Alkaisiko päästökauppa lopultakin toimia?

EU:n päästöoikeuk­sien hin­ta oli tänään keskivi­ikkona 17,50 euroa. Se on nelink­er­tainen parin vuo­den takaiseen. Kivi­hi­ililauhdesähkön hin­taan päästökap­pa vaikut­taa jo 15 €/MWh. Myös sen takia – ei vain Skan­di­na­vian vähäis­ten satei­den takia – sähkön hin­ta on Suomes­sa kesästä huoli­mat­ta pysyvästi yli 50 €:n tasol­la, kun se edel­lis­inä kesinä heilui 30 euron molem­mil­la puo­lil­la. Täl­lä hin­tata­sol­la tuulivoima kan­nat­taa ilman tukia. 

Tämä on per­hanan hyvä asia. Päästöoikeuk­sien korkea hin­ta ohjaa globaale­ja päästöjä paljon järkeväm­min kuin vapaae­htoiset säästö­toimet, kuten kivi­hi­ilivoimaloiden sulkeminen.

Minä olen sulke­mas­sa Helsin­gin hiilivoimaloi­ta paljon parem­mal­la mielel­lä, jos voin luot­taa siihen, että puut­tuvaa sähköä ei joku mene tekemään vielä pahem­mal­la turpeel­la tai huonol­la hyö­ty­suh­teel­la toimivil­la puo­lalaisil­la lauhde­voimaloil­la. Päin­vas­toin, sekä turve- että kivi­hi­ililauhde­voimalat sul­jet­taisi­in jo ennen CHP-voimaloita.

Toiv­ot­tavaa olisi, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousisi oikein kun­nol­la, jon­nekin 50 euron tietämille. Niis­sä olois­sa tosin koti­mainen hiilikiel­to muut­tuisi sekä tarpeet­tomak­si että hyödyttömäksi. 

Tarpeet­tomak­si, kos­ka hiilivoima kan­nat­taa sulkea jopa tapauk­ses­sa ja hyödyt­tömäk­si, kos­ka päästökau­pan toimies­sa hiili- tai turvevoiman sulkem­i­nen Suomes­sa ei vähen­nä globaale­ja päästöjä lainkaan, kos­ka päästöoikeus siir­tyy muualle.

 

83 vastausta artikkeliin “Alkaisiko päästökauppa lopultakin toimia?”

  1. Päästöoikeuk­sien korkeas­ta hin­nas­ta ilakoimi­nen on hie­man kaksijakoista. 

    Tois­taal­ta, mitä korkeampi hin­ta, sitä kalli­im­paa yri­tyk­sille on pysyä päästökau­pan päästöoikeuk­sien määrän aset­tamis­sa päästöra­jois­sa, ja sitä suurem­pi on ris­ki että tapah­tuu teol­lisu­u­den hiilivuo­toa mai­hin, jois­sa hiilen hin­not­teilu on halvem­paa tai sitä ei ole. Korkea hin­ta saat­taa siten vähen­tää poli­it­tista tah­toa päästö­tavoit­tei­den kiristämiseen ainakin päästökaup­pasek­to­ril­la (eli tah­toa liik­keelle las­ket­tavien päästöoikeuk­sien määrän vähen­tämiseen nykyuras­ta). EU:n 2030 päästövähen­nys­tavoit­teen kiristämi­nen taitaa olla parhail­laan pun­nit­ta­vana, korkea hin­ta saat­taa löy­sen­tää kiristämistä. Nykyi­nenkin hin­nanousu on var­maan pääosin seu­raus­ta päästökau­pan markki­navakaus­mekanis­mi­in viime mar­rasku­us­sa tehdy­istä muu­tok­sista(https://ec.europa.eu/clima/policies/ets/revision_en) , jot­ka luul­tavasti pois­ta­vat osan aiem­min suun­nit­teluk­si jaet­tavista päästöoikeuk­sista pysyvästi tulev­ina vuosi­na. Nämä muu­tok­set tehti­in osit­tain mata­lan hin­nan ja ker­tyneen päästöoikeu­syli­jäämän vuoksi. 

    Toisaal­ta, korkea hin­ta tarkoit­taa että vähäpäästöiset ener­gialäh­teet ovat koko ajan kan­nat­tavampia, mikä lisää investoin­te­ja niihin, varsinkin jos investoi­jat luot­ta­vat että päästöoikeuk­sien hin­ta pysyy korkeana. Vähäpäästöisen ener­gian lisään­tyvä tar­jon­ta tekee päästöoikeuk­sien leikkaamisen poli­it­tis­es­ti helpom­mak­si, osin toki sen kaut­ta että se lop­ul­ta las­kee päästöoikeuk­sien hin­taa uud­estaan, kun korkeapäästöisen ener­gian kysyn­tä vähe­nee vähäpäästöisen ener­gian tar­jon­nan nousun myötä.

    1. Jos hint aon korkea, sehän tarkoit­taa että päästöoikeudet kulu­vat johonkin. Minus­ta se on aika paljon huonom­pi tilanne kuin se, että niitä jäisi käyttämättä.

      1. Sylt­ty:
        Jos hint aon korkea, sehän tarkoit­taa että päästöoikeudet kulu­vat johonkin. Minus­ta se on aika paljon huonom­pi tilanne kuin se, että niitä jäisi käyttämättä.

        Toisaal­ta, päästöoikeuk­sien korkea hin­ta ker­too, että niitä halu­taan. Niitä halu­taan, jot­ta päästään päästelemään päästöjä. Päästöoikeudet siis oikeasti rajoit­tanevat päästöjä. Jos päästöoikeudet oli­si­vat halpo­ja, heräisi kysymys, että rajoit­ta­vatko päästöoikeudet oikeasti päästöjä.

      2. Sylt­ty:
        Jos hint aon korkea, sehän tarkoit­taa että päästöoikeudet kulu­vat johonkin. Minus­ta se on aika paljon huonom­pi tilanne kuin se, että niitä jäisi käyttämättä.

        Tämä pitää paikkansa ainakin nyt, kun tuo markki­navakaus­varan­toon tehty muu­tos pois­taa osan päästöoikeuk­sista pysyvästi varan­nos­ta, vuodes­ta 2023 alka­en, sen sijaan että niitä vaan siir­ret­täisi­in myöhem­min jaet­tavak­si. Oikeuk­sia pois­te­taan sitä enem­män mitä enem­män oikeuk­sia on ker­tynyt varan­toon, ja varan­toon niitä taas ker­tyy sitä enem­män mitä enem­män niitä lojuu toim­i­joiden tileil­lä käyttämättöminä(ylijäämä). Tuo yli­jäämä voi hyvinkin supis­tua, mikäli päästöt ovat kasvus­sa. Hin­nan­nousu voi, päästö­jen het­kit­täisen nousun ja yli­jäämän tyh­jen­tymisen sijaan, olla kuitenkin enem­män sig­naali siitä että toim­i­jat ostaa oikeuk­sia var­muu­den vuok­si varas­toon hyvis­sä ajoin, kun tuo markki­navakaus­varan­to tulee ensi vuo­den alus­ta alka­en vähen­tämään niiden tar­jon­taa, ja siihen liit­tyy niin paljon epävarmuutta.

  2. Turha näitä on enää miet­tiä. Kasvu tuhoaa kaik­ki saavute­tut säästöt kuitenkin, ettekä te tai kukaan muukaan ole kasvu­un puut­tumas­sa, vaan hala­ja­mas­sa lisää aina vaan. Keskit­ty­isitte siihen miten kansakun­ta voi pitää hauskaa pari vuosikym­men­tä, ja sit­ten onkin jo ihan se ja sama. Mitä sitä kitu­ut­ta­maan, kun lop­putu­los jo tiede­tään. Parem­pi pitää kun­non juh­lat ja sit­ten ranteet auki, kuin kiusa­ta ihmisiä saman ajan ja sit­ten hur­maa­va harakiri koko joukol­la. Kun Aal­tokin tart­tuu mielu­um­min per­seisi­in kuin asioi­hin, niin vihrei­den viimeinenkin sauma meni. Tai ehkä se Aal­tokin on huo­man­nut, että mukavampi pitää vain hauskaa ne pari vuosikym­men­tä. Joil­lakin on sitä kaukonäköä. Verot alas ja type­r­im­mät pois ja Natoon, niin voidaan hausku­ut­taa itseämme ilman iivanan pelkoa. Nyt jo ihmiset huo­man­neet että ei tule mitään ja arvokkaasti lopet­ta­vat lisään­tymisen, kun kuka jul­ma sitä lap­sia rom­ah­tavaan maail­maan tekisi.

  3. Jos päästökaup­pa alkaa lait­taa hiekkaa talouden rat­taisi­in, siitä jouste­taan taval­la tai toisel­la, esimerkik­si ilmoit­ta­mal­la todel­liset päästöt väärin tai kom­pen­soimal­la päästöoikeuk­sia julk­i­sista varoista sil­loin kun joku muuten moraalis­es­ti epämiel­lyt­tävä fos­si­ili­nen ener­giantuotan­to­muo­to tarvi­taan aivan vält­tämät­tä vararesurssik­si han­kalan tilanteen kuten kovien pakkas­ten sattues­sa. Tässä on huo­mat­ta­va, että ener­giay­htiöt osaa­vat tarvit­taes­sa laskut­taa pelkästä laitosten­sa var­al­la olostaankin eivätkä suos­tu ole­maan tuuli- ja aurinkovoima­suo­tu­isi­na aikoinakaan poli­ti­ikan sylkykup­pina ja hiekkasäkkinä.

    1. Mikko Num­melin: Jos päästökaup­pa alkaa lait­taa hiekkaa talouden rat­taisi­in, siitä jouste­taan taval­la tai toisel­la, esimerkik­si […] kom­pen­soimal­la päästöoikeuk­sia julk­i­sista varoista

      Se olisi tyh­mää, mut­tei kuitenkaan lisää päästöjä, jos päästöoikeuk­sien määrää ei kasvateta.

    2. Sak­sas­sa kulut­ta­jasähkön hin­ta on luokkaa 29snt/kwh ja kumpikin per­in­teinen pääpuolue on kovasti sitoutunut energiewen­deen. AfD:n kan­nas­ta en tiedä.

      Ts. en usko, että ener­gian hin­nan nousu (joh­tui se sit­ten vero­tuk­ses­ta tai päästökau­pas­ta) sinän­sä johtaisi ainakaan kovin äkkiä mihinkään. Suomes­sakin vaan lisät­täisi­in jotain haista‑p yri­tys­tukia kom­pen­soimaan ener­gian hin­nan nousua jos oikeasti ale­taan pelätä, että kil­pailukyky menee.

      1. Sepi:
        Sak­sas­sa kulut­ta­jasähkön hin­ta on luokkaa 29snt/kwh ja kumpikin per­in­teinen pääpuolue on kovasti sitoutunut energiewen­deen. AfD:n kan­nas­ta en tiedä.

        Ts. en usko, että ener­gian hin­nan nousu (joh­tui se sit­ten vero­tuk­ses­ta tai päästökau­pas­ta) sinän­sä johtaisi ainakaan kovin äkkiä mihinkään. 

        Uno­h­dat että muu­ta­man ton­nin ker­takus­tan­nuk­set tuoneel­la “paskalail­la” oli merkit­tävä vaiku­tus kepun kan­natuk­sen upot­tamises­sa vaaleis­sa 2011.

