_

Puheeni valtuustossa kaupungin tilinpäätöksestä

Tämä on aivan ihmeellinen tilinpäätös. Rahaa on niin että ranteita pakottaa. Valitettavasti myös valtiovalta on huomannut tämän, onhan valtiolla keinonsa ulosmitata rahaa niiltä, jotka hoitavat asiansa hyvin – mikä tietysti motivoi hoitamaan asiansa huonosti.

Meidän kannattaa ymmärtää – ja kertoa se myös ahneelle valtiolle ­–että tämä voimakkaasti ylijäämäinen talous on peräisin yhdestä yrityksestä, Supercellistä ja sen omistajista, jotka maksavat rehellisesti veronsa huikeista tuloistaan. Katsokaa vain keskitulon nousua Jätkäsaaressa.

Itse Supercellin ohella poikkeuksellisen hyvät yhteisöverotuotot johtuvat japanilaisesta yrityksestä, joka on investoinut Supercelliin ja pieneen toimistoon Kalasatamassa. Yhtiö on tehnyt noin miljardin euron myyntivoiton Supercellin osakkeilla ja on maksanut siitä yhteisöveron Suomeen ja Helsinkiin.

Ei Supercell aina tee tuollaista tulosta. Eikä tuo japanilainen yritys kirjaa joka vuosi tuollaisia myyntivoittoa. Tätä rahasadetta kestää yhteisöverojen tilityskäytäntöjen vuoksi kolme vuotta ja sitten se loppuu.

Tämä tilapäinen rahatulva kannattaa käyttää investointeihin. Onhan meillä korjausvelkaa noin miljardi. Ei kuitenkaan heti tänä vuonna vaan panna rahat jemmaan ja investoida myöhemmin kahdesta syystä: 1) Investoinnit kannattaa suunnitella ennen kuin ne toteutetaan, eikä suunnitelmia ole ja 2) nyt rakennusala on ylikuumentunut. Noususuhdanne ei kuitenkaan kestä kauan. Siksi nyt kannattaa suunnitella nuo korjausinvestoinnit toteutettavaksi sitten kun laskusuhdanne taas onnistuu yllättämän talousennustajat.

Meidän kannattaa käyttää rahaa myös asuinympäristön kohentamiseen. Muihin vastaaviin kaupunkeihin verrattuna Helsinki on rähjäinen. Erityisesti jalkakäytävät on päällystetty rumalla paikatulla asfaltilla kun muualla käytetään kaunista laatoitusta. Julkisen tilan kohentaminen saattaa hyvinkin maksaa itsensä. En nyt perustele tätä sen enempää, jotta naapurikaupungit eivät älähtäisi ja syyttäisi hyvien veronmaksajien rohmuamisesta.

Eräästä asiasta haluan sanoa kirjanpitokäytännöstämme, joka toki en tehty niin kuin kunnan pitää tilinpäätöksensä tehdä.

Kun me laajennamme kaupunkia ja muutamme raakamaata tonttimaaksi, maan arvon nousu näkyy tulona, jos myymme tontin, mutta ei näy, jos vuokraamme tontin. Jos nostaisimme maan arvoa tilinpäätöksessä, kun sen arvo oikeasti nousee, asuntotuotantoon suunnatut investoinnit näyttäisivät paljon kannattavammilta – ne näyttäisivät niin kannattavilta kuin ne ovat.

Muuten olen sitä mieltä, että Helsingin kannattaisi kiihdyttää asuntotuotantoa.

 

 

20 thoughts on “Puheeni valtuustossa kaupungin tilinpäätöksestä

  1. Maakuntauudistus on ilmeisesti myös huomattava lisärahanlähde Helsingille juuri yhteisöveron osalta. Mutta ei niinkään muille pk-seudun kunnille. Maakuntien Tilakeskus saattaa jatkossa olla maan yksi suurimmista yhteisöveronmaksajista. Sen kotipaikka on Helsinki. Maakuntauudistuksen yhteydessä on perustettu tai ollaan perustamassa monia muitakin maakuntien yhteisiä asioita hoitavia yhtiöitä nimenomaan Helsinkiin.

