Kaupunkisuunnittelu

Kokoomus haluaa kaataa Hämeentien joukkoliikennekadun

Risto Rautava ja Piia Pakarinen kirjoittivat Helsingin Sanomissa, että Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi on lykättävä, koska se osuu muuten hankalasti yhteen muun muassa Hakaniemen sillan remontin kanssa.

Kirjoitus ei tähdännyt remontin lykkäämiseen vaan sen kumoamiseen. Lykkäämisessä ei nimittäin ole mitään järkeä ja sen kirjoittajat tietävät itsekin. Hämeentie menee joka tapauksessa laajaan remonttiin, koska ratikkakiskot on uusittava joka tapauksessa. Niiden kulumista ei voi lykätä äänestyspäätöksellä.

Jos joukkoliikennekadun rakentamista lykättäisiin, katu jouduttaisiin avaamaan kahteen kertaan niin, että kustannukset lähes kaksinkertaistuvat. Joukkoliikennekatu edellyttää myös kiskojen siirtämistä, joten siis myös kiskotyöt pitäisi tehdä kahteen kertaan.

Pelko, että Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi eristäisi keskustan on lähinnä kummallinen ja senkin kirjoittajat tietävät ihan hyvin. Tehtyjen simulointien mukaan Hämeentietä nyt käyttävät autoilijat menettävät matka-ajassa noin puoli minuuttia ja joukkoliikenteen käyttäjät voitavat selvästi yli minuutin. Kun joukkoliikenteen käyttäjiä on Hämeentiellä moninkertainen määrä autoilijoihn verrattuna, keskimääräinen matka-aika lyhenee joukkoliikennekadun ansiosta, ei pitene.

Samassa yhteydessä rakennetaan Hämeentielle myös pyörätiet. Se, että liikenne nyt toimii jotenkin ilman pyöräteitä, johtuu vain siitä, että pyöräilijät rikkovat lakia.

Jos pyöräilijät ajaisivat Hämeentiellä joukkoliikennekaistaa pitkin niin kuin laki vaatii, bussien matka-aika pitenisi huomattavasti; erityisesti pohjoiseen päin ajettaessa, koska fillarit kiipeävät ylämäkeä hitaasti.

Pelottelu Hakaniemen sillan uudistamisella vihjaa asiaan perehtymättömälle, että silta olisi työn aikana poikki. Ei ole, ellei se sitten omia aikojaan romahda. Sillan länsipuolelle rakennetaan ensin uusi silta ja kun se on valmis, vanha puretaan. Liikenne sillalla kulkee ongelmitta.

Joko kirjoitus oli pelkkää kokoomuksen hengen nostatusta ennen vaaleja, tai sitten kokoomuksessa on havaittu, että demarien nykylinja on aika bensankatkuinen niin, että joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä suosinut liikennepolitiikka voidaan kokoomuksen, demarien ja perussuomalaisten voimin palauttaa autoilua lisääväksi.

= = =

Se, että tämä kirjoitus on viikon myöhässä, johtuu siitä, että olemme juuri muuttaneet uuteen asuntoon.

55 thoughts on “Kokoomus haluaa kaataa Hämeentien joukkoliikennekadun

  1. Luultavasti noiden simulointien lopputuloksiin voi olennaisesti vaikuttaa monilla oletuksilla.

    Nykyään autoilija joutuu pysähtymään useimmiten kaikissa tai ainakin melkein kaikissa Hämeentien liikennevaloissa. (Tämä on tosin tilanne kaikilla keskustan pääväylillä). Näin matka-aika muodostuu monikertaiseksi verrattuna siihen, että annettaisiin liikenteen kulkea vihreässä (!!!) aallossa (!!!!!). Olen itse ajanut Hämeentietä säännöllisen epäsäännöllisesti noin 35 vuotta. Liikennevalojen rytmitys muutettiin ehkä 10 vuotta sitten ilmeisesti jonkun vihertävän liikennevalosuunnittelijan toimesta. Samoin muuten bussitkin seisovat samoissa valoissa…

    Eli jos simuloinnin vertailuun otettaisiin mukaan toimiva vihreä aalto, niin sitä käyttäen autoilijat voittaisivat useamman minuutin.

    Tuona 35 vuoden aikana ei muuten Hämeentien ylämäkeen pyöräilijöistä juurikaan havaintoja ole. Alamäkeen menijöitä on sattunut noin joka 20. kerta eli aika harvoin. Saas nährä paljonko pyöräteillä on käyttäjiä.

    Toki jos Osmon esittämät faktat pitävä paikkansa, niin Rautavan ehdotus on kyllä harvinaisen tökerö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Jos haluat vihreän aallon, kumpaan suuntaan haluat sen, etelään vai pohjoiseen. Molempiin suuntiin ei onnistu yhtä aikaa. Minkä liikennevälineen mukaan haluat sen asetettavaksi, bussien, ratikoiden vai autojen?

