Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.6.2018

Aivan giganttinen lista. Sen läpilukemiseen meni niin paljon aikaa, että tama selostus jäi vähän ylimalkaiseksi

Jätkäsaarenlaiturin liikennesuunnitelma

(Pöydältä)

Näin ei voi jatkaa. Jätkäsaaren pitäisi kuitenkin olla ennen kaikkea asuinalue. On hintaohjauksella siirrettävä osa kumipyöräliikenteestä Vuosaareen.

Töölöntullin korttelin 520 asemakaava

(Pöydältä)

Tässä ongelmana ovat tontit, jotka on jätetty kaavan ulkopuolelle. Joko tämä palautetaan ja kehotetaan lititämään ne tähän kaavaan tai sitten – mitä kannatan – kiirehdimme niitä pois jätettyjä tontteja.

Pakilan ja Tuomarinkylän aluesuunnitelma

Pöydältä

En tiedä, miksi tämä pyydettiin pöydälle

Puotinharjun Puhoksen varaaminen NSF Finlandille

Hankala juttu. Vähemmistöosakkaat pelkäävät kohtaloaan. Toisaalta kaupungin on vähän vaikea puuttua yhtiön sisäiseen päätöksentekoon. Eikä tätä kiinteistöä voi jättää paikalleen lahomaankaan. Varmaankin uudestaan pöydälle.

Östersundomin rakennuskiellon jatkaminen

Maanomistajat ovat ymmärrettävästi raivoissaan, koska alue on ollut rakenuskiellossa pitkään. Toisaalta on vähän vaikea myöntää rakennuslupa alueelle, josta talot jouduttaisiin kohta purkamaan pois. Östersundomin kaavoitus on jämähtänyt pahasti paikalleen, koska metrosta ei saa kannattavaa mitenkään.

Mäkelänkadun liikennesuunnitelma

Katu menee remonttiin. Siinä yhteydessä sinne tehdään pyörätiet ja ratikkapysäkkejä poistetaan ratikoiden kulun nopeuttamiseksi. Vaikka remontti ei johdu pyöräteistä, niitä siitä tullaan taas syyttämään niin kuin Mechelininkadullakin.

Vanhojen omakotitalojen vuokrankorotukset

Tontin vuokrat ovat olleet paikoin kiinteistöveroa alemmat. Nyt niitä nostetaan sitten kunnolla. Ei kuitenkaan lähellekään tasoa, jota perustetaan uudisrakentamiselta. Tässä on vlaitettu siitä, että suojelukaavassa tontin arvo ei tosiasiassa ole yhtä hyvä kuin vapaasti käytettävässä ja että toteutuneen rakennuspinta-alan mittaamisessa on ongelmia. Ja sitten ei pidetä vuokran kohoamisesta noin ylipäänsä.

Käpyläläiset ovat ihmetelleet, miksi heidän maanvuokransa on muita korkeampi. Se johtuu siitä, että toteutuneissa asuntokaupoissa alue on osoittautunut muita arvokkaammaksi.

Kohoavan maanvuokran on sanottu edesauttavan gentrifigaatiota. Ainoa tapa taistella sitä vatsaan on hintasäännöstely ja se, että asunnon myynti annetaan kaupungin tehtäväksi. Siinä taas on muita ongelmia. Mitä alempi tontinvuokra, sitä korkeammat myyntihinnat. Sekin karsii pienituloiset pois.

Tätä kuitenkin vielä makustellaan.

Siltasaarenportin suunnittelu- ja toteutuskilpailuja kiinteistöjen myyminen HYY-kiinteistölle

HYY voitti kilpailun mielenkiintoisella ehdotuksella, jonka toiminnallisuus (tutkijahotelli mm.) palveluee tarkoitusta hyvin.

Asuntotonttien varaustilanne

Asuntotontteja on varattuna todella paljon, mutta niitä ei saada kovinkaan nopeasti rakennuskelpoisiksi.

Falkullan kiilan katusuunnitelman hyväksyminen

Tässä rakennetaan umpeen väylä, jota pitkin joskus suunniteltiin Helsinki – Sipoo –Porvoo –Kotka rataa. Itse kaava on hyväksytty aiemmin.