        10v van­ha (tyyp­illi­nen) omakoti­ta­lo kulut­taa noin 20 000 kWh vuodessa, tekee sähkön hin­nal­la 10 snt/kWh 2000e/v. Sak­salaisel­la sähkön hin­nal­la se tarkoit­taisi omako­ti­a­su­jalle melkein 400 euron lisäkus­tan­nuk­sia KUUKAUDESSA. Suomes­sa on vajaa miljoona omakotitaloa. 

        Jos täl­lainen ei näky­isi äänestyskäyt­täy­tymisessä, niin ei sit­ten mikään.

      2. 10v van­ha (tyyp­illi­nen) omakoti­ta­lo kulut­taa noin 20 000 kWh vuodessa, tekee sähkön hin­nal­la 10 snt/kWh 2000e/v. Sak­salaisel­la sähkön hin­nal­la se tarkoit­taisi omako­ti­a­su­jalle melkein 400 euron lisäkus­tan­nuk­sia KUUKAUDESSA. Suomes­sa on vajaa miljoona omakotitaloa.

        Sähköläm­mit­tei­sista omakoti­taloista pitäisikin päästä eroon. Läm­pöpump­pu mak­si­aisi itsen­sä takaisin nopeasti.

      3. Osmo Soin­in­vaara: Sähköläm­mit­tei­sista omakoti­taloista pitäisikin päästä eroon. Läm­pöpump­pu mak­si­aisi itsen­sä takaisin nopeasti.

        Mik­si Helsin­ki sit­ten kieltää ain­oan toimi­van läm­pöpump­pu­ratkaisun, maalämmön?

        Ilmaläm­pöpump­pu on yhtäkuin sähköläm­mi­tys, opti­mi­olo­suhteis­sa kohtu­ullisel­la hyö­ty­suh­teel­la, mut­ta sil­loin kun läm­pöä todel­la tarvi­taan (pakkaset), ilmaläm­pöpump­pu on jok­seenkin sama kuin suo­ra sähkö. Ja kun sitä käytetään kesäl­lä viilenyk­seen, niin vuo­tu­inen sähkönku­lu­tus vain lisään­tyy ilmaläm­pöpump­pu­ja käytettäessä.

      4. Luulen, että Helsingis­sä tuote­taan läm­pöä läm­pöpumpul­la enem­män kuin yhdenkään muun kun­nan alueel­la. Helen yksinään tekee sil­lä läm­pöä yli 100 MW:n tehol­la- Maaläm­pöpöump­pu­ja ei ole kiel­let­ty, mut­ta ei sel­l­aisel­la tietenkään saa metro­tun­nelia puhkaista eikä toisen ton­tille men­nä. Kaukoläm­pöalueel­la maaläm­pöpump­pu ei juuri säästä pri­maariener­giaa, kos­ka läm­mi­tyskau­den aikana mar­gin­aal­isähkö tehdään lauhde­voimal­la jos­sain päin pohjoista Eurooppaa.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Luulen, että Helsingis­sä tuote­taan läm­pöä läm­pöpumpul­la enem­män kuin yhdenkään muun kun­nan alueel­la. Helen yksinään tekee sil­lä läm­pöä yli 100 MW:n tehol­la- Maaläm­pöpöump­pu­ja ei ole kiel­let­ty, mut­ta ei sel­l­aisel­la tietenkään saa metro­tun­nelia puhkaista eikä toisen ton­tille men­nä. Kaukoläm­pöalueel­la maaläm­pöpump­pu ei juuri säästä pri­maariener­giaa, kos­ka läm­mi­tyskau­den aikana mar­gin­aal­isähkö tehdään lauhde­voimal­la jos­sain päin pohjoista Eurooppaa.

        Puhuit sähköläm­mit­tei­sistä taloista jot­ka pitäisi läm­mit­tää läm­pöpumpuil­la, mut­ta kun val­taos­al­la pien­taloaluies­ta maaläm­pöä ei saa tehdä. Ain­oa sal­lit­tu vai­h­toe­hto sähkölle on liit­tyä monop­o­li­in, siis Helenin kaukoläm­pöön. Tekniset syyt eivät ole tämän takana, vaan Helenin monop­o­lin äärikall­li­in läm­mön myyn­nin varmis­t­a­mi­nen. Onhan Helsingis­sä jo paljon kaavo­jakin joiden määräyk­sis­sä velvoite­taan liit­tymään Helenin verkkoon. 

        Itse yritimme n. 15 vuot­ta sit­ten riv­i­taloon saa­da maaläm­pöä, mut­ta virkamies ker­toi, ettei uskalla tehdä poikkeamapäätöstä (kaavaan joka velvoit­ti kaukoläm­pöön) ilman lau­takun­nan päätöstä. Virkamies oli varovainen kos­ka lau­takun­nas­sa (sil­loinen KSV) oli Helsin­gin Ener­gian hal­li­tuk­sen jäseniä, jot­ka vas­tus­ta­vat kaikkia mui­ta, ekol­o­gisi­akin, vai­h­toe­hto­ja HelsinginEn­er­gian tulo­jen varmis­tamisek­si. Sil­loin tutkimme tarkkaan myös ilmaläm­pöpump­pu­jen hyödyt, jot­ka oli­vat mar­gin­aal­isia. Siis pakkoli­ity­imme Helenin verkkoon. Kun talomme on ns. mata­laen­er­giat­a­lo, läm­mi­tyk­sen kus­tan­nuk­sista 60% on perus­mak­su­ja. Suo­ra sähkökin olisi edullisem­pi vai­h­toe­hto kun talo on kun­nol­la tehty. 

        Toiv­ot­to­vasti nyt kun Helen on yhtiö­muo­toinen, vas­taa­vat kytken­nät kaaavoituk­ses­ta päät­tävien ja Helenin etua valvovien kesken ovat poistuneet.

      6. Onhan Helsingis­sä jo paljon kaavo­jakin joiden määräyk­sis­sä velvoite­taan liit­tymään Helenin verkkoon.

        Ymmärtääk­seni täl­laisia kaavo­ja ei ole. Laki mah­dol­lis­taisi ne, mut­ta Helen ei täl­laista suo­jelua halua.

      7. Osmo Soin­in­vaara: Ymmärtääk­seni täl­laisia kaavo­ja ei ole. Laki mah­dol­lis­taisi ne, mut­ta Helen ei täl­laista suo­jelua halua.

        Kyseinen lakipykälä, joka mah­dol­lis­taa läm­mi­tys­muodon määräämisen kaavas­sa, ollaan muuten kumoa­mas­sa eduskun­nas­sa tänä syksynä. Ener­gia-ala nimeno­maan puol­si eikä vas­tus­tanut pykälän kumoamista, syinä markki­nae­htoisu­u­den edis­tämi­nen sekä erik­seen mainit­tuna pykälän aiheut­ta­ma imago­hait­ta kaukolämmölle.

        https://energia.fi/files/2589/YM_Lausunto_HE_MRL_57a_pykalan_kumoamisesta_20180426.pdf

      8. Maaria: Kyseinen lakipykälä, joka mah­dol­lis­taa läm­mi­tys­muodon määräämisen kaavas­sa, ollaan muuten kumoa­mas­sa eduskun­nas­sa tänä syksynä. Ener­gia-ala nimeno­maan puol­si eikä vas­tus­tanut pykälän kumoamista, syinä markki­nae­htoisu­u­den edis­tämi­nen sekä erik­seen mainit­tuna pykälän aiheut­ta­ma imago­hait­ta kaukolämmölle.

        https://energia.fi/files/2589/YM_Lausunto_HE_MRL_57a_pykalan_kumoamisesta_20180426.pdf

        Kaukoläm­pö on mie­lenki­in­toises­sa tilanteessa. Se van­haa teknolo­giaa, jon­ka alasajon suun­nit­telu on kesken. Ain­oa, joka voisi ehkä pelas­taa kaukoläm­mön, on kaupungi­nosako­htainen ydin­voimala. Niiden sar­jatuotan­to on alka­mas­sa ja ne toden­näköis­es­ti syövät mm. tuulivoiman pois markki­noil­ta tiheästi asu­tu­il­la alueilla.

      9. KariS: Puhuit sähköläm­mit­tei­sistä taloista jot­ka pitäisi läm­mit­tää läm­pöpumpuil­la, mut­ta kun val­taos­al­la pien­taloaluies­ta maaläm­pöä ei saa tehdä

        Sähköläm­mit­teiseen taloon jälki­asen­net­tu ilmaläm­pöpump­pu on olen­nais­es­ti kus­tan­nuste­hokkaampi ja ennekaikkea aivan ylivoimais­es­ti helpom­pi ratkaisu kuin maaläm­pö. Aivan eri­tyis­es­ti näin on Etelä-Suomes­sa ran­nikol­la, kos­ka ilmas­to on leu­dom­pi kuin vaikka­pa Lapis­sa (eli vähäisem­pi läm­mi­tys­tarve + parem­pi hyö­ty­suhde ILPille) ja jäähdy­tys­täkin tarvi­taan kesäisin enemmän. 

        Maaläm­pö on kallis asen­taa mut­ta se on tietenkin mukavampi käytössä kuin ilmaläm­pöpump­pu, jon­ka puhal­ti­men ääni saat­taa häir­itä. Puhal­luk­sen toki saa pienelle, mut­ta osa lämi­tys­te­hoista jää sil­loin uupumaan.

        Maaläm­mön jälki­asen­nus on han­kalaa, kos­ka se tarvit­see paljon enem­män tilaa kuin ILP ja yleen­sä sopi­vasti tyhjää teknistä tilaa ei sähköläm­mit­tei­sis­sä talois­sa ole.

      10. KariS: Mik­si Helsin­ki sit­ten kieltää ain­oan toimi­van läm­pöpump­pu­ratkaisun, maalämmön?

        Ei Helsin­ki maaläm­pöä kiel­lä, mut­ta luvan­varaista sen rak­en­t­a­mi­nen on. Kat­so kaupun­gin ohje.

        Helen tuot­ti vuon­na 2017 läm­pöpumpuil­laan (ei ilma, vaan vesi väli­aineena) 491 GWh kaukoläm­pöä, mikä vas­taa Kotkan kokoisen kaupun­gin koko kaukoläm­mön tarvet­ta. Helsin­gin kaukoläm­möstä läm­pöpump­putuotan­to kat­toi noin 8 % ja osu­us tulee kas­va­maan, kun läm­pöpump­pu­ja raken­netaan lisää. http://www.helen.fi/uutiset/2017/tuotantoennatys/.

      11. Osmo Soin­in­vaara: Sähköläm­mit­tei­sista omakoti­taloista pitäisikin päästä eroon. Läm­pöpump­pu mak­si­aisi itsen­sä takaisin nopeasti.

        Sähkön­jakelu­verkko on ole­mas­sa ja ydin­voimal­la voidaan tuot­taa hal­paa, päästötön­tä sähköä läh­es rajat­ta. Mik­si sähköläm­mi­tyk­ses­tä pitäisi luopua?

  4. Myös sen takia – ei vain Skan­di­na­vian vähäis­ten saytei­den takia – sähkön hin­ta on Suomes­sa kesästä huoli­mat­ta pysyvästi yli 50 €:n tasol­la, kun se edel­lis­inä kesinä heilui 30 euron molem­mil­la puo­lil­la. Täl­lä hin­tata­sol­la tuulivoima kan­nat­taa ilman tukia. 

    Mikä olikaan lasken­nalli­nen hin­ta uusien ydin­voimaloiden sähkölle? Eikös siitä joskus (tässäkin blo­gis­sa) kir­joitet­tu, että hin­ta aset­tuisi 50 € tietämille? Löy­ty­isikö siitä sit­ten makro­ta­son säätövoima uusiutuville?