        Ruuhkan suuntaan tietysti. Aamulla keskustaan ja iltapäivällä ulos. Tosin pitäisi kyllä onnistua samanaikaisesti molempiin suuntiin kunhan vasemmalle kääntyviä ei ole (kuten esim. Manskulla nykyään ei melkein missään risteyksessä ole).

        Tuo valojen rytmitys ei siis toimi nykyään busseillekaan. Samoissa valoissa seisovat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Ei vihreä aalto ole mahdollinen kuin yhteen suuntaan kerrallaan, ellei lähdetä siitä, ettei kadun ylittämistä kielletä sivuteiltä tulevilta.

        Vihreä aalto voisi olla Hämeentietä pitkin keskustan suuntaan ja Sörnäisten rantatietä pitkin keskustasta poispäin. Muuten vihreät aallot keskustasta poispäin ovat tärkeämpiä kuin keskustaan päin, johtuen satamaliikenteestä. Satamaan mennessä rekat ja autot voivat ajaa porrastetusti pidemmän ajan kuluessa, mutta kun laiva purkaa kerralla lastinsa satamaan, tulee ruuhka ja sujuva poistumismahdollisuus on tärkeää, ettei katuverkko tukkeudu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. vk:
      Luultavasti noiden simulointien lopputuloksiin voi olennaisesti vaikuttaa monilla oletuksilla.

      Keskeinen ongelma autoilijoiden kannalta kantakaupungin liikennesimuloinneissa on volyymit. Hämeentiellä liikkuu myös maan pinnalla huomattavasti enemmän joukkoliikennematkustajia kuin autoilijoita, useampikertainen määrä. Tällöin käytännössä on niin, että mikä tahansa muutos, joka hidastaa joukkoliikennettä, kasvattaa kokonaismatka-aikoja ja mikä tahansa muutos, joka nopeuttaa joukkoliikennettä, vähentää kokonaismatka-aikoja.

      Ts. autoilijoiden eduksi kannattaa teoriassa toteuttaa vain sellaisia hankkeita, jotka eivät vaikuta hidastavasti joukkoliikenteeseen. Sitten hankkeiden pitäisi vielä olla taloudellisesti kannattavia, eli maksaa väemmän kuin on hyödyt. Jos autoliikennettä on kadulla vähän, tai sitä on vähän suhteessa joukkoliikenteeseen, kuten Hämeentiellä, ei todennäköisesti ole kannattavaa edistää autoilua mitenkään, vaan päin vastoin, autoilulta tilaa ja oikeuksia ottamalla saadaan nopeutettua joukkoliikemnettä.

      Hämeentie on tietyssä mielessä alku. Isoin tappelu on luvassa, kun Manskua aletaan remontoimaan pikaraitiotiekelpoiseksi. Joukkoliikennematkustajia on valtavasti, jo pelkästään raitiovaunuissa yli 40k matkustajaa päivässä ja kasvupotentiaali laajennusten myötä merkittävä, mutta toki väylä on tärkeä myös autoliikenteelle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kalliiksi kausipyöräilijät tulevat Helsingille, varsinkin kun eivät vaivaudu edes käyttämään vieressä olevia pyöräteitä. — Leuhkoja, nokka pystyssä pyöräileviä idiootteja riittää.

    Linnuntietä ja muista piittaamatta tuhoaa kaupunkisopusointua. — Lintujen päälle ja karkuun, lintujen viimeiset hetket ovat surullista seurattavaa, samoin ontuvat ja halvautuneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Anne Mattila-Borg:
      Kalliiksi kausipyöräilijät tulevat Helsingille, varsinkin kun eivät vaivaudu edes käyttämään vieressä olevia pyöräteitä. — Leuhkoja, nokka pystyssä pyöräileviä idiootteja riittää.

      Päin vastoin. Kausipyöräilykin auttaa kunnon ylläpitämiseen. Jaksaa sitten paiskia duunia ja maksaa veroja, että elämäntapa-autoilevien talipallojen terveydeydenhuoltomenot saadaan katetuksi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Pyöräilijänä en ymmärrä miksi vähiä pyöräilyyn varattuja investointirahoja tuhlataan Hämeentiehen, kun vieressä kulkee Sörnäisten Rantatie. Hämeentie nousee ylämäkeen noin 20m korkeuseron kilometrin matkalla Hakaniemen torilta Kurviin, kun Rantatie kulkee tasaisella.

    Pyöräreitti Sörnäisten/Hermannin rantateiden kautta, Teurastamon alueen läpi kulkie, Arabiaan ei olisi kuin 200-300 metriä Hämeentien yhteyttä pidempi, mutta todella paljon pyöräilyä kannustavampi ja edistävämpi tasaisuutensa ja tilan (pyörätie voi olla reilusti erillään muusta liikenteestä) ansiosta. Todellinen baana pohjoiseen/koilliseen.

