muut kadut aio­taan muut­taa pyöräteiksi?

    Jos täl­lainen han­ke on jos­sain hyväksyt­ty, voisiko han­kkeen peru­ut­taa ennenkuin siitä aiheutuu kor­jaa­mat­to­mia vahinko­ja kaupungille?

    Vastaa
  16. Paluuviite: Viikon parhaat (17-23.9.2018) | t e k n o s o k r a t e s

Vastaa käyttäjälle Daniel Federley Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.