Kaupunkisuunnittelu

Helsingin on estettävä asuntotuotannon hiipuminen

Uutiset kertovat asuntotuotannon hiipumisesta, koska asuntojen hintojen ja vuokrien nousuvauhti on hidastunut ja rakennusliikkeet panttaavat rakennusten käynnistämistä tukeakseen hintoja.
En tiedä muusta maasta, muta asuminen on edelleen Helsingissä sietämättömän kallista. On vain hyvä jos se halpenee. Sitä voisi pitää jopa päämääränä.

Jos rakentaminen muualla hiipuu, Helsingin kannattaa käyttää vapautuvaa kapasiteettia hyväkseen ja kiihdyttää asuntotuotantoa alueellaan.

Helsingillä nimittäin on maanomistajana siihen keinonsa. Tontinluovutuksiin voidaan laittaa ehto, että talo on rakennettava määräajassa tai tontti siirtyy kilpailijalle. Näitä ehtoja on nytkin, mutta niistä pitää pitää myös kiinni. Ei mitään ymmärrystä rakennusliikkeiden marinalle hintojen laskusta!

138 thoughts on “Helsingin on estettävä asuntotuotannon hiipuminen

  1. Terve,

    Tonttiluovutuksissa ongelma koskee erityisesti ARA- ja hitas-kohteita. Vapaarahoitteiset hankkeet kyllä lähtevät käyntiin. Helpoin tapa ylläpitää asuntotuotantoa on luovuttaa tuetulle asumiselle varattuja tontteja vapaarahoitteiselle rakentamiselle. Sen lisäksi että se kiihdyttäisi rakentamista, kaupunki saisi lisäksi enemmän rahaa.

    https://www.libera.fi/blogi/helsingin-tuettu-asuminen-jarruttaa-rakentamista/

    terveisin
    Mikko Kiesiläinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko Kiesiläinen:
      Terve,

      Tonttiluovutuksissa ongelma koskee erityisesti ARA- ja hitas-kohteita. Vapaarahoitteiset hankkeet kyllä lähtevät käyntiin. Helpoin tapa ylläpitää asuntotuotantoa on luovuttaa tuetulle asumiselle varattuja tontteja vapaarahoitteiselle rakentamiselle. Sen lisäksi että se kiihdyttäisi rakentamista, kaupunki saisi lisäksi enemmän rahaa.

      https://www.libera.fi/blogi/helsingin-tuettu-asuminen-jarruttaa-rakentamista/

      terveisin
      Mikko Kiesiläinen

      Valtion tukema asuntotuotanto on perinteisesti ollut suhdanteita tasaavaa. Nousukauden aikana valtion tukemaa tuotantoa on ollut vähemmän ja vapaarahoitteista enemmän. Laskusuhdanteessa – tai lamassa – on yleensä käynyt yleensä päinvastoin. Niin kävi 90-luvun alussa ja esimerkiksi finanssikriisin vuosina 2008-2009.
      Kun rakentaminen on viime vuodet jo ollut lähes ylikuumentuneessa tilassa, ei rakentamisen kiihdyttäminen tässä suhdannevaiheessa ole enää kenenkään edun mukaista.

      Kun viime vuosien puhtaasti velkavetoisen rakentamisen ja kuluttamisen veto aikanaan hiipuu, tullaan Helsingissäkin näkemään markkinavetoisen asuntotuotannon selvä käänne alaspäin. Siinä tilanteessa olisi hyvä, jos kaupungilla olisi tarjolla tai jo valmiiksi luovutettu tonttimaata kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon ja sen nopeaan käynnistämiseen. Tämä voisi pitää tuotannon volyymin edes kohtalaisella tasolla ja rakentamisen laskusuhdanteessa voitaisiin hyödyntää vapautuvaa kapasiteettia samalla kun vanhan kokemuksen mukaan rakentamisen kustannukset putoavat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Hannu Rossilahti: Valtion tukema asuntotuotanto on perinteisesti ollut suhdanteita tasaavaa. Nousukauden aikana valtion tukemaa tuotantoa on ollut vähemmän ja vapaarahoitteista enemmän.

        No nyt kun on nousukausi, niin eikö tuon logiikan mukaan sitten ehdotettu tonttien luovutus vapaarahoitteiseen rakentamiseen ole historian valossa aivan normaali?

        Hannu Rossilahti: Kun rakentaminen on viime vuodet jo ollut lähes ylikuumentuneessa tilassa, ei rakentamisen kiihdyttäminen tässä suhdannevaiheessa ole enää kenenkään edun mukaista.

        Ei rakentaminen ole ylikuumenneessa tilassa ainakaan suhteessa kysyntään Helsingissä. Kiihdyttäminen on niiden ihmisten etujen mukaista, jotka pääsevät sen ansiosta muuttamaan Helsinkiin aiemmin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Mikko Kiesiläinen:
      Terve,

      Tonttiluovutuksissa ongelma koskee erityisesti ARA- ja hitas-kohteita. Vapaarahoitteiset hankkeet kyllä lähtevät käyntiin. Helpoin tapa ylläpitää asuntotuotantoa on luovuttaa tuetulle asumiselle varattuja tontteja vapaarahoitteiselle rakentamiselle. Sen lisäksi että se kiihdyttäisi rakentamista, kaupunki saisi lisäksi enemmän rahaa.

      Tuettu rakentaminen on markkinähäiriö, jonka asukkaat lopulta maksavat. Vaikka jätettäisiin pois räikeimmät tapaukset, kuten Nuorisosäätiö, tuettuun rakentamiseen liittyy rahavirtoja, jotka eivät kestä päivänvaloa. Asumisen tukeminen, oli kyse omistus tai vuokra-asumisesta, tulee lopettaa välittömästi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Uudistuotannon hintoja pitää saada alas. Ei ole mitään tolkkua, että esim. hitasten neliöhinta (siis hintasäännellyn asuntotuotannon!!!) on 6000 euron tasolla, siis ilman tonttia. Kohtuuhintaisuus on tuosta kaukana. Kaiketi kaupunki on joutunut antamaan luvan tuolle hintatasolle jotta hitaksia ylipäänsä rakennettaisiin. Muutamassa vuodessa hitasten uudistuotannon hintataso on hypännyt esim. Kalasatamassa noin 40%. Ei hintasääntely taida toimia.

    Kaiken kaikkiaan rakentaminen ylikiehui erittäin alhaisten korkojen ansiosta. Rakennusliikkeet ovat tietysti katteitaan kohentaneet, mutta pääosa hintojen noususta on valunut alihankkijoille ja tavarantoimittajille. Esim. betonielementeistä on ollut pulaa mikä on tietysti johtanut niiden hintojen nousuun.

    Kannatan tiukkoja rakentamisvelvoitteita tontinluovutuksissa. Rakennusliikkeet tinkikööt alihankkijoidensa ja tavarantoimittajiensa hinnoista. Siellä on tinkimisen varaa. Nythän virolaiset raksaduunaritkin ajelevat uusilla mersuilla.

    Olisiko kaupungin aika käynnistää oma asuntotuotanto? Tarpeeksi isona toimijana kaupunki pystyisi pitämään hintakehityksen kohtuullisena ja volyymin tasaisempana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. vk: Kaiken kaikkiaan rakentaminen ylikiehui erittäin alhaisten korkojen ansiosta. Rakennusliikkeet ovat tietysti katteitaan kohentaneet, mutta pääosa hintojen noususta on valunut alihankkijoille ja tavarantoimittajille. Esim. betonielementeistä on ollut pulaa mikä on tietysti johtanut niiden hintojen nousuun.

      Ei rakentaminen ole ylikiehunut, asunnoista on edelleen krooninen alitarjonta Helsingissä. Asuntojen hinnat sen sijaan ovat ylikiehuneet osin juuri hävyttömän halvan lainoituksen vuoksi.

      Rakennusliikkeiden kustannusten nousu taas on ihan rakennusliikkeiden oma vika. Kun omat työntekijät on aikanaan kaikki potkittu pois yrittäjiksi säästösyistä, niin nyt nämä samat yrittäjät voivat vaatia moninkertaista liksaa samasta työstä minkä he olisivat ennen tehneet rakennusliikkeen palkkalistoilla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. vk:

      Kaiken kaikkiaan rakentaminen ylikiehui erittäin alhaisten korkojen ansiosta. Rakennusliikkeet ovat tietysti katteitaan kohentaneet, mutta pääosa hintojen noususta on valunut alihankkijoille ja tavarantoimittajille

      Kuten rakennusyritysten pörssissä tapahtuneesta laskusta voi havaita, ovat rakennusyritysten katteet monessa tapauksessa kutistuneet viime vuosina. Rakennusalalla on yleisesti niin, että kustannusten noustessa urakointiyritysten tulokset laskevat – koska ne ovat tehneet hankkeista sopimukset jollain hintatasolla, josta kustannukset sitten nousevat hankkeen aikana. Parhaat katteet urakoitsijayrityksissä saadaan perinteisesti laskusuhdanteen jossain vaiheessa, jossa töistä saadaan se hinta, mitä on urakan alussa sovittu, mutta kustannukset jäävät pienemmiksi kuin on hankkeen alkaessa ennakoitu. Urakointitöiden katteet menevät siis tietyllä tavalla jälkisyklisesti. Kiinteistösijoitusyhtiöissä asia menee toisin. Ne tekevät yleensä tulosta nimenomaan noususuhdanteissa, joissa hinnat nousevat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. k: Kuten rakennusyritysten pörssissä tapahtuneesta laskusta voi havaita, ovat rakennusyritysten katteet monessa tapauksessa kutistuneet viime vuosina. Rakennusalalla on yleisesti niin, että kustannusten noustessa urakointiyritysten tulokset laskevat – koska ne ovat tehneet hankkeista sopimukset jollain hintatasolla, josta kustannukset sitten nousevat hankkeen aikana. Parhaat katteet urakoitsijayrityksissä saadaan perinteisesti laskusuhdanteen jossain vaiheessa, jossa töistä saadaan se hinta, mitä on urakan alussa sovittu, mutta kustannukset jäävät pienemmiksi kuin on hankkeen alkaessa ennakoitu. Urakointitöiden katteet menevät siis tietyllä tavalla jälkisyklisesti. Kiinteistösijoitusyhtiöissä asia menee toisin. Ne tekevät yleensä tulosta nimenomaan noususuhdanteissa, joissa hinnat nousevat.

        Laiskuuttani kaivelin vain YIT:n tulostietoja. Alkuvuonna eli 1-6/2018 yhtiön asuntorakentaminen Suomi+CEE ryhmässä oli ennätyskannattavaa, selvästi korkeinta ainakin jaksolla 2013-2018. Nousu ebitissä 2018 vs. 2017 48%. YIT väänsi isoa turskaa oikeastaan kaikilla muilla sektoreillaan (Venäjä, Infra, päällystys). Tuo katteiden jälkisyklisyys saattaa olla paremmin totta isoissa toimitilahankkeissa kuten SRV:lle on käynyt Redin kauppakeskuksen kanssa, pahasti tappiolla.

        Uudisasuntojen hintoja on pystytty (mm. alhaisen korkotason, jättisuurten taloyhtiölainojen, vuokratonttien käytön, asuntorahastojen kasvun, ulkomaisten sijoittajien mukaantulon, sijoittajien verohyötyjen ansiosta ja kasvaneiden asumistukien ansiosta) hilaamaan ylöspäin muutamassa vuodessa rajusti koko pääkaupunkiseudulla. Kaikki muumit on laaksossa eli kaikki tekijät asuntojen hintojen maksimoimisessa on jokseenkin käytössä, parempaa tuskin on tulossa, pikemminkin päin vastoin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. vk: Laiskuuttani kaivelin vain YIT:n tulostietoja. Alkuvuonna eli 1-6/2018 yhtiön asuntorakentaminen Suomi+CEE ryhmässä oli ennätyskannattavaa, selvästi korkeinta ainakin jaksolla 2013-2018. Nousu ebitissä 2018 vs. 2017 48%. YIT väänsi isoa turskaa oikeastaan kaikilla muilla sektoreillaan (Venäjä, Infra, päällystys). Tuo katteiden jälkisyklisyyssaattaa olla paremmin totta isoissa toimitilahankkeissa kuten SRV:lle on käynyt Redin kauppakeskuksen kanssa, pahasti tappiolla.

        Uudisasuntojen hintoja on pystytty (mm. alhaisen korkotason, jättisuurten taloyhtiölainojen, vuokratonttien käytön, asuntorahastojen kasvun, ulkomaisten sijoittajien mukaantulon,sijoittajien verohyötyjen ansiosta ja kasvaneiden asumistukien ansiosta)hilaamaan ylöspäin muutamassa vuodessa rajusti koko pääkaupunkiseudulla. Kaikki muumit on laaksossa eli kaikki tekijät asuntojen hintojen maksimoimisessa on jokseenkin käytössä, parempaa tuskin on tulossa, pikemminkin päin vastoin.

        YIT:llä on yksi rakennusalan suurimmista maaportfolioista. Se tekee tuloksestaan huomattavan osan maahan liittymällä bisneksellä: hankkimalla maata hyvään hintaan sopivilta paikoilta, jalostamalla maata ja myymällä sen sitten rakennettuna eteenpäin. Urakointiyrityksissä puolestaan maa on usein muiden omistuksessa, ja ne tekevät vain rakentamista. Edellä mainittu katteiden jälkisyklisyysilmiö koskee kokonaishintaurakoita, ja niiden tapaisia urakoita. Niitä eri rakennusyrityksillä on eri määriä. Niillä rakennusyrityksillä, joilla on paljon omaa maata, on gryndituotantoakin enemmän, ja niissä suhdannevaihtelut vaikuttavat eri tavoin kuin urakkojen ulosmyyntihinnoista ja omien kustannustensa kehityksen yhteisvaikutuksesta tuloksensa muodostavilla urakointiyrityksillä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Osmo Soinivaara on (taas) hyvin osuvasti Stadin haasteiden ytimessä. Pääkaupunkoseudun rakentaminen on pidettävä korkealla, että saamme pidettyä hinnat mahdollisimman edullisina. Pysyköön viidakossa ken haluaa, nuoriso hinkuaa Helsinkiin ja se pitää tehdä mahdolliseksi. Mahdollisimman hyvin.
    R

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jos muut eivät halua rakentaa, eikö kaupunki voisi rakentaa itse? Kaupungin vuokra-asuntoihin on valtavat jonot, ja monille asunnon hankkiminen vapailta markkinoilta ei ole yksinkertaisesti mahdollista.

    Ei ole mitään syytä, miksi kaupungin vuokra-asuntojen osuutta koko Helsingin asuntotarjonnasta pitäisi kaupungin kasvaessa vähentää. Ne uudet hyvät veronmaksajat kyllä saavat katettua uusien huonojen veronmaksajien kulut samalla tavalla kuin aina ennenkin. Köyhien dumppaamista “jonnekin muualle” ei voi pitää kovin moraalisena ratkaisuna.

    Tilannetta pahentaa entisestään se, että muut kuin kaupungin aikanaan kohtuuhintaiseksi rakennetut vuokrakämpät ovat pian kaikki muuttuneet markkinahintaisiksi. Viimeisimpinä esimerkkeinä nyt vaikkapa Nuorisosäätiön myymät asunnot Sörkassa (~15€/neliö) ja SATOn Pasilan Toralinna (~18€/neliö). Toiseen suuntaan ei taas muutosta tietysti tapahdu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. theta:
      Jos muut eivät halua rakentaa, eikö kaupunki voisi rakentaa itse? Kaupungin vuokra-asuntoihin on valtavat jonot, ja monille asunnon hankkiminen vapailta markkinoilta ei ole yksinkertaisesti mahdollista.

      Ei ole mitään syytä, miksi kaupungin vuokra-asuntojen osuutta koko Helsingin asuntotarjonnasta pitäisi kaupungin kasvaessa vähentää. Ne uudet hyvät veronmaksajat kyllä saavat katettua uusien huonojen veronmaksajien kulut samalla tavalla kuin aina ennenkin. Köyhien dumppaamista “jonnekin muualle” ei voi pitää kovin moraalisena ratkaisuna.

      Minun ymmärtääkseni Malmin lentokenttä tulee olemaan sellainen alue jonka kaupunki ensinnäkin omistaa itse, ja sillä on siksi vapaat kädet kilpailuttaa kuka saa rakentaa, ja suurin osa asunnoista jää kaupungin omistukseen, eli sinne rakennetaan mahdolisimman halvat bulkki-asunnot joiden vuokrien on tarkoitus olla mahdollisimman matalat. Korjatkaa jos olen väärässä.

      Malmin kentän lentotoiminnaan puolustajat oavt monta kertaa väittäneet että asuntojen rakentaminen kentälle lihottaa vain gryndereiden lompakkoja, mutta tässä tapauksessa vaikutus on päinvastainen koska kaupunki on se “grynderi”.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. theta:
      Jos muut eivät halua rakentaa, eikö kaupunki voisi rakentaa itse? Kaupungin vuokra-asuntoihin on valtavat jonot, ja monille asunnon hankkiminen vapailta markkinoilta ei ole yksinkertaisesti mahdollista.

      Ei ole mitään syytä, miksi kaupungin vuokra-asuntojen osuutta koko Helsingin asuntotarjonnasta pitäisi kaupungin kasvaessa vähentää. Ne uudet hyvät veronmaksajat kyllä saavat katettua uusien huonojen veronmaksajien kulut samalla tavalla kuin aina ennenkin. Köyhien dumppaamista “jonnekin muualle” ei voi pitää kovin moraalisena ratkaisuna.

      Tilannetta pahentaa entisestään se, että muut kuin kaupungin aikanaan kohtuuhintaiseksi rakennetut vuokrakämpät ovat pian kaikki muuttuneet markkinahintaisiksi. Viimeisimpinä esimerkkeinä nyt vaikkapa Nuorisosäätiön myymät asunnot Sörkassa (~15€/neliö) ja SATOn Pasilan Toralinna (~18€/neliö). Toiseen suuntaan ei taas muutosta tietysti tapahdu.

      Asun itse kaupungin vuokratalon vieressä ja ihan normaaleja työssäkäyviä veronmaksajia siellä enimmäkseen asuu, eikä köyhien määrä ei lisäänny vuokra-asuntoja rakentamalla. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjonnan lisäämisellä Helsinki voisi omalta osaltaan laskea hintojen ja vuokrien nousupaineita, sekä helpottaa työn perässä muuttamista.