    Solidiumkin tuottanee tältä vuodelta taas ihan hyvin verotuloja Helsinkiin. Valtio myi hiljattain mm. Stora Enson omistuksiaan. Helsinki saa miljoonia euroja vuosittain (30 % tuon valtion pörssiomaisuuksia hoitavan holding-yhtiön yhteisöverotuloista) mm. sen takia, että valtionomaisuuden hoitoyhtiön toimisto, jossa sijoituksia seurataan, ovat Helsingissä. Tänä vuonna on luotu Vake Oy, jonka kotipaikaksi on myös merkattu Helsinki, ja joka tulee oletettavasti lisäämään pysyvästi Helsingin yhteisöverotuloja.

    Valtion omaisuuden yhtiöittäminen tarkoittaa käytännössä tulonsiirtoa yhtiöiden toimipistepaikkakunnille, koska yhtiömuodossa valtion omaisuutta hallinnoitaessa maksetaan yhteisöveroa yhtiöiden toimipaikkakunnille, kun taas valtion suoran omistamisen tapauksessa kunnat eivät pääse verottamaan valtiota esimerkiksimyyntivoitoista/valtionomaisuuden arvonnoususta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. komm:
      Solidiumkin tuottanee tältä vuodelta taas ihan hyvin verotuloja Helsinkiin. Valtio myi hiljattain mm. Stora Enson omistuksiaan. Helsinki saa miljoonia euroja vuosittain (30 % tuon valtion pörssiomaisuuksia hoitavan holding-yhtiön yhteisöverotuloista) mm. sen takia, että valtionomaisuuden hoitoyhtiön toimisto, jossa sijoituksia seurataan, ovat Helsingissä. Tänä vuonna on luotu Vake Oy, jonka kotipaikaksi on myös merkattu Helsinki, ja joka tulee oletettavasti lisäämään pysyvästi Helsingin yhteisöverotuloja.

      Omistukset on siirretty Solidiumiin kirjanpitoarvoistaan, ja eivät kaikki ole voitollisia. Yhteisöveroa saadaan ainoastaan voitollisista myynneistä, ja yhteisövero on 20 %. Tästä 30 % on vain 6 % tuotosta. Vaikka Solidium saisi arvonnousua sata miljoonaa, tämä olisi vain 6 miljoonan verotulo kaupungille (tavallinen veron tuotto n. 400 Meur/v).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Krtek: Omistukset on siirretty Solidiumiin kirjanpitoarvoistaan, ja eivät kaikki ole voitollisia. Yhteisöveroa saadaan ainoastaan voitollisista myynneistä, ja yhteisövero on 20 %. Tästä 30 % on vain 6 % tuotosta. Vaikka Solidium saisi arvonnousua sata miljoonaa, tämä olisi vain 6 miljoonan verotulo kaupungille (tavallinen veron tuotto n. 400 Meur/v).

        Vertailukohta 100 miljoonaa euroa “vaikka”-lauseessa on alhainen, ottaen huomioon esimerkiksi sen, että vuonna 2017 Solidiumin omistusten arvo kohosi 100 miljoonan sijaan noin 1000 miljoonalla eurolla. Verotettava tulos on kuitenkin eri asia kuin taloudellinen tulos ja sekin on eri asia kuin arvonnousu. Verotettavaksi arvonnousut tulevat vasta sitten, kun omaisuutta myydään. Solidiumin tähän astinen ennätys on ollut 80 miljoonan euron yhteisöverojen maksaminen yhtenä vuotena. Siitä noin kolmannes päätyi tulonsiirtona Helsingin kaupungille. Solidiumin salkussa on tällä hetkellä useita miljardeja euroja sellaista arvonnousua, joka realisoituu myyntivoittona 40 prosentin hankintamenoon liittyvin verovähennyksin sitten, kun yhtiö osakkeitaan myy.

