Kaupunkiympäristölautakunta 12.6.2018

Jätkäsaaren­lai­turin liikennesuunnitelma

Yritimme palaut­taa asian niin, että ongel­maa alet­taisi­in ratkaista siitä päästä, että ohjataan suurem­pi osa kumipyöräli­iken­teestä kulke­maan Vuosaaren kaut­ta. Hävisimme äänin 7–6 (vihr + vas vas­taan muut). Lau­takun­ta hyväksyi hyvit­te­ly­pon­sia, jois­sa korostet­ti­in, että syn­tyvää ongel­maa pyritään lievit­tämään, ikään kuin näin ei olisi jo yritet­ty tehdä.

Jalka­käytävästä tehdään nyt niin kapea, ettei kak­si täysikokoista las­ten vaunua pysty kohtaa­maan. Lastenvaunuvalot?

Arggh!

Töölön­tullin kaava

Itse kaa­va hyväksyt­ti­in mut­ta lau­takun­ta kiire­hti ulos rajat­tu­jen tont­tien kaa­van tuomista päätet­täväk­si. Se ei tarkoi­ta, että ton­tin­o­mis­ta­jan kaik­ki unel­mat pitää hyväksyä.

Puot­in­har­jun puhos

Pan­ti­in pöy­dälle. En kyl­lä ymmär­rä, mitä kaupun­ki pystyy tässä tehdä pienosakkaiden hyväk­si, kos­ka emme me voi men­nä sisälle yhtiön päätök­sen­tekoon. Joukko pienyri­tyk­siä, näis­sä paljon maa­han­muut­ta­jien omis­tamia, pelkää ase­mansa puoles­ta, mut­ta jotain aika rahakas­ta pitää tehdä, jot­ta talo ylipään­sä pysy­isi pystyssä.

Mäkelän kadun liikennesuunnitelma

Erit­täin merkit­tävä päätös meni läpi sel­l­aise­naan ään­styk­sit­tä. Viime kok­ouk­ses­sa (jos­sa en ollut paikalla) hyväksyt­ti­in niin ikään yksimielis­es­ti, että Kaup­pa­torin ympäril­lä ole­vat pysäköin­tiken­tät ote­taan hyö­tykäyt­töön. Se muut­taa alueen ilmet­tä ja toimin­nal­lisu­ut­ta todel­la paljon. Helsin­ki para­nee koko ajan!

Päät­tyvien vuokra­sopimusten vuokrankorotukset

Pöy­dälle

Ymmär­rän, että hatut­taa, että vuokrat nou­se­vat joil­lakin melkein kym­menker­taisik­si. Toisaal­ta jotkut vuokrat ovat olleet alem­pia kuin olisi ollut kiin­teistövero tontista.

Osa ongel­mas­ta on syn­tynyt 1970-luvul­la, jol­loin indek­siehtok­iel­to pysäyt­ti indek­siko­ro­tuk­set samal­la kun inflaa­tio oli kaksinu­meroinen. Muut kun­nat toteut­ti­vat indek­siko­ro­tuk­set jälkikä­teen, mut­ta Helsin­ki ei.

On vaikea perustel­la, mik­si van­hoil­la ton­teil­la ole­vat mak­saisi­vat alem­paa vuokraa kuin uusil­la ton­teil­la ole­vat. Jonkin tulkin­nan mukaan se olisi jopa laiton­ta. Toisaal­ta esimerkik­si Käpylässä vuokra perus­tuu ton­tin­markki­nahin­taan alen­net­tuna 50 pros­en­til­la. Ton­tin markki­nahin­nan voi päätel­lä myös ja eri­ty­his­es­ti tehdy­istä talokaupoista. Jos saman­laisen talo on yhdel­lä alueel­la kalli­impi kuin toisel­la, ero­tus johtuu ton­tin arvosta.

Yhden ilmeisen epäko­hdan asukkaat ovat tuoneet esille. Jos taloa on laa­jen­net­tu niin, että siihen on saatu raken­nuslu­pa, kas­va­neesta talosta per­itään enem­män vuokraa, mut­ta jos muu­tos on tehty luvat­ta, siitä ei joudu mak­samaan mitään.

