Mietteitä EU:n maataloustuesta

206 vastausta artikkeliin “Mietteitä EU:n maataloustuesta”

1. Markki­na­t­alous pelas­taisi maat­alouden kepu­lois­t­en käsistä.

   Vastaa

   1. Maat­alous on globaalia. Maat­alout­ta tue­taan jotakuinkin kaikkial­la. Ken­ties paikalli­nen tuki voitaisi­in hoitaa siten, että tuon­nille asetet­taisi­in tul­lit jot­ka vas­taisi­vat lähtö­maan tukien tasoa, mut­ta en ole vaku­ut­tunut sen onnis­tu­mis­es­ta. Ja sil­loinkin jäi­sivät jäl­jelle tuet EU:n jäsenmaissa.
      Jonkin­lainen huolto­var­muus tarvi­taan edelleen, joten jotain tukia jäisi. Jol­loin tul­lit tuon­nille eivät vält­tämät­tä olisi mah­dol­lisia WTO, kauppasopimukset).

      Jos keinot hoitaa tuki todel­lakin rajal­la tul­laa­mal­la lähtö­maan tuet maa­han­tuon­nin hin­taan ja näin saat­taa markki­nat tasaveroisik­si, kuitenkin huolto­var­muu­den vaa­ti­ma koti­mainen tuotan­to säi­lyt­täen, kan­natan kyl­lä. Tietäen, että hin­nat nousisivat.

      Vastaa

      1. Ismo:
         Maat­alous on globaalia. Maat­alout­ta tue­taan jotakuinkin kaikkial­la. Ken­ties paikalli­nen tuki voitaisi­in hoitaa siten, että tuon­nille asetet­taisi­in tul­lit jot­ka vas­taisi­vat lähtö­maan tukien tasoa, mut­ta en ole vaku­ut­tunut sen onnistumisesta. 

         Jos muut halu­a­vat mak­saa ruoan mei­dän puolestamme, niin mik­si ihmeessä sitä pitäisi tulleil­la estää? Varsinkin kun maat­alous­tu­ki ja tuon­ti­t­ul­lit vielä tehokkaasti estävät usei­den kehi­tys­maid­en maat­alouden tehos­tu­mista, ja johtaa nälän­häti­in ja kon­flik­tei­hin, jot­ka hei­jas­tu­vat meillekin pako­laisi­na ja kehitysapukustannuksina.

         Min­un on vaikea nähdä mitään hyvää nyky­muo­toi­sis­sa maat­alous­tuis­sa ja tuon­ti­t­ulleis­sa. Riit­tävän tiuk­ka laadun­valvon­ta riit­tää aivan hyvin yhteiskun­nan roo­lik­si elintarvikemarkkinoilla.

      2. arkkite­hti: Jos muut halu­a­vat mak­saa ruoan mei­dän puolestamme, niin mik­si ihmeessä sitä pitäisi tulleil­la estää? Varsinkin kun maat­alous­tu­ki ja tuon­ti­t­ul­lit vielä tehokkaasti estävät usei­den kehi­tys­maid­en maat­alouden tehos­tu­mista, ja johtaa nälän­häti­in ja kon­flik­tei­hin, jot­ka hei­jas­tu­vat meillekin pako­laisi­na ja kehitysapukustannuksina.

         Min­un on vaikea nähdä mitään hyvää nyky­muo­toi­sis­sa maat­alous­tuis­sa ja tuon­ti­t­ulleis­sa. Riit­tävän tiuk­ka laadun­valvon­ta riit­tää aivan hyvin yhteiskun­nan roo­lik­si elintarvikemarkkinoilla.

         Oletko­han sit­ten kuul­lut muidenkin teol­lisu­u­den alo­jen vien­ti ja tuon­ti tulleista? Mik­si niitä ei pureta?

      3. Ismo:
         Jonkin­lainen huolto­var­muus tarvi­taan edelleen, joten jotain tukia jäisi. 

         Minus­ta jonkun pitäisi ensin osoit­taa, että maat­aloustuet jol­lain taval­la aut­ta­vat huoltovarmuuteen.

         Kuten osmo sanoo, val­taosa vil­jelystä menee rehuk­si. Jos meil­lä olisi kri­is­in­ja elin­tarvikesään­nöste­ly, niin etenkin nau­dan­li­han tuotan­toa vähen­net­täisi­in rajusti ja täten edes puolit­tunut maat­alous­tuotan­to ei vält­tämät­tä juurikaan heiken­täisi suomen kalori­taset­ta kriisiajalla.

         Toki nau­dan sisä­filet­tä ei syötäisi, mut­ta ei kai kukaan sitä oikeasti ole­ta sotaolois­sa syötävän?

         Pitää myös muis­taa, että Göte­bor­gin sata­mas­ta on raidey­hteys Tornioon ja se on tiukasti kah­den meille hyvinkin ystäväl­lis­mielisen NATO-maan puristuksissa.

         Min­un on vaikea nähdä minkään tahon pystyvän katkaise­maan ruoan tuon­tia kan­sain­välisen lipun alla pur­je­htivia rahti­laivo­ja upot­ta­mal­la kym­menin kilo­me­trien päässä NATO maid­en rajoista…

      4. Sepi: Minus­ta jonkun pitäisi ensin osoit­taa, että maat­aloustuet jol­lain taval­la aut­ta­vat huoltovarmuuteen.

         Kuten osmo sanoo, val­taosa vil­jelystä menee rehuk­si. Jos meil­lä olisi kri­is­in­ja elin­tarvikesään­nöste­ly, niin etenkin nau­dan­li­han tuotan­toa vähen­net­täisi­in rajusti ja täten edes puolit­tunut maat­alous­tuotan­to ei vält­tämät­tä juurikaan heiken­täisi suomen kalori­taset­ta kriisiajalla.

         Toki nau­dan sisä­filet­tä ei syötäisi, mut­ta ei kai kukaan sitä oikeasti ole­ta sotaolois­sa syötävän?

         Pitää myös muis­taa, että Göte­bor­gin sata­mas­ta on raidey­hteys Tornioon ja se on tiukasti kah­den meille hyvinkin ystäväl­lis­mielisen NATO-maan puristuksissa.

         Min­un on vaikea nähdä minkään tahon pystyvän katkaise­maan ruoan tuon­tia kan­sain­välisen lipun alla pur­je­htivia rahti­laivo­ja upot­ta­mal­la kym­menin kilo­me­trien päässä NATO maid­en rajoista…

         Tuo olet­ta­muk­sesi tuon­nin autu­ud­es­ta juon­taa siihen, että ruoan tuon­nin häir­iö joh­tu­isi sotati­las­ta. Suurim­mat nälkäkatas­tro­fit ovat kuitenkin johtuneet luon­nonoloista. Tilanteista, jois­sa ruoan­tuotan­to häiri­in­tyy jopa maail­man­laa­juis­es­ti. Mitä suurem­pi on maail­man väk­iluku, sen alt­ti­impia tuol­laisille kol­huille ollaan.

         Tärkein asia olisi tietenkin riit­tävät var­muus­varas­tot. Riit­tävät tarkoit­ta­vat näil­lä lev­eysasteil­la esimerkik­si Kanadan kaltaista viiden vuo­den vil­javaras­toa. Nyky­isin Suomes­sa pelataan tuon suh­teen melkoista seikkailupoli­ti­ikkaa. Eri­tyisen pahas­sa tilanteessa yksikään vil­jalai­va ei tule Tan­skan salmien läpi suomeen. Ne inter­noidaan vahvem­man oikeudel­la viimeistään siel­lä. Lievem­mässäkin ske­naar­ios­sa ruokaa saa, mut­ta sen hin­ta onkin sit­ten ihan jotain muu­ta, kuin täl­lä hetkellä.

         Ja mitä tulee siihen sotati­lanteeseenkin, ilman omaa tuotan­toa olisimme tiukasti sen otteessa, joka kaup­pare­it­te­jä hal­lit­see. Viimek­si tääl­lä kär­sit­ti­in nälkää vuon­na 1942. Se vah­va liit­to­lainen, Sak­sa, ei suinkaan ollut mikään jovi­aali ruoan­jake­li­ja, vaan esit­ti tiukko­ja vaa­timuk­sia ehdok­si viljakuljetuksille. 

         On ihan äärim­mäisen romant­ti­nen aja­tus, että ruoan maail­man­markki­nat ja kaup­pa­sopimuk­set päti­sivät poikkeu­solois­sa ja käyt­täy­dyt­täisi­in her­ras­mies­mäis­es­ti. Reaal­i­maail­mas­sa niin ei ole käynyt koskaan ja poikkeu­solo­ja tulee aivan var­masti jatkossakin.

      5. Gonamies: Tärkein asia olisi tietenkin riit­tävät var­muus­varas­tot. Riit­tävät tarkoit­ta­vat näil­lä lev­eysasteil­la esimerkik­si Kanadan kaltaista viiden vuo­den vil­javaras­toa. Nyky­isin Suomes­sa pelataan tuon suh­teen melkoista seikkailupolitiikkaa. […] 

         Tarvit­taisi­in myös valmius­su­un­nitel­ma kri­isi­a­jan tuotan­toa varten. Kuten Sepi tote­si, vähen­tämäl­lä lihan­tuotan­toa kri­isi­olois­sa ihmis­ten käyt­töön saataisi­in tuotet­tua nyky­istä paljon enem­män rav­in­toa samaa maa-alaa käyt­täen. Varas­tois­sa pitäisi olla riit­tävästi eri­laisia kasvi­la­jikkei­ta siemenek­si, jot­ta niitä voitaisi­in käyt­tää, jos kasvi­sairaudet, tuho­hyön­teiset tms. tuhoa­vat nyky­isin käytössä ole­via lajikkei­ta. Ehkä pitäisi varautua myös sisätilois­sa kas­vatuk­seen ja lähi­tuotan­toon (kun esim. haitallisen aineen laskeu­ma pilaa ulkona ole­van tuotan­non tai liikenne- tai logis­ti­ikkain­fra­struk­tu­uri­in tulle syys­tä tai tois­es­ta pitkäkestoinen häiriö).

      6. Gonamies: Tuo olet­ta­muk­sesi tuon­nin autu­ud­es­ta juon­taa siihen, että ruoan tuon­nin häir­iö joh­tu­isi sotati­las­ta. Suurim­mat nälkäkatas­tro­fit ovat kuitenkin johtuneet luon­nonoloista. Tilanteista, jois­sa ruoan­tuotan­to häiri­in­tyy jopa maailmanlaajuisesti. 

         Täl­laises­sa tilanteessa­han omakin tuotan­to häiri­in­ty­isi, joten siitä ei olisi apua.

         Gonamies: Tärkein asia olisi tietenkin riit­tävät varmuusvarastot.

         Tästä olen samaa mieltä.

      7. Ossi Sare­so­ja: Täl­laises­sa tilanteessa­han omakin tuotan­to häiri­in­ty­isi, joten siitä ei olisi apua.

         Tästä olen samaa mieltä.

         Aivan. Juuri sik­si var­muus­varas­tot ovat huolto­var­muu­den a ja o. Tai siis oli­si­vat, mut­ta ne on ajet­tu alas. Täl­lä het­kel­lä ravin­non osalta var­muus­varas­tot taita­vat olla kolme kuukaut­ta. Se tarkoit­taa sitä, että jos nyt tus­sah­taa, syksyl­lä nähdään nälkää.

         Viral­lisen seli­tyk­sen mukaan yksi­ty­is­ten toim­i­joiden varas­tot paikkaa­vat aukon. Tuon seli­tyk­sen anta­neen kan­nat­taisi tark­istaa tieton­sa kau­pan logis­ti­ikan kehi­tyk­ses­tä. Mil­lään yksi­tyisel­lä toim­i­jal­la ei ole vuosikausien raa­ka-ainevaras­to­ja jemmassa. 

         Se sotati­la taas on se, mis­sä tarvi­taan omaa tuotan­toa. Var­muus­varas­to ei riitä, sil­lä vil­jasi­ilo on iso maali. Oma tuotan­to on vähän kuin armei­ja. Sitä ei polka­ista pystyyn het­kessä, jos se ker­ran aje­taan alas. Asi­aa voi kysyä ruotsalaisilta.

         Mikäli sit­ten luote­taan siihen, että kyl­lä joku toimit­taa, saadaan taas seu­raa­vankin kon­flik­tin jäl­keenkin lukea ajop­u­u­teo­ri­as­ta. Tuos­sa tilanteessa voidaan hyvinkin kir­jaimel­lis­es­ti jälleen huo­ma­ta, että kenen leipää syöt, sen laulu­ja laulat.

      8. Gonamies:
         Se sotati­la taas on se, mis­sä tarvi­taan omaa tuotan­toa. Var­muus­varas­to ei riitä, sil­lä vil­jasi­ilo on iso maali. Oma tuotan­to on vähän kuin armei­ja. Sitä ei polka­ista pystyyn het­kessä, jos se ker­ran aje­taan alas. Asi­aa voi kysyä ruotsalaisilta.

         Toi on toisaal­ta ihan tot­ta, mut­ta ihan yhtä lail­la meil­lä on ongel­ma siinä, että mei­dän nykyi­nen tuotan­to on niin vah­vasti kiin­ni lihan tuotan­non tukemises­sa. Ei sen kään­tämi­nen tuot­ta­maan ruokaa ihmisille ole yhtään sen nopeampi jut­tu (varsinkin, kun Suomen ilmas­to on mitä on ja fak­tis­es­ti nyt olisi jo liian myöhäistä tehdä mitään tämän vuo­den sadolle). Uno­hta­mat­ta tietenkään sitä, että ilmeis­es­ti tämän vuo­den hyvien säi­den vuok­si tämän vuo­den sados­ta leikkau­tuu pois joidenkin arvioiden mukaan viidennes, mikä olisi sotati­lanteessa pakko kat­taa ulko­maisel­la tuonnilla.

         Uno­hta­mat­ta sitä, että nykyi­nen koneis­tet­tu maat­alous tarvit­see pait­si sähköä myös hyvin paljon polt­toainet­ta konei­den­sa kul­jet­tamiseen. Sähkön osalta emme ole täl­lä het­kel­lä omavaraisia emmekä myöskään polt­toaineen osalta ja senkin var­muus­varas­toille löy­tyy käyt­töä muual­takin kuin maanvil­jeli­jöi­den joukos­ta sotati­lanteessa. Kun tätä palapeliä näin mietin, sitä selvem­pää mielestäni on, että tapah­tuu mitä tahansa Suo­mi on ulko­maisen avun ja tuon­nin tarpeessa, jos kan­sain­väliset kova­panosam­munnat alka­vat. Sik­si tun­tuu vaar­al­lisen nai­ivil­ta tai suo­ranaiselta vale­htelemiselta väit­tää, että suo­ma­laisen maat­alouden merkit­tävä tukem­i­nen olisi jotenkin keskeisessä roolis­sa vähen­tämässä tätä riippuvuutta.

         Kiva­han se on, jos rahti­laivas­sa tarvi­taan pari kont­tia vähem­män perunoi­ta, kun rehun kas­vat­tamisen sijaan pohjoisen pel­lot (jot­ka ovat siel­lä, kos­ka nykyi­nen tuk­i­jär­jestelmä kan­nus­taa kas­vat­ta­maan mielu­um­min huonoil­la alueil­la kuin hyvil­lä) on muun­net­tu perunapel­loik­si kon­flik­tin aikana, mut­ta se ei tule estämään mei­dän jou­tu­mista ajop­uuk­si kuvaile­mal­lasi taval­la. Varsinkaan, kun kaik­ki maat­alouden toimet istut­tamis­es­ta, pel­lon kyn­tämis­es­tä, lan­noit­tamis­es­ta ja keräämis­es­tä läh­tien joudu­taan tekemään ihmis- / hevosvoimin kaiken liikenevän polt­toaineen men­nessä armeijalle.

         Itse asi­as­sa nyt kun mietin niin kuin­ka hyvä valmius tyyp­il­lisel­lä suo­ma­laisel­la maati­lal­la oikeasti on toimia ilman dieseliä, jos kon­flik­ti nyt syt­ty­isi? Löy­ty­isikö hevosen vedet­tävät kyn­töau­rat tai muut tarvikkeet jostain ladon nurkas­ta vai voisiko jopa olla niin, että mitään ei saataisi kon­flik­tis­sa tehtyä ja tämä kovasti main­os­tet­tu huolto­var­muus pal­jas­tuu vain suurek­si puhallukseksi?

2. Jospa joskus ihmiset ymmärtäi­sivät, että pois­ta­mal­la maat­aloustuet myös vero­tus lask­isi ja voisi itse sit­ten säästyneil­lä rahoil­la ostaa sitä ruokaa mitä halu­aa. Nyt Suomes­sa tämä on men­nyt ihan nau­ret­tavak­si, kun pap­pa­rais­ten har­ras­tus­ta tuo­taan kym­me­nil­lä tuhan­sil­la per ukko, tai enem­mäl­läkin, ja kaupungeis­sa sit­ten aje­taan ihmisiä ahdinkoon leikkaa­mal­la jo ruokara­hoista. Sit­ten kepu kehtaa väit­tää että tässä maas­sa maaseu­tua sor­re­taan! Ihan kuin joku yrit­täjä saisi jotain saman­laista elämän­ta­p­atukea lop­ut­tomi­in kaupungissa! 

   Maat­aloustuet ovat myös ver­rat­tavis­sa joukko­tuhoa­seisi­in, kos­ka köy­hä Afrik­ka ei pär­jää niitä vas­taan ja saa omaa tuotan­toa kun­toon. Kepua voikin syyt­tää kaiken muun lisäk­si miljoon­ista kuolleista afrikkalai­sista. Toiv­ot­tavasti seu­raa­va hal­li­tus kostaa kepun sato­jen miljoonien euro­jen ryöstön Helsingiltä sil­lä, että kansal­liset maat­aloustuet lopete­taan. Kokoomus on tässäkin ihan nau­ret­ta­va sak­ki joka kul­kee kepun perässä tuhoa­mas­sa vau­raut­ta tässä maas­sa. Koskako­han tässä maas­sa joku poli­itikko ja puolue uskaltaisi nous­ta tätä nau­ret­tavaa tuho­työtä vas­taan? Tätä EU:n uut­ta leikkaus­lis­taa pitäisi juh­lia tor­eil­la, eikä itkeä sitä että type­r­ältä tap­pi­ol­liselta toiminnal­ta leikataan.

   Vastaa

   1. Muu­ta osaa maat­aloustues­ta voi vielä jotenkin perustel­la hul­to­var­muudel­la, mut­ta se, että sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­ly on suun­nilleen tue­tu­in vil­je­muo­to Suomes­sa, jos­sa sok­erin tuotan­to on yhtä perustel­tua kuin banaanin vil­je­ly, tämä on todel­lista varkaut­ta — varaste­taan sekä kulut­ta­jil­ta että Afrikan mail­ta. Sok­eri säi­lyy var­muus­varas­tossa pitkään.

      Vastaa

      1. Sok­eri on niin hal­paa, ja sitä tarvit­see ostaa niin har­voin, että ostaisin suo­ma­laista juurikas­sok­e­ria, vaik­ka sen hin­ta olisi kolminker­tainen. Veikkaan tosin, että vähem­mistö ajat­telee näin, joten voi olla että sok­erin tuotan­to ei Suomes­sa kan­nat­taisi pelkästään meitä varten, jot­ka ostaisi­vat har­voin mut­ta kalliillakin.

      2. Tuo­mas O:
         Sok­eri on niin hal­paa, ja sitä tarvit­see ostaa niin har­voin, että ostaisin suo­ma­laista juurikas­sok­e­ria, vaik­ka sen hin­ta olisi kolminker­tainen. Veikkaan tosin, että vähem­mistö ajat­telee näin, joten voi olla että sok­erin tuotan­to ei Suomes­sa kan­nat­taisi pelkästään meitä varten, jot­ka ostaisi­vat har­voin mut­ta kalliillakin. 

         Täl­lä perus­teel­la sen vil­je­lyä ei tarvi­sisi siis tukea lainkaan, sil­lä ihmiset ostaisi­vat ilman tukeakin vaik­ka hin­ta vähän kovem­pi olisikin.

      3. Maat­alous­tukia perustel­laan aina huolto­var­muudel­la. Eikös 3–5 vuo­den var­muus­varas­tot hoi­da huoltovarmuuden?

      4. Osmo Soin­in­vaara:
         Muu­ta osaa maat­aloustues­ta voi vielä jotenkin perustel­la hul­to­var­muudel­la, mut­ta se, että sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­ly on suun­nilleen tue­tu­in vil­je­muo­to Suomes­sa, jos­sa sok­erin tuotan­to on yhtä perustel­tua kuin banaanin vil­je­ly, tämä on todel­lista varkaut­ta – varaste­taan sekä kulut­ta­jil­ta että Afrikan mail­ta. Sok­eri säi­lyy var­muus­varas­tossa pitkään.

         Entä koris­tekasvien ja minkkien kas­vatuk­sen tukeminen?

      5. Osmo Soin­in­vaara:
         Muu­ta osaa maat­aloustues­ta voi vielä jotenkin perustel­la hul­to­var­muudel­la, mut­ta se, että sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­ly on suun­nilleen tue­tu­in vil­je­muo­to Suomes­sa, jos­sa sok­erin tuotan­to on yhtä perustel­tua kuin banaanin vil­je­ly, tämä on todel­lista varkaut­ta – varaste­taan sekä kulut­ta­jil­ta että Afrikan mail­ta. Sok­eri säi­lyy var­muus­varas­tossa pitkään.

         Miten Suo­ma­lainen juus­to voi mak­saa ulko­mail­la alle 4 euroa kilo? Siis oikeasti. Kan­noin suomeen suo­ma­laista juus­toa hin­nal­la, jol­la tääl­lä saa Puo­lalaista. Mis­sä logi­ik­ka? Mak­saako suo­mi jotain vien­ti­tukea lisäk­si juus­tolle, jot­ta voidaan ruokkia koti­maisin verora­hoin muun maail­man kansalaiset?

3. En ymmär­rä mitä toi arvon­lisä tossa tarkoit­taa. Sen­hän voi tulki­ta niin, että maanvil­jeli­jä saa hehtaar­itukea €1000, mut­ta jos viel­jee sen hehtaarin, tulot tip­puu 500 euroon. Vai mitä nyt en ymmärrä?

   Vastaa

   1. Suomes­sa yhteen­las­ket­tu maat­alous­tu­lo (sisältää tuen) on noin puo­let yhteen­las­ke­tus­ta maat­aloustues­ta. Kun maat­alous­tu­lo on vil­je­lyn arvon­lisäys + maat­alous­tu­ki, on tun vil­jelybn tuot­ta­man arvon­lisä­tyk­sen olta­va vah­vasti negati­ivi­nen. Tai olis siis kyseisenä vuotena.