 

Tattariharjun eritasoliittymä

Tämä tuli lausunnoilta, jotka eivät tuottaneet merkittäviä muutoksia.

Retkeilijänkatu 11-15 asemakaava Vuosaaressa

Tyhjilleen oleva toimitilarakennus sekä pysäköintitontti otetaan hyötykäyttöön . Asuntoja opiskelijoille ja muillakin, yhteensä 220 uutta vuosaarelaista.

Puotilan ostoskeskuksen varaaminen ja myyminen/vuokraaminen Lumo-asunnoille (omaa sukua VVO)

Vanhoja ostareita katoaa oikein vauhdilla. Kysymykseen, miten tämä nyt Kojamolle (VVO) meni, löytyy listalta selitys. Kojamo on hankkinut yhtiön osake-enemmistön.

 

 

 

30 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.6.2018

  1. Tuossa Taka-Töölön kaavassahan ei ole millään muulla väliä kuin tasavertaisuudella. Eri kiinyeistönomistajia on kohdeltava samoin. Jos YIT on saanut luvan muuttaa oman kiinteistönsä toimitiloista asuinkäyttöön tietyin ehdoin, on kohtuullista että saman korttelin tai saman alueen muut kiinteostönomistajat saavat muuttaa omien kiinteistöjensä käyttötarkoitusta samoin ehdoin.

    Kaikki muu johtaa mielivaltaan ja lopulta korruptioon.

    Onko sitten erikoista vai ei, että markkinataloutta vasta opettelevassa Suomessa tälläiset yksinkertaiset hallintokäytäntöihin liittyvät asiat ovat välillä uskomattoman vaikeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. j-lu:
      Tuossa Taka-Töölön kaavassahan ei ole millään muulla väliä kuin tasavertaisuudella. Eri kiinyeistönomistajia on kohdeltava samoin. Jos YIT on saanut luvan muuttaa oman kiinteistönsä toimitiloista asuinkäyttöön tietyin ehdoin, on kohtuullista että saman korttelin tai saman alueen muut kiinteostönomistajat saavat muuttaa omien kiinteistöjensä käyttötarkoitusta samoin ehdoin.

      Kaikki muu johtaa mielivaltaan ja lopulta korruptioon.

      Onko sitten erikoista vai ei, että markkinataloutta vasta opettelevassa Suomessa tälläiset yksinkertaiset hallintokäytäntöihin liittyvät asiat ovat välillä uskomattoman vaikeita.

      Suomessa ei ole todistetusti korruptiota. Sen sijaan esimerkiksi Ruotsissa on todistetusti paljon korruptiota liittyen asuntorakentamiseen toisten rahoilla, eli ns. sosiaaliseen asuntotuotantoon. Niin paljon, että paikallisilla demareilla on välillä ollut vaikea löytää puheenjohtajaa ja on ollut pakko lainata LO:sta. Mutta kuten todettiin, Suomessa ei ole korruptiota.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Jätkäsaarenlaiturin liikennesuunnitelma on tärkeä aihe. Toivottavasti saatte palautettua tämän valmisteluun, ja saamaan lisähuomiota sille, miten Länsisataman toiminnasta saisi vähemmän autoliikenteelle perustuvaa. Tila loppuu kesken, ja nyt jopa laitetaan kevyt liikenne ja autoliikenne kamppailemaan tilasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rolle:
      Jätkäsaarenlaiturin liikennesuunnitelma on tärkeä aihe. Toivottavasti saatte palautettua tämän valmisteluun, ja saamaan lisähuomiota sille, miten Länsisataman toiminnasta saisi vähemmän autoliikenteelle perustuvaa. Tila loppuu kesken, ja nyt jopa laitetaan kevyt liikenne ja autoliikenne kamppailemaan tilasta.

      Tunnetusti maantieteelle emme mahda mitäään. Ja Helsinki on n iemellä.

      Tosiasia valitettavasti on, että Jätkäsaaren matkustajalaivaliikennetttä ei oikein voi siirtää muualle. Jätkäsaari muuten on Rautatieasemasta suunnillen yhtä kaukana kuin Värtan Centralstationista Onkohan sinne ahnehdittu liikaa asutusta?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Markku af Heurlin: Tunnetusti maantieteelle emme mahda mitäään. Ja Helsinki on n iemellä.