Sil­tasaaren­portin suun­nit­telu- ja toteutuskilpailu

Pöy­dälle, kos­ka aika lop­pui. (Helsin­ki-päivä)

Puoti­lan Puhok­sen vuokraami­nen Lumo-asunnoille

Pöy­dälle demarien pyynnöstä.

23 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 12.6.2018”

  1. Raitio­vaunu­jen liiken­nöin­ti Mäkelänkadul­la nopeu­tuu huo­mat­tavasti, kun Rauta­lam­mintien sekä Lau­tatarhankadun raiti­otiepysäk­it pois­te­taan. Näin pysäk­it eivät ole turhaan hidas­ta­mas­sa raitio­vaunu­jen kulkua Kalasa­ta­mas­ta Pasi­laan. Har­mi vain, että juuri ehdit­ti­in päät­tää uuden raitio­vaunulin­jan rak­en­tamis­es­ta Vallilan­laak­son puistoon.

  2. Jätkän­saaren ruuhkat ovat val­takun­nalli­nen ongel­ma. Asi­aa ei helpota seka­vat opas­teet ja ker­ran vuodessa siel­lä käyvät auto mukana matkus­ta­vat. Tarvet­ta olisi myös pitkäaikaispysäköinnille.

    Vuosaares­ta taas puut­tuu joukkoli­ikennne. Sinne voisi onnis­tua pitkäaikaispysäköin­ti ja ylipäätään järkeväm­mät ajor­e­itit. Lai­va vain puut­tuu ja infraa.

    Miten oli­si­vat ne tun­nelisu­un­nitel­mat Järkän­saa­reen ja Ruoholahteen?

    1. Pelkkä rekkali­ikenne olisi help­po siirtää Vuosaa­reen lait­ta­mal­la parin­sadan euron mak­su laivoihin kulkeville rekoille. Sieltä ne pää­si­sivät suo­raan Kehä III:lle.

      Jos halu­taan siirtää myös matkus­ta­jali­iken­net­tä, voidaan alkaa ajaa laivo­jen saa­pumi­saikaan tiheäl­lä vuorovälil­lä busse­ja Vuosaaren metroase­malle, bus­siter­mi­naa­likin on jo valmiina. 

      Jos halu­taan siirtää kaik­ki matkus­ta­jali­ikenne, voidaan jatkaa metroa yhdel­lä pysäkillä.

      Ratkaisu on help­po, jos ei tanssi­ta Sata­man pillin mukaan.

  3. En ole vähään aikaan käynyt Jätkäsaaren­lai­turin tienoil­la. Tarkastin Google map­sista mis­tä on kyse. Katunäkymä on vuodelta 2011 ja satel­li­it­tiku­va kai tältä vuodelta. Kumpanakin vuon­na sata­ma on ollut täy­dessä toimin­nas­sa. Asuin­talo­ja on raken­net­tu hur­jasti lisää. Jos jalka­käytävä jää liian kapeak­si, niin syy siihen ei ole sata­mas­sa. Kan­nat­taisi var­maan rak­en­taa talot niin, että ne eivät syö jalka­käytävän vaa­ti­maa tilaa. Siis niin kauan kuin se sata­ma ker­ran on ole­mas­sa liikenteineen.

    1. Peter:
      Jos jalka­käytävä jää liian kapeak­si, niin syy siihen ei ole sata­mas­sa. Kan­nat­taisi var­maan rak­en­taa talot niin, että ne eivät syö jalka­käytävän vaa­ti­maa tilaa. 

      Ota­pa nyt silmä käteen ja kat­so suun­nitelmia. Ole­mas­sa ole­vat jalka­käytävät on tarkoi­tus kaven­taa uusien autokaisto­jen tieltä. Ei raken­nusten. Eivätkä jalka­käytävät ole asukkaista tuk­keen­tu­mas­sa, vaan niitä ollaan kaven­ta­mas­sa ja suo­jateitä poistamassa.

      1. Mikko H: Ota­pa nyt silmä käteen ja kat­so suun­nitelmia. Ole­mas­sa ole­vat jalka­käytävät on tarkoi­tus kaven­taa uusien autokaisto­jen tieltä. Ei raken­nusten. Eivätkä jalka­käytävät ole asukkaista tuk­keen­tu­mas­sa, vaan niitä ollaan kaven­ta­mas­sa ja suo­jateitä poistamassa.