    Helsingin Vihreiden mukaan pyöräilijät eivät jaksa 5m korkeuseroa sillalle jos ratapihan ylitys tehdään siltavaihtoehdolla. Miten ihmeessä he sitten voivat tuon 20 metriä polkea. Vai ovatko vihreiden argumentit tässä kohtaa erilaiset? Toki ymmärrän, ettei pyöräilijöiden kannalta parempi ratkaisu häiritsisi tarpeeksi autoilua, joten kait meidän pyöräilijöiden on se jaksettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Voitko käyttää Sörnäisten rantatietä riippuu tietysti siitä, mihin olet menossa.Hämeentiellä on loiva ylämäki, mutta nousu Sörnäisten rantatieltä ylös Junatien kohdalla on paljon jyrkempi.
      Nousu radan yli ei ole viisi metriä vaan paljon enemmän. Ei ole kyse siitä, kuinka pitkä on nousu vaan kuinka jyrkkä se on. Jos sinulla on kaksi lasta fillarin edessä, aika raskasta on mennä yläs jyrkkiä nousuja.
      Jostain syystä autot eivät pääse ylös viittä prosenttia jyrkempää luiskaa, minkä vuoksi tunneleihin pitää tehdä mahdottoman pitkät kaupunkirakennetta haittavat nousut..

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        […] Jostain syystä autot eivät pääse ylös viittä prosenttia jyrkempää luiskaa, minkä vuoksi tunneleihin pitää tehdä mahdottoman pitkät kaupunkirakennetta haittavat nousut..

        Kaupungin suunnitteluohjeen mukaan pääkaduilla saa olla enintään 7% pituuskaltevuus. Liikenneviraston määrittelemä maksimi on moottoriteillä tuo 5%, mutta yhdysteillä taajamassa sallitaan 10%.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:

        Jostain syystä, kun Helsingissä suunnitellaan autotunneleita, maksimikaltevuus on 5%.

        Entinen lainsäätäjä tuntee ehkä jollain tavoin Suomen ja EU:n lait. Laki (johon viitattaneen sanoilla “jostain syystä”) on kieltänyt tieliikenteen uusissa tunneleissa jo yli vuosikymmenen ajan 5 asteen ylittävät pituuskaltevuudet. Tunnelidirektiiviin, johon kansallinen lainsäädäntö asiassa pohjautuu, liittyy sellainen poikkeusmahdollisuus, että viiden asteen ylityksiä voidaan sallia, jos liikenneyhteyttä ei voida järjestää millään muulla tavalla. Mutta normaaleissa tilanteissa siis lain sallima maksimikaltevuus on tunneleissa 5 astetta. Taivasalla teille sallittu pituussuuntainen maksimikaltevuus on suurempi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Voitko käyttää Sörnäisten rantatietä riippuu tietysti siitä, mihin olet menossa.Hämeentiellä on loiva ylämäki, mutta nousu Sörnäisten rantatieltä ylös Junatien kohdalla on paljon jyrkempi.
        Nousu radan yli ei ole viisi metriä vaan paljon enemmän. Ei ole kyse siitä, kuinka pitkä on nousu vaan kuinka jyrkkä se on. Jos sinulla on kaksi lasta fillarin edessä, aika raskasta on mennä yläs jyrkkiä nousuja.
        Jostain syystä autot eivät pääse ylös viittä prosenttia jyrkempää luiskaa, minkä vuoksi tunneleihin pitää tehdä mahdottoman pitkät kaupunkirakennetta haittavat nousut..

        Eip tuosta vastauksesta nyt oikein saa selvää, miksi on valittu pyöräilijöiden kannalta hankalampi ratkaisu. Vastauksesta päätellen jonkun Torkkelinmäellä asuvan fillarilla kahta lasta kuljettavan tarpeiden vuoksi?

        Rantatien kunnollinen reitti palvelisi kymmeniä tuhansia itäisissä ja pohjoisissa kaupunginosissa asuvia senkin vuoksi, ettei tarvisisi nousta sitä 20 metrin ylämäkeä, mutta myös paremman väljyytensä vuoksi. Hämeentien reitti palvelee vain Kurvin lähellä asuvia, kauempaa tulevat kiertävät jokatapauksessa helpomman reitin (siis rannan) kautta. Miksi sitä ei laiteta ensin kuntoon?

        Miksei näitä polkupyöräilyyn tehtäviä investointeja vieläkään osata tehdä mahdollisimman laajaa pyöräilijäkuntaa palvelevina, vaan tälläisina kalliina erillisratkaisuina. Onko kaupungin liikennesuunnittelussa vai poliittisessa päätöksenteoss,a vaiko molemmissa, tämä ymmärtämättömyys?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Kari, eikä voi yhtä loogisesti kysyä, miksi auton pitää ajaa Hämeentietä pitkin, vaikka vieressä kulkee Sörnäisten rantatie. Miksi tämä kysymys ei tullut mieleesi?`Hämeentien varren kortteleissa asuu tuhansia ihmisiä.