        Solidiumin osakesalkun kokonaisarvo oli viime vuoden lopussa 8,5 miljardia euroa ja tällä hetkellä se on kai jo lähempänä 10 miljardia euroa. Pääoman määrä on keskeinen tekijä pääomasijoitustoiminnan tuloksentekokyvyn kannalta. Vaikka yhtiö ei saisi kuin 2 prosentin tuottoa pääomalleen, sitäkin kertyisi 10 miljardin euron pääomalla jo 200 miljoonaa euroa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. komm: Solidiumin salkussa on tällä hetkellä useita miljardeja euroja sellaista arvonnousua, joka realisoituu myyntivoittona 40 prosentin hankintamenoon liittyvin verovähennyksin sitten, kun yhtiö osakkeitaan myy.

        Tarkoitatko tuolla 40%:n hankintameno-olettamaa? Voiko Solidium käyttää hankintameno-olettamaa? Verottajan sivuilla sanotaan, että hankintameno-olettamaa voisi käyttää vain luonnollinen henkilö, kuolinpesä tai yhteisetuus.

        https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48928/luovutusvoiton_maaran_laskemine/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Yleensä pääkaupunkiseudun ja muiden vauraiden aluiden kuntapäättäjät puhuvat “asiansa hyvin hoitaneista kunnista” hyvien tilinpäätösten äärellä vaikka kyse on luonnollisista ja yleisistä syistä johtuvan väestö- ja elinkeinorakenteen seurauksista. Toisin sanoen rintamaiden kunta kestää huononkin johdon, aikansa.

    Aiemmin Helen on tuottanut ainakin yhden prosenttiyksikön alennuksen stadilaisten kuntaveroon, tosin miljoonien hiilitonnien hinnalla. Tämä automaatti sisältää vielä lisärahastusmahdollisuuden kompaktin ja taloudellisen sähköverkon ansiosta energialähteiden suhteellisen aseman eläessäkin.

    Varmaan Osmo tilastotieteilijänä tiedät, onko ministeriöissä, Kuntaliitossa tai yliopistoissa faktoroitu kunnan menestyksen osatekijöitä: ovatko menestyvät kunnat vain rikkaiden etuoikeutettuja kauniaisia ja muut köyhien kolhooseja vai onko kunnalla jotain omavaikutusta menestykseensä? Vai onko muuttujat rakennettu siten, että menestys on aina johdon ansiota kuten optioyrityksissä?

    Koska koulutus on kunnan vastuulla toivon, että Helsinki pyrkii heti ja määrätietoisesti tasoittamaan lukion aloittavien sukupuolijakaumaa. Kunnallisessa ajanlaskussa on jo kiire, sillä tyttärenpoikani ovat lukioiässä jo vajaan viidentoista vuoden kuluttua. Tähän kannattaa sijoittaa Supercellin mainioiden omistajien verot perustamansa Me-säätiön lisäavulla. – Tarja Halonen tosin syyllisti poikia hiljattaisessa haastattelussaan mutta ei hänestä tarvitse enää välittää.

    Mitä tulee kaupungin tontteihin, olen yhtä mieltä että niitä on rakennettava ja myytävä siinä mitassa että hinta alenee. Kaupunki ajaa enemmistön asiaa tontinhintojen alentuessa. Samalla on hyväksyttävä joidenkin alueiden eriytyminen vauraiden asuinseuduiksi kunhan pidetään huoli muiden kaupunginosien tasapainosta. Vallankumousta ei tehdä arpomalla Lauttasaaren vuokra-asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Kiitos vastauksesta! En tunne yksityiskohtaiseti valtion ja kuntien välisten rahansiirtojen perusteita. Olen olettanut, että varoja siirretään niistä kunnista, joissa on keskimääräistä suuremmat verotulot (ja tulot) per capita ja että kunta ei saa koko yhteisöveroa vaan vain osan. Olen sitä mieltä, että yhteisövero kuuluu kokonaan valtiolle koska yrityksen voitollisuus ei synny kunnanhallituksessa ja palkolliset kuitenkin maksavat veroa ja käyvät työterveydessä.