        Sata­ma on ollut siinä ennen talo­ja ja vaik­ka liiken­nemäärät oli­si­vat kas­va­neetkin, eivät ne niin paljon ole kas­va­neet etteikö niitä olisi ollut mah­dol­lista huomioi­da jo aikaisem­min. Jos nyt ollaan tilanteessa, jos­sa yhtäkkiä ei ole tilaa jalka­käytäville, niin ei se ole sata­man vika. Ei tarvitse men­nä mon­taa vuot­ta taak­sepäin kun siinä kohtaa oli avoin­ta kent­tää, johon olisi voin­ut rak­en­taa vaik­ka moot­tori­tien ja nelikaistaiset käve­lyti­et suun­taansa. Se tila ei ole jäänyt sata­man alle, vaan men­nyt johonkin muuhun käyttöön.

      2. Peter: Jos nyt ollaan tilanteessa, jos­sa yhtäkkiä ei ole tilaa jalka­käytäville, niin ei se ole sata­man vika.

        Ei se sata­man vika olekaan, vaan kaupun­gin, joka tanssii sata­man pillin mukaan. Ja kyl­lähän tuo­hon jalka­käytäväkin jää. Sinä et selvästikään oikein hah­mo­ta, mis­tä paikas­ta on kyse ja mitä ollaan muut­ta­mas­sa, mut­ta kuitenkin kommentoit.

    2. Peter:
      En ole vähään aikaan käynyt Jätkäsaaren­lai­turin tienoil­la. Tarkastin Google map­sista mis­tä on kyse. Katunäkymä on vuodelta 2011 ja satel­li­it­tiku­va kai tältä vuodelta. Kumpanakin vuon­na sata­ma on ollut täy­dessä toimin­nas­sa. Asuin­talo­ja on raken­net­tu hur­jasti lisää. Jos jalka­käytävä jää liian kapeak­si, niin syy siihen ei ole sata­mas­sa. Kan­nat­taisi var­maan rak­en­taa talot niin, että ne eivät syö jalka­käytävän vaa­ti­maa tilaa. Siis niin kauan kuin se sata­ma ker­ran on ole­mas­sa liikenteineen.

      Eikä Suomes­sa var­maan olisi pahas­ta rak­en­taa jalka­käytävä tuol­laiseen paikkaan yht­enäis­es­ti koko matkalta sisäänvedet­tynä, jol­loin olisi jonkin lasi­nen sää­suo­ja jalankulk­i­joille. Toki Ital­ias­sa ja Ran­skas­sa, mis­sä moista har­raste­taan, on toisen lapset sääolot.

    3. Peter:
      En ole vähään aikaan käynyt Jätkäsaaren­lai­turin tienoil­la. Tarkastin Google map­sista mis­tä on kyse. Katunäkymä on vuodelta 2011 ja satel­li­it­tiku­va kai tältä vuodelta. Kumpanakin vuon­na sata­ma on ollut täy­dessä toimin­nas­sa. Asuin­talo­ja on raken­net­tu hur­jasti lisää. Jos jalka­käytävä jää liian kapeak­si, niin syy siihen ei ole sata­mas­sa. Kan­nat­taisi var­maan rak­en­taa talot niin, että ne eivät syö jalka­käytävän vaa­ti­maa tilaa. Siis niin kauan kuin se sata­ma ker­ran on ole­mas­sa liikenteineen.

      Kadun poikkileikkaus ei ole muut­tunut vuo­den 2011 street view kuvien jäl­keen. Autokaisto­ja on edelleen kak­si suun­taansa plus risteysalueel­la kol­mas ryh­mit­tymiskaista, jota tässä ollaan piden­tämässä noin 50 metril­lä. Käve­lytie, jota ollaan kaven­ta­mas­sa, rajau­tuu mereen. Asun­noista asi­as­sa ei ole kyse, vaan siitä, että Län­sisa­ta­mas­ta liiken­nöivät auto­lau­tat ovat vuo­den 2011 jäl­keen kas­va­neet merkit­tävästi. Eck­erö Linen uusi Fin­lan­dia aloit­ti liiken­nöin­nin jouluku­us­sa 2012 ja Tallinkin Megas­tar tam­miku­us­sa 2017. Näi­den yhteen­las­ket­tu henkilöau­topaikko­jen määrä on 665+800=1465. Niistä ne ruuhkapi­ik­it aiheutuvat.