      Eiköhän rakennusliikkeillekin tule kiire ostaa/vuokrata tontteja kun kaupunki uhkaa ne ottaa omaan käyttöönsä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjonnan lisäämisellä Helsinki voisi omalta osaltaan laskea hintojen ja vuokrien nousupaineita, sekä helpottaa työn perässä muuttamista.

        Jos nuo kohtuuhintaiset vuokra-asunnot tulevat muun asuntotuotannon lisäksi, ne alentavat hinta- ja vuokratasoa ja jos ne vain syrjäyttävät muuta tuotantoa, ne noistavat yleistä hinta- ja vuokratasoa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tonttien panttaaminen on kannattava bisnes. Eihän niitä muuten pantattaisi.

    — Tontit on ostettu nimenomaan panttaamistarkoituksessa, koska
    — sanktiot ovat aivan liian pieniä ja näistäkin pienistä
    — sanktioista voidaan aina puolueiden kanssa neuvotella alaspäin.

    Tonttien panttaaminen vaikuttaa rakennusliikkeiden muualla myymien asuntojen hintatasoon nostavasti ja isotkin sakot kannattaa maksaa ennemmin kuin pilata kalliiden asuntojen markkinat rakentamalla halpoja asuntoja.

    Auttaisiko tonttien myyminen ulkomaisille rakennusliikkeille, joilla ei ole muuta toimintaa Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Rakentamisen hinnan nopea nousu kertoo myös siitä, että rakennusteollisuuden kapasiteetti on Suomessa hyvin vähäinen verrattuna siihen mitä se on ollut kymmeniä vuosia sitten. Hinnat nousevat siitä yksinkertaisesta syystä, että kysyntä nousee tarjontaa nopeammin. Tarjonnan vähentymisen syynä monet pitävät 90-luvun lamaa, jolloin rakennusteollisuuden kapasiteetti väheni kun keskikokoisia ja isompiakin rakennusyhtiöitä meni konkurssiin.
    Rakennusteollisuus on erittäin suhdanneherkkää, ja koska tuotantoketju on melko pääomavaltainen, on kapasiteetin sopeuttaminen hidasta ja kallista. Keski-Euroopassa tilanne on helpompi, kun yhtiöt voivat toimia rajojen yli, joka auttaa suhdannevaihteluihin sopeutumisessa. Suomessa jokainen taantuma pudottaa kilpailijoita ja kapasiteettia markkinoilta, joka ei ehdi palautua talouden ja kysynnän taas elpyessä, aiheuttaen hintojen jyrkän nousun.

    Suomen syrjäisen sijainnin takia ulkomaisista tekijöistä ei ole helpotusta tilanteeseen, kun rakentamisessa tarvittavat materiaalit ja raskaat koneet on kuitenkin hankittava Suomesta tai aivan lähialueilta. Jos Venäläiset yhtiöt pääisisivät helpommin Suomen markkinoille, voisi tästä olla iso apu tilanteeseen: Pietarin alueella on valtava rakennusteollisuuden kapasiteetti, joka hyötyisi pääsystä Suomen markkinoille ja auttaisi tasaamaan rakennusteollisuuden suhdannevaihtelutuskaa molemmissa maissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. AV: Jos Venäläiset yhtiöt pääisisivät helpommin Suomen markkinoille, voisi tästä olla iso apu

      Tuo on erinomainen ajatus. Ensimmäisenä sieltä rientäisivät suhdanne­huippuja tasaamaan suomalaiset firmat. Onhan niillä erin­omainen tuntemus Suomen olo­suhteista.

      Samalla noiden firmojen omat suhdanne­heilahtelut tasaan­tuisivat ja tämä loisi pitemmällä aikavälillä mahdolli­suuden kehittyä todelliseksi globaaliksi tekijäksi. — Ainahan joku sen globaalin rakentajan paikan ottaa. Tieto­taidollisesti suomalaisilla ei pitäisi olla häpeämistä. — Rakentamisen tulevaisuus on kaukana idässä; Intiaa kannattaa pitää silmällä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Luulisi rakennusliikkeiden rakentavan jos kysyntää on. Markkinavoimista on otettu niskalenkki? Vaikea muuten selittää minne rakennusliikkeiden ahneus on kadonnut. Miksi näitä muutamia yksityisiä toimijoita vielä roikutetaan mukana prosessissa. Ehkä olisi parempi tehdä kaikki suunnitelmatalouden ja julkisen sektorin toimin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo – saatko nyt please jostain selville, että kuinka moni nykyisistä asunnoista on Helsingissä saanut korkotukea tai muuta vastaavaa subventiota? Keskustelimme aiemmin aiheesta, ja väitin että melkein puolet stadilaisista saa asumistukea. Siinä yhteydessä selvitettiin kanssasi, että noin 10-15% saa suoraa asumistukea, mutta jäi selvittämättä se, että kuinka moni asunto on rakennettu jollain tukiaisella.

    Sillä tosiasiahan on, että Helsingin korkeat hinnat eivät johdu kovasta kysynnästä vaan rakentamisen kalleudesta, johon vaikuttavat poliitikot. Suurin yksittäinen tekijä on verotus (lähes puolet uuden asunnon hinnastaon veroa). Sitten tulevat maankäyttömaksut (kaavoitus, vesi, sähkö ovat suoraa verotuloa Helsingin kaupungille) ja rakentamisen tekninen sääntely (joka ei edes estä asuntoja homehtumasta).

    Kuten Helsingin esimerkki osoittaa, asuntoja tehdään sitä enemmän, mitä korkeampi on myyntihinta. Asuntojen halpeneminen voi pitkällä aikajänteellä olla toivottua, mutta äkillinen hinnan lasku ei. Oma arvioni on, että tällä hetkellä asuntomarkkinoilla on 15-25% ylihintaa. Hesarissa oli viime viikolla kirjoitus, jossa Merihaan jotain yksiötä ei ollut kukaan tullut esittelyyn katsomaan, ja viereisessä Näkinpuistossa myytiin 66 neliön asuntoa 450 tuhannella eurolla – siis 2,7 miljoonaa mummon markkaa! Jälkimmäinen asunto oli ilmeisesti niitä samoja jossa Haloska asustelee, ja nehän valmistuivat edellisen suhdannehuipun aikaan 80-90 -lukujen taitteessa. Niiden hinta on silloin ollut jotain 10-15000 mummoa eli asunnon hinta on noin kolminkertaistunut 30 vuodessa.

    Jos minä olisin poliitikko, joka on vastannut Helsingin rakentamisesta, syyttäisin kyllä itseäni tilanteesta. Jos poliitikot eivät kanna vastuuta tekemistään päätöksistä, niin mitä varten heitä sinne äänestetään? Eikö sinne voitaisi vain arpoa kansalaisia päättämään asioita, kun yksikään poliitikko ei voi myöntää että virheitä on tehty. Kaikki nauravat Paavo Väyrysen aina oikeassa olemiselle, mutta eipä tää touhu näytä muillakaan sen korkeampaa moraalia osoittaa.

    Vielä kerran Osmo, saatko selville, kuinka moni helsinkiläinen asuu jollain tavalla tuetusti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Osmo – saatko nyt please jostain selville, että kuinka moni nykyisistä asunnoista on Helsingissä saanut korkotukea tai muuta vastaavaa subventiota?

      Jos asumisen tueksi lasketaan omistusasumisen verotuki, silloin tietysti melkein kaikki asuvat jollakin tavoinm tuetussa asunnossa. Tätä kai tuskin tarkoitit?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mitä on omistusasumisen verotuki?

        Myyntivoiton verottomuus, koskojen verovähennysoikeus, vaikka asuntotulo, jota vastaan laina on otettu on veroton ja ennen kaikkea se, että asuntotulo on veroton vaikka vuokratulosta maksetaan veroa.
        Taloustieteitä osaamattoman on vaikea hahmottaa asuntgotulon verottomuutta, mutta asian ymmärtämistä helpootytaa se, että jos Virtanen ja Lahtine asuvart omassa asunnossaan, kumpikaan ei joudu maksamaan asunnostaan veroa, mutta jos he menevät ristiin vuokralle toistensa asuntoihin, valtio saa heidän asumisestaan verotuloja. Siksi verotus syrjii vuokralla asumista omassa asunnossa asumiseen verrattuna.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara: Myyntivoiton verottomuus, koskojen verovähennysoikeus, vaikka asuntotulo, jota vastaan laina on otettu on veroton ja ennen kaikkea se, että asuntotulo on veroton vaikka vuokratulosta maksetaan veroa.
        Taloustieteitä osaamattomanon vaikea hahmottaa asuntgotulon verottomuutta, mutta asian ymmärtämistä helpootytaa se, että jos Virtanen ja Lahtine asuvart omassa asunnossaan, kumpikaan ei joudu maksamaan asunnostaan veroa, mutta jos he menevät ristiin vuokralle toistensa asuntoihin, valtio saa heidän asumisestaan verotuloja. Siksi verotus syrjii vuokralla asumista omassa asunnossa asumiseen verrattuna.

        Tuo asuntotulo ja sen verottomuus on veroteoreetikoiden höperehdintää. Aivan yhtä hyvin voitaisiin verottaa esim. autotuloa eli jos omistamisen sijaan Virtanen ja Lahtinen vuokraavat toisiltaan auton niin verolle menee vuokratulo. Samanlainen teoretisointi
        verotuesta sopii kaikkeen omistamiseen (taide, polkupyörä, tietokone, kesämökki…).

        Asunnon omistaja on ostaessaan maksanut hinnassa noin puolet veroja ym. maksuja julkiselle sektorille. Koko ajan kiristyvällä kiinteistöverolla nyhdetään vuosittain. Eikö asuminen jo ilman asuntotulon verottamistakin ole Suomessa riittävän kallista?

        Jos jotain omistusasumisen verotuksessa kiristysmuutoksia tekisin, niin poistaisin tai ainakin radikaalisti leikkaisin kotitalousvähennystä. Siitä hyötyvät lähinnä hyvätuloiset joilla on ilman vähennystäkin varaa ostaa palveluja. Pääosin hyöty on kuitenkin valunut palveluntarjoajille (mm. remppafirmat) jotka heti kotitalousvähennyksen tultua korottivat roimasti hintojaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Myyntivoiton verottomuus, koskojen verovähennysoikeus, vaikka asuntotulo, jota vastaan laina on otettu on veroton ja ennen kaikkea se, että asuntotulo on veroton vaikka vuokratulosta maksetaan veroa.
        Taloustieteitä osaamattomanon vaikea hahmottaa asuntgotulon verottomuutta, mutta asian ymmärtämistä helpootytaa se, että jos Virtanen ja Lahtine asuvart omassa asunnossaan, kumpikaan ei joudu maksamaan asunnostaan veroa, mutta jos he menevät ristiin vuokralle toistensa asuntoihin, valtio saa heidän asumisestaan verotuloja. Siksi verotus syrjii vuokralla asumista omassa asunnossa asumiseen verrattuna.

        Asuntotulokäsitteellä ei mielestäni (eikä loogisesti tarkastellen) voi pätevästi argumentoida sitä, miten omistusasumista tulisi verottaa.
        Väite, että “Siksi verotus syrjii vuokralla asumista omassa asunnossa asumiseen verrattuna”, on ainoastaan satunnaisesti, joissakin tilanteissa, tosi väite.
        Esimerkiksi erilaiset asuntoja omistavat, velalla asuntoja rakentaneet kiinteistöyhtiöt eivät käytännössä maksa tuloveroja, koska kiinteistönhoitokulujen ja korkojen lisäksi yhtiöt voivat tehdä verotuksessa vuotuisen poiston asuntojen taseessa olevasta arvosta. Jos lainojen lyhennys vastaa suunnilleen tehtyjä poistoja, eivät esimerkiksi kunnalliset vuokrataloyhtiöt maksa lainkaan tuloveroa, sillä poistojen avulla tulos saadaan nollaan. Sama pätee kaikkien muidenkin yhteisöjen tai luonnollisten henkilöiden omistamiin kiinteistöyhtiöihin.
        Jos poistot eivät jonakin vuonna riittäisi nollatulokseeni, voi yhtiö tehdä verotuksessa asuintalovarauksen, jonka ansiosta verot saadaan nollaan.
        Jos Virtanen ja Lahtinen vuokraavat toistensa omistamasta vuokratalosta huoneiston, edellisen mukaan kummankaan maksamasta vuokrasta ei lopulta mene veroa.
        Edelleen, jos Virtanen ja Lahtinen ovat kumpikin rakentaneet itselleen esimerkiksi 350.000 euroa maksaneen omakotitalon, he voivat tehdä verotuksessa verotettavan tulon vähennyksenä 14.000 euron (4%) vuotuisen poiston ensimmäisenä vuotena. Jos omakotitalon on rakennettu lainalla esim 1,5% korolla, voi korkoja vähentää 5.250 euroa kyseisenä vuonna. Lisäksi voi vähentää kaikki kiinteistön muut kulut, kiinteistöveron, vakuutuksen ynnä muut kulut. Näitä vähennyksiä on ensimmäisen vuotena helposti yli 20.000 euroa. Näin esim 1600 euron kuukausivuokrasta ei mene lainkaan veroa.
        SIIS: Kun vuokraamisesta ei tarvitse maksaa veroa, miksi omistusasujan pitäisi maksaa asuntotuloveroa?
        Veroa vuokraamisesta menee käytännössä ainakin silloin, kun Virtanen ja Lahtinen vuokraavat asunto-osakeyhtiötalossa sijaitsevan huoneiston, ja erityisesti silloin, jos yhtiöllä ei ole yhtiölainaa tai jos yhtiölainan lyhennyksiä ei tulouteta asunto-osakeyhtiön kirjanpidossa.
        Ja vielä on huomattava, että osakeyhtiöiden ja luonnollisten henkilöiden verotus poikkeaa tuntuvasti toisistaan. Kun yhtiöt maksavat vuokratulostaan veroa vain 20 %, maksavat luonnolliset henkilöt – joissakin tapauksissa – pääomatuloveroa yli 30 % voitosta.
        Kaikelle omistusasumiselle ehdotettua asuntotuloveroa ei voida loogisesti perustella ajatuksella, että kaikesta asunnonvuokrauksesta tulisi maksaa veroa, sillä väite asunnonvuokrauksesta aiheutuvasta veronmaksusta on tosi vain joissakin tapauksissa.
        Logiikan perussääntöjen mukaan satunnaisesti todella väittämällä (induktiolla) ei voida uskottavasti ja pätevästi todistella jotain yleistävää (universaalia) johtopäätöstä. Jos esimerkiksi jos joku savolainen on vääräleuka, se ei todista että kaikkia savolaisia olisi kohdeltava vääräleukoina.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara: Siksi verotus syrjii vuokralla asumista omassa asunnossa asumiseen verrattuna.

        Vero syrjii myös toisin päin. Jos esim. ostaa vuokraamansa asunnon, varainsiirtoveroon (2%) ja luovutusvoittoveroon menee osa hinnasta. Se vastaa vuokrista meneviä veroja aika pitkältä aikaa – esim. Helsingissä vuokratuotto on n. 3% vuodessa, joten siitä maksettava vero on vajaa 1%. Matalien korkojen aikana asunnon arvonnousu on tuottona merkittävämpi kuin vuokratulo, mutta se on vähän eri asia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Taloustieteitä osaamattoman on vaikea hahmottaa asuntgotulon verottomuutta, mutta asian ymmärtämistä helpootytaa se, että jos Virtanen ja Lahtine asuvart omassa asunnossaan, kumpikaan ei joudu maksamaan asunnostaan veroa, mutta jos he menevät ristiin vuokralle toistensa asuntoihin, valtio saa heidän asumisestaan verotuloja. Siksi verotus syrjii vuokralla asumista omassa asunnossa asumiseen verrattuna.

        Taloudellisesti omalta kannaltaan optimoidussa tilanteessa Virtanen ja Lahtine järjestävät omat asuntonsa toisilleen vuokraamalla kummallekin kunnolliset asumistuet, eivätkä maksa euroakaan veroa Suomen valtiolle, vaan teettävät asuntoihinsa sopivassa määrin remontteja ja kirjaavat kumpikin sijoitusasuntoihinsa liittyen sen verran paljon verovähennettävää, että ei vain asunnon vuokrat jää verottomiksi, vaan verovähennysoikeutta kertyy vuokria enemmän, jolloin he saavat sillä perusteella vähennettyä verorasitustaan lisäksi vielä muistakin sijoitustuotoista.

        Tuo veronmaksu toteutuu vain, jos Virtanen ja Lahtine eivät osaa verosuunnittelun perusteita, ja jos he erityisesti haluavat maksaa veroja. Pelaamalla sopivasti vaikkapa asunto-osakeyhtiölainojen sekä muiden vähennyskelpoisten menojen kirjaamisen kanssa pystyy nykyisten verotussäännösten puitteissa osaava sijoittaja saamaan asuntosijoitustuotoilleen jopa vuosikymmenten verottomuusedun. Ellei sitten halua hoitaa asiaa vaikkapa järjestelemällä omistuksiaan Luxemburgin kautta, jolla ammattimaiset sijoittajat monessa tapauksessa järjestävät vuokratuoton pois Suomen verottajan saatavilta. Mutta se on hiukan monimutkaisempaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara: Myyntivoiton verottomuus, koskojen verovähennysoikeus, vaikka asuntotulo, jota vastaan laina on otettu on veroton ja ennen kaikkea se, että asuntotulo on veroton vaikka vuokratulosta maksetaan veroa.
        Taloustieteitä osaamattomanon vaikea hahmottaa asuntgotulon verottomuutta, mutta asian ymmärtämistä helpootytaa se, että jos Virtanen ja Lahtine asuvart omassa asunnossaan, kumpikaan ei joudu maksamaan asunnostaan veroa, mutta jos he menevät ristiin vuokralle toistensa asuntoihin, valtio saa heidän asumisestaan verotuloja. Siksi verotus syrjii vuokralla asumista omassa asunnossa asumiseen verrattuna.

        Kyllähän asuntotulo on täysin ymmärrettävä termi.

