Kaupunkiympäristölautakunnan lista 18.9.2018

14 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 18.9.2018”

1. Min­un tuli 70-luvul­la pilkat­tua henkilöau­ton­o­mis­ta­jia, kun itsel­lä ei ollut autoon varaa. Kun työ edel­lyt­ti matkus­tamista ja tuli toinenkin lap­si, oli henkilöau­to järkevän käytän­nölli­nen han­k­in­ta 80-luvun alussa.

   Jalka­miehenä 60-luvun lavatans­seis­sa jäin joskus nuole­maan näppe­jä, kun vähän van­hem­mat kar­jut jakamistalouden hengessä otti­vat tyt­töjä kyyti­in lavan parkkipaikalla.

   Vastaa

2. Hert­toniemen ongel­ma on liian har­vaan ja sekavast kaavoitet­tu pohjoispuoli.

   Vastaa

   1. Kyl­lä se pohjois­puoli on tiuhaan kaavoitet­tu, mut­ta kukaan ei halua toteut­taa kaavo­ja, kos­ka paik­ka on teol­lisu­u­den tarpeisi­in huono.

      Vastaa

3. “Ajat­telin esit­tää, että sal­limme korot­tamisen kahdel­la ker­roksel­la ja pidämme autopaikko­jen määrän ennallaan.”

   Kan­nate­taan.

   Autopaikkanormia pitää muut­taa ja päivit­tää nykyaikaan. Kokoomuk­sel­la ei ole enem­mistöä val­tu­us­tossa, joten aloite liik­keelle, nyt.

   Vastaa

4. Karhusaaren nykyi­nen toteu­tunut asum­isväljyys on noin 50 neliötä per asukas. Suuria raken­nu­soikeuk­sia mah­dol­lis­tavil­la omakoti­talokaa­va-alueil­la on viime vuosikym­meninä aika har­va omakoti­ta­lo raken­net­tu täy­teen raken­nu­soikeu­teen asti. Kaupun­gin etu isom­mas­ta asun­torak­en­ta­jien tarpei­ta isom­mas­ta raken­nu­soikeud­es­ta omakoti­taloalueil­la on korkeampi tont­tien myyn­ti­hin­ta ja isom­pi kiinteistöverotulokertymä.

   Vastaa

   1. Ton­tit ovat yksi­tyisessä omistuksessa.

      Vastaa

5. Lis­tan aihei­den ulkop­uolelta: epävi­ralli­nen tieto ker­too, että Pasi­lan tor­nialueen kanssa on käymässä samoin kuin Triplas­sa, eli yhtä luku­unot­ta­mat­ta osal­lis­tu­jat vetäy­tyvät suun­nit­telu- ja toteu­tuskil­pailus­ta. Jäl­jelle on jäämässä yksi vai­h­toe­hto, kuten Tripla oli. Voisiko lau­takun­ta päät­tää tai esit­tää koko kil­pailun hylkäämistä, jos näin käy? Viras­to voisi ottaa tuon peri­aat­teek­si, eli että yhden osal­lis­tu­jan kil­pailu ei ole kil­pailu. Ja valmis­tel­la asi­at siten, että oikeasti löy­tyy usei­ta halukkai­ta toteut­ta­jia (ts. ei jär­jet­tömän kokoisia ja hin­taisia kokonaisuuksia).

   Vastaa

   1. Siis, että jos vain yksi pystyy toteut­ta­maan ham­l­keen, ei toteuteta lainkaan? Pitää kat­soa, mllä ehdoil­la se yksi sen toteut­taisi ja millaisena.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara: Siis, että jos vain yksi pystyy toteut­ta­maan ham­l­keen, ei toteuteta lainkaan?

         Ainakaan tuom­moista yhden ehdo­tuk­sen viritelmää ei pidä kut­sua kil­pailuk­si, ja jotain vai­h­toe­hto­ja pitäisi tutkia julkises­ti. Täl­lä nyky­opil­la on saatu Tripla ja Redi ilman vai­h­toe­hto­ja. Tripla on arkkite­htonis­es­ti huu­ta­van kauhia. Redi ei paljon parem­pi, ja se on luem­ma aiheut­ta­mas­sa SRV:lle tap­pi­o­ta. Ts. muut tar­joa­jat vetäy­tyivät siitä han­kkeesta ilmeis­es­ti ihan syys­tä. Oma lukun­sa se, että jät­ti­hankkei­den rahoituk­sen han­kkimi­nen kestää vuosikaudet, mikä tekee käyn­nistymis­es­tä tolkut­toman hidasta.

      2. Kampin, Kalasa­ta­man ja Pasi­lan keskuk­set + Töölön­lahti — mik­si aina tulok­se­na on pan­nukakku? Ehkä tehdään liian iso­ja kokon­aisuuk­sia ker­ral­la, niin ei riitä kom­pe­tenssi kaavoit­ta­jal­la, suun­nit­telu­joil­la tai devel­op­perei­il­la… Jokin perus­ta­va ongel­ma on, jos aina löy­tyy vain yksi taho toteut­ta­maan ja suun­nit­tele­maan näitä keskeisiä kohteita.

      3. Ville:
         Kampin, Kalasa­ta­man ja Pasi­lan keskuk­set + Töölön­lahti – mik­si aina tulok­se­na on pan­nukakku? Ehkä tehdään liian iso­ja kokon­aisuuk­sia ker­ral­la, niin ei riitä kom­pe­tenssi kaavoit­ta­jal­la, suun­nit­telu­joil­la tai devel­op­perei­il­la… Jokin perus­ta­va ongel­ma on, jos aina löy­tyy vain yksi taho toteut­ta­maan ja suun­nit­tele­maan näitä keskeisiä kohteita. 

