Sata miljoonaa riittäisi terveydenhuollon korjaukseen.

Suomen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on yksi maail­man kus­tan­nuste­hokkaimpia. Hoidon taso on hyvä – jos esimerkik­si kek­sii sairas­tua syöpään, se kan­nat­taa tehdä Suomes­sa, ellei ole todel­la rikas.

Kun jär­jestelmä on jo yksi maail­man kus­tan­nuste­hokkaimpia, siitä on vaikea tehdä mil­lään soteu­ud­is­tuk­sel­la sekä parem­paa että halvempaa.

Yksi paha vika meil­lä kuitenkin on, joka ram­paut­taa koko jär­jestelmää. Ter­veyskeskuk­sista puut­tuu noin tuhat lääkäriä. Sik­si jonot ovat pitk­iä, hoidon taso on inhimil­li­sistä syistä joskus (tosin har­voin) puut­teelli­nen ja ter­vey­den­hoito on yksi OECD-maid­en eriarvoisimpia.

Tuo eri­ar­voisu­us tosin on vähän mit­tarista kiin­ni. Yleisin mit­tari on, kuin­ka usein eri väestöryh­mi­in kuu­lu­vat tapaa­vat lääkäriä. Työter­veyshuol­los­sa usein ja ter­veyskeskuk­sis­sa har­voin. Jos mitat­taisi­in pääsyä erikois­sairaan­hoitoon, Suomen ase­ma tasa-arvoisem­pi­en maid­en joukos­sa kohenisi ryminällä.

Tuhat lääkäriä lisää peruster­vey­den­huoltoon mak­saisi sata miljoon­aa euroa. Siinä se olisi! Ei kan­nat­taisi myl­lätä koko jär­jestelmää, kun sen pahin vika on kor­jat­tavis­sa noin yksinker­tais­es­ti. Tuo sata miljoon­aa on aika pieni sum­ma ver­rat­tuna sen vuosit­taisin 20 mil­jardin kus­tan­nuk­si­in. Soteu­ud­is­tus­ta on suun­nitel­tu tähän näh­den moninker­taisil­la rahoil­la, ja pelkästään jär­jestelmään tulos­sa ole­va tehot­to­muus transak­tiokus­tan­nuksi­neen, väärin kan­nus­tavine hin­noit­teluineen ja jatkuvina oikeu­denkäyn­tei­neen markki­natuomiois­tu­imes­sa mak­saa enemmän.

On jotenkin sin­isilmäistä kuvitel­la, että yksi­tyiset lääkäri­ase­mat pysty­i­sivät sekä pois­ta­maan jonot peruster­vey­den­huol­losta että tekemään sen halvem­mal­la. Kun Jyväskylässä kokeilti­in ja annet­ti­in rahaa yhtä vähän kuin ter­veyskeskuk­set sitä käyt­tävät, kävi ilmi, ettei se raha riitä mitenkään. Pih­la­jalin­na lopet­ti kokeilun kesken, Mehiläi­nen ja Ter­veysta­lo kat­soi­vat viisaam­mak­si hyväksyä tap­pi­ot imagosyistä.

Mik­si ter­veyskeskuk­set sit­ten on aliresur­soitu? Se johtuu virheel­li­sistä taloudel­li­sista pelisään­nöistä. Kun­nal­la on yleen­sä ter­vey­den­huoltoon kokon­ais­bud­jet­ti, jol­la on tul­ta­va toimeen. Erikois­sairaan­hoito saa lähet­tää kun­taan niin paljon lasku­ja kuin hyväk­si näkee. Kun kun­nan rahat lop­pu­vat eikä se voi säästää erikois­sairaan­hoi­dos­ta, sen on säästet­tävä ter­veyskeskuk­sista. Tyh­mää, sil­lä se vain lisää erikois­sairaan­hoidon meno­ja, mut­ta niin ne tekevät.

Sama val­u­vi­ka taitaa sisäl­tyä myös nykyiseen sotemalli­in. Mitään hoitoa tai tutkimus­ta ei maakun­ta voi evätä, joten erikois­sairaan­hoito lähet­tää sille yhä lasku­ja mielin määrin. Kun VM ei anna enem­pää rahaa, maakun­ta joutuu vähen­tämään peruster­vey­den­huol­lon bud­jet­te­ja – kun se sitä ennen on ensin lopet­tanut työvoima­palve­lut ja muut sel­l­aiset toiminnat.

Jos sote kaatuu – ja alan toivoa sitä koko ajan enem­män, vaik­ka alun perin tolin toista mieltä – kan­nat­taisi pan­na tuo peruster­vey­den­hoidon rahoi­tus kun­toon vaik­ka normio­h­jauk­sel­la (vaik­ka ylipään­sä inhoan normio­h­jaus­ta) ja tukki­mal­la erikois­sairaan­hoidon moolokinki­ta muut­ta­mal­la sen kor­vaus osin kiin­teäk­si ja vain osin suorit­teista riip­pu­vak­si, jot­ta yli­hoidon inten­si­ivi saataisi­in kuriin.

= = =

On meil­lä sotes­sa toinenkin vika. Mie­len­ter­veyspalvelu­jen vajaus. Mut­ta sitähän ei ole aiko­mus sote-uud­is­tuk­ses­sa korjata.

= = =

Kiitän Mart­ti Kekomäkeä inspi­raa­tion antamis­es­ta tähän kir­joituk­seen. Ja Touko Aal­lon twi­it­tiä sysäyk­ses­tä joudut­taa tätä kirjoitusta.

 

66 vastausta artikkeliin “Sata miljoonaa riittäisi terveydenhuollon korjaukseen.”

  1. Ilol­la näen täm­möisiä konkreet­tisia peli­navauk­sia. Hienoa Osmo ja Touko! Kat­so­taan mil­laisia vas­tauk­sia tähän tulee — näen kuitenkin tämän ehdo­tuk­sen hyvänä puole­na sen, että siinä men­nään ruo­hon­ju­u­ri­ta­solle eli sinne mis­sä hoidon vaikut­tavu­us alkaa oikeasti tun­tua jossain.

    Arve­len, että tämäkään idea ei onnis­tu sik­si, että tuhat lääkäriä tarvit­see kuitenkin jonkin­laisen sijoi­tu­s­paikan, tilat ja tuk­i­henkilöitä ympärilleen eikä sekään ole ilmaista. Mut­ta jos ote­taan täm­möi­nen konkreet­ti­nen tavoite niin ale­taankin kysyä yhtäkkiä niitä oikei­ta kysymyk­siä, eli löy­de­tään ne todel­liset ongel­mat mitä piti ratkaista.

  2. Hyvä ja järkevä kir­joi­tus, joka kuitenkin tavoit­taa vain puo­let ongelmasta. 

    Lääkärien määrän yksinker­tainen lisäys toimisi, mikäli ter­vey­den­huol­lon kysyn­tä olisi vakio. Ja säästö tapah­tu­isi jos poti­laat oikeasti hoidet­taisi­in peruster­vey­den­huol­los­sa eikä erikois­sairaan­hoi­dos­sa. Käytän­nössä ter­veyspalvelu­iden kysyn­tä on kuitenkin mil­tei raja­ton ja saatavu­us on se tek­i­jä, joka rajoit­taa palvelui­hin hakeu­tu­mista. Mikäli kaik­ki nykyiset palikat pysy­i­sivät kohdil­laan, lääkäriresurssin lisäämi­nen peruster­vey­den­huoltoon ei tulisi tiput­ta­maan erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­sia vaan ennem­min hie­man lisäämään poti­laiden lähet­teitä erikois­sairaan­hoitoon. Tämä johtuu piilos­sa olev­as­ta kysyn­nästä ja siitä että peruster­vey­den­huol­los­sa ei ker­ta kaikki­aan osa­ta tai voi­da hoitaa kaikkea (mikä osaltaan selit­tää näi­den hin­taakin). Piilote­tun kysyn­nän hoit­a­mi­nen ja hoitoon­pääsyn nopeut­ta­mi­nen olisi tietysti itsessään hyvä jut­tu, mut­ta kus­tan­nuk­set nousi­si­vat enem­män kuin nyt näyttää.

    Hal­li­tuk­sen sote-keskus­mallis­sa on mon­ta ongel­maa. Hyvää mallis­sa on kuitenkin insen­ti­ivi a) han­kkia paljon asi­akkai­ta ja b) tuot­taa näille palve­lut tehokkaasti. Tässä on ero esimerkik­si nyky­isi­in ter­veyskeskuk­si­in, joiden taak­ka ennem­min helpot­tuu kun mak­sukykyiset asi­akkaat häipyvät yksi­tyiselle tai työterveyshuoltoon.

  3. Tuhan­nen ter­veyskeskus­lääkärin koulu­tuk­ses­sa ongel­mana on se, että lääkäreil­lä on aika paljon kysyn­tää ja yleis­lääkärin työ on raskas­ta, vaikeaa sekä heikosti arvostet­tua. Tk-lääkärin palk­ka on nykyisel­läänkin varsin hyvä ver­rat­tuna vaikka­pa julkiseen erikois­sairaan­hoitoon, mut­ta tehtävi­in ei löy­dy hakijoita.

    Ter­veyskeskus­lääkäri saa vas­taan­otolleen kaik­ki poti­laat ilman eri­ty­istä lajit­telua. Heil­lä ei ole vält­tämät­tä aiem­paa diag­noosia, joten lääkärin on osat­ta­va määritel­lä tau­ti ja useim­mis­sa tapauk­sis­sa kyet­tävä tähän ilman kon­sul­taa­tio­ta, sil­lä 15 min­uutin vas­taan­ot­toa­jas­sa ei kovin ihmeitä tehdä. Lisäk­si väestö­vas­tu­u­jär­jestelmässä poti­laas­ta ei pääse eroon. Hän tulee erikois­sairaan­hoi­dos­sa käy­tyään uudelleen vas­taan­otolle ja jos erikois­lääkäri ei osan­nut aut­taa, pal­lo on taas yleislääkärillä.

    Työ on siis vaikeaa ja henkises­ti rasit­tavaa. Eikä sitä arvoste­ta yliopis­to­sairaalois­sa, jois­sa lääkärit saa­vat koulu­tuk­sen­sa. Siel­lä lääkärin ura näyt­täy­tyy ihan eri­laise­na kuin neljänäkymme­nenä vuote­na yleis­lääkäri­vas­taan­ot­toa. Tuolle uralle lähtevät eivät saa osak­seen eri­ty­istä arvostusta.

    Moni lääkäri val­it­see helpom­man työn, vaik­ka palk­ka olisi huonom­pikin. Eli ongel­maa ei ratkaista pelkäl­lä rahal­la. On osoitet­ta­va selkeästi, mitä yhteiskun­ta arvostaa. Esimerkik­si on kehitet­tävä lääkäri­ammatin sisäisiä urapolku­ja, jois­sa edel­lytetään pitkää koke­mus­ta yleis­lääketi­eteestä. Täl­laisia ratkaisu­ja oli­si­vat yleis­lääketi­eteen pro­fes­su­u­rit, ope­tuster­veyskeskusten nos­t­a­mi­nen yliopis­to­sairaaloiden rin­malle, sekä usei­den vuosien ter­veyskeskuskoke­muk­sen edel­lyt­tämi­nen esim. THL:n lääkärivirkoi­hin nimitet­täviltä. (Jos virkaikää las­ket­taisi­in muinaiseen tapaan, yksinker­tais­in­ta olisi määrätä tk-lääkäreille kaksinker­tainen virkavu­osien kart­tumis­tahti, syr­jäseuduil­la kolminkertainen.)