      Vastaa

      1. Osmo Soin­in­vaara:
         Suomes­sa yhteen­las­ket­tu maat­alous­tu­lo (sisältää tuen) on noin puo­let yhteen­las­ke­tus­ta maat­aloustues­ta. Kun maat­alous­tu­lo on vil­je­lyn arvon­lisäys + maat­alous­tu­ki, on tun vil­jelybn tuot­ta­man arvon­lisä­tyk­sen olta­va vah­vasti negati­ivi­nen. Tai olis siis kyseisenä vuotena.

         Tuo tilas­to ei kuvaa sitä, mitä yllä on kuvitel­tu sen kuvaa­van. Suomen tuor­ein kansalli­nen tilas­to aiheesta on julka­istu maalisku­us­sa 2018 ja kos­kee vuo­den 2016 luku­ja. Se löy­tyy tästä: https://tilastokeskus.fi/til/mmtal/2016/mmtal_2016_2018-03–21_kat_001_fi.html

         Tilas­tokeskuk­sen mukaan maat­alousyri­tys­ten myyn­ti­t­u­lo oli 2 608 miljoon­aa euroa, maat­alousyri­tys­ten yhteen­las­ket­tu tulos oli 980 miljoon­aa euroa ja tuet oli­vat 1 772 miljoon­aa euroa.

         Eurostastin luvut las­ke­taan täl­lais­ten luku­jen poh­jal­ta. Ongel­mana suorien tilas­tol­lis­ten päätelmien teon kannal­ta näi­den luku­jen poh­jal­ta on se, että maat­alousyri­tys­ten yhteen­las­ket­tu tulos ei kuvaa kovin hyvin maat­alouden arvon­lisäys­tä ja että tuki­menot kohdis­tu­vat osin muuhunkin kuin maatalousyrityksiin.

         Asi­aa voi havain­nol­lis­taa tuor­eim­mal­la listal­la suurim­mista maat­alous­tukien saajista:
         https://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826185_ta.shtml
         Lis­tan kär­jessä ovat val­tion omis­ta­mat Luon­non­va­rakeskus ja Suomen met­säkeskus. Kumpikaan ei ole maat­alousyri­tyk­siä, eli niiden saa­mat menot tilas­toidaan maat­alous­tuik­si, mut­ta arvon­lisäys ei tilas­toidu maat­alousyri­tyk­sille, kos­ka val­tio ei ole maat­alousyri­tys. Lis­tan sijal­ta 5 löy­tyy Valio, joka saa kyl­lä maat­alous­tukia, mut­ta joka tilas­toidaan elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den yri­tyk­sek­si. Eli sen arvon­lisä tilas­toidaan myöskin jok­sikin muuk­si kuin maat­alouden arvon­lisäk­si. Suurimpi­en maat­alous­tukien saa­jien joukos­ta löy­tyvät myös muun muas­sa Hämeen ammat­tiko­rkeak­oulu, Helsin­gin yliopis­to ja Turun yliopis­to, joiden maat­alous­tuotan­non arvon­lisäys ei tilas­toidu maat­alousyri­tys­ten arvon­lisäyk­senä, kos­ka maat­aloustuen hak­i­ja ei ole yri­tys. Edel­lä maini­tut ovat vain esimerkke­jä, mut­ta havain­nol­lis­ta­vat suo­ma­laisen tilas­ton ongel­maa, joka tulee vas­taan, jos näitä kah­ta eri taval­la kerät­tävää tilas­toa suh­teutetaan keskenään.

         Met­sä­talouden arvon­lisä tilas­toidaan maat­alouden arvon­lisäyk­sek­si vain sil­loin, kun met­sän myyn­ti verote­taan maat­alousyri­tyk­sen kaut­ta, eikä esim. henkilöko­htaise­na pääo­mat­u­lona — mut­ta tuet tilas­toidaan maat­alous­tuik­si myös muiden met­sän­o­mis­ta­jien osalta. Esim. met­sä­talouden osalta tuol­lainen tilas­toin­ti­ta­pa johtaa herkästi reilusti negati­ivisen näköisi­in tilas­toi­hin, jois­sa arvon­lisäys on selvästi alle tukimäärien — kos­ka tuet huomioidaan tilas­tossa täysimääräis­es­ti, mut­ta tulot vain pieneltä osin.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
         Suomes­sa yhteen­las­ket­tu maat­alous­tu­lo (sisältää tuen) on noin puo­let yhteen­las­ke­tus­ta maat­aloustues­ta. Kun maat­alous­tu­lo on vil­je­lyn arvon­lisäys + maat­alous­tu­ki, on tun vil­jelybn tuot­ta­man arvon­lisä­tyk­sen olta­va vah­vasti negati­ivi­nen. Tai olis siis kyseisenä vuotena. 

         Sovel­lan esimerkin vuok­si vas­taavaa tarkaste­lu­ta­paa asum­is- ja toimeen­tu­lo­tu­keen. Jonkun koti­talouden yhteen­sä saa­ma tuki olkoot vaikka­pa 700 €/kk. Vuokranan­ta­jan tulo on se, mitä hän verot­ta­jalle kaikkien vähen­nys­ten jäl­keen ilmoit­taa. Eli esimerkik­si 250 €/kk (sisältää tuen). 700 €/kk on 450 € /kk suurem­pi kuin vuokranan­ta­jan verot­ta­jalle rapor­toima 250 €/kk. Eli asumisen tuot­ta­ma arvon­lisä on täl­laisen tarkaste­lu­ta­van mukaan negatiivinen.

4. Hehtaar­itu­ki luokkaa 1000 euroa vuosi? Jos se oikeasti on 500–600 onko se sil­loin luokkaa 1000, sanopa se. Voisitko sen ver­ran vaivau­tua paneu­tu­maan asi­aan, että hom­maisit oikeat fak­tat käyt­töösi. Nämä lonkalta vään­netyt tek­stit on niin mieltä rasit­tavia. Vähän kuin fake news osastoa.
   Just muuten luin, että Sak­sas­sa mak­se­taan tukea 44 miljardia…

   Vastaa

   1. Lisäsin taulukon vuo­den 2017 hah­teer­itues­ta. Myön­netään, vil­jatiloil­la se on alem­pi, noin 600 €/ha, pait­si “nuo­ril­la” vil­jeli­jöil­lä. Kananat­taa huo­matya sok­er­i­ju­urikkaan todel­la avokäti­nen tukeminen.

      Vastaa

   2. Juu­pa juu:
      Hehtaar­itu­ki luokkaa 1000 euroa vuosi? Jos se oikeasti on 500–600onko se sil­loin luokkaa 1000, sanopa se. Voisitko sen ver­ran vaivau­tua paneu­tu­maan asi­aan, että hom­maisit oikeat fak­tat käyt­töösi. Nämä lonkalta vään­netyt tek­stit on niin mieltä rasit­tavia. Vähän kuin fake news osastoa.
      Just muuten luin, että Sak­sas­sa mak­se­taan tukea 44 miljardia…

      Ja mis­täköhän luit tuon 44 miljardia?

      Vastaa

5. “Olisi paljon parem­paa tukea vähä­varais­ten kulu­tus­ta tulon­si­ir­roil­la kuin ruuan hin­nan subventoinnilla.”

   Ja suh­teessa mui­hin hyödykkeisi­in ruoan hin­taa sub­ven­toidaan jo reilusti alen­netun alv:n kautta.

   “Muu­ta osaa maat­aloustues­ta voi vielä jotenkin perustel­la hul­to­var­muudel­la, mut­ta se, että sok­er­i­ju­urikkaan vil­je­ly on suun­nilleen tue­tu­in vil­je­ly­muo­to Suomessa”

   No peri­aat­teessa huolto­var­muu­den kannal­ta parhai­ta tuot­tei­ta ovat juuri jos­sain määrin säi­lyvät tuot­teet, mut­ta ihan tot­ta, voi ne sok­erivaras­tot ostaa maail­mal­takin täy­teen. Huolto­var­muudel­la perustel­laan myös erit­täin ongel­mallisen lihan­tuotan­non tukemista, vaik­ka huolto­var­muus­mielessä paljon parem­pia pro­tei­inilähteitä ovat pavut ja muut kasvis­peräiset pro­tei­init. Ehkä lihan­tuotan­nonkaan kohdal­la ei kyse ole huolto­var­muud­es­ta vaan lihan­syön­nin tukemis­es­ta elämäntapana…

   Vastaa

6. Tästä kaikesta tulee mieleen, että ilmas­to- ja ympäristöa­sioi­ta ei ote­ta riit­tävästi, siis lähi­mainkaan riit­tävästi, huomioon päätök­sen­teossa. Muu­tos on kyl­lä alka­nut, mut­ta vielä on paljon matkaa.

   Vastaa

7. Kol­ma­sosa EU:n bud­jetista kuluu suo­raan maat­alous­tu­keen. Yli 350 mil­jar­dia euroa, seu­raa­van seit­semän vuo­den aikana. Siihen vielä kansal­liset tuet päälle. Aivan jär­jetön­tä ja suo­ras­taan sairasta!

   Suomes­sa on 2,8 miljoon­aa hehtaaria pel­toa, pääasi­as­sa koulut­ta­mat­tomien ja taita­mat­tomien käsissä.

   Minä väitän, että ympärivuo­tisel­la kas­vatuk­sel­la, mod­erneil­la kas­va­tuste­knolo­gioil­la ja tekoä­lyn avul­la tuo pin­ta-ala puolit­tuisi joskin helposti.

   Per­in­teinen maat­alous on äärim­mäisen teho­ton­ta vaik­ka ener­gia saadaankin ilmaise­na taivaal­ta. Tuotan­to on altis sääoloille, kasvi­taudeille, tuho­hyön­teisille ja tuotan­toalueet eli pel­lot sijait­se­vat ns hevon kuuses­sa. Lisäk­si ruokaa tuote­taan tarkoituk­sel­la hävikin ja Talvi­so­ta-neu­roosin vuoksi.

   Se mikä voite­taan ilmaisel­la auringon pais­teel­la, hävitään äärim­mäisen tehot­tomas­sa tuotantoketjussa.

   Tuo sama yli 350 mil­jar­dia euroa pitäisi suun­na­ta suo­raan yri­tyk­sille, jot­ka kehit­tävät ruuan­tuotan­toa ympärivuo­tisi­in olo­suhteisi­in kaupungeissa.

   Väitän, että yksi seit­semän vuo­den kausi riit­täisi kehit­tämään teknolo­giaa riit­tävästi, jot­ta per­in­teinen maat­alous tapettaisiin.

   Kasvien jalostuk­ses­sa pitäisi eri­tyis­es­ti sal­lia geen­i­ma­nip­u­loin­ti, jot­ta ruokakasve­ja saadaan muokat­tua tehokkaam­min sel­l­aisik­si, että ne sopi­vat ahtaampi­in oloihin.

   Esimerkik­si vil­jakasvit tuh­laa­vat ener­giaa kas­vaak­seen korkeik­si, ennen kuin olen­naiset osat eli jyvät alka­vat kas­va­maan. Jos pel­lol­la vil­jakasvi on jopa 2 metri­nen, niin mod­ernissa tuotan­to­laitok­ses­sa sen korkeudek­si riit­täisi 20 cm. Mieluiten sitä vart­ta ei tarvi­ta ollenkaan.

   Jopa tutk­i­jata­sol­la on häm­mästyt­tävää epäym­mär­rystä, kun mieliku­vis­sa yritetään istut­taa per­in­teisiä laje­ja lab­o­ra­to­ri­o­ta­son tuotan­to­laitok­si­in. Ei. Kasvit tulee muoka­ta siinä mis­sä tuotantomenetelmätkin.

   Ker­rosta ker­roksen päälle, ilmakas­va­tus­ta, vesikas­va­tus­ta, ver­tikaa­likas­va­tus­ta, automaa­tio­ta ja korkei­ta torne­ja, jois­sa kasvualu­s­tat vain kiertävät. Istu­tuk­sen het­kel­lä kasvualus­ta on alhaal­la, jos­ta se siir­tyy hil­jalleen ylem­mäk­si ja “satokau­den” saa­pues­sa kasvualus­ta onkin jo siir­tynyt takaisin alas, jos­sa sato korjataan.

   Sata metriä ker­taa sata metriä on hehtaari. Pris­matkin ovat suurem­pia pin­ta-alal­taan. Siihen kas­va­tusker­ros metrin välein niin sata metrisessä tor­nissa on sata hehtaaria.

   Raken­nusteknis­es­ti kyse ei ole mis­tään ultra­hy­per­me­gahienoista rak­en­teista. Syynä tähän on se, ettei näis­sä raken­nuk­sis­sa ole tarkoi­tus olla ihmisiä.

   Suo­ma­lainen puuk­er­rostalote­knolo­gia yhdis­tet­tynä pak­sui­hin eris­teisi­in kävisi main­iosti ruuan­tuotan­to­tornien rak­en­tamiseen ja samal­la varas­toitaisi­in hiiltä ilmakehästä.

   Jos 2,8 miljoon­aa hehtaaria kor­vat­taisi­in satametrisil­lä kuu­tioil­la, niin niitä tarvit­taisi­in 28 000 tuhat­ta. Ver­tailun vuok­si, Suomes­sa on noin 60 000 ker­rostaloa asuinkäyttöön.

   Mut­ta kun 2,8 miljoo­nan hehtaarin avo­maav­il­je­lyn kor­vaamiseen ei tarvi­ta 2,8 miljoon­aa sisävil­je­ly­he­htaaria. Ei ole katovu­osia, ei ole tuho­hyön­teisiä, ei kasvi­taute­ja, ja ruokaa kas­vate­taan tarpeen mukaan ja tämän tarpeen algo­rit­mit meille ennustavat.

   Puuele­menteistä kasat­tu 100x100x100 metri­nen kuu­tio, eris­tei­neen ja kas­va­tuste­knolo­gioi­neen ei ole mitenkään merkit­tävän kallis. Se voi olla niil­lä sijoil­laan vaik­ka sata vuot­ta. Ehkä jopa pidem­pään. Ei se mene miksikään.

   Kun ote­taan ihmi­nen pois tuos­ta kuvios­ta, niin myös kas­va­tuste­knolo­gia tulee halvem­mak­si, kun ei tarvitse rak­en­taa ihmiselle tur­val­lisia alueita.

   Ain­oa paik­ka, jos­sa ihmisiä tois­taisek­si tarvi­taan on tuon kuu­tion alaosas­sa, jos­sa sato kyl­vetään ja korjataan.

   Jos olette joskus näh­neet automa­ti­soidun logis­ti­ikkakeskuk­sen, niin ymmär­rätte mitä tarkoi­tan. Automaat­titruk­it kuskaa­vat paket­te­ja autonomis­es­ti algo­rit­mien ohjaam­i­na. Aivan samoin automaa­tio ja algo­rit­mit ohjaisi­vat kas­va­tusalus­to­ja oikeille paikoilleen. Raken­nusautomaa­tio pitää olo­suh­teet optimaalisina.

   Tämä on maat­alouden vihovi­imeinen vuo­sisa­ta. Hyvä niin.

   Vastaa

8. Lisään vielä, että kun ruuan­tuotan­to siir­tyy pel­loil­ta näi­hin kas­va­tuskuu­tioi­hin, niin pel­lot vapau­tu­vat ener­giantuotan­toon. Tule­vaisu­udessa pel­to­jen tilal­la on pelkkää aurinkopa­neel­ia ja tuulimyllyä.

   Vastaa

9. Uusi See­lan­ti lopet­ti tuen 80-luvul­la ja juuri muu­ta kuin hei­dän lam­mas­taan ei tääl­läkään syödä. Markki­na­t­alous siis toimii. Lopet­takaa silti Kepun syyl­listämi­nen, asum­is­tu­ki Kehä I sisäl­lä on kepu­lais­ten mielestä vihrei­den ja demarei­den ver­sio perus­teet­tomas­ta tues­ta ja kenenkään on turha väit­tää etteikö se vääristäisi markkinaa.

   Ter­veisin Net­to-net­to-vero maksaja

   Vastaa

   1. Teknis­es­ti asia on noin, mut­ta käytän­nössä ihan eri taval­la. Tutus­tu­in joskus Uuden-See­lan­nin tuk­i­jär­jestelmi­in. Siel­lä maat­alous­tuot­tei­den vien­tiä tue­taan huo­mat­tavasti. Mut­ta ei maat­alous­tu­ki ‑nimel­lä, vaan muiden min­is­ter­iöi­den kaut­ta. Vien­tiä tue­taan monin tavoin. Siltä osin kuin esim. elin­tarvikkei­ta viedään ulko­maille, koko tuotan­toketju saa mm. arvon­lisäveromenon­sa yksinker­taisel­la taval­la takaisin. Eikä siinä vielä kaik­ki. Maat­alouden yksi pää­menoista on ener­gia. Uusi-See­lan­ti on ain­oi­ta mai­ta, jois­sa maat­alous on vapautet­tu kokon­aan ener­giaveroista. Kuten OECD on Uuden-See­lan­nin osalta toden­nut: ” Tax­es paid on the fuels used for agri­cul­ture and fish­ing are ful­ly refunded.”
      https://www.oecd.org/tax/tax-policy/taxing-energy-use-2018-new%20zealand.pdf

      Mut­ta teknis­es­ti maas­sa ei tosi­aan maat­alous­tukia juurikaan esi­in­ny. Käytän­nössä puolestaan Uuden-See­lan­nin maat­alous saa huo­mat­tavaa hin­tae­t­ua muiden maid­en maat­alous­tuotan­toon näh­den vero­jen per­imät­tömyy­destä ja ylei­sistä vientituista.

      Vastaa

      1. Siltä osin kuin esim. elin­tarvikkei­ta viedään ulko­maille, koko tuotan­toketju saa mm. arvon­lisäveromenon­sa yksinker­taisel­la taval­la takaisin. 

         Euroopas­sa kaik­ki vien­ti saa arvon­lisäveron takaisin kokom ketjunos­alta. Ei vain maatalous.

      2. Osmo Soin­in­vaara:

         Euroopas­sa kaik­ki vien­ti saa arvon­lisäveron takaisin kokom ketjunos­alta. Ei vain maatalous.

         Noin on vain sil­loin, jos koko ketju on arvon­lisäverov­elvol­lista. Esim. Suomes­sa ALV-raja on 10 000 €/vuosi. Uudessa-See­lan­nis­sa se on 0 euroa. Jos arvon­lisäketjus­sa on ALV-velvol­lisu­u­den omaa­mat­to­mia osioi­ta, ne joutu­vat mak­samaan menois­taan ALVit, joi­ta ne eivät saa takaisin. Jos esim. maat­alouden har­joit­ta­ja on eriyt­tänyt riskien­hallinta­sy­istä tai muista syistä toim­into­jaan use­an yri­tyk­sen alle, osas­sa voi ALV-raja täyt­tyä ja osas­sa ei.

         Yleis­es­ti ottaen vero­su­un­nit­telusy­istä toim­into­ja kan­nat­taa hajaut­taa Suomes­sa usein niin, että läpi vir­taa­vat menot ovat ALV-velvol­lisia ja vaikka­pa oman työn myyn­ti on ainakin jos­sain fir­moista ALV-velvol­lisu­u­den ulkop­uolel­la alle 10 000 euroon asti vuodessa. Uudessa-See­lan­nis­sa vas­taa­va verosy­istä tehtävä jär­jeste­ly ei kan­na­ta, kos­ka arvon­lisävero­tus toimii siel­lä eri tavoin.

      3. komm: Noin on vain sil­loin, jos koko ketju on arvon­lisäverov­elvol­lista. Esim. Suomes­sa ALV-raja on 10 000 €/vuosi.

         Rajan allakin voi ilmoitaut­tua halutes­saan ALV-velvol­lisek­si. Se voi kan­nat­taa, jos myyn­ti tapah­tuu ALV-velvol­liselle taholle eikä kuluttajille.

      4. Uudessa-See­lan­nis­sakin arvon­lisävero­jär­jestelmä sinän­sä on sama läh­es kaikessa toimin­nas­sa. Tai nimeno­maan siel­lä se on sama läh­es kaikessa toimin­nas­sa. Suomes­sa alv-jär­jestelmään on luo­tu mon­en­laisia aukko­ja, jot­ka mon­imutkaista­vat vero­jen palautuskysymystä.

      5. komm: Suomes­sa alv-jär­jestelmään on luo­tu mon­en­laisia aukko­ja, jot­ka mon­imutkaista­vat vero­jen palautuskysymystä.

         Kai nyt Suomes­sakin palaute­taan vien­ti­in menevien tuot­tei­den tai palvelu­iden ALV:t? Sil­lälail­la­han se ALV suun­nilleen kaikkial­la toimii.

      6. Osmo Soin­in­vaara: Euroopas­sa kaik­ki vien­ti saa arvon­lisäveron takaisin kokom ketjunos­alta. Ei vain maatalous.

         Arvon­lisävero, tai siis sen takaisin­saan­ti, vien­nis­sä tun­tuu ole­van mm. Trumpin taloudel­lisille neu­vo­nan­ta­jille täysin mah­do­ton­ta ymmärtää. 

         Tot­takai alv pitää saa­da takaisin vien­nis­sä, muuten­han se ker­tau­tu­isi, mikäli tuote kulk­isi eri maid­en kautta.

      7. komm: Siltä osin kuin esim. elin­tarvikkei­ta viedään ulko­maille, koko tuotan­toketju saa mm. arvon­lisäveromenon­sa yksinker­taisel­la taval­la takaisin.

         Ei tämä ole mitään tukea. Kuten Osmokin sanoo, sama pätee kaik­keen vien­ti­in (melkein) kaikkial­la, mis­sä on käytössä ALV tai vas­taa­va vero.

         Lisäk­si myös siinä maas­sa, jonne tuot­teet viedään, ei tuot­tei­ta osta­va fir­ma voi vähen­tää ALV:a, joka on palautet­tu, joten koko ALV tulee edelleen mak­se­tuk­si (mut­ta kokon­aisu­udessaan maa­han, jos­sa tuot­teet lop­ul­ta kulutetaan).

         Vapau­tus ener­giaveros­ta taas lie­nee todel­li­nen tuki maat­aloudelle. Luulisin silti, että senkin huomioiden tukien taso on huo­mat­tavasti EU:n tason alapuolella.

10. Ismo on oikeil­la lin­joil­la: “Jos keinot hoitaa tuki todel­lakin rajal­la tul­laa­mal­la lähtö­maan tuet maa­han­tuon­nin hin­taan ja näin saat­taa markki­nat tasaveroisik­si, kuitenkin huolto­var­muu­den vaa­ti­ma koti­mainen tuotan­to säi­lyt­täen, kan­natan kyl­lä.” Mut­ta Ismokin vaikut­taa usko­van “tasaverois­t­en markki­noiden” autuuteen.