        Onkohan sinne ahnehdittu liikaa asutusta?

        Ruuhkat johtuvat 99-prosenttisesti autolautoista. Jätkäsaareen rakennetuilla taloilla ei tässä asiassa ole paljoakaan merkitystä, kun ongelma on autojen saaminen Ruoholahden (rakennettu 90-luvulla) läpi. Pullonkaulat ovat Länsisatamankadun ja Itämerenkadun risteys sekä Jätkäsaarenlaiturin ja Mechelininkadun risteys.

        Ongelman ydin on siinä, että varustamot ovat itse ahneuspäissään tilanneet lauttoja, joiden kyytiin mahtuu luokkaa 500-800 autoa, vaikka tiesivät, ettei kaupungilla ole mitään taikakonstia, jolla satoja autoja kerrallaan voitaisiin teleportata Ruoholahden ja Salmisaaren liikennevalojen läpi Länsiväylälle. Varustamojen näkökulmasta maailma päättyy satama-alueen rajalle, joten vastuu koitetaan sysätä kaupungin niskoille. Järkevässä maailmassa kaupunki ei alistuisi kiristettäväksi, vaan ongelma ratkaistaisiin jonotuttamalla autoja satama-alueen sisällä ja päästämällä niitä katuverkkoon sen verran pienissä erissä, ettei pahoja ruuhkia pääse syntymään. Tällöin haitat kohdistuisivat oikein. Pidemmällä aikavälillä jonkinlainen tunneliratkaisu voisi olla hyvä, mutta mielestäni varustamojen pitäisi osallistua sen maksamiseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Kysymys on, missä autot varastoidaan siksi aikaa kun ne purkautuvat liikenteenpullonkaulojen läpi. Ne pitäisi varastoida siihen laivaan, koska sinnehän ne mahtuvat. Puretaan ne laivoista vähän hitaammin ulos ja ongelma on ratkaistu. Voisi ehkä johtaa myös siihen, että käyttävät pienempiä laivoja – tai siis laivoja, joihin mahtuu vähemmän autoja ja vievät paljon autoja kuljettavat laivat Vuosaareen. Porkkala olisi myös hyvä paikka. Se veisi Helsingiltä satamatuloja, mutta kaupungille nämä autolautat ovat kyllä tappiollisia, koska ulkoishaitat ovat niin suuria. Jos tuota varten joudutaan rakentamaan puolen miljardin euron tunneli, aika kauan saadaan satamamaksuja periä, ennen kuin se on maksettu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Jos tuota varten joudutaan rakentamaan puolen miljardin euron tunneli, aika kauan saadaan satamamaksuja periä, ennen kuin se on maksettu.

        Tehdään sen sijaan Tallinnan tunneli. Maksaa paljon enemmän, mutta Tallinnan-laivoilta vapautuvia satama-alueita voidaan myydä tonttimaaksi, mikä tuottaa kaupungille hyvät tulot- ja päästään eroon ulkoishaitoista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Kysymys on, missä autot varastoidaan siksi aikaa kun ne purkautuvat liikenteenpullonkaulojen läpi.

        Eikö siellä satamassa ole valmiiksi laania useammallekin autokannelliselle?

        Jos olisin persu, ehdottaisin ratkaisuksi sisärajatarkistusten palauttamista. Se ainakin tuottaisi katuverkkoon hyvin säännösteltyä liikennevirtaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Pertsa:

        …Ongelman ydin on siinä, että varustamot ovat itse ahneuspäissään tilanneet lauttoja, joiden kyytiin mahtuu luokkaa 500-800 autoa, vaikka tiesivät, ettei kaupungilla ole mitään taikakonstia, jolla satoja autoja kerrallaan voitaisiin teleportata Ruoholahden ja Salmisaaren liikennevalojen läpi Länsiväylälle…

        Katso kartasta, ei tuom ratkaisu niin vaikeaa olisi, jos se haluttaisiin ratkaista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Kalle: Katso kartasta, ei tuom ratkaisu niin vaikeaa olisi, jos se haluttaisiin ratkaista.