    1. anonyy­mi: Mikä olikaan lasken­nalli­nen hin­ta uusien ydin­voimaloiden sähkölle? Eikös siitä joskus (tässäkin blo­gis­sa) kir­joitet­tu, että hin­ta aset­tuisi 50 € tietämille? Löy­ty­isikö siitä sit­ten makro­ta­son säätövoima uusiutuville?

      Ei löy­dy, kos­ka tuo kus­tan­nus tarkoit­taa jotain 95%: käyt­töastet­ta. Nyky­olois­sa taloudel­lis­es­ti jär­jel­liseen säätämiseen tarvi­taan reak­tor­e­i­ta, jot­ka ovat paljon halvem­pia. Halvem­pia reak­tor­e­i­ta on kyl­lä kehit­teil­lä, mut­ta saa nähdä miten niiden kanssa käy. 

      Olisi toden­näköis­es­ti kus­tan­nuste­hokkaam­paa jät­tää sat­un­nais­sähkö kokon­aan pois kuvioista kuin ensin rak­en­taa paljon uusi­u­tu­via ja sit­ten yrit­tää säätää heilu­vaa tuotan­toa rak­en­ta­mal­la ydin­voimaloi­ta. Todel­lisu­udessa­han käynee niin, että tuulivoimaa ja aurinkovoimaa sääde­tään Suomes­sa-Ruot­sis­sa-Nor­jas­sa ensin vesivoimal­la niin kauan kuin se vain on mah­dol­lista ja sit­ten fos­si­il­isil­la, kun muu ei onnis­tu. Sak­sas­sa säätö toimii hiilivoimalla.

  5. Hiilivoimaloi­ta ale­taan sulkea kyl­lä vähän turhan tuhdil­la tahdil­la. Ne ovat hyvin varavoimaloita.

    Olin laskev­inani että maakaa­sun CO2 päästöt (muodol­lise­na laskel­mana) enr­gia­sisältöä (CO2 / MJ) kohti ovat n 37 % hiilen päästöistä. Merkit­tävästi, mut­ta eivät oleel­lis­es­ti alemmat.

    Itsekukin voi tark­istaa laskel­man. Ja on syytäkin tark­istaa . Tarvit­ta­vat arvot löy­tyvät Wikipedi­as­ta tai MAOLin taulukos­ta. Vimek­si mainit­tu on hyvä itse kul­lakin ola käsikirjastossaan.

  6. Juuri nyt fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuote­taan Nord­poolin alueel­la karkeasti kol­ma­sosa enem­män sähköä kuin vuosi sit­ten (5600MW vs 4200MW) . Jos (fos­si­ilisen) sähkön kysyn­tä tästä vielä merkit­tävästi kas­vaa, ja päästöoikeuk­sien hin­ta edelleen nousee, poli­it­tiset reali­teetit pitävät huol­ta että päästöoikeuk­sia tulee lisää ja/tai korkea hin­ta jotenkin hyvitetään suurille teol­lisille sähkönkäyttäjille.

    1. spot­tu: poli­it­tiset reali­teetit pitävät huol­ta että päästöoikeuk­sia tulee lisää ja/tai korkea hin­ta jotenkin hyvitetään suurille teol­lisille sähkönkäyttäjille

      Päästöoikeuk­sien määrän lisäys kyl­lä lisää päästöjä, mut­ta niiden hin­nan hyvi­tys ei lisää (jos määrää ei lisätä). Peri­aat­teessa sel­l­aisen hyvi­tyk­sen pitäisi vain kas­vat­taa niiden hin­taa entisestään.

      1. Ossi Sare­so­ja: Päästöoikeuk­sien määrän lisäys kyl­lä lisää päästöjä, mut­ta niiden hin­nan hyvi­tys ei lisää (jos määrää ei lisätä). Peri­aat­teessa sel­l­aisen hyvi­tyk­sen pitäisi vain kas­vat­taa niiden hin­taa entisestään.

        Hyvi­tyk­sen vai­h­toe­hto on siir­ret­tävis­sä ole­van ener­giain­ten­si­ivisen tuotan­non siir­tymi­nen muualle, luul­tavasti Euroopan ulkop­uolelle. Tämä vähen­täisi kyl­lä päästöjä paikallis­es­ti, mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta järkevyys on kyseenalainen.

      2. spot­tu: Hyvi­tyk­sen vai­h­toe­hto on siir­ret­tävis­sä ole­van ener­giain­ten­si­ivisen tuotan­non siir­tymi­nen muualle, luul­tavasti Euroopan ulkop­uolelle. Tämä vähen­täisi kyl­lä päästöjä paikallis­es­ti, mut­ta kokon­aisu­u­den kannal­ta järkevyys on kyseenalainen.

        Koko point­ti on (vähän karkeis­tet­tuna) vähen­tää ener­gianku­lu­tus­ta. Tietenkin, jos kulu­tus vähe­nee Euroopas­sa sitä kaut­ta, että se siir­tyy muualle, se ei kokon­aisu­u­den kannal­ta ole niin hyödyl­listä. Mut­ta vielä hul­lumpaa on se, että hyvi­tyk­sel­lä yritetään kumo­ta sitä koko efek­tiä, mikä oli koko päästökau­pan point­ti. Se, että ener­giain­ten­si­ivi­nen tuotan­to vain siir­ty­isi muualle, on pet­tymys, mut­ta, jos se ei vähene edes Euroopas­sa, on se vielä suurem­pi pet­tymys, kos­ka juuri sitä piti (karkeis­tet­tuna) vähentää.

      3. Ossi Sare­so­ja: Mut­ta vielä hul­lumpaa on se, että hyvi­tyk­sel­lä yritetään kumo­ta sitä koko efek­tiä, mikä oli koko päästökau­pan pointti.

        Tämä johtuu juuri niistä poli­it­ti­sista reali­teeteista jot­ka on sisään­raken­net­tu demokraat­tiseen päätök­sen­teko­jär­jestelmään. Varsin har­va on valmis vähen­tämään kasvi­huonepäästöjä oman taloudel­lisen tai muun koe­tun hyv­in­vointin­sa kus­tan­nuk­sel­la, ja poli­it­tiset päätök­sen­tek­i­jät (parhaim­mil­laan) vain hei­jas­ta­vat tätä omas­sa päätöksentekokäyttäytymisessään.

        Kuvaa­masi ilmiö ei siis ole varsi­nais­es­ti hul­lu vaan ennustet­ta­va ja luon­nolli­nen. Hul­lua sen sijaan on toimia kuten ennenkin (päästökaup­pa) ja uskoa että täl­lä ker­taa valit­tu toim­inta­malli tuot­taa edel­li­sistä ker­roista poikkea­van tuloksen.

  7. Kun on vuosia ja vuosia pohdit­tu, että kos­ka se päästökaup­pa alkaa toimia, niin mik­sei vaan verote­ta suo­raan hiilipäästöjä?

    UK:han tiput­ti mm. kivi­hi­ileen perus­tu­van sähkön­tuotan­non mur­to-osaan lyhyessä ajas­sa alka­mal­la verot­taa hiilipäästöjä (googlaa “uk car­bon tax”). Veroru­u­via on sit­ten help­po ruu­va­ta tiukem­malle, kun halu­taan vähen­tää hiilipäästöjä vielä lisää. Ja veron määrä riip­puu ihan lin­eaaris­es­ti siitä, paljonko meinaa tuot­taa fos­si­ilista ener­giaa eikä siitä, paljonko yli- tai ali­jäämää päästökaup­pa­markki­noil­la on kul­lakin hetkellä.

    1. TYuo UK:n hiiliv­ero vas­taa päästökau­pan tasoa 18 €/tonni, jol­la päästöoikeuk­sien hin­ta nyt on.
      Hiiliv­ero pitäisi sopia totyeutet­tavak­si Pohjo­is­mais­sa ja Balt­ian mais­sa, jot­ka käy­hvät jatku­vaa ja merkit­tävää sähkökaup­paa keskenään. Jos hiliv­ero tehtäisi­in vain Suomes­sa, pohjo­is­mainen sähkökaup­pa menisi aivan rik­ki. Mut­ta hiiliv­ero on ehdot­toman kannatettava.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        TYuo UK:n hiiliv­ero vas­taa päästökau­pan tasoa 18 €/tonni, jol­la päästöoikeuk­sien hin­ta nyt on.
        Hiiliv­ero pitäisi sopia totyeutet­tavak­si Pohjo­is­mais­sa ja Balt­ian mais­sa, jot­ka käy­hvät jatku­vaa ja merkit­tävää sähkökaup­paa keskenään. Jos hiliv­ero tehtäisi­in vain Suomes­sa, pohjo­is­mainen sähkökaup­pa menisi aivan rik­ki. Mut­ta hiiliv­ero on ehdot­toman kannatettava.

        Hiiliv­eron ja päästökau­pan ver­tailu on mallies­imerk­ki appel­si­inien ja omenoiden ver­tailus­ta. Hiiliv­ero on läh­es joka suh­teessa yliv­er­tainen ja on käytän­nössä mah­do­ton laskea mitään päästökaup­paek­vi­va­lent­tia. Luku on parhaim­mil­laankin suun­taa antava.

        Hiiliv­ero on ensin­näkin val­tavasti kevyem­pi jär­jestelmä. Jokainen mak­saa saastei­den­sa mukaan. Ei tarvi­ta kansal­lisia kiin­tiöi­den­jakomekanis­me­ja ja mutkikkai­ta hin­nan ja kiin­tiöi­den lukumäärän määrit­täviä aparaatteja.

        Toisek­seen hiiliv­eroa ei voi ostaa ja myy­dä eteen­päin, joka elim­i­noi täysin jalosta­mat­toman speku­loin­nin. Speku­loin­nin, joka on päästöki­in­tiöi­den kau­pas­sa tehnyt val­ta­van mon­ta sijoit­ta­jaa val­ta­van rikkaak­si. Päästöjä tämä speku­loin­ti ei ole vähen­tänyt grammaakaan.

        Hiiliv­eron suu­rus on vakio koko ilmoite­tun voimas­saoloa­jan, jol­loin ener­giasek­torin toim­i­jat uskalta­vat parem­min tehdä investoin­te­ja, toisin kuin heilahtel­e­van päästökau­pan alaisuudessa. 

        Ja sit­ten on se suurin ero. Hiiliv­ero on vero. Se tuot­taa rahaa sen aset­ta­neen val­tion tai monikansal­lisen organ­isaa­tion kas­saan. Päästöki­in­tiöistä merkit­tävä osa annetaan ilmaisek­si pitkän lin­jan saas­tut­ta­jille. Vain “lisäsaas­tu­tuk­ses­ta” pitää oikeasti mak­saa jotain.

        Päästökaup­pa on yksi suurimpia virheitä, joi­ta EU on ilmas­ton kannal­ta tehnyt, enkä usko että his­to­ria tulee käsit­telemään sitä silkki­han­sikkain. Kuitenkin koko ajan oli saatavil­la yksinker­taisem­pi, toimi­vampi, varmem­pi ja ennen kaikkea tehokkaampi vai­h­toe­hto: hiilivero.