        Jos on todella niin, että kunnan itse tuottama kate viedään valtiolle niin johan on markkinat: tarkoitatko joitain valtionosuuksien määräytymisperusteiden kepuleita koukkuja?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Virallisesti kunnan tuottamaa katetta ei viedä valtiolle, mutta kun katsomme taaksepäin, aina on käynytt niin, että jos Helsingin talous näyttää liian hyvälstä, jotain aäkia säädetään niin, että Helsinki köyhtyy. Siksi Helsingin ei pitäisi oikeastaan tehdä koskaan ylijäämää.
        Yhteisövero ei voi viedä kokonaan valtiolle, koska silloin kunnan ei kannata pitää investoida siihen, että yritystoiminta menestyy kunnassa. Palkolliset eivät maksa verojaa siihen kuntaan, jossa ovat töissä vaan siihen, jossa asuvat. Tämä muutos köyhdyttäisi keskuskaupunkeja ja rikastuttaisi niiden ympärillä olevia kehyskuntia, jotka muutoinkin loisivat keskuskaupugin palvelujen varassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Siksi Helsingin ei pitäisi oikeastaan tehdä koskaan ylijäämää.

        Tästä syystä Kokoomuksen ajama veroale Helsingissä eivät välttämättä olekaan niin huono asia, vaikka sitä vähän aiemmin kritisoitkin. Veroale on sentään siitä syystä muita tapoja vähemmän huono tapa “haaskata” ylijäämä, että työn kannustimet sentään paranevat jonkin verran.

        Parempi toki olisi, jos valtio ei antaisi kunnille huonoja kannustimia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara: Yhteisövero ei voi viedä kokonaan valtiolle, koska silloin kunnan ei kannata pitää investoida siihen, että yritystoiminta menestyy kunnassa. Palkolliset eivät maksa verojaa siihen kuntaan, jossa ovat töissä vaan siihen, jossa asuvat.

        Tämä kuulostaa sinänsä varteenotettavalta pointilta. Kuitenkaan nykyinen kuntien yhteisövero-osuus ei taida tältä kantilta olla myöskään aivan ideaali. Käsittääkseni yhteisöveron kuntaosuus menee kokonaan sille kunnalle, jossa pääkonttori on, vaikka toimintaa olisi muuallakin.

        Olisiko mahdollista, että osa kunnallisverosta maksettaisiin työssäkäyntikuntaan? Tästä oli kansalaisaloitekin joskus, mutta se ei tainnut menestyä kovinkaan hyvin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Käsittääkseni yhteisöveron kuntaosuus menee kokonaan sille kunnalle, jossa pääkonttori on, vaikka toimintaa olisi muuallakin.

        Käsität väärin. Yhtiön maksama yhteisövero jakautuu kuntien kesken työpaikkojen suhteessa. Tämä jopa vähän sorsii pääkonttorin sijaintikuntaa, koska se ei mene maksetun palkkasumman vaan työpaikkojen lukumäärän perusteella, vaikka paras arvaus voisi olla, että yhtiön tuottama voitto menee enemmän palkkasumman kuin työpaikkojen lukumäärän mukaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        Käsität väärin. Yhtiön maksama yhteisövero jakautuu kuntien kesken työpaikkojen suhteessa. Tämä jopa vähän sorsii pääkonttorin sijaintikuntaa, koska se ei mene maksetun palkkasumman vaan työpaikkojen lukumäärän perusteella, vaikka paras arvaus voisi olla, että yhtiön tuottama voitto menee enemmän palkkasumman kuin työpaikkojen lukumäärän mukaan.

        Asia on ainakin teoriassa noin. Eli siis yhteisövero jakautuu lain mukaan kuntien kesken työpaikkojen suhteessa. Todellisuudessa asia on näin kuitenkin vain silloin, jos verottaja sattuu tietämään, millä paikkakunnilla työntekijät sijaitsevat. Olen itse ollut vuosia mukana joidenkin yritysten vastuutehtävissä, mutta sitä en ole vielä oppinut, mistä verottaja saa tiedon yrityksen toimipaikoista. Ainakaan niissä yrityksissä, joiden toiminnassa olen ollut mukana, ei ole yrityksen perustamisen jälkeen kertaakaan viranomaisten toimesta kysytty, mitä toimipaikkoja yrityksellä on, tai montako työntekijää missäkin työskentelee. 30 henkeä on Suomessa työntekijämäärän raja, jonka jälkeen raportointivelvollisuuksien määrä kasvaa huomattavasti.