        Harmillisesti myös autotulo (tai oikeammin: oman auton käytön tulo verrattuna vuokra-autoon) ja laajennettuna itsesiivoustulo (kun siivoaa itse eikä palkkaa siivoojaa) on nykyään verotonta. Vähän vielä venytettynä voidaan puhua hengitystulosta, kun ei käytä kaupallista hengityskonepalvelua vaan hengittää itse.

        Toisin sanoen: “asuntotulo” kyllä suosii omistusasumista, mutta koko käsite menee järjettömäksi, kun sitä sovelletaan loogisesti kaikkeen. En tosin sano, että nykyinenkään raja on järkevässä kohtaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Harmillisesti myös autotulo (tai oikeammin: oman auton käytön tulo verrattuna vuokra-autoon) ja laajennettuna itsesiivoustulo (kun siivoaa itse eikä palkkaa siivoojaa) on nykyään verotonta.

        Itsesiivoustulon osalta on otettu käyttöön kotitalousvähennys juuri siksi, että verokiilan vääristävä vaikutus saadaan oikeiastuksi. Aiemmin meillä oli omaisuusvero, joka siis koski muyös autoja, mutta nyt se on poistettu. Asunto on kuitenkin aivan eri koko luokkaa oleva asia kuin auto.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara:

        Jos asumisen tueksi lasketaan omistusasumisen verotuki, silloin tietysti melkein kaikki asuvat jollakin tavoinm tuetussa asunnossa. Tätä kai tuskin tarkoitit?

        Omistusasunnon verotuista merkittävin on myyntivoiton luovutusvoittoverottomuus. Mutta sitä ei saa asuttaessa, vaan myytäessä asunto pois. Toinen verotuki on ollut korkojen verovähennysoikeus. Joissain tapauksissa se on yhä verotuki, joissain tapauksissa se on nykyisin verorasite. Pankeissa on jo mainostettu sitä, että lainat kannattaa nykyään kirjata muulla nimellä kuin asuntolainoina. Asuntolainan verovähennysoikeus on ensi vuonna enää 25 % korkomenojen 30 %:n osuudesta, eli 8,5 % korkomenoista. Jos lainan nostaa vaikkapa sijoituslainana (minkä voi tehdä, jos on pääomatuloja, joista korot voi vähentää), ja antaa pankille ihan samat vakuudet, eli laittaa asuntonsa vakuudeksi, saa verovähentää 100 % korkomenojen 30 %:n osuudesta, eli 30 % korkomenoista. Vuokranantajalla verovähennysoikeus on tuo jälkimmäinen. Omistusasujan verovähennysoikeus on vuodesta 2019 lähtien yksi neljäsosa vuokranantajan korkojen verovähennysoikeudesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Tuossa nyt ei ole mitään logiikkaa. Vuokranantaja saa tietysti vähentää verotettavasta vuokratuloista siihen kohdistuneet menot. Omistusasuja saa vähentää korkomenoja, jotka kohdistuvat verottomaan asuntotuloon. Juuri tuo asuntotulon verottomuus on omistusasumisen suurin verotuki. Sitä vastaisi se, että vuokratulo olisi verotonta kuten Belgiassa. Silloin markkinat johtaisivat siihen, että vuokrat laskisivat nykyisen veron verran ja omistus- ja nuokra-asuminen olisivat verotuksessa samalla viivalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Osmo Soininvaara:
        Tuossa nyt ei ole mitään logiikkaa. Vuokranantaja saa tietysti vähentää verotettavasta vuokratuloista siihen kohdistuneet menot. Omistusasuja saa vähentää korkomenoja, jotka kohdistuvat verottomaan asuntotuloon. Juuri tuo asuntotulon verottomuus on omistusasumisen suurin verotuki. Sitä vastaisi se, että vuokratulo olisi verotonta kuten Belgiassa. Silloin markkinat johtaisivat siihen, että vuokrat laskisivat nykyisen veron verran ja omistus- ja nuokra-asuminen olisivat verotuksessa samalla viivalla.

        Ei tuossakaan ole kauheasti logiikkaa. Asuntotulon määrä on hyvin teoreettinen asia. Nykyisin asuntotuloa verotetaan Suomessa kiinteistöverona, joka on toteutettu Suomessa niin, että sen ehdot verottavat käytännössä suhteessa enemmän omistus- kuin vuokra-asuntokäytössä olevia asuntoja, vaikkei asunnon hallintamuoto suoraan veron määräytymisperuste olekaan.

        Nykyisten verosäädösten yhteisvaikutus on se, että sopivin sopimusteknisin järjestelyin nykyisin asuntosijoittamista harrastava omistusasuja pystyy halutessaan (ja juridisen osaamisen riittäessä joko itsellä tai ulkoa ostettuna palveluna) järjestämään sekä itselleen verottoman vuokratulon että täysimääräisen korkomenojen vähentämisoikeuden. Sen sijaan varaton omistusasuja on oikeutettu vuodesta 2019 lähtien vain 25 %:n verovähennysoikeuteen, ja tavallinen asuntosijoittaja 100 %:n verovähennysoikeuteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soininvaara:
        Koron voi vähentää vain verotettavasta vuokratulosta. Sellaisen tilanteen, jossa vuokratulo on keploteltu verotettavaksi ja sen päälle voi vähentää lainan korot, eipitäisi olla mahdollinen.

        Onko eroa sillä, että omaa asuntoa vastaan on lainaa ja sijoitusasuntoja vastaan ei, tai päinvastoin?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Ville: Onko eroa sillä, että omaa asuntoa vastaan on lainaa ja sijoitusasuntoja vastaan ei, tai päinvastoin?

        Riippuu mitä tarkoitat.

        Jos siis kyseisellä henkilöllä on sekä oma asunto että sijoitusasunto, ei periaatteessa pitäisi olla eroa, kummalle laina on. Nyt verotuksellisesti on kannattavampaa pitää laina sijoitusasunnolle (jos korot ovat yhtä suuret).

        Jos vertaat tilanteita, että on enimmäkseen lainalla hankittu oma asunto tai sijoitusasunto, on ero varsin suuri. Sijoitusasunnon vuokratuotosta täytyy maksaa pääomatuloveroa (tulonhankkimiskulut kuten lainan korot vähennettynä). Oman asunnon laskennallisesta vuokrasta ei tarvitse maksaa mitään, joten sitä suositaan sijoitusasunnon omistamiseen verrattuna selvästi, vaikkei lainan korkoja saisi edes vähentää. Se, että lainan korot oman asunnon tapauksessa saa vähentää (vaikkakin nyt enää osittain), on vielä päättömämpää.

        Tällaisista verotuksen keinotekoisista eroista pääsisi eroon esim, jos oman asunnon laskennallista vuokraa alettaisiin myös verottamaan (jolloin toki lainan korot voisi siitä taas vähentää).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Ossi Saresoja: .
        Tällaisista verotuksen keinotekoisista eroista pääsisi eroon esim, jos oman asunnon laskennallista vuokraa alettaisiin myös verottamaan (jolloin toki lainan korot voisi siitä taas vähentää).

        Kuten Rossilahti toi hyvin aiemmassa kommentissa esiin, vuokra-asunnoista moni välttää nykyään kokonaan verotuksen, koska kiinteistöyhtiöillä on laissa taattu kirjanpidolliset kikat järjestää itsensä verottomaksi. Väite siitä, että sijoitusasunnon vuokratuotoista täytyisi maksaa pääomaveroa, on huomattavassa osassa vuokra-asunnoista perätön. Pääomatuloverotuksen voi kiertää vaikka hoitamalla omistukset jonkun rahaston kautta, tai vaikka sijoittamalla sellaiseen kiinteistösijoitusyhtiöön, joka jakaa peruspääomansa pois verottomina pääomanpalautuksina. Tai kymmenin muin laillisin tavoin, kuten järjestämällä kiinteistöyhtiön tulokset joka vuosi nollaan tasejärjestelyin, jolla tavoin kunnalliset vuokra-asuntoyhtiöt toimivat välttääkseen verotuksen.

        Jos oman asunnon laskennallista vuokraa alettaisiin verottamaan, voisi ainakin isomman asuntovarallisuuden tapauksessa luoda kiinteistoyhtiön, jonka nimiin laittaa asuntonsa, ja välttää sen verotuksen. Aivan kuten Sveitsissäkin. Pienen asuntovarallisuuden tapauksessa omistusasuntonsa järjestelyt verotuksen piiristä pois ei ole säästöjen väärti, koska vaivaa siihen vähän liittyy. Helpoin tapa järjestää itsensä tuollaisen verotuksen piiristä pois on asunnon vaihtaminen kaverin kesken niin, että molemmat ovat vuokralla toisillaan, järjestäen vuokratulot verottomiksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. Osmo Soininvaara:
        Koron voi vähentää vain verotettavasta vuokratulosta. Sellaisen tilanteen, jossa vuokratulo on keploteltu verottomaksi ja sen päälle voi vähentää lainan korot, ei pitäisi olla mahdollinen.

        Jälkimmäinen tilanne on estetty niissä tilanteissa, joissa pääomatuloa saavalla ei ole juuri muita pääomatuloja kuin joku yksittäinen vuokratulo. Silloin korkoja ei voi vähentää, jos ei ole vähennettäviä vuokratuloja. Mutta vähänkin enemmän sijoitusomaisuutta omaavalla asia on helppo järjestää. On lähinnä ilmoitusluontoinen asia verottajalle, minkä sijoitusten menoiksi sijoituslainansa verotuksessa päättää merkata, ja minkä ei. Jos omistaa myös osakkeita, korkopapereita tai muuta vastaavaa, voi nollaverotukselle jäävien vuokra-asuntojen osalta päättää olla merkkaamatta lainoja niitä koskeviksi, ja keskittää lainat verotuksessa vaikkapa osake- ja korkotulojen vastineeksi.

        Jos sijoitusomaisuutta hallinnoi muutakin kuin suoraa henkilöomistusta hyödyntäen, asian järjestelyyn löytyy monia lisävariaatioita. Luomalla sopivia yhtiörakenteita, joihin keskittää tuloja ja menoja sopivasti, pystyy verotuksessa saamaan aikaan seurauksia, joita lainsäätäjät harvemmin osaavat huomioida.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      15. k: Omistusasunnon verotuista merkittävin on myyntivoiton luovutusvoittoverottomuus. Mutta sitä ei saa asuttaessa, vaan myytäessä asunto pois.

        Jos asunnon myynnistä ylipäänsä kertyy voittoa. Asuimme omistamasamme rivarissa 10 v ja voitto myytäessä vaivaiset 8000 € josta kiinteistövölittäjän palkkio ja oston yhteydessä maksettu varainsiirtovero nollasi voiton käytännössä. Emme toisaalta pistäneet rahaa asunnon kunnostamiseen vaan se oli samassa kunnossa kuin 10 vuotta aikaisemmin, mutta siinäkään tapauksessa että olisimme kunnostaneet, emme olisi saaneet omia pois.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo, löytyihän tuo kaipaamani tieto kun vähän tongin Helsingin kaupungin julkaisuita. Ja niinhän siinä kävi, että näppituntumalta heittämäni arvio oli kohtuullisen tarkka silloin pari viikkoa sitten. Kyseinen pdf on masentavaa luettavaa, miksi herää kysymys että Osmo tiesi minun olevan oikeassa suuruusluokassa ja siksi jätti täyttämättä pyyntöni ja kertoa niiden kotitalouksien määrän, joiden asumista tuetaan joko vuokra- tai korkotuella.

    Silloin siis väitin, että poliitikot ja erityisesti kaupunkisuunnittelu on epäonnistunut räikeästi, kun 40% kotitalouksista tarvitsee asumiseensa rahallista tukea. Väitin myös, että tietyillä puolueilla on kannustin kasvattaa tuista riippuvaisten osuutta, koska heistä saa äänestäjiä tukia jakaville puolueille.

    Mainitsemistani tilastoista paljastui, että vuokratuettujen asuntojen osuus oli noin 25% valmistuneista asunnoista v. 2017. ARA:a käsittelevässä Wiki-artikkelissa oli mainittu Soininvaara, jonka mielestä vuokratuettu asuntorakentaminen pitäisi lopettaa ja kohdentaa asumistuki yksilöllisemmin kotitalouksille

    Tuo 25% on siis vuokratuettua rakentamista, mutta julkaisun mukaan asuinrakentamista tuettiin myös muilla järjestelyillä. Siihen päälle siis se 15%, joka saa tukea vuokran maksuunsa. Voipi siis olla jopa niin, että em. 40% on alakanttiin. Joka tapauksessa, tässä herää kysymys, voiko kaupungin asuntopolitiikkaa kutsua onnistuneeksi, jos melkein puolet tarvitsee asumistukea selviytyäkseen elinkustannuksistaan? Ja toinen kysymys: kuka hyötyy siitä, että melkein puolet kaupungin asukkaista saa sosiaalisia tulonsiirtoja asumistaan varten?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sorry nyt vain, lasket nyt samat luvut kahteen kertaan, koska puolet asumistuesta menee Ara-kohteisiin. Lisäksi puhut yhtenä vuonna rakennetuista asunnoista, etkä asuntokannasta. Kaikista olevista asunnoista 20 % on Ara-asuntoja. Noin laskettuna alle 30 % saisi tukea asumiseensa. Jos otat mukaan omistusasumisen verotuenb, silloin tietysti pääset paljon yli 80 prosentin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ei se ole tukea, että ei veroteta. Tuleeko valtio nuuskaajia, kun tupakkavero ei koske nuuskaa? Vain täysin kommunistisessa valtiossa verottomuus olisi tukea.

        Jos omistusasuminen on niin huono asia, niin miksi luottoa hakiessa kysytään asumismuoto? Tai parisuhde tai lapsimäärä? Oma koti on keskeinen yhteiskunnallinen keino edistää perheen asemaa, joka on erikseen mainittu YK:n ihmisoikeussopimuksessa valtion tärkeimmäksi tehtäväksi. Ota nyt Osmo välillä pää pois sieltä vihreästä pensaasta ja tarkkaile maailmaa ennakkoluulottomasti.

        Totta kai koko asuntokannasta isompi osa on rakennettu ilman tukia, koska se on niin vanhaa. Nythän oli kai tarkoitus arvioida nykyisten poliitikkojen toimia eikä 60-luvun? Teidän aikana tilanne on romahtanut sellaiseksi että 40% tarvitsee asumiseensa tukea.

        Tässä myös VATT:n hyvä kirjoitus muille kommentoijille nähtäväksi:
        https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://vatt.fi/documents/2956369/3011993/VATT%2BPolicy%2BBrief%2B3-2016/1e92c562-600a-412a-bec0-41c6f222451c/VATT%2BPolicy%2BBrief%2B3-2016.pdf&ved=2ahUKEwioss6Xm_HcAhWDB5oKHcGFAs0QFjACegQICBAB&usg=AOvVaw1-rckjjBRlKVlXo-gom8ig&cshid=1534410141698

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Urakoitsija:
      Tuo 25% on siis vuokratuettua rakentamista, mutta julkaisun mukaan asuinrakentamista tuettiin myös muilla järjestelyillä. Siihen päälle siis se 15%, joka saa tukea vuokran maksuunsa. Voipi siis olla jopa niin, että em. 40% on alakanttiin. Joka tapauksessa, tässä herää kysymys, voiko kaupungin asuntopolitiikkaa kutsua onnistuneeksi, jos melkein puolet tarvitsee asumistukea selviytyäkseen elinkustannuksistaan? Ja toinen kysymys: kuka hyötyy siitä, että melkein puolet kaupungin asukkaista saa sosiaalisia tulonsiirtoja asumistaan varten?

      Helsingissä asukkaiden ikäjakauma, paljon nuoria opiskelijoita ja paljon eläkeläisiä, aiheuttaa tuetun asumisen tarvetta. Lopettamalla yliopistot ja oppilaitokset ja pakottamalla eläkeläiset asumaan korpeen, päästään eroon tuistakin.

      Kun otetaan koko pk-seutu tai Helsingin työssäkäyntialue mukaan laskuihin, jossa keski-ikäiset ja lapsiperheet ovat kutakuinkin yhtä edustettuja kuin muualla Suomessa, putoaa tuetun asumisen osuus.

      Ymmärrän että kaiken maailman alkiolaiset haluaisivat lakkauttaa Helsingiltä sen asema pääkaupunkina ja siirtää valtion laitokset ja korkeampi koulutus ja suuri osa asukkaista muuanne, aitoon maalaisympäristöön, koska urbanisaatio ei edusta aitoa suomalaisuutta vaan on ilmiö joka on rantautunut tänne rappioelämää viettävien keski-eurooppalaisten ja muiden vierasperäisten kansojen antamien vaikutteiden mukana.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kun asuntotuotanto nyt hiipuu niin saavatko YIT ja ja SRV laittaa Keski-Pasilan ja Kalasataman “metropolimaisten” keskusten jatkorakentamisen jäihin? Eli saadaanko esim. Kalasatamaan kahdeksan valkoisen torniin asemasta yksi likaisen harmaa? Keskeneräisinä työmaina vielä 2050?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Itseasiassa asuntotulon verottaminen laentaa asuntojen hintoja, joten Sveitsi ilmeisesti verottaa niitä liian vähän.

        Mihin perustuu väite siitä, että asuntotulon verottaminen alentaisi asuntojen hintoja – jos asuntotuloverotuksen pystyy helposti välttämään siirtämällä omistuksen henkilöomistuksen ulkopuolelle (mikä puolestaan voi nostaa vuokra-asunnoksi ostettavien asuntojen osalta hintatasoa, jota ostajat ovat asunnoista valmiita maksamaan)? En ole perehtynyt aihepiirin tutkimuksiin. Sellaisessa verotuksessa on potentiaalisesti komponenttia sekä hintojen nousuun että laskuun liittyviin vaikutuksiin, eikä se siksi ole automaattisesti selvää, että asuntotulon verottaminen kokonaisvaikutuksena olisi nimenomaan asuntojen hintojen lasku. Tarkastelua hankaloittaa vielä se, että jostain kerättävä vero on usein jostain muualta pois. Jos verotus kohdistuu enemmän asuntotuloon (ja vaikka sen osalta vaikutus olisi asuntojen hintoja laskeva), voi sitä kautta kertyvien verotuottojen ansiosta vaikkapa henkilöverotus pysyä pienempänä (alempi henkilöverotus voi nostaa asuntojen hintoja).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Mihin perustuu väite siitä, että asuntotulon verottaminen alentaisi asuntojen hintoja

        Jos sinulla on valittavana kaksi sijoutuskohdetta, A ja B joska molemmat tuottavat Y euroa vuodessa tuloa, mutta A:n tuottoa verotetaan ja B:n tuottoa ei veroteta, kummasta maksat enemmän?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Jos sinulla on valittavana kaksi sijoutuskohdetta, A ja B joska molemmat tuottavat Y euroa vuodessa tuloa, mutta A:n tuottoa verotetaan ja B:n tuottoa ei veroteta, kummasta maksat enemmän?