        Käsit­tämät­tömintä tässä kaikessa on, että tätä toim­i­mat­tomak­si todis­tet­tua päästökaup­pa­jär­jestelmää tun­tu­vat puo­lus­ta­van eniten ne tahot, jot­ka ilmoit­ta­vat kan­nat­ta­vansa päästövähen­nyk­siä eniten. Hil­jaista on kun kuun­telee ehdo­tuk­sia, jois­sa Itämeren alueelle tai koko Euroop­paan esitetään päästökau­pan kor­vaavaa hiiliv­eroa. Kun­pa joku nousisi sei­so­maan tämän puoles­ta, se saat­taisi saa­da maanosamme päästöt viimein laskuun.

      2. Mikko Laukka­nen: äästöki­in­tiöistä merkit­tävä osa annetaan ilmaisek­si pitkän lin­jan saastuttajille.

        Ja kun todel­lisu­us on tämä, jostain kum­man syys­tä poli­it­tista tah­toa löy­tyykin koville hiiliv­eroille? Ongel­mat päästökau­pas­sa johtu­vat poli­it­tisen tah­don puutteesta.

        Hiiliv­eroe­si­tyk­sis­sä lähde­tään kuvitel­mas­ta, että vika on päästökau­pas­sa itsessään ja hiiliv­eroa säädet­täessä kenel­läkään ei ole niitä ajatuk­sia, joil­la ram­pautet­ti­in päästökaup­pa. Jos päästökau­pan sijas­ta meil­lä olisikin hiiliv­ero, val­i­tus toden­näköis­es­ti menisi että tämä mik­i­hi­iri-tason hiiliv­ero ei toi­mi, näi­den kaikkien reikien, helpo­tusten ja lisäähi­iltä­taivaalle-päätösten takia ja tarvimme kun­nol­lisen päästökau­pan kos­ka päästökaup­pa on niin toimi­va systeemi.

      3. Päästökau­pal­la ja hiiliv­erol­la on tiet­ty ero vaiku­tus­tan suh­teen. Jos meil­lä on lentoli­iken­teeseen kohdis­tu­va hiiliv­ero, mak­saes­saan hiiliv­eron vähän köy­htyy, mut­ta lentokoneen tuot­ta­mat päästöt jäävät kuitenkin rasit­ta­maan ilmake­hää. Jos lentoli­ikenne osal­lis­tuu päästökaup­paan, lentokoneen tuprut­ta­ma hiilid­iok­si­di on pois jostain muus­ta hiilid­iok­sidipäästöstä, jol­loin vaiku­tus ilmake­hään neatralisoituu.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Päästökau­pal­la ja hiiliv­erol­la on tiet­ty ero vaiku­tus­tan suh­teen. Jos meil­lä on lentoli­iken­teeseen kohdis­tu­va hiiliv­ero, mak­saes­saan hiiliv­eron vähän köy­htyy, mut­ta lentokoneen tuot­ta­mat päästöt jäävät kuitenkin rasit­ta­maan ilmake­hää. Jos lentoli­ikenne osal­lis­tuu päästökaup­paan, lentokoneen tuprut­ta­ma hiilid­iok­si­di on pois jostain muus­ta hiilid­iok­sidipäästöstä, jol­loin vaiku­tus ilmake­hään neatralisoituu. 

        Jos hiiliv­ero osa­taan hin­noitel­la oikein, sen vaiku­tus hiilid­iok­sidipäästöi­hin on läh­es sama kuin päästökau­pan. Päästökau­pan hyvä puoli on, että se kan­nus­taa hiilid­iok­sidin tal­teenot­to- ja ener­gian varas­toin­timenetelmien kehit­tämiseen. Sekä päästöoikeuk­sis­sa että hiiliv­erossa on ongel­mana oikean määrän/suuruuden määrittely.

      5. Mikko Laukka­nen: Hiiliv­eron ja päästökau­pan ver­tailu on mallies­imerk­ki appel­si­inien ja omenoiden vertailusta.

        Eikä ole. Ne ovat teo­ri­as­sa ident­tisiä. Jos tiede­tään, kuin­ka paljon markki­nat ovat valmi­ita kus­takin määrästä päästöjä mak­samaan, voidaan aina aset­taa päästölupi­en määrä niin, että niiden hin­naksi muo­dos­tuu sama kuin joku halut­tu hiiliv­eron taso tai vas­taavasti hiiliv­eron taso voidaan aset­taa niin, että päästö­jen määräk­si muo­dos­tuu halut­tu määrä, joka olisi voitu myös saa­da aikaan laske­mal­la liik­keelle se määrä lupia. (Käytän­nössä ero­ja on, kos­ka tätä päästö­jen kysyn­tää ei tiede­tä tarkkaan, eikä lupi­en määrää tai veron tasoa ruka­ta jatkuvasti.)

        Marko Ter­viö kir­joit­ti tästä hyvin Aka­teemises­sa talousblogissa:

        http://blog.hse-econ.fi/?p=4989

        Mikko Laukka­nen: Hiiliv­ero on ensin­näkin val­tavasti kevyem­pi järjestelmä.

        Ainakin yllä linkkaa­mani Aka­teemisen talou­blo­gin mukaan suurin byrokra­tia tulee päästö­jen mit­taamis­es­ta ja päästökau­pan mah­dolli­nen lisäby­rokra­tia on siihen ver­rat­tuna pientä.

        Mikko Laukka­nen: Ja sit­ten on se suurin ero. Hiiliv­ero on vero. Se tuot­taa rahaa sen aset­ta­neen val­tion tai monikansal­lisen organ­isaa­tion kas­saan. Päästöki­in­tiöistä merkit­tävä osa annetaan ilmaisek­si pitkän lin­jan saas­tut­ta­jille. Vain “lisäsaas­tu­tuk­ses­ta” pitää oikeasti mak­saa jotain.

        Tässäkin suh­teess­sa hiiliv­ero ja päästökaup­pa voidaan hel­posti halut­taes­sa saa­da ekvi­va­len­teik­si. Päästölu­vat voisi kaik­ki huu­tokau­pa­ta sen sijaan, että osa annet­taisi­in van­hoille saas­tut­ta­jille, jol­loin se vas­taa ehdot­ta­maasi hiiliv­eroa. Vas­taavasti hiiliv­eronkin tapauk­ses­sa osa veron tuo­to­s­ta voitaisi­in antaa van­hoille saas­tut­ta­jille, jol­loin se toimisi kuten päästökaup­pa nyt. Ero ei tule itse hiiliv­eros­ta tai päästökau­pas­ta vaan lisäjär­jestelmästä, jos­sa annetaan tulon­si­ir­toa van­hoille saas­tut­ta­jille ja se tulon­si­ir­to voitaisi­in ainakin teknis­es­ti toteut­taa tai olla toteut­ta­mat­ta sekä hiiliv­erossa että päästökaupassa.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos hiliv­ero tehtäisi­in vain Suomes­sa, pohjo­is­mainen sähkökaup­pa menisi aivan rikki. 

        Ei kai päästökaup­paakaan tehty vain Suomes­sa. Eikö EU:n ja YK:n idea ole juurikin sopia täl­lai­sista asioista yhtä val­tio­ta laajemmin?

      7. Tarkoit­taa se sitäkin. Korkea hin­ta tarkoit­taa myös kan­nustei­den kasvua rapor­toi­da päästöjä pieleen. Kan­nus­teet ali-ilmoit­taa tuot­tami­aan päästöjä kas­va­vat sitä mukaa, mitä kalli­impia päästöoikeudet ovat.

        Osmo Soin­in­vaara:

        Juuri nyt fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la tuote­taan Nord­poolin alueel­la karkeasti kol­ma­sosa enem­män sähköä kuin vuosi sit­ten (5600MW vs 4200MW) . Jos (fos­si­ilisen) sähkön kysyn­tä tästä vielä merkit­tävästi kas­vaa, ja päästöoikeuk­sien hin­ta edelleen nousee, poli­it­tiset reali­teetit pitävät huol­ta että päästöoikeuk­sia tulee lisää ja/tai korkea hin­ta jotenkin hyvitetään suurille teol­lisille sähkönkäyttäjille.

        Suomes­sakin on nykyään hiilid­iok­sidi­vero. Nykyi­nen hal­li­tus on lisän­nyt hiilid­iok­sidi­veron roo­lia ener­giavero­tuk­ses­sa. Kivi­hi­ilelle hiilid­iok­sidi­vero on täl­lä het­kel­lä Suomes­sa 149,56 €/t eli noin 150 €/t.

      8. tota:
        Suomes­sakin on nykyään hiilid­iok­sidi­vero. Nykyi­nen hal­li­tus on lisän­nyt hiilid­iok­sidi­veron roo­lia ener­giavero­tuk­ses­sa. Kivi­hi­ilelle hiilid­iok­sidi­vero on täl­lä het­kel­lä Suomes­sa 149,56 €/t eli noin 150 €/t.

        Suomen hiilid­iok­sidi­vero las­ke­taan kullekin polt­toaineelle sen päästök­er­toimen mukaan niin, että pääste­tyn hiilid­iok­sidi­ton­nin arvo on 62 €/CO2-ton­ni. Tästä saadaan las­ket­tua tuo hiilen vero 149,56 €/kivihiilitonni. Markki­nahin­ta CO2:lle tänään on 17,80 €/t — mikä muuten on korkein luku sit­ten mar­rasku­un 2008. 

        Suomen hiilid­iok­sidi­vero kos­kee vain läm­mi­tyk­seen käytet­tyjä polt­toainei­ta, se ei siis ole ver­ran­nolli­nen varsi­naiseen hiiliv­eroon, joka koskisi kaikkia. Sähkön tuotan­toon sekä suo­raan teol­lisu­u­den pros­es­sei­hin raa­ka-aineina käyte­tyt polt­toaineet ovat täysin verot­to­mia. Kaukoläm­pö­tuot­ta­jat, jot­ka eivät lähde mihinkään, mak­sa­vat polt­toaineis­taan sekä ener­giaverot että päästöoikeudet, teräs­te­ol­lisu­us taas saa polt­toaineet verot­tom­i­na ja vielä ilmaisia päästöoikeuk­sia päälle juuri teol­lisu­u­den häipymis­pelon takia. Samoin lauhde­tuotan­to mak­saa vain päästöoikeudet, mut­ta ei vero­ja. Ener­giain­ten­si­ivi­nen teol­lisu­us taas saa osan mak­samis­taan veroista takaisin — jos ovat tarpeek­si suuria yri­tyk­siä ja osaa­vat palau­tus­ta hakea. 

        Sekavaa vai mitä? Sik­si yleinen hiiliv­ero olisi kaikesta byrokra­ti­as­ta huoli­mat­ta selkeämpi ja ohjaavampi tapa vähen­tää päästöjä.

      9. Tämä asetel­ma, lauhdesähkön polt­toaineet verot­to­mia, mut­ta CHP-laitok­ses­sa tal­teen otet­tu hukkaläm­pö verol­lista sai erään Län­sir­an­nikon ener­giapomon pohti­maan, että kan­nat­taisi laskea läm­pö mereen ja ottaa takaisin läm­pöpumpul­la. Hän pohti, paljonko sen hukkaläm­mön pitäisi saa­da sekoit­tua kylmään meriv­eteen, että tämä puliveivaus hyväksyt­täisi­in. Päästöoikeuk­sien hin­ta 50 euroon, ja klaik­ki sujuisio kuin ras­vat­tu. Min­unkaan ei tarvi­tisi jäkät­tää turve (lue suohiili)voimaloista, kos­ka ne muut­tuisi­vaty täysin kan­nat­ta­mat­tomik­si mikä oikein onkin.