    Kaik­ki eivät tun­nu ymmärtävän pro­tek­tion­is­min hyö­tyjä. Huolto­var­muu­den ylläpitämisen lisäk­si pro­tek­tion­is­mi on tarpeelli­nen puskuri elinkei­noelämän mur­roksis­sa. Elinkeinos­ta ei kan­na­ta luop­ua vain sen vuok­si, että tuot­teen saa ulko­mail­ta edullisem­min. Luop­umi­nen kan­nat­taa vas­ta, kun elinkeinon har­joit­ta­jille on tar­jo­ta tilalle vähin­tään yhtä tuot­tavaa työtä. Markki­na­t­alouden mekanis­mit eivät sel­l­aise­naan näytä onnis­tu­van täl­laises­sa kokonaisoptimoinnissa.

    Vastaa

    1. Aika ajatel­la:
       Ismo on oikeil­la lin­joil­la: “Jos keinot hoitaa tuki todel­lakin rajal­la tul­laa­mal­la lähtö­maan tuet maa­han­tuon­nin hin­taan ja näin saat­taa markki­nat tasaveroisik­si, kuitenkin huolto­var­muu­den vaa­ti­ma koti­mainen tuotan­to säi­lyt­täen, kan­natan kyl­lä.” Mut­ta Ismokin vaikut­taa usko­van “tasaverois­t­en markki­noiden” autuuteen.

       Kaik­ki eivät tun­nu ymmärtävän pro­tek­tion­is­min hyö­tyjä. Huolto­var­muu­den ylläpitämisen lisäk­si pro­tek­tion­is­mi on tarpeelli­nen puskuri elinkei­noelämän mur­roksis­sa. Elinkeinos­ta ei kan­na­ta luop­ua vain sen vuok­si, että tuot­teen saa ulko­mail­ta edullisem­min. Luop­umi­nen kan­nat­taa vas­ta, kun elinkeinon har­joit­ta­jille on tar­jo­ta tilalle vähin­tään yhtä tuot­tavaa työtä. Markki­na­t­alouden mekanis­mit eivät sel­l­aise­naan näytä onnis­tu­van täl­laises­sa kokonaisoptimoinnissa.

       Jos elinkeino tuot­taa net­to­tap­pi­o­ta, kuten maat­alous suomes­sa korkei­den tukien takia tuot­taa, niin lope­tus lisäisi välit­tömästi maamme bruttokansantuotetta. 

       Nyt maat­aloustuet toimi­vat karkeasti ottaen niin, että lähetämme setelipaale­ja maatiloille jot­ka polt­ta­vat setelit ja lan­noit­ta­vat setelituhkalla pel­to­ja. Pel­loil­ta saar­a­van tuotan­non arvo on karkeasti puo­let lan­noit­teek­si käyte­tyn setelipaalin arvosta.

       Vastaa

       1. Jos tuki­aset lop­puisi­vat, joko ruoan hin­ta nousisi kym­meniä jollei sato­ja pros­ent­te­ja tai maanvil­jelys Suomes­sa lop­puisi suunnnilleen kokon­aan. Ainakin niin pitkään kun merkit­tävä osa myytävistä elin­tarvikkeista on koti­maista tuotan­toa, luulisi kulut­ta­jalle ole­van jollei yksi lysti ei paljon muu­takaan mak­se­taanko ruo­ka verois­sa vai kau­pan kas­sal­la. Itse asi­as­sa luulisi, että Vihrei­den ja Vasem­mis­ton luulisi pitävän maat­alous­tuki­ai­sista, ne kuitenkin ovat osin tulon­si­ir­to matalatuloisille.

       2. Markus Vars­ta:
          Jos tuki­aset lop­puisi­vat, joko ruoan hin­ta nousisi kym­meniä jollei sato­ja pros­ent­te­ja tai maanvil­jelys Suomes­sa lop­puisi suunnnilleen kokon­aan. Ainakin niin pitkään kun merkit­tävä osa myytävistä elin­tarvikkeista on koti­maista tuotan­toa, luulisi kulut­ta­jalle ole­van jollei yksi lysti ei paljon muu­takaan mak­se­taanko ruo­ka verois­sa vai kau­pan kas­sal­la. Itse asi­as­sa luulisi, että Vihrei­den ja Vasem­mis­ton luulisi pitävän maat­alous­tuki­ai­sista, ne kuitenkin ovat osin tulon­si­ir­to matalatuloisille. 

          Kuin­ka väärässä ihmi­nen voi olla?

          Ensin­näkin, mikäli kulut­ta­jalle on yksi lysti mak­se­taanko (koti­maisen) ruoan hin­ta epä­suo­rasti veroil­la ja maat­alous­tu­il­la vai suo­raan markki­nahin­tana, niin sil­loin­han maat­aloustuet kan­nat­taa ehdot­tomasti täysin turhana ja kalli­ina byrokra­ti­ak­er­rokse­na pois­taa tuhoa­mas­ta hyv­in­voin­tia. Jos taas ei ole, niin sil­loin tilanne on vielä pahempi: sen lisäk­si että hyv­in­voin­tia tuhoutuu turhaan byrokra­ti­aan, hyv­in­voin­tia tuhoutuu myös maat­alous­tukien aiheut­tami­in markki­nahäir­iöi­hin. Esimerkki­na hyv­in­voin­tia tuhoavas­ta markki­nahäir­iöstä on täysin absur­di tuotan­non alueelli­nen siir­tymi­nen mah­dol­lisim­man huono­jen luon­nonolo­jen pohjoisille vyöhykkeille korkeampi­en tuk­ilu­okkien vuoksi.

          Toisek­seen, maat­alout­ta tue­taan merkit­tävästi myös suo­jat­ulleil­la, joiden ain­oa tehtävä on nos­taa elin­tarvikkei­den markki­nahin­taa EU-alueel­la estämäl­lä tuon­ti­tuot­tei­den mah­dol­lisu­udet kil­pail­la hin­nal­la. Tätä ei voi paatuneinkaan maalais­li­it­to­lainen kiistää. Tässä val­os­sa on suo­ras­taan törkeää väit­tää, että maat­alouden tukem­i­nen yhtään mil­lään taval­la olisi “tulon­si­ir­to” pien­i­t­u­loisille mata­lam­man elin­tarvikkei­den hin­nan muo­dos­sa. Väit­teenä se vas­taa sitä, että mafioso isän tapet­tuaan sanoo lapselle ole­vansa hänen puolel­laan: jäi­hän äiti vielä henkiin.

       3. Ossi Sare­so­ja: Ei tämä ole mitään tukea. Kuten Osmokin sanoo, sama pätee kaik­keen vien­ti­in (melkein) kaikkial­la, mis­sä on käytössä ALV tai vas­taa­va vero.

          Lisäk­si myös siinä maas­sa, jonne tuot­teet viedään, ei tuot­tei­ta osta­va fir­ma voi vähen­tää ALV:a, joka on palautet­tu, joten koko ALV tulee edelleen mak­se­tuk­si (mut­ta kokon­aisu­udessaan maa­han, jos­sa tuot­teet lop­ul­ta kulutetaan).

          Vapau­tus ener­giaveros­ta taas lie­nee todel­li­nen tuki maat­aloudelle. Luulisin silti, että senkin huomioiden tukien taso on huo­mat­tavasti EU:n tason alapuolella.

          arkkite­hti: Kuin­ka väärässä ihmi­nen voi olla?

          Ensin­näkin, mikäli kulut­ta­jalle on yksi lysti mak­se­taanko (koti­maisen) ruoan hin­ta epä­suo­rasti veroil­la ja maat­alous­tu­il­la vai suo­raan markki­nahin­tana, niin sil­loin­han maat­aloustuet kan­nat­taa ehdot­tomasti täysin turhana ja kalli­ina byrokra­ti­ak­er­rokse­na pois­taa tuhoa­mas­ta hyv­in­voin­tia. Jos taas ei ole, niin sil­loin tilanne on vielä pahempi: sen lisäk­si että hyv­in­voin­tia tuhoutuu turhaan byrokra­ti­aan, hyv­in­voin­tia tuhoutuu myös maat­alous­tukien aiheut­tami­in markki­nahäir­iöi­hin. Esimerkki­na hyv­in­voin­tia tuhoavas­ta markki­nahäir­iöstä on täysin absur­di tuotan­non alueelli­nen siir­tymi­nen mah­dol­lisim­man huono­jen luon­nonolo­jen pohjoisille vyöhykkeille korkeampi­en tuk­ilu­okkien vuoksi.

          Toisek­seen, maat­alout­ta tue­taan merkit­tävästi myös suo­jat­ulleil­la, joiden ain­oa tehtävä on nos­taa elin­tarvikkei­den markki­nahin­taa EU-alueel­la estämäl­lä tuon­ti­tuot­tei­den mah­dol­lisu­udet kil­pail­la hin­nal­la. Tätä ei voi paatuneinkaan maalais­li­it­to­lainen kiistää. Tässä val­os­sa on suo­ras­taan törkeää väit­tää, että maat­alouden tukem­i­nen yhtään mil­lään taval­la olisi “tulon­si­ir­to” pien­i­t­u­loisille mata­lam­man elin­tarvikkei­den hin­nan muo­dos­sa. Väit­teenä se vas­taa sitä, että mafioso isän tapet­tuaan sanoo lapselle ole­vansa hänen puolel­laan: jäi­hän äiti vielä henkiin.

          Ker­rotko ystäväl­lis­es­ti, mik­si sit­ten ulko­mail­ta ei voi tuo­da Suomeen työvoimaa niiden maid­en palk­ka ehdoil­la? Mikä on tämä tul­li raja nimeltää Suo­mi, jos­sa vapaa palk­ka kil­pailu ei toi­mi, vaan olemme saareke sak- demari mafi­an kouris­sa? Onhan aivan absur­dia, että suomes­sa saman hin­tais­es­ta raa­ka-aineesta valmis­tet­tu piz­za mak­saa saman, kuin ukrainas­sa tehty ja vien­ti tuil­la tänne rah­dat­tu valmis piz­za, jon­ka tekee työläi­nen joka ei tunne sanaa TES. Ei tässä muu­ta voi kuin kat­soa kukin peili­in, ja miet­tiä miten Epäoikeu­den mukaista vapaa kil­pailu on eri alo­jen välillä.

       4. Sepi: Jos elinkeino tuot­taa net­to­tap­pi­o­ta, kuten maat­alous suomes­sa korkei­den tukien takia tuot­taa, niin lope­tus lisäisi välit­tömästi maamme bruttokansantuotetta. 

          Jos ymmär­rän oikein, mitä tarkoi­tat net­to­tap­pi­ol­la, niin väit­teesi vaikut­taa virheel­liseltä. Väite ei nimit­täin näytä huomioivan sitä, että Suomes­sa työt­tömälle mak­se­taan suurehko kor­vaus, vaik­ka työtön ei tuot­taisi mitään. 

          Jos maa­jus­si saa tukea 2000 euroa ja hän tuot­taa 1500 euron arvos­ta, niin “net­to­tap­pio” on 500 euroa. Jos elinkeino lopete­taan ja maa­jus­si saa työt­tömyysko­r­vaus­ta 800 euroa, niin net­to­tap­pio on 800 euroa. Näin lask­ien ei mitenkään voi olla niin, että jo pienikin “net­to­tap­pio” olisi kansan­talouden kannal­ta järkevä peruste elinkeinon lopettamiseen.

       5. Aika ajatel­la: Jos ymmär­rän oikein, mitä tarkoi­tat net­to­tap­pi­ol­la, niin väit­teesi vaikut­taa virheel­liseltä. Väite ei nimit­täin näytä huomioivan sitä, että Suomes­sa työt­tömälle mak­se­taan suurehko kor­vaus, vaik­ka työtön ei tuot­taisi mitään. 

          Jos maa­jus­si saa tukea 2000 euroa ja hän tuot­taa 1500 euron arvos­ta, niin “net­to­tap­pio” on 500 euroa. Jos elinkeino lopete­taan ja maa­jus­si saa työt­tömyysko­r­vaus­ta 800 euroa, niin net­to­tap­pio on 800 euroa. Näin lask­ien ei mitenkään voi olla niin, että jo pienikin “net­to­tap­pio” olisi kansan­talouden kannal­ta järkevä peruste elinkeinon lopettamiseen.

          Maanvil­jeli­jät ainakin itse väit­tävät ole­vansa erit­täin ahk­er­aa ja nöyrästi ja pyy­teet­tömästi pienel­lä pal­ka­lla uuras­tavaa porukkaa. Mikäli tämä väite pitää paikkansa (eikä min­ul­la sinän­sä ole mitään syytä olet­taa, että se ei pitäisi; maanvil­je­ly Suomes­sa on pitkälti elämän­ta­paval­in­ta, ei liike­toim­intaa periteisessä mielessä), aja­tus maanvil­jeli­jöi­den 100% työt­tömyysas­teesta tukien pois­tamisen jäl­keen kuu­lostaa järjenvastaiselta.

          Työ­paikko­jen määrä ei ole vakio.

       6. Var­masti osal­la maanvil­jeli­jöistä olisi vaikeuk­sia löytää uut­ta elan­toa. Ainakin niil­lä, jot­ka ovat van­ho­ja eivätkä ole viritelleet tilan ulkop­uolisia bis­nek­siä (auraus­ta ja sen semmoista). 

          Ja olisi­han se kohtu­u­ton­ta ajaa nopeas­sa aikataulus­sa sys­tee­mi kaik­il­ta osin alas. Tarvi­taan siis räätälöi­tyä tukea ja use­am­man vuo­den siirtymäaika. 

          Mut­ta osa vil­jeli­jöistä voitaisi­in hyvinkin saat­to­hoitaa eläkkeelle. 

          Aivan ilmeistä on, että eri­tyis­es­ti aloit­tel­e­van vil­jeli­jän tuet, siis tuet joil­la kan­nuste­taan uusia ihmisiä siir­tymään tuot­ta­mat­toma­lle alalle, tulisi lakkauttaa.

       7. arkkite­hti: aja­tus maanvil­jeli­jöi­den 100% työt­tömyysas­teesta tukien pois­tamisen jäl­keen kuu­lostaa järjenvastaiselta.

          Työ­paikko­jen määrä ei ole vakio.

          Jos tehdään jokin ole­tus siitä, mihin elinkeinon jät­tävät työl­listyvät, tulee ker­toa, mikä tuo ole­tus on. Haas­ta­mani väit­teen esit­täjä ei sitä ker­tonut, mis­tä syys­tä väitet­tä voidaan pitää virheellisenä.

       8. Aika ajatel­la: Jos ymmär­rän oikein, mitä tarkoi­tat net­to­tap­pi­ol­la, niin väit­teesi vaikut­taa virheelliseltä.
          […]
          Jos maa­jus­si saa tukea 2000 euroa ja hän tuot­taa 1500 euron arvos­ta, niin “net­to­tap­pio” on 500 euroa. 

          Olet ymmärtänyt väärin. Jos kat­so­taan koko kansan­talout­ta, tuki (tai työt­tömyysko­r­vaus) ei ole kulu koko kansan­taloudelle, kos­ka se vain siirtää var­al­lisu­ut­ta ihmis­ten välil­lä. (Jos taas kat­sot vain julk­ista talout­ta, ei koko arvon­lisää voi laskea plussapuolelle.)

          Se mis­tä tässä tilanteessa on kyse, on se, että maa­jus­si saa tukea 2000 € ja tuot­taa (net­tona) ‑1000 €, jol­loin hänen tulon­sa on 1000 € ja hyö­ty koko kansan­taloudelle ‑1000 €. Jos hän olisi työt­tömänä, hän saisi tukea 800 € ja tuot­taisi 0 €, ja hyö­ty koko kansan­taloudelle olisi 0 €, mikä olisi enem­män kuin ‑1000 €.

       9. Ossi Sare­so­ja: Olet ymmärtänyt väärin. Jos kat­so­taan koko kansan­talout­ta, tuki (tai työt­tömyysko­r­vaus) ei ole kulu koko kansan­taloudelle, kos­ka se vain siirtää var­al­lisu­ut­ta ihmis­ten välil­lä. (Jos taas kat­sot vain julk­ista talout­ta, ei koko arvon­lisää voi laskea plussapuolelle.)

          Se mis­tä tässä tilanteessa on kyse, on se, että maa­jus­si saa tukea 2000 € ja tuot­taa (net­tona) ‑1000 €, jol­loin hänen tulon­sa on 1000 € ja hyö­ty koko kansan­taloudelle ‑1000 €. Jos hän olisi työt­tömänä, hän saisi tukea 800 € ja tuot­taisi 0 €, ja hyö­ty koko kansan­taloudelle olisi 0 €, mikä olisi enem­män kuin ‑1000 €.

          Eiköhän se maat­alous­tu­ki ole saman­lainen kulu kansan­taloudelle kuin työt­tömyys­tukikin. Samal­la lail­la ne jäävät molem­mat kiertämään kansantaloudessa.
          Maat­alouden net­to­tap­pio on vain lasken­nalli­nen. Se johtuu siitä, että tuot­ta­jahin­nat ovat niin kovin alhaiset Suomes­sa. Kansan­talouden kokon­aishyö­ty maat­aloud­es­ta pitäsi laskea niil­lä hin­noil­la, joil­la vas­taa­vat tuot­teet pitäisi tuo­da ulko­mail­ta. Ne oli­si­vat huo­mat­tavasti korkeam­mat kuin mitä maat­alouden arvon­lisäys­tä las­ket­taes­sa käytetään.

       10. Tim­oT: Eiköhän se maat­alous­tu­ki ole saman­lainen kulu kansan­taloudelle kuin työt­tömyys­tukikin. Samal­la lail­la ne jäävät molem­mat kiertämään kansantaloudessa.

           Tuki jää kiertämään kansan­taloudessa, mut­tei Suomen kansan­taloudessa. Esim. myytävistä maat­alouskoneista yli puo­let ovat ulkomaisia.

       11. Ville: Tuki jää kiertämään kansan­taloudessa, mut­tei Suomen kansan­taloudessa. Esim. myytävistä maat­alouskoneista yli puo­let ovat ulkomaisia.

           Tuos­sa tul­laankin mie­lenki­in­toiseen kansan­taloudel­liseen kohtaan, nimit­täin kaup­pataseeseen. Suurin yksit­täi­nen kom­po­nent­ti, joka saa rahan vir­taa­maan Suomes­ta ulos, lie­nee nyky­isin energia. 

           Usein jätetään huomioimat­ta se, että ostet­taes­sa kaik­ki elin­tarvikkeet ulkoa, pitäisi vas­taavasti kyetä myymään ulko­maille jotain samal­la sum­mal­la. Tämä on täs­mälleen sama jut­tu kuin yksi­tyisen ihmisenkin kohdal­la. Voit ostaa palvelu­ja vain sil­lä arvol­la, kuin pystyt omi­asi myymään. 

           Käytän­nössä siis maat­alouden lakkaut­tamisen seu­rauk­se­na pitäisi saa­da syn­tymään mil­jar­di­en arvos­ta uut­ta vien­tiä vuosi­ta­sol­la. Se tarkoit­taa sitä, että ain­oa ongel­ma ei suinkaan olisi mah­dolli­nen maa­jussien jäämi­nen työt­tömyys­tukien varaan. Koko pros­essin pitäisi myös kyetä tuot­ta­maan mil­jar­di­en arvoinen boosti Suomen vien­nille. Suh­taudun tähän hie­man epäillen.

           Ketjus­sa on myös mui­ta muut­tu­jia. Olkoonkin, että osa maat­alouskoneista tuo­daan ulko­mail­ta, mut­ta tuot­teen tuon­ti­hin­ta on ketjus­sa vain pieni osa. Tuo­hon kaup­paan liit­tyvä taloudelli­nen toim­inta elät­tää suo­raan ja välil­lis­es­ti val­tavaa määrää suomalaisia. 

           Ja sit­ten on oma konei­den tuotan­to. Niitä tuote­taan nimit­täin myös Suomes­sa vien­ti­in aika paljon. Mik­si muuten esimerkik­si Val­tra pitäisi toim­intaansa maas­sa, joka ei sen tuot­tei­ta juurikaan käyt­täisi? Täl­lä het­kel­lä point­ti on se, että niitä myy­dään paljon myös Suomeen, joten logis­tis­es­ti hom­ma on selvä. Toinen tehdas on Brasil­ias­sa, jos­sa markki­nat ovat myös isot. 

           Kaikki­aan maat­alouden ympäril­lä on jumalat­toman iso bisnes. Ei se vil­je­ly, vaan kaik­ki siinä ympäril­lä pyörivä. Jokainen halu­aa siitä kakus­ta osansa ja juuri sik­si maat­alous­tu­ki imaisee kol­man­nek­sen EU:n bud­jetista. Ei niitä tukia mak­se­ta hyvää hyvyyttään.

       12. Gonamies: Tuos­sa tul­laankin mie­lenki­in­toiseen kansan­taloudel­liseen kohtaan, nimit­täin kaup­pataseeseen. Suurin yksit­täi­nen kom­po­nent­ti, joka saa rahan vir­taa­maan Suomes­ta ulos, lie­nee nyky­isin energia. 

           Usein jätetään huomioimat­ta se, että ostet­taes­sa kaik­ki elin­tarvikkeet ulkoa, pitäisi vas­taavasti kyetä myymään ulko­maille jotain samal­la sum­mal­la. Tämä on täs­mälleen sama jut­tu kuin yksi­tyisen ihmisenkin kohdal­la. Voit ostaa palvelu­ja vain sil­lä arvol­la, kuin pystyt omi­asi myymään. 

           Käytän­nössä siis maat­alouden lakkaut­tamisen seu­rauk­se­na pitäisi saa­da syn­tymään mil­jar­di­en arvos­ta uut­ta vien­tiä vuosi­ta­sol­la. Se tarkoit­taa sitä, että ain­oa ongel­ma ei suinkaan olisi mah­dolli­nen maa­jussien jäämi­nen työt­tömyys­tukien varaan. Koko pros­essin pitäisi myös kyetä tuot­ta­maan mil­jar­di­en arvoinen boosti Suomen vien­nille. Suh­taudun tähän hie­man epäillen.

           Ketjus­sa on myös mui­ta muut­tu­jia. Olkoonkin, että osa maat­alouskoneista tuo­daan ulko­mail­ta, mut­ta tuot­teen tuon­ti­hin­ta on ketjus­sa vain pieni osa. Tuo­hon kaup­paan liit­tyvä taloudelli­nen toim­inta elät­tää suo­raan ja välil­lis­es­ti val­tavaa määrää suomalaisia. 

           Ja sit­ten on oma konei­den tuotan­to. Niitä tuote­taan nimit­täin myös Suomes­sa vien­ti­in aika paljon. Mik­si muuten esimerkik­si Val­tra pitäisi toim­intaansa maas­sa, joka ei sen tuot­tei­ta juurikaan käyt­täisi? Täl­lä het­kel­lä point­ti on se, että niitä myy­dään paljon myös Suomeen, joten logis­tis­es­ti hom­ma on selvä. Toinen tehdas on Brasil­ias­sa, jos­sa markki­nat ovat myös isot. 