        On aivan oikein siirtää autot rantatielle. Ei siinä ole mitään epäselvää, enkä kirjoittanut, että autojen tulisi pysyä Hämeentiellä. Sinulla on vaan tuo äärimustavalkoinen asenne siitä, että jos pyöräilyinvestointien hölmöilyjä arvostelee, on autoilun puolesta. Ikävää.

        Polkupyräilijänä ihmetyttää tuo ääretön typeryys pyöräilyolosuhteiden rahojen tuhlaamisessa. Jos halutaan oikeasti edistää kaikkien, ei vain keskustassa asuvien, pyöräilyä, rahat tulisi käyttää järkevimmällä tavalla niin, että hyötyjiä on mahdollisimman paljon.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Hämeentien pyörähanke on Vihreille tärkeä siksi, että Kallio on Vihreiden tärkein äänestäjäalue Stadissa. Toiseksi eräs Vihreiden nokkahenkilö tietääkseni asuu Hämeentien varrella.

        Edelleen on ratkaisematta miten pyörällä Hämeentietä alas tuleva jatkaa matkaansa turvallisesti ja sujuvasti hallin nurkalta eteenpäin. Keskustaan kai useimmat ovat kuitenkin menossa. Hanke on tarkoitus saada maaliin ilmeisesti niin, että kun Hämeentie on annettu pyöräilijöille ja rahat siihen upotettu, niin sitten on “typerää” olla rakentamatta esim. uutta siltaa Siltasaaren kärjestä Kaisaniemenlahden yli ja tietysti sitten tarvitaan vielä se hiton kallis ratapihan ylitys tai alitus.

        Rehellistä olisi ollut tuoda kaikki nämä kerralla käsiteltäväksi ja esittää koko uudituskokonaisuuden hintalappu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Rantatien kunnollinen reitti palvelisi kymmeniä tuhansia itäisissä ja pohjoisissa kaupunginosissa asuvia senkin vuoksi, ettei tarvisisi nousta sitä 20 metrin ylämäkeä, mutta myös paremman väljyytensä vuoksi. Hämeentien reitti palvelee vain Kurvin lähellä asuvia, kauempaa tulevat kiertävät jokatapauksessa helpomman reitin (siis rannan) kautta. Miksi sitä ei laiteta ensin kuntoon?

        Pitäisi toki olla itsestäänselvää, että kummallekin kadulle kuuluvat hyvät pyöräväylät.

        Hämeentie on sikäli tärkeämpi, että siellä pyöräilymahdollisuudet ovat tällä hetkellä pitkälti perseestä revittyjä, jossain lainrikkomisen ja kuoliaaksi ajetuksi tulemisen väliltä. Rantatiellä ei sentään tarvitse polkea autojen ja bussien kanssa peräkkäin, ja siellä voi kuitenkin ajaa jo nyt, vaikka ei sielläkään suoraa ja selkeää reittiä ole.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. KariS:
      Pyöräilijänä en ymmärrä miksi vähiä pyöräilyyn varattuja investointirahoja tuhlataan Hämeentiehen, kun vieressä kulkee Sörnäisten Rantatie.

      Tämähän on sama kuin kysyisi, miksi ylipäänsä käytetään rahaa mihinkään liikenneväylään, “kun vieressä kulkee väylä x”.
      Jostain syystä näin ei kysytä oikeastaan koskaan, kun on kyse moottoriliikenteen väylistä. Mutta se on hyvin yleinen kysymys, kun aiotaan rakentaa johonkin pyörätie, jonka oletetaan haittaavan autoliikennettä. “Miksi ei voi mennä jonnekin muualle?” Miksi juuri polkupyörällä pitäisi mennä johonkin muualle?

      Sitten kannattaa myös muistaa, että Hämeentien remontti on joukkoliikenteen nopeutushanke. Pyöräteiden rakentaminen on lähinnä sivutuote.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Kaikki eivät mene Arabiaan. Vallilalaisille Hämeentie on huima parannus. Rantatien reitti on pidempi ja takaisinpäin tullessa nousu todella jyrkkä. Kaikki helpottavat tekijät eli vähänkin lyhempi reitti tai loivempi mäki lisäävät aina pyöräilyn suosiota. Moralisointi siitä, miten jonkun muun reitin pitäisi riittää kaikille, koska se riittää sinulle, on turhanpäiväistä käsien heiluttelua.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jalonen:
      Onko simuloinnissa otettu huomioon myös se, että läpiajokieltoja ei käytännössä valvota mitenkään

      Eihän se ole mikään ongelma. Tässäkin blogissa monesti esiin tuotu näkökanta on se että Helsingissä saa pysäköidä mihin vaan, kunhan maksaa siitä (tai sitten ei edes maksa jos valvontaa ei ole).