  8. Kun ihmisen älykkyysosamäärän ilmaisemiseen tarvi­taan kolme numeroa, ovat kir­joituk­set päästökau­pas­ta läh­es poikkeuk­set­ta täl­laisia 🙂 Kysytään, arvel­laan ja speku­loidaan, ei ker­ro­ta fak­tana juuri mitään. Syy on selvä. Päästökaup­pa on yksi mutkikkaimpia poli­it­tisia hilav­itkut­timia ikinä ja hie­man flosofis­es­ti epäilen, voiko kukaan tietää tietävän­sä mihin päästöki­in­tiöi­den hin­ta on menossa.

    Yksit­täisiä muut­tu­jia on help­po tun­nistaa ja arvioi­da mihin suun­taan ne vievät päästökaup­paa. Sen sijaan näi­den suh­teut­ta­mi­nen toisi­in­sa ja kokon­aisku­van hah­mo­tus on huikean vaikeaa.

    Päästöki­in­tiöi­den hin­taa laske­vat nähdäk­seni ainakin seu­raa­vat ilmiöt:
    — EU:n maako­htaiset päästövähennysvelvoitteet
    — Sähkön­tuotan­non ja jakelun tehostuminen
    — Pohjoises­sa ja län­tisessä Euroopas­sa ei-markki­nae­htoiset syyt, eli käytän­nössä imagosyyt, aja­vat yhä use­am­man ener­giay­htiön siir­tymään fos­si­il­i­sista puh­taampi­in tapoi­hin (luon­nol­lis­es­ti Helenin poikkeuslu­pa pysyy voimas­sa aina vuo­teen 2086 asti)
    — Tuulivoiman uusim­mat myl­lyt tun­tu­vat ole­van aidosti markki­nae­htoisia. S‑ryhmän ja St1:n markki­nae­htoinen tuulipuis­to Iihin ei jää viimeisek­si. Sen laite­toimit­ta­ja Ves­tas lupaa tuotan­to­hin­nan ole­van alle 30€/Mwh ja samaan pääsee ainakin GE:n uusin malli (nimi taisi olla Haliade).

    Päästöki­in­tiöi­den hin­taa nos­ta­vat nähdäkseni:
    — Kui­va kesä vähen­tää vesivoiman tarjontaa
    — Talouden porsku­tus lisää kulutusta
    — Pirun Bit­coin-louhin­ta. Oikeasti, mitä ihmettä?!? Tämä pyra­midi­hui­jaus käyt­tää enem­män ener­giaa kuin Egyptin pyra­mi­di­en rakennus…

    Molem­pi­in lis­toi­hin löy­tyy var­masti kym­meniä mui­ta merkit­täviä tek­i­jöitä ja sen jäl­keen kokon­ais­vaiku­tuk­sen arvioin­ti alka­akin olla korkeam­mis­sa käsis­sä. Ja korkeam­mil­la käsil­lä tarkoi­tan luon­nol­lis­es­ti päästöki­in­tiöil­lä ja niiden johdan­naisil­la speku­loivia ja kaup­paa käyviä pankki­ire­i­ta. Tiedät­te­hän, näitä päästöki­in­tiöi­den primäärisiä käyttäjiä.

    1. Jus­si Peu­ra:
      Molem­pi­in lis­toi­hin löy­tyy var­masti kym­meniä mui­ta merkit­täviä tek­i­jöitä ja sen jäl­keen kokon­ais­vaiku­tuk­sen arvioin­ti alka­akin olla korkeam­mis­sa käsis­sä. Ja korkeam­mil­la käsil­lä tarkoi­tan luon­nol­lis­es­ti päästöki­in­tiöil­lä ja niiden johdan­naisil­la speku­loivia ja kaup­paa käyviä pankki­ire­i­ta. Tiedät­te­hän, näitä päästöki­in­tiöi­den primäärisiä käyttäjiä. 

      Lis­taan voisi lisätä kuuman kesän vaiku­tuk­se­na myös jäähdy­tyk­seen käyte­tyn sähkön määrän hyp­päyk­sen euroopas­sa tänä vuon­na. Ilmiö on näkynyt myös Suomen läm­pöpump­pumarkki­noil­la. Aiem­min kun oli kuumaa, laitet­ti­in auringon­suo­jaimia ikkunoiden eteen, ja koitet­ti­in elää läm­möstä huoli­mat­ta. Nykyään yhä use­am­min ympäri Euroop­paa läm­pöpumpuil­la jäähdytetään kuumal­la kelil­lä raken­nuk­sia ja asun­to­ja viileäm­mik­si. Viileämp­inä kesinä jäähdy­tys­tä on ollut kesäisin vain päiväaikaan, mut­ta Suomes­sakin jäähdy­tys on ollut tänä kesänä käytössä usein myös öisin. Etelä-Euroopan hel­teis­sä jäähdy­tyk­set ovat yleis­es­ti pääl­lä ympäri vuorokauden.

  9. Pohjo­is­mainen hiiliv­ero siirtäisi päästöki­in­tiöt nykykäyt­töä turhempaan tuprut­telu­un muualle. Olisi parem­pi saa­da päästöki­in­tiöitä vähen­net­tyä. Sil­loin päästöt oikeasti väheni­sivät ja sieltä, mis­sä ne ovat turhimpia.

    Kiin­tiöil­lä ja hiiliv­eroil­la ei ole juurikaan eroa, vain se, halu­taanko ennustet­tavampi hin­ta vai päästömäärä. Jos päästöki­in­tiöt kor­vat­taisi­in kaikkial­la hiiliv­erol­la, val­tiot kai tuk­i­si­vat yri­tyk­siä rahal­la tai anta­mal­la osan päästöistä anteek­si, samas­ta syys­tä kun nyt lahjoit­ta­vat osan kiin­tiöistä ilmaisek­si van­hoille tuprut­ta­jille. Kum­mankin tukimuodon voi kieltää, jos poli­it­tista tah­toa riittää. 

    Hiiliv­eron riip­pumi­nen päästömäärästä tai kiin­tiöi­den määrän riip­pumi­nen hin­nas­ta on hyvin perustel­tua, kos­ka lisä­ton­nin hai­tat kas­va­vat päästö­jen kasvaessa.

    Talouskasvu ei nol­laa päästöki­in­tiöi­den hyö­tyjä. Kiin­tiöt pakot­ta­vat kasvun tapah­tu­maan annetun päästömäärän rajois­sa. Se hidas­taa kasvua mut­ta aika vähän suh­teessa hyötyyn.

    1. Ajatuk­sel­la:
      Kiin­tiöt pakot­ta­vat kasvun tapah­tu­maan annetun päästömäärän rajois­sa. Se hidas­taa kasvua mut­ta aika vähän suh­teessa hyötyyn.

      Päästökaup­pa kan­nus­taa suo­ma­laisia osta­maan venäläistä hiil­isähköä suo­ma­laisen hiil­isähkön sijaan.

      Samat­en olisi kiva nähdä rehellis­es­ti las­ket­tu rahalli­nen hyö­ty siitä, että EU-maat vaik­ka vähen­tää kym­me­nien tai jopa sato­jen mil­jar­di­en vuosikus­tan­nuksin 15% kokonaispäästöistään.

      1. Päästökaup­pa kan­nus­taa suo­ma­laisia osta­maan venäläistä hiil­isähköä suo­ma­laisen hiil­isähkön sijaan.

        Taita­vat siir­toy­htey­det muo­dostaa pul­lonkaulan eikä niihin ole suun­nit­teil­la lisäkapasiteettia.

      2. Osmo Soin­in­vaara:

        Taita­vat siir­toy­htey­det muo­dostaa pul­lonkaulan eikä niihin ole suun­nit­teil­la lisäkapasiteettia.

        Jonkin­laisen teo­reet­tisen pul­lonkaulan siir­toy­htey­det muo­dosta­vat, mut­ta sel­l­aista tilan­net­tae ei ole tain­nut vielä tul­la kovinkaan mon­taa ker­taa vas­taan, jos­sa siir­toy­htey­det oli­si­vat olleet per­im­mäi­nen este tuon­nin kasvulle. Suo­ralle tuon­nille Venäjältä siir­toy­htey­det kyl­lä muo­dosta­vat rajoit­teen, mut­ta se ei ole ain­oa siir­tor­e­it­ti Suomeen. Mm. EstLink 2:n myötä tulleen 650 MW:n kasvun myötä siir­toka­p­a­siteet­ti Venäjältä tuo­tavalle sähkölle on aika paljon isom­pi kuin vielä joitain vuosia sit­ten. Venäjältä sähkö tuo­daan Suomeen osin suo­raan rajan yli, osin Viron kaut­ta, sekä osin Nor­jan Lapin kaut­ta, ja osin Nor­jan Lapin kaut­ta Ruot­si­in ja sieltä edelleen Suomeen.

      3. Kyl­lä siir­toy­htey­det muo­dosta­vat pul­lonkaulan sähkön­tuon­nille yht­enään. Aina kun Suo­mi eriy­tyy omak­si hin­ta-alueek­seen muista pohjo­is­maista, siir­toy­hteys on ottanut kiin­ni. Se on yleisem­pää kuin samas­sa hin­ta-alueessa olem­i­nen. Usien ollaan myös eri hin­ta-aluel­la Viron kanssa, jotenot­taa se kiin­ni sieltäkin. Suo­ra yhteys Sumn ja Venäjän välil­lä on viikon­lop­puisin ja öisin yleen­sä täy­dessä käytössä. Ark­isin Venäjä rajoit­taa vien­tia soveltamien­sa kap­a­siteet­ti­markki­noiden sään­tö­jen avulla.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Kyl­lä siir­toy­htey­det muo­dosta­vat pul­lonkaulan sähkön­tuon­nille yht­enään. Aina kun Suo­mi eriy­tyy omak­si hin­ta-alueek­seen muista pohjo­is­maista, siir­toy­hteys on ottanut kiin­ni. Se on yleisem­pää kuin samas­sa hin­ta-alueessa olem­i­nen. Usien ollaan myös eri hin­ta-aluel­la Viron kanssa, jotenot­taa se kiin­ni sieltäkin. Suo­ra yhteys Sumn ja Venäjän välil­lä on viikon­lop­puisin ja öisin yleen­sä täy­dessä käytössä. Ark­isin Venäjä rajoit­taa vien­tia soveltamien­sa kap­a­siteet­ti­markki­noiden sään­tö­jen avulla. 

        Edel­lä puhuin siir­toy­hteyk­sistä Venäjältä suo­raan ja välil­lis­es­ti Suomeen. Sen osalta siir­toka­p­a­siteet­ti on har­voin ollut per­im­mäi­nen este. Ruotsin ja Suomen välisessä sähkön siir­rossa kap­a­siteetit ovat tulleet kyl­lä usein vas­taan, varsinkin nyt Olk­ilu­o­to 3:n viivästyt­tyä, jon­ka takia sähkön tuon­ti­tarvet­ta Suomeen on ollut enem­män kuin aikoinaan ennakoiti­in ole­van. Mut­ta Venäjän osalta tilanne on toisen­lainen. Esimerkik­si täl­läkin het­kel­lä Suo­mi on tosi­aan eri hin­tavyöhyk­keel­lä sähkössä Viron kanssa, joten sähköä viedään Suomes­ta Viroon nyt noin 260 MW:n tehol­la. Viron kanssa siir­toka­p­a­siteet­ti on 1000 MW, jon­ka ver­ran sähköä olisi peri­aat­teessa kap­a­siteet­tia vien­nin sijaan tänne sitä kaut­ta Venäjältäkin tule­vaa sähköä tuo­da. Siir­toka­p­a­siteetin puute ei pitkään aikaan ole ollut per­im­mäi­nen este Venäjältä sähkön tuon­nin huo­mat­tavaan kas­vat­tamiseen. Mui­ta esteitä sen sijaan on, joiden takia tuon­tia Venäjältä ei ole halut­tu kovin paljoa kasvattaa.