    1. Kyl­lä kaupungeis­sa ter­veyskeskus­lääkärei­den paikat on saatu aika hyvin täyte­tyk­si. Maaseudul­la voi olla toisin. Ongel­mana ei ole raskas työ — saat­taa olla siel­lä kevyem­pää — vaan se, mitä tehdä työpäivän jälkeen.

      1. Onnis­tuuko­han 1000 lääkärin palkkaami­nen noin hel­posti? Mis­tä ne lääkärit löytyvät?

        Vai käykö niin, että laite­taan 100 miljoon­aa TK-lääkärei­hin, jon­ka jäl­keen ne toimin­not, joista nuot TK-lääkäreik­si hakeu­tu­vat läh­tivät, lait­taat lisää 100 miljoon­aa palkkaku­lui­hin ja lop­putu­los on suun­nilleen enti­nen, pait­si että lääkärei­den palkka­sum­ma on 100 miljoon­aa korkeampi?

      2. Jos on vaikea löytää tuhat­ta lääkäriä ter­veyskeskuk­si­in, mis­tä ne yksi­tyiset lääkäri­ase­mat ne sit­ten muka löytävät?

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos on vaikea löytää tuhat­ta lääkäriä ter­veyskeskuk­si­in, mis­tä ne yksi­tyiset lääkäri­ase­mat ne sit­ten muka löytävät? 

        En väit­tänyt, että löytäi­sivät. Arve­len vain, että tuhan­nen lisälääkärin han­k­in­ta minne tahansa, voi olla jostain muus­takin kuin sadas­ta miljoonas­ta kiin­ni. Jos ne lääkärit siir­tyvät muista tehtävistä, näitä mui­ta tehtäviä tar­joa­vat työ­nan­ta­jat var­maankin korot­ta­vat palkko­ja, jot­tei hei­dän työvoimansa karkaa. Tämän tule­vat ter­veysfir­matkin vielä huo­maa­maan, jos/kun aloit­ta­vat jät­tirekry­toimiset sote-uud­is­tuk­sen takia.

        Lääkärei­den kokon­ais­määrä ei kas­va mis­sään esite­tyssä uud­is­tuk­ses­sa (ei sin­un eikä hal­li­tuk­sen uud­is­tuk­ses­sa) eikä sitä saa lyhyel­lä aikavälil­lä ihan hirveästi kas­vatet­tua edes rahal­la. Ylitöitä tekemäl­lä voi saa­da väli­aikaises­ti tun­timäärää ylös ja ehkä eläköi­tymistä viivyt­tämäl­lä? Minus­ta tun­tuu että ain­oa tapa lisätä suorit­tei­ta (vähen­tämät­tä nii­itä jos­sain muual­la) on töi­den uudelleenor­gan­isoin­ti, mut­ta se on vaikeam­min tehty kuin tode­ta “yksi­tyi­nen tuotan­to tehostaa toim­intaa” taik­ka “100 miljoon­aa lisää”.

      4. Koulutet­tu­ja lääkäre­itä tulee seu­raav­ina vuosi­na Suomeen aika paljon, kos­ka yri­tys estää niiden määrän kasvua koulu­tus­ta rajoit­ta­mal­l­la on kier­ret­tävis­sä opiskele­mal­la vaik­ka Tartossa.

    2. Kovin oudol­ta tun­tuu kom­men­toi­jan mielestään havait­se­ma lääkärien arvos­tus­va­je. Ei niitä urapolku­ja tarvit­sekaan jokaiselle olla. Suurin osa lääkäreistä “joutuu” kuitenkin tekemään sitä peruskau­raa. Se on useimpi­en ihmis­ten mielestä hyvinkin arvostettavaa. 

      Jos lääkärien saatavu­u­songel­maa ei voi­da ratkaista rahal­la, se merk­it­see, että palkat ovat jo liian korkeat ja on varaa nir­soil­la. Syr­jäseu­tu­jen virkavu­osien kolminker­tainen kart­tumis­tahti tun­tuu suo­ras­taan pöyristyt­tävältä ehdotukselta.

  4. Yksi peri­aat­teelli­nen virhe on, että julkisen sek­torin toim­intaan on tuo­tu yri­tys­ten toim­inta­malle­ja, kuten suorite­pe­rusteiset mak­sut. Sairaalan ja lait­tei­den ylläpi­to on varsin kiin­teä kus­tan­nus ja jos henkilökun­ta on palkat­tu kuukausi­pal­ka­lla, henkilökun­ta­meno­jenkin pitäisi olla varsin ennustet­ta­vat. Täl­löin erikois­sairaan­hoidon kus­tan­nuk­set voitaisi­in bud­je­toi­da etukä­teen oikein. Toisel­la puolel­la vaakakup­pia on, että suoritepalkkioille voidaan kan­nus­taa tehokku­u­teen, mut­ta toisel­la puolel­la on, että ne voivat kan­nus­taa turhi­in suoritteisiin…

    1. Kun erikois­sairaan­hoi­dos­sa siir­ryt­ti­in suorite­pe­rusteis­seen lasku­tuk­seen, tuot­tavu­us nousi 30 %. Raha on hyvä kan­nustin myös julkisel­la sektorilla.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun erikois­sairaan­hoi­dos­sa siir­ryt­ti­in suorite­pe­rusteis­seen lasku­tuk­seen, tuot­tavu­us nousi 30 %. Raha on hyvä kan­nustin myös julkisel­la sektorilla. 

        Ei kai lasku­tuk­sen suorite­pe­rusteisu­us nos­ta tuot­tavu­ut­ta, vaan henkilökun­nalle mak­set­ta­vat suoritepalkkiot. Jos ne ovat noin tehokkai­ta, ne kan­nat­taa säi­lyt­tää, mut­ta ei lasku­tuk­sen tarvitse olla suoriteperusteista.
        Jos tuot­tavu­ut­ta mitataan lasku­tuk­sen määräl­lä, mitataan väärin.

      2. Ville: Ei kai lasku­tuk­sen suorite­pe­rusteisu­us nos­ta tuot­tavu­ut­ta, vaan henkilökun­nalle mak­set­ta­vat suoritepalkkiot. 

        Tärkein kom­po­nent­ti tehokkudessa on, että johto on kiin­nos­tunut sen kehit­tämis­es­tä. Siihen riit­tää lasku­tuk­sen suorite­pe­rus­taisu­us, sil­lä sen seu­rauk­se­na johtoa alkaa kiin­nos­ta­maan suorit­tei­den tehokas tuottaminen. 

        Kun­non teho­jen irti­saamisek­si nimit­täin tarvi­taan toim­into­jen uudelleenorganisointia.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun erikois­sairaan­hoi­dos­sa siir­ryt­ti­in suorite­pe­rusteis­seen lasku­tuk­seen, tuot­tavu­us nousi 30 %. Raha on hyvä kan­nustin myös julkisel­la sektorilla.

        Nousiko­han oikeasti vain suoritet­tu­jen oper­aa­tioiden määrä suh­teessa käytet­tyyn rahamäärään?

        Luen juuri kir­jaa jos­sa väitet­ti­in, että tämänkaltaiset mit­taus­metri­ikat tup­paa­vat vain aiheut­ta­maan sitä, että lääkärit tehtail­e­vat isol­ta olin hyödyt­tömiä ja tur­val­lisia oper­aa­tioi­ta, kos­ka ne paran­ta­vat mitatun suureen (oper­aa­tio­ta per rahayk­sikkö, oper­aa­tioiden onnis­tu­mis­pros­ent­ti) suu­ru­ut­ta, vaik­ka käytän­nössä mitään suurem­paa vaiku­tus­ta ei itse poti­laiden hoito­tu­lok­si­in täl­lä ei olekaan.

        Suosit­te­len päät­täjille, päät­täjik­si aikoville ja muillekin:
        The Tyran­ny of Met­rics by Jer­ry Z. Muller
        https://press.princeton.edu/titles/11218.html

      4. Ensin men­tion täl­laiseen “tikki­lasku­tuk­seen”, joka johti turhi­in toimen­piteisi­in (haa­vat tikat­ti­in vähän tiheäm­min pis­toin) ja tämän opet­ta­mana niin san­ot­tuu Nord DGR-lasku­tuk­seen, jos­sa hoitokokon­aisu­udel­la oli kiin­teä hin­ta. Minä yritin tuos­sa artikke­lis­sa esit­tää, että vain osa (noin puo­let) sairaaloiden tuloista tulisi toimen­pitei­den mukaan ja toinen puoli kiin­teänä tuilona, erään­laise­na kapitaatiomaksuna. 

      5. Sepi: Nousiko­han oikeasti vain suoritet­tu­jen oper­aa­tioiden määrä suh­teessa käytet­tyyn rahamäärään?

        Luen juuri kir­jaa jos­sa väitet­ti­in, että tämänkaltaiset mit­taus­metri­ikat tup­paa­vat vain aiheut­ta­maan sitä, että lääkärit tehtail­e­vat isol­ta olin hyödyt­tömiä ja tur­val­lisia oper­aa­tioi­ta, kos­ka ne paran­ta­vat mitatun suureen (oper­aa­tio­ta per rahayk­sikkö, oper­aa­tioiden onnis­tu­mis­pros­ent­ti) suu­ru­ut­ta, vaik­ka käytän­nössä mitään suurem­paa vaiku­tus­ta ei itse poti­laiden hoito­tu­lok­si­in täl­lä ei olekaan.

        Suosit­te­len päät­täjille, päät­täjik­si aikoville ja muillekin:
        The Tyran­ny of Met­rics by Jer­ry Z. Muller
        https://press.princeton.edu/titles/11218.html

        Joo, jos sal­li­taan klassi­nen esimerk­ki naa­purimme muinais­es­ta tavoit­tei­den asetannasta:
        Ikku­nala­sista pula. A vot, tehtaille asetet­ti­in neliömäärä­tavoite. Seu­rauk­se­na oli, että ikku­nal­a­sit oli­vat 2…3 mm pak­su­ja, tuskin kestivät asen­nu­s­paikalle asti. No, a vot, särkymisongel­ma ratke­si, kun tehtaille asetet­ti­in ton­nimääräi­nen tavoite. Tehtaat tietenkin tekivät 12..15 mmn ikku­nala­sia. Neliöistä tuli kuulem­ma pula.

        Saat­taa olla kaupunki­le­gen­da, mut­ta kuvaa hyvin tavoitease­tan­nan peru­songel­maa. Tavoitease­tan­nan pitää olla älykästä, ja tavoit­tei­den pitää olla ainakin asiantun­ti­ja- ja esimi­es­ta­sol­la osit­tain ristiriitaisia.