        Lopeta salailu ja kerro ratkaisusi. Olen minä karttaan katsonut. Arvaan, että ehdotat jotain todella kallista tunneli- tai siltaratkaisua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Pertza: Lopeta salailu ja kerro ratkaisusi. Olen minä karttaan katsonut. Arvaan, että ehdotat jotain todella kallista tunneli- tai siltaratkaisua.

        Itseasiassa, kun halpaa kaksikerrosratkaisua ei enää voida tehdä, niin tehdään suora bulevardi länkkärille. Pari taloa joudutaan pakkolunastamaan, mutta se ei maksa maltaita. Jalankulku kadun ali ja autojen kääntyminen vain oikealle, eli ratkaisut joita käytetään paljon esimerkiksi Pariisissa. Ainoa haaste on Porkkalankadun risteys, mitä sille tehdään.

        Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan ruodottoman huonosta suunnittelusta. Kun poliitikot antavat väärät lähtöarvot (sataman siirto) pitää virkamiesten kyetä silti suunnittelemaan toimiva ratkaisu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Pari taloa joudutaan pakkolunastamaan, mutta se ei maksa maltaita.

        Via Baltican linjaamista Jätkäsaaren kautta perustellaan sillä, että olisi kalliimpaa kuljettaa kumipyöräliikenne Vuosaareen. Oletko laskenut, kuinka tuo rakennettujen talojen purkaminen suhtautuu tuohon laivayhtiöiden hintraeroon. Mikä pitäisi olla lisämaksu Jätkäsaaren kautta kuljetettavasta autosta, että tuo ratkaisusi saadaan sillä rahoitetuksi? Sillä et kai kuvittele, että sen maksaminen kuuluisi jollekin muulle?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. “Mäkelänkadun liikennesuunnitelma
    Kato menee remonttiin. Siinä yhteydessä sinne tehdään pyörätiet ja ratikkapysäkkejä poistetaan ratikoiden kulun nopeuttamiseksi. Vaikka remontti ei johdu pyöräteistä, niitä siitä tullaan taas syyttämään niin kuin Mechelininkadullakin.”

    “Tattariharjun eritasoliittymä
    Tämä tuli lausunnoilta, jotka eivät tuottaneet merkittäviä muutoksia.”

    Autojen eritasoliittymiä, tunneleita (Sörnäinen 160 miljoonaa) tai kadun siirtoja (Pasila 120 miljoonaa) rakennellaan mennen tullen eikä kukaan kyseenalaista mitään, vaikka ne hyödyttävät pelkästään autoilevaa vähemmistöä kunnallisveron maksajista ja haittaavat kaikkia muita. Sitten kun rakennetaan jotain, joka vähänkin liittyy pyöräilyyn, alkaa valtava huuto, vaikka hintalappu on kymmenesosa autoinvestoinneista ja käytännössä kaikki kaupunkilaiset pyöräilevät.

    Vaikuttaisi sille, että myös lautakunta soveltaa tätä yleistä käytäntöä. Helsingissä yksityisautoilu onkin vihoviimeinen liikkumismuoto ainoastaan paperilla, investoinneista päätettäessä se on aina ensimmäisenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. “Kohoava tonttivuokra edistää gentrifikaatiota.” Gentrifikaatioko on nykyisin se peruste, jolla yritetään pitää kiinni omista eduista? Ei ole mielestäni gentrifikaation hidastamista, että joillekin onnekkaille nyt vaan lyödään halvemmat vuokrat kuin toisille varsinkin, kun valikoitumista onnekkaiden keskuudessa ei ole todellisuudessa tehty vaan näiden onnekkaiden joukossa on myös niitä gentrifikaation vastustajien verivihollisia: ylemmän keskiluokan tai yläluokan edustajia, jotka voivat ihan hyvin maksaa myös markkinavuokran tontistaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. “Kato menee remonttiin. Siinä yhteydessä sinne tehdään pyörätiet ja ratikkapysäkkejä poistetaan ratikoiden kulun nopeuttamiseksi. Vaikka remontti ei johdu pyöräteistä, niitä siitä tullaan taas syyttämään niin kuin Mechelininkadullakin.”