        Siir­toy­htey­det Ruotsinkin suun­taan otta­vat kiin­ni vain peri­aat­teessa. Kaik­ki siir­toka­p­a­siteet­ti kun ei ole kai vielä ker­taakaan(?) ollut yhtä aikaa käytössä pohjo­is­maisil­la sähkö­markki­noil­la. Suomen val­tion rahoit­ta­maa, Ahve­nan­maan kaut­ta kulke­vaa Suomen ja Ruotsin välistä siir­toy­hteyt­tä Ahve­nan­maan maakun­ta ei käsit­tääk­seni sal­li edelleenkään käyt­tää sähkön tuomisek­si Ruot­sista man­ner-Suomeen. Ahven­maa kyl­lä tuo sähköä Ruot­sista itselleen siir­toy­htey­den kaut­ta, mut­ta ei anna käyt­tää kaapelia muualle Suomeen sähkön tuomisek­si Ruot­sista, tai sähkön viemisek­si man­ner-Suomes­ta Ruot­si­in. 125 miljoo­nan euron siir­toy­hteysin­vestoin­ti Ål-link makaa nyt puo­likäyt­tämät­tömänä meren­po­h­jas­sa. Siinä ei ole mitään järkeä.

  10. Poli­itikko­jen sekoilu markki­noil­la aiheut­taa aina vahinkoa. Niin nytkin.

  11. Tietääkö kukaan muuten, miten met­sä­palot käsitel­lään ilmastopoli­ti­ikas­sa? Jätetäänkö niiden päästöt käsit­telemät­tä vai arvioidaanko ne jotenkin? Entä tilalle kas­va­va uusi met­sä, las­ke­taanko se nieluk­si? Point­ti­nani on, että jos met­sä­paloa ei las­ke­ta mut­ta uusi kas­va­va met­sä las­ke­taan, olisi se jär­jetön insentiivi.

    1. ij:

      Tietääkö kukaan muuten, miten met­sä­palot käsitel­lään ilmastopoli­ti­ikas­sa? Jätetäänkö niiden päästöt käsit­telemät­tä vai arvioidaanko ne jotenkin? Entä tilalle kas­va­va uusi met­sä, las­ke­taanko se nieluk­si? Point­ti­nani on, että jos met­sä­paloa ei las­ke­ta mut­ta uusi kas­va­va met­sä las­ke­taan, olisi se jär­jetön insentiivi.

      Met­sä­palot käsitel­lään LULUCF-sek­torin päästöinä kasvi­huonekaa­supäästöti­las­tois­sa vas­taaval­la taval­la kuin tarkoituk­sel­lis­ten kulo­tustenkin päästöt huomioidaan siinä sektorissa.

    2. No, onnek­si met­sä­palot ovat vähen­tyneet globaal­isti https://www.washingtontimes.com/news/2018/jul/30/climate-change-not-seen-increasing-wildfires-study/

      “A Sep­tem­ber 2017 report in the jour­nal Sci­ence found that glob­al burned area dropped by about 25 per­cent over the pre­vi­ous 18 years, a find­ing con­sis­tent with a May 2016 paper pub­lished by the Roy­al Soci­ety B: Bio­log­i­cal Sciences.”

      …ja jopa Kali­for­ni­as­sa (vaik­ka “vale­me­di­aa” seu­rates­sa voisi toisin kuvitel­la): https://www.ocregister.com/2017/09/14/you-may-not-believe-it-but-the-number-of-california-wildfires-has-been-going-down/

      “In a year that is already being called one of the worst ever for wild­fires in the west­ern Unit­ed States, there is anoth­er fact that some may find remark­able: For near­ly 40 years, the num­ber of wild­fires in Cal­i­for­nia has been declining.

      “The claim com­mon­ly made in research papers and the media that fire activ­i­ty is increas­ing through­out the west­ern USA is cer­tain­ly an over-state­ment,” wrote the authors.”

  12. O.S:” pahem­mal­la turpeel­la ” Tästä on puhut­tu aikaisem­minkin, turve uusi­u­tuu kivi­hi­ili ei. Se on biologi­nen fak­ta, jon­ka lain­säädän­tö ja pelin poli­ti­ik­ka on mustapessyt.

    Nyt Soin­in­vaara on päässyt oikeille jäjille :“hiili- tai turvevoiman sulkem­i­nen Suomes­sa ei vähen­nä globaale­ja päästöjä lainkaan,”
    Vihreät tekevät Suomes­sa poli­ti­ikkaa ympäristöa­sioil­la, joil­la ei ole maa­pal­lon mit­takaavas­sa mitään vaiku­tus­ta. He halu­a­vat kieltää meiltä kaiken koti­maisen bioen­er­gian käytön perustellen sitä globaaleil­la ilmas­to­vaiku­tuk­sil­la. Aja­tus, että Suomen esimerkin mukaises­ti suur­val­lat luopuisi­vat jostakin omas­ta fos­si­ilis­es­ta ener­gias­ta, on absurdi.

    Se on yhtä jär­jetön , kuin suo­ma­lais­ten rauhanak­tivistien iki­aikainen tavoite koti­maan täy­del­lis­es­tä aseis­tari­isun­nas­ta, jota suur­val­lat sit­ten seu­raisi­vat intopiukkana.

    O.S:“Toivottavaa olisi, että päästöoikeuk­sien hin­ta nousisi oikein kun­nol­la, jon­nekin 50 euron tietämille. Niis­sä olois­sa tosin koti­mainen hiilikiel­to muut­tuisi sekä tarpeet­tomak­si että hyödyttömäksi. ”

    Tuo on kan­natet­ta­va aja­tus. Tuo malli voitaisi­in ottaa Suomes­sa käyt­töön siten, että kaupunkiseu­tu­jen hiilipäästöt las­ket­taisi­in tapausko­htais­es­ti ja maaseudulle mak­set­taisi­in tuon hiilen sidon­nas­ta taulukon mukainen kor­vaus. Exelit laulamaan.

    1. Voisi olla oikein hyvä mak­saa hiik­len­si­d­on­nas­ta kor­vaus met­sän­o­mis­ta­jille. Sil­loin tietysti puun kor­ju­us­ta vas­taavasti las­d­kutet­taisi­in. Eloi jos hiileä sitoutuu enem­män kuin satoa kor­jataan, jää plus­salle ja päinvastoin.

      1. Myös puu­rak­en­tamiselle voisi samal­la perus­teel­la mak­saa hiilen sit­o­mis­es­ta, mikä voisi muut­taa koti­maista met­sä­te­ol­lisu­ut­ta sel­l­unkeitos­ta enem­män saha­puoelle. Käytän­nössä hyvästä raken­nus­pu­us­ta saisi sil­loin parem­man hin­nan kuin vuo­den parin sisäl­lä jät­teek­si menevästä kuitupuusta.

      2. Se tuki olisi nyky­isil­lä päästöoikeu­den­hin­noil­la kai noin 30 €/puutonni. Ei se kustannusrakenne3tta niin hirveästi muut­taisi, mut­tä lisänä rik­ka rokas­sa. Swe­ment­ti­te­ol­lisu­us kai mak­saa päästöistään eikä saa kor­vauys­ta siitä, että betoni­ta­lo imee osit­tain hiilid­iok­sidia takaisin ilmake­hästä ennen murenemistaan.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Voisi olla oikein hyvä mak­saa hiik­len­si­d­on­nas­ta kor­vaus met­sän­o­mis­ta­jille. Sil­loin tietysti puun kor­ju­us­ta vas­taavasti las­d­kutet­taisi­in. Eloi jos hiileä sitoutuu enem­män kuin satoa kor­jataan, jää plus­salle ja päinvastoin.

        Kyl­lä ja täy­tyy myös huomioi­da maaaperään ja juuris­toon sitoutunut hiili. Se jää edelleen met­sän poh­jaan. Pel­tovil­je­lyn kohdal­la tulisi toimia samoin ja olisi huomioita­va myös ns. ekol­o­giset alat , jot­ka ovat vil­je­lyn ulkop­uolel­la. Näitä oli­si­vat mon­imuo­toiset puuryh­mät, ‑kujan­teet, niityt ja tilo­jen ympäril­lä ole­vat hoita­mat­tomat viheralueet.

      4. Osmo, kun ratkaisu tun­tuu ole­van noin suo­ravi­ivainen ja help­po, niin miten selität sen, että eri ter­veyskeskusten välil­lä on niin suuria tehokku­usero­ja. Itse uskon, että siinä on kyse johtamis­es­ta. Kyl­lä minä kiin­nit­täisin huomio­ta myös sen kun­toon­saamiseen, enkä luot­taisi pelkkään resurssien lisäämiseen. Ja sit­ten on tietenkin vielä se, miten th-jär­jestelmämme selviää tule­vaisu­u­den ikään­tymishaasteista ja pri­or­isoin­tion­gelmista. Vähän epäilen, että ei tämä ongel­ma ole aivan niin helpol­la ratkaistu kuin mitä annat ymmärtää. Sekin ihme­tyt­tää, että mik­si niin moni hal­li­tus on kymme­nen vuo­den ajan pitänyt niin tärkeänä yrit­tää ratkaista tätä ongel­maa? Oletko sitä mieltä, että siinä on oltu koko ajan ja yli koko puolueken­tän vääril­lä jäljillä?

      5. Osmo Soin­in­vaara: Sil­loin tietysti puun kor­ju­us­ta vas­taavasti lasdkutettaisiin. 

        Vai olisiko niin, että vapaae­htoisen hiilen­si­d­on­nan päät­tyessä omis­ta­ja ei ole mis­tään kor­vausvelvolli­nen ? Myöskin puun lop­pukäyt­tö ratkaisee. Rak­en­tamiseen käytet­ty puu jää hiili­varas­tok­si. O.S:n hiiliv­ero­ma­lli toteutet­tuna lisäsi avohakkuita.

      6. Eemil: Vai olisiko niin, että vapaae­htoisen hiilen­si­d­on­nan päät­tyessä omis­ta­ja ei ole mis­tään korvausvelvollinen ?

        Annas mä arvaan.
        1. Hiilen­si­d­on­nas­ta (siis puun kasvus­ta) pitäisi mak­saa hiilibonusta
        2. Puun kaatamis­es­ta ei kuitenkaan pitäisi laskut­taa mitään
        3. Puun poltolle pitäisi var­maan mak­saa tukea, kos­ka met­sä sitoo hiiltä.

        Näinkö? Että mitä tahasaa tekeekään, aina met­sän­o­mis­ta­jalle val­tion tukea?

      7. Osmo Soin­in­vaara:
        Voisi olla oikein hyvä mak­saa hiik­len­si­d­on­nas­ta kor­vaus met­sän­o­mis­ta­jille. Sil­loin tietysti puun kor­ju­us­ta vas­taavasti las­d­kutet­taisi­in. Eloi jos hiileä sitoutuu enem­män kuin satoa kor­jataan, jää plus­salle ja päinvastoin.

        Kyl­lä: hiilen­si­d­on­nas­ta tulisi mak­saa kor­vaus sito­jalle eli metsänomistajalle.

        Ei: puun kor­ju­us­ta ei tule laskut­taa met­sän­o­mis­ta­jaa, kos­ka kor­juu ei vapau­ta hiiltä. Puun polt­tamis­es­ta tulee laskut­taa polttajaa.