    2. Olen samal­la kan­nal­la, etteivät suo­rat suorite­pe­rusteiset palkkiot ole hyvä idea. Samat kan­nus­teet voitaisi­in saa­da myös niin, että palkat ovat kiin­teät, mut­ta jos suorit­teet yltävät val­takun­nal­lisen medi­aanin parem­malle puolelle, seu­rauk­se­na on asteit­tain nou­se­va palkanko­ro­tus. Se olisi kuitenkin sen ver­ran pieni, ettei se järkyt­täisi bud­je­toin­tia. Tosi­asi­as­sa siitä ei edes tulisi kus­tan­nuk­sia, kos­ka tuot­tavu­us olisi parempi.

      1. Kale­vi Salo­nen:
        Olen samal­la kan­nal­la, etteivät suo­rat suorite­pe­rusteiset palkkiot ole hyvä idea. Samat kan­nus­teet voitaisi­in saa­da myös niin, että palkat ovat kiin­teät, mut­ta jos suorit­teet yltävät val­takun­nal­lisen medi­aanin parem­malle puolelle, seu­rauk­se­na on asteit­tain nou­se­va palkanko­ro­tus. Se olisi kuitenkin sen ver­ran pieni, ettei se järkyt­täisi bud­je­toin­tia. Tosi­asi­as­sa siitä ei edes tulisi kus­tan­nuk­sia, kos­ka tuot­tavu­us olisi parempi.

        Huo­mat­tavasti tehokkaampi keino olisi tii­mi- tai jopa ter­veysase­mako­htainen, suorit­teisi­in yms. perus­tu­va tulospalkkio, joka mak­simis­saan saisi olla ainakin 10% perus­palka­s­ta. Pros­en­tit ja/tai eurot voisi­vat olla eri tehtävis­sä erilaiset. 

        Täl­laisil­la ryh­mäko­htaisil­la palkkioil­la on aivan ällistyt­tävä vaiku­tus toimin­nan suju­vu­u­teen, jos ryh­män jäsenet näkevät, että heil­lä on mah­dol­lisu­us vaikut­taa tuloksiin. 

        Julkisen puolen pitkät jono­tusa­jat johtu­vat var­maa osak­si resurssien puut­teesta, mut­ta ainakin perustevey­den­huol­lon tasol­la se on ollut seu­raus­ta myös tuotan­nono­h­jauk­sen alkeel­lisu­ud­es­ta. Takavu­osi­na jonotet­ti­in ensin sairaan­hoita­jalle, sit­ten yleis­lääkärille, sit­ten perus­labroi­hin, sit­ten taas yleis­lääkärille, joka teki joko hoitopäätök­sen tai lähet­ti erikois­lääkärille, joka puolestaan pas­sit­ti erikois­labroi­hin jne. Hoitopäätök­seen meni hel­posti yli puoli vuot­ta, jona aikana vaka­vat sairaudet pahen­tu­i­v­at mon­esti päivystystapauk­sik­si ja syövät ehtivät levitä.

        Mon­et ter­veyskeskuk­set ovat paran­ta­neet juok­suaan, mut­ta vas­ta valin­nan­va­pau­den uhan takia.

      2. Tapio: Huo­mat­tavasti tehokkaampi keino olisi tii­mi- tai jopa ter­veysase­mako­htainen, suorit­teisi­in yms. perus­tu­va tulospalkkio, joka mak­simis­saan saisi olla ainakin 10% perus­palka­s­ta. Pros­en­tit ja/tai eurot voisi­vat olla eri tehtävis­sä erilaiset. 

        Täl­laisil­la ryh­mäko­htaisil­la palkkioil­la on aivan ällistyt­tävä vaiku­tus toimin­nan suju­vu­u­teen, jos ryh­män jäsenet näkevät, että heil­lä on mah­dol­lisu­us vaikut­taa tuloksiin. 

        Julkisen puolen pitkät jono­tusa­jat johtu­vat var­maa osak­si resurssien puut­teesta, mut­ta ainakin perustevey­den­huol­lon tasol­la se on ollut seu­raus­tamyös tuotan­nono­h­jauk­sen alkeel­lisu­ud­es­ta. Takavu­osi­na jonotet­ti­in ensin sairaan­hoita­jalle, sit­ten yleis­lääkärille, sit­ten perus­labroi­hin, sit­ten taas yleis­lääkärille, joka teki joko hoitopäätök­sen tai lähet­ti erikois­lääkärille, joka puolestaan pas­sit­ti erikois­labroi­hin jne. Hoitopäätök­seen meni hel­posti yli puoli vuotta,jona aikana vaka­vat sairaudet pahen­tu­i­v­at mon­esti päivystystapauk­sik­si ja syövät ehtivät levitä.

        Mon­et ter­veyskeskuk­set ovat paran­ta­neet juok­suaan, mut­ta vas­ta valin­nan­va­pau­den uhan takia.

        En ajatel­lutkaan tulospalkkio­ta henkilöko­htaisel­la tasol­la. Se tuskin aut­taisi, kos­ka itsekkäi­den yksilöi­den takia osaop­ti­moin­ti voimistuisi.

  5. Jos tämä suo­ma­lainen peruster­vey­den­huolto on niin eri­no­mais­es­ti ja kus­tan­nuste­hokkaasti hoidet­tu, niin mik­si vihreätkin vas­tus­taa valin­nan­va­paut­ta ja julkisen sek­torin ns. pakkoy­htiöit­tämistä. Eihän ne ahneet ”pör­riäiset ” voi mil­lään pär­jätä kil­pailus­sa julk­ista yhtiötä vataan. Vai voisiko sittenkin.
    Nythän Jyväskylän tapaus ei ker­ro mitään, kos­ka julki­nen ter­vey­den­hoito ei ole lainkaan tulos­vas­tu­ulli­nen. Aina saadaan rahaa lisäbud­jetis­sa ja lainaa otta­mal­la kun kulut kas­vaa. Yksi­tyisen pitää tul­la toimeen tulo­rajoituk­sel­la. Julki­nen puoli voi hoitaa poti­laansa vaik­ka ilmaisek­si jos haluaa . 

    Tuhat uut­ta lääkäriä toisi paljon työtä erikois­sairaan­hoitoon ja se sata miljoon­aa ei riit­täisi min­nekään. Kyl­lä Osmokin sen ymmärtää, mut­ta näitä hänen kir­joituk­sia pitääkin lukea poli­itikon kir­joituksi­na. Ja nähdä niiden tarkoi­tus­pe­rien taakse.

    1. Näille yksi­ty­isille mak­set­ti­in aivan yhtä paljon kuin julkiselle terveydenhuollolle.Toki julki­nen voi hätäti­las­sa ylit­tää bud­jet­tin­sa, mut­ta kyl­lä se tilin­päätök­ses­tä näkyy. Eivät pär­jän­neet sil­lä rahal­la alkuunkaan.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Näille yksi­ty­isille mak­set­ti­in aivan yhtä paljon kuin julkiselle terveydenhuollolle.Toki julki­nen voi hätäti­las­sa ylit­tää bud­jet­tin­sa, mut­ta kyl­lä se tilin­päätök­ses­tä näkyy. Eivät pär­jän­neet sil­lä rahal­la alkuunkaan.

        Kyl­lä se “kokeilu” oli tuomit­tu (suun­nitel­tu?) epäon­nis­tu­maan yksi­ty­is­ten tar­joa­jien osalta.

        KL: Pih­la­jalin­na vetäy­tyi Jyväskylän valin­nan­va­pauskokeilus­ta: “Tämä on tap­pi­ol­lista toim­intaa meille” https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/YPtMdGsD

        \begin{lainaus}

        “Valin­nan­va­pauskokeilus­sa Pih­la­jalin­na ja muut alueen palve­lu­tuot­ta­jat saa­vat Jyväskylältä asi­akasko­htaisen kor­vauk­sen, eli niin san­otun kap­i­taa­tioko­r­vauk­sen jokaises­ta asi­akkaas­ta. Kor­vaus vai­htelee ter­veysase­ma-alueit­tain esimerkik­si asi­akkaiden iän ja sairas­tavu­u­den mukaan. Kor­vaus on yksi­ty­isille yri­tyk­sille sama, kuin mitä kaupun­gin oma julki­nen ter­vey­den­huolto saa.

        “Kaupun­gin määrit­telemät mak­sut perus­tu­vat ter­veyskeskusten kus­tan­nuk­si­in jaet­tuna kaikkien kaupunki­lais­ten määräl­lä. Niin ei kuitenkaan saa selville todel­lista asi­akasko­htaista kus­tan­nus­ta­soa, kos­ka suuri osa kaupunki­lai­sista ei koskaan käytä ter­veyskeskus­palvelu­ja. Kus­tan­nuk­set pitäisi jakaa ter­veyskeskus­palvelu­ja käyt­tävien ihmis­ten määräl­lä. Meille vai­h­ta­vat ihmiset ovat val­taosin niitä, jot­ka käyt­tävät palvelujamme.””

        \end{lainaus}

      2. Eivät pär­jän­neet kos­ka hoi­dos­ta sai kor­vauk­sen kap­i­taa­tioma­llin mukaises­ti ja asi­akkaak­si valikoi­tui vinoutunut otos, kos­ka valin­nan­va­paus kos­ki hyvin pien­tä pop­u­laa­tio­ta (muis­taak­seni 1700 hlö).

        Kap­i­taa­tioma­lli oli siis väärä työkalu, ei yksi­tyi­nen omis­tus palvelun­tuot­ta­jal­ta. Eihän val­tio vero­ta autoil­i­jaa sen mukaan kuin­ka mon­ta kilo­metriä hän ajaa tun­nis­sa vaan kuin­ka mon­ta kilo­metriä hän ajaa. Kap­i­taa­tioma­llis­sa on saman­lainen virheelli­nen ajattelutapa.

        Tärkeää on saa­da poti­laat hoidon piiri­in, hoitaa hei­dät parhaan tiedon mukaises­ti ja ottaa elinkaarikus­tan­nus­ta huomioon kun parhaas­ta hoit­o­muo­dos­ta päätetään. Mihinkään näistä ei kap­i­taa­tioma­lli vas­taa eikä sen puoleen sekään, mak­saako lääkärin palkan Pih­la­jalin­na vai sote-piiri.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Näille yksi­ty­isille mak­set­ti­in aivan yhtä paljon kuin julkiselle terveydenhuollolle.Toki julki­nen voi hätäti­las­sa ylit­tää bud­jet­tin­sa, mut­ta kyl­lä se tilin­päätök­ses­tä näkyy. Eivät pär­jän­neet sil­lä rahal­la alkuunkaan.

        Taisi nyt men­nä mutkat suoriksi. 

        Jos olen sanomale­hdis­tä luke­mani tiedon ymmärtänyt oikein, Pih­la­jalin­na vetäy­tyi han­kkeesta sik­si, että heille hakeu­tui nimeno­maan lääkäri­palvelu­jen suurkäyt­täjiä, kiitos Pih­la­jalin­nan etc. hyvästä maineesta. Sai­vat, mitä tilasivat.

        Suun­nitel­lus­sa sote-uud­is­tuk­ses­sa kap­i­taa­tiomak­su ei ymm­rtääk­seni ole vakio, vaan ihmiset “hin­noitel­laan” muu­tamien muut­tu­jien perus­teel­la. Peruster­veestä työssä käyvästä nelikymp­pis­es­tä mak­se­taan vähem­män kuin seit­semänkymp­pis­es­tä monisairaasta.