      Peri­aat­teessa kaupun­gin ei olisi mikään pakko lev­en­tää kyseistä autoti­etä. Maail­man­lop­pua ei ole vieläkään tul­lut, vaik­ka Megas­tar on ollut liiken­teessä koh­ta 18 kuukaut­ta, joten tuskin­pa tulisi jatkos­sakaan. Lisäk­si hait­ta ruuhk­ista kohdis­tuu pitkälti “oikeaan” osoit­teeseen, eli auto­laut­to­jen matkus­ta­jille, vaik­ka jonkin ver­ran asukkaatkin joutu­vat kär­simään. Kaupun­ki pää­tyi täl­laiseen ratkaisu­un osit­tain sik­si, että sata­mal­la ja varus­ta­moil­la on paljon lob­bausvoimaa. Myös Helsin­gin seudun kaup­paka­mari on julkises­ti anel­lut kaupungilta Län­sisa­ta­maan johtavien autotei­den lev­en­tämistä ja tämä alkoi juurikin Megas­tarin liiken­nöin­nin käyn­nistyt­tyä. Jälkivi­isaasti voi tode­ta, että kaupun­gin olisi pitänyt ker­toa Tallinkille ja Eck­erö Linelle etukä­teen, että noin iso­jen laivo­jen han­kkimi­nen tapah­tuu oma­l­la vas­tu­ul­la. On mah­dol­lista, että sata­man puuhamiehet ovat lupailleet kulis­seis­sa varus­ta­moille auto­tun­nelia, vaik­ka kaupun­ki ei ole sel­l­aiseen sitoutunut.

      Henkilöko­htais­es­ti en pidä tuon lisäkaistan rak­en­tamista suure­na ongel­mana — jos olisin kaupunkiym­päristölau­takun­nan jäsen, olisin melko var­masti äänestänyt esite­tyn ratkaisun puoles­ta, vaik­ka ymmär­rän hyvin Oden ja Vihrei­den peruste­lut. Kadun län­sire­unaa mah­tuu joka tapauk­ses­sa kävelemään hyvin jatkos­sakin, itäpuoles­ta tulee vähän kapea, kun se tosi­aan rajau­tuu jo valmi­ik­si mereen, mut­ta sel­l­aista tilankäyt­tö kaupungis­sa usein on. Viere­inen telak­ka aset­taa rajoituk­sia, mut­ta ymmärtääk­seni katu­o­su­ut­ta voisi lev­en­tää meren päälle muu­ta­mal­la metril­lä. Uuden ranta­muurin rak­en­t­a­mi­nen on kuitenkin pirun kallista, joten nyt tehdään näin.

      Sum­ma sum­marum: ei tässä tapauk­ses­sa sen suurem­paa dra­mati­ikkaa ole. Ker­too lähin­nä siitä, että kaupun­gin pri­or­i­teetit ovat oikeasti muual­la kuin käve­lyn edis­tämisessä, jota strate­gia­puheis­sa juh­li­taan. Tai tarkem­min ottaen ker­too siitä, että kaupun­gin strate­gias­sa esite­tyt tavoit­teet, Helsin­ki-Tallinna-kak­soiskaupun­gin liiken­teen ohjaami­nen kan­takaupun­gin läpi ja käve­ly­olo­suhtei­den paran­t­a­mi­nen, ovat ris­tiri­idas­sa keskenään ja se ilme­nee tässä konkreet­tisel­la tavalla.

    4. Peter:
      En ole vähään aikaan käynyt Jätkäsaaren­lai­turin tienoil­la. Tarkastin Google map­sista mis­tä on kyse. Katunäkymä on vuodelta 2011 ja satel­li­it­tiku­va kai tältä vuodelta. Kumpanakin vuon­na sata­ma on ollut täy­dessä toimin­nas­sa. Asuin­talo­ja on raken­net­tu hur­jasti lisää. Jos jalka­käytävä jää liian kapeak­si, niin syy siihen ei ole sata­mas­sa. Kan­nat­taisi var­maan rak­en­taa talot niin, että ne eivät syö jalka­käytävän vaa­ti­maa tilaa. Siis niin kauan kuin se sata­ma ker­ran on ole­mas­sa liikenteineen.