        Pitää huomioida myös arvonnousu. Osakkeen tai asunto-osakkeen tuotosta se on usein paljon merkittävämpi kuin vuotuinen vuokratulo tai osingot. Sijoitusasuntoja on joskus ostettu ilman aikomustakaan vuokrata niitä, vain odottamaan arvonnousua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:

        Jos sinulla on valittavana kaksi sijoutuskohdetta, A ja B joska molemmat tuottavat Y euroa vuodessa tuloa, mutta A:n tuottoa verotetaan ja B:n tuottoa ei veroteta, kummasta maksat enemmän?

        B:stä, paitsi jos riittää verovähennettävää sen verran hyvin, että A:n verotus jää tosiasiallisesti mitättömäksi. Ymmärrän olettaakseni pointtisi mikromittakaavassa, jossa sivuutetaan kokonaan dynaamiset makrovaikutukset. Jos asuntosijoittaja on henkilöverotuksen kohde, hän on toki todennäköisesti valmis laittamaan rahat ennemmin heikommin verotettuihin kohteisiin. Itsekin olen tehnyt asuntosijoitukset rahasto- ja osakejärjestelyiden kautta, joilla vältän vuosittaisen sijoitustuoton verotuksen, joka muuten perittäisiin asuntosijoituksista. Mutta en ymmärrä silti sitä väitettä, että asuntotulon verottaminen muka automaattisesti alentaisi asuntojen hintoja.

        Mikromittakaavassa sellainen toimenpide voi kyllä uudelleensuunnata jonkun verran asuntomarkkinoiden sisäisiä arvostuksia. Mutta makroskaalassa asumisen hintoja eniten selittäviä tekijöitä on pitkän tähtäimen tulotaso ihmisillä. Sen kannalta keskeistä on, mitä ihmisille jää käteen kaikkien verojen jälkeen. Asuntojen hintojen yleisen tason kannalta se ei ole kai kovin merkityksellistä, peritäänkö verot kuinka isolta osin juuri palkasta tai kiinteistöveroina tai vaikka asuntoveroina. Asuntojen hinnat ovat pitkällä tähtäimellä riippuvia ihmisille käteen jäävistä tuloista. Pointtini on se, että jos asuntotuloa aletaan verottaa, ja sen myötä vaikka palkkaverotus jää vastaavan summan verran alemmaksi, eli ihmisten käteen jäävät tulot pysyvät jokseenkin ennallaan, asuntojen keskihintoihin ei muutoksen johdosta pitäisi kohdistua kokonaisuudessaan juurikaan vaikutusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Itseasiassa asuntotulon verottaminen laentaa asuntojen hintoja, joten Sveitsi ilmeisesti verottaa niitä liian vähän.

        Sveitsi on huono esimerkki. Kaikki sen suuret kaupungit ovat lähellä naapurimaitaan joten koko Sveitsiin ei ole ollut tarvetta rakentaa lähiötä ns halpatyövoimaa varten koska naapurivaltiot ovat sen tehneet. Päästääkseen asumaan Sveitsiin niin että siitä hyötyisi mitenkään, vaatii rahaa, rahaa ja rahaa tai erikoislahjakkuutta jossain tieteessä tms.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Moniko kaupungin asunnossa asuva tai muussa tuetussa asunnossa asuva ylittää tulorajat nykyään? Ne halvat asunnot ovat menneet sellaisille joilla on varaa kalliimpaankin. Kierto on halpa kämpissä huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Koen, että mun on pakko laittaa tämä Ylen dokumentti tänne
    https://areena.yle.fi/1-4315627
    jotta ymmärtäisit, mitä sosialismi aiheuttaa yhteiskunnallemme. Olet jo nyt suuressa vastuussa, että asuminen Helsingissä ylittää jopa keskiluokan elintason. Miksi te sosialistit haluatte kurjistaa ihmisten elämistä, paljastuu tuossa dokumentissa.

    Olet Osmo kaiketi fiksu jätkä – tee asialle jotain kun vallassa olet. Osoita, että Linkolan Vihreä fasismi ei ole totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Venetsuelassa muuten saa asuntoja halvalla.

        Ei muuten saa. Päin vastoin. Siellä asutaan ahtaasti ja usein koko suku samassa asunnossa. Koska ihmisillä ei ole ostovoimaa, myöskään uusia asuntoja ei rakenneta.

        Mistä päästäänkin takaisin lähtöruutuun: jos poliitikkojen sijaan markkinat saisivat päättää, kysynnän ja tarjonnan tasapaino löytyisi tehokkaammin. Jos poliitikot OIKEASTI haluisivat laskea asumisen hintaa ja lisätä tarjontaa, he antaisivat maanomistajalle vapaat kädet rakentaa mitä markkinat imevät. Se voi olla savimajoja tai ekologisia puutaloja – ihan mihin ihmisillä on rahaa laittaa. Päästäisiin eroon korkotuetusta rakentamisesta ja pitkälti myös vuokratuista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Pari miljardia. Ajattelit siis lakkauttaa myös eläkkeensaajan asumistuen, mikä suistaisi satoja tuhansia vähimmäiseläkettä saavat köyhyyteen ja opiskelijoiden asumistuen, jonka jälkeen helsinkiläiset opiskelijat pääsisivät todella paljon helpommin helsinkiläisiin yliopistoihin, koska maakunnista tulevilla ei olisi varaa asua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Pari miljardia. Ajattelit siis lakkauttaa myös eläkkeensaajan asumistuen, mikä suistaisi satoja tuhansia vähimmäiseläkettä saavat köyhyyteen ja …

        Jos vuokraan varatuista rahoista Helsingissä otetaan pois kaksi mijardia, on seurauksena, että kaupungissa maksettavat vuokrat alenevat yhteensä tuon kaksi miljardia.

        — Vai luuletko, että [kolmannes] asunnoista (asumistuen osuus koko vuokrasummasta %) jää tyhjilleen, kun niiden asukkaat muuttavat pois ja lopuissa asunnoista asutaan täydellä vuokralla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Jos vuokraan varatuista rahoista Helsingissä otetaan pois kaksi mijardia, on seurauksena, että kaupungissa maksettavat vuokrat alenevat yhteensä tuon kaksi miljardia.

        Ei siinä niin käy. Pienellä eläkkeellä kittuuvata vanhukset joutuvat muuttamaan maakuntiin tai Viroon ja tilalle on tulijoita. Puolet asumistuen saajista asuu Ara-asunnoissa. Ara-vuokrat eivät alene lainkaan, koska ne ovat kustannusperusteisia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara: Ara-vuokrat eivät alene lainkaan, koska ne ovat kustannusperusteisia.

        Ara-talojen rakentamisesta maksetaan poskettoman kalliita neliöhintoja. Liian korkeat ara-vuokrat mahdollistavat korkean hinnan maksamisen rakentamisesta. Tässä on klassinen muna vai kana -ongelma, eli mahdollistavatko korkeat vuokrat korkeat rakennuskustannukset vai aiheuttavatko korkeat rakentamiskustannukset korkeat vuokrat…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        Ei siinä niin käy. Pienellä eläkkeellä kittuuvata vanhukset joutuvat muuttamaan maakuntiin tai Viroon ja tilalle on tulijoita. Puolet asumistuen saajista asuu Ara-asunnoissa. Ara-vuokrat eivät alene lainkaan, koska ne ovat kustannusperusteisia.

        Siinä voisi veikata käyvän aika montakin asiaa. Toimeentulotuki ottaisi kopin vähävaraisimmista, pienillä tuloilla kituuttavista vanhuksista. Kahta miljardia ei lähtisi pois asumistuen kustannuksista, mutta miljardi ehkä lähtisi. Vuokratasot todennäköisesti romahtaisivat joillain alueilla, toisilla ne voisivat pysyä suunnilleen ennallaan. Omistusasumisen osuus nousisi nykyiseen verrattuna ja vuokra-asuminen harvenisi. Ara-vuokratkin henkilöä kohti todennäköisesti laskisivat, koska alempi asumisen tuki kannustaa enemmän yhteisasumiseen. Yksi suurimmista syistä siihen, miksi suomalaiset itsenäistyvät eurooppalaisittain verrattuna varhain, on kai juuri asumistuessa. Etelä-Euroopassa lapset asuvat vanhempiensa luona selvästi pidempään. Heillä on erilainen asumistukijärjestelmä.

        En pidä kuitenkaan tuollaista toimenpidettä millään muotoa realistisena. Todennäköisempää on se, että asumisen tukien kriteereitä tarkennetaan seuraavassa hallituksessa sotu-uudistuksen yhteydessä niin, että tukea rajataan eniten tarvitsevimmille, ja ehkä osa nykyisistä asumistuen saajista menettää tuen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Mihin perustat väitteesi, että Kelan maksama asumistuki mnostaisi vuokria. VATT:n selvityksen mukaan ei nosta, koska maksimivuokrat ovat niin matalia, ettei sellaisia asuntoja ole. Sotketko sen toimeentulotukeen?

        Tietenkin kaikki vuokralaisten ostovoimaa kasvattavat tulonsiirrot nostavat vuokratasoa. Se, mitä VATT:n tutkimus totesi (mikäli nyt puhumme samasta tutkimuksesta), on että vuokranantajat eivät osaa/osanneet hyödyntää täydellisesti kaikkia asumistukeen liittyviä nyansseja, eli asumistuen porrastuminen asuntojen koon mukaan ei näkynyt tilastoaineistossa vastaavana vuokrien porrastumisena. Tälle ilmiölle on monia muitakin selityksiä kuin se, että asumistuki ei kokonaisuudessaan nostaisi vuokratasoa: vuokranantaja ei esimerkiksi välttämättä tiedä saako vuokralainen asumistukea vai ei, jolloin vuokran porrastaminen täysin asumistuen rajojen mukaan ei olisi järkevää. Samoin on epäselvää osaavatko vuokralaiset hyödyntää asumistuen neliörajoja täydellisesti.

        Myös asuntojen todellinen haluttavuus ja siis markkinahinta johtuu paljon enemmän muista tekijöistä kuin puolen neliön eroista asuntojen koossa, mikä lisää markkinavuokran hajontaa niin paljon, että mahdollinen tukien raja-arvoilla kikkailu katoaa hajontaan. Keskustassa sijaitseva 36 neliön asunto on aina paljon kalliimpi kuin Kontulassa sijaitseva 35,5 neliön asunto, vaikka jälkimmäisestä saisi suhteessa enemmän asumistukea.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. arkkitehti: Tietenkin kaikki vuokralaisten ostovoimaa kasvattavat tulonsiirrot nostavat vuokratasoa. Se, mitä VATT:n tutkimus totesi (mikäli nyt puhumme samasta tutkimuksesta), on että vuokranantajat eivät osaa/osanneet hyödyntää täydellisesti kaikkia asumistukeen liittyviä nyansseja, eli asumistuen porrastuminen asuntojen koon mukaan ei näkynyt tilastoaineistossa vastaavana vuokrien porrastumisena.

        Noin minäkin tutkimuksen varsinaisen sisällön ymmärsin. Siitä uutisoitiin sitten VATTin tiedotuksessa harhaanjohtavasti, ja medioissa väitettiin tutkimuksen osoittavan, ettei asumistuki (muka) nosta vuokria. Vaikkei koko tutkimuksessa edes selvitetty, nostaako asumistuki vuokria, vaan siinä selvitettiin vain sitä, millaista neliövuokraa juuri neliövuokrarajan alapuolella asuvat maksavat verrattuna puoli neliötä isommassa asunnossa asuviin. Näistä puoli neliötä pienempään asuntoon olisi saanut joitain euroja enemmän asumistukea, mutta puoli neliötä isommassa asunnossa asukkaan maksettavaksi jäi enemmän vuokraa. Minulle jäi tutkimuksen lukemisen jälkeen täysin epäselväski se, millä perusteella esitettyjä porrastuksia olisi neliövuokrarajan kohdalle hintakäyriin pitänyt tuossa tapauksessa edes tulla – kun tilanteessa esimerkiksi enemmistöä kaikista sen kokoisissa asunnoissa asuvista asumistukimuotojen saajista tutkimuksessa tarkastellut neliövuokrarajat eivät edes koskeneet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara: Mihin perustat väitteesi, että Kelan maksama asumistuki mnostaisi vuokria. VATT:n selvityksen mukaan ei nosta, koska maksimivuokrat ovat niin matalia, ettei sellaisia asuntoja ole. Sotketko sen toimeentulotukeen?

        Perustan väitteen sekä useisiin kansainvälisiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, joissa asumistukien on raportoitu nostavan vuokrien tasoa (sellaisiakin tutkimuksia on myös julkaistu, joissa vaikutuksia ei ole havaittu, mutta niissä on usein tarkasteltu vain jotain asuntomarkkinan sisäistä osaa) että myös ihan talousteoreettisiin perusasioihin siitä, että lisättäessä kovin monien muutoin heikoimman maksuvalmiuden omaavien ihmisten maksuvalmiutta jonkin tuotteen kohdalle tuppaa riittävän niukkuuden vallitessa tuotteen yleinen hintataso nousemaan.

        VATTin puheenvuoroa aiheesta ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu missään tieteellisessä julkaisusarjassa. Mutta väite siitä, että “ei nosta, koska maksimivuokrat ovat niin matalia, ettei sellaisia asuntoja ole” on jo teoreettisestikin hyvin omituinen. Eihän tuen kyky vaikuttaa hintatasoihin edellytä mitenkään sitä, että tuen maksimihintatason täytyisi yltää sille tasolle. Jos vuokralaisen maksukyky paranee satasellakin, tämä pystyy ottamaan satasen kalliimman asunnon kuin muuten voisi. Asiasta on ollut varsin laadukkaita puheenvuoroja viime vuosina Housing Studies -lehdessä. Jos aihe kiinnostaa, esimerkiksi Priemuksen ja Haffnerin artikkeli “How to redesign a rent rebate system? Experience in the Netherlands” viime vuodelta voi olla kiinnostavaa luettavaa. Siinä keskustellaan muun ohella asumistukien asumisen kulutusta kasvattavasta vaikutuksesta.

        Asiasta yksi mielenkiintoinen tuore tutkimus on esimerkiksi Desmondin ja Perkinsin tutkimus “Are Landlords Overcharging Housing Voucher Holders?”, jossa tulos oli se, että yksityisten vuokranantajien havaittiin laskuttavan asumistukea saavia enemmän kuin tukea saamattomia vastaavissa asunnoissa asuvia. Tulos on samansuuntainen, kuin mitä esimerkiksi Eriksen ja Ross raportoivat American Economic Journalissa vuonna 2015, jossa he havaitsivat, että asumistukeen tehdyn tasokorotuksen jälkeen asumistukea saavat valitsivat kalliimpia asuntoja, ja alkoivat siten tavallaan kuluttaa enemmän asuntoja.

        Aivan uunituoretta tutkimusta aiheesta edustaa 2 kuukautta sitten Regional Science and Urban Economics -lehdessä julkaistu tutkimus “Housing subsidies and property prices: Evidence from England” on katsaus siihen, miten englannissa vuosina 2010 ja 2011 päätetyt merkittävät leikkaukset asumistukeen vaikuttivat asuntojen hintoihin sekä muihin asioihin, kuten muuttovalmiuteen (ne, joilta asumistuki leikkaantui eniten, muuttivat sen jälkeen muita enemmän). Tuossa uudistuksessa Englannissa leikattiin mm. tuettujen vuokrien enimmäisrajoja. Tutkimuksen tulosten mukaan asumistukileikkauksella oli suuri ja laaja asuntojen hintoja alentava vaikutus. Artikkeli tuo aika hyvin esiin aiheen monimutkaisuutta. Vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri tyyppisiin asuntoihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Perustan väitteen sekä useisiin kansainvälisiin vertaisarvioituihin tutkimuksiin, joissa asumistukien on raportoitu nostavan vuokrien tasoa

        Onko varma, että noissa tutkimuksissa on tutkittu sellaista asumistukea, jonka määrä ei riipu vuokran suuruudesta, kutenasian laita Helsingissä. Jos asumistuki on sitä suurempi, se tietysti nostaa vuokria.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Osmo Soininvaara: Onko varma, että noissa tutkimuksissa on tutkittu sellaista asumistukea, jonka määrä ei riipu vuokran suuruudesta, kutenasian laita Helsingissä. Jos asumistuki on sitä suurempi, se tietysti nostaa vuokria.

        Jos vuokrat määräytyvät markkinaperusteisesti, vuokranmaksajien kollektiivisen maksukyvyn pitäisi vaikuttaa keskivuokran suuruuteen. Ei vuokra-asuntoa kovin pitkään kannata pitää tyhjillään, joten jos kysyntää ei pyydetyllä hinnalla ole, vuokranantajan on järkevää laskea vuokraa.
        Toinen asia on sitten se, että eri kulutuskohteissa hintajousto toimii eri tavalla: esim. sähkönkulutusta leikataan herkästi, kun hinta nousee, mutta lämmityksestä tai polttoaineesta ei tingitä, vaikka hinnat nousisivat paljonkin. Voi olla, että asuminen on myös sellainen välttämättömyys, että hinnan pitää nousta hyvin paljon, ennen kuin se merkittävästi leikkaa kysyntää. Tässä tapauksessa asumistuen korvamerkitseminen on turhaa. Voitaisiin antaa yhtä hyvin yleistä matalapalkkatukea (alueellisen hintatason mukaan porrastettuna tietenkin).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Osmo Soininvaara: Onko varma, että noissa tutkimuksissa on tutkittu sellaista asumistukea, jonka määrä ei riipu vuokran suuruudesta, kutenasian laita Helsingissä. Jos asumistuki on sitä suurempi, se tietysti nostaa vuokria.