        Pih­la­jalin­nan käyt­täy­tymi­nen pal­jasti sinän­sä mie­lenki­in­toisen dilem­man: Pör­riäiset ovat luoneet mieliku­vaa, että yksi­tyi­nen hyvä, julki­nen huono. Lääkäriä joko tosis­saan tai kuvitelmis­saan tarvit­se­vat ihmiset hakeu­tu­vat sil­loin tietenkin yksi­tyiselle puolelle, jos hin­ta on sama. Pör­riäis­ten voit­to­jen mak­si­moimisek­si hei­dän kuitenkin kan­nat­taisi haalia nimeno­maan mah­dol­lisim­man ter­veitä ihmisiä asiakkaikseen.

  6. Höpöhöpö. Turha esit­tää että täl­laisil­la ehdo­tuk­sil­la olisi väliä. Suomenkin poli­it­ti­nen jär­jestelmä on niin kor­rup­toitunut että fir­mat osta­vat poli­itikoil­ta sel­l­aiset päätök­set joil­la pää­sevät vuole­maan rahaa välit­tämät­tä siitä kuin­ka huonok­si keskimääräi­nen ter­vey­den­hoito muut­tuu. Mik­si poli­itikoille saa antaa rahaa ennen vaale­ja ja mik­si poli­itikot saa­vat hyvä­palkkaisia työ­paikko­ja ilman koke­mus­ta ter­veysfir­moista? Tässäkin yksi syy mik­si poli­ti­ikalta ei kan­na­ta odot­taa mitään — koko jär­jestelmä on ostet­tu. Eikä ole edes medi­aa, joka tek­isi muu­ta kuin toimisi val­taapitävien megafonina.

  7. Olen kään­tynyt itsekin vähitellen sille kan­nalle, että suuret mullis­tuk­set sotes­sa saisi­vat mielel­lään painua unho­laan ja ongel­mat pitäisi ennem­min ratkaista kehit­tämäl­lä nykysys­teemiä pienin aske­lin. Peruster­vey­den­huol­lon resurssien lisäämi­nen olisi var­maankin yksi hyvä keino, mut­ta muu­takin tarvit­taisi­in. Yksi selvä kehi­tysko­hde olisi varmis­taa parhaiden käytän­tö­jen nopea lev­iämi­nen ja sitä kaut­ta tehokku­usero­jen supistaminen.

    Mut­ta sit­ten varsi­naiseen kom­men­toitavaan aiheeseen… Eiväthän ne Jyväskylän koke­muk­set todista mitään yhtään mis­tään (pait­si ehkä sen, että julkea sek­tori sös­sii kokeilutkin) — ongelma­han oli siinä, että vain hoitoa tarvit­se­vat poti­laat vai­h­toi­vat yksi­ty­isille palvelun­tar­joa­jille ja muut jäivät julkisen puolen asi­akkaik­si. Eihän täl­laises­sa tapauk­ses­sa mitkään keskiar­vo­jen mukaan las­ke­tut kap­i­taa­tioko­r­vauk­set voi toimia vaan — liioitel­lun yksinker­tais­te­tuk­si — kulut menivät yksi­tyiselle puolelle ja tulot jäivät julkealle sektorille.

    Sinän­sä vähän vaikea ymmärtää, että mitä täl­laisel­la kokeilul­la edes haettiin…

    1. ksee:
      Olen kään­tynyt itsekin vähitellen sille kan­nalle, että suuret mullis­tuk­set sotes­sa saisi­vat mielel­lään painua unho­laan ja ongel­mat pitäisi ennem­min ratkaista kehit­tämäl­lä nykysys­teemiä pienin aske­lin. Peruster­vey­den­huol­lon resurssien lisäämi­nen olisi var­maankin yksi hyvä keino, mut­ta muu­takin tarvit­taisi­in. Yksi selvä kehi­tysko­hde olisi varmis­taa parhaiden käytän­tö­jen nopea lev­iämi­nen ja sitä kaut­ta tehokku­usero­jen supistaminen.

      Kallis­tu­mas­sa samaan, mut­ta suuri ongel­ma tuolle on se, että julkisel­la puolel­la ter­vey­den­huol­los­sa on omien koke­musten mukaan aivan suun­nat­toman voimakas “ei kek­sit­ty täällä”-ilmiö. Sik­si yksi­tyisen puolen kir­i­tys, jota sote toiv­ot­tavasti lisää, voi kuitenkin olla paras tapa varmis­taa näi­den parhaiden käytän­tö­jen lev­iämi­nen, nythän mitään merkit­tävää painet­ta ottaa niitä parhai­ta käytän­töjä käyt­töön (tai edes selvit­tää, että mis­tä niitä voisi löy­tyä) ei mon­es­sa paikas­sa julkisel­la puolel­la ole.

      Sen sijaan itse kir­joituk­sen aiheeseen on pakko vaan kom­men­toi­da, että jos tämä ongel­ma ratkeaisi lisää lääkäre­itä palkkaa­mal­la, sen olisi luul­lut ratken­neen jo hyvä tovi sit­ten, onhan meil­lä Suomes­sa lääkäre­itä nyt huo­mat­tavasti enem­män kuin koskaan aikaisem­min (kymme­nen ker­taa enem­män kuin 50 vuot­ta sit­ten ja suun­ta ei liene alaspäin).

    2. Mielestäni hal­li­tuk­sen suun­nit­tele­ma kap­i­taa­tioko­r­vaus on aivan kelvo­ton. Sil­lä varmis­tet­taisi­in, että yksi­tyiset yri­tyk­set voisi­vat pitkälti “säätää” toim­intansa tuot­tavu­ut­ta ali- ja yli­hoitokeinoin sekä kalli­iden poti­laiden julkiselle työn­tämisel­lä. Joka tapauk­ses­sa jär­jestelmässä oli­si­vat ikuisen kiis­te­lyn ja jopa oikeu­denkäyn­tien ainekset.

      Hal­li­tus ei ole korvi­aan lotkaut­tanut kap­i­taa­tioko­r­vauk­sen vai­h­toe­hdoille. Itse olen kan­nal­la, että kap­i­taa­tio pitää kanavoi­da asi­akkaiden kaut­ta, jol­loin samal­la päästäisi­in oikeasti valin­nan­va­pau­teen ja yri­tys­ten väliseen kil­pailu­un. Tämä voitaisi­in toteut­taa vero­tuk­sen avul­la, jol­loin kus­tan­nuk­set jakau­tu­isi­vat automaat­tis­es­ti sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaises­ti. Julkisel­la puolel­la ter­vey­den­huolto olisi mak­su­ton­ta, jol­loin lasku­tus­by­rokra­ti­aku­lut ja eri­laiset kor­vausjär­jestelmät jäi­sivät pois (kaik­ki säästöt yhteen­sä mil­jardilu­okkaa vuodessa). Hoitopaikan saisi vali­ta aina vapaasti. Yksi­tyisen puolen asi­akkaat mak­saisi­vat kulun­sa itse, mut­ta saisi­vat vero­tuk­ses­sa ter­veysvähen­nyk­set, joiden kaut­ta julkiselle ja yksi­tyiselle puolelle kanavoi­tu­isi kutakin ikälu­okkaa ja henkilöä kohden keskimäärin sama resurssi. Julkisen tason yli menevät kulut jäi­sivät asi­akkaalle. Kil­pailu kohden­tu­isi jokaiseen yksit­täiseen palvelu­un, jol­loin se olisi kokoaikaista ja pie­nillekin yri­tyk­sille olisi sijansa. Vero­tuk­seen olisi help­po ympätä julkiselle puolelle myös rahalli­nen kan­nustin ter­veyspalvelu­jen säästeliääseen käyt­töön. Ter­vey­den­huol­lon ja verot­ta­jan väliseen ker­ran vuodessa tapah­tu­vaan tiedon­si­ir­toon tarvit­ta­vat ruti­init voidaan automatisoida.

  8. Hyviä kir­joituk­sia, mut­ta hyvä muis­taa, että muu­tok­sia tulee meille kehi­tyk­sen mukana. Kun kohtaamme vakavia sairauk­sia, tarvi­taan kar­di­olo­ge­ja, onkolo­ge­ja ja mui­ta erikois­lääkäre­itä. Edelleen tarvi­taan labrauk­sia, kuvauk­sia ja muu­ta sel­l­aista. En halua moit­tia yleis­lääkäre­itä, mut­ta lääketiede on vain kovin mon­imutkaistunut ja kehi­tys vain jatkuu. Tätä muu­tos­ta ei ehkä huo­maa, ennenkuin tör­mää vakavi­in sairauksiin.

  9. “Kun Jyväskylässä kokeilti­in ja annet­ti­in rahaa yhtä vähän kuin ter­veyskeskuk­set sitä käyt­tävät, kävi ilmi, ettei se raha riitä mitenkään. Pih­la­jalin­na lopet­ti kokeilun kesken, Mehiläi­nen ja Ter­veysta­lo kat­soi­vat viisaam­mak­si hyväksyä tap­pi­ot imagosyistä.”

    Jos ker­ran kolme fir­maa, jot­ka työk­seen tuot­ta­vat lääkäri­palvelu­ja, ere­htyi luule­maan että he voisi­vat tehdä sen tehokkaam­min kuin julki­nen tekee, niin ehkä se on jol­lain taval­la anteek­sian­net­tavaa että asi­aa paljon huonom­min tun­te­vat maal­likot ja poli­itikotkin sor­tu­vat samaan luuloon.

    1. Sam­po Smolan­der:
      “Kun Jyväskylässä kokeilti­in ja annet­ti­in rahaa yhtä vähän kuin ter­veyskeskuk­set sitä käyt­tävät, kävi ilmi, ettei se raha riitä mitenkään. Pih­la­jalin­na lopet­ti kokeilun kesken, Mehiläi­nen ja Ter­veysta­lo kat­soi­vat viisaam­mak­si hyväksyä tap­pi­ot imagosyistä.”

      Jos ker­ran kolme fir­maa, jot­ka työk­seen tuot­ta­vat lääkäri­palvelu­ja, ere­htyi luule­maan että he voisi­vat tehdä sen tehokkaam­min kuin julki­nen tekee, niin ehkä se on jol­lain taval­la anteek­sian­net­tavaa että asi­aa paljon huonom­min tun­te­vat maal­likot ja poli­itikotkin sor­tu­vat samaan luuloon.

      Ei fir­moil­la tain­nut olla mitään ruusu­isia kuvitelmia Nykäskylän kokeilus­ta. Luu­len­pa, että tapi­oi­hin olti­in varaudut­tu ja koko hom­ma otet­ti­in opet­telun kannal­ta — ehkä joillekin tap­pi­ot vain osoit­tau­tu­i­v­at bud­je­toitua suuremmiksi.

      YLE (2017): Yri­tyk­set epäilevät Jyväskylän valin­nan­va­pauskokeilua: “Jos kor­vaus on liian pieni, sil­lä ei palvelu­ja tuote­ta” https://yle.fi/uutiset/3–9388490

      …esimerkik­si Pih­la­jalin­nas­sa pelätään, että siinä saatu asi­akasko­htainen mak­su ei riitä toimin­nan jär­jestämiseen kannattavasti.