        Tiedätkö sinä Osmo, mistä verottaja saa tiedon yrityksen toimipaikoista ja niiden työntekijämääristä alle 30 työntekijän yrityksissä? Vai saako verottaja sitä tietoa mistään?

        Mitä yhteisöveron kannustavuuteen tulee, niin sen osalta en tiedä, kuinka hyvät kannusteet yhteisövero lopulta nykyisin yritystoiminnan edistämiseen kunnille tuo.
        Nykyisin Suomessa yhteisverokertymästä huomattava osa kertyy tavaroiden tai palveluiden tuotannon kustannuksia korkamman arvon kautta kerättävän voiton sijaan pääomasijoitustoiminnasta. Myös edellä mainittu Supercelliin liittyvä kertaluonteinen jättivero perittiin nimenomaan Supercelliä omistavilta pääomasijoittajilta. Heille oli ilmeisesti kannattavampaa kierrättää Supercell-omistusten arvonnousu Suomen yhteisöverotuksen kautta kuin Japanin korkeamman verotuksen kautta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. komm: Asia on ainakin teoriassa noin. Eli siis yhteisövero jakautuu lain mukaan kuntien kesken työpaikkojen suhteessa. Todellisuudessa asia on näin kuitenkin vain silloin, jos verottaja sattuu tietämään, millä paikkakunnilla työntekijät sijaitsevat. Olen itse ollut vuosia mukana joidenkin yritysten vastuutehtävissä, mutta sitä en ole vielä oppinut, mistä verottaja saa tiedon yrityksen toimipaikoista. Ainakaan niissä yrityksissä, joiden toiminnassa olen ollut mukana, ei ole yrityksen perustamisen jälkeen kertaakaan viranomaisten toimesta kysytty, mitä toimipaikkoja yrityksellä on, tai montako työntekijää missäkin työskentelee. 30 henkeä on Suomessa työntekijämäärän raja, jonka jälkeen raportointivelvollisuuksien määrä kasvaa huomattavasti.

        Tiedätkö sinä Osmo, mistä verottaja saa tiedon yrityksen toimipaikoista ja niiden työntekijämääristä alle 30 työntekijän yrityksissä? Vai saako verottaja sitä tietoa mistään?

        Mitä yhteisöveron kannustavuuteen tulee, niin sen osalta en tiedä, kuinka hyvät kannusteet yhteisövero lopulta nykyisin yritystoiminnan edistämiseen kunnille tuo.
        Nykyisin Suomessa yhteisverokertymästä huomattava osa kertyy tavaroiden tai palveluiden tuotannon kustannuksia korkamman arvon kautta kerättävän voiton sijaan pääomasijoitustoiminnasta. Myös edellä mainittu Supercelliin liittyvä kertaluonteinen jättivero perittiin nimenomaan Supercelliä omistavilta pääomasijoittajilta. Heille oli ilmeisesti kannattavampaa kierrättää Supercell-omistusten arvonnousu Suomen yhteisöverotuksen kautta kuin Japanin korkeamman verotuksen kautta.

        Kausiveroilmoituksessa jokainen työntekijä on kiinnitetty omaan tilityspisteeseen (toimipaikkaan). Tosin jotkin yritykset jättävät ilmoittamatta kun toimipaikkojen henkilökunnat vaihtuvat toimipaikasta toiseen. Eli jos yritykset noudattavat ohjeita, on verottajalla jokaisen työntekijän osalta kuukausittain tieto missä toimipaikassa työntekijä on tehnyt töitä (rakennusalalla tunneittain).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara: paras arvaus voisi olla, että yhtiön tuottama voitto menee enemmän palkkasumman kuin työpaikkojen lukumäärän mukaan.