      Kan­nat­taa ehkä käy­dä kat­so­mas­sa paikan pääl­lä… Ain­oa raken­nus, joka on ko. kevyen liiken­teen väylän var­teen raken­net­tu, on Clar­i­on-hotel­li, ja siinä kohden tila ei ole ongel­ma. Ongel­ma on Jätkäsaaren­lai­turil­la, mis­sä kaistan leven­nys kuris­taa ran­nan kevyen liiken­teen pääväylää.

  4. Jos ei rajoitu­ta pelkkään nykyiseen Helsin­gin alueeseen, niin naa­purikaupungeis­sa Espoos­sa ja Van­taal­la on hyvää poten­ti­aalia ottaa vas­taan pääkaupunkiseudun väestönkasvua raideli­iken­teen var­sille. Van­taal­la eri­tyisen kiivaan rak­en­tamisen alla ovat Vehkalan ja Kivistön ase­manseudut kehäradan var­rel­la ja Espoos­sa tul­laan tiivistämään Suomeno­jan ja Kaitaan aluei­ta Län­simetron jat­keen ollessa rak­en­teil­la ja myös Kauk­lah­den ase­man lähet­tyvil­lä olisi paljon tilaa uudelle tiheäm­mälle asu­tuk­selle, samoin kuin Lep­pä­vaaran ja Kilon välillä.

    Jo ennestään varsin täy­teen raken­netun Helsin­gin kaavoitus sen sijaan on jol­lakin taval­la epä­toivoista ja suo­ras­taan hölmöä. Asu­tus­ta yritetään puskea väk­isin Suomen taloudelle äärim­mäisen tärkei­den kansal­lis­ten ja kan­sain­välis­ten liiken­ney­hteyk­sien päälle ja tielle. Hel­poin­ta sekä asukkaille että kuor­ma-auto­jen kul­jet­ta­jille olisi se, että laivoil­ta pää­sisi jotakin kevyeltä liiken­teeltä tehokkaasti eris­tet­tyä väylää, mieluiten sil­taa tai tun­nelia, pitkin mah­dol­lisim­man hel­posti pois kan­takaupungista säteit­täisille val­taväylille tyhjäkäyn­nil­lä dieselin käryjä asukkaiden silmille päästelemästä. On käynyt ilmeisek­si, että matkus­ta­jali­ikenne ja rahti eivät useis­sa tapauk­sis­sa pääse erkaan­tu­maan toi­sis­taan kuin vas­ta sata­mas­sa, kos­ka talvikausi pakot­taa varus­ta­mot käyt­tämään liiken­teessä enim­mäk­seen niin raskai­ta aluk­sia, ettei niitä ole mieltä ajat­taa pelkil­lä matkus­ta­jil­la ilman rah­tia. Juuri­han pien­ten aluk­sien hep­poisu­us ja epälu­otet­tavu­us vei Lin­da Linen konkurssiin.

    Vuosaaren sata­man osalta ihme­tyt­tää se, mik­sei sinne päin ole mah­dol­lista saa­da metroa jatket­tua yhtä ain­oa­ta maan­pääl­listä pysäk­in­väliä kun ver­taa siihen, mil­lainen urak­ka Län­simetron jat­keen kanssa Espoos­sa on vielä meneil­lään. Tämä seik­ka ja tois­si­jais­es­ti kevyen liiken­teen väylän puute jät­tää Vuosaaren erit­täin huonos­ti matkus­ta­jasa­ta­mak­si soveltuvaksi.

    1. Mikko Num­melin:
      Jos ei rajoitu­ta pelkkään nykyiseen Helsin­gin alueeseen, niin naa­purikaupungeis­sa Espoos­sa ja Van­taal­la on hyvää poten­ti­aalia ottaa vas­taan pääkaupunkiseudun väestönkasvua raideli­iken­teen var­sille. Van­taal­la eri­tyisen kiivaan rak­en­tamisen alla ovat Vehkalan ja Kivistön ase­manseudut kehäradan var­rel­la ja Espoos­sa tul­laan tiivistämään Suomeno­jan ja Kaitaan aluei­ta Län­simetron jat­keen ollessa rak­en­teil­la ja myös Kauk­lah­den ase­man lähet­tyvil­lä olisi paljon tilaa uudelle tiheäm­mälle asu­tuk­selle, samoin kuin Lep­pä­vaaran ja Kilon välillä.