        Valikoin tuohon erilaisia esimerkkejä. Asumistukimalleissa on eroja. Yleensä niissä on jotain hintakattoja. Tuo Britannian paperi esimerkiksi käsittelee mm. sitä, mitä tapahtui, kun asumistuen hintakatto pudotettiin noin mediaanista eli 5. desiilistä noin 3. desiiliin, eli tietoisesti reilusti keskimääräisten markkinahintojen alapuolelle. Rajaan tehdyn muutoksen seurauksena huomattavalla osalla asumistuen saajista asumistuki ei Englannissa enää riippunutkaan vuokran tarkasta suuruudesta, koska vuokra ylittikin enimmäisasumismenorajan. Sen jälkeen osalla ihmisistä ei ollutkaan enää varaa sellaiseen vuokraan, johon heillä aiemmin oli asumistuen turvin ollut varaa, ja siitä seurasi sitten sekä muuttoja että muutoksia asuntojen hintoihin, jotka olivat erilaisia erilaisilla alueilla ja eri tyyppisissä asunnoissa. Englannin tukimuutoksesta on julkaistu useita tutkimusartikkeleita. Edellä viittasin niistä vain yhteen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Osmo Soininvaara:
        Helsingissä asuymistuen hintakatto on jossain 3 persentiilin (3%) paikkeilla.Siksi kansainvälisistä tutkimuksdista on aika vähän hyötyä. Taidat edelleen puhua toimeentulotuesta, jossa taivas on rajana.

        Tuo vaikuttaa perättömältä väitteeltä viranomaisten julkaisemiin tilastoihin verrattuna. Nostin tuon 3 desiilin esiin myös siksi, että Helsingistä löytyy aika vastaava luku. Virkavastuulla hallituksen esityksiin kirjattujen tilastotietojen mukaan Helsingissä vuonna 2016 enimmäisasumismenot ylittävien asumistuen saajien osuus on ollut 68 %, eli ei-ylittäneitä on ollut 32 %. Tuo prosenttiluku lukee kuntaryhmän 1 eli Helsingin kohdalla asumistuen enimmäisasumismenojen ylittäneiden osuutena hallituksen esityksessä 231/2016. Eli silloin Helsingissä asumistuen enimmäisasumismenojen raja on ollut jokseenkin täsmälleen asumistuen saajien sisältä määritellyn tulodesiilin 3 kohdalle asetettu.

        Sitä ei moni pelkkiä nykyisiä vuokratarjouksia seuraava helposti usko, kuinka paljon esimerkiksi Helsingissä vuokra-asuntojen joukossa on markkinahintojen alla reilusti olevaa vuokrien hinnoittelua. Mutta kun alkaa laskea, kuinka yleistä asuntojen vuokraaminen esimerkiksi tutuille tai sukulaisille on, kuinka paljon on erilaisia säätiöiden ja järjestöjen tarjoamia asuntoja, kuinka yleistä kimppa-asuminen on (jos asunnossa asuu esim. 2 tai 3 ruokakuntaa, enimmäisasumismenot eivät niin herkästi ylity) ja muuta vastaavaa, niin asia tulee ymmärrettävämmäksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. Osmo Soininvaara:
        Sanoin epätarkasti. Tarkoitin vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Rajan alittavia vuokra-asuntoja on runsaasti ARA-kannassa, mutta niiden vuokraa asumistuki ei voi nostaa, koska ne ovat kustannusperusteisia.

        Käsittääkseni ARA-asuntojen ulkopuolisisissa vuokra-asunnoissakin asumistuen enimmäisasumismenojen ylärajaa ylittämättien osuus on ollut mainitsemaasi suurempi ainakin vielä viime vuosina. Oliko luku 3 % heitto vai johonkin selvitykseen perustuva luku? Asumistuen vuokramenoja kohottava vaikutus vaikuttaisi muualta maailmalta olevien esimerkkien perusteella tapahtuvan sitä kautta, että mitä enemmän asumistukea saa, sitä enemmän varaa on kuluttaa rahaa asumiseen per henkilö. ARA-asunnoissa asuvilla sen periaatteen mukaan asumistuki nostaa asumismenoja per henkilö, eli vaikkapa mahdollistaa asumisen vähän kalliimmalla alueella tai vähän isommassa asunnossa kuin missä ihminen muuten asuisi – tai vaikkapa mahdollistaa asumisen kimppakämpän sijaan yksiössä. Asumistuki ei nosta ARA-asunnoissa vuokraa per neliö, mutta se voi nostaa ARA-asunnoissa asuvillakin vuokraa per asukas – verrattuna alemman asumistuen tilanteeseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      15. Osmo Soininvaara:
        Sanoin epätarkasti. Tarkoitin vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Rajan alittavia vuokra-asuntoja on runsaasti ARA-kannassa, mutta niiden vuokraa asumistuki ei voi nostaa, koska ne ovat kustannusperusteisia.

        Jos tulkitsin tilastoja oikein, Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen asukkaista noin 1/4 saa asumistukea. Kelan kokonaan maksamia vuokria on paljon vähemmän. Tuntuisi loogiselta, että markkinoihin vaikuttaa ennemmin asumistuki kuin toimeentulotuki. Arviot tuen vaikutuksesta vuokriin ovat enemmän tai vähemmän mutu-menetelmällä tehtyjä, mutta 10-20% voisi olla oikealla hehtaarilla.
        Se, että asumistuki vaikuttaa vuokriin, ei tarkoita, että tukea ei pitäisi maksaa. Vaihtoehdot voivat olla huonompia. Tarjontatukien vähentäminen muissa maissa on esim. nostanut asumiskustannuksia ja sosiaalinen asuntotuotanto syrjäyttää yksityistä tuotantoa. Perusongelma on, että kysyntä on joustamatonta, mutta tarjonta joustavaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      16. Osmo Soininvaara:
        Asumistuki vaikuttaa samalla tavalla kuin palkankorotus, koska se ei riipu vuokrasta lainkaan (vapaarahoitteisissa, ei sukulaisten välisissä vuokrasopimuksissa)..

        Kun kerran asumistuki ei riipu vuokrasta, eikö sen tilalla voisi olla matalapalkkatuki, joka perustuu asuinpaikan elinkustannusindeksiin? Negatiivinen kunnallis-tulovero siis.
        Kun asuntomarkkinoihin vaikutetaan monella eri tavalla – asumistuki, ARA-asunnot, hitakset jne. – on vaikea tietää, mikä on optimaalinen painotus eri interventioiden välillä. En silti oleta, että nykytilanne on paras mahdollinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      17. Soininvaara kirjoitti:

        “Puolet suomalaisista asuu velattomassa omistusasunnossa. Heidän asumismenonsa alittaa asumistuen tason. ”

        Ei ihan noin moni. Velaton omistusasunto on Suomessa viimeisimmän tilaston mukaan 32,7 %:lla kotitalouksista. Vähän sitä isompi osuus asukkaista asuu velattomassa omistusasunnossa. Mutta ei puolet. Velaton omistusasunto on erityisesti eläkeikäisten asumismuoto. Vanhuuseläkeikäisistä pariskunnista kolme neljästä asuu velattomassa omistusasunnossa ja yksin asuvista vanhuuseläkeläisistäkin selvästi yli puolet asuu velattomassa omistusasunnossa.

        Omistusasunnoista vain osakeyhtiömuotoisissa asunnoissa asumismenojen määrä vaikuttaa asumistukea haettaessa. Muissa omistusasunnoissa asumistuen saaminen riippuu vain paikkakunnasta, tuloista ja asunnon asukasmäärästä. Asumismenojen tasosta asumistuki ei niissä riipu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      18. Osmo Soininvaara:
        Puolet suomalaisista asuu velattomassa omistusasunnossa. Heidän asumismenonsa alittaa asumistuen tason. Asumistuki on riippumaton vuokran suuruudesta, mutta riippuu siitä, asuuko vuokralla.

        Mahtaako olla paljon sellaisia velattomassa omistusasunnossa asuvia, jotka olisivat oikeutettuja negatiiviseen tuloveroon? Ja onko kiinteistövero liian pieni, sitä nostamallahan omistusasumisen kustannuksia saataisiin nostettua?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      19. Osmo Soininvaara: Pienellä eläkkeellä kittuuvata vanhukset joutuvat muuttamaan maakuntiin tai Viroon ja tilalle on tulijoita.

        So what! Helsingin asukkaita ovat kulloinkin siellä asuvat henkilöt. Asukkaiden vaihdosta on vain seurauksena uusi poliittinen todellisuus.

        Poliittisesti tärkeä kysymys tietenkin on, ovatko nykyiset asukkaat poliittisesti katsoen oikeita vai pitääkö ne vaihtaa toisiin. Ja rahallako nuo uudet asukkaat sitten ostetaan kaupunkiin?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      20. Osmo Soininvaara:
        Kirjoittajan tarkoitus oli lopettaa eläkkeensaajien asumistuki koko maassa. Se ei ole mitenkään helsinkiläinen asia vaan pikemminkin pain vastoin. Pelkän kansaneläkkeen varassa olevia eläkeläisiä on maakunnissa enemmän.

        Jos “kirjoittaja” viittaa allekirjoittaneeseen, niin viestiketjuhan meni niin, että Osmo hyvin kysyi mitä pitäisi tehdä jotta harvempi haluaisi muuttaa Helsinkiin ja että asunnot halpenisivat. Yksinkertainen ratkaisuni on lopettaa asumistuki (ja toimeentulotuki asumiseen) ja se ratkaisee molemmat Osmon esittämät ongelmat. Toki tästä syntyisi valtava älämölö (myös asuntosijoittajilta) niin kuin kaikista saavutettujen etujen leikkauksista.

        Tuosta muuttoliikkeestä voisi todeta, että pääosa Helsingin nykyisestä nettomuutosta on ulkomaalaistaustaista ja sen alaryhmänä pakolaistaustaisista. Esim. lapsiperheitä Vantaa vetää Helsinkiä paremmin.

        On järjetöntä julkisilla varoilla tukea asumista maamme kalleimmissa vuokra-asunnoissa. Siis synnyttää ylikysyntää ja nostaa vuokratasoa jo muutenkin ylikuumenneilla asuntomarkkinoilla. Tällä käytännössä mm. estetään työssäkäyvien pienituloisten asuminen kohtuuetäisyydellä keskustan työpaikoistaan.

        Huonoon suuntaan otettiin viime vuonna aimo askel kun opiskelijat siirrettiin yleiseen asumistukeen. Useimmilla opiskelijoilla asumistuki nousi 166% eli 1800:sta 4800 euroon vuodessa. Vuokranantajat kiittää.

        Osmolta voisi kysyä että jos pääsisit puhtaalta pöydältä rakentamaan asumisen koko tukijärjestelmän niin tekisitkö nykyisen järjestelmän vai keksisitkö jonkin paremman? Tavoitteena kai kuitenkin pitäisi olla tilanne, jossa asumista ei tarvitsisi tukea lainkaan, vai?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      21. K-Veikko: Jos vuokraan varatuista rahoista Helsingissä otetaan pois kaksi mijardia, on seurauksena, että kaupungissa maksettavat vuokrat alenevat yhteensä tuon kaksi miljardia.

        — Vai luuletko, että [kolmannes] asunnoista (asumistuen osuus koko vuokrasummasta %) jää tyhjilleen, kun niiden asukkaat muuttavat pois ja lopuissa asunnoista asutaan täydellä vuokralla.

        Mikä ihmeen kaksi miljardia Helsingissä? Kelan kaikki asumistuet olivat viime vuonna Helsingissä 354 miljoonaa. Tuossa mukana siis yleinen asumistuki, opiskelijoiden asumistuki ja eläkkeensaajien asumistuki eli kaikki kelan maksamat asumistuet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      22. Osmo Soininvaara:
        Pari miljardia. Ajattelit siis lakkauttaa myös eläkkeensaajan asumistuen, mikä suistaisi satoja tuhansia vähimmäiseläkettä saavat köyhyyteen ja opiskelijoiden asumistuen, jonka jälkeen helsinkiläiset opiskelijat pääsisivät todella paljon helpommin helsinkiläisiin yliopistoihin, koska maakunnista tulevilla ei olisi varaa asua.

        Asumistuen voisi maksaa maksimisuuruisena ja korvamerkitsemättömänä kaikille, siis perustulo ilman erillistä asumistukea. Tällöin Helsingin kalleuden vuoksi osa maakuntien lahjakkaista opiskelijoista menee Jyväskylään tai Tampereelle. Eikö ole aivan oikein, että kalleudesta joutuu maksamaan?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. hupsis: Paitsi että ei, koska korkomenot saa vähentää asuntotulosta joten lainoja ei kannata maksaa takaisin, joten lainat mitoitetaan sitten vain korkomenojen mukaan.

      Paitsi että kyllä, koska pankit hinnoittelisivat tuollaisen ikuisen lainan saman hintaiseksi kuin vuokra-asuminen, koska siitähän asiassa silloin de-facto olisi kyse. Ja koska pankin korkotuloa verotetaan viimekädessä samalla tavalla kuin vuokra-asunnon vuokratuloa, ollaan päästy alkuperäiseen tavoitteeseen, eli vuokra- ja omistusasumisen neutraaliin verokohteluun.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Vuokra-asumiseen verrattuna tällä on yhä monta merkittävää eroa. Omistajana maksat yhtiön & asunnon kulumisen ja korjaukset, kannat riskit ongelmista ja asunnon arvonmuutoksesta, ja luovut mahdollisuudesta vaihtaa asuntoa kitkattomasti (vs verot, viiveet, kaupanjälkeiset vastuut ja välityspalkkiot asuntokaupan kohdalla). Lisäksi laitat suuren osan sijoitusvarallisuudestasi yhteen kohteeseen, eli et hyödy normaalista hajautuksesta ja luovut mahdollisuudesta sijoittaa vastaava pääoma esim osakkeisiin tai korkotuotteisiin. Jos tämä siis hinnoitellaan saman hintaiseksi kuin vuokra-asuminen, kannattaa ehdottomasti valita vuokra-asuminen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. arkkitehti: Paitsi että kyllä, koska pankit hinnoittelisivat tuollaisen ikuisen lainan saman hintaiseksi kuin vuokra-asuminen, koska siitähän asiassa silloin de-facto olisi kyse. Ja koska pankin korkotuloa verotetaan viimekädessä samalla tavalla kuin vuokra-asunnon vuokratuloa, ollaan päästy alkuperäiseen tavoitteeseen, eli vuokra- ja omistusasumisen neutraaliin verokohteluun.

        Kiva teoria, miksi/miten ne niin tekisi? Markkinoilla kun kilpailua, tosin ettehän te tätä siellä oikein ymmärrä.

        Tämä ei siis ole mikään teoreettinen esimerkki vaan ihan käytäntöä, mutta eihän todellisuudella ole näissä vihreiden/soininvaaralaisten unelmissa paljonkaan tilaa. Yleensä vedetään mutkat jollain kansantaloustiede alkeet, osa I, tasoisella teorialla suoriksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. arkkitehti: Paitsi että kyllä, koska pankit hinnoittelisivat tuollaisen ikuisen lainan saman hintaiseksi kuin vuokra-asuminen, koska siitähän asiassa silloin de-facto olisi kyse. Ja koska pankin korkotuloa verotetaan viimekädessä samalla tavalla kuin vuokra-asunnon vuokratuloa, ollaan päästy alkuperäiseen tavoitteeseen, eli vuokra- ja omistusasumisen neutraaliin verokohteluun.

        Kiva teoria, mutta ei pidä paikkaansa. Kyllä korot määrää markkina, ei vuokrataso.

        Kommenttini ei ole teoreettinen vaan ihan tosi ja miten asia täällä menee.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Singaporessa valtio rakennuttaa n 85 % asunnoista ja myy/vuokraa edullisesti kansalaisille. Kun asuminen, liikenne ja ruoka ovat edullisia niin pienelläkin palkalla/eläkkeellä elää hyvin.Eikä tarvita tukiaissysteemejä ja byrokratiaa.Tyypillinen palkkatarjous kuppiloissa oli 1000-1500 euroa kuussa

    Näin siis umpikapitalistisessa maassa

    Vierailin vuoden vaihteessa poikani luona ja satuin katsomaan ohjelman, jossa systeemin luoja, en muista nimeä, selosti 80-luvulla aloitettua politiikkaa ja sen perusteita.

    Ohjelmassa myös kerrottiin, että tehtyjen tutkimusten mukaan asunnon minimikoko on 30 m2 , pienempi aiheuttaa sosiaalisia ongelmia

    Yhteiskunnan rooli takaa sen, etteivät grunderit säätele markkinoita kuten Suomessa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Nyt kun eräs nimeltä mainitsematon tutkija on taas avannut suunsa siitä, kuinka “markkinavoimat” pilaavat Helsingin asuntomarkkinat ja vain pientä asuntoa tuottavat, voisit blogata siitä, “kuinka osa tutkijoista, poliitikoista ja virkamiehistä on täysin immuuneita ymmärtämään edes kansiksen peruskurssin verran markkinoiden toiminnasta”.

    Aihetta läheltä liippaa ideologinen yhdyskuntarakentaminen, ns. suunnitelmatalous, jossa tuotetaan hyödykkeitä, joita ihmiset eivät halua, mutta jotka suunnittelijoiden mielestä ovat todella hyvän elämän peruspilareita, eli höpinää teemalla “miksei aluekeskus kelpaa ihmisille, vaikka kaupunkisuunnittelun visionäärien mukaan se on paratiisi, ja mitä siitä kaikesta pitäisi ajatella”.

    Joo ja mä oon vaan lukija, jota turhauttaa. En edes pysty kuvittelemaan, mitä itse fiilistetelet aiheesta n+1 kertaa siitä ratakiskoa taittaneena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kyllä asumituki on edelleen riippuvainen vuokran suuruudesta. Toki esim. Helsingin kantakaupungissa vuokrat ovat niin korkeat, että maksimituki tulee tilille.

    Täälläkin on taidettu esittää, että Helsingin asumisen hintaa saadaan alas asuntotuotantoa lisäämällä. Viime vuosina on käynyt päin vastoin. Asuntotuotantoa on selvästi kasvatettu, mutta hinnat ovat vain nousseet. Näin erityisesti uudistuotannossa, jossa rakennusmateriaalien ja työvoiman kysyntä on ylittänyt tarjonnan johtaen hintojen nousuun.