      Toki sama koskee myös läpiajoa. Tärkeintä että määrärahat käytetään ja apulaispormestari pääsee poseeraamaan. Sen jälkeen väylät unohdetaan, niiden kunnosapitoon ei ole rahaa ja valvonnan puutteessa ne voidaan tukkia rakennustyömailla ja “huoltoajolla”.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. En usko, että ainkaan koko Helsingin kokoomus on vakavissaan asian kanssa, mihin viittaa sekin, että pormestari on ollut koko ehdotuksesta täysin vaiti.

    Mielestäni kyseessä on poliittisten irtopisteiden kerääminen. Katuremontit hidastavat ja ärsyttävät etenkin autoilijaa, ja moni on valmis antamaan tukensa tällaisten todellisuudessa haitallisten ideoidenkin esittäjälle.

    Jos olisin kokoomuksen leivissä, olisin kyllä huolestunut siitä, saako puolue tulevaisuudessa urbanistien ääniä ja mitä heillä on tarjota Vapaavuoren jälkeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Johannes:

      Mielestäni kyseessä on poliittisten irtopisteiden kerääminen. Katuremontit hidastavat ja ärsyttävät etenkin autoilijaa, ja moni on valmis antamaan tukensa tällaisten todellisuudessa haitallisten ideoidenkin esittäjälle.

      Jos olisinkokoomuksen leivissä, olisin kyllä huolestunut siitä, saako puolue tulevaisuudessa urbanistien ääniä ja mitä heillä on tarjota Vapaavuoren jälkeen.

      Varmaan jonkinlaista profiilinnosto-yritystä. Ihan hirveän yllättävää ei olisi jos Pakarinen tai Rauta, tai molemmat löytyvät kokoomuksen ek-vaali-listalta. Toinen on sitten, että kilpailevat demareiden ja perussuomalaisten kanssa sinisten haaskalla.

      Seuraavissa kunnallisvaaleissa ei Vapaavuorikaan riittäne kokoomuksen herruuden säilyttämiseen Helsingissä. Voisivatko puolueet kunnallisvaalien lähestyessä yhdessä pyytää Vapaavuorta jatkamaan pormestarina ja jättää pormestarivaalipuheet Vapaavuoren jälkeiseen aikaan?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Murto-osa pyöräilijöistä on kaiken sään ja koko vuoden pyöräilijöitä (kuten allekirjoittanut on). Suomen ilmastossa todennäköisesti (tästä on varmaan tutkimustietoa, mutta oman empirisen kokemukseni mukaan ainakin) suurin pyöräilyaktiviteetti keskustassa on n 6kk huhti-lokakuun aikana ja silloinkin sade ym ilmasto vaikuttaa kovasti käyttöön. Siksi on kummaa, että kaikki valtaväylätkin pitää väkisin vääntää pyöräilijöiden ehdoilla. Parempi kokonaisratkaisu olisi ohjata pyöräilijät kunnon väylille, kuten nyt vaikka Baana, ja yksinkertaisesti kieltää pyöräily valtaväylillä, joihin pyörätie ei kunnolla mahdu, kuten Mansku n. Tullinpuomista eteenpäin tai Hämeentie. Mechelinininkatu taitaa jo olla menetetty mutta onko järkeä toistaa virheet toisensa perään. Hyvä vaihtoehtoinen tie löytyy aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ei, miten niin? Kyllähän poikkiliikenne toimii? Aijaa mutta pitääkö sillä pyörällä päästä ajamaan kotiovelle saakka, ettei voi puolta korttelia taluttaa? Niin minäkin talutan kun Meilahden kampukselle päästessä ei ole sieltä mistä tulen nyt muuta vaihtoehtoa. Ei ne autoilijatkaan saa autoa parkkiin kotioven/liikkeen eteen. Kyllä kaupunkimaisissa olosuhteissa pitää kaikkien joustaa, myös pyöräilijöiden.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ei, kyllähän poikkiliikenne toimii. Max puolen korttelin taluttaminen ei nyt maailmaa kaada. Kaupungissa tulee kaikkien joustaa, myös pyöräilijöiden. Ei sillä autollakaan pääse parkkiin oven eteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Aika paljon ollaan valmiita tekemään haittaa kaikille muille, jotta saataisiin autoliikentettä nopeutetuksi 35 sekuntia. Tällaisista asioista kannattaa vain äänestää.

        Tähän olisi hyvä saada esimerkki. Muutoin vaikuttaa tyhjäpäiseltä heitolta. Missä haetaan tai on haettu 35 sekunnin säästöä autoille muita kiusaten. Vai sotketko nyt ratikoihin. joissa haetaan muutaman sekunnin säästöä pysäkkejä poistamalla ja siten tekemällä kiusaa lukemattomille joukkoliikenteen käyttäjille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Markus:
      Siksi on kummaa, että kaikki valtaväylätkin pitää väkisin vääntää pyöräilijöiden ehdoilla.