      Jo ennestään varsin täy­teen raken­netun Helsin­gin kaavoitus sen sijaan on jol­lakin taval­la epä­toivoista ja suo­ras­taan hölmöä. Asu­tus­ta yritetään puskea väk­isin Suomen taloudelle äärim­mäisen tärkei­den kansal­lis­ten ja kan­sain­välis­ten liiken­ney­hteyk­sien päälle ja tielle. Hel­poin­ta sekä asukkaille että kuor­ma-auto­jen kul­jet­ta­jille olisi se, että laivoil­ta pää­sisi jotakin kevyeltä liiken­teeltä tehokkaasti eris­tet­tyä väylää, mieluiten sil­taa tai tun­nelia, pitkin mah­dol­lisim­man hel­posti pois kan­takaupungista säteit­täisille val­taväylille tyhjäkäyn­nil­lä dieselin käryjä asukkaiden silmille päästelemästä. On käynyt ilmeisek­si, että matkus­ta­jali­ikenne ja rahti eivät useis­sa tapauk­sis­sa pääse erkaan­tu­maan toi­sis­taan kuin vas­ta sata­mas­sa, kos­ka talvikausi pakot­taa varus­ta­mot käyt­tämään liiken­teessä enim­mäk­seen niin raskai­ta aluk­sia, ettei niitä ole mieltä ajat­taa pelkil­lä matkus­ta­jil­la ilman rah­tia. Juuri­han pien­ten aluk­sien hep­poisu­us ja epälu­otet­tavu­us vei Lin­da Linen konkurssiin.

      Vuosaaren sata­man osalta ihme­tyt­tää se, mik­sei sinne päin ole mah­dol­lista saa­da metroa jatket­tua yhtä ain­oa­ta maan­pääl­listä pysäk­in­väliä kun ver­taa siihen, mil­lainen urak­ka Län­simetron jat­keen kanssa Espoos­sa on vielä meneil­lään. Tämä seik­ka ja tois­si­jais­es­ti kevyen liiken­teen väylän puute jät­tää Vuosaaren erit­täin huonos­ti matkus­ta­jasa­ta­mak­si soveltuvaksi.

      Ja varsinkin kun metron kiskot itseasi­as­sa jo menevät sata­maan asti… Pysäk­ki vain puuttuu!

    2. Mikko Num­melin:
      Vuosaaren sata­man osalta ihme­tyt­tää se, mik­sei sinne päin ole mah­dol­lista saa­da metroa jatket­tua yhtä ain­oa­ta maan­pääl­listä pysäk­in­väliä kun ver­taa siihen, mil­lainen urak­ka Län­simetron jat­keen kanssa Espoos­sa on vielä meneil­lään. Tämä seik­ka ja tois­si­jais­es­ti kevyen liiken­teen väylän puute jät­tää Vuosaaren erit­täin huonos­ti matkus­ta­jasa­ta­mak­si soveltuvaksi. 

      Jätkäsaaren matkus­ta­jater­mi­naali oli bus­sili­iken­teen varas­sa jotain reilun vuosikymme­nen ver­ran. Eiköhän metron jatko onnis­tu lyhyem­mäl­lä aikataul­ul­la siir­topäätök­ses­tä, kun toinen raidekin on jo valmi­ina. Sitä odotel­lessa sukku­la­bus­sit Vuosaaren ase­malle ja vaik­ka tur­is­teille (ei-HSL-)vesibussiyhteys keskus­taan. Bonuk­se­na Jätkäsaares­ta vapau­tuu kilo­metri rantavi­ivaa tehdä vai­h­teek­si vaik­ka jotain aker­bryggemäistä viihty­isää kaupunki­ti­laa (ja tyyri­itä asuntoja).

      Tukhol­mas­ta Vär­tanin ter­mi­naal­ista metro­lai­turille taitaa olla suun­nilleen kilo­metrin käve­ly­mat­ka (itse metro­mat­ka keskus­taan toki lyhyem­pi), ei tämäkään ole matkus­ta­jali­iken­net­tä estänyt.