      Pih­la­jalin­nan hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Mikko Wirén sanoo Helsin­gin Sanomille, että Jyväskylän kokeilu näyt­tää epäon­nis­tuneen jo etukä­teen Myös Ter­veystalon liike­toim­inta­jo­hta­jan Lau­ra Rädyn mukaan Wirénin huoli on aiheellinen.

      Räty kri­ti­soi myös jär­jeste­lyä, mis­sä asi­akkaat ovat lähtöko­htais­es­ti julk­isten sote-keskusten asiakkaita.

      – Hel­posti käy niin, että ne ihmiset, jot­ka tarvit­se­vat palvelui­ta, vai­h­ta­vat palvelun­tuot­ta­jaa. Ja sit­ten taas ihmiset, jot­ka eivät tarvitse palvelui­ta, jäävät julkisen palvelun­tuot­ta­jan asi­akkaak­si, hän pohtii.

      Räty arvioi, että juuri eniten sairas­ta­vat ihmiset oli­si­vat hanakimpia vai­h­ta­maan palveluntuottajaa.

      …ja eikös kokeilus­sa juuri näin käynytkin.

  10. Suo­mi käytää ter­veys­menoi­hin rapi­at 8 % BKT:stä. Niis­sä mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huolto perus­tuu yksi­ty­isi­in toim­i­joi­hin, menee ter­vey­den­huoltoon tyyp­il­lis­es­ti yli 12 % BKT:stä.

    Jos yksi­tyi­nen on niin paljon tehokkaampi niin mik­si se sit­ten käyt­tää rahaa 50 % enemmän?

    1. THL; Vuon­na 2016 Suomen ter­vey­den­huoltomenot oli­vat 20,5 mil­jar­dia euroa. Edel­liseen vuo­teen ver­rat­tuna ter­vey­den­huol­lon menot pysyivät läh­es ennal­laan, kas­vaen reaalis­es­ti 0,4 pros­ent­tia. Asukas­ta kohden menot oli­vat 3 738 euroa. Vuon­na 2016 ter­vey­den­huoltomeno­jen suhde brut­tokansan­tuot­teeseen oli 9,5 pros­ent­tia. Ruot­sis­sa se oli 10,9%

  11. Ter­veyskeskuk­sien resurssip­u­la on tosi var­maan tot­ta. Tuhan­nen lääkärin lisäämi­nen yhtäkkiä tuskin olisi kus­tan­nus­vaikut­ta­va ratkaisu. Terveys(sote)keskuksissa tarvi­taan paljon laa­jem­paa osaamis­po­h­jaa jot­ta asi­akkaiden tarpeet voisi järkevästi tyy­dyt­tää. Tarvi­taan sosi­aalio­h­jaa­jia, psykolo­ge­ja, sairaan­hoita­jia, fysio- ja mui­ta ter­apeut­te­ja ja ennenkaikkea ryh­mä­työtä. Väitetään, että tekoä­ly kor­vaa lääkärin kymme­nessä vuodessa. En siihen usko, mut­ta apua siitä tulee ole­maan ja vaiku­tus­ta var­maan myös lääkärintarpeeseen.
    Eikä tuhan­nen lääkäri lisä ratkaise niitä ympäristö­muu­tok­sista johtu­via sote-muu­to­spainei­ta, joi­ta on tapahtumassa.
    Ikään­tynyt väestö on yhä ter­veem­pää ja tarvit­see yhä vähem­män ja lyhyem­män aikaa erikois­sairaan­hoitoa ennen kuole­maansa — kun­han hoi­dos­ta päät­tämi­nen tehdään yhdessä infor­moidun jae­tun päätök­sen­teko­pros­essin perus­teel­la poti­laan ja lääkärin välil­lä. Täl­lä het­kel­lä ter­vey­den­huol­lon hoito­toimen­piteistä jopa puo­let saat­taa olla turhia tai enem­män hait­taa kuin hyö­tyä aiheut­tavia (prof. Tep­po Järvi­nen HY). Etenkin iäkkäämpi väestö kär­sii täl­lä het­kel­lä lääkeylihoidoista.
    Geno­mi- ja eri­laiseen muuhun ter­veysti­etoon perus­tu­va täs­mä- ja yksilölli­nen lääketiede oikein käytet­tynä tulee tekemään hoidoista tur­val­lisem­pia ja vaikut­tavampia. Ei tarvitse enää kor­ja­ta saman­laisel­la vasar­al­la kaikkia kel­lo, kun saadaan sopi­vam­mat työvä­li­neet. Tässä olemme toki vas­ta aivan alku­taipaleel­la. Big­datas­ta puo­let taitaa olla Big­bad­dataa, eikä koneä­ly ole eri­tyisen hyvää niiden erot­tamises­sa, niin kuin ei myös kausaa­tion selvittämisessä.
    Nykyaikainen infor­maa­tio ja kom­mu­nikaa­tiote­knolo­gia tar­joaa myös uuden­laisia ratkaisumah­dol­lisuuk­sia, joiden hyö­dyn­tämi­nen ei onnis­tu nykyisessä järjestelmässä.
    Kyse on sen ver­ran suures­ta muu­tostarpeesta, että sitä ei ratkaista yhden nyky­on­gel­man ratkaisuyri­tyk­sel­lä, vaan ratkaisu­ja on syytä visioi­da eri­lais­ten mah­dol­lis­ten tule­vaisuuk­sien ympäristössä — niinkuin valmis­teluis­sa käsit­tääk­seni perus­ta­soil­la ainakin jos­sain määrin täl­lä het­kel­lä tehdäänkin.
    Tuos­ta sadas­ta miljoonas­ta vuosit­tais­es­ta eurosta puo­let kyl­lä kan­nat­taisi investoista tutkimuk­seen ja koulu­tuk­seen ja terveys(sote)keskuksia kan­nat­taisi resur­soi­da tiedol­la ja osaamisel­la, ei (pelkästään) lääkärinviroilla.

  12. Jonne:
    Suo­mi käytää ter­veys­menoi­hin rapi­at 8 % BKT:stä. Niis­sä mais­sa, jois­sa ter­vey­den­huolto perus­tuu yksi­ty­isi­in toim­i­joi­hin, menee ter­vey­den­huoltoon tyyp­il­lis­es­ti yli 12 % BKT:stä.

    Jos yksi­tyi­nen on niin paljon tehokkaampi niin mik­si se sit­ten käyt­tää rahaa 50 % enemmän?

    Meil­lä se luku on 8%, kos­ka julki­nen puoli sään­nöstelee hoidon niin, että kaikkia ei hoide­ta / osa jät­tää hakeu­tu­mat­ta hoitoon, kos­ka se on liian vaival­loista. Todel­lisu­udessa meil­lä saat­taisi olla tarvet­ta hoidolle niin, että kus­tan­nuk­set ovat huo­mat­tavasti lähempänä tätä kah­ta­toista pros­ent­tia kuin mis­sä me nyt olemme. Tätä taus­taa vas­ten on kyl­lä samal­la myös hyvä huo­ma­ta, että monis­sa yksi­tyisen puolen jär­jestelmis­sä vas­taa­vana kus­tan­nusten ala­s­paina­jana on ihmis­ten mak­sukyky, eli ihmiset jät­tävät hakeu­tu­mat­ta hoitoon, kos­ka rahat eivät riitä, eli siel­läkin todel­li­nen hoidon­tarve voisi olla enem­män kuin tuo 12 pros­ent­tia. Uskoisin kuitenkin, että se ero on todel­lisu­udessa pienem­pi kuin tämä 4 pros­ent­tia (tai 50% suh­teel­lis­es­ti), sitä julkisen puolen hoidon huonoa saavutet­tavu­ut­ta­han tämäkin kir­joi­tus käsittelee.

  13. Haus­ka kuul­la, että lääkärin (Kekomä­ki) mielipi­de oli yksi tämä postauk­sen innoit­ta­jista. Lääkäreil­lä yleen­säkin on varsin hyvä näköala­paik­ka alan toim­intaan ja epäko­hti­in, luulisi heitä siis kuun­nelta­van jos halut­taisi­in todel­la ratkaista sote-puolen ongelmia. 

    Viime vuosi­na on sen sijaan jäänyt pääl­lim­mäisek­si vaikutel­ma, että yksi­ty­is­ten ter­veysalan fir­mo­jen johta­jat ovat pätevämpiä ker­tomaan meille miten sote-kuviot tulisi jär­jestää uudelleen. Ehkä nyt on viimeinen het­ki vetää hätä­jar­rus­ta ja keskeyt­tää valmis­telun alla ole­va selvästi hark­it­se­ma­ton ja kalli­ik­si käyvä uudistus.

  14. Osoit­ta­mal­la 100 Me lääkärei­den palkkauk­seen ei saa­da tuhat­ta lääkäriä lääkärip­u­laa pote­vi­in ter­veyskeskuk­si­in. Sen tiedät ihan hyvin, Osmo. Todel­lisu­udessa esit­tämäsi 100 Me ovat jo ter­veyskeskusten bud­jeteis­sa, kos­ka niiden on lähdet­tävä bud­je­toin­nis­saan siitä että lääkärin­vi­rat saadaan täytet­tyä. Ter­vey­den­hoi­dos­sa yritetään säästää aivan kum­malli­sis­sa asiois­sa kuten sih­teeri­palvelui­ta vähen­tämäl­lä. Lääkärei­den ei pitäisi liioin joutua esim. itse täy­den­tämään työvä­lineitään tavan takaa hake­mal­la tavaraa varas­tos­ta, jos hei­dän työ­panok­sen­sa on pulahyödyke.

    On turhaa puhet­ta että pien­ten kun­tien kapeat har­ti­at aina vain riit­täi­sivät yhä vaa­ti­vam­man ter­vey­den­hoidon jär­jestämiseen ja että ter­vey­den­hoito siis voitaisi­in edelleen jär­jestää nykyiseltä poh­jal­ta kun­tien harteille. Siel­lä ei riitä asiantun­te­mus, vaan erikois­sairaan­hoidon osalta suurin osa niistä on ollut sairaan­hoitopi­irien asiantun­te­muk­sen varas­sa. Jos ne alka­vat itse jär­jestää erikois­lääkäri­palvelui­ta, se tapah­tuu usein kalli­isti keikkakon­sult­te­ja palkkaa­mal­la. Kon­sult­tien palkkaami­nen ei vält­tämät­tä joh­da hyvään hoidon­jär­jeste­lyyn, vaan hoitoketju ter­veyskeskuk­sen ja sairaalan välil­lä saat­taa katke­ta ja pahim­mil­laan aiheut­taa ruumi­ita. Kaiken­laista on tul­lut koet­tua kun on työsken­nel­lyt jär­jestelmän sisäl­lä 34 vuotta.

    1. Kar­ri Helin: Ter­vey­den­hoi­dos­sa yritetään säästää aivan kum­malli­sis­sa asiois­sa kuten sih­teeri­palvelui­ta vähen­tämäl­lä. Lääkärei­den ei pitäisi liioin joutua esim. itse täy­den­tämään työvä­lineitään tavan takaa hake­mal­la tavaraa varas­tos­ta, jos hei­dän työ­panok­sen­sa on pulahyödyke.