      8. Olemme kuitenkin samaa mieltä siitä, että jos hiilen sidon­nas­ta mak­se­taan, pitää myös puun käytöstä laskut­taa, kun hiili vapau­tuu. Tässä pääsem­mek­lin sit­ten siihen, että polt­top­u­us­ta mak­se­taan enem­män päästöoikeuk­sia kuin kivi­hi­ilen, kos­ka ener­giayk­sikköä kohden hiilid­iok­sidipäästöt ovat selvästi suurem­mat, jopa suurem­mat kuin turpeel­la. Yksinker­tais­in­ta kuitenkin olisi per­iä mak­su puun kor­ju­u­vai­heessa, kos­ka ilmake­hään se puun hiili joka tapauk­ses­sa päätyy.

      9. Osmo Soin­in­vaara:
        Yksinker­tais­in­ta kuitenkin olisi per­iä mak­su puun kor­ju­u­vai­heessa, kos­ka ilmake­hään se puun hiili joka tapauk­ses­sa päätyy.

        Kyl­lä, voidaan laskut­taa kor­jaus­vai­heessakin, jos tiede­tään, ettei puu mene raken­nuk­si­in, huonekalui­hin tms., joista hiili vapau­tunee vas­ta sato­jen vuosien kuluttua.

        Voimakas insen­ti­ivi hiilin­ielu­jen kas­vat­tamiseen ja ylläpitämiseen tulisi luo­da, jos uskomme hiilipäästö­jen ole­van ratkai­se­va tek­i­jä nopeas­sa ilmastonmuutoksessa.

      10. O.S:“polttopuusta mak­se­taan enem­män päästöoikeuk­sia kuin kivi­hi­ilen, kos­ka ener­giayk­sikköä kohden hiilid­iok­sidipäästöt ovat selvästi suuremmat,”

        Mut­ta oikea lasku­ta­pa tuleee johtaa siitä paljonko bio­mas­saa on sitoutunut polt­toaineyk­sikköön. Ja siitä johdet­tu hiilen määrä on se, mikä vapau­tuu poltet­taes­sa ilmakehään ?

        “raken­nuk­si­in, huonekalui­hin tms., joista hiili vapau­tunee vas­ta sato­jen vuosien kuluttua.”

        Peukku, juuri noin. Tämä taasen johtaa siihen, että avo­hakku­ut lisään­tyvät, kos­ka tukeista saa vielä entistäkin parem­man hin­nan ver­rat­tuna kuitupu­uhun. Poltet­tavas­sa puus­sa ole­va hiiliv­ero lisää taas puun­tuon­tia Venäjältä, kos­ka se on kaik­ista halvinta.

        O.S:” Yksinker­tais­in­ta kuitenkin olisi per­iä mak­su puun kor­ju­u­vai­heessa, kos­ka ilmake­hään se puun hiili joka tapauk­ses­sa päätyy.”

        Tämä on taas tätä alku­tuot­ta­jan riis­toa. Met­sän­o­mis­ta­ja ostaa taimet, laiku­tuk­sen, istu­tuk­sen (tai itse), ensi­har­ven­taa, lan­noit­taa, ojit­taa, mak­saa tien­teon /ylläpidon, taas har­ven­taa … Tekee siis paljon toimen­piteitä, joil­la met­sän kasvu (lue hiilen­si­d­on­ta) on opti­maa­li­nen. Saa siis mah­dol­lis­es­ti kor­vauk­sen tästä hiilen­si­d­on­nas­ta, mut­ta joutuu mak­samaan sen takaisin , kun myy puun .Osta­ja hukkaa varas­toituneen hiilen, mut­ta hiilen sito­ja mak­saa viulut.

        Tämä malli on juuri sitä alku­tuot­ta­jan kyykyt­tämistä , jota tapah­tuu maa- ja met­sä­taloudessa. Vaik­ka puun­tuot­ta­ja saisi hiilen­si­d­on­tako­r­vauk­sen pitää itse, niin käytän­nössä se ohjau­tuu puun hyö­dyn­tämisketjun yläpäähän. Kas näin se menee: Puun osta­ja mak­saa puus­ta juuri sen ver­ran vähem­män , kuin hiilen­si­d­on­tako­r­vaus on. Se saa siis parem­man kat­teen, jon­ka avul­la voi mak­saa parem­pia palkko­ja ja osinko­ja . Tämä on sitä, mitä Soin­in­vaara kut­suu arvon­lisäyk­sek­si kaupunkipaikko­jen työpaikoissa.

        Näin­hän käy kaikkien val­tion tukien kohdal­la, asunto‑, maat­alous, jne. tuet. Eikä tässä vielä kaik­ki. Jos täl­lainen hiilen­si­d­on­ta­malli toteutet­taisi­in, niin se toteut­tamiseen tarvit­taisi­in virkakoneis­to. Ja voilaa, työ­paikko­ja sataisi ely-keskuk­si­in ja keskusvi­ras­to Helsinki­in. Ikili­ikku­ja on keksitty !

      11. Eemil: Jos met­sähak­keen poltos­ta joutuu mak­samaan päästöoikeuk­sia 100 €/kuutio, on metwsän myyjän kannal­ta aivan sama, mis­sä vai­heessa se 100 € mak­se­taan. Jos osta­jan on se mak­set­ta­va, hän mak­saa hak­kees­d­ta 100 € vähemmän.

      12. Osmo Soin­in­vaara: Jos met­sähak­keen poltos­ta joutuu mak­samaan päästöoikeuk­sia 100 €/kuutio, on metwsän myyjän kannal­ta aivan sama, mis­sä vai­heessa se 100 € mak­se­taan. Jos osta­jan on se mak­set­ta­va, hän mak­saa hak­kees­d­ta 100 € vähemmän.

        Tuo­ta­han juuri tarkoitin, puun­tuot­ta­ja tekee työn ja panos­tuk­set, mut­ta rav­in­toketjun yläpää kor­jaa potin. Ts. hak­keen osta­ja saa päästö­mak­sun lompsaansa. 

        Mitäs­san­otte , onko oikein, että met­sän­o­mis­ta­ja tekee työt, ostaa panos­tuk­set, mut­ta mak­saa siitä annetun kor­vauk­sen takaisin ?

      13. Eemil. Jos hiilen sidon­nas­ta mak­se­taan, täy­tyy myös sido­tun hiilen vapaut­tamis­es­ta mak­saa ja tehdään se miten tahansa, se vähen­tää poltet­tavas­ta puus­ta mak­set­tavaa hintaa.

      14. Osmo Soin­in­vaara:
        Eemil. Jos hiilen sidon­nas­ta mak­se­taan, täy­tyy myös sido­tun hiilen vapaut­tamis­es­ta mak­saa ja tehdään se miten tahansa, se vähen­tää poltet­tavas­ta puus­ta mak­set­tavaa hintaa.

        Miten olet ajatel­lut tuon hiilen­si­d­on­ta mak­sun suh­teut­taa met­sän ikään? Aukkoon syn­tyvä uusi met­sä sitoo hiiltä noin 70–80 vuot­ta (etelä-Suo­mi), jon­ka jäl­keen koske­mat­tomas­sa met­sässä kuolee (lahoaa) puu­ta yhtää paljon kuin kas­vaa. Van­ha met­sä siis ei ole hiilin­ielu vaan hiilineu­traali. Mak­set­taisi­inko hiilen­si­d­on­nas­ta vain nuori­in talousmetsiin?

      15. Mak­set­taisi­inko hiilen­si­d­on­nas­ta vain nuori­in talousmetsiin?

        Kysy Eemeliltä. Hän tätä sit­o­mis­palkkio­ta esit­ti. Ymmärtääk­seni tuon toteut­tqami­nen olisi todel­la hankalaa.

      16. Osmo Soin­in­vaara: Kysy Eemeliltä. Hän tätä sit­o­mis­palkkio­ta esit­ti. Ymmärtääk­seni tuon toteut­tqami­nen olisi todel­la hankalaa.

        Nyky­isin on, tule­vaisu­udessa ei vält­tämät­tä. Sateli­it­tien mit­taus­tarkku­us alkaa kai läh­estyä yhtä aaria, hehtaarin luokkaa se on jo ollut pitkään. 

        Help­po ratkaisu olisi tehdä p.o. jär­jestelystä määräaikainen, esim 60 vuot­ta, ja jär­jeste­ly pitäisi määritel­lä uud­estaan esim. 15 v ennen jak­son päät­tymistä. Tietokan­to­jen kap­a­siteetin kasvu on myös vääjäämätön­tä, ja ilmas­to­muu­tok­ses­ta tiedet­täisi­in 50 vuo­den päästä enemmän.

        Jos CO2 sit­o­mis­es­ta mak­se­taan met­sä­maan omis­ta­jille, CO2 päästöistä pitäisi mak­saa puolestaan ja nimeno­maan puu­raakaainet­ta käyt­tävän tuotan­to­laitok­sen por­tilla. Sahan ja raken­nelevyte­htaan por­tilla vähän, sel­lu- ja puuhiokete­htaan por­tilla enem­män ja läm­pölaitok­sen por­tilla eniten. Sivu­vir­roillekin tuli­si­vat sil­loin oikeu­den­mukaisem­mat mak­sut. Esim. haket­ta kai voi käyt­tää sekä raken­nelevy­jen, sel­l­un että ener­gian tuotantoon.

        Esille tul­lut aja­tus on ylipäätän­sä mie­lenki­in­toinen. Jonkun kan­nat­taisi ryhtyä ajatuk­sen “mes­tarik­si” ja viedä se Brys­seli­in, sil­lä sieltä saat­taisi syn­tyä vas­takaikua. Met­sän eteläi­nen kasvunopeus, siis CO2 sidon­ta on suuri, ja ainakin län­tisessä Kes­ki-Euroopas­sa mainit­ta­va osa runk­op­u­us­ta käytetään sahoil­la, siis raken­nus­ma­te­ri­aali­na, mut­ta myös huonekalu­jen ja pin­to­jen valmistukseen. 

        Aikoinaan siel­lä töitä tehdessäni oli haus­ka nähdä kuor­ma-auto­jen lavoille las­tat­tu­ja sahat­tu­ja ja niputet­tu­ja runk­o­ja, jois­sa kus­sakin lankut ja lau­dat oli pysty- ja vaa­ka rimoin jaet­tu alku­peräisen run­gon muo­toon. En tiedä, mitkä menet­te­lyn syväl­liset tavoit­teet oli­vat, mut­ta siinä ainakin syyku­viot säilyivät.
        En ole vielä näh­nyt samaa Suomessa.

      17. Tapio:
        Jonkun kan­nat­taisi ryhtyä ajatuk­sen “mes­tarik­si” ja viedä se Brys­seli­in, sil­lä sieltä saat­taisi syn­tyä vastakaikua. 

        Hiilin­ieu­luista mak­sami­nen kan­nus­taisi niiden kas­vat­tamiseen ja ylläpitämiseen ja olisi sik­si järkevää, jos net­to­hi­ilipäästöjä halu­taan pienemmiksi.

        Mut­ta pelkään, että aja­tus ei saa vas­takaikua, kos­ka se ei ole sitä saanut tähänkään men­nessä. Syy lie­nee se, että nieluista mak­sami­nen hyödyt­täisi niitä, joil­la nielu­ja on run­saasti, ja mah­dol­lis­es­ti jopa hie­man hait­taisi niitä, joil­la nielu­ja ei juurikaan ole. Ne, joil­la nielu­ja on vähän, mielel­lään sosial­isoi­vat EU-jäsen­maid­en nielut yhteiseen kas­saan. Sik­si nielu­jen pienen­tämis­es­tä sen­tään saate­taan sakottaa.