      Mistähän valtaväylästä Markus nyt edes puhuu? Hämeentie on alueellinen kokoojakatu, jolla autoilua on aika vähän. Ei kuitenkaan niin vähän, ettei se olisi ongelma joukkoliikenne-etuuksille. Ja tässähän ei väännetä väylää pyöräilijöiden ehdoilla, vaan joukkoliikenteen, niin kuin kuuluukin kantakaupungin yhdellä tärkeimmistä joukkoliikenneväylistä.

      Sama pätee Mekluunkin. Ei se ole mikään valtaväylä. Mannerheimintie sentään on edes pääkatu, mutta ei sitäkään suunnitella pyöräilijöiden ehdoilla, vaan joukkoliikenteen, vaikka sinne pyöräkaistat onkin tulossa.

      Keskustaa lähin varsinainen valtaväylä on Kehä I, ja se onkin tehty vain ja ainoastaan autoilun ehdoilla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Markus:
      Siksi on kummaa, että kaikki valtaväylätkin pitää väkisin vääntää pyöräilijöiden ehdoilla. Parempi kokonaisratkaisu olisi ohjata pyöräilijät kunnon väylille, kuten nyt vaikka Baana, ja yksinkertaisesti kieltää pyöräily valtaväylillä,

      No eihän kaikkea “väännetä pyöräilijöiden ehdoilla”. Vai onko pyörätien rakentaminen jonnekin sitä? Samalla logiikalla jalkakäytävän rakentaminen on “vääntämistä jalankulkijoiden ehdoilla” jne.

      Jos nyt yrittää ottaa vakavasti tämän pyöräliikenteen haittaamishankkeesi, niin missä näiden kunnon väylien pitäisi olla, ja miten niiden välillä liikuttaisiin pyörällä sujuvasti, jos siinä välissä olisi pyöräily kielletty? Tajuat varmaan mitä tämä tekisi pyöräilyn kulkutapaosuudelle?

      Oma asiansa on, että Markuskin luulee että Hämeentien remontissa on kyse pyöräliikenteestä. Ei ole. Se on joukkoliikenteen nopeuttamishanke.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Parempi kokonaisratkaisu olisi ohjata autoilijat kunnon väylille, kuten nyt vaikka Kehä I, ja yksinkertaisesti kieltää autoilu valtaväylillä, joihin autokaista ei kunnolla mahdu, kuten Mansku n. Tullinpuomista eteenpäin tai Hämeentie.

      Käyhän se näinkin päin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    4. Markus:
      Siksi on kummaa, että kaikki valtaväylätkin pitää väkisin vääntää pyöräilijöiden ehdoilla. Parempi kokonaisratkaisu olisi ohjata pyöräilijät kunnon väylille, kuten nyt vaikka Baana, ja yksinkertaisesti kieltää pyöräily valtaväylillä, joihin pyörätie ei kunnolla mahdu, kuten Mansku n. Tullinpuomista eteenpäin tai Hämeentie. Mechelinininkatu taitaa jo olla menetetty mutta onko järkeä toistaa virheet toisensa perään. Hyvä vaihtoehtoinen tie löytyy aina.

      Hämeentie Kurvin ja Hakaniemen välillä ei tosin ole valtaväylä muuta kuin joukkoliikenteelle. Se olisi pitänyt rauhoittaa joukkoliikennekaduksi jo 60-luvulla, kun Sörnäisten rantatie Hakaniemen silta valmistuivat. Mutta parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan.

      Pyörätiet ovat sinänsä aika epäolennaisia tässä. Bussipysäkkien pidentäminen ja lastauspaikkojen järjestäminen jakeluliikenteelle tärkeitä parannuksia. Nykyään pysäkkitoiminta ja lastaus ovat pahimmillaan täyttä kaaosta, kun tilaa ei ole.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Miten hämeentiellä pitäisi pyöräillä liikenteen sujuvuuden kannalta? Kerran etelään bussikaistaa pitkin mennessäni bussikuski pysäytti valoissa viereen ja kehoitti siirtymään vasemmalle kaistalle. Ihmettelin pyyntöä mm. koska kuljin helposti muun liikenteen vauhtia alamäkeen kulkiessani.

    Hieman hirvittäisi ajaa vasenta kaistaa bussien ja muiden autojen ohitellessa oikealta puolelta. Varsinkin pohjoiseen ylämäkeen mennessä tuntuisi hullulta olla esteenä vasemmalla kaistalla ja pakottaa kaikki ohittamaan laittomasti oikealta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Rautavan valitseminen HSL:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi asettuu tämän hänen ulostulonsa myötä aika erikoiseen valoon. Vai onko tämä ymmärrettävä laajemminkin niin, että HSL:n tavoitteena on heikentää joukkoliikennettä?