      Juuri näin. Helsingis­sä esimerkik­si on kek­sit­ty, että on tehokas­ta keskit­tää ter­veyskeskus­palve­lut muu­ta­maan suureen yksikköön (kuten Kalasa­ta­ma). Sitä ei huomioi­da, että asi­akkail­la menee enem­män aikaa ja rahaa päästäk­seen hoitoon. Kos­ka tilo­jen käyt­tö on tehostet­tu huip­pu­un­sa, eikä lääkäreil­lä ole nimet­tyjä huonei­ta, nämä kul­jet­ta­vat esim. matkalaukus­sa hoitovä­lineitä. Eikö voisi palkata avus­tavaa henkilökun­taa, että lääkärit voisi­vat keskit­tyä omaan työhön­sä? Tai sit­ten lääkärien palkat oikeasti ovat liian alhaiset…

  15. Jos pth:n ongel­mat ratkaistaan näin hel­posti, 100 milj. per vuosi lisää, mik­sei Soinin­nvaara sitä tehnyt kuin oli perus­palve­lu­min­is­teri Paa­vo Lip­posen hal­li­tuk­ses­sa. Valin­nan­va­paus ei myl­lää koko jär­jestelmä, kaukana siitä. Se kos­kee lähin­nä pth mikä muo­dostaa vain 20% sairaushoit­o­menoista ja siitä yksi­tyi­nen tuskin puo­let tulee hoitamaan.

    On ris­tiri­itaista että toteaa että Suomen jär­jestelmä on hyvin kus­tan­nuste­hokas ja samas­sa moiti­taan siitä että erikois­sairaan­hoito laskut­taa liikaa ”Erikois­sairaan­hoito saa lähet­tää kun­taan niin paljon lasku­ja kuin hyväk­si näkee. Kun kun­nan rahat lop­pu­vat, ikä se voi säästää erikois­sairaan­hoi­dos­ta, sen on säästet­tävä ter­veyskeskuk­sista. Tyh­mää, sil­lä se vain lisää erikois­sairaan­hoidon meno­ja, mut­ta niin ne tekevät.”
    Tarkoit­taako Soin­in­vaara oikeasti että nimeno­maan erikois­sairaan­hoidon kor­vausjär­jeatelmä pitäisi muu­taa? Sehän vas­ta iso myl­läys olisi.

  16. Jäl­jelle jää vielä kak­si muu­ta ongelmaa:
    1) pienet kun­nat, joiden talous kaatuu sote-kului­hin ja “kun­nal­liseen itsemäärääiseen”. Mikään jär­ki ei saa aikaan kun­tali­itok­sia vaik­ka suun­ta on selkeä.
    2) sosi­aalipuolen palvelu­iden tuot­ta­mi­nen, jos­sa tarvi­taan kil­pailu­tus­ta ja yksi­ty­isiä toim­i­joi­ta. Tääl­lä ovat suuret kus­tan­nuk­set, pienet kat­teet ja täy­delli­nen uno­hdus. Ilmeiesti kukaan so-alan per­he­si­ivoo­ja ja koti­avus­ta­ja ei mak­sa sadan eduskun­tavaaliehdokkaan kam­pan­jaa avoimel­la piikillä?

    Ter­vey­den­hoito on muut­tunut teknolo­gian muut­tumisen ansios­ta. Kuvan­t­a­mi­nen ja lab­o­ra­to­rio ovat hoidon perusvä­lineitä. Erikois­sairaan­hoi­dos­sa hoito­jak­sot ovat vas­taavasti lyhen­tyneet, jol­loin keskus­sairaalois­sa poti­laat viet­tävät lyhy­itä aiko­ja ker­ral­laan. Tämän vuok­si hoitoketkun, jos­sa on perus­terevy­den­hoito, käyti erikois­sairaan­hoi­dos­sa ja toimen­pitei­den jäl­keen sosi­aali­palvelui­ta koti­in, olisi jotenkin saata­va kun­toon. Maakun­ta ei ole se väline, vaan ihanne amat keinot mil­lä kaup­poi­hin saadaan ruokaa tuoreena ympäri maapalloa.

    Nyt vain maakun­ta palvelee Kepun val­lan­hi­moa ja “valin­nanava­paus” Kokoomuk­sen vaali­ra­hoi­tus­ta. Toisin olisi voin­ut olla, uudelleen­val­in­ta on silti tärkeäm­pää kuin kansalais­ten etu.

    Kos­ka vaali­ra­hoi­tus on tärkeää, apteekke­ja ei tul­la uud­is­ta­maan. Apteekkareil­la on varaa hoitaa riit­tävän mon­en tule­van kansane­dus­ta­jan vaa­likas­sa kun­toon, jot­ta vastapalveluk­si­akin tehdään.

  17. Sul­la on Ode perus­tavaa laat­ua ole­va virhe luvuis­sa. Jos kaupungis­sa on 100.000 asukas­ta niin peruster­vey­den­hoitoon saa­vat rahaa 100.000 henkilön mukaan vaik­ka aikuisten_oikeesti sitä käyt­tääkin vain mur­to-osa, eli vaikka­pa 25.000 henkeä — lop­ut hoita­vat itsen­sä yksi­tyisel­lä työter­veyshuol­los­sa, vaku­u­tuk­sel­la, oma­l­la rahal­la jne.

    Tuol­la suh­teel­la siis ter­veyskeskus saa nelink­er­taisen sum­man rahaa hoitaa poti­las kuin tuol­la kap­i­taa­tioma­llil­la yksi­tyi­nen saa — ilmankos ei onnis­tu kan­nat­tavasti. Kap­i­taa­tioko­r­vauk­sen pitäisi luon­nol­lis­es­ti perus­tua oikeaan käyt­täjämäärään mille palvelu­ja tuotetaan.

    Tois­in­päin ajatellen, miten luulisit ter­veyskeskuk­sen pär­jäävän jos nuo 75% kaupunki­lai­sista, jot­ka eivät nyt käytä julk­ista ter­veyskeskus­ta peruster­vey­den­huoltoon siir­ty­i­sivätkin tk:lle, käytet­tävis­sä ole­va rahamäärä ei kas­vaisi cent­tiäkään mut­ta asi­akas­määrä nelink­er­tais­tu­isi. Olisi sit sama mil­lä muka yksi­tyisen pitäisi sote-ulkois­tus saa­da pyörimään.

    1. Onko Jyväskylästä tilas­to­tyier­to­ja, jot­ka osoit­taisi­vat, että julkisen puolen ter­veyskeskuskäyn­tien määrä on laskenut, kos­ka yksi­tyisen palvelu­ja käytet­ti­in enem­män? Näin­hän pitäisi tapah­tua, jos tuo valikoi­tu­misväite pitäåisi paikkaansa?
      Mut­ta kyl­lä, tässä tapah­tui niin, että yksi­tyiset saif­vat keskimääräistä raskaampia tapauk­sia. Se alle­vi­ivaa väitet­täni, että sote-keskusten men­estys on kiin­ni siitä ja vain siityä, että onnis­tu­vat valikoimaan poti­laansa. Sen ne voivat tehdä kohdis­te­tul­la main­oskam­pan­jal­la. Osoit­teetkin ovat tiedos­sa: omat työter­veysasikkaat, joista fir­ma saa jo kor­vaus­ta toista kaut­ta, ja jota ei lakiesi­tyk­sen mukaan saa ottaa huomioon kap­i­taa­tiomak­sua määrättäessä.

      1. Vai­h­doitkin Ode suju­vasti ihan eri aiheeseen. Pih­la­jalin­na vetä­tyi Jyväskylän kokeilus­ta juuri kos­ka kapit­u­laa­tioko­r­vaus oli väärin las­ket­tu, kokeilu­un siir­tyi kapit­u­laa­tioko­r­vauksi­neen ‘oikei­ta asi­akkai­ta’, mut­ta se kolminker­tainen määrä ‘haa­muasi­akkai­ta’ ei siir­tynyt vaan niiden kapit­u­laa­tioko­r­vauk­set jäi yhä sinne julkiselle — siis kapit­u­laa­tioko­r­vauk­set ihmi­sistä, jot­ka ei aiheuta tk:lle mitään kulu­ja — pelkkiä tuot­to­ja. Jot­ta noi­ta voisi ver­ra­ta keskenään niin myös vas­taa­va määrä haa­muasi­akkaiden kapit­u­laa­tioko­r­vauk­sia olisi pitänyt siir­tyä myös.

        Koko kor­vaus­malli kait on kak­sio­sainen eli on se kiin­teä kapit­u­laa­tioko­r­vaus + toimen­pideko­htainen kor­vaus. Tuo toimen­pideko­htainen kor­vaushan pitää huolen niistä ‘heavyuserei­den’ aiheut­tamista kovem­mista kus­tan­nuk­sista eli sen ei pitäisi olla ongel­ma mut­ta sen toisenkin kom­po­nentin eli kapit­u­laa­tioko­r­vauk­sen tulee olla las­ket­tu oikein.

        Kun Ode olet matemaatikko ja tilas­tomies niin tem­paisepa joskus ihan vaik­ka hupimielessä graafit viimeiseltä 40 vuodelta, jos­ta näkyy tk-käyn­tien lukumäärän kehi­tys sekä miten peruster­vey­den­huol­lon menot ovat samaan aikaan kehit­tyneet. On muuten tk-käyn­nin hin­ta rake­toin­ut ja käyn­timäärät rom­ah­ta­neet totaalis­es­ti eli sek­torin tehokku­us rom­ah­tanut täydellisesti.

        Täl­lä het­kel­lä on här­mässä kaupunke­ja, jois­sa ihan viral­lis­es­tikin kiireet­tömän lääkäri­a­jan saa julkiselta 5 viikon päähän niin kyl­lä se mun mielestä tarkoit­taa että se puoli on sös­sit­ty ihan täysin. Sit kun kat­soo tilas­toista, että tuo 5 viikon jono on pysynyt ennal­laan vuosikaudet niin tilan­nehan on yksinker­tais­es­ti se, että on kerät­ty 5 viikon työrästit, joi­ta ei pure­ta ja koko sotku johtuu siitä. Kun nuo rästit ker­ran purkaisi vaik­ka ylitöinä ja ulkois­ta­mal­la niin julkisellekin alka­isi päästä samantien. Aika help­poa, eikö totta ?

      2. Jask­abk: Vai­h­doitkin Ode suju­vasti ihan eri aiheeseen. Pih­la­jalin­na vetä­tyi Jyväskylän kokeilus­ta juuri kos­ka kapit­u­laa­tioko­r­vaus oli väärin las­ket­tu, kokeilu­un siir­tyi kapit­u­laa­tioko­r­vauksi­neen ‘oikei­ta asiakkaita’,

        Kyl­lä sinä ja Ode kum­matkin puhutte ihan samas­ta aiheesta.

        Pih­la­jalin­nalle kävi juuri niin, ettei se onnis­tunut valikoimaan asi­akkaitaan, vaan sisään käveli ne jot­ka käyt­tivät paljon palvelui­ta, aivan kuin itse esität. Sitähän se Odek­in­tu­os­sa kertoi. 