    Rakentamisen lisäämisellä voitaisiin hintatasoa alentaa vain jos joku alkaa rakentamaan tappiolla. Yksityiset yritykset eivät siihen ryhdy, eikä näköpiirissä ole että esim. Helsingin kaupunki tällaiseen ryhtyisi. Eikä kaupunki varmaankaan ryhdy esim. betonielementtitehtailijaksi.

    Se millä hintatasoon voitaisiin vaikuttaa on rakentamismääräysten keventäminen (eli autopaikat, esteettömyys, asuntojen minimikoko, asuntojakauma, tiiviimpi rakentaminen…). Eipä näytä kaupungin puolella olevan kiinnostusta edetä tälläkään rintamalla.

    Jäljelle jää kysynnän heikentäminen. Tässä keskeinen on asumisen tukien leikkaaminen ja mm. segregaation hyväksyminen. Eli kaupungin asuntopolitiikan täyskäännös. Korkea asumisen hinta on hyvin pitkälle seurausta kaupungin omista päätöksistä.

    Erittäin todennäköisesti asuntojen hintataso kyllä alenee kunhan EKP lopettaa rahanpainamisen ja rahan hinnan annetaan muodostua vapaasti markkinoilla. Sitä odotellessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Uusien asuntojen hinnoilla ei Helsingissä ole mitään tekemistä rakennuskustannusten kanssa. Ne myydään eniten tarjovalle.

        Olen eri mieltä. Rakennusliikkeiden asuntotuotannon kannattavuus ei Helsingissäkään ole erityisen hyvä. Syynä on se, että ostoresursseista (työ, materiaalit) on niukkuutta ja niiden hinnat ovat kiivenneet huimasti. Eli rakennuskustannukset ovat nousseet. Tähän on vastattu mm. tuomalla romanialaisia ja bulgarialaisia raksamiehiä koko ajan enemmän. Materiaalipuolella korvaavien tavarantoimittajien haaliminen ulkomailta on hankalampaa vaikkapa betonielementeissä.

        Miten asuntotuotannon kiihdyttäminen tällaisessa tilanteessa voisi synnyttää edullisia asuntoja (ellei tingitä autopaikoista, esteettömyydestä, neliöistä…)?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. vk: Olen eri mieltä. Rakennusliikkeiden asuntotuotannon kannattavuus ei Helsingissäkään ole erityisen hyvä. Syynä on se, että ostoresursseista (työ, materiaalit) on niukkuutta ja niiden hinnat ovat kiivenneet huimasti. Eli rakennuskustannukset ovat nousseet. Tähän on vastattu mm. tuomalla romanialaisia ja bulgarialaisia raksamiehiä koko ajan enemmän. Materiaalipuolella korvaavien tavarantoimittajien haaliminen ulkomailta on hankalampaa vaikkapa betonielementeissä.

        Miten asuntotuotannon kiihdyttäminen tällaisessa tilanteessa voisi synnyttää edullisia asuntoja (ellei tingitä autopaikoista, esteettömyydestä, neliöistä…)?

        Voit vapaasti olla eri mieltä, mutta mikään sen jälkeen kertomasi ei millään tavalla perustele oletusta, että rakennusliikkeet myisivät asuntoja halvemmalla kuin markkinat suostuvat maksamaan riippumatta siitä, paljonko rakentaminen niille maksaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Sinivihreä: Voit vapaasti olla eri mieltä, mutta mikään sen jälkeen kertomasi ei millään tavalla perustele oletusta, että rakennusliikkeet myisivät asuntoja halvemmalla kuin markkinat suostuvat maksamaan riippumatta siitä, paljonko rakentaminen niille maksaa.

        Osmo esittää, että rakennusliikkeet jarruttavat uudishankkeita eli rajoittavat tarjontaa pitääkseen hintatason ylhäällä ja/tai nousussa. Väite viittaisi siihen, että rakennusliikkeet toimisivat asiassa yhdessä (kartelli?). Ehkä, mutta rakennuskustannusten nousulla on taatusti iso vaikutuksensa. Alihankkijat ja tavarantoimittajat syövät katteita eli ovat hyvässä kysyntätilanteessa voineet nostaa omia hintojaan reilusti. Toisaalta onko uudistuotannon hintataso saavuttamassa kipurajan eli hiipuuko kysyntä? Eli ovatko ostajat vihdoin tulossa järkiinsä?

        Varsinainen pääpointtini on se, että kun hintataso esim. korkotason nousun myötä taas jossain vaiheessa lähtee laskuun niin rakennuskustannuksilla on todella väliä. Kohteita ei yksinkertaisesti aloiteta jos katteet eivät ole riittävät. Tästä on ensimmäisiä merkkejä havaittavissa ja Osmo esitti tähän ratkaisuksi rakentamispakkoa tai tontin menettämistä. Epäilen tämän toimivuutta kun kustannustaso ei juurikaan poikkea rakennusliikkeiden välillä. Yksikään ei tule aloittamaan tietoisesti tappiollisia hankkeita. Suurin osa työvoimastahan on nykyään alihankkijoilla ja omaa porukkaa on lähinnä työnjohdossa. Tällöin on helppoa ajaa toiminta säästöliekille. Voi olla, että merkittävässä roolissa nyt olevat ulkomaiset resurssit siirtyvät pysyvästi muille markkinoille Euroopassa.

        Syklisyys ei asuntomarkkinoilta ole kadonnut mihinkään, vaikka moni näyttää uskovan Helsingin “ikuiseen” kasvuun. Voi hyvin olla että Osmonkin esittämät huikeat asukasluvun kasvutavoitteet jäävät toteutumatta. Oma arvaukseni on, että uudistuotannon hintataso ei juurikaan jousta alaspäin (ellei rakennusmääräyksiä olennaisesti muuteta) vaan tarjonta tulee putoamaan ja paljon. Sitten taas kerran viritetään ara-tuotantoa erilaisilla tukiaisilla.

        Mielelläni näkisin toimivia ratkaisuehdotuksia siihen miten kohtuuhintaista asuntotuotantoa saataisiin Helsinkiin ja miksei myös asuntomarkkinan hintatasoa hallitusti alas.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Minulla on sellainen käsitys, että jos asuntokysyntä laskee ja korot nousevat, asuntotuotanto hiipuu syrjäisissä kohteissa pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa, muta asuntojen hinta ylittää edelleen rakennuskustannukset Helsingin rannoilla. Silloin on käytettävä hyödyksi kapasiteetin vapautumista ja lisättävä rakentamista Helsingissä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Uusien asuntojen hinnoilla ei Helsingissä ole mitään tekemistä rakennuskustannusten kanssa. Ne myydään eniten tarjovalle.

        Uudet asunnot eivät mene eniten tarjoaville vaan suuri osa myydään sijoittajile nippuina jotka maksavat niitä paljon vähemmän kuin tavalliset asunnonostajat. Sijoittajat pistävät ne vuokrallle n 10 vuodeksi, jonka jälkeen ne myydään “melkein uusina” tavallisille tallaajille, ja jopa voitolla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. R.Silfverberg: Uudet asunnot eivät mene eniten tarjoaville vaan suuri osa myydään sijoittajile nippuina jotka maksavat niitä paljon vähemmän kuin tavalliset asunnonostajat. Sijoittajat pistävät ne vuokrallle n 10 vuodeksi, jonka jälkeen ne myydään “melkein uusina” tavallisille tallaajille, ja jopa voitolla.

        Uudet asunnot menevät eniten tarjoaville, mutta pitää ymmärtää, että on kaksi eri asuntomarkkinaa. Isoille sijoittajille on oma markkina ennen kuin asunnot tulevat myyntiin “tavallisille tallaajille”. Jotku sijoittajat myyvät ennakkomarkkinoinnissa varaamansa asunnot voitolla ennen kuin kohde on ehtinyt valmistuakaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. R.Silfverberg: Uudet asunnot eivät mene eniten tarjoaville vaan suuri osa myydään sijoittajile nippuina jotka maksavat niitä paljon vähemmän kuin tavalliset asunnonostajat.

        Yleensä jos ostaa sata, saa enemmän alennusta kuin jos ostaa yhden.

        Mitä sitten? Tuskin rakennusliikkeet myyvät asuntoja sille niistä vähiten tarjoavalle sijoittajalle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. vk:
      Täälläkin on taidettu esittää, että Helsingin asumisen hintaa saadaan alas asuntotuotantoa lisäämällä. Viime vuosina on käynyt päin vastoin. Asuntotuotantoa on selvästi kasvatettu, mutta hinnat ovat vain nousseet.

      Väität siis tosissasi, että hinnat ovat nousseet uudistuotannon takia? 😀

      Kyllä kaiken järjen mukaan hinnat olisivat nousseet vielä nähtyä enemmän, jos uudistuotanto ei olisi ollut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. scorp: Väität siis tosissasi, että hinnat ovat nousseet uudistuotannon takia? 😀

        Jos kasvanut väestötiheys nostaa tarpeeksi kasautumisetuja, niin noin voi itseasiassa käydä. Eli kun rakennetaan enemmän, kaupungista voi tulla parempi → hinnat nousevat!

        (en väitä että näin on käynyt, mutta tämähän on mahdollista, tuskin esim. Helsinki olisi niin kallis, jos siellä ei olisi koskaan rakennettu mitään ja kaupungissa asuisi 10 000 ihmistä)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. On ihan varma, jos Helsingin alueella olisi vain yksi kalastajan maja, tänne mahdollisesti rakennettava ensimmäinen kivitalo olisi aika halpa.
        Mutta jos kasautumisedut tekevät kaupungista paremman ja sitä kautta nostavat hintoja, se ei todellakaan ole peruste olla rakentamatta lisää. Paavo Väyrysellä on tietysti tästäkin toinen mielipide

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Mutta jos kasautumisedut tekevät kaupungista paremman ja sitä kautta nostavat hintoja, se ei todellakaan ole peruste olla rakentamatta lisää. Paavo Väyrysellä on tietysti tästäkin toinen mielipide

        Ei ainoastaan Väyrysellä, vaan myös Kepun talousmaantieteellisellä työryhmällä. Ja arvatenkin aika monella muullakin keskustalaisella. Väyrysellähän ei ole muuten enää merkitystä, hän ei tule pääsemään läpi Lapista kun meni polttamaan sillat Kepuun.

        Työryhmän mukaan Helsingin hintatason nousu on systeemistä, he tarkoittivat että kun rakennetaan enemmän, hinnat nousevat (koska kaupungista tulee entistä houkuttelevampi) ja tämä piti ehdottomasti pysäyttää.

        Kirjoitit työryhmästä aikoinaan ihan kokonaan oman blogauksia, jopa useamman kappaleen, alla suora lainaus työryhmän tekstistä:

        “Tilanne viittaa päinvastoin siihen, että asuntojonojen olemassaolo tai asuntopula on rakenteellinen ilmiö, joka kasvaa asuntokannan kasvaessa.”

        http://www.soininvaara.fi/2015/05/03/keskustan-talousmeentieteellinen-tyoryhma-3-asuntotuotantoa-on-jarrutettava/

        Käytännössä keskustalaiset sanovat, että kaupunki muuttuu paremmaksi, kun sinne muuttaa lisää ihmisiä ja tämän takia sinne haluaa lisää ihmisiä, eli hinnat nousevat. Tämä Helsingin paraneminen ja lisämuutto pitää tietenkin estää, koska keskustalaiset tietävät että maalla on oikeasti paljon mukavampaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        On ihan varma, jos Helsingin alueella olisi vain yksi kalastajan maja, tänne mahdollisesti rakennettava ensimmäinen kivitalo olisi aika halpa.
        Mutta jos kasautumisedut tekevät kaupungista paremman ja sitä kautta nostavat hintoja, se ei todellakaan ole peruste olla rakentamatta lisää. Paavo Väyrysellä on tietysti tästäkin toinen mielipide

        Tarjonta luo kysyntää, myös asuntomarkkinoilla Helsingissä. Kasautumisedut totta kyllä ja esim. Etelä-Helsingin rantojen rakentaminen merkittävä vetotekijä. Lisää pitää rakentaa, itse nopeuttaisin Malmin kentän ja Sipoon rakentamista. Asioiden eteneminen on typerryttävän hidasta.

        Keskeinen ongelma on kuitenkin se, miten saataisiin kohtuuhintaista tuotantoa liikkeelle. Eli asuntoja esim. sellaisille pienipalkkaisille Helsingissä työskenteleville, joilla ei omilla tuloillaan nyt ole varaa Helsingissä asumiseen.

        Kaupunki voi omilla toimillaan olennaisesti korjata tilannetta:
        – autopaikkanormi romukoppaan, esteettömyysvaatimus (turhat neliöt) vain ensimmäisen kerroksen asuntoihin jne.
        – enemmän hintasäännösteltyä tuotantoa, vähemmän kovan rahan tuotantoa tonttien jaossa (eli kaupunki tyytyköön pienempiin tontinmyyntituloihin, varaa on)
        – vuokrasäännöstely käyttöön (toki vaatii lainsäädäntöä)
        – asumistukien (ml. toimeentulotuki asumiseen) leikkaus, esim. Kehä I sisäpuolella kokonaan pois 10 vuoden porrastetulla 10%/vuosi siirtymäajalla (lainsäädäntöä)

        Vihereille tuo viime mainittu ei taitaisi maistua, kun äänestäjäkunnasta merkittävä osa nostaa asumistukea (Keskinen suurpiiri)… Eli löytyykö poliittista rohkeutta? Paljon on tehtävissä jos halutaan. Hyötyykö liian moni nykyisestä tilanteesta?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. vk: – enemmän hintasäännösteltyä tuotantoa, vähemmän kovan rahan tuotantoa tonttien jaossa (eli kaupunki tyytyköön pienempiin tontinmyyntituloihin, varaa on)
        – vuokrasäännöstely käyttöön (toki vaatii lainsäädäntöä)

        Nämä ovat ihan älyttömiä vaatimuksia.

        Miten hintasäännöstely ja alihinnoitellut vuokra-asunnot lisäävät asuntojen määrää? Ne eivät lisää asuntoneliöitä mitenkään, vaain ainoastaan jakavat jo olemassaolevia neliöitä uusiksi ja vieläpä niin, että ihmistä kohden tulee enemmän asuinpinta-alaa käyttöön kuin aiemmin → entistä harvempi mahtuu asumaan Helsingissä.

        (onnekkaalla säännöstellyn kämpän saaneella on varaa asua isommassa kuin nyt)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Syltty: Nämä ovat ihan älyttömiä vaatimuksia.

        Miten hintasäännöstely ja alihinnoitellut vuokra-asunnot lisäävät asuntojen määrää? Ne eivät lisää asuntoneliöitä mitenkään, vaain ainoastaan jakavat jo olemassaolevia neliöitä uusiksi ja vieläpä niin, että ihmistä kohden tulee enemmän asuinpinta-alaa käyttöön kuin aiemmin → entistä harvempi mahtuu asumaan Helsingissä.

        (onnekkaalla säännöstellyn kämpän saaneella on varaa asua isommassa kuin nyt)

        Ei mitenkään. Mainituilla konsteilla saadaan KOHTUUhintaisia asuntoja ja ara-tuotanto on tässä avainasemassa kun vapaarahoitteisessa ei tule syntymään kohtuuhintaisia. Määrän lisäämiseen on muita tapoja ja ara-/hitastuotannon merkittävää lisäystä tarvitaan kun vapaarahoitteinen näyttää hyytyvän. Ja mikä olennaista, tarvittavaa määrää eli kysyntää pienentäisin rajaamalla esim. kantakaupungin asumistukien ulkopuolelle…

        Vuokrasääntely pudottaisi vaikkapa Kallion yksiöissä nykyisen reilun 30 €/m2 vuokratason jopa alle 20 €/m2 tasolle. Vuokrasääntely siis tarkoittaisi kaikkien vuokra-asuntojen enimmäisvuokrien asettamista eli myös nykyisten vuokrasopimusten halpenemista jollakin siirtymäajalla. Toki asuntojen omistajat tästä kärsivät, mutta ovat kyllä viime vuosina saaneet jokseenkin ilman omaa ansiotaan valtavia voittoja (mm. asumistuen avustamana). Eli ei kohtuuhintaisia joillekin onnekkaille vaan kaikille!

        Aika monessa metropolissa vuokrasääntely toimii ihan hyvin. Suomessa asumistukien myötä vuokra-asumisesta on tehty isojen ja pienempienkin sijoittajien kultamunia muniva bisnes. Ay-liikkeestä ja eläkeyhtiöistä alkaen (esim. Kojamo) ovat eri tahot lypsämässä isolta osin verovaroilla rahoitettua järjestelmää. Helsingin kaupungin päättäjillekin näyttää systeemi kelpaavan kun asumistuet maksetaan valtion varoista ja monet heistä tietysti myös haluavat oman asuntonsa arvon nousevan. Paikallisia päättäjiä asumis- ja toimeentulotukimenot ja siten asumisen kalleus kiinnostaisivat enemmän jos ne maksettaisiin kaupungin tuloista.

        Asuntojen määrän lisäämiseen sopisi esim. uudistalojen korottaminen. Kalasatamassa taitaa pääosa taloista olla 6-kerroksisia isoilla sisäpihoilla. Nostamalla kerrosmäärä 10-12:een asuntomäärä jopa tuplaantuu. Lisäksi sisäpihoja voitaisiin selvästi pienentää, omien kokemusteni mukaan ne ovat hyvin vähällä käytöllä.

        Mitään sellaista konstia, jolla saataisiin nykysysteemillä edullisia vapaarahoitteisia asuntoja Helsingin kantakaupunkiin lisää ei ole olemassa, eikä tule onnistumaan millään rakentamispakolla. Jäljelle jää ara-tuotanto ja vaikkapa hitakset. Niille löytyy rakentajia kun vapaarahoitteinen tuotanto riittävästi hiipuu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. vk: Ei mitenkään. Mainituilla konsteilla saadaan KOHTUUhintaisia asuntoja ja ara-tuotanto on tässä avainasemassa kun vapaarahoitteisessa ei tule syntymään kohtuuhintaisia.

        Asuntojen tarjoaminen alle markkinahinnan on vain tulonsiirto sinne pääseville onnekkaille vuokralaisille ja vieläpä sangen kömpelö sellainen. Parempi olisi vain antaa ihmisille suoraan rahaa, kuten useimmat tulonsiirrot toimivatkin, eikä alihintaisia asuntoja.