    Osoittaa myös aika erikoista tiimihenkeä, että ensin suostutaan johonkin (ehkä pitkin hampain, mutta kuitenkin, ja varmaan jonkinlaisen lehmänkaupan tuloksena), mutta sitten ruvetaankin kiukuttelemaan.

    Kokoomuksesta jäi tällä kertaa paha maku suuhun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Daniel Federley:
      Rautavan valitseminen HSL:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi asettuu tämän hänen ulostulonsa myötä aika erikoiseen valoon. Vai onko tämä ymmärrettävä laajemminkin niin, että HSL:n tavoitteena on heikentää joukkoliikennettä?

      Tätä ihmettelin itsekin. Millä järjellä näin ideologisesti latautunut, henkensä ja verensä yksityisautoilulle antava porvari on HSLn hallituksen puheenjohtaja?!

      Tämä ulostulo oli outo senkin takia, että mikäli Hämeentie menee nyt remonttiin ensi vuonna, ehtii se valmistua ennen kuin siellä eteläpäässä alkaa nämä mainitut isot projektit. Eli siis kiirehtiminen nimenomaan olisi nyt se paras ratkaisu, että saadaan se pois alta.

      Ja olihan ne perustelut muutenkin ihan käsittämättömiä. “Hämeentie tehtiin kaupungin sisääntuloväyläksi”. Joo, niin tehtiin, mutta se oli 100 vuotta sitten, ja sen jälkeen on tehty Sörnäisten rantatie. Kuka idiootti ajaa autolla nykyään vapaaehtoisesti Hämeentietä keskustaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ottamatta kantaa hämeentiehen sinänsä on pakko mainita, miten Helsingissä käydessäni jaksan aina uudestaan hämmästyä siitä miten hitaaksi ja hankalaksi liikenne on siellä saatu tehtyä. Itse asun kaupungissa, jonka asukastiheys on 8 kertainen Helsinkiin verrattuna ja liikenne kulkuvälineestä riippumatta paljon sujuvampaa vaikka tiet ovat kapeampia ja mäkisempiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. AV:
      Itse asun kaupungissa, jonka asukastiheys on 8 kertainen Helsinkiin verrattuna ja liikenne kulkuvälineestä riippumatta paljon sujuvampaa vaikka tiet ovat kapeampia ja mäkisempiä.

      Epäilemättä. Kertonet vielä kyseisen kaupungin nimen, niin voidaan ottaa sieltä mallia?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kannattaa Osmo käydä esimerkiksi Hesarilla tekemässä liikennelaskentaa polkupyörien osalta. Jos siellä joku yleensä liikkuu fillarilla, niin suuri osa ajaa yksisuuntaista pyöräkaistaa väärään suuntaan, jos yleensä ajavat niillä. Jalkakäytävälläkin kun voi ajaa näköjään. Vaikka kuinka rakennettaisiin hienoja Hämeenteitä ja Baanoja, niin käyttö on kustannuksiin nähden aika heppoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. AV:
        Kaupunki on Barcelona.

        Ei ole 8-kertainen asukastiheys eikä kaupunkikaan aivan ruuhkaton ole. Varsinkin kehätiet ovat hyvin tukkoisia Barcassa. Sellaisia ruuhkia et Helsingistä löydä. Toisaalta Eixamplessa jopa autoliikenne on kaupungin tiiveys huomioon ottaen sujuvaa. Se on pitkälti ruutukaavan ja yksisuuntaisten katujen ansiota, mutta esimerkiksi Töölöön ja Vallilaan noita on hankala kopioida. Ja tietysti Barcassa joukkoliikennekin on melko hyvää, mikä osaltaan vähentää autojen määrää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kokoomukselta melko halpa ulostulo, joka perustuu populistiseen “autoilijaa sorretaan” -narratiiviin ja autoiluideologiaan, ja joka on selvästi suunnattu yleisölle, jolla ei ole minkäänlaista paikallistuntemusta itäisen kantakaupungin liikenteen suhteen. Hämeentiellä ei oikeastaan ole minkäänlaista merkitystä yksityisautoilijan kannalta, eikä siellä juuri henkilöautoja ajelekaan, ainakaan sen enempää kuin lähiöidenkään kokoojakaduilla. Silloin kun ajelen itse keskustaan päin, en kyllä vahingossakaan lähde Hämeentielle söheltämään, kun liikenne vetää Sörnäisten Rantatiellä sujuvasti ruuhka-aikoinakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. OS: “Pelottelu Hakaniemen sillan uudistamisella vihjaa asiaan perehtymättömälle, että silta olisi työn aikana poikki. Ei ole, ellei se sitten omia aikojaan romahda. Sillan länsipuolelle rakennetaan ensin uusi silta ja kun se on valmis, vanha puretaan. Liikenne sillalla kulkee ongelmitta.”