         Mik­si han­kkeet pitää pake­toi­da tuol­laisik­si mam­mut­tipro­jek­teik­si? Eikö vain voi­da myy­dä näitä aluei­ta tarpeek­si pien­inä tont­teina huu­tokau­pal­la eniten tar­joavalle? Jaka­mal­la nyt Tri­plana ja Red­inä tun­netut pro­jek­tit osi­in olisi ehkä saatu tuotet­tua mon­imuo­toisem­paa kaupunkiku­vaa. Vielä 80-luvul­la aluekeskuk­si­in raken­net­ti­in usei­ta liikekeskuk­sia, Itäkeskuk­ses­sa niitä on edelleenkin neljä eli Itis, Cityjätti/Easton, Puhos ja Hansasil­ta. Pasi­laan tulee yksi, vaik­ka tarkoi­tus ilmeis­es­ti olisi jatkaa ydinkeskus­taa sin­nepäin. Mam­mut­tikaup­pakeskuk­set eivät kuu­lu kan­takaupunki­in vaan niiden paik­ka on jos­sain moot­tori­tien varressa.

      4. Ville:
         Kampin, Kalasa­ta­man ja Pasi­lan keskuk­set + Töölön­lahti – mik­si aina tulok­se­na on pan­nukakku? Ehkä tehdään liian iso­ja kokon­aisuuk­sia ker­ral­la, niin ei riitä kom­pe­tenssi kaavoit­ta­jal­la, suun­nit­telu­joil­la tai devel­op­perei­il­la… Jokin perus­ta­va ongel­ma on, jos aina löy­tyy vain yksi taho toteut­ta­maan ja suun­nit­tele­maan näitä keskeisiä kohteita. 

         En menisi liikaa haukku­maan. Nyt alkaa hil­jalleen havai­ta, miten Töölön­lah­den alue on saatu järkevästi raken­net­tua. On syn­tynyt uusi mon­u­men­taali­aukio, jol­la on uusi, Senaat­in­torin kanssa kil­pail­e­va sym­bol­i­ikkansa. Eduskun­tat­aloa vastapäätä ovat Musi­ikki­ta­lo, Kias­ma ja kir­jas­to. Sivum­mal­la on Kansal­lis­museo, Sanomat­a­lo ja Alkon päämyymälä. Kir­jas­ton takana on sit­ten toimis­to­ja, jot­ka eivät enää näy Mannerheimintielle.

         Näin maalaise­na tuo­ta näkymää jää kat­se­le­maan ja häm­mästelemään. Siinähän on kansan­val­tamme, vastapain­on­aan kult­tuuri eri muodois­saan sekä kansan­val­lan tae, vapaa media. Alko, pos­ti­ta­lo ja Lasi­palat­si tuo­vat kuvioon kau­pal­lisu­ut­ta samal­la tapaa kuin Seder­holmin talo Senaat­in­to­ril­la. Senaat­in­tori­in ver­rat­tuna sym­bol­i­ikkaa leimaa kuitenkin kah­den ele­mentin puut­tumi­nen: tieteen ja uskonnon.

         Ei tämä ole ollenkaan paha. Edel­lisen ker­ran olemme mon­u­men­taa­likeskuk­sen rak­en­ta­neet 1800-luvun alus­sa. Tämä uusi on aikamme näköi­nen eikä var­maan sen rumem­pi kuin mikään, mitä olisi raken­net­tu 1950-luvun jälkeen.

6. Mik­si suomenkielisessä nimessä “Mis­chan ja Maschan aukio” käytetään ruot­salaista translit­teroin­tia? Eikö oikeampi olisi: Mis­han ja Mashan aukio — Mis­chas och Maschas plats ?

   Vastaa

   1. EKK:
      Mik­si suomenkielisessä nimessä “Mis­chan ja Maschan aukio” käytetään ruot­salaista translit­teroin­tia? Eikö oikeampi olisi: Mis­han ja Mashan aukio – Mis­chas och Maschas plats ?

      Tähän löy­tyikin osit­tainen vas­taus Helsin­gin kaupun­gin karttapalvelusta:

      “Korkeasaaren eläinkokoel­man alkusysäyk­senä ollei­den karhun­pen­tu­jen Mis­chan ja Maschan mukaan, jot­ka lahjoit­ti vuon­na 1888 tun­tem­aton, sit­tem­min arkkite­hti Frithiof Mier­itzik­si (1863–1916) pal­jas­tunut henkilö.
      Nimistö­toimikun­ta esit­ti nimeä 11.6.2014 muo­dos­sa Mis­han ja Mashan aukio — Mishas och Mashas plats, mut­ta muut­ti oikeinkir­joituk­sen 8.10.2014 muo­toon Mis­chan ja Maschan aukio — Mis­chas och Maschas plats. Näin nimi nou­dat­taa aikalais­ten käyt­tämää kirjoitusasua.”

      Olisi kyl­lä mie­lenki­in­toista kuul­la tästä lisää: käyt­tivätkö aikalaiset todel­lakin tuo­ta kir­joi­tusasua suomen kielel­lä, vai kuten toden­näköisem­pää, ruotsiksi?

      Vastaa