        Ei kannata tuijottaa hintoja siltä kantilta, että ne pitää saada alas. Hinnat vain kertovat suuresta kysynnästä suhteessa tarjontaan. Suuri kysyntä tarkoittaa, että tarjonnan lisäyksestä saatava hyöty on suuri, mutta se pätee, vaikkei se laskisikaan hintoja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Ossi Saresoja: Asuntojen tarjoaminen alle markkinahinnan on vain tulonsiirto sinne pääseville onnekkaille vuokralaisille ja vieläpä sangen kömpelö sellainen. Parempi olisi vain antaa ihmisille suoraan rahaa, kuten useimmat tulonsiirrot toimivatkin, eikä alihintaisia asuntoja.

        Ei kannata tuijottaa hintoja siltä kantilta, että ne pitää saada alas. Hinnat vain kertovat suuresta kysynnästä suhteessa tarjontaan. Suuri kysyntä tarkoittaa, että tarjonnan lisäyksestä saatava hyöty on suuri, mutta se pätee, vaikkei se laskisikaan hintoja.

        Eli mielestäsi Helsingin asumisen nykyinen hinta (vuokrataso, asuntojen hinnat) on ok? Asumistukien jatkuva kasvu on ok? Valtio voi hyvin jatkaa nettovelkaantumista, jotta kasvavat asumistukimenot saadaan hoidettua? Pitäisikö asumistuen saajien joukkoa entisestään kasvattaa, jotta täysipäiväisesti työssä käyvillä pienituloisilla olisi mahdollisuus asua kantakaupungissa?

        Itse vastaan noihin tietysti ei.

        Mielestäni asuntopolitiikan tulee tavoitella tilannetta, jossa asumisen hinta myös Helsingissä on sellainen johon kansalaisilla (pl. pienet erityisryhmät) on omilla tuloillaan varaa, eli nykyistä alhaisempi. Nykyinen tukijärjestelmä on karannut käsistä ja sen hyödyt päätyvät vain sijoittajille.

        Eikä tule unohtaa asumistukien (sis. toimeentulotuki) erittäin haitallista passivoivaa vaikutusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. vk: Asumistukien jatkuva kasvu on ok? Valtio voi hyvin jatkaa nettovelkaantumista, jotta kasvavat asumistukimenot saadaan hoidettua?

        No ei kai se paljoa lohduta, että tulonsiirtoa ei annettaisi asumistukena vaan alihintaisena vuokrana. Yhtälailla markkinahinnan alittava vuokra on tulonsiirto vuokralaiselle ja kustannus valtiolle/kunnalle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. vk:
        Mielestäni asuntopolitiikan tulee tavoitella tilannetta, jossa asumisen hinta myös Helsingissä on sellainen johon kansalaisilla (pl. pienet erityisryhmät) on omilla tuloillaan varaa, eli nykyistä alhaisempi. Nykyinen tukijärjestelmä on karannut käsistä ja sen hyödyt päätyvät vain sijoittajille.

        Asuntopolitiikan ensisijaisena tavoitteena ei ole edullinen asuminen. Sen edelle menevät mm. että asuntojen pitää olla turvallisia, terveellisiä, hyvin eristettyjä, esteettömiä, riittävän suuria; asuintaloissa pitää olla yhteistiloja, autopaikat sekä väestösuoja ja niitä pitää perusteellisesti korjata säännöllisin väliajoin. Niin kauan kuin asuntojen hinnat ovat tarpeeksi korkealla, asuntopolitiikan tavoitteet toteutuvat markkinaehtoisesti. Jos asuntojen hinnat laskevat liikaa, ei uusia asuntoja kannata rakentaa.
        Jos omat tulot eivät riitä asumiskuluihin, voi myös tulkita asiaa niin päin, että omat tulot ovat liian pienet. Pitäisi nostaa palkkoja siellä, missä asuminen on kallista. Itse asiassa tämä voisi olla parasta aluepolitiikkaa ja voisi leikata asuntojen kysyntää, jolloin hinnat laskisivat markkinaehtoisesti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. vk: Aika monessa metropolissa vuokrasääntely toimii ihan hyvin

        Vuokrasäännöstely ei toimi missään hyvin.

        Lähimmässä vertailukohteessa Tukholmassa jonotusaika “kohtuuhintaiseen asuntoon” on keskimäärin 12 vuotta. Tämäkö on sitä n “hyvin toimimista”?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ossi Saresoja: No ei kai se paljoa lohduta, että tulonsiirtoa ei annettaisi asumistukena vaan alihintaisena vuokrana. Yhtälailla markkinahinnan alittava vuokra on tulonsiirto vuokralaiselle ja kustannus valtiolle/kunnalle.

    Tarkoituksena olisikin monilla eri keinoilla alentaa vuokrien markkinahintoja, eli edullisempaa asumista kaikille. Ei alihintaisia vuokria joillekin. Esim. asumistuilla (ml. toimeentulotuki) on nostettu vuokratasoa, asumisen tuet poistamalla voidaan alentaa vuokratasoa. Vuokrasääntelyllä (yhdistettynä asumisen tukien leikkaamiseen) mahdollista laskea erityisesti kalliiden alueiden vuokria.

    Asuntotuotannon osalta Osmon hyvä kirjoitus keväältä:’

    http://www.soininvaara.fi/2018/04/01/asumisen-tukeminen/

    Tuossa Osmo sanoo, että valtion asumistuki ei ole syyllinen vuokratason nousuun, toimeentulotuki on. Tästä sen verran eri mieltä, että kyllä yleinen asumistuki on osasyyllinen. Kuvitelkaapa vaikka jos asumisen tuet poistettaisiin niin paljonko Kalliosta vapautuisi yksiöitä. Satoja tai tuhansia. Olisivat tyhjinä kunnes vuokrapyynnöt laskisivat kiinnostuneiden maksukyvyn tasolle eli nykyistä olennaisesti alemmas.

    Helsingin kantakaupungissa tai oikeastaan koko Helsingissä erittäin harvoilla opiskelijoilla olisi varaa asua ilman asumistukea. Ja kun asumistuki on nimenomaan korvamerkittyä asumiseen, niin siihen sitä myös käytetään. On virheellistä rinnastaa se palkankorotukseen tai muuhun vastaavaan maksukyvyn nousuun.

    En sinällään halua ajaa opiskelijoita pois Helsingistä, päin vastoin. Haluaisin asumisen olevan halvempaa meille kaikille ja vielä niin, että pienipalkkaisilla työssäkäyvilläkin olisi mahdollisuus asua kantakaupungissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Jos varaat asuntokannasta 20 % hapana asumisena joillekin, kyllä se nostaa vuokra- ja hintatasoa lopussa 80 %:ssa kannasta- itse asiassa jopa enemmän kuin asumistuki, koska Ara-tuki kannustaa asumaan väljästi.

        Jätkäsaaressa 70 % asunnoista on tuettua/säännösteltyä tuotantoa eikä siellä vapaarahoitteiset vuokrat poikkea yleisestä tasosta. Vapaarahoitteista tuotantoa syntyy jos tuotto on sijoittajille riittävä ja tontteja tarjolla. Jos tuettua tuotantoa ei tehtäisi ollenkaan niin vuokrien markkinataso olisi Helsingissä alhaisempi? Ei olisi. Tuettu tuotanto pienentää kysyntää vapailla markkinoilla ja laskee siten hintapainetta.

        Tuettua tuotantoa ei pitäisi tehdä Helsingin meren rannoille. Tontinluovutuksista saadaan vapaassa tuotannossa paljon parempi hinta, jolloin tuettua tuotantoa voidaan lisätä muualla Helsingissä. Segregaation torjunta on siten pahentanut asuntopulaa ja lisäksi poistanut monilta motivaation ponnisteluun opiskelussa ja työelämässä kun uuden asunnon on saanut ara-lotossa hyvältä paikalta ilman ponnistelua.

        Vielä kerran. Haluaisin alentaa kaikkien vuokra-asujien asumiskustannuksia markkinahintojen alentamisella. Eli vapaarahoitteisten vuokrataso lähestyisi ara-vuokria ja ara-lotto menettäisi merkityksensä. Tämä on tehtävissä asumisen tukien leikkaamisella, vuokrasääntelyllä, riittävällä säännellyllä tuotannolla ml. kaupungin oma runsaasti kasvatettava vuokra-asuntotuotanto ja muilla toimilla.

        Yli puolet vuokra-asujista saa nykyään asumisen tukia. 2/3 on alle 35-vuotiaita yksinasujia. Asumisen tukien vääristymähuippu on Helsingin yksiömarkkina, missä asuntosijoittajat ovat tehneet satumaisia voittoja hintojen nousulla. Yli 2 miljardin vuosittainen tukipotti (minkä lisäksi tulee käsittääkseni toimeentulotuesta maksetut asumistuet) on järkyttävän suuri ja ylittää kaiken kohtuuden erityisesti kun se valuu pääosin asuntosijoittajien taskuihin.

        Ikävä kyllä rahasumma on niin merkittävä tulonlähde mm. ay-liikkeelle, että se haluaa estää veto-oikeudellaan järjestelmän korjaamisen. Samoin Helsingin kaupunki hyötyy systeemistä kun tuet maksetaan valtion varoista. Asumisen tuet on keskeinen tekijä pääkaupunkiseudun väestönkasvun taustalla. Saavutetut edut ja niiden pois ottaminen…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Vuokrasäännöstely kai lopettaisi vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, kuten se teki 1980-luvulla.

        Mutta väite, että tuettu asuminen alentaisi markkinavuokria vähentämällä kysyntää vapailla markkinoilla ei pidä paikkaansa.
        Oletetaan, että meillä on sata asuntoa, joita tavoittelee 110 asukasta. Jos noista sadasta asunnosta otetaan päältä pois 50 ja annetaan ne jollakin perusteilla valituille, jäljelle jää 50 asuntoa, joita tavoittelee 60 asukasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Vuokrasäännöstely kai lopettaisi vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, kuten se teki 1980-luvulla.

        Mihinkäs ne asunnot häviäisivät? Asuntojen arvo laskisi ja jonkin verran siirtyisi vuokrauksesta omistusasunnoiksi kun osa vuokra-asujista siirtyisi omistukseen mikä olisi tietysti ok. Tarkoituksehan juuri olisi alentaa kaikkien asumiskustannuksia ja siksi asuntojen arvojen lasku on osa prosessia nykyiseltä korkealta tasolta Helsingissä.

        Saksassa vuokrasääntely on toiminut ihan hyvin ja asuntoja on tainnut riittää kaikille. Vain sijoittajat ovat jääneet paitsi voittojaan. Tosin sielläkin hintataso on mm. Berliinissä ollut nousussa, mutta siihen taitavat syyllisiä olla ulkomaiset ostajat halpojen hintojen ja korkojen houkuttelemina.

        Vuokrasääntely on käytössä Saksan lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Irlannissa, Itävallassa, Ranskassa, Espanjassa, Hollannissa, Belgiassa ja Sveitsissä. Siis enemmistöllä esim. EU-kansalaisista. Vapaat markkinat ovat tyypillisiä entisen Itä-Euroopan maille (mm. Tsekki, Unkari, Bulgaria, Romania). Ei nyt voi olla ihan surkea systeemi hyvin ja joustavasti toteutettuna ja olennaista toimivuudelle on riittävä asuntotarjonta. Helsingillä on siihen hyvä mahdollisuus suuren tonttivarannon ansiosta.

        Ruotsissa vuokrasääntelyn ongelma on ollut se, että asuntotuotantoa ja erityisesti tuettua asuntotuotantoa on ollut liian vähän. Helsingissä asuntopolitiikka on ollut parempaa ja asiaa olennaisesti auttaa se että tonttimaata on tarjolla vuosikymmeniksi.

        Kuten taisin aiemmin esittää vuokrasääntely ja asumistukien alasajo pitäisi toteuttaa esim. 10 vuoden siirtymäajalla pehmeästi laskeutuen uuteen aikaan. Siinä on sopeutumisaikaa niin vuokralaisille kuin asuntojen omistajille.

        Osmo Soininvaara:

        Mutta väite, että tuettu asuminen alentaisi markkinavuokria vähentämällä kysyntää vapailla markkinoilla ei pidä paikkaansa.
        Oletetaan, että meillä on sata asuntoa, joita tavoittelee 110 asukasta. Jos noista sadasta asunnosta otetaan päältä pois 50 ja annetaan ne jollakin perusteilla valituille, jäljelle jää 50 asuntoa, joita tavoittelee 60 asukasta.

        Tarkoitatko että tuetun tuotannon lopettaminen alentaisi markkinavuokria? Eli 100 asunnon sijaan olisi tarjolla 50 asuntoa ja niitä hakisi 110 henkilöä.

        Esimerkkisi saattaisi alentaa markkinavuokria jos koko tuettu tuotanto vaihtuisi vapaarahoitteiseksi tuotannoksi ja vapaarahoitteisesta tuotannosta tulisi ylitarjontaa eli esimerkin mukaan 120 asuntoa ja 110 hakijaa. Epärealistista odottaa kenenkään yksityisen toimijan rakentavan niin paljon vapaarahoitteisia asuntoja että vuokrataso lähtisi laskuun. Vain kaupunki saattaisi ylitarjontaan pystyä mutta silloin ei taitaisi olla kyse vapaarahoitteisesta tuotannosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. vk: Mihinkäs ne asunnot häviäisivät? Asuntojen arvo laskisi ja jonkin verran siirtyisi vuokrauksesta omistusasunnoiksi kun osa vuokra-asujista siirtyisi omistukseen mikä olisi tietysti ok. Tarkoituksehan juuri olisi alentaa kaikkien asumiskustannuksia ja siksi asuntojen arvojen lasku on osa prosessia nykyiseltä korkealta tasolta Helsingissä.

        Se ei välttämättä olisi OK. Jotkut kuitenkin tarvitsevat vuokra-asuntoa syystä tai toisesta ja tämä vähentäisi niiden tarjontaa mm. koska osa siirtyisi omistusasunnoiksi. Hinnan pakotus markkinahinnan alle tarkoittaisi, että vuokralle laitettuihin asuntoihin olisi aina enemmän hakijoita, kuin sinne mahtuu. Koska vuokranantaja ei voi vain nostaa vuokraa kysyntää vastaavalle tasolle, täytyisi vuokralainen valita jotenkin muuten. Veikkaampa, että moni saattaisi irtisanoa vuokrasopimuksen ja vuokrata asunnon esim sukulaiselleen.

        Lisäksi tämä todennäköisesti heikentäisi vuokra-asuntojen kuntoa. Nyt sijoitusasunnon remontointi voi olla kannattava investointi, koska parempikuntoisesta asunnosta saa kiskottua korkeampaa vuokraa. Jos taas vuokra on muutenkin pakotettu alas, voi asunnon sitten antaa rapistua. Vuokralainen ei voisi sitten asuntoa parempaan kuntoon, vaikka olisi valmis maksamaan enemmän parempikuntoisesti kämpästä (ellei sitten osta asuntoa vuokraisännältään).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. vk: Tarkoitatko että tuetun tuotannon lopettaminen alentaisi markkinavuokria?

        Kyllä. Kun vuokrat aiemmin tuuetuissa asunnoissa nousevat, samaan neliömäärään ex-tuettuja asuntoja mahtuukin yhtäkkiä enemmän ihmisiä kuin aiemmin. Nämä ylimääräiset ihmiset ovat pois niistä aiemminkin vapaarahoitteisista asunnoista.

        On myös aika helppo nähdä, miksi säännöstely aiheuttaisi Ossi Saresojan mainitseman vuokra-asuntojen rappeutumisen. Vuokranantajalla ei ole minkäänlaista intoa panostaa asunnon kuntoon niin kauan, kunhan sen arvo vuokralaiselle on yli säännöstellyn vuokran. Mitä järkeä on vaihtaa vaikkapa kulunutta lattiaa uuteen, jos vuokra on aina sama ja tulijoita riittää? Rempattuun asuntoon voi olla kymmenen hakijan sijasta kaksikymmentä hakijaa, mutta paljonpa se vuokranantajaa lämmittää kun sinne mahtuu vain yksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Syltty: Kyllä. Kun vuokrat aiemmin tuuetuissa asunnoissa nousevat, samaan neliömäärään ex-tuettuja asuntoja mahtuukin yhtäkkiä enemmän ihmisiä kuin aiemmin. Nämä ylimääräiset ihmiset ovat pois niistä aiemminkin vapaarahoitteisista asunnoista.

        Tuo vaikutus on aika lailla olematon. Paljon suurempi on kysyntä-/tarjontasuhteella ja sen muutoksella.

        Syltty:

        On myös aika helppo nähdä, miksi säännöstely aiheuttaisi Ossi Saresojan mainitseman vuokra-asuntojen rappeutumisen. Vuokranantajalla ei ole minkäänlaista intoa panostaa asunnon kuntoon niin kauan, kunhan sen arvo vuokralaiselle on yli säännöstellyn vuokran. Mitä järkeä on vaihtaa vaikkapa kulunutta lattiaa uuteen, jos vuokra on aina sama ja tulijoita riittää? Rempattuun asuntoon voi olla kymmenen hakijan sijasta kaksikymmentä hakijaa, mutta paljonpa se vuokranantajaa lämmittää kun sinne mahtuu vain yksi.

        Olennaista on, että kaupunki varmistaa esim. omalla asuntotuotannollaan riittävän vuokra-asuntotarjonnan. Tällöin surkeakuntoisimmat jäävät tyhjäksi tai sitten vuokrasta on tingittävä alaspäin. (Tosin laminaatin laittaminen ei paljon maksa…).

        Olen itse harrastanut vuokraustoimintaa aika lailla ammattimaisesti Helsingissä kohtalaisen isossa määrässä asuntoja noin 20 vuotta ja sinä aikana vuokralaisia on ollut lähemmäs 100. Tuon kokemuksen pohjalta nykyään erityisesti yksiöiden osalta vaikkapa asunnon lattian kunnolla ei ole olennaista merkitystä vuokratasoon, paljon vähemmän kuin monet luulevat. Paljon tärkempää on esim. asunnon sijainti. Ja jos vaikka seinät ovat kaivanneet maalaamista, niin vuokralainen on tehnyt homman ja minä olen maksanut maalit. Helsingin kantakaupungissa saa nykyisessä ylikuumenneessa tilanteessa huonokuntoisenkin yksiön helposti hyvällä vuokralla vuokralle, aikamoisia pommeja on tullut nähtyä. Tämä korjaantuisi siis riittävällä tarjonnalla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. vk: Tuettu tuotanto pienentää kysyntää vapailla markkinoilla ja laskee siten hintapainetta.