        Yrityksen voiton paikantaminen taitaa olla henkimaailman juttu eikä onnistune edes väitöskirjassa saati käytännössä. Perinteisen riistoteorian mukaan voitto syntyy siellä, missä maksetaan matalimpia palkkoja ja siirretään sitten pääkonttorin väen bonuksiksi ennen osakkaille suoritettavaa lohturahaa. Tähän väliin sitten kunnankin pitäisi päästä! – Alun perin helsinkiläisen Kone Oyj:n pääkonttori on Espoossa, sen liiketoiminta on maailmalla ja voitto syntyy Hyvinkään insinöörien keksimästä konehuoneettoman hissin ideasta, minkä oikeuksien suurin epäsuora omistusosuus lankeaa Kirkkonummen Thorsvikiin. – Jos kunnan “elinvoimavirkamiehet” ryhtyvät harrastamaan liiketoimintaa on tuloksena ilmiö, missä yhdistyy kepulaistiheys, maakuntatiheys ja purettavien kunnan rakentamien tai takaamien hylättyjen teollisuushallien tiheys. – Siis, logiikka, jonka mukaan kunnan tulisi saada osuus liiketoiminnan voitosta johtaa virhepäätöksiin koska kunta ei ole aito liiketoimintariskin kantaja. – Sen sijaan olisi periaatteessa mahdollista periä kunnon kiinteistövero toimisto- ja teollisuusrakennuksista tai liiketoimintamaksu henkilöstömäärän mukaan joka firmalta. Tällöin torjuttaisin turhimmat yrittäjät kunnan lautakuntia ja infraa kiusaamasta. Jos yrityksiä ei voikaan näin rasittaa, ne ovatkin kunnalle rakkaita elinvoiman antajina eikä kuntien elinvoimaeroja tarvitse korostaa kuntien yhteisövero-osuuksilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Osmo Soininvaara: Käsität väärin. Yhtiön maksama yhteisövero jakautuu kuntien kesken työpaikkojen suhteessa. Tämä jopa vähän sorsii pääkonttorin sijaintikuntaa, koska se ei mene maksetun palkkasumman vaan työpaikkojen lukumäärän perusteella, vaikka paras arvaus voisi olla, että yhtiön tuottama voitto menee enemmän palkkasumman kuin työpaikkojen lukumäärän mukaan.

        Oikeata laskutapaa tuskin löytyy.
        MetsäGroupin konttorilla komppania assistentteja rakentaa yritysbrändia 1000 euron ipadeilla.

        Äänekoskella 170 MetsäGrouppilaista pyörittää 1.2 miljardina euroa maksanutta tehdasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Kuntaliitoskuntalainen: Oikeata laskutapaa tuskin löytyy.
        MetsäGroupin konttorilla komppania assistentteja rakentaa yritysbrändia 1000 euron ipadeilla.

        Äänekoskella 170 MetsäGrouppilaista pyörittää 1.2 miljardina euroa maksanutta tehdasta.

        Jälkimmäisessä esimerkissä tuottoa syntyy lähinnä pääomalle, ei työlle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Ilmeisesti alkuperäiseen kysymykseeni “ovatko menestyvät kunnat vain rikkaiden etuoikeutettuja kauniaisia ja muut köyhien kolhooseja ” ei löydy tietopohjaista vastausta. Ehkä jostain löytyy selvitys, kuinka paljon espoolaiset stadissa työssä käyvät kuppaavat meiltä, isovanhempansa he ainakin jättävät maalaiskuntien hoivaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jostakin ‘ylemmältä taholta’ (‘kiinteän’) rahoituksensa saavien organisaatioiden ongelma on sama. Jos (johto) haluaa pitää organisaation puolta, se aina vähän ylittää budjettinsa ja sitten ruikuttaa lisärahoitusta (valtiolta, valtuustolta, tms.). Jos se alittaa budjettinsa, tekee ‘tulosta’, lisää ei varmasti tule, ja luultavasti ‘tuloskin’ (=tehostunut toiminta ym.) joko ‘siirretään seuraavalle vuodelle ja/tai leikataan pois. Tai siirretään sille asiansa huonosti hoitaneelle organisaatiolle. (Havaintoni tästä ilmiöstä on laaja, kokemus ELY:stä).
    En voi kadehtia julkisorganisaatioiden johtopaikkoja. Jos tsemppaat henkilöstösi hyvään ‘tulokseen’, hedelmän poimii joku muu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.