        ITselle tulee ieleen näi­den tei­dän tieto­jen perus­teel­la, että ain­oa kan­nat­ta­va toim­inta­malli noil­la sään­nöil­lä olisi ollut perus­taa vas­taan­ot­topiste kauas keskus­tas­ta jonkun hissit­tömän talon yläk­er­rokseen. Sit­ten pitäisi luo­da jär­jestelmä, jos­sa asi­akkalle *mak­se­taan* siitä, etteivät he käytä palvelui­ta (esim. vuosi­bonus) ja lopuk­si täy­ty­isi jär­jestää hoitoon­pääsyyn saman­mit­tainen jono kuin julkisel­lakin. Näin ain­oas­taan ne, jot­ka arvioi­vat etteivät tarvitse palvelui­ta, vai­h­taisi­vat palvelun­tar­joa­jaa sen vuosir­a­han toivossa.

  18. SOTE on täl­lä het­kel­lä yli 70 % yhteiskun­nan menoista. Ei sit­ten tul­lut mieleen vai­h­toe­htoa, joka mak­saisi nyky­istä vähemmän?

    1. Kin tulin twit­teris­sa morkan­neek­si Hesaria siitä, että se julkaisee vääriä tieto­ja mielipi­desivuil­laan, on min­un oikeis­ta­va myös Kal­lea siitä, että sote ei ole 70 pros­ent­tia yhteiskun­nan menoista. Ei lähellekään.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kin tulin twit­teris­sa morkan­neek­si Hesaria siitä, että se julkaisee vääriä tieto­ja mielipi­desivuil­laan, on min­un oikeis­ta­va myös Kal­lea siitä, että sote ei ole 70 pros­ent­tia yhteiskun­nan menoista. Ei lähellekään.

        Ei, käsit­tääk­seni se on nyt jo paljon enem­män. Viimeinen tark­ka luku, jon­ka olen kuul­lut, on 73%. Hom­ma peit­el­lään erot­ta­mal­la kun­tien ja val­tion menot sekä siinä välis­sä ole­vat siir­rot. STM:n hallinnon alan osu­us yhteiskun­nan menoista on yli 70%. HS julka­isi asian joku vuosi sit­ten, mut­ta sen jäl­keen siitä on oltu ihan hiljaa. 

        Olisin olet­tanut, että Osmo olisi tietänyt taus­tansa takia myös oikeat luvut! Toisaal­ta sen ver­ran näh­nyt STM:n väärin las­ket­tu­ja luku­ja, etten yllät­tynyt. Matik­ka ei ole tuon min­is­ter­iön vahvuusalueita.

        Joka tapauk­ses­sa odot­te­len suun­nitel­maa, jos­sa säästetään, ei lisätä meno­ja. Sinän­sä huomio lääkärien määrästä on käsit­tääk­seni oikea. Kun­nal­liseen peruster­vey­den­huoltoon on pesiy­tynyt kaiken­laista, jos­ta on päästävä eroon. Samoin peruster­vey­den­huol­lon ja erikois­sairaan­hoidon raja on saata­va toim­i­maan. Tee Osmo esi­tys, jos­sa lääkärien määrä kor­jataan ja samal­la ensim­mäisessä vai­h­toe­hdos­sa säästetään 6MRD€ ja toises­sa 1MRD€ sosi­aali- ja ter­veyssek­to­rien kus­tan­nuk­sia. Sin­ul­ta se voisi onnistua.

      2. Sote on 20 mrd, vähän alle 10 % BKT:sta. Jos se olisi 70 % val­tion ja kun­tien menoista, niiden osu­u­den BKT:sta pitäisi olla 14 % BKT:sta. Oli siis puhe sote-menoista, ei esimerkik­si ansioeläkkeistä.

  19. Ongel­mana­han ovat lääkärit, jot­ka pitävät kah­ta vas­taan­ot­toa: ensin julkisel­la puolel­la aamupäivästä ja sit­ten yksi­ty­is­vas­taan­ot­to loppupäivänä. 

    Julkisel­la puolel­la lääkärit määräävät vain tutkimuk­sia, jot­ka he katso­vat poti­laalleen tarpeel­lisik­si tai jos määrära­ho­ja on jäl­jel­lä. Mut­ta sama lekuri lähet­tääkin poti­laan yksi­ty­is­prak­ti­ikkansa puolelle, jos­sa sit­ten poti­laalle annetaan mitä hän halu­aa vaik­ka ei sitä tarvitsisikaan.

    Vai pitäisikö poli­isinkin saa­da toimia tur­val­lisu­uste­htävis­sä vir­ka-aikansa ulkopuolella?

  20. Mis­tähän johtuu, että vaikka­pa monien ver­tailu­jen kärki­maas­sa Hol­lan­nis­sa lääkäri­aiko­jen saatavu­us on parem­pi pienem­mäl­lä gen­er­al prac­ti­tion­er-määräl­lä per capi­ta? Yksi­ty­isham­maslääkärinä heit­täisin villin ajatuk­sen: Onko salaisu­us sit­tenkin siinä, että kun hoi­dat kaksinker­taisen määrän poti­lai­ta saat kaksinker­taisen palkan…?

    1. JV: Yksi­ty­isham­maslääkärinä heit­täisin villin ajatuk­sen: Onko salaisu­us sit­tenkin siinä, että kun hoi­dat kaksinker­taisen määrän poti­lai­ta saat kaksinker­taisen palkan…?

      Juuh ja juuri tuos­ta seu­raa tiet­tyjä ongelmia, jos myyjäl­lä on enem­män tietoa kuin ostajalla.

      Sveit­sis­sä tehdyssä testis­sä ham­maslääkärei­den tulos oli surkea: melkein 30% ham­maslääkäreistä kek­si ter­veistä ham­paista paikat­tavaa. Jopa täl­laisen vapaa­ta markki­na­t­alout­ta kan­nat­ta­va, kuten minä, masen­tuu täl­laisia tulok­sia lukiessa.

      “Swiss econ­o­mists sent a test patient who does not need treat­ment to 180 den­tists. 50 rec­om­mend at least one filling: ”

      https://t.co/Y8fhbdk1Dg

      ja

      https://twitter.com/DurRobert/status/915185291996143618

      1. jv:
        Kuukausi­pal­ka­lla saa läs­näoloa, toimen­pide­pal­ka­lla toimen­piteitä. Sitä saa mis­tä maksaa….

        Mis­tähän pitäisi mak­saa, että edis­tet­täisi­in tehokkaim­min terveyttä…?

  21. https://yle.fi/uutiset/osasto/news/study_finlands_health_care_system_among_best_in_the_world/10276968

    -
    The qual­i­ty and equal­i­ty of health care ser­vices in Fin­land were rat­ed among the best in the world. Fin­land, Ice­land, Nor­way, the Nether­lands, Lux­em­bourg, Switzer­land and Aus­tralia were at the top of the list.

    Sta­tis­ti­cal­ly, the health care in the top sev­en coun­tries were rough­ly equal to each oth­er in terms of over­all quality.

    Com­pared to those nations, Fin­land’s pub­lic health ser­vices also improved the most over the past few years, accord­ing to the report.

    In recent years the study, financed by the Bill and Melin­da Gates Foun­da­tion, has also exam­ined how coun­tries finance their health care sys­tem and whether those ser­vices were avail­able to everyone.

    The top three coun­tries with the best qual­i­ty and most egal­i­tar­i­an health ser­vices were found to be Fin­land, Switzer­land and Iceland.

    The researchers also exam­ined health care qual­i­ty ver­sus their cost to patients, and Fin­land per­formed very well in that regard, too.

    -

    The Hos­pi­tal Dis­trict of Helsin­ki and Uusi­maa’s CEO Aki Lindén said the dif­fer­ence in price proves that mar­ket-dri­ven, com­mer­cial health ser­vices are not at the same lev­el as pub­licly-organ­ised ones.

    “In Fin­land we have reached the best and most effec­tive health care sys­tem that human­i­ty has ever seen. No oth­er coun­try [offers] such a high lev­el of qual­i­ty, effi­cien­cy and fair­ness of care for the same amount of mon­ey,” Lindén said in a state­ment on the study’s findings.

    Accord­ing to the study, Fin­land’s biggest chal­lenge in the health care are­na is improv­ing the pre­ven­tion of mal­adies like heart dis­ease, men­tal ill­ness and alcoholism.

    To reach their find­ings, the researchers used his­tor­i­cal health financ­ing data for 188 coun­tries from 1995–2015, in order to make pro­jec­tions of future costs of health spend­ing and pooled health spend­ing through 2040.

    The study said that in future, Fin­land’s health care sys­tem will like­ly be bet­ter off than oth­er coun­tries if it con­tin­ues to be run the way it has — and if no major changes take place.

  22. Tuhat lääkäriä lisää peruster­vey­den­huoltoon mak­saisi sata miljoon­aa euroa. Siinä se olisi! 

    No tuli­han se sieltä! Ter­vey­den­huol­los­samme ei tosi­aan ole oikeas­t­aan muu­ta ongel­maa kuin aliresur­soin­tion­gel­ma. Onko se nyt ollut sen kuusi vuot­ta sote­per­seilyä, kun vih­doinkin tarpeek­si tärkeäl­lä henkilöl­lä pälkähtää päähän täm­möi­nen aja­tus, jon­ka ter­veyskeskuskävi­jät ovat kyl­lä huo­man­neet jo aiko­ja sit­ten ja yrit­täneet ker­toa eteen­päin. Jos muuten sadan miljoo­nan sijaan käytet­täisi­in soteu­ud­is­tusarviois­sa esi­in­tyvä mil­jar­di (tms.), meil­lä olisi käytössä var­maan pait­si yksi maail­man kus­tan­nuste­hokkaimpia myös yksi absolu­ut­tis­es­ti maail­man parhai­ta terveydenhuoltojärjestelmiä.

    On meil­lä sotes­sa toinenkin vika. Mie­len­ter­veyspalvelu­jen vajaus. Mut­ta sitähän ei ole aiko­mus sote-uud­is­tuk­ses­sa korjata. 

    Tämäkin ollut rem­pal­laan jo 90-luvul­ta asti.
    Rahaa ei vain riitä tuom­moi­seen, vaik­ka sitä käyt­tämäl­lä säästet­täisi­in kokon­aiskus­tan­nuk­sia. Sen vuok­si vero­hallinnonkin veronkier­to­tutkin­nan rahoi­tus­ta leikataan ja kaupun­gin pysäköin­nin­valvon­nan. Tosin kum­mas­sakin asi­as­sa voi toki muu­ta­mal­la poli­itikol­la tai hei­dän taus­ta­joukoil­laan olla oma lehmä ojas­sa. Ja päälle vielä hallintarek­ister­it! Nois­sa mah­dol­li­sis­sa veronkier­to­ta­pauk­sis­sa pitäisi vero­hallinnon ottaa ensin vähän aggres­si­ivisem­min ja kansalainen voi sit­ten siihen suun­taan kor­jail­la, kun­han vain toimit­taa asi­aanku­u­lu­via valae­htoisia selvityksiä.

  23. Kukaan ei halua olla ter­veyskeskus­lääkäri, jos vain voi olla jotain muu­ta. Vaik­ka siiv­ota kaup­po­jen eteisiä esim.

    “Ne sanoi­vat siel­lä keskus­sairaalas­sa, että kyl­lä siel­lä ter­veyskeskuk­ses­sa pitää täl­lainen hoitaa.”

    “Hyvä rou­va. Se on hei­dän tapansa sanoa, että painukaa vit­tuun älkääkä tulko tänne rutise­maan. He voivat sen tehdä. Juuri sen takia heil­lä onkin puo­let pienem­pi palk­ka, juuri tuos­ta ilosta, että he voivat sanoa niin.”