        Tuettu tuotanto myös pienentää tarjontaa vapailla markkinoilla, koska (ainakin Helsingissä) se tulee vapaarahoitteisen tilalle eikä sen lisäksi. Siksi se ei laske markkinahintoja (ja myös aiheuttaa muita vääristymiä).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Ossi Saresoja: Tuettu tuotanto myös pienentää tarjontaa vapailla markkinoilla, koska (ainakin Helsingissä) se tulee vapaarahoitteisen tilalle eikä sen lisäksi. Siksi se ei laske markkinahintoja (ja myös aiheuttaa muita vääristymiä).

        Otetaanpa esimerkiksi Jätkäsaari. Vapaarahoitteisia asuntoja on siellä vain 30%. Tavalla tai toisella tuettuja, hintasäännösteltyjä tai asoja on 70%. Tarkoitatko siis, että grynderit olisivat rakentaneet 100% vapaarahoitteisia asuntoja samalla tahdilla kuin asuntoja nyt kaikkineen on tullut? Eli ostajat olisi löytynyt kolminkertaiselle määrälle?

        Ja kerran vielä. Pääosin samat henkilöt hakevat vuokra-asuntoa ei vapailta ja vapailta vuokra-markkinoilta. Moni asumisoikeusasukas (välimuotoasukas) on siirtynyt vapailta vuokramarkkinoilta vähentäen kysyntää siellä. Kaupungin halpoja asuntoja ei ole lähellekään kysyntää vastaavasti, jolloin asumistuet ja erityisesti toimeentulotuki tuo vapaille markkinoille sellaisia ryhmiä, jotka ehkä paremmin kuuluisivat kaupungin vuokra-asuntoihin. Ara-asunnoissa asuu erittäin hyvätuloisia (ex-ministereistä alkaen) tahoja, jotka kuuluisivat vapaille markkinoille. Ja monia muita esimerkkejä elävästä elämästä.

        Tuettu tuotanto pienentää kysyntää vapailla markkinoilla. Niinpä en ilman vedenpitävää todistusaineistoa osta sitä, että tuettu tuotanto kiristäisi vapaiden markkinoiden kysyntä/tarjontasuhdetta ja että sillä olisi merkityksellistä vuokratasoa nostavaa vaikutusta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. vk: Pääosin samat henkilöt hakevat vuokra-asuntoa ei vapailta ja vapailta vuokra-markkinoilta.

        En ihan osta väitettä. Kyllä tuettu tuotanto kuitenkin kohdistuu enemmän pienituloisille asuntokunnille: Asuntokunnan kokoon suhteutettu valtionveronalainen tulo oli ARA-vuokra-asunnoissa 42 % matalampi ja käytettävissä oleva tulo 27 % matalampi kuin keskimäärin muissa asunnoissa.

        Tuettu tuotanto pienentää kysyntää vapailla markkinoilla. Niinpä en ilman vedenpitävää todistusaineistoa osta sitä, että tuettu tuotanto kiristäisi vapaiden markkinoiden kysyntä/tarjontasuhdetta ja että sillä olisi merkityksellistä vuokratasoa nostavaa vaikutusta.

        Tuettu tuotanto vähentää vapailla markkinoilla halvempien asuntojen kysyntää enemmän kuin kalliimpien asuntojen kysyntää. Tämä nostaa väistämättä keskimääräistä vuokratasoa (ja myyntihintoja). Ilman tuettua asumista vapaiden markkinoiden painotus siirtyisi halvempiin asuntoihin. Eivät ne silti välttämättä yhtä halpoja olisi kuin ARA-asunnot.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. vk: Pääosin samat henkilöt hakevat vuokra-asuntoa ei vapailta ja vapailta vuokra-markkinoilta.

        Ville: En ihan osta väitettä. Kyllä tuettu tuotanto kuitenkin kohdistuu enemmän pienituloisille asuntokunnille: Asuntokunnan kokoon suhteutettu valtionveronalainen tulo oli ARA-vuokra-asunnoissa 42 % matalampi ja käytettävissä oleva tulo 27 % matalampi kuin keskimäärin muissa asunnoissa.

        Nuo luvut ovat keskimäärin kaikissa muissa asunnoissa. Erot ARA-asunnoissa ja vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien välillä ovat paljon pienemmät. Tämä näkyy tästä kuvasta: https://www.kvartti.fi/sites/default/files/styles/full_content/public/images/article/2_vuori_p.png

        Toisaalta olisi kiva tietää, mikä osuus ARA-asunnoista on opiskelija-asuntoja. Opiskelijoiden tulotaso kun vääristää helposti minkä tahansa tilaston.

        Kyllä vuokra-asuntomarkkinoilla on hyvin paljon päällekkäisyyttä vapaiden markkinoiden ja “kohtuuhintaisen” asumisen välillä, ja “kohtuuhintaisen” asunnon saaminen on verrannollinen arpajaisvoittoon. Kyllä itsekin sain opiskelijana todella merkittävän taloudellisen edun moniin kurssikavereihini verrattuna asuessani HOASin asunnossa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. vk: Vuokrasääntelyllä (yhdistettynä asumisen tukien leikkaamiseen) mahdollista laskea erityisesti kalliiden alueiden vuokria.

      Jos tarkoitat vuokrasääntelyllä ihan yksityisessä omistuksessa olevien vuokra-asuntojen vuokran rajoittamista, niin siinä kyllä menet pahasti metsään. Sen haitallisuudesta on taloustieteilijöiden keskuudessa laaja yhteisymmärrys. Eräs ruotsalainen totesi sen olevan tehokkain tapa tuhota kaupunki lukuunottamatta pommitusta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. vk: Tarkoituksena olisikin monilla eri keinoilla alentaa vuokrien markkinahintoja, eli edullisempaa asumista kaikille.

      Miten niin kaikille? Edullisempaa asumista olisi tarjolla vain niille, jotka niihin asuntoihin pääsevät. Ja koska laitat vukran alle markkinahinnan, asuntoihin on *aina* enemän hakijoita kuin sinne mahtuu asukkaita. Et siis voi mitenkään laskea asumishintoja *kaikilta*, se on täysin mahdotonta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Syltty: Miten niinkaikille? Edullisempaa asumista olisi tarjolla vain niille, jotka niihin asuntoihin pääsevät. Ja koska laitat vukran alle markkinahinnan, asuntoihin on *aina* enemän hakijoita kuin sinne mahtuu asukkaita. Et siis voi mitenkään laskea asumishintoja *kaikilta*, se on täysin mahdotonta.

        Oletetaan, että vuokrasääntely koskisi kaikkia vuokrasuhteita eli sekä nykyisiä että tulevia. Vuokrille määrättäisiin enimmäistaso (euroa/m2/kk) mitä ei saa ylittää. Enimmäistaso Helsingissä voisi esim. olla taso jota Heka perii asunnoista sovellettuna kuitenkin niin, että kaupunginosat hinnoiteltaisiin jolloin vaikkapa Eirassa voisi olla korkeampi enimmäistaso kuin Jakomäessä. Enimmäisvuokralle porrastus myös huoneluvun mukaan eli esim. yksiöt 20 euroa/m2/kk, kaksiot 18, kolmiot 16 jne.

        Siirtyminen sääntelyyn nykyisten vuokrasuhteiden osalta pitäisi varmaankin tehdä esim. 10 vuoden siirtymäajalla jolloin vuokra laskisi vuosittain kunnes tavoittaisi enimmäistason.

        Esimerkki yksiö Kalliossa. Nykyinen vuokra 30 euroa/m2/kk. Sen enimmäisvuokra olisi 20 euroa/m2/kk. Kuukausivuokraa pitäisi alentaa 1 euroa/m2/vuosi kunnes se on enintään enimmäistason mukainen.

        Olettaisin, että vuokrat laskisivat eniten pk-seudun pienissä asunnoissa, koska niissä on korkein neliövuokra. Suuressa osassa maata vuokrasääntelyllä ei olisi niinkään merkitystä kun siellä asuminen on jo nyt kohtuuhintaista. Tuohon siirtymäaikaan tulisi sitten kytkeä asumistukien leikkaaminen.

        Lopputuloksena olisi vuokra-asumisen muuttuminen kohtuuhintaiseksi nyt ylikalliilla alueilla. Asunnon omistajan näkökulmasta vuokratuotto laskisi pikku hiljaa, mikä tarkoittaisi asuntojen arvon laskua. Erittäin todennäköisesti tämä heijastuisi koko asuntomarkkinaan mm. pk-seudulla eli kaiken kaikkiaan asuntojen hinnat laskisivat ja siten myös omistusasuminen muuttuisi edullisemmaksi. Pk-seudulla asuntojen hintataso voisi palautua esim. tasolle jossa oltiin 10-15 vuotta sitten, ei sen kummemmasta olisi kyse.

        Samanaikaisesti kasvavat kaupungit ylläpitäisivät säänneltyä tuotantoa ja tarvittaessa esim. Helsinki käynnistäisi täysin oman vuokratuotannon. Hekan asuntokanta voitaisiin vaikka tuplata 100.000 asuntoon riittävän tarjonnan varmistamiseksi, toki suhdanteita kuumentamatta.

        Toki olisi hyvä katsoa löytyykö jostakin lukuisista Euroopan maasta hyvin toimivan vuokrasääntelyn mallia, jolloin pyörä voitaisiin jättää keksimättä uudelleen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. vk: Esimerkki yksiö Kalliossa. Nykyinen vuokra 30 euroa/m2/kk. Sen enimmäisvuokra olisi 20 euroa/m2/kk. Kuukausivuokraa pitäisi alentaa 1 euroa/m2/vuosi kunnes se on enintään enimmäistason mukainen.

        Kuinkahan paljon tuollaiseen asuntoon kannattaisi vuokranantajan tehdä remontteja? Laittaisitko itse paljonkin rahaa vuokra-asuntoon, jonka vuokra laskee koko ajan?

        “Pk-seudulla asuntojen hintataso voisi palautua esim. tasolle jossa oltiin 10-15 vuotta sitten, ei sen kummemmasta olisi kyse.”

        Kyse ei ole mistään muusta kuin siitä, että sinä et ymmärrä, mitä kaikkea vuokrasäännöstelu oikeasti saa aikaan. Vuokranantajien ei kannata panostaa asuntojen kuntoon yhtään. Itseasiassa vuokra-asuntoa ei kannata pitää, se vaan kannattaa laittaa myyntiin, koska myyntihintoja ei säänneltäisi. Ainoa keino saada asunto varmasti ja järjellisessä ajassa vuokrasäännösteltyltä alueelta olisikin tuntea joku, joka voi välittää asuntoja tiskin alta tai ostaminen.

        “Hekan asuntokanta voitaisiin vaikka tuplata 100.000 asuntoon riittävän tarjonnan varmistamiseksi,”

        Niin kauan kun asuntojen kokonaismäärä ei kasva, tämä on ihan puhdasta hölmöläisen peitonjatkamista. Jos Heka tupla asuntojen määrän, niin ne on sitten joltakin toiselta pois. Neliöiden määrä ei kasva yhtään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Syltty: Kuinkahan paljon tuollaiseen asuntoon kannattaisi vuokranantajan tehdä remontteja? Laittaisitko itse paljonkin rahaa vuokra-asuntoon, jonka vuokra laskee koko ajan?

        “Pk-seudulla asuntojen hintataso voisi palautua esim. tasolle jossa oltiin 10-15 vuotta sitten, ei sen kummemmasta olisi kyse.”

        Kyse ei ole mistään muusta kuin siitä, että sinä et ymmärrä, mitä kaikkea vuokrasäännöstelu oikeasti saa aikaan. Vuokranantajien ei kannata panostaa asuntojen kuntoon yhtään. Itseasiassa vuokra-asuntoa ei kannata pitää, se vaan kannattaa laittaa myyntiin, koska myyntihintoja ei säänneltäisi.Ainoa keino saada asunto varmasti ja järjellisessä ajassa vuokrasäännösteltyltä alueelta olisikin tuntea joku, joka voi välittää asuntoja tiskin alta tai ostaminen.

        “Hekan asuntokanta voitaisiin vaikka tuplata 100.000 asuntoon riittävän tarjonnan varmistamiseksi,”

        Niin kauan kun asuntojen kokonaismäärä ei kasva, tämä on ihan puhdasta hölmöläisen peitonjatkamista. Jos Heka tupla asuntojen määrän, niin ne on sitten joltakin toiselta pois. Neliöiden määrä ei kasva yhtään.

        Asuntoja remontoidaan harvakseen. Useimmissa asunnoissa ei siirtymäaikana olisi tarvetta tehdä muutenkaan mitään korjauksia. Korjausten vähäinen jäätyminen olisi vain pieni ongelma.

        Siirtymäaikana sekä vuokra että asunnon arvo laskisivat. Siirtymäajan jälkeen asunnon tuotto-% olisi jokseenkin sama kuin ennen vuokrasääntelyä (pl. korkotason muutos). Vuokrasääntelystä huolimatta vuokraa voisi siirtymäajan jälkeen vuosittain korottaa esim. inflaation verran (tai vaikka infl. +1%). Näin vuokranantajalla olisi ihan yhtä suuri intressi harjoittaa asunnon vuokrausta. Toki asunnon arvon lasku on ongelma (myös minulle asuntosijoittajana), mutta vain paluuta 2000-luvun alkuvuosien tasolle. (Arvojen lasku on edessä joka tapauksessa jos korkotaso normalisoituu, kupla puhkeaa.)

        Tottakai tarvitaan lisää tarjontaa. Vapaan tuotannon kautta ei tule syntymään kohtuuhintaista tuotantoa, jolloin kaupunki käytännössä jää ainoaksi merkittäväksi tahoksi joka voi ongelman ratkaista. Kaupungilla ei ole pulaa tonteista, pulaa on tekijöistä joita voi tuoda lisää ulkomailta.

        Et ole tainnut lukea koko ketjua. Suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa on käytössä vuokrasääntely. Ruotsissa se on huonosti toteutettu ja ongelmaa pahentaa erityisesti se, että tuettua/säänneltyä asuntotuotantoa ei ole ollut tarpeeksi. Kaupungistuminen ja maahanmuutto ovat aiheuttaneet suurta painetta eli ylikysyntää Tukholman asuntomarkkinoille. Vuokrasääntelyn avulla suuressa osassa Länsi-Eurooppaa on toimivat kohtuuhintaiset asuntomarkkinat. Asunnottomuutta ei suuremmin ilmene siellä Ruotsissakaan. Helsinki ei todellakaan ole mikään metropoli, jossa asuntojen hintojen ja vuokrien kuuluu olla Euroopan kärkisijoilla.

        Peruskysymys kuuluu halutaanko, että asuminen Helsingissä olisi kohtuuhintaisempaa, nykyistä halvempaa? Haluatko sinä Syltty? Jos vuokrasääntely ei kelpaa niin pystytkö esittämään muita toimivia konsteja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Rakentamisen hiipumisen taustasyynä on todennäköisimmin asiakkaiden maksukyvyn rajan saavuttaminen. Neliöhinnat eivät enää houkuttele sen enempää oman asunnon hankkimiseen kuin vuokra-asuntosijoitukseen semminkin kun korkokehitysennuste on nouseva. Helsingin korkea neliöhinta tiivistyy tontinhintaan, jonkin verran rakennuskustannukset ja kaavamääräyksetkin taitavat paikallisesti korottaa suhteellisia hintoja.

    Olen täällä Osmon palstalla usein esittänyt ajatuksen, että korkeaa tontin hintaa pönkittää Helsingin tapa varata korttelista vain nurkka vapaille markkinoille. Loppuosaan rakennetaan eri tavoin tuettuja ja säädeltyjä asuntoja kaupungin valistuneen tahdon mukaan. Tuettujen asuntojen tontinhinnat juontuvat vapaarahoitteisen nurkan toteutuneista hinnoista jolloin marginaalinen kovan rahan maksukyky vaikuttaa koko rakennuskannan hintaan, vuokriin ja vuokratukiin. Oletan, että jos koko kortteli pantaisiin vapaaseen myyntiin tontinhinnat tasaantuisivat. Tarjoajina voisivat olla myös Ara-rakentajat, asot ja muut ilman kaupungin määräämiä kiintiöitä. Hitaksista olisi luovuttava jonain Erkki Tuomiojan apulaiskaupunginjohtajakauden vuosipäivänä.

    Meillä on sellainen filosofinen anomalia, että kunta voi omistaa maata toisen kunnan alueelta. Puoli miljoonaa helsinkiläistä nauttii täysin rinnoin Sipoon Kaunissaaresta ja Espoon Luukista. Aikoinaan Helsinki kiristi Espoon päätöksentekoa Leppävaaran omistuksillaan. Tässä tulisi nähdä positiivinen mahdollisuus.

    Kun Osmo onnistuu maksimoimaan Helsingin tontinmyyntituotot huippunsa niin kertyneet varat tulisi sijoittaa tonttien hankintaan Vantaan Hakunilasta tai Havukoskelta. Kun sinne rakennetaan kaupungin vuokrataloja, voidaan asunnot myöntää Helsingin asuntojonossa oleville jolloin jono lyhenee ja “veronmaksaja” siirtyy Vantaan kontolle. Samalla vapautuu tilaa maksukykyisille uusille helsinkiläisille, tontinkysyntä ja hinnat nousevat ja summa summarum: talousteorian mukaan tilanne tasaantuu kunnes kukin asuu arvonsa mukaisessa kunnassa.

    Nykyäänhän tilanne on U-käyrän mukainen kuin taksien käytössä: pirssillä on varaa ajaa vain jos joko kela tai firma maksaa. Erityisesti alempaan keskiluokkaan kuuluville ei ole sijaa majatalossa. Antakaa nyt hyvät edeskäyvät lehdoille ja muille yrittäjille tontteja tavalla, mikä mahdollistaa asumisen rintamieshintaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.