    Miktöä ratikakpysäkit poistetaan. ja mitä todellista hyötyä siitä on? Suoraan snaoen kuuloostaa hölmöläisten peitonpidentämiseltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Markku af Heurlin:

      Miktöä ratikakpysäkit poistetaan. ja mitä todellista hyötyä siitä on? Suoraan snaoen kuuloostaa hölmöläisten peitonpidentämiseltä.

      No nyt aiotaan poistaa esimerkiksi Lautatarhankadun pysäkki, kun sillä on niin vähän käyttäjiä. Aika mielenkiintoista, koska Mechelininkadulta poistetaan vilkkain eli Caloniuksenkadun pysäkki. Se hidasti pahanlaisesti ratikkaliikennettä (5 sekuntia), kun sillä oli niin paljon käyttäjiä. Näin joustavaa on vihreä kaupunkisuunnittelu.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Sorry nyt, mutta jokin raja vääristelylläkin. Vaikka ratikka kärsisi vain stop and go rangaistuksen, se vdeisi enemmän kui viisi sekuntia.

        Hassu juttu, mutta tieto 5 sekunnista on peräisin täältä sinun blogiltasi. Sitä ennen puhuttiin hurjasta 12 sekunnin seisahtumisesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Pysähdys jarrutuksineen ja kiihdytyksineen vie paljon enemmän kuin 12 sekuntia. Tuo 12 sekuntia sisältää ilmeisesti vain sen ajan, jonka ratikka seisoo. Lisäksi pysäkki ennen valoja saa aikaan sen, ettei ratikalle voida antaa tarkkoja valoetuuksia, koska valo ei voi tietää, milloin ratikka on valmis jatkamaan matkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Tontinvuokrien suuruden yhdeksi perustaksi kaupunki esittää kerrosaloja. Lähtökohtaisesti ok, mutta asettaa asukkaat eriarvoiseen asemaan seuraavista syistä:
    -kaupunki ei voi huomioida luvatta tehtyjä kellareita tai ullakoita, mutta aikoo rokottaa kipeämmin luvan hakeneita. Kellari voi kasvattaa asunnon käyttöalaa ja samalla vuokraa helposti 50%. Pelkkä lupakuvista löytyvä asuinala ei voi olla vuokran peruste.
    -kerrosalalaskennassa tulee soveltaa suoraan ympäristöministeriön ohjetta pinta-aloista. Nyt asiakirjoissa on lisälista poikkeuksista, joita tässä tapauksessa laskettaisi mukaan: ulkoseinät, portaat ja aukot kaikissa kerroksissa jne. Ei voi olla niin että lakisääteistä kerrosalan käsitettä tulkitaan ahneuksissa toisin.
    -vaikka suojelukohteet ovat hienoja ja arvostettuja, vuokranmäärityksessä pitää ottaa huomioon, että niitä ei saada ”teknisesti” ikinä uudenvertaisiksi juuri suojelun vuoksi. Esimerkiksi kaikkiin tiloihin yläkerroissa ja kellareissa ei saa avata säädöstenmuksisia ikkunoita, lisälämmöneristystä ei voi saada nykytasolle (huomattavat energiakulut) jne. On valhe väittää että rakennukset olisivat itsessään arvokkaampia kuin muualla, alueet kokonaisuutena voivat olla arvostettuja. Toteutuneiden kauppahintojen tiirailu ei avaa edelläkuvattua haastetta suojelutalohen pitämisessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jussi:
      Tontinvuokrien suuruden yhdeksi perustaksi kaupunki esittää kerrosaloja. Lähtökohtaisesti ok, mutta asettaa asukkaat eriarvoiseen asemaan seuraavista syistä:
      -kaupunki ei voi huomioida luvatta tehtyjä kellareita tai ullakoita, mutta aikoo rokottaa kipeämmin luvan hakeneita. Kellari voi kasvattaa asunnon käyttöalaa ja samalla vuokraa helposti 50%. Pelkkä lupakuvista löytyvä asuinala ei voi olla vuokran peruste.
      -kerrosalalaskennassa tulee soveltaa suoraan ympäristöministeriön ohjetta pinta-aloista. Nyt asiakirjoissa on lisälista poikkeuksista, joita tässä tapauksessa laskettaisi mukaan: ulkoseinät, portaat ja aukot kaikissa kerroksissa jne. Ei voi olla niin että lakisääteistä kerrosalan käsitettä tulkitaan ahneuksissa toisin.
      -vaikka suojelukohteet ovat hienoja ja arvostettuja, vuokranmäärityksessä pitää ottaa huomioon, että niitä ei saada ”teknisesti” ikinä uudenvertaisiksi juuri suojelun vuoksi. Esimerkiksi kaikkiin tiloihin yläkerroissa ja kellareissa ei saa avata säädöstenmuksisia ikkunoita, lisälämmöneristystä ei voi saada nykytasolle (huomattavat energiakulut) jne. On valhe väittää että rakennukset olisivat itsessään arvokkaampia kuin muualla, alueet kokonaisuutena voivat olla arvostettuja. Toteutuneiden kauppahintojen tiirailu ei avaa edelläkuvattua haastetta suojelutalohen pitämisessä.