      1. Vaik­ka Vuosaaren satam­a­toim­into­ja kehitet­täisi­in, ei Jätkäsaares­ta siitä huoli­mat­ta vapau­tu­isi rantavi­ivaa sata­mal­ta muuhun tarkoituk­seen, kos­ka Helsin­gin satamien kokon­ais­li­iken­nemäärien on ennustet­tu vain kas­va­van. Vas­ta rautati­etun­nelin kaivami­nen Suomen­lah­den ali kään­täisi Helsin­gin ja Tallinnan välisen mer­ili­iken­teen määrän laskuun.

      2. Mikko Num­melin:
        Vaik­ka Vuosaaren satam­a­toim­into­ja kehitet­täisi­in, ei Jätkäsaares­ta siitä huoli­mat­ta vapau­tu­isi rantavi­ivaa sata­mal­ta muuhun tarkoitukseen 

        Sata­mal­ta on jo vapau­tunut rantavi­ivaa todel­la paljon Jätkäsaa­res­sa mui­hin tarkoituk­si­in. Edelleen kehitet­tävää ja mah­dol­lisuuk­sia on, esimerkik­si siirtämäl­lä lai­turi­paikan LJ3 Fer­ry Berth liikenne muille lai­tureille. Kyseinen lai­turi­paik­ka on suo­raan Son­ckin makasi­inien takana, ja estää siinä pääsyn rantaan.

        Rantavi­i­va ei tässä nyt kuitenkaan ollut se keskeinen jut­tu, vaan liikenne. Nyky­isin aivan liian iso rekkarahdista tulee Vuosaaren sijaan Helsin­gin keskus­taan ja oma­l­la autol­la ajo laivalle on aivan liian hal­paa ja houkut­tel­e­vaa ver­rat­tuna sata­man liiken­teestä aiheutu­vi­in haittoihin.

  5. Jätkäsaaren kevyen­li­iken­teen yhteyk­sien tus­ka lie­nee vain kar­man lain pis­to kyl­jessä heille jot­ka ovat aja­mal­laan poli­ti­ikalla estäneet keskus­tatun­nelin rak­en­tamisen ja sitäkaut­ta sen että sata­maankin pää­sisi maan alta. Aikanaan jos olisi perusasi­at laitet­tu yhdessä kun­toon ei tarvit­sisi nyt las­ten­vaunu­jen kanssa liikku­jienkaan kär­siä aikanaan tehdy­istä valin­noista. Mut­ta kun on täy­tynyt vas­tus­taa ja vas­tus­taa niin tässäpä sitä nyt ollaan.

    1. Jyri:
      Jätkäsaaren kevyen­li­iken­teen yhteyk­sien­tus­ka lie­nee vain kar­man lain pis­to kyl­jessä heille jot­ka ovat aja­mal­laan poli­ti­ikalla estäneet keskus­tatun­nelin rak­en­tamisen ja sitäkaut­ta sen että sata­maankin pää­sisi maan alta.

      Höpö höpö. Keskus­tatun­nelin suun­nitelmi­in ei ole koskaan sisäl­tynyt haaraa Län­sisa­ta­maan. Vaikea vas­tus­taa jotain, mitä ei ole edes ollut ole­mas­sa. Lem­minkäi­nen esit­ti pari vuot­ta sit­ten oman ver­sion­sa keskus­tatun­nelista, johon sisäl­tyy haara Län­sisa­ta­maan, mut­ta kyseessä ei ole varsi­nainen suun­nitel­ma, vaan raa­pus­tus tasoa tupak­ka-askin kansi. 

      Nyt kaupun­ki kuitenkin suun­nit­telee keskus­tatun­nelia uud­estaan ja mukana on oletet­tavasti myös liit­tymä Län­sisa­ta­maan. Suun­nitel­ma tulee nähtäville reilun vuo­den kulut­tua. Tun­nelin haara Länäriltä Län­sisa­ta­maan olisi kieltämät­tä kiva sata­mali­iken­teen kannal­ta, mie­lenki­in­toista nähdä, mil­laisek­si sen kan­nat­tavu­us arvioidaan ja mil­laisia ratkaisu­ja se vaatii. Itse pelkään pahoin, että hin­ta­lap­pu on astronomi­nen eikä han­ke toteudu.