      18. Tot­ta. Ajatuk­se­nani oli, että jos sidon­ta­palkkio riip­puu met­sän kasvukyvys­tä esim. kiin­nit­tämäl­lä se kasvu­vyöhykkeisi­in, ja päästö­mak­su kor­jatun puun käytöstä, kan­nus­timet met­sän kas­vatuk­seen Kes­ki-Euroopas­sa lisään­ty­i­sivät. Siel­lähän met­sä kas­vaa ainakin kak­si ker­taa nopeam­min kuin Suomes­sa, ja merkit­tävä osa puus­ta käytetään rakennemateriaaleina.

      19. Tapio:
        Totta.Ajatuksenani oli, että jos sidon­ta­palkkio riip­puu met­sän kasvukyvys­tä esim. kiin­nit­tämäl­lä se kasvu­vyöhykkeisi­in, ja päästö­mak­su kor­jatun puun käytöstä, kan­nus­timet met­sän kas­vatuk­seen Kes­ki-Euroopas­sa lisään­ty­i­sivät. Siel­lähän met­sä kas­vaa ainakin kak­si ker­taa nopeam­min kuin Suomes­sa, ja merkit­tävä osa puus­ta käytetään rakennemateriaaleina.

        Meneekö pikkaisen vaikeak­si? Yleisem­min val­tion sekaan­tu­mi­nen tuol­laiseen on kohtu­ullisen huono idea. Tämä kuu­luu samaan luokkaan sähköpyöräavus­tusten ja autovero­jen kanssa.

      20. Kalle: Meneekö pikkaisen vaikeak­si? Yleisem­min val­tion sekaan­tu­mi­nen tuol­laiseen on kohtu­ullisen huono idea. Tämä kuu­luu samaan luokkaan sähköpyöräavus­tusten ja autovero­jen kanssa.

        EU on jo sekaan­tunut nieluku­vioon LULUCF:n nimel­lä. Sidontapalkkio+päästömaksu saat­taisi viedä asi­aa tas­apain­oisem­min eteenpäin.

      21. Tapio: kan­nus­timet met­sän kas­vatuk­seen Kes­ki-Euroopas­sa lisääntyisivät. 

        Ratkai­se­vaa on se, miten sidon­ta­palkkio kap­i­tal­isoituu met­sä­maan arvoon. Met­sä­maan arvo var­masti nousee Kes­ki-Euroopas­sa mut­ta niin se nousee myös Suomessakin.

        – Joten kil­pailu käytäisi­inkin Kes­ki-Euroopan sisäl­lä maankäytön eri­lais­ten vai­h­toe­hto­jen välil­lä. Esimerkik­si maat­alous vs. metsätalous.

      22. K‑Veikko

        Aina kun [metsä]maan arvo nousee, joku menet­tää vas­taa­van määrän var­al­lisu­ut­ta jos­sain muual­la kansan­taloudessa. Esimerkik­si gryn­deri mak­saakin maas­ta enem­män kuin olisi mak­sanut ilman arvon nousua.

        Sil­loin, kun poli­it­tis­es­ti tue­taan maan arvon nousemista (vaik­ka ilmas­to­tuki­aisil­la) on se kuin jakaisi ilmaisia lounai­ta maan nyky­isille omis­ta­jille. Vain veron­mak­sa­jat köyhtyvät.

        – Sit­ten kansan­talouden [inflaatio]laskelmissa olete­taan, että veron­mak­sa­jat itse halu­si­vat käyt­tää rahansa [metsän]omistajien ilmaisi­in lounaisi­in, että vain kulu­tus­tot­tumuk­set muut­tui­v­at, että he vain osti­vat enem­män palvelu­ja kansan­taloud­es­ta (kuten raikas­ta ilmaa). — Ja näin laskelmil­la osoite­taan kuin­ka kaik­ki tuli­vat rikkaamiksi!

    2. eemil: Tästä on puhut­tu aikaisem­minkin, turve uusi­u­tuu kivi­hi­ili ei. 

      Jos turpeen nos­to ei jotenkin nopeu­ta hiilen sitou­tu­mista turvesuo­hon, on turpeen­polton net­topäästö silti vähin­tään sen ver­ran kuin voimalaitok­sen pii­pus­ta tulee. Uusi­u­tu­mi­nen ei muu­ta sitä seikkaa.

  13. Maakaa­sun hiilid­iok­sidipäästöt ovat selvästi pienem­mät kuin kivi­hi­ilen. Maakaa­su on teknis­es­ti help­po polt­toaine, ja kun maakaa­su­verkko ulot­tuu Helsin­gin läm­pökeskuk­si­in, siitä tulee var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto kivi­hi­ilen kor­vaa­jana. Hait­ta­puole­na on maakaa­sun erit­täin korkea hin­ta varsinkin läm­mi­tyspolt­toaineena, kos­ka hin­ta on tehosidonnainen.

    Päät­täjiä korkea hin­ta ei huo­le­ta, kos­ka kaik­ki kus­tan­nuk­set voi per­iä suo­raan asukkail­ta, ei tarvitse mak­saa kaupun­gin kas­sas­ta. Silti toivoisin, että päät­täjät eivät hirt­täy­ty­isi maakaa­su­un, jos­ta myöhem­min irti pääsy olisi tuskallista. Olisi parem­pi pyrk­iä kestävään ratkaisu­un. Ensin lisäaikaa nyky­isille voimalaitok­sille, jot­ta kor­vaa­vat ratkaisut saataisi­in valmi­im­mik­si. Tat­tarisuon tapaista sekoilua tuskin kukaan kaipaa.

    1. Veikko Kekko­nen:
      Maakaa­sun hiilid­iok­sidipäästöt ovat selvästi pienem­mät kuin kivi­hi­ilen. Maakaa­su on teknis­es­ti help­po polt­toaine, ja kun maakaa­su­verkko ulot­tuu Helsin­gin läm­pökeskuk­si­in, siitä tulee var­teenotet­ta­va vai­h­toe­hto kivi­hi­ilen kor­vaa­jana. Hait­ta­puole­na on maakaa­sun erit­täin korkea hin­ta varsinkin läm­mi­tyspolt­toaineena, kos­ka hin­ta on tehosidonnainen.

      Päät­täjiä korkea hin­ta ei huo­le­ta, kos­ka kaik­ki kus­tan­nuk­set voi per­iä suo­raan asukkail­ta, ei tarvitse mak­saa kaupun­gin kas­sas­ta. Silti toivoisin, että päät­täjät eivät hirt­täy­ty­isi maakaa­su­un, jos­ta myöhem­min irti pääsy olisi tuskallista. Olisi parem­pi pyrk­iä kestävään ratkaisu­un. Ensin lisäaikaa nyky­isille voimalaitok­sille, jot­ta kor­vaa­vat ratkaisut saataisi­in valmi­im­mik­si. Tat­tarisuon tapaista sekoilua tuskin kukaan kaipaa.

      Maakaa­su on ongel­malli­nen tur­val­lisu­us­poli­it­ti­sista syistä. Sel­l­aista ratkaisua ei voi hyväksyä, jos­sa olemme venäläisen ener­gian varassa.

      1. Maakaa­su on ongel­malli­nen tur­val­lisu­us­poli­it­ti­sista syistä. Sel­l­aista ratkaisua ei voi hyväksyä, jos­sa olemme venäläisen ener­gian varassa.

        On tarkoi­tus vetää Suomeen maakaa­suput­ki Viros­ta, jol­la saadaan yhteys muuhun EU:n kaa­su­verkkon. Siinä tul­laan tuskin kul­jet­ta­maan kaa­sua mihinkään suun­taan, mut­ta se tulee hillit­semään kaa­sun hinnannousua.

      2. Osmo Soin­in­vaara: On tarkoi­tus vetää Suomeen maakaa­suput­ki Viros­ta, jol­la saadaan yhteys muuhun EU:n kaa­su­verkkon. Siinä tul­laan tuskin kul­jet­ta­maan kaa­sua mihinkään suun­taan, mut­ta se tulee hillit­semään kaa­sun hinnannousua.

        Koskas sieltä Saha­ras­ta alkaa tul­la HVDC-aurinkosähköä?

      3. Ilmeis­es­ti min­is­teri Tiilikaista alkoi hirvit­tää aikaiste­tun kivi­hi­ilikiel­lon seu­rauk­set, kun hän ryhtyi liput­ta­maan maakaa­sun puoles­ta. Olisi­han se varsin kur­jaa, jos Helsingistä lop­puisi läm­pö, joten jotain olisi saata­va tilalle ja pian. Maakaa­sul­la se onnis­tu­isi, ja helsinkiläiset mak­saisi­vat viu­lun. Val­takun­nas­sa kaik­ki hyvin.

      4. Tiilikainen vain kor­jaa hal­li­tuk­sen mokaa. Menivät nimit­täin nos­ta­maan maakaa­sun veroa suh­teessa kivi­hi­ilen veroon. Helsinkiä ei voi kuitenkaan tehdä liian riip­pu­vaisek­si maakaa­sus­ta niin kauan kun sitä tulee vain yhdestä suunnasta.

  14. O.S:“Jos osta­jan on se mak­set­ta­va, hän mak­saa hak­kees­d­ta 100 € vähemmän.”

    Juuri noin se menee aina alku­tuotan­non kohdal­la. Nyt pitää jatkaa pon­nis­telui­ta epäreilu­jen kaup­pat­apo­jen kitkemisessä. Maaat­alouden kohdal­la se kos­kee kau­pan (S ja K) monop­o­liase­man mur­tamista, kos­ka vapaa kil­pailu ei hoi­da asi­aa kohdalleen. Toisek­seen ruuan­tuotan­to on palvelu, joka sisältää paljon muitakin ulot­tuvuuk­sia kuin ruuan raa­ka-aineet. (vrt. aik. keskusteluketjut)

    Nytkin näyt­tää ole­van vaarana nähdä hiilen sidon­ta pelkkänä raa­ka-aineen tuot­tamise­na (puu). Sidon­taan liit­tyy paljon muu­takin, kuten kaupunkien hiil­i­hävikin neu­traloin­ti, met­sien tuot­ta­mat ekosys­teemi­palve­lut jne. Met­sänvil­je­lyn kus­tan­nuk­set tapah­tu­vat tuot­ta­jata­sol­la, joten myös met­sän tulovir­roista kuu­luu oikeu­den­mukainen osu­us sille, joka tekee suurim­man työn.

  15. Olli Saresoja:“Jos turpeen nos­to ei jotenkin nopeu­ta hiilen sitou­tu­mista turvesuo­hon, on turpeen­polton net­topäästö silti vähin­tään sen ver­ran kuin voimalaitok­sen pii­pus­ta tulee. Uusi­u­tu­mi­nen ei muu­ta sitä seikkaa.” 

    Suomen soiden ja turve­maid­en pin­ta-ala on 9,3 miljoon­aa hehtaaria, mikä on noin 29 pros­ent­tia Suomen maap­in­ta-alas­ta. Turve­tuotan­non ja tuotan­non valmis­telun piiris­sä on noin 0,07 miljoon­aa hehtaaria. (Ympäristö.fi)

    Joten hie­man suh­teel­lisu­u­den­ta­jua kehiin.

Vastaa käyttäjälle Eemil Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.