  24. Sote lisää kyl­lä ter­vy­den­huol­lon resursse­ja , mut­ta ne ovat aivan muu­ta kuin ter­vey­den­hoidon ammattilaisia.
    Itse asi­as­sa ammat­ti­laisia joudu­taan vähen­tämään, jot­ta noille uusille tehtäville saadaan tilaa

    Ter­vey­den­hodon myyn­ti on mielikuvamarkkinointia.Ei asi­akkaal­la ole käytössä sel­l­aista tietoa, että voisi vali­ta järkiperäisesti. 

    Minä sain silmäleikkaus­ta varten palvelusetelin ja lis­tan sairaaloista, joista voin ostaa palvelun.Mutta mis­sään ei ollut ver­tailua sairaaloiden tulok­sista !!! Kyse­ly kavereillekaan ei tuot­tanut tulosta , kukaan ei osan­nut ker­toa, mik­si oli­vat valin­neet jonkun sairaalan

    Niin­pä val­itsin sen, joka min­ulle oli halvin.

    Tämä on valin­nan­va­pu­den ongel­ma: Kil­pailus­sa pär­jää se, joka luo parhaim­man imagon.

    Tämä sisältää merkit­täviä ongelmia: Toim­i­jat pyrkivät kaik­i­na tavoin peit­telemään epäon­nis­tu­misen­sa ja imagon luomi­nen vaatii henkilökun­taa, joka syr­jäyt­tää hoito­henkilökun­taa .Brändääjiä, myyjiä, markki­noi­jia etc

    1. Ymmärtääk­seni soten valin­nanc­va­pauskaavailui­hin kuu­luu hoito­tu­losten julk­isu­us. Tätä on vas­tustet­tu eri­tyis­es­ti julkisel­la puolel­la, kos­ka pienet, vähän toimen­piteitä tekevät sairaalat eivät ole halun­neet pal­jas­taa vaar­al­lisu­ut­taan. Ne ovat usein vielä men­neet julk­ista­maan aivan harhaan­jo­htavia tieto­ja, jois­sa pien­ten syn­ny­tys­sairaaloiden nor­maal­isyn­ny­tys­ten riske­jä on mm ver­rat­tu HYKS:n alle kilon pain­ois­t­en keskosten kuolleisuuteen. 

      1. Jos ihmiset alka­vat itse kulut­ta­ji­na ver­tail­la täl­laisia hoito­tu­los­ti­las­to­ja niin kukaan lääkäri ei tietysti enää halua hoitaa han­kalia poti­lai­ta, joiden kanssa on enem­män riske­jä ja tulok­set on huonom­pia. Kaikkia huonon ennus­teen riskitek­i­jöitä ei voi täl­laises­sa tilas­tossa kon­trol­loi­da, mut­ta esim. kokenut kirur­gi ne kyl­lä “hais­taa”. Per­in­teis­es­ti­hän osaav­im­mat on hoi­tanut vaa­tivim­mat. Tämä johtaa siihen että jatkos­sa tehtäisi­in toisinpäin.

        Osmo Soin­in­vaara:
        Ymmärtääk­seni soten valin­nanc­va­pauskaavailui­hin kuu­luu hoito­tu­losten julk­isu­us. Tätä on vas­tustet­tu eri­tyis­es­ti julkisel­la puolel­la, kos­ka pienet, vähän toimen­piteitä tekevät sairaalat eivät ole halun­neet pal­jas­taa vaar­al­lisu­ut­taan. Ne ovat usein vielä men­neet julk­ista­maan aivan harhaan­jo­htavia tieto­ja, jois­sa pien­ten syn­ny­tys­sairaaloiden nor­maal­isyn­ny­tys­ten riske­jä on mm ver­rat­tu HYKS:n alle kilon pain­ois­t­en keskosten kuolleisuuteen. 

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Ymmärtääk­seni soten valin­nanc­va­pauskaavailui­hin kuu­luu hoito­tu­losten julk­isu­us. Tätä on vas­tustet­tu eri­tyis­es­ti julkisel­la puolel­la, kos­ka pienet, vähän toimen­piteitä tekevät sairaalat eivät ole halun­neet pal­jas­taa vaar­al­lisu­ut­taan. Ne ovat usein vielä men­neet julk­ista­maan aivan harhaan­jo­htavia tieto­ja, jois­sa pien­ten syn­ny­tys­sairaaloiden nor­maal­isyn­ny­tys­ten riske­jä on mm ver­rat­tu HYKS:n alle kilon pain­ois­t­en keskosten kuolleisuuteen. 

        Hoito­tu­losten julk­isu­us ei ole kaksi­nen työvä­line, jos terkkari ostaa hoitovirheet hiljaisiksi.

        Sehön on alan tapa, kos­ka ima­go on tärkein valintakriterio

      3. Mis­tähän tuo tieto pien­ten syn­ny­tys­sairaaloiden vaar­al­lisu­ud­es­ta on peräisin? 1990-luvul­la tehti­in tuol­lainen havain­to, ja kaikkein pien­im­mät yksiköt lakkautet­ti­in. 15 vuot­ta myöhem­min kaikissa syn­ny­tys­sairaalois­sa oli jär­jestet­ty anes­ta­si­olo­gi- ja las­ten­lääkäripäivystys, eikä tur­val­lisu­useroa enää ollut pienem­pi­en ja suurem­pi­en syn­ny­tysyk­siköi­den välil­lä. Sen jäl­keen tapah­tunut syn­ny­tysyk­siköi­den alasajo on tapah­tunut pelkästään poli­it­tisin perustein.

    2. Sama jut­tu kuin oppi­laitosten kil­pail­lessa opiske­li­joista. Lisära­hal­la ei tule lisää prof­fia tai labralait­tei­ta, vaan lisää brändi­jo­hta­jia ja markki­noin­tiko­or­di­naat­tor­e­i­ta. Main­os­toimis­to- ja medi­a­bud­jetit paisuvat. 

      Asi­akku­usa­jat­telul­la saadaan tuhot­tua mitä vaan.

  25. Yleis­lääkäril­läkin on ehdo­tus ter­vey­den­huol­lon tai ainakin peruster­vey­den­huol­lon paran­tamisek­si: sairaan­hoita­jien perusk­oulu­tus oitis lääketieteeksi.

    Halukkaat voivat lait­taa tuon tieteen lain­aus­merkkei­hin, mut­ta kaikkien on syytä toiv­ot­taa hoitotiede helvettiin.

  26. Noi­ta jono­ja on pääkaupunkiseudullakin 

    https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/247633-terveysasemien-jonoissa-hurjat-erot-helsingissa

    Helsin­ki on tyyp­illi­nen esimerk­ki siitä, että palvelua ei kyetä organ­isoimaan asi­akkaan näkökul­mas­ta vaan toim­i­taan organ­isaa­tion tarpei­den mukaan 

    Esim seurasin oman terkkarin toim­intaa ja odotel­las­sa lääkäriä jututin toimis­to­henkilökun­taa. Lääkärit anta­vat aiko­ja varaussys­teemin, mut­ta kukaan ei koordi­noi sopi­iko aikao­jen jako asi­akkait­ten tarpeeseen. Aiko­jen määrää määrit­tävät lääkärin tarpeet eli las­ten­hoito, kok­ouk­set, har­ras­tuk­set tai työsken­te­ly yksityisellä.

    Ei täl­lainen sys­tee­mi voi vas­tatakaan kysyntään.

    Tämä on tut­tu ongel­ma kun saneerasin val­tion­hallinnon yksiköitä uuteen palvelukult­tuuri­in, jos­sa asi­akas on tärkein

  27. Olen ver­ran­nut nyky­istä sotea tilanteeseen, mis­sä rautati­et oli­si­vat kun­tien vas­tu­ul­la. Sil­loin raideleveys, sähköjär­jestelmä, piletin hin­ta ja matkus­tus­mukavu­us vai­h­tu­isi­vat aina kun­nan­ra­jal­la junaa vai­hdet­taes­sa. Sotepalve­lut ovat kaikille kuu­lu­via perus­palvelu­ja, ja niiden tulisi olla yht­enäisiä ja yhteis­es­ti rahoitet­tu­ja. Tämä toteu­tuu osit­tain, kun val­tio vas­taa kuluista. Sen sijaan kepun maakun­ta­mallin vasti­neek­si kokoomuk­sen saa­ma valin­nan­va­paus­malli on hirvit­tävä virhe, mis­tä kokoomus ilmeis­es­ti pitää arvo­val­ta­sy­istä kiin­ni. Valin­nan­va­paus­malli tarkoit­taa, että maakun­nas­sa on sotes­sa vähin­tään kaksinker­taiset raiteet kun yhdel­läkin raide­par­il­la selvit­täisi­in tarvit­taes­sa yksi­ty­isi­in palvelui­hin ja palvelusetelei­hin tukeutuen.

    Poli­it­tisil­ta johta­jil­tamme on puut­tunut älyl­listä argu­men­taa­tio­ta kuten päämin­is­teri Kataisen tois­tet­tua kun­ta­soten tarpeen johtuneen siitä, että pienet kun­nat eivät selviä van­henev­as­ta väestöstään. Kuitenkin pieni Kau­ni­ainen selviää, joten kyse ei ole ensisi­jais­es­ti koos­ta vaan rahoituk­ses­ta ja sairas­tavu­ud­es­ta. Kun­ta­laisen tulot tai sairas­tu­vu­us eivät muu­tu kun­tali­itok­ses­sa: ongel­ma vain siirtyy. 

    Voi olla, että pelkkä lääkärien määrän lisäys aut­taisi mon­een ongel­maan. Aikoinaan jouduin muu­ta­man ker­ran käymään tyt­täreni urheilu­vam­mo­jen vuok­si las­ten­klinikalla ja siel­lä havain­toni oli, että käytävät täyt­tänyt poti­las- ja sairaan­hoita­ja­joukko odot­ti vapau­tu­vaa lääkäriä. Ehkä sairaan­hoita­jien tarve olisi ollut pienem­pi, jos lääkärien aika ei olisi ollut pullonkaulana.

    Nim­imerk­ki “Liian van­ha” muis­tut­taa, miten edes kun­nan sisäl­lä ei Helsingis­sä osa­ta tasa­ta ter­veysasemien kuor­mi­tus­ta ja liit­tää asian lääkärien vah­vaan ammat­ti­ase­maan. Yli kymme­nen vuot­ta sit­ten kir­joitin aiheesta kun muutet­tuani Palo­heinästä Kivikon ter­veysase­man piiri­in lääkärin saatavu­us lop­pui, vaik­ka Palo­heinästä ajaa lääkärin Volvol­la Kivikkoon kymme­nessä min­uutis­sa. Sain vas­tauk­sen, jon­ka mukaan työryh­mä tutkii asi­aa. Joten asia on hoi­dos­sa. (Sit­tem­min vai­h­doin takaisin Palo­heinään, kun se tuli mah­dol­lisek­si ja itsel­läni on auto).

    Siis pelkkä lääkärien määrän lisäämi­nen ei auta, heitä täy­tyy pystyä myös johtamaan.

Vastaa käyttäjälle Timo Heikkala Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.