    2. Jyri:
      estäneet keskus­tatun­nelin rak­en­tamisen … ei tarvit­sisi nyt las­ten­vaunu­jen kanssa liikku­jienkaan kärsiä 

      Pari mil­jar­dia siitä että ihmiset mah­tu­vat jalka­käytävälle, on siinä ylimääräisel­lä ajokaistal­la hin­taa… Pari val­o­tolp­paa laivo­jen ulosajoporteille tulisi halvem­mak­si, päästetään katu­verkkoon vaik­ka auto vain 20 sekun­nin välein, jonot­takoot laivas­sa tai sata­ma voi kaivaa ter­mi­naalin alle odotuskai­stat jos on hyvää bisnestä.

  6. Tukhol­mas­sa TallinkSil­jan käyt­tämään Vär­tanin sata­maa raken­netaan masi­ivis­es­ti (Nor­ra Djurgårdsstaden): Sinne raken­net­ti­in kaupunki­moot­tori­tie (Nor­ra länken) osak­si Tukhol­man kehätietä. 

    Samaan aikaan rekkali­iken­net­tä varten on ole­mas­sa Naan­tali — Kapell­skär ‑reit­ti.

    Vaikkaan, että Tallinnan kaupungilla ja Port of Tallinnil­la olisi halua saa­da osa rekoista pois kaupun­gin keskus­tas­ta, luul­tavasti. Osa automatkail­i­jois­takin voisi arvostaa nopeaa pääsyä jatka­maan eteen­päin ilman ruuhkaa. 

    Muu­ga — Vuosaari ‑lin­jalai­va olisi järkevämpi idea osalle raskas­ta liiken­net­tä. Milleköhän taholle tämä kuu­luisi ja kuka sitä veisi eteen­päin Tallinnas­sakin ja kau­pal­lis­es­ti kannattavana?

  7. “Yritimme palaut­taa asian niin, että ongel­maa alet­taisi­in ratkaista siitä päästä, että ohjataan suurem­pi osa kumipyöräli­iken­teestä kulke­maan Vuosaaren kaut­ta. Hävisimme äänin 7–6 (vihr + vas vas­taan muut).”

    Eri­tyis­es­ti Jätkäsaare­lais­ten kan­nat­taa taas seu­raavis­sa vaaleis­sa muis­taa, mitkä tahot ovat hei­dän kotikatu­jen­sa autorallin suojelijoita.

    Mil­jardin ver­ran kaupunki­lais­ten verora­ho­ja auto­tun­neli­in ehdotet­taes­sa on hyvä muis­taa, että val­taosa katu­ja tukki­vas­ta liiken­teestä on viinan­haku­matkalla ole­via hupi­au­toil­i­joi­ta. Siinä tulee olut­lastille kova hin­ta. Toisaal­ta, autoil­i­jat ovat muutenkin tot­tuneet mak­sat­ta­maan moni­haitallisen päris­te­lyn­sä muil­la (vrt. esim. autopaikkanor­mi). Hyötyli­ikenne kaduille kyl­lä mahtuu.

  8. Eikö Ruo­ho­lah­den ja Jätkäsaaren autoli­iken­teen voisi kokon­aisu­udessaan ohja­ta kulke­maan Porkkalankadulle ja Län­siväylälle Län­sisa­ta­mankadun kaut­ta katko­ma­l­la Jätkäsaaren­lai­turin ja Itämerenkadun yhtey­det Hieta­lah­den­ran­taan ja rajoit­ta­mal­la sit­ten erit­täin raskaal­la kädel­lä Porkkalankadun liiken­net­tä Meche­lininkadulle ja etenkin keskus­tan suun­taan (Hieta­lah­den­ran­taan ja Ruo­ho­lah­denkadulle)? Samal­la ratkeaisi osa Län­siväylän ongel­maa (eli moot­tori­tie syöt­tämässä henkilöau­toli­iken­net­tä suo­raan niemel­lä sijait­se­vaan keskustaan).

    Pari tolp­paa ja liiken­neval­o­jen uudelleeno­hjel­moin­ti ei var­maankaan paljoa mak­saisi ja autoli­iken­teelle säi­ly­i­sivät hei­dän kaipaa­mansa autoy­htey­det satamaan.

Vastaa käyttäjälle Mikko Nummelin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.