    Näin yksinkertaistahan se on: Nips, ja uusi silta on valmis. Ja naps, vanha onkin jo purettu. No problem. Helppoa kuin heinänteko, kuten kaikki muutkin Helsingin katuremontit.

    Ketään ei näköjään huoleta pätkän vertaa se parin vuoden soramonttuhelvetti, jota Helsingin jokainen isompi katuremontti tarkoittaa asukkaille. Sekä lähellä asuville että läpikulkijoille. Jos joku esittää vastalauseensa sille, että kaikki kaupungin pääväylät revitään auki yhtäaikaa/peräkkäin/toistuvasti, niin se kertoo vain poliittisia irtopisteitä keräävästä kelmistä, jolla ei ole puhtaita tarkoitusperiä. On se elämä helppoa, kun tietää valmiiksi muiden motiivit.

    Kaupunki pitäisi velvoittaa hankkimaan jokaisen katuremontin varrelta pari vuokra-asuntoa, joihin sijoitetaan asumaan idean alkuunpanijat. Näin he pääsisivät ihan paikan päällä valvomaan, että kaikki luvatut utopiat toteutuvat sujuvasti, sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Asuntoja olisi takuulla helppo saada, koska jokainen, joka ymmärtää mitä on tulossa, muuttaa pois heti, kun tilaisuus tarjoutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Jalankulkija,
        Voidaan tietysti jättää kadut remointoimatta ja odottaa, että alla kulkeva pääviemäri sortuu.

        Taisit vaihtaa aihetta. En kritisoinut katujen korjaamista vaan korjausten aikataulutuksia. Jotka yhdistettyinä ala-arvoiseen viestintään, puuttuvaan pohjatyöhön, ylimalkaiseen suunnitteluun ja velttoon toteutukseen yksivuorotyönä eli parina aamupäivän tuntina tuottaa järkyttäviä tuloksia. Alueen asukkaista on tullut parialuokkaa, jota voi kävelyttää vuosikausia soramontuissa, kuralätäköissä, tilapäisillä silloilla ja suljettuja kävelyreittejä vältellen ilman, että kukaan olisi kiinnostunut. Siinäpä teille ohjeiden mukaista palvelutasoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kaupunki pitäisi velvoittaa hankkimaan jokaisen katuremontin varrelta pari vuokra-asuntoa, joihin sijoitetaan asumaan idean alkuunpanijat. Näin he pääsisivät ihan paikan päällä valvomaan, että kaikki luvatut utopiat toteutuvat sujuvasti, sovitussa aikataulussa ja budjetissa. Asuntoja olisi takuulla helppo saada, koska jokainen, joka ymmärtää mitä on tulossa, muuttaa pois heti, kun tilaisuus tarjoutuu.

      Parempi olisi, että kaupunki asettaisi urakoitsijalle jo kilpailutusvaiheessa sanktiomaksun jokaisesta minuutista, minkä alueen käyttäjät menettävät remontin vuoksi. Sopiva taso voisi alkuun olla esimerkiksi 5 e/h. Tällöin urakoitsijalla olisi insentiivi pienentää aiheuttamaansa ajanmenetystä. Kaupunki ei tästä toki voitolle jäisi, koska arvioitua ajanmenetystä vastaava kustannus leivottaisiin toki urakkahintaan mukaan.

      Tämä ei toki poista sitä ilmiötä, että katu avataan peräkkäisinä kuukausina eri syistä, ensin asfaltin uusimista varten, sitten vesiputkien vaihtamista varten ja lopuksi tietoliikennekaapelin uusimista varten. Viimeisin voidaan toki tehdä kolmekin kertaa, koska jokainen yritys haluaa vaihtaa vain omat kaapelinsa eivätkä osaa sopia kadunaikaisun kustannusten jakamisesta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Hämeentien suurin ongelma sen varrella asuville (tai ainakin minulle) on bussiliikenne. Muistaakseni 51 bussilinja, eli 3000 bussia per päivä. Bussien täyttöaste on erittäin matala, ehkä aivan ruuhkahuippuja lukuunottamatta.
    Ja samalla kadulla kulkee 3 raitiovaunulinjaa ja alla metro…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kunhan autoliikenne saadaan poistettua Hämeentieltä, seuraavaksi on vuorossa Mäkelänkatu, jonka kaupunki niin ikään autokaistoja poistamalla aikoo muuttaa pyöräilyväyläksi.

    Missä ihmeessä on hyväksytty suunnitelma “kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaisista yksisuuntaisista kolmitasoisista pyöräteistä”, johon vedoten kaikki kaupungin sisääntuloväylät ja muut kadut aiotaan muuttaa pyöräteiksi?

    Jos tällainen hanke on jossain hyväksytty, voisiko hankkeen peruuttaa ennenkuin siitä aiheutuu korjaamattomia vahinkoja kaupungille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.