      Tässä nimimerkki Jussin kommentissa on paljon termi- ja asiavirheitä. Eri laajuustiedoille on tarkat omat terminsä ja laskentasääntönsä. Tässä kommentissa nuo sotketaan pahasti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. JV:n sopii korjata asiavirheet, sekä tutustua hullunkuriseen ehdotukseen, jossa kerrosalaa laskettaisi ihan omilla säännöillä. Pointti asukkaiden epätasa-arvosta edellisissä tapauksissa on hyvin validi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Autopuolue päätti sitten Jätkäsaaressa, että kävelijöiden olosuhteita voidaan huonontaa entisestään vain, jotta sataman liikenne voisi jonottaa 50 metriä pidemmällä kaistalla. Katu on jopa lautakunnan itse hyväksymien jalankulkupainotteisena kehitettävien katujen listalla.

    Milloinkohan tämä hulluus ymmärretään lopettaa myös kokoomuksessa ja demareissa. Urbaania elämää arvostavien äänet voivat kadota entisestään seuraavissa kuntavaaleissa. Vinkki kaikille, jotka eivät halua seuraavaksi vihreää pormestaria: lopettakaa autoliikennettä pyhänä pitävä politiikka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Johannes:
      Autopuolue päätti sitten Jätkäsaaressa, että kävelijöiden olosuhteita voidaan huonontaa entisestään vain, jotta sataman liikenne voisi jonottaa 50 metriä pidemmällä kaistalla. Katu on jopa lautakunnan itse hyväksymien jalankulkupainotteisena kehitettävien katujen listalla.

      Milloinkohan tämä hulluus ymmärretään lopettaa myös kokoomuksessa ja demareissa. Urbaania elämää arvostavien äänet voivat kadota entisestään seuraavissa kuntavaaleissa. Vinkki kaikille, jotka eivät halua seuraavaksi vihreää pormestaria: lopettakaa autoliikennettä pyhänä pitävä politiikka.

      Ongelma on ihan itse aiheutettu. Fiksu suunnittelija olisi tehnyt vetävän väylän Länkkäriltä satamaan. Kukahan ne on suunnitellut?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Suunnitelma perustui alun perin siihen, että satama siirretään Jätkäsaaresta Vuosaareen. Oli pieni ylläri, että satama päätti siirtää sen takaisin Jätkäsaareen.

        Sekin on monelle pieni ylläri, että Helsingin kaupungin omistama Helsingin satama onkin suvereeni kuningaskunta, jonka päätöksiin eivät valtuutetut voi vaikuttaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Kalle: Ongelma on ihan itse aiheutettu. Fiksu suunnittelija olisi tehnyt vetävän väylän Länkkäriltä satamaan. Kukahan ne on suunnitellut?

        Mitä reittiä tämä fiksun suunnittelijan tekemä väylä olisi kulkenut? Kysyn mielenkiinnosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kaupungin maanomistus on ongelma. Se häiritsee markkinoita sitä enemmän, mitä läpinäkymättömämpää se on. Ongelmatonta se ei ole koskaan, mutta vuokratonttien osalta se on hyvin ongelmallista. Paras keino on kieltää kunnilta maanomistus pl. kunnalliset toiminnot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.