           Kaikki­aan maat­alouden ympäril­lä on jumalat­toman iso bisnes. Ei se vil­je­ly, vaan kaik­ki siinä ympäril­lä pyörivä. Jokainen halu­aa siitä kakus­ta osansa ja juuri sik­si maat­alous­tu­ki imaisee kol­man­nek­sen EU:n bud­jetista. Ei niitä tukia mak­se­ta hyvää hyvyyttään.

           Eli mei­dän kan­nat­taa mak­saa 4 mil­jar­dia euroa maat­alous­tukia vuosit­tain (n. 40% tulee EU:lta, lop­pu Suomen bud­jetista eli muil­ta veron­mak­sajil­ta), jot­ta Val­tran (työl­listää globaal­isti 2100 ihmistä, en löytänyt pikaisel­la etsimisel­lä kuin­ka moni heistä on Suomes­sa) trak­torite­hdas pysyy Suomes­sa? Jos emme tätä mak­sa, mei­dän on löy­det­tävä jostain “mil­jardeil­la” uut­ta vien­tiä, kos­ka sil­lä het­kel­lä, kun me lopetamme kansal­lis­ten tukien mak­samisen niin kaik­ki suo­ma­laiset tilat lait­ta­vat lapun luukulle ja lopettavat.

       13. Jukkis: Eli mei­dän kan­nat­taa mak­saa 4 mil­jar­dia euroa maat­alous­tukia vuosit­tain (n. 40% tulee EU:lta, lop­pu Suomen bud­jetista eli muil­ta veron­mak­sajil­ta), jot­ta Val­tran (työl­listää globaal­isti 2100 ihmistä, en löytänyt pikaisel­la etsimisel­lä kuin­ka moni heistä on Suomes­sa) trak­torite­hdas pysyy Suomes­sa? Jos emme tätä mak­sa, mei­dän on löy­det­tävä jostain “mil­jardeil­la” uut­ta vien­tiä, kos­ka sil­lä het­kel­lä, kun me lopetamme kansal­lis­ten tukien mak­samisen niin kaik­ki suo­ma­laiset tilat lait­ta­vat lapun luukulle ja lopettavat.

           Ei, mis­tä ihmeestä tuon sait päähäsi? Mei­dän ei kan­na­ta mak­saa tuo­ta Val­tran työ­paikko­jen täh­den. Koko maat­aloussek­torin työ­paikko­jen täh­den kan­nat­taa. Ihan samal­la tavoin, kuin esimerkik­si E‑Korean kan­nat­taa mak­saa yli 40 pros­ent­tia telakkatukia. Ei sik­si, että muu­ta­ma tuhat telakkahit­saria työl­listy­isi, vaan sik­si, että koko klus­teri tuot­taa kansantaloudelle. 

           Kas kun kansan­talous ei ole yri­tys. Yri­tys voi peri­aat­teessa saneer­a­ta heikosti tuot­ta­vat työn­tek­i­jät pelolle, sil­lä yri­tys ei joudu sen jäl­keen kehit­tämään saneer­a­tu­ille mielekästä tekemistä. Yri­tys ei joudu mak­samaan sosi­aal­i­tukia saneer­a­tu­ille, ei uudelleenk­oulut­ta­maan, eikä mure­hti­maan, löy­tyykö saneer­a­tu­ille senkään ver­taa tuot­tavaa työtä myöhemmin.

           Koti­maisen elin­tarvikeketjun työvoima liikkuu sadois­sa tuhan­sis­sa suo­raan. Välilli­nen työl­listävyys on tietenkin vielä isom­pi, kun tuos­ta ketjus­ta palkkansa saa­vat työl­listävät muita. 

           Mikäli maat­alous jostain syys­tä lyötäisi­in lihoik­si, halu­aisin todel­la nähdä sen suun­nitel­man, jol­la lovi työl­lisyy­teen paikat­taisi­in. Tuos­sa Ylen artikke­lis­sa työl­lisyys­vaiku­tus arvioidaan 300000 ihmisek­si: https://yle.fi/uutiset/3–10025698

       14. Gonamies: Ei, mis­tä ihmeestä tuon sait päähäsi? Mei­dän ei kan­na­ta mak­saa tuo­ta Val­tran työ­paikko­jen täh­den. Koko maat­aloussek­torin työ­paikko­jen täh­den kan­nat­taa. Ihan samal­la tavoin, kuin esimerkik­si E‑Korean kan­nat­taa mak­saa yli 40 pros­ent­tia telakkatukia. Ei sik­si, että muu­ta­ma tuhat telakkahit­saria työl­listy­isi, vaan sik­si, että koko klus­teri tuot­taa kansantaloudelle. 

           Kas kun kansan­talous ei ole yri­tys. Yri­tys voi peri­aat­teessa saneer­a­ta heikosti tuot­ta­vat työn­tek­i­jät pelolle, sil­lä yri­tys ei joudu sen jäl­keen kehit­tämään saneer­a­tu­ille mielekästä tekemistä. Yri­tys ei joudu mak­samaan sosi­aal­i­tukia saneer­a­tu­ille, ei uudelleenk­oulut­ta­maan, eikä mure­hti­maan, löy­tyykö saneer­a­tu­ille senkään ver­taa tuot­tavaa työtä myöhemmin.

           Koti­maisen elin­tarvikeketjun työvoima liikkuu sadois­sa tuhan­sis­sa suo­raan. Välilli­nen työl­listävyys on tietenkin vielä isom­pi, kun tuos­ta ketjus­ta palkkansa saa­vat työl­listävät muita. 

           Mikäli maat­alous jostain syys­tä lyötäisi­in lihoik­si, halu­aisin todel­la nähdä sen suun­nitel­man, jol­la lovi työl­lisyy­teen paikat­taisi­in. Tuos­sa Ylen artikke­lis­sa työl­lisyys­vaiku­tus arvioidaan 300000 ihmisek­si: https://yle.fi/uutiset/3–10025698

           Itse nos­tit tässä kom­men­tis­sasi esille sen idean, että Val­tran trak­torite­hdas on Suomes­sa vaan, kos­ka meil­lä on maat­alout­ta. Sik­si halusin nos­taa sen esille, kos­ka se ei mielestäni ole lähel­läkään järkevää perustet­ta käyt­tää kansakun­nan varo­ja maanvil­je­lyn tukemiseen näil­lä lev­eysasteil­la (muis­taak­seni ei tarvitse men­nä Tallinnaa kauem­mak­si niin kasvukausi on jo 10 päivää pidem­pi). Ain­oa min­un mielestäni järkevä peruste on nimeno­maan varautu­mi­nen isom­paan kon­flik­ti­in, mut­ta toista kom­ment­tia tähän blogi­in kir­joit­taes­sani heräsin miet­timään, että onko sekään mil­lään tasol­la todel­lisu­ut­ta täl­lä het­kel­lä nyky­isil­lä tuil­la ja maat­alouden painotuksilla.

           Tietämät­tä yhtään sen tarkem­min miten Yle on tämän 300 000 laskenut, on minus­ta turha speku­loi­da sil­lä luvul­la. Itsel­leni se kuu­lostaa kovin isol­ta, kos­ka se tarkoit­taisi, että melkein joka kahdek­sas suo­ma­lainen työssäkäyvä olisi töis­sä vain ja ain­oas­taan, kos­ka meil­lä edelleen maa­ta vil­jel­lään. Ihan ver­tailun vuok­si se olisi noin puo­let siitä paljon meil­lä julki­nen sek­tori työl­listää, ja mei­dän julk­ista sek­to­ria mon­et pitävät aika suure­na. Jos meil­lä oikeasti on tämä tilanne, mei­dän kan­nat­taa tehdä parhaamme pienen­tääk­semme siitä työl­listyvien määrää, kos­ka kansan­talouden näkökul­mas­ta maan vil­jelem­i­nen on hyvin mata­lan jalostusas­teen toimintaa.

       15. Gonamies: Mei­dän ei kan­na­ta mak­saa tuo­ta Val­tran työ­paikko­jen täh­den. Koko maat­aloussek­torin työ­paikko­jen täh­den kannattaa.

           Ei mielestäni kan­na­ta. Työ­paikat eivät ole koko kansan­taloudelle hyö­ty vaan kulu. Mah­dolli­nen kansan­taloudelle on tuotet­tu arvon­lisä (eivätkä käyte­tyt työ­tun­nit) tai ehkä vielä parem­min yli­jäämä. Jos tuotan­to ei ilman tuki­aisia pär­jää, ei sen tukem­i­nen ole kansan­taloudelle hyödyllistä.

       16. Ossi Sare­so­ja: Jos tuotan­to ei ilman tuki­aisia pär­jää, ei sen tukem­i­nen ole kansan­taloudelle hyödyllistä.

           Onko­han tässä ajatel­mas­sa virhe? Voihan nimit­täin olla niin, että maa­jus­si tuot­taa todel­lista arvon­lisää työl­lään mut­ta saa työstään niin pienen kor­vauk­sen (esim. myyn­tivoiton), että hän ei sil­lä pär­jää. Sil­loin maa­jus­sia kan­nat­taa tukea, jot­ta hän mielu­um­min tekee työtään, kuin on tekemät­tä mitään.

       17. Aika ajatel­la: Onko­han tässä ajatel­mas­sa virhe? Voihan nimit­täin olla niin, että maa­jus­si tuot­taa todel­lista arvon­lisää työl­lään mut­ta saa työstään niin pienen kor­vauk­sen (esim. myyn­tivoiton), että hän ei sil­lä pär­jää. Sil­loin maa­jus­sia kan­nat­taa tukea, jot­ta hän mielu­um­min tekee työtään, kuin on tekemät­tä mitään.

           No mihin maa­jussin “yri­tys­tä” sit­ten tarvi­taan? Se on kum­mallista, että tap­pi­ot sosial­isoidaan, mut­ta jos maa­jus­si sat­tuukin tekemään voit­toa, niin hän saa pitää voiton.

           Logi­ikallasi kaik­ki maa­jussien voitot pitäisi takavarikoi­da valtioille.

           Tukipoli­ti­ik­ka on niin lop­pu­un kalut­tu luu kuin voi vain olla.

           Markki­na­t­alout­ta maat­alouteen ja nopeasti. Luo­vaa tuhoa! Pien­ten toim­i­joiden aika on ohitse ja maat­alouden pitää omak­sua oikei­den yri­tyk­sien toimintaperiaatteet.

           On käsit­tämätön­tä, että lukumääräl­lis­es­ti val­taosa Suomes­sa sijait­sev­as­ta ruuan­tuotan­nos­ta on edelleenkin koulu­jakäymät­tömien peräkam­marin poikien käsis­sä. Jos joku asia ei onnis­tu, niin tar­tu­taan viina­pul­loon ja haulikkoon. Kar­jan annetaan kuol­la nälkään ja pel­to­jen men­nä pilalle. Muu­ta­ma has­su sivu for­maalia tek­stiä aiheut­taa maailmanlopun.

           Oikeis­sa yri­tyk­sis­sä taloushallinto ja hallinto ylipäätän­sä on osoitet­tu sen hal­lit­seville asiantun­ti­joille. Ei bolshevikki-talonpojille.

           Start­Up gen­ren kan­nat­taisi ymmärtää maat­alouden mah­dol­lisu­udet: kyp­siä ja täysin päin per­set­tä hoidet­tu­ja tilo­ja on maa täyn­nä. Ostakaa pilkkahin­taan pois, omak­sukaa mod­erni teknolo­gia, han­kkikaa työvoima ulko­mail­ta, koulut­takaa työvoima ja jatko­jalostakaa ruuas­ta muu­takin kuin HK:n sinistä.

       18. <block­quote cite=

           Ei bolshevikki-talonpojille.

           …

           Nyt kun on saatu näin kova maat­alousasiantun­ti­ja kuin Future Mat­ters lin­joille, niin ker­ro ihmeessä lisää Suomen bolshevikki-talonpojista.

       19. Aika ajatel­la: Voihan nimit­täin olla niin, että maa­jus­si tuot­taa todel­lista arvon­lisää työl­lään mut­ta saa työstään niin pienen kor­vauk­sen (esim. myyn­tivoiton), että hän ei sil­lä pärjää. 

           Nim­imerk­ki Gonamies puhui nimeno­maan työ­paikoista. Kansan­talouden kannal­ta nimeno­maan arvon­lisä on merk­i­tyk­selli­nen eikä sil­lä vält­tämät­tä ole mitään tekemistä työ­paikko­jen määrän kanssa (ja tosi­aan itse työhän on kulu eikä hyöty).

           Nyt kuitenkin vaikut­taa siltä, ettei myöskään arvon­lisä ole tarpeek­si suuri (ja nykyisel­lään tuet mii­nustet­tuna itseasi­as­sa negati­ivi­nen). Jos tuot­teet oli­si­vat hyödyl­lisiä, oltaisi­in niistä valmi­ita myös mak­samaan. Poikkeuk­se­na on, jos hyö­tyä tulee jollekin kol­man­nelle osa­puolelle, eli on posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia. Maat­alouden tapauk­ses­sa täl­laista voinee olla lähin­nä huolto­var­muus. Täl­läkään ei kuitenkaan ole mitään tekemistä työ­paikko­jen kanssa ja mon­et tuet (vaik­ka chilin kas­vatuk­selle) ovat sel­l­aisia, ettei niitä voi mis­sään mielessä perustel­la huoltovarmuudella.

       20. Ossi Sare­so­ja:
           Nyt kuitenkin vaikut­taa siltä, ettei myöskään arvon­lisä ole tarpeek­si suuri (ja nykyisel­lään tuet mii­nustet­tuna itseasi­as­sa negati­ivi­nen). Jos tuot­teet oli­si­vat hyödyl­lisiä, oltaisi­in niistä valmi­ita myös mak­samaan. Poikkeuk­se­na on, jos hyö­tyä tulee jollekin kol­man­nelle osa­puolelle, eli on posi­ti­ivisia ulkoisvaikutuksia. 

           Tuot­teen markki­nahin­ta ei tai­da riit­tää kuvaa­maan tuotteen/tuotannon hyö­tyä kansan­taloudelle. Markki­nahin­ta näyt­tää nimit­täin jät­tävän huomiotta sen, että maa­jus­sille joka tapauk­ses­sa taataan toimeen­tu­lo kansan­talout­ta rasit­tavien tulon­si­ir­to­jen, kuten työt­tömyys­tur­van, kaut­ta. Työtön maa­jus­si ei tuo­ta arvon­lisää eikä siten kas­va­ta kokon­aiskakkua, mut­ta toki syö kakus­ta vähin­tään min­imiosan kaikissa tapauk­sis­sa. Tuke­mal­la kokon­aiskakku kas­vaa. Kiistätkö tämän teesin?

       21. Aika ajatel­la: Kiistätkö tämän teesin?

           Kiistän ainakin kahdes­ta syystä:

           1) Jos Osmon data pitää paikkansa, on maanvil­jeli­jöi­den tulot (ja siten net­toar­von­lisä) tuet mii­nustet­tuna negati­ivi­nen. (Lisäk­si arvon­lisää parem­pi mit­tari kakun kasvulle olisi yli­jäämä, jos­sa siis huomioidaan myös se, että vil­jeli­jän työ on myös kustannus.)

           2) Vaik­ka tuki kat­soit­taisi­in tuol­la taval­la hyväk­si, ei ole syytä keskit­tää tukea yhdelle alalle. Parem­pi olisi vain tukea (vaik­ka samal­la sum­mal­la) kaikkia alo­ja tasais­es­ti vaik­ka palkka­sub­ven­ti­ol­la tai veronalennuksella.

       22. Ossi Sare­so­ja: Kiistän ainakin kahdes­ta syystä:

           1) Jos Osmon data pitää paikkansa, on maanvil­jeli­jöi­den tulot (ja siten net­toar­von­lisä) tuet mii­nustet­tuna negati­ivi­nen. (Lisäk­si arvon­lisää parem­pi mit­tari kakun kasvulle olisi yli­jäämä, jos­sa siis huomioidaan myös se, että vil­jeli­jän työ on myös kustannus.)

           Tarkoit­tanet, että yksikin noista kahdes­ta syys­tä olisi mielestäsi riit­tävä teesin kiistämiseen. Tarkastel­laan sik­si ensim­mäistä syytä. Alla on kak­si vai­h­toe­htoa, jot­ka ymmär­ryk­seni mukaan sopi­vat blo­gistin esit­tämi­in lukui­hin; kor­jaathan, jos olen mielestäsi ymmärtänyt väärin.

           Vai­h­toe­hto 1 (maat­alous­tu­ki):
           Maat­alous­tu­ki: 200.
           Arvon­lisä: 100.
           Vil­jeli­jän tulo: 150.
           Työt­tömyys-/toimeen­tu­lo­tu­ki: 0.
           —
           Vai­h­toe­hto 2 (ei maataloustukea):
           Maat­alous­tu­ki: 0.
           Arvon­lisä: 0.
           Vil­jeli­jän tulo: 0.
           Työt­tömyys-/toimeen­tu­lo­tu­ki: 150.
           —
           Eikö tässä esimerkissä tukem­i­nen kan­na­ta kansan­taloudel­lis­es­ti? Eroa tuli 50 yksikköä.

       23. Aika ajatel­la: kor­jaathan, jos olen mielestäsi ymmärtänyt väärin

           Min­un tulk­in­tani luvuista oli:

           Maat­alous­tu­ki: 200.
           Vil­jeli­jän tulo: 100.
           Arvon­lisä (kun tuet on vähen­net­ty): ‑100.

       24. Ossi Sare­so­ja: Min­un tulk­in­tani luvuista oli:

           Maat­alous­tu­ki: 200.
           Vil­jeli­jän tulo: 100.
           Arvon­lisä (kun tuet on vähen­net­ty): ‑100.

           Ahaa, siis vil­jeli­jän tulo on täs­mälleen sama kuin arvon­lisä. Tässä tapauk­ses­sa on tosi­aan kansan­talouden kannal­ta se ja sama, mak­se­taanko maat­alous­tukea vai lopete­taanko vil­je­ly ja mak­se­taan säästynyt sum­ma työt­tömälle entiselle vil­jeli­jälle. Muut näköko­h­dat ratkai­se­vat, kumpi vai­h­toe­hto on parempi.

       25. Aika ajatel­la: Ahaa, siis vil­jeli­jän tulo on täs­mälleen sama kuin arvonlisä.

           Ei vaan siis min­un tulk­in­tani mukaan vil­jeli­jän tulo on posi­ti­ivi­nen mut­ta arvon­lisä negati­ivi­nen. Eli tulot myyn­nistä ovat pienem­mät kuin kus­tan­nuk­set, ja kokon­ais­tu­lot ovat posi­ti­ivisia vain tukien ansios­ta. En toki takaa, että tulk­in­tani oli oikea.

       26. Ossi Sare­so­ja: Ei vaan siis min­un tulk­in­tani mukaan vil­jeli­jän tulo on posi­ti­ivi­nen mut­ta arvon­lisä negati­ivi­nen. Eli tulot myyn­nistä ovat pienem­mät kuin kus­tan­nuk­set, ja kokon­ais­tu­lot ovat posi­ti­ivisia vain tukien ansios­ta. En toki takaa, että tulk­in­tani oli oikea.

           Maat­alous­tuotan­toa on use­am­paa sort­tia. Tuotet­tu arvon­lisä vai­htelee aloit­tain, kuten myös tuet.

           Lähtöko­htana pitäisi var­maan pitää tuista puhdis­tet­tua tuotan­non arvoa. Mut­ta se pitäisi tehdä yhtälail­la maa­han­tuon­nille kuin oma­lle tuotan­nollekin. Jos tuet puhdis­tet­taisi­in maa­han­tuon­nis­sa val­tion per­imän mak­sun muo­dos­sa, olisi kil­pailu­asetel­ma Suomen oman tuotan­non ja tuon­nin välil­lä reilu. Toki lisäk­si pitäisi huomioi­da ympäristö­vaiku­tuk­set (tuon­nis­sa maista jois­sa maat­alouden ympäristö­vaiku­tuk­sia ei huomioi­da kuten Suomes­sa pitäisi siis rajal­la lisätä ympäristöhait­ta­mak­su kor­jaa­maan tilanne markki­nae­htoisek­si) ja var­masti mon­ta muu­takin asiaa.
           Käytän­nössä maat­alous­tuotan­to ei siis mis­sään ole markki­nae­htoista, kaikkial­la sitä tue­taan taval­la tai toisel­la, eikä markki­nahin­taa näi­nollen Suomes­sakaan saa­da selville. Jos ei saa­da selville markki­nahin­taa, ei myöskään saa­da selville maat­alouden tuot­ta­maa arvon­lisäys­tä. Olen kuitenkin vaku­ut­tunut siitä, että maat­alouden arvon­lisäys on posi­ti­ivi­nen: ruo­ka on vält­tämät­tömyys, ilman ruokaa emme tuo­ta mitään muu­takaan. Kaik­ki maat­alous­tuot­teet eivät toki ole välttämättömiä.
           Maat­alous­tuotan­non arvon­lisä saadaan näyt­tämään negati­iviselta siten, että markki­nahin­naksi väitetään sitä hin­taa joka muo­dos­tuu tukien avul­la. Jos tukia ei olisi, elin­tarvike­tuot­ta­jat mak­saisi­vat korkeam­paa hin­taa. Maat­alous­tuotan­non tuet siis alen­ta­vat elin­tarvike­tuot­ta­jien mak­samia tuot­ta­jahin­to­ja, joka ei tarkoi­ta, ettäkö tuki kokon­aisu­udessaan valuisi kulut­ta­jahin­toi­hin asti. Kulut­ta­jahin­nois­sa kun raa­ka-ainei­den osu­us on kovin pieni.

           Suomes­sa ilmas­to takaa ainakin vil­je­lyn osal­la pienem­män tuo­ton hehtaar­il­ta kuin hie­man eteläm­pänä (jo Puo­la on ilmas­toltaan parem­pi). Suomes­sa vil­je­ly­menetelmät saat­ta­vat olla tehokkaampia kuin Puo­las­sa, mut­ta tuskin sen parem­pia kuin vaikka­pa Ran­skas­sa. Vil­jelyalaakin Ran­skas­sa on enem­män, joten tuotan­tomäärän pitäisi suh­teessa väk­iluku­un olla vielä korkeampi.
           Suomes­sa tuotet­tu vil­ja on laadullis­es­ti parem­paa kuin EU:ssa keskimäärin, ja siitä saadaan parem­pi hin­ta. Tämä johtuu tuotan­to­mentelemistä. En tiedä onko se parem­pi hin­ta niin paljon parem­pi, että se kat­taa laadun tuot­tamisen kustannukset.

           En tunne sok­er­i­ju­urikkaiden tuotan­toa, enkä muu­takaan kasvis­ten ja vihannesten tuotan­toa, mut­ta yleis­es­ti ottaen juurikkaissa ilmas­to­hait­ta on suh­teel­lis­es­ti pienem­pi kuin viljassa.

           Kar­jan osalta en tiedä ilmas­ton merk­i­tyk­ses­tä. Enkä hinnoista.

           Suomes­sa tuotet­tu maito on laadullis­es­ti parem­paa kuin EU:ssa keskimäärin, ja siitä saadaan parem­pi hin­ta. Maid­on tuotan­to on käsit­tääk­seni arvon­lisäyk­seltään posi­ti­ivista, eli tuot­ta­jalle jää käteen noin kolme sent­tiä litral­ta parhaan laat­u­lu­okan mai­d­os­sa. Plus tuotan­to­tu­ki muu­ta­ma sent­ti litral­ta. Joil­lain tuot­ta­jil­la var­masti hie­man enem­män, joil­lain hie­man vähemmän.
           Maid­on hin­taa tosin painaa nyt se, että EU:n maito­jauheen tukios­tot ovat johta­neet tuotan­non kasvu­un Kes­ki-Euroopas­sa, joka ei var­masti ollut tarkoituk­se­na (maito­jauheen ost­a­mi­nen varas­toon vain maid­on tuotan­non tukemis­tarkoituk­ses­sa on tyh­mä tapa tukea tuotan­toa, sil­lä se kohdis­tuu halvim­paan osaan maitoa jol­la ei vält­tämät­tä ole aidosti arvoa enem­pää kuin kom­pos­toin­ti tuot­taa). Kun­han tämä ongel­ma on ratkaistu jotenkin (ehkä se maito­jauhe polte­taan ener­giak­si kuten tääl­lä on tapana tehdä kaikelle mitä on liikaa ihan arvos­ta riip­pumat­ta) ja keskisen Euroopan tuotan­toyli­jäämä pois­tuu kan­nat­ta­mat­tomana, voidaan Suomen maid­on tuotan­non arvoa pohtia taas paremmin.

       27. Vaik­ka lisäisimme mosampik­i­la­sisen sok­erin hin­taan Mosampikin val­tion mak­samat ylel­liset tuotan­totuet, aika hekok­si kävisi suo­ma­laisen sok­er­i­ju­urikkaan kilpailukyky.

       28. Ismo: Lähtöko­htana pitäisi var­maan pitää tuista puhdis­tet­tua tuotan­non arvoa. Mut­ta se pitäisi tehdä yhtälail­la maa­han­tuon­nille kuin oma­lle tuotannollekin.

           Olen eri mieltä. Suo­ma­lais­ten kannal­ta ei ole väliä, johtuuko ulko­mais­ten elin­tarvikkei­den halpu­us tuotan­non tehokku­ud­es­ta tai tuotan­totek­i­jöi­den halpu­ud­es­ta vaiko sit­ten tuki­ai­sista. Yhtä hyvin hyödymme halvoista tue­tu­ista ulko­mai­sista elin­tarvikkeista (joskin tietenkin ulko­mais­ten veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la). Se ei toki ehkä ole suo­ma­lais­ten vil­jeli­jöi­den mielestä kovin iloista, vaik­ka suo­ma­laiset sel­l­ais­es­ta keskimäärin hyötyisivätkin.

           (Sivu­u­tan tässä yksinker­taisu­u­den vuok­si huolto­var­muusar­gu­mentin. Sitä on kuitenkin käsitel­ty muis­sa kommenteissa.)

           Ismo: Käytän­nössä maat­alous­tuotan­to ei siis mis­sään ole markki­nae­htoista, kaikkial­la sitä tue­taan taval­la tai toisel­la, eikä markki­nahin­taa näi­nollen Suomes­sakaan saa­da selville. Jos ei saa­da selville markki­nahin­taa, ei myöskään saa­da selville maat­alouden tuot­ta­maa arvonlisäystä.

           Tästäkin olen eri mieltä. Jos elin­tarvikkei­ta tuote­taan liikaa tuki­ais­ten vuok­si, on aivan oikein, että arvon­lisä vielä lisäk­si tuote­tu­ille elin­tarvikkeille las­ke­taan pienek­si. Sik­si pitää käyt­tää nyky­istä hin­taa eikä hin­taa, joka tuot­teil­la olisi tuet­tomas­sa maailmassa.

           “Ratio­nal peo­ple think on the margin.”

       29. Ossi Sare­so­ja: Yhtä hyvin hyödymme halvoista tue­tu­ista ulko­mai­sista elin­tarvikkeista (joskin tietenkin ulko­mais­ten veron­mak­sajien kustannuksella). 

           Jos elin­tarvikkei­ta tuote­taan liikaa tuki­ais­ten vuok­si, on aivan oikein, että arvon­lisä vielä lisäk­si tuote­tu­ille elin­tarvikkeille las­ke­taan pienek­si. Sik­si pitää käyt­tää nyky­istä hin­taa eikä hin­taa, joka tuot­teil­la olisi tuet­tomas­sa maailmassa.

           Kun maat­alout­ta tue­taan eikä sille asete­ta rajoituk­sia tai vaa­timuk­sia ympäristölle tai yhteiskun­nalle aiheutu­vi­in hait­toi­hin, ei voi väit­tää, että maat­alous­tuot­tei­den markki­nat oli­si­vat markki­nae­htois­es­ti kil­pail­tu­ja. Emme voi väit­tää, että tuotan­non arvon­lisäys on negati­ivi­nen sen takia, että siitä saata­va hin­ta ilman tukia on alle tuotan­tokus­tan­nusten siitä johtuen, että muual­la tuet on las­ket­tu mukaan ja alen­ta­vat myyntihintaa.
           Voimme toki tode­ta, että halu­amme hyö­dyn­tää hal­vat hin­nat ilman, että tuemme omaa maat­alout­tamme. Siinä pitää kuitenkin olla rehellinen:
           * Emme väl­itä haitoista ympäristölle tai yhteiskun­nalle kun hai­tat eivät kohdis­tu omaan paikalliseen ympäristöömme tai yhteiskun­taamme. Hai­tat Afrikas­sa ovat afrikkalais­ten ongel­ma. Hai­tat Aasi­as­sa, Amerikas­sa, Aus­tralias­sa ovat paikallis­ten ongel­ma. Hai­tat Ran­skas­sa, Puo­las­sa, ja muual­la Euroopas­sa ovat näi­den val­tioiden ja kansalais­ten ongel­ma. Se, että vaadimme oma­l­ta maat­aloudeltamme hait­to­jen vähen­tämistä ei tarkoi­ta, että vas­taisimme tästä aiheutu­vista kuluista tai, että voisimme vaa­tia sitä muil­ta. Olemme siis sitä mieltä, ettei maat­alouden haitoil­la saa olla vaiku­tus­ta hin­taan. Näi­nollen suo­ma­lainen maat­alous on väistämät­tä kalli­im­paa kuin maat­alous val­tios­sa jos­sa hait­to­ja ei yhtä suuresti vaa­di­ta min­i­moita­van, ja kos­ka vain hin­nal­la on väliä, suo­ma­lainen maat­alous mielestämme on huonom­paa kuin enem­män hait­to­ja aiheut­ta­va maat­alous muual­la niin kauan kuin hai­tat siel­lä muual­la pysyvät pois­sa Suomesta.
           * Emme me oikeasti ole maat­alouden hait­to­ja hin­noitelleet ennenkään. Olen sitä mieltä, että niin ympäristölle kuin yhteiskun­nalle aiheutu­vat hai­tat /pitäisi/ vähin­tään osoit­taa ja mielu­um­min hin­noitel­la. Markki­na­t­alous ei sitä tee, kyl­lä se on val­tion (tai ylikansal­lisen toim­i­jan kuten EU) vas­tu­ul­la tehdä. Se on tehtävä aivan yhtälail­la tuon­nille kuin oma­llekin tuotan­nolle. Jos siis halu­amme naut­tia matal­ista hin­noista, tehkäämme se tietäen miten ne hin­nat on niin alas painettu.
           * Ymmär­rämme, että maat­alout­ta tue­taan taloudel­lis­es­ti suures­sa osas­sa maail­maa. Tästä johtuen maat­alous­tuotan­to on niin suur­ta, että osa kysyn­nästä on keinotekoista, ole­mas­sa vain johtuen siitä, että hin­nat ovat alle tuotan­tokus­tan­nusten. Kos­ka maat­alous (kuten muukin tuotan­to) on globaalia, ymmär­rämme sen, että hin­ta määräy­tyy halvim­man mukaan. Siinä mis­sä muual­la maat­alout­ta halu­taan pitää, emme me kat­so maat­aloudel­la ole­van muu­ta arvoa kuin tuotan­non myyntihinta.
           * Kuten hait­to­jenkin kohdal­la, on mielestäni tuet kyet­tävä osoit­ta­maan. Jos emme tue omaa maat­alout­tamme, pitäisi paketis­sa ruot­salaista voita lukea myös “sisältää ruotsin val­tion tukea maat­aloudelle 20 sent­tiä” (tai paljonko se sit­ten onkin). Kulut­ta­ja ei voi tehdä val­in­to­ja ellei tietoa ole, joten jos halu­amme kulut­ta­jan päät­tävän paljonko maat­alous­tuotan­to Suomes­sa saa mak­saa, pitää tieto tar­jo­ta kulut­ta­jalle hel­posti ymmär­ret­tävässä muo­dos­sa. Jos emme tietoa kulut­ta­jalle tar­joa, ei val­in­to­ja tee kulut­ta­ja vaan val­tio. Maat­alouden tukien pois­tossa val­tio siis päät­täisi maat­alouden lopet­tamis­es­ta Suomes­sa, eikä kulut­ta­jal­la olisi mitään mah­dol­lisu­ut­ta tehdä tosi­asial­lista tietoon poh­jaavaa val­in­taa toisin.
           * Siltä osin kuin pidämme maat­alout­ta arvokkaana tuemme suo­raan arvoa tuot­tavaa toim­intaa: esim. maaseu­tu­mase­man tai biotoopin ylläpi­don tuki ei ole maat­alous­tuotan­non tuki vaan kor­vaus siitä, että maise­maa tai perin­nebiotoop­pia ylläpi­de­tään. Jos kau­palli­nen maat­alous on osaltaan tukenut näi­den muiden arvo­jen toteu­tu­mista (syn­er­giae­dut), hyväksymme suo­raan arvoihin kohdis­tu­vien tukien kasvun kau­pal­lisen maat­alouden poistues­sa. Mikäli näin kas­va­neet tuet mah­dol­lis­ta­vat maat­alouden tapah­tu­van vaikka­pa maaseu­tu­maise­man ylläpi­don oheis­tuot­teena, ei tätä suo­raa tukea maaseu­tu­maise­man ylläpi­toon kuitenkaan voi pitää maat­alous­tuotan­non tuke­na. Ei edes sil­loin, jos halu­amme maaseu­tu­maise­man sisältävän vil­japel­to­ja — täl­löinkin mak­samme siis siitä, että maaseu­tu­maise­mas­sa on vil­japel­to­ja ja tuot­ta­ja voi sit­ten itse päät­tää kan­nat­taako se vil­ja jon­ka vil­jelystä mak­se­taan tukea myy­dä vai ei, saaden myyn­ti­hin­nan kokon­aan itselleen.
           * Kat­somme, että Suomen maat­alouden tehtävänä on jous­taa maail­man­laa­juisen tuotan­non mukaan, tuot­taen vain sil­loin kun tuotan­to muual­la on niin vähäistä, että hin­nat tuista huoli­mat­ta nou­se­vat niin korkeik­si, että tuotan­to Suomes­sa on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa ilman tukia. Kos­ka maat­alout­ta ei voi lisätä ja vähen­tää het­kel­lisen tuotan­non mukaan, ei Suomes­sa käytän­nössä voisi olla kau­pal­lista maat­alout­ta. Mah­dolli­nen Suomeen jäävä maat­alous toimisi siis har­rastepo­h­jal­ta tai pysty­isi muiden arvo­jen avul­la saa­maan tukia jot­ka mah­dol­lis­ta­vat myös maat­alous­tuotan­non jos­sain mit­takaavas­sa. Korostan vielä sitä, että mielestämme se jous­ta­va viimeinen tuotan­to tapah­tuu nimeno­maa Suomes­sa, ei jos­sain muual­la, ja kan­nat­ta­mat­to­muud­es­ta johtuen mielu­um­min pois­tamme tuotan­toa Suomes­sa kuin jos­sain muual­la (suo­ma­lainen tuotan­to on vähäar­voisem­paa kuin tuotan­to muualla).
           * Kun tuotan­to Suomes­sa aje­taan alas, vähäar­vois­in­ta kysyn­tää pois­tuu ja hin­nat nou­se­vat hie­man. Hin­to­jen nousu ei ole ongel­ma, sil­lä säästyneet maat­alouden tuet ovat suurem­pia kuin entis­ten maat­alous­tuot­ta­jien työt­tömyy­den kulut ja tästä yli­jäämästä voidaan halut­taes­sa käyt­tää osa hin­tatuki­in joil­la hin­nat pide­tään entis­inä. Suurin osa säästöistä voidaan käyt­tää val­tion yleisi­in menoi­hin, jol­loin kokon­aisu­udessa saamme enem­män hyö­tyä ja onnel­lisu­ut­ta siitä, ettei meil­lä ole omaa maat­alout­ta vaan nau­timme muiden maid­en maat­alouden tuista.
           * Ilman omaa tuotan­toa emme voi vaikut­taa tuotan­non tai tuot­tei­den laatu­un muuten kuin hyvin yleisel­lä tasol­la. Keinomme ovat ensisi­jais­es­ti kulut­ta­jamyyn­nille asetet­ta­vat vaa­timuk­set koskien tuot­tei­den tur­val­lisu­ut­ta. Kuten nykyäänkin, muut vaa­timuk­set nojaa­vat kulut­ta­jan halu­un mak­saa enem­män jostain tuotan­to­tavas­ta (esim. luomu).
           * Ilman omaa tuotan­toa ei liene mitään syytä mik­si elin­tarvike­te­ol­lisu­uskaan toimisi Suomes­sa. Jos raa­ka-aineet tule­vat muual­ta, ei tuotet­ta voi myy­dä suo­ma­laise­na kuitenkaan, joten halvem­mak­si tulee siirtää tehtaat lähem­mäs raa­ka-ainei­ta. Bal­ti­aan, Puo­laan, halvem­man työvoiman ja vähäisem­pi­en kus­tan­nuk­sia aiheut­tavien vaa­timusten maihin.
           * Eräs kiin­nos­ta­va kysymys lie­nee, menisikö arvokas tuotan­to bulkin mukana. Kan­nat­taisiko lähi- tai luo­mu­tuotan­to? Kyse on siis huo­mat­tavasti (>50%) taval­lista kalli­im­mista tuot­teista ja pien­estä taloudel­lis­es­ti hyv­in­voivas­ta osas­ta väestöä joka mak­saa enem­män jostain taval­lis­es­ta poikkeavas­ta tuotan­nos­ta. Kun hin­ta on valmi­ik­si merkit­tävästi perus­laat­ua korkeampi, voisi tukien osu­u­den olet­taa ole­van pienem­pi, jol­loin tukien pois­tu­misen vaiku­tuk­sen hin­taan pitäisi olla pieni, ja yleisen hin­tata­son hienoisen nousun edelleen pienen­tää suh­teel­lista hin­to­jen nousua. Toisaal­ta, suo­ma­lainen voi ostaa ruot­salaisen luo­mu­tuot­teen aivan yhtä hyvin kuin suo­ma­laisenkin, joten todel­li­nen kysyn­tä suo­ma­laiselle tuotan­nolle tuskin olisi yli nyky­is­ten ruokapi­irien & suo­ramyyn­nin määrän (koti­taloudet jot­ka jo nyt näkevät eri­ty­istä vaivaa sen eteen, että saa­vat tiet­ty­jen tuot­ta­jien tiet­tyjä tuotteita).
           * Mikään ei tapah­du tyhjiössä, mut­ta kokon­ais­vaiku­tusten arvioin­ti vaatisi tutkimus­ta eikä tapah­du blogikommentissa.
           * Onko kalas­tus rin­nastet­tavis­sa maat­alouteen? Poron­hoito? Muu alkutuotanto?

           Jäl­jelle jää vielä kysymys siitä, mikä on maat­alous­tukien tuot­tavu­us suh­teessa mui­hin tuki­in. Voinemme olet­taa, että maat­alous­tukien pois­t­a­mi­nen vält­tämät­tä vaatisi myös kaikkien yri­tys­tukien pois­tamista (suurin osa yri­tys­tu­ista on kuitenkin joko haitallisia tai huonos­ti tuot­tavia). Lisäk­si olen sitä mieltä, että urheilulle jaet­ta­va tuki pitää pois­taa ennen maat­alouden tukien pois­toa ellei joku pysty osoit­ta­maan sen tuot­ta­maan taloudel­lista tai muu­ta hyö­tyä joka on suurem­pi kuin maat­alouden tukien tuo­ma. Oletet­tavasti jokainen muukin nimeää joitain tukia joi­ta halu­aa pois­tet­tavak­si ennen maat­alous­tukia, joten pitäisi oikeas­t­aan saa­da osoitet­tua hyö­ty kaik­ista val­tion bud­jetin menoista.

           Kun­han ruo­ka valmis­te­taan jatku­val­la pros­es­sil­la biore­ak­tor­eis­sa, voidaan kaik­ki tuki ruoan tuotan­toon liit­tyen pois­taa. Jos joku sen jäl­keen halu­aa jotain “aitoa ruokaa”, voi mak­saa sen kokon­aan itse.

       30. Mihin perus­tuu väite, että Suomen maat­alous olisi jotenkin ympäristö­vas­tu­ullisem­paa kuin muiden maid­en ja eri­tyis­es­ti, mitä pel­tovil­je­lyl­lä on tekemistä luon­non mon­imuo­toisu­u­den kanssa? Eikö se ollut Suo­mi, joka vaati oikeut­ta jatkaa mehiläis­ten tap­pamista neonikoti­noideil­la, kun muut oli­vat jo siitä luopummassa?
           Tuon omavaraisu­usar­gu­mentin allekir­joi­tan, mut­ta Suomen pel­toalas­ta 70 % palvellee kotieläin­tuotan­toa. Lenkki­makkaras­tako se omavaraisu­us on kiin­ni. Niin kauan, kun meil­lä tue­taan sok­erin vil­je­lyä sok­erik­iloa kohden ylivoimais­es­ti enem­män kuin mis­sään muual­la, en allakir­joi­ta väitet­tä, että maat­aloustues­sa olisi kyse kri­isi­a­jan omavaraisuudesta.
           Elämän­muo­dos­ta kyl­lä, mut­ta sitä taas nämä robot­ti­nave­tat eivät oikein vastaa.

       31. Osmo Soin­in­vaara:
           Mihin perus­tuu väite, että Suomen maat­alous olisi jotenkin ympäristö­vas­tu­ullisem­paa kuin muiden maid­en ja eri­tyis­es­ti, mitä pel­tovil­je­lyl­lä on tekemistä luon­non mon­imuo­toisu­u­den kanssa? Eikö se ollut Suo­mi, joka vaati oikeut­ta jatkaa mehiläis­ten tap­pamista neonikoti­noideil­la, kun muut oli­vat jo siitä luopummassa?
           Tuon omavaraisu­usar­gu­mentin allekir­joi­tan, mut­ta Suomen pel­toalas­ta 70 % palvellee kotieläin­tuotan­toa. Lenkki­makkaras­tako se omavaraisu­us on kiin­ni. Niin kauan, kun meil­lä tue­taan sok­erin vil­je­lyä sok­erik­iloa kohden ylivoimais­es­ti enem­män kuin mis­sään muual­la, en allakir­joi­ta väitet­tä, että maat­aloustues­sa olisi kyse kri­isi­a­jan omavaraisuudesta.
           Elämän­muo­dos­ta kyl­lä, mut­ta sitä taas nämä robot­ti­nave­tat eivät oikein vastaa.

           Mitä enem­män tätä omavaraisu­ut­ta mietin, sitä vaku­ut­tunem­mak­si tulen siitä, että mei­dän tarvit­sisi yhteiskun­tana tehdä / rahoit­taa joku tutkimus siitä, että onko mei­dän maat­alous oikeasti mil­lään tasol­la kykenevä vas­taa­maan mei­dän kri­isi­a­jan omavaraisu­ud­es­ta. Julis­te­taan tulos vaan salaisek­si ja annetaan vaan päät­täjien se lukea, tuskin sitä tarvit­see kenellekään ker­toa, mut­ta jos kri­isi vaik­ka nyt alka­isi, niin:

           1) Mei­dän koko maat­alous on viritet­ty tuot­ta­maan aivan vääriä asioi­ta ja vuosikier­ron takia aikaisin­taan vuo­den päästä meil­lä olisi jonkin­lainen mah­dol­lisu­us olla kor­jat­tu tätä vir­i­tys­tä -> onnis­tuuko tämä pain­opis­teen vai­h­to oikeasti kuin­ka nopeasti, saadaanko nykyiset rehuvil­jelmät muutet­tua vuodessa perunapel­loik­si (tai mikä nyt olisi kri­isi­aikana eri­tyisen hyvä vil­jeltävä kasvi)?

           2) Koskien kohtaa 1, kuin­ka paljon hyö­tyä mei­dän omavaraisu­udelle on siitä, että meil­lä tehdään sok­eri omas­sa maas­sa? Sama kysymys koskien karjatuotantoa?

           3) Mei­dän maat­aloutemme on vah­vasti koneis­tet­tua, kulut­taen sitä samaa polt­toainet­ta, jota puo­lus­tusvoimamme käyt­tävät -> onko mei­dän kri­isi­varan­nois­sa tarpeek­si pait­si puo­lus­tusvoimille myös maa­jus­seille? Jos ei, löy­tyykö maatiloil­ta oikeasti kyky ja työka­lut hoitaa pel­to­ja ilman konei­ta ihan lihasvoimin?

           Mitään en tästä asi­as­ta oikeasti tiedä, joten voin olla ihan met­sässä näi­den kysymys­ten kanssa, mut­ta ennen kuin joku tyy­dyt­tävä vas­taus näi­hin (ja moni­in mui­hin vas­taa­van­laisi­in kysymyk­si­in) löy­tyy niin meikäläisessä kas­vaa epäi­lyk­sen siemen siitä, että mei­dän paljon kehut­tu ja maat­alouden tukemisen perus­teena käytet­ty kri­isi­a­jan omavaraisu­us on kuin ne kuu­luisat keis­arin uudet vaatteet.

       32. Osmo Soin­in­vaara:
           … Suomen pel­toalas­ta 70 % palvellee kotieläintuotantoa. 

           Luul­tavasti selvästi enem­män. Kos­ka lihan kas­vatuk­sen lisäk­si maitoa juo­daan enem­män kuin mis­sään muual­la ja lap­sille sitä pakko­juote­taan kouluis­sa tukien avustamana.

           Edelleen Pohjois-Poh­jan­maa on tutk­i­tusti maail­man suo­tu­isimpia aluiei­ta märe­htivän kar­jan kas­vatuk­seen. Ja sit­ten tääl­lä mas­sat­uote­taan pari euroa kilo mak­savia olter­man­ne­ja, kun sveit­siläi­nen myy vier­essä 10 ker­taa arvokkaam­paa Qruy­ereä. Tai När­piössä poim­i­taan tomaatit raakoina, kun on sat­ut­tu investoimaan val­tavaan lajit­telukoneeseen, joka murskaisi kyp­sät tomaatit.

           Nyky­istä val­taos­altaan muu­ta­maan rehukasvi­in ja tuotan­toeläin­ten pitoon perus­tu­vaa tehomas­sat­uotan­toa, jos­sa vain määrä ratkaisee ja lop­putuot­teen laadul­la tai luon­non hyv­in­voin­nil­la ei ole mitään merk­i­tys­tä, ei voi perustel­la järk­isy­il­lä. Vaan se on iäti jatkuneen tukipoli­tikan seurausta.

           Huolto­var­muut­ta on se osu­us, jol­la ihmiset pystytään ruokki­maan. Siihen riit­tää noin 10 % nykyis­es­tä peltoalasta.

           Lisäk­si pohjoises­sa kan­nat­taa vält­tää kas­vat­ta­mas­ta bulkki­tuot­tei­ta, jot­ka vaa­ti­vat paljon auringon val­oa, kuten sok­eri tai tomaatit talvel­la, vaan ne kan­nat­taa tuoda.

       33. Osmo Soin­in­vaara: Mihin perus­tuu väite, että Suomen maat­alous olisi jotenkin ympäristö­vas­tu­ullisem­paa kuin muiden maid­en ja eri­tyis­es­ti, mitä pel­tovil­je­lyl­lä on tekemistä luon­non mon­imuo­toisu­u­den kanssa? Eikö se ollut Suo­mi, joka vaati oikeut­ta jatkaa mehiläis­ten tap­pamista neonikoti­noideil­la, kun muut oli­vat jo siitä luopummassa?

           Ei ole aukot­tomasti tutkimuksin selitet­ty, että neonikoti­noid­it oli­si­vat syynä mehiläiskuolemi­in. Samoin on tilanne gly­fos­aatin käytön suh­teen. Kiel­topäätök­set on tehty poli­it­tisin ja kaup­pa­poli­it­tisin perustein. (vrt. hehku­lamp­pu­jen kielto)

           Ran­skas­sa on herät­ty mehiläis ja lin­tuka­toi­hin. Nämä ovat juuri niitä tehomaat­alouden ja monokult­tuuriv­il­je­lyn kiro­ja. Mitä tehokkaam­paa vil­je­lyä ja mitä halvem­pia ruuan hin­to­ja kulut­ta­jat vaa­ti­vat, sitä enem­män luon­to kär­sii. Luulisi tämän edes vihrei­den tajua­van, mut­ta kun ei niin ei.

           Tämä on seu­raus­ta ihmisen vier­aan­tu­mis­es­ta luon­nos­ta. Ei taju­ta syy-yhteyk­siä, luon­non mekanis­me­ja ja kier­tokulkua. Sitä ei näköjään opi­ta kir­joista eikä luontodoku­menteista, puhu­mat­takaan lat­teen- ja viin­in­mais­teluil­to­jen keskustelupiireissä.

       34. eemil: Ei ole aukot­tomasti tutkimuksin selitet­ty, että neonikoti­noid­it oli­si­vat syynä mehiläiskuolemi­in. Samoin on tilanne gly­fos­aatin käytön suh­teen. Kiel­topäätök­set on tehty poli­it­tisin ja kaup­pa­poli­it­tisin perustein. (vrt. hehku­lamp­pu­jen kielto)

           Ran­skas­sa on herät­ty mehiläis ja lin­tuka­toi­hin. Nämä ovat juuri niitä tehomaat­alouden ja monokult­tuuriv­il­je­lyn kiro­ja. Mitä tehokkaam­paa vil­je­lyä ja mitä halvem­pia ruuan hin­to­ja kulut­ta­jat vaa­ti­vat, sitä enem­män luon­to kär­sii. Luulisi tämän edes vihrei­den tajua­van, mut­ta kun ei niin ei.

           Tämä on seu­raus­ta ihmisen vier­aan­tu­mis­es­ta luon­nos­ta. Ei taju­ta syy-yhteyk­siä, luon­non mekanis­me­ja ja kier­tokulkua. Sitä ei näköjään opi­ta kir­joista eikä luontodoku­menteista, puhu­mat­takaan lat­teen- ja viin­in­mais­teluil­to­jen keskustelupiireissä.

           Olet väärässä.

           Mitä tehokkaam­min ruo­ka tuote­taan, sitä pienem­mälle pin­ta-alalle ja tilavu­u­teen sen tuotan­to sopii, ja sitä vähem­män se rasit­taa tätä mainit­se­maasi luontoa.

       35. Future Mat­ters: Olet väärässä. 

           Mitä tehokkaam­min ruo­ka tuote­taan, sitä pienem­mälle pin­ta-alalle ja tilavu­u­teen sen tuotan­to sopii, ja sitä vähem­män se rasit­taa tätä mainit­se­maasi luontoa.

           Tämä on luo­mukri­itikoiden argu­ment­ti. Vihreät ovat tähän asti kyl­lä pro­filoituneet luo­mun kannattajiksi.

       36. Osmo Soin­in­vaara:
           Mihin perus­tuu väite, että Suomen maat­alous olisi jotenkin ympäristö­vas­tu­ullisem­paa kuin muiden maid­en ja eri­tyis­es­ti, mitä pel­tovil­je­lyl­lä on tekemistä luon­non mon­imuo­toisu­u­den kanssa? Eikö se ollut Suo­mi, joka vaati oikeut­ta jatkaa mehiläis­ten tap­pamista neonikoti­noideil­la, kun muut oli­vat jo siitä luopummassa?
           Tuon omavaraisu­usar­gu­mentin allekir­joi­tan, mut­ta Suomen pel­toalas­ta 70 % palvellee kotieläin­tuotan­toa. Lenkki­makkaras­tako se omavaraisu­us on kiin­ni. Niin kauan, kun meil­lä tue­taan sok­erin vil­je­lyä sok­erik­iloa kohden ylivoimais­es­ti enem­män kuin mis­sään muual­la, en allakir­joi­ta väitet­tä, että maat­aloustues­sa olisi kyse kri­isi­a­jan omavaraisuudesta.
           Elämän­muo­dos­ta kyl­lä, mut­ta sitä taas nämä robot­ti­nave­tat eivät oikein vastaa.

           Suo­ma­lainen neonikotenoidin käyt­tö­ta­pa on käsitel­lä maa­han kyl­vettävät öljykasvin siemenet. Eteläm­pänä kasvus­to­ja ruiskutetaan.
           Tutkimuk­sis­sa suo­ma­lainen käyt­tö­ta­pa Suomen olo­suhteis­sa ei ole hai­tan­nut pölyttäjiä.
           Suurten maid­en ehdoil­la men­nään, eivätkä he halua antaa kil­pailue­t­ua EU:n pohjoisille pikkumaille.
           Ryp­siöljy­tuot­teet voi toki kor­va­ta oli­iviöljyl­lä, joka on vielä vahvem­min tuettua.

           Kui­va alkukesä on ollut uutisen arvoinen asia. Vil­japel­lot ovat oras­tuneet eri­aikaises­ti. Kes­ki-Euroopas­sa ruiskute­taan gly­fos­aat­tia ruti­ini­no­mais­es­ti kasvus­toon ennen sadonko­r­ju­u­ta, jol­la pakko­tuleen­nute­taan kasvus­to samanaikaises­ti. Suomes­sa tämä on erik­seen kiel­let­ty. Mitään lisäar­voa gly­fos­aat­ti­va­paalle vil­jalle emme markki­noil­ta saa.

           Gly­fos­aatin totaa­likiel­lon uhka EU:ssa on ollut poli­ti­ik­ka ohit­taa tieteen ‑tyypin esimerkki.

           Tätä ei kan­nat­taisi sössiä.
           Yksipuo­li­nen perus­tee­ton kiel­to jälleen heiken­täisi EU vil­je­lyn kilpailukykyä.

           Myös ilmas­tokysymys liit­tyy gly­fos­aat­ti­in. Hiilen sit­o­mi­nen vil­jelysmaa­han on mega­lu­okan ratkaisu ilmastonmuutokseen.
           Suo­rakylvötekni­ikalla saadaan maan humus­pi­toisu­ut­ta kohotet­tua per­in­teistä vil­je­lyä parem­min. Mut­ta. Jos ei gly­fos­aat­tia, ei myöskään suo­rakylvöä suures­sa mittakaavassa.

       37. Ismo: Emme väl­itä haitoista ympäristölle tai yhteiskun­nalle kun hai­tat eivät kohdis­tu omaan paikalliseen ympäristöömme tai yhteiskun­taamme. Hai­tat Afrikas­sa ovat afrikkalais­ten ongel­ma. Hai­tat Aasi­as­sa, Amerikas­sa, Aus­tralias­sa ovat paikallis­ten ongel­ma. Hai­tat Ran­skas­sa, Puo­las­sa, ja muual­la Euroopas­sa ovat näi­den val­tioiden ja kansalais­ten ongelma. 

           On aika pak­sua, jos argu­ment­ti on, että mei­dän pitäisi koti­maisin tuin voimin suo­jel­la ulko­mai­ta hei­dän oma­l­ta maat­aloudeltaan. Tuskim­pa kukaan heistää kiit­tä Suomea siitä, että ostamme sieltä vähem­män maat­alous­tuot­tei­ta. Eikä Suomenkaan maat­alous ole ympäristöongelmaton.

           Ismo: Jos emme tue omaa maat­alout­tamme, pitäisi paketis­sa ruot­salaista voita lukea myös “sisältää ruotsin val­tion tukea maat­aloudelle 20 sent­tiä” (tai paljonko se sit­ten onkin). Kulut­ta­ja ei voi tehdä val­in­to­ja ellei tietoa ole, joten jos halu­amme kulut­ta­jan päät­tävän paljonko maat­alous­tuotan­to Suomes­sa saa mak­saa, pitää tieto tar­jo­ta kulut­ta­jalle hel­posti ymmär­ret­tävässä muo­dos­sa. Jos emme tietoa kulut­ta­jalle tar­joa, ei val­in­to­ja tee kulut­ta­ja vaan val­tio. Maat­alouden tukien pois­tossa val­tio siis päät­täisi maat­alouden lopet­tamis­es­ta Suomes­sa, eikä kulut­ta­jal­la olisi mitään mah­dol­lisu­ut­ta tehdä tosi­asial­lista tietoon poh­jaavaa val­in­taa toisin.

           Vielä huonom­pi argu­ment­ti on, että jos ilman tukia kulut­ta­jil­la ei olisi tietoa muiden maid­en tuista, joiden perus­teel­la tehdä ostopäätök­siää, ei sit­ten veron­mak­sa­jalle pitäisi edes antaa mah­dol­lisu­ut­ta olla tuke­mat­ta Suomen maataloutta.

           Ainakaan min­un ostopäätök­si­i­ni ei vaikut­taisi tuot­ta­ja­maan tuet. Mik­si min­un pitäisi siitä välit­tää? Ehkä joku välit­tää, mut­ta älkää silti pakot­tako min­ua tuke­maan vero­jen kaut­ta Suo­ma­laista tuotantoa.

       38. Ossi Sare­so­ja: Ei vaan siis min­un tulk­in­tani mukaan vil­jeli­jän tulo on posi­ti­ivi­nen mut­ta arvon­lisä negati­ivi­nen. Eli tulot myyn­nistä ovat pienem­mät kuin kus­tan­nuk­set, ja kokon­ais­tu­lot ovat posi­ti­ivisia vain tukien ansios­ta. En toki takaa, että tulk­in­tani oli oikea.

           Pitäisin parem­pana, että arvon­lisä määritel­lään samoin kuin blo­gin ensim­mäisessä kuvaa­jas­sa. Kuvaa­jan otsikko on “Maat­aloustuet osuute­na maat­alouden tuot­ta­mas­ta arvon­lisästä”. Nähdäk­seni tässä tarkoitet­tu arvon­lisä ei voi olla negati­ivi­nen. (Mitä tarkoit­taisi 200 pros­ent­tia luvus­ta ‑100? Kaiketi ‑200.)

       39. Gonamies: Tuos­sa tul­laankin mie­lenki­in­toiseen kansan­taloudel­liseen kohtaan, nimit­täin kaup­pataseeseen. Suurin yksit­täi­nen kom­po­nent­ti, joka saa rahan vir­taa­maan Suomes­ta ulos, lie­nee nyky­isin energia. 

           Usein jätetään huomioimat­ta se, että ostet­taes­sa kaik­ki elin­tarvikkeet ulkoa, pitäisi vas­taavasti kyetä myymään ulko­maille jotain samal­la sum­mal­la. Tämä on täs­mälleen sama jut­tu kuin yksi­tyisen ihmisenkin kohdal­la. Voit ostaa palvelu­ja vain sil­lä arvol­la, kuin pystyt omi­asi myymään. 

           Käytän­nössä siis maat­alouden lakkaut­tamisen seu­rauk­se­na pitäisi saa­da syn­tymään mil­jar­di­en arvos­ta uut­ta vien­tiä vuosi­ta­sol­la. Se tarkoit­taa sitä, että ain­oa ongel­ma ei suinkaan olisi mah­dolli­nen maa­jussien jäämi­nen työt­tömyys­tukien varaan. Koko pros­essin pitäisi myös kyetä tuot­ta­maan mil­jar­di­en arvoinen boosti Suomen vien­nille. Suh­taudun tähän hie­man epäillen.

           Ketjus­sa on myös mui­ta muut­tu­jia. Olkoonkin, että osa maat­alouskoneista tuo­daan ulko­mail­ta, mut­ta tuot­teen tuon­ti­hin­ta on ketjus­sa vain pieni osa. Tuo­hon kaup­paan liit­tyvä taloudelli­nen toim­inta elät­tää suo­raan ja välil­lis­es­ti val­tavaa määrää suomalaisia. 

           Ja sit­ten on oma konei­den tuotan­to. Niitä tuote­taan nimit­täin myös Suomes­sa vien­ti­in aika paljon. Mik­si muuten esimerkik­si Val­tra pitäisi toim­intaansa maas­sa, joka ei sen tuot­tei­ta juurikaan käyt­täisi? Täl­lä het­kel­lä point­ti on se, että niitä myy­dään paljon myös Suomeen, joten logis­tis­es­ti hom­ma on selvä. Toinen tehdas on Brasil­ias­sa, jos­sa markki­nat ovat myös isot. 

           Kaikki­aan maat­alouden ympäril­lä on jumalat­toman iso bisnes. Ei se vil­je­ly, vaan kaik­ki siinä ympäril­lä pyörivä. Jokainen halu­aa siitä kakus­ta osansa ja juuri sik­si maat­alous­tu­ki imaisee kol­man­nek­sen EU:n bud­jetista. Ei niitä tukia mak­se­ta hyvää hyvyyttään.

           Heh,
           ensiar­vauk­se­na kaup­patase kyl­lä paranisi jos elin­tarvikkeet tuo­taisi­in. Maat­alouden arvon­tuhoamises­sa­han polte­taan taivaalle tuon­tipolt­toainei­ta, liuote­taan joki­in tuon­ti­lan­not­tei­ta jne. Kun ker­ran markki­nahin­noin panok­set maat­alouteen ovat kolminker­taiset tuo­tok­seen näh­den, veikkaan että panos­ten tuon­tia on enem­män kuin tuo­tok­sen tuon­tia tarvittaisiin.

       40. MikkoIM:
           ensiar­vauk­se­na kaup­patase kyl­lä paranisi jos elin­tarvikkeet tuotaisiin 

           Tästä näyt­tää esi­in­tyvän vas­takkaisia arvauk­sia. Onko kenel­läkään arvaus­ta parem­paa tietoa? Tämähän on aivan keskeinen kysymys, kun pun­ni­taan, olisiko kansan­talouden kannal­ta kan­nat­tavaa lopet­taa koti­mainen elin­tarvike­tuotan­to sil­loinkin, jos tilalle ei syn­ny mitään uut­ta tuotan­toa. (Huolto­var­muusar­gu­ment­tia ei tarvitse sekoit­taa tähän. Samoin argu­men­tit koko maan asut­tamis­es­ta ja esteet­tiset näköko­h­dat eivät kuu­lu tähän.)

       41. Jukkis: Eli mei­dän kan­nat­taa mak­saa 4 mil­jar­dia euroa maat­alous­tukia vuosit­tain (n. 40% tulee EU:lta, lop­pu Suomen bud­jetista eli muil­ta veron­mak­sajil­ta), jot­ta Val­tran (työl­listää globaal­isti 2100 ihmistä, en löytänyt pikaisel­la etsimisel­lä kuin­ka moni heistä on Suomes­sa) trak­torite­hdas pysyy Suomes­sa? Jos emme tätä mak­sa, mei­dän on löy­det­tävä jostain “mil­jardeil­la” uut­ta vien­tiä, kos­ka sil­lä het­kel­lä, kun me lopetamme kansal­lis­ten tukien mak­samisen niin kaik­ki suo­ma­laiset tilat lait­ta­vat lapun luukulle ja lopettavat.

           Ei, mis­tä ihmeestä tuon sait päähäsi? Mei­dän ei kan­na­ta mak­saa tuo­ta Val­tran työ­paikko­jen täh­den. Koko maat­aloussek­torin työ­paikko­jen täh­den kan­nat­taa. Ihan samal­la tavoin, kuin esimerkik­si E‑Korean kan­nat­taa mak­saa yli 40 pros­ent­tia telakkatukia. Ei sik­si, että muu­ta­ma tuhat telakkahit­saria työl­listy­isi, vaan sik­si, että koko klus­teri tuot­taa kansantaloudelle. 

           Kas kun kansan­talous ei ole yri­tys. Yri­tys voi peri­aat­teessa saneer­a­ta heikosti tuot­ta­vat työn­tek­i­jät pelolle, sil­lä yri­tys ei joudu sen jäl­keen kehit­tämään saneer­a­tu­ille mielekästä tekemistä. Yri­tys ei joudu mak­samaan sosi­aal­i­tukia saneer­a­tu­ille, ei uudelleenk­oulut­ta­maan, eikä mure­hti­maan, löy­tyykö saneer­a­tu­ille senkään ver­taa tuot­tavaa työtä myöhemmin.

           Koti­maisen elin­tarvikeketjun työvoima liikkuu sadois­sa tuhan­sis­sa suo­raan. Välilli­nen työl­listävyys on tietenkin vielä isom­pi, kun tuos­ta ketjus­ta palkkansa saa­vat työl­listävät muita. 

           Mikäli maat­alous jostain syys­tä lyötäisi­in lihoik­si, halu­aisin todel­la nähdä sen suun­nitel­man, jol­la lovi työl­lisyy­teen paikat­taisi­in. Tuos­sa Ylen artikke­lis­sa työl­lisyys­vaiku­tus arvioidaan 300000 ihmisek­si: https://yle.fi/uutiset/3–10025698

           Aika ajatel­la: Tästä näyt­tää esi­in­tyvän vas­takkaisia arvauk­sia. Onko kenel­läkään arvaus­ta parem­paa tietoa? Tämähän on aivan keskeinen kysymys, kun pun­ni­taan, olisiko kansan­talouden kannal­ta kan­nat­tavaa lopet­taa koti­mainen elin­tarvike­tuotan­to sil­loinkin, jos tilalle ei syn­ny mitään uut­ta tuotan­toa. (Huolto­var­muusar­gu­ment­tia ei tarvitse sekoit­taa tähän. Samoin argu­men­tit koko maan asut­tamis­es­ta ja esteet­tiset näköko­h­dat eivät kuu­lu tähän.)

           Jotain osvi­it­taa poten­ti­aalisen ongel­man kokolu­okkaan voi antaa se, että täl­lä het­kel­lä elin­tarvikkei­den tuon­nin arvo on 4,5 mil­jar­dia vuositasolla. 

           Oman tuotan­non liike­vai­h­to on noin 12 mil­jar­dia ja vien­ti­in menee 1,5–2 mil­jar­dia Venäjä-pakot­tei­denkin jäl­keen. Joku toinen ottaa mielel­lään tuon itselleen ja samal­la ne työpaikat.

           Vielä palatak­seni sanois­in tuos­ta maat­alouden kokon­aistyöl­listävästä vaiku­tuk­ses­ta, että mikäli joku tietää, miten 2,4 mil­jardil­la vuodessa saadaan työl­lis­tet­tyä arvolisäketjun piiri­in vas­taa­va määrä ihmisiä, kuin maat­alousklus­teris­sa, kan­nat­taa hakeu­tua hal­li­tuk­seen. Suomen työt­tömyys on nimit­täin sit­ten ratkaistu hyvin hal­val­la. Saadaan samal­la talousti­eteen nobelkin taas Suomeen.

       42. Aika ajatel­la: Tästä näyt­tää esi­in­tyvän vas­takkaisia arvauk­sia. Onko kenel­läkään arvaus­ta parem­paa tietoa? Tämähän on aivan keskeinen kysymys, kun pun­ni­taan, olisiko kansan­talouden kannal­ta kan­nat­tavaa lopet­taa koti­mainen elin­tarvike­tuotan­to sil­loinkin, jos tilalle ei syn­ny mitään uut­ta tuotan­toa. (Huolto­var­muusar­gu­ment­tia ei tarvitse sekoit­taa tähän. Samoin argu­men­tit koko maan asut­tamis­es­ta ja esteet­tiset näköko­h­dat eivät kuu­lu tähän.)

           Kyl­lä asian var­maan tilas­toista pysty­isi laske­maan, mut­ta annetaan nyt muu­tamia luku­ja, niin että kokon­aisu­us alka­isi hah­mot­tua. Kulut­ta­jathan osta­vat läh­es kaik­ki elin­tarvikkeet kau­pas­ta ja sinne ne tule­vat elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den kaut­ta. Jos koti­mainen raa­ka-aine­tuotan­to lopetet­taisi­in, niin kaup­pa ostaisi elin­tarvi­keeet suo­raan ulko­maiselta elin­tarvike­te­ol­lisu­udelta. Elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den tuo­tos on arvoltaan n. 11 mrd euroa, jos­ta vien­tiä on n. 1,5 mrd euroa eli koti­maiseen kulu­tuk­seen menee n. 9,5 mrd euroa. Se jou­udut­taisi­in siis tuo­maan, jos maat­alous lopetet­taisi­in Suomes­sa. Maat­alouden ostoik­si ulko­mail­ta arvioisin n. 1,5 mrd euroa (kol­ma­sosa väl­i­tuotekäytöstä ja puo­let investoin­neista). Maat­alouden lopet­ta­mi­nen aiheut­taisi siis noin 8 mrd euron aukon kauppataseeseen.

       43. Tim­oT: Kyl­lä asian var­maan tilas­toista pysty­isi laske­maan, mut­ta annetaan nyt muu­tamia luku­ja, niin että kokon­aisu­us alka­isi hah­mot­tua. Kulut­ta­jathan osta­vat läh­es kaik­ki elin­tarvikkeet kau­pas­ta ja sinne ne tule­vat elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den kaut­ta. Jos koti­mainen raa­ka-aine­tuotan­to lopetet­taisi­in, niin kaup­pa ostaisi elin­tarvi­keeet suo­raan ulko­maiselta elintarviketeollisuudelta.Elintarviketeollisuuden tuo­tos on arvoltaan n. 11 mrd euroa, jos­ta vien­tiä on n. 1,5 mrd euroa eli koti­maiseen kulu­tuk­seen menee n. 9,5 mrd euroa. Se jou­udut­taisi­in siis tuo­maan, jos maat­alous lopetet­taisi­in Suomes­sa. Maat­alouden ostoik­si ulko­mail­ta arvioisin n. 1,5 mrd euroa (kol­ma­sosa väl­i­tuotekäytöstä ja puo­let investoin­neista). Maat­alouden lopet­ta­mi­nen aiheut­taisi siis noin 8 mrd euron aukon kauppataseeseen.

           Mut­ta eikö nyky­isinkin meille tuo­da ulko­mail­ta raa­ka-ainei­ta, jot­ka vaan Atria lait­taa paket­ti­in ja sen jäl­keen se siir­tyy kaup­paan? Jot­ta luvut meni­sivät kuvaile­mal­lasi taval­la, me olisimme täysin omavaraisia maat­aloudessa, mikä ei ymmärtääk­seni pidä paikkaansa. Sik­si tämä lovi jää pienem­mäk­si kuin tämä 8 miljardia.

       44. Tim­oT: Elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den tuo­tos on arvoltaan n. 11 mrd euroa, jos­ta vien­tiä on n. 1,5 mrd euroa eli koti­maiseen kulu­tuk­seen menee n. 9,5 mrd euroa. Se jou­udut­taisi­in siis tuo­maan, jos maat­alous lopetet­taisi­in Suomes­sa. Maat­alouden ostoik­si ulko­mail­ta arvioisin n. 1,5 mrd euroa (kol­ma­sosa väl­i­tuotekäytöstä ja puo­let investoin­neista). Maat­alouden lopet­ta­mi­nen aiheut­taisi siis noin 8 mrd euron aukon kauppataseeseen.

           Jätit kaup­pataseesta pois viennin.

       45. Tim­oT: Eiköhän se maat­alous­tu­ki ole saman­lainen kulu kansan­taloudelle kuin työt­tömyys­tukikin. Samal­la lail­la ne jäävät molem­mat kiertämään kansantaloudessa.

           Niin, eli kumpikaan ei ole itsessään kulu koko kansan­taloudelle, vaik­ka onkin sitä julkiselle taloudelle (joka on vain osa koko kansan­talout­ta). (Niistä voi tul­la tap­pi­o­ta, jos ne aiheut­ta­vat tuot­tam­a­ton­ta toim­intaa tai toimet­to­muut­ta, mut­ta sen tap­pi­on ei tarvitse olla yhtä suuri kuin tuki itse. Sitä ei myöskään näe mis­tään kir­jan­pidos­ta suo­raan, vaan se pitää arvioi­da jonkin­laisel­la mallinnuk­sel­la tms.)

           Tim­oT: Maat­alouden net­to­tap­pio on vain lasken­nalli­nen. Se johtuu siitä, että tuot­ta­jahin­nat ovat niin kovin alhaiset Suomes­sa. Kansan­talouden kokon­aishyö­ty maat­aloud­es­ta pitäsi laskea niil­lä hin­noil­la, joil­la vas­taa­vat tuot­teet pitäisi tuo­da ulko­mail­ta. Ne oli­si­vat huo­mat­tavasti korkeam­mat kuin mitä maat­alouden arvon­lisäys­tä las­ket­taes­sa käytetään.

           Nyky­i­sistä tuot­ta­jahin­noista saa ainakin mar­gin­aalisen tap­pi­on. Sil­lä perus­teel­la tuotan­toa olisi Suomes­sa syytä ainakin vähentää.

           Jos hin­nat nousi­si­vat koti­maisen tuotan­non vähetessä tosi­aan paljon, olisi sit­ten var­maan jäl­jel­lä ole­va tuotan­to paljon vähem­män tap­pi­ol­lista (ennen tukia) kuin nyt. Vähin­tään nyky­isi­in hin­toi­hin asti koti­maisen tuotan­non tukem­i­nen on täysin hölmöä.

           (Olen myös vähän skepti­nen sen suh­teen, kuin­ka paljon korkeampi tuon­tiruoan hin­ta muka olisi. Mik­sei koti­mainen tuotan­to pär­jää kil­pailus­sa pienem­mil­läkin tuil­la, jos ulko­mainen ruo­ka on muka niin kallista?)

       46. Ossi Sare­so­ja:
           Se mis­tä tässä tilanteessa on kyse, on se, että maa­jus­si saa tukea 2000 € ja tuot­taa (net­tona) ‑1000 €, jol­loin hänen tulon­sa on 1000 € ja hyö­ty koko kansan­taloudelle ‑1000 €. Jos hän olisi työt­tömänä, hän saisi tukea 800 € ja tuot­taisi 0 €, ja hyö­ty koko kansan­taloudelle olisi 0 €, mikä olisi enem­män kuin ‑1000 €.

           Mielestäsi tässä on siis kyse siitä, että maa­jussin kan­nat­taisi olla tekemät­tä mitään, jol­loin hän pitäisi koko 2000 €:n tuen ja hyö­ty kansan­taloudelle oli 0 €. 

           En pysty usko­maan, että oikeasti olisi kyse tästä. Saako Ossi Sare­so­jan näke­mys (perustel­tua) kan­na­tus­ta muil­ta blo­gin seuraajilta?

       47. Aika ajatel­la: Mielestäsi tässä on siis kyse siitä, että maa­jussin kan­nat­taisi olla tekemät­tä mitään, jol­loin hän pitäisi koko 2000 €:n tuen ja hyö­ty kansan­taloudelle oli 0 €. 

           Tuis­sa taitaa olla usein ehto­ja (esim vähin­tään jokin tiet­ty määrä kar­jaa tms.), että niitä saa. Onhan toisaal­ta jotkut keskusta­laiset (kuten Kärnä) valit­ta­neet esim “näen­näisvil­jelystä”.

       48. Ossi Sare­so­ja: Tuis­sa taitaa olla usein ehto­ja (esim vähin­tään jokin tiet­ty määrä kar­jaa tms.), että niitä saa. Onhan toisaal­ta jotkut keskusta­laiset (kuten Kärnä) valit­ta­neet esim “näen­näisvil­jelystä”.

           Ehdot riip­pu­vat tues­ta. Ote­taan tarkastelu­un vaikka­pa pel­to­jen monimuotoisuustuet
           http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/ymparistokorvauksen-korvaustasot.aspx , jon­ka sum­ma voi olla esim. 300 €/hehtaarilta. Sum­mal­la tue­taan sitä, että pel­to­ja pide­tään pois­sa tuotan­tokäytöstä, niin että näitä maa-alo­ja taval­laan tar­jo­taan eläimille ravin­nok­si sekä eläin­ten lisään­tymis- ja suo­japaikkoik­si. Suo­ra tuot­to­vaiku­tus brut­tokansan­tuot­teeseen luon­non mon­imuo­toisu­ud­es­ta ja sen edis­tämis­es­tä on ilmeis­es­ti hyvin lähel­lä nol­laa. Pel­to­jen mon­imuo­toisu­us­tu­il­la ei edes yritetä saa­da aikaan brut­tokansan­tuotet­ta tukien vasti­neek­si, vaan takaa­maan sitä, että muun muas­sa eri­laiset per­hos- ja lin­tu­la­jit, sekä muut eläimet, jot­ka ovat eläneet maaseu­tuym­päristöis­sä, eivät katoa tuotan­non muut­tua: tehokkaas­sa tuotan­nos­sa ole­vista pel­loista ei ilmeis­es­ti enää löy­dy rikkakasve­ja ja joidenkin eliöi­den kaipaamia lisään­tymis- ja suojapaikkoja.

           En tiedä, kuin­ka tehokas nyt käytössä ole­va tuk­i­ta­pa on luon­non mon­imuo­toisu­us­tavoit­tei­den edis­tämisen kannal­ta. Point­ti­ni on lähin­nä se, että osa maat­alous­tukien kohteista ei edes yritä kas­vat­taa BKT:ta ainakaan lyhyel­lä tähtäimel­lä, vaan jopa ihan kohta­lainen siivu maat­alous­tu­ista annetaan sil­lä perus­teel­la, että pel­to­ja nimeno­maan ei käytet­täisi BKT:ta kas­vat­tavaan nykyaikaiseen maat­alous­tuotan­toon. Siitä olisi mie­lenki­in­toista nähdä tutkit­tua tietoa, että miten eri­laiset vai­h­toe­hdot luon­non mon­imuo­toisu­u­den tukemiseen toimi­vat, ja miten kalli­ita ne ovat tulok­si­in­sa nähden.

       49. Aika ajatel­la: Mielestäsi tässä on siis kyse siitä, että maa­jussin kan­nat­taisi olla tekemät­tä mitään, jol­loin hän pitäisi koko 2000 €:n tuen ja hyö­ty kansan­taloudelle oli 0 €. 

           NIn juuri kan­nat­taisi tehdä. Täl­lä het­kel­lä maanvil­jeli­jät käyt­tävät 2000 euron panok­set (esimerkik­si trak­tori, polt­toaine ja työai­ka) jot­ta saa­vat 1000 euron tulot. Eli tuhat eroa katoaa tuos­sa välis­sä taivaan tuuli­in. Ei tämä peri­aate eroa siitä, että maanvil­jeli­jä ottaisi tuhat euoa ja polt­taisi puo­let siitä pihallaan. 

           Jos maanvil­jeli­jöille mak­set­taisi­in nykyiset tuet ikään kuin perus­tu­lona, mut­ta heitä ei velvoitet­taisi mihinkään, osa tietnkin lopet­taisi tap­pi­ol­lisen vil­je­lyn ja siir­ty­isi tekemään jotain muu­ta (trak­to­ril­la voi esimerkik­si aura­ta talvisin, se olisikin niille paljon järkeväm­pää tekemistä). Osa jatkaisi, mut­ta he jatkaisi­vat vain sitä osaa, joka oikeasti kan­nat­taisi ja toisi taloon enem­män rahaa kuin veisi. 

           100v sit­ten Suomen väestöstä 70% työsken­teli maat­aloudessa, nyt alle 4%. Työt­tömyysaste ei kuitenkaan ole 66% kos­ka maat­aloud­es­ta pois siir­tyneet ovat han­kki­neet mui­ta töitä.

           Tässä on selitet­ty asia vähän pidem­män kaa­van kautta:

           “Tämä on saman­laista liike­toim­intaa kun vaik­ka 1000 euron huonekalu­jen muut­ta­mi­nen 500 euron polt­topuik­si. Kukaan ei onnek­si tee sitä, ellei siihen eri­tyis­es­ti kannusteta.”

           https://blogit.apu.fi/asiatonlehdistokatsaus/naennaismaatalous-on-parasta-maataloutta/

           Kaikkien on var­maan help­po ymmärtää, että bisnes jos­sa pilko­taan huonekalu­ja polt­topuik­si tuhoaa taloudel­lista arvoa, ei tuo­ta sitä.kannattavaa.

       50. KANSALLISISTA TUISTA:
           Täl­lä “tuet muut­tui­v­atkin perustuloksi”-mallilla Suomen oma kansalli­nen osu­us tuista olisi mah­dol­lista ajaa alas pehmeästi. 

           Jos mah­dol­lisim­man suuri osa tues­ta kor­vamerkit­täisi­in nyky­isille saa­jilleen ikään kuin sosi­aal­i­tur­vak­si ja irrotet­taisi­in tuotan­nos­ta, tuotan­tomäärät alka­isi­vat sopeu­tu­maan heti tule­vaan ilman, että maa­jussien tili­pus­si lai­henisi. Tuki tietenkin lakkaisi jos vil­jeli­jä saavut­taisi eläkeiän .

           Sit­ten tuet voitaisi­in ajaa alas vaika­pa 5 vuo­den siir­tymäkaudel­la. Näin tuot­ta­jil­la olisi viisi vuot­ta aikaa varautua tule­vaan, mut­ta toisaal­ta kos­ka tuki on täysin irti tuotan­nos­ta, maat­alous­tut­tei­den hin­to­jen ja tuotan­non määrän tulisi sopeu­tua heti siihen viiden vuo­den päästä ole­vaan tilanteeseen -> hin­nat oli­si­vat heti sel­l­aisia, että tuotet­taisi­in vain jos se kan­nat­taisi ja tuot­tam­a­ton tuotan­to lop­puisi, mut­ta tämä ei aiheut­taisi tuot­ta­jalleen taloudel­lista katastrofia.

           Huonona puole­na tässä olisi se, että osa maa­jus­seista voisi vain jäädä oloneu­vok­sik­si, mut­ta kos­ka täl­lainen oloneu­vos olisi tehokkaampi kuin taloudel­lista arvoa tuhoa­va maanvil­jeljä, kyseessä olisi “vain” oikeu­den­mukaisu­uskysymys joka katoaisi siir­tymäa­jan puit­teis­sa. Mon­es­ta ei-maanvil­jeiljästä voisi kuitenkin tun­tua epäreilul­ta, että joillekin mak­set­taisi­in kym­meniä tai sato­ja tuhan­sia vuodessa perus­tu­lona kun toiset saisi­vat akti­ivi­malli­in peruspäivärahaa.

           DISCLAIMER: Tässä tuki tarkoit­taa nimeno­mais­es­ti Suomen mak­samaa kansal­lista tukea. EU:n tuet jäi­sivät tietenkin edelleen paikoilleen.

       51. Sylt­ty: NIn juuri kan­nat­taisi tehdä. Täl­lä het­kel­lä maanvil­jeli­jät käyt­tävät 2000 euron panok­set (esimerkik­si trak­tori, polt­toaine ja työai­ka) jot­ta saa­vat 1000 euron tulot. Eli tuhat eroa katoaa tuos­sa välis­sä taivaan tuuliin. 

           Jos tässä ja linka­tus­sa blo­gis­sa esite­tyt pre­mis­sit oli­si­vat kun­nos­sa, voisin johtopäätök­senkin hyväksyä. Pre­mis­seis­sä jää kuitenkin kak­si seikkaa askar­rut­ta­maan: 1) Mihin perus­tuu väite, että tuot­to on puo­let panok­ses­ta? 2) Miten määritel­lään tuo­ton arvo? (Tuet­tu maailmanmarkkinahinta?)

           Onko koh­ta 1 tarkoi­tus tul­la siitä, että arvon­lisä on noin puo­let maat­aloustues­ta (tämän blo­gin kaavio)? Täl­lainen tulk­in­ta olisi erikoinen, kos­ka linka­tus­sa blo­gis­sa panok­sen päälle ajatelti­in vielä mak­set­ta­van eril­listä tukea maa­jus­sille; tämähän tarkoit­taisi, että maat­alous­tu­ki ei vielä itsessään sisältäisi tukea (palkkaa) maa­jus­sille, vaan se sisältäisi pelkästään vil­je­lyyn käytet­tävän panoksen. 

           Kun tätä vas­toin tämän blo­gin kaavio­ta tulk­i­taan siten, että tuki sisältää maa­jussin palkan, niin ei enää voidakaan päätel­lä tuo­ton ole­van puo­let panok­ses­ta; voisi olla esimerkik­si panos=75, tuotto=100 => tulos=+25 (voit­to), maa­jussin palk­ka 125.

       52. Aika ajatel­la: Jos ymmär­rän oikein, mitä tarkoi­tat net­to­tap­pi­ol­la, niin väit­teesi vaikut­taa virheel­liseltä. Väite ei nimit­täin näytä huomioivan sitä, että Suomes­sa työt­tömälle mak­se­taan suurehko kor­vaus, vaik­ka työtön ei tuot­taisi mitään. 

           Jos maa­jus­si saa tukea 2000 euroa ja hän tuot­taa 1500 euron arvos­ta, niin “net­to­tap­pio” on 500 euroa. Jos elinkeino lopete­taan ja maa­jus­si saa työt­tömyysko­r­vaus­ta 800 euroa, niin net­to­tap­pio on 800 euroa. Näin lask­ien ei mitenkään voi olla niin, että jo pienikin “net­to­tap­pio” olisi kansan­talouden kannal­ta järkevä peruste elinkeinon lopettamiseen. 

           Vuon­na 2010 maanvil­jeli­jän aiheut­ta­ma kulu oli 27 000 euroa ja työt­tömän 18 000 euroa. Veikkaan, että kepuhal­li­tuk­sen aikana työt­tömän hin­ta on hie­man tip­punut ja maanvil­jeli­jän kallistunut.

       53. ft maail­mal­ta: Vuon­na 2010 maanvil­jeli­jän aiheut­ta­ma kulu oli 27 000 euroa ja työt­tömän 18 000 euroa. 

           Onhan tuos­sa ero, mut­ta niin lie­nee eroa siinäkin, mitä kulu­jen vasti­neek­si saatiin.

       54. Aika ajatel­la: ft

           Eihän se maanvil­jeli­jän vika ole. Peli­nap­pu­lana joutuu ole­maan ja elämään muiden oikku­jen mukaan. Maanvil­jeliän muut­tumi­nen työt­tömäk­si paran­taa kyl­lä aina suomen tilan­net­ta, sil­lä mitä vähem­män näitä tääl­lä on nykyisen lain val­lites­sa, niin sitä parempi.

11. Euro­statin tilas­to, jota on edel­lä käytet­ty, ei ole luvuis­saan ver­tailukelpoinen. Siinä ovat mukana maat­aloustuet, ja maat­alouden arvon­lisä, mut­ta tilas­toidut maat­aloustuet kohdis­tu­vat muuhunkin kuin maat­alouden arvon­lisään. Maat­aloustuet pitävät sisäl­lään esimerkik­si maaseudun majoi­tus­toim­intaan liit­tyviä yri­tys­tukia, kun taas maat­alouden arvon­lisä ei pidä niitä sisäl­lään, kos­ka tulo­jen osalta majoi­tus­toim­inta tilas­toidaan matkailu­alan tuloik­si. Esim. viime vuo­den maat­alous­tuk­i­ti­las­tossa yksi suurim­mista tuen saa­jista oli eräs hotel­li, joka sai noin miljoo­nan euron avus­tuk­sen investoin­tei­hin­sa. Kyseinen hotel­li ei aikone sen enem­pää vil­jel­lä maa­ta kuin kas­vat­taa kar­jaakaan, vaan se har­joit­taa Lapin erä­mais­sa majoi­tus­toim­intaa pääasi­as­sa ulko­maisille tur­is­teille. Maat­alous­tu­ista tois­takym­men­tä miljoon­aa euroa mak­se­taan vuosit­tain ilmeis­es­ti val­tioille ja korkeak­ouluille. Tuo­tok­se­na on osin pait­si mm. vil­je­lyä, myös mm. tutkimus­ta ja koulu­tus­ta (esim. osa yliopis­tol­lisen eläin­lääkärik­oulu­tuk­sen menoista on ainakin joinain vuosi­na tilas­toitu Suomes­sa maat­alous­tuik­si siltä osin kuin näitä meno­ja on mak­set­tu Maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iön, eikä ope­tus­min­is­ter­iön bud­jetista). Siltäkin osin arvon­lisä tilas­toituu muualle kuin maat­alouden tuo­tok­sek­si. Suurien maat­aloustuen saa­jien listal­ta löy­tyy Suomes­ta myös mm. demen­ti­ako­tia, val­okuitu­verkkoy­htiötä ja mon­en­laista muu­ta. Esite­tyssä tilas­tossa ei ole mitään järkeä. Siinä olisi järkeä, jos ver­tailuko­htana oli­si­vat nimeno­maan maat­alouteen liit­tyvät tuet ja nimeno­maan maat­alouteen liit­tyvä arvon­lisä, mut­ta nyt menop­uolel­la on Suomen tilas­tois­sa muidenkin toimi­alo­jen yri­tys­toimin­nan tuet maaseudul­ta, mut­ta niitä ei ole tuos­sa tilas­tossa Suomen osalta tuottopuolella.

    Erikoisem­mista tuk­i­la­jeista voisi maini­ta myös sen, että yhä edelleen maat­alous­tuki­in tilas­toidaan mm. koulumaito­tu­ki sekä kouluhedelmä­tu­ki, joiden tarkoi­tus on edis­tää kansan­ter­veyt­tä ja alen­taa koulu­jen elin­tarvikekus­tan­nuk­sia. Niistä etenkin kouluhedelmä­tu­ki kohden­tuu pääasi­as­sa kai nimeno­maan ulko­mail­ta tuo­tavi­in tuot­teisi­in, tyyli­in banaanei­hin, päärynöi­hin ja sitrushedelmi­in. Syksy­isin toki suo­ma­lais­takin ome­naa voidaan käyt­tää hedelminä. Peri­aat­teessa yhtä hyvin kyseiset menot voisi sisäl­lön puoles­ta tilas­toi­da ope­tus­toimin­nan menoik­si, kun tuo­tok­se­na on oppi­laiden syömä ja juo­ma ruo­ka, eikä maat­alouden arvon­lisä. Mut­ta maat­alous­tuik­si nekin tilastoidaan.

    Vastaa

    1. Mikähän noiden muiden tukien osu­us on koko tuos­ta tilas­toides­ta maat­aloustues­ta? En oikein usko, että se muut­taa luku­ja merkittävästi.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          Mikähän noiden muiden tukien osu­us on koko tuos­ta tilas­toides­ta maat­aloustues­ta? En oikein usko, että se muut­taa luku­ja merkittävästi.

          Maat­alous­tuk­i­ti­las­to­ja tehdään aika monel­la tavoin. Jos puhutaan edel­lä puheena olleesta Euro­statin tilas­tos­ta, muiden kuin varsi­nais­es­ti maat­alouteen kohdis­tu­vien tukien osu­us lie­nee siinä aika pieni. Nyt asi­aa vielä tarkem­min tarkastel­tuani luulen, että hotellei­hin ja sen tapaisi­in liit­tyviä maaseudun investoin­ti­tukia ei Euro­statin tilas­tossa liene mukana, vaik­ka joi­hinkin mui­hin maat­alous­tuki­in ne lue­taankin. Menop­uolen osalta Euro­statin tilas­to lie­nee oike­as­sa suu­ru­us­lu­okas­sa. Sen sijaan maat­alouden arvon­lisäys­ti­las­tossa voi olla aika merkit­tävää aukkoa arvon­lisäys­ten huomioin­nis­sa, kos­ka arvon­lisäys­ti­las­to näyt­täisi ole­van Suomen osalta tehty maat­alousyri­tys­ten verot­ta­jalle ilmoit­tamien tulosten poh­jal­ta. Niiden maat­alouden har­joit­ta­jien, jot­ka eivät ole luokitelleet itseään maat­alousyri­tyk­sik­si, tuot­ta­maa arvon­lisäys­tä ei ilmeis­es­ti ole huomioitu Suomen tilastoissa.

    2. Jos men­nään näi­hin omi­tu­isi­in tukimuo­toi­hin, niin kai mei­dän pitäisi laskea Suomes­sa maat­alouden tuek­si se, että ne saa (tai ainakin sai, en tiedä onko tilanne muut­tunut) käyt­tää maat­alouskoneis­saan polt­toaineena dieselin sijas­ta kevyt­tä polt­toöljyä ja siten saa­vat huo­mat­tavasti edullisem­pana saman tavaran (diesel ja kevyt polt­toöljy on samaa kamaa, mut­ta dieselis­sä on väri­ainet­ta ja sitä käsitel­lään vero­tuk­ses­sa paljon tiukem­min). Olisin hyvin yllät­tynyt, jos Euro­stat tietäisi tästä tai osaisi jotenkin arvioi­da, että miten paljon tässä jätetään vero­ja keräämät­tä ja siten tue­taan maat­alouden fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyttöä.

       Vastaa

       1. Jukkis:
          Jos men­nään näi­hin omi­tu­isi­in tukimuo­toi­hin, niin kai mei­dän pitäisi laskea Suomes­sa maat­alouden tuek­si se, että ne saa (tai ainakin sai, en tiedä onko tilanne muut­tunut) käyt­tää maat­alouskoneis­saan polt­toaineena dieselin sijas­ta kevyt­tä polt­toöljyä ja siten saa­vat huo­mat­tavasti edullisem­pana saman tavaran (diesel ja kevyt polt­toöljy on samaa kamaa, mut­ta dieselis­sä on väri­ainet­ta ja sitä käsitel­lään vero­tuk­ses­sa paljon tiukem­min). Olisin hyvin yllät­tynyt, jos Euro­stat tietäisi tästä tai osaisi jotenkin arvioi­da, että miten paljon tässä jätetään vero­ja keräämät­tä ja siten tue­taan maat­alouden fos­si­ilis­ten polt­toainei­den käyttöä.

          Omas­ta mielestäni myös ener­giaverotuet olisi syytä tilas­toi­da jos­sakin kaikkien EU-maid­en osalta. Nyt niistä ei ole koot­tua tietoa mis­sään. Edes ener­giatukia selvit­täneistä EU:ssa teete­ty­istä raporteista viime vuosil­ta ei selviä, mitä kaikkia ener­giatukia mis­säkin EU-maas­sa esi­in­tyy, ja mis­sä laajuudessa.

          Euro­stat ei pääasi­as­sa itse kerää tilas­toti­eto­jaan, vaan Euro­stat kerää tilas­totiedot pääasi­as­sa pyytäen tarvit­tavia tieto­ja vira­nomais­lähteistä eri EU-maista ja koost­aa sit­ten niistä tilas­ton­sa. Suomes­sa merkit­tävin tietolähde Euro­sta­til­la on Tilas­tokeskus. Osas­sa tilas­toista on hyvin merkit­täviä ero­ja johtuen siitä, miten kansal­lisen tilas­tovi­ra­nomaiset tekevät jotkut tilas­tot keskenään ihan eri tavoin, kun taas osa tilas­toista on tiedonkeru­u­tavoil­taan aika pitkälle yhtenäistettyjä.

    3. Onko koulumaitotues­sa järkeä? Edis­tääkö se kansan­ter­veyt­tä? Olen saanut käsi­tyk­sen, että maito ei olisi niin kovin ter­veelli­nen juoma.

       Vastaa

       1. Ossi Sare­so­ja:
          Onko koulumaitotues­sa järkeä? Edis­tääkö se kansan­ter­veyt­tä? Olen saanut käsi­tyk­sen, että maito ei olisi niin kovin ter­veelli­nen juoma. 

          Mikään ruokatavara ei ole nykyään terveellistä.

12. Future mat­ters:

    odotel­laan että tekni­ik­ka on kil­pailukyky­istä — vai­h­toe­htona on että alamme tukea sen kehittämistä. 

    On pop­ulis­tista sanoa että tänne lisää, tälle lisää jne — mik­si marisemme ruoan hin­nas­ta ylipäätään kun suurin osa varoista menee asumiseen jon­ka kus­tan­nuk­set on vinoutet­tu nimeno­maan asum­istuen kautta.

    Hitas- ja ARA-jär­jestelmät vinout­ta­vat tilan­net­ta. Molem­mat perus­tu­vat veron­mak­sajien tekemään sub­ven­tioon joka kohden­netaan pienelle osalle raken­nut­ta­jia, asun­not on hin­tasään­nel­tyjä joten niistäkin hyö­tyy valikoitu massa.

    Vapaa kil­pailu elinkeinon­har­joit­ta­jien kaut­ta takaa parhaan tuloksen.

    Usein väitetään että tuki tukee köy­himpiä. Suurem­paa valet­ta tuskin löy­tyykään. Tuki sataa oper­aat­tor­eille, nos­taa tuotan­toketjun hintaa. 

    Seinäjoen lev­eysta­sol­la hehtaari pel­toa mak­saa 15–17.000 euroa. Ukrainas­sa hehtaari pel­toa mak­saa n 500–800 euroa, hin­nat nousseet kun ulko­laiset sijoit­ta­jat sitä osta­vat. Hyvin lan­noitet­tu suo­ma­lainen pel­to tuot­taa vehnää 5 tonnia/hehtaari (jopa 10T/hehtaari tasoon päästy erikoisin järjestelyin).
    Ukrainas­sa tuo pel­to tuot­taa heit­täen sen 8 ton­nia ilman erikoisia lan­noit­teitakin. Kumpi kuu­lostaa järkeväm­mältä tuotantopaikalta?

    Lopete­taan vaan maat­alous­tu­ki mut­ta lopete­taan samal­la tämä mei­dän Kehä I/Kehä III sisäl­lä ole­vien parasi­it­tien ja siip­iveikko­jen tukem­i­nenkin. Asum­is­tu­ki pois niin huo­maamme nopeasti kuin­ka rahaa jää muuhunkin kuin asumiseen.
    Mut­ta se ei tai­da olla poli­itikoille mieleen, kun eivät enää pääse jakele­maan päät­tömästi rahaa.

    Vastaa

    1. Jar­mo Tuomi­nen: Lopete­taan vaan maat­alous­tu­ki mut­ta lopete­taan samal­la tämä mei­dän Kehä I/Kehä III sisäl­lä ole­vien parasi­it­tien ja siip­iveikko­jen tukem­i­nenkin. Asum­is­tu­ki pois niin huo­maamme nopeasti kuin­ka rahaa jää muuhunkin kuin asumiseen.
       Mut­ta se ei tai­da olla poli­itikoille mieleen, kun eivät enää pääse jakele­maan päät­tömästi rahaa.

       Heh, asum­istues­ta 2/3 menee Uuden­maan ulkop­uolelle eli Kepu­lan­di­aan. Ja lopete­taan samal­la kuntatuet .

       Vastaa

13. Eikä tässä vielä kaik­ki. Järvien, jok­ien ja meren ran­nikkovesien järkyt­tävä rehevöi­tymi­nen on suurim­mal­ta osin maat­alouden ansio­ta, kuten tiede­tään. Luulisi että edes maat­alouden ympäristötuet käytet­täisi­in tämän vähen­tämiseen, mut­ta nekin rahat menevät jakelu­un tulotukena. 

    Olen kyl­lä aika pes­simisti­nen. Pari vuot­ta sit­ten Antero Var­tia ehdot­teli maa­jussien ja turk­istarhaa­jien lomit­ta­jien tuen (run­saat 200 miljoona vuosit­tain) lopet­tamista. Ville Niin­istö ja Touko Aal­to kiire­htivät ker­tomaan, ettei se ole puolueen lin­ja. “Meille vihreille kaupun­git ja maaseu­tu ovat yhtä lail­la osa tämän hienon maan tari­naa. Me halu­amme, että kaupunke­ja raken­netaan kestäviksi uusil­la liiken­ner­atkaisuil­la, uusi­u­tu­val­la ener­gial­la ja lähiru­ual­la. Näin luo­daan samal­la työtä myös maaseudun uusille tuot­teille ja men­estyk­selle. Lomi­tusjär­jestelmää pitäisi kyl­lä uud­is­taa jous­tavam­mak­si vil­jeli­jöille”, Niin­istö linjasi.

    Muis­taako joku vaalit, jois­sa maat­aloustuet oli­si­vat olleeet edes mukana keskusteluis­sa jol­lain tapaa?

    Vastaa

14. Kulut­ta­jahin­nan alen­tamisek­si ja saatavu­u­den varmis­tamisek­si­han ne maat­aloustuet aikoinaan kek­sit­ti­in. Nykyään ne laske­vat tuot­ta­jahin­taa ja varmis­ta­vat saatavu­u­den. Vaiku­tuk­ses­ta kulut­ta­jahin­taan en ole var­ma, kos­ka nykyään tuot­ta­jien ja kulut­ta­jien välis­sä on välikäsiä, jot­ka saat­ta­vat vetää välistä.
    Maat­aloustuet var­maankin joutaisi lopet­taa, jos sal­lit­taisi­in elin­tarvikkei­den ajoit­tainen niuku­us ja nälän­hätä. EU:n edeltäjä EEC perustet­ti­in nimeno­maan har­mon­isoimaan jäsen­ten­sä maat­alous­poli­ti­ikkaa. Jos se päät­täisi lopet­taa tämän tehtävän, niin sit­ten se joutaisi lakkaut­taa kokon­aan tarpeettomana.

    Vastaa

    1. Tim­oT: Maat­aloustuet var­maankin joutaisi lopet­taa, jos sal­lit­taisi­in elin­tarvikkei­den ajoit­tainen niuku­us ja nälänhätä.

       Jos tuki­ais­ten pois­tos­ta on seu­rauk­se­na nälän­hätä ja puute, mik­si ei-tue­tu­il­la toimi­aloil­la ei tapah­du vas­taavia pulakau­sia? En muista että esimerkik­si autot oli­si­vat lop­puneet autoli­ikkeistä kesken vaik­ka autokaup­paa muis­te­taan tukien sijas­ta jättiveroilla. 

       Eihän ole esi­in­tynyt myöskään pulaa eksoot­ti­sista hedelmistä. Eikö banaanien ja kahvin pitäisi aina joskus olla lopus­sa maas­ta ? Niiden vil­je­lyyn­hän Suo­mi ei anna tukea, mut­ta en silti muista viikko­tolkul­la kestänyt­tä kahvin ja banaanien pulaa.

       Arve­len myös että sijoit­ta­mal­la puo­let maat­alous­tu­keen menevästä rahas­ta sota­laivas­toon (tai yleisem­min meriso­dankäyn­ti­in) ja lop­ut var­muus­varas­to­jen rak­en­tamiseen, huolto­var­muus kas­vaisi merkit­tävästi nykyiseen näh­den. Voihan huolto­varas­tot sisältää myös trak­tor­e­i­ta ja mui­ta tuotan­non­tek­i­jöitä, huolto­var­muuskeskushan voisi esimerkik­si ylläpitää vil­jelyskäyt­töön helpohkosti otet­tavaa pel­toa (eihän sitä tarvitse vil­jel­lä, kun­han varmis­taa että pel­to on suh­teel­lisen nopeasti otet­tavis­sa käyttöön).

       Vastaa

15. Työt­tömyyspros­ent­ti ei riipu työvoiman määrästä vaan työ­markki­noiden sään­telystä ja sosi­aal­i­tur­van kan­nus­tavu­ud­es­ta. Työvoiman laadul­lakin on väliä, maanvil­jeli­jät ovat ahk­er­im­mas­ta päästä.

    Mata­lat­u­loiset kär­sivät liikali­havu­ud­es­ta vielä use­am­min kuin muut, joten ruoan alv 24 pros­ent­ti­in, tuet ja raja­suo­ja pois, sok­er­ille, eläin­rasvoille ja vähäkui­tu­isu­udelle haittaverot.

    Markki­noiden vääristämi­nen tuil­la aiheut­taa paljon tehot­to­muut­ta eikä auta vil­jeli­jöitä vaan pel­lon omis­ta­jaa ja sen periv­iä kaupunkisisaruksia.

    Vastaa

    1. Vil­jel­lyt:
       Työt­tömyyspros­ent­ti ei riipu työvoiman määrästä vaan työ­markki­noiden sään­telystä ja sosi­aal­i­tur­van kan­nus­tavu­ud­es­ta. Työvoiman laadul­lakin on väliä, maanvil­jeli­jät ovat ahk­er­im­mas­ta päästä.

       Mata­lat­u­loiset kär­sivät liikali­havu­ud­es­ta vielä use­am­min kuin muut, joten ruoan alv 24 pros­ent­ti­in, tuet ja raja­suo­ja pois, sok­er­ille, eläin­rasvoille ja vähäkui­tu­isu­udelle haittaverot.

       Markki­noiden vääristämi­nen tuil­la aiheut­taa paljon tehot­to­muut­ta eikä auta vil­jeli­jöitä vaan pel­lon omis­ta­jaa ja sen periv­iä kaupunkisisaruksia.

       Eikös vil­jeli­jöi­den mantran mukaan ole niin, että vil­jeli­jät ovat sitä köy­hin­tä sakkaa tässä maas­sa, joi­ta kaik­ki muut vain sortavat?

       Vastaa

16. Epäilen, että Suomes­sa asum­i­nen on ekol­o­gis­es­ti epäeet­tistä, siis kun huomioidaan kylmän ilmas­ton aiheut­ta­ma ener­gian tarve vil­jelyssä, rak­en­tamises­sa ja ties mis­sä. Muuten puun kaat­a­mi­nen pokasa­hal­la aiheut­taa enem­män päästöjä koin moottorisahalla.

    Vastaa

17. > On san­ot­tu, että maat­alous­tu­ki ei ole tukea
    > vil­jeli­jälle vaan kuluttajalle.

    Esimerkkinä maito. Tuot­ta­ja saa 30 sent­tiä litral­ta ja kulut­ta­ja mak­saa euron. Tukea perustel­laan sil­läkin, että 30 sen­til­lä ei elä. Ei eläkään, mut­ta 60 sen­til­lä jo elää. (Puo­let tukea, puo­let tuotan­toa.) Ja sekin on vielä reilusti alle kulut­ta­jan mak­saman hinnan.

    On ymmär­ret­tävä, että tuo 30 sent­tiä on bulkki­maid­on hin­ta. Eli maito kuin maito, niin aina siitä tuon 30 sent­tiä saa. Nyt kuitenkin kaik­ki maito oste­taan tiloil­ta tuo­hon alimpaan hin­taan. Kuitenkin ero­ja on. Ei vält­tämät­tä maid­on tekni­sis­sä omi­naisuuk­sis­sa vaan maitoon liit­tyy monia muitakin omi­naisuuk­sia, joista kulut­ta­ja on valmis mak­samaan lisähin­taa. Otan esimerkin.

    — Myyn sin­ulle lasil­lisen maitoa. Saat vali­ta kahdes­ta maito­la­sista: toises­sa on juuri lypset­tyä maitoa ja toises­sa eilistä, ei mitään muu­ta eroa. Kum­man ostat? Jos otat mielu­um­min juuri lypset­tyä maitoa, sin­ul­la on pref­er­enssi tuoreeseen maitoon. Siis tämän päiväisen maid­on myyn­ti­hin­nan pitää olla korkeampi kuin eilisen, että val­it­si­jan pref­er­enssi olisi vaikka­pa 50/50 tuoreen ja eilisen välillä.

    — Maid­ol­la ja maid­ol­la on siis ero, joka näkyy myyn­ti­hin­nas­sa. Maid­on tuoreus on vain yksi monista seikoista, jos­ta kulut­ta­ja on valmis mak­samaan preemiota.

    Jos nykyis­es­tä tuk­i­jär­jestelmästä luovu­taan, muut­taa se koko teol­lisu­u­den raken­net­ta. Kau­pas­sa myytävän maid­on hin­ta tulisi riip­pumaan monista yksi­tyisko­hdista, jot­ka perus­tu­vat kulut­ta­jan pref­er­ens­sei­hin. Lähi­tuotan­to lisään­ty­isi; kak­si viikkoa van­haa maitoa ei myytäisi enää tuoreen maid­on hin­nal­la jne.

    Vastaa

18. Kom­ment­ti ei varsi­nais­es­ti liity maat­alous­tuki­in, mut­ta Kiinas­sa lihanku­lu­tus on nelink­er­tais­tunut 70-luvul­ta. Samal­la dia­betes sekä sydän- ja verisuoni­tau­dit ovat räjähtäneet väestössä. Tämän takia Kiinan tavoit­teena on leika­ta lihan kulu­tus­ta 50% vuo­teen 2030 men­nessä. Uskoisin, että tule­vat onnis­tu­maan tavoitteessaan.

    Mielestäni paikalli­nen ruoan­tuotan­to pitää tur­va­ta joka puolel­la maa­pal­loa. Pel­lon­vuokrat eivät ole juuri kenellekään tulon­lähde, mut­ta var­masti vil­jeli­jöille riip­pakivi perikun­nan kanssa. Itse vuokraan paria has­sua hehtaaria per­in­töpel­to­ja 100€/ha vuo­sivuokral­la pohjois­po­h­jan­maal­la. Joskus pel­tovuokrat vai­h­tu­vat klapikuor­maan mökille.

    Aasia pop­u­laa­tion­sa kanssa vas­taa nyky­isin jo yli puoles­ta koko maa­pal­lon väestöstä. Toiv­ot­tavasti jatkos­sa siel­lä syödään enem­män sähköju­nal­la Venäjältä tuo­tua soi­jaa, mitä jenkeistä lai­vat­tua soija/maissirehua.

    Vastaa

19. Mitä nopeam­min maat­alous­tu­ki, kun­tien val­tiono­su­udet ja kaik­ki sil­tarumpp­pu­ra­ha lakkaute­taan, sen parempi.

    On tul­lut aika tap­paa Syr­jä-Suo­mi, jot­ta varsi­nainen Suo­mi pääsee kasvuun.

    Suo­mi voisi alka­jaisik­si myy­dä Lapin Ruot­sille ja Nor­jalle, Kain­uu, Pohjois- ja Etelä-Kar­jala voidaan myy­dä Venäjälle. Jos ruot­salaisille kel­paa, niin menkööt myös Poh­jan­maakin heille. Se onkin niin kitukasvuista ja hyödytön­tä maa­ta, että voi olla vaikea myydä.

    Ahve­nan­maa saakoon itsenäisyytensä.

    Noil­la toimil­la saisi rahoi­tus­ta Turun, Tam­pereen ja Helsin­gin aluei­den kehi­tyk­seen vuo­sisadan lop­pua ajatellen.

    Vastaa

    1. Future Mat­ters:
       Mitä nopeam­min maat­alous­tu­ki, kun­tien val­tiono­su­udet ja kaik­ki sil­tarumpp­pu­ra­ha lakkaute­taan, sen parempi. […]

       Suo­mi voisi alka­jaisik­si myy­dä Lapin Ruot­sille ja Nor­jalle, Kain­uu, Pohjois- ja Etelä-Kar­jala voidaan myy­dä Venäjälle. Jos ruot­salaisille kel­paa, niin menkööt myös Poh­jan­maakin heille. […] 

       Nim­imerk­ki “Future Mat­ters” on oival­tanut ansiokkaasti sen, että val­tioiden rajat määräy­tyvät poli­it­tisen ja sosi­aalisen toimin­nan tulok­se­na: ne eivät pysy muut­tumat­tom­i­na ikuis­es­ti. Sopimuk­sil­la tai voimankäytöl­lä rajat ovat siir­tyneet aiko­jen kulues­sa ja tätä tapah­tuu yhä tänä päivänä. EU:n myötä Suomenkaan rajat eivät ole saman­laiset kuin ennen.

       Vastaa

20. “Työt­tömyyspros­ent­ti ei riipu työvoiman määrästä vaan työ­markki­noiden sään­telystä ja sosi­aal­i­tur­van kan­nus­tavu­ud­es­ta. Työvoiman laadul­lakin on väliä, maanvil­jeli­jät ovat ahk­er­im­mas­ta päästä.”

    Hupi­jut­tu­ja, Indone­si­as­sa ei ole oikein sosi­aal­i­tur­vaa ja työlain­säädän­töäkin nou­datt­taa van 30–40% työ­nan­ta­jista. Mut­ta ei siel­läkään kaik­ki ole töis­sä, työl­lisyysaste on alhaisem­pi kuin Suomes­sa ja työt­tömiä liki 10 miljoonaa

    Vastaa

21. Nii Osmo Soini­vaara Viisaana Miehenä joutuu kyl­lä syömään ensin ja sit­ten vas­ta voi ajatel­la, eli jos ei syö , ei pysty ajat­tele­maan maat­alous­tuki­akaan. Valio on tehnyt kau­ra­maid­on, joka tehään veteen ja siinä on 1dl kau­ra­maitoo= 120 mg kal­si­u­mia eli siis kau­ra­maitoa ei saa­da lehmästä.Lisäksi kau­ra­mai­d­os­sa ei ole muu­tamia vaar­al­lisia bak­teere­ja joi­ta on lehmän­mai­d­os­sa jos sitä ei pastöroi­da. Eli pitäisi alkaa kehit­telemään uusia tuot­tei­ta ja miten niitä valmis­te­taan sil­lai, että kuten muutkin yri­tyk­set tekevät tuot­tei­ta sil­lai, että ne ovat kan­nat­tavia Vai?. Pekka Kuusi kir­jas­sa Tämä Ihmisen maail­ma ker­too että kun väestö lisään­tyy, samal­la infor­maa­tio lisään­tyy ja Pekan mukaan ihmi­nen elää neljäl­lä tol­pal­la kuten rav­in­to ja suo­jelu ja lisään­tymi­nen ja informaatio

    Vastaa

    1. jali kar­jalainen:
       Nii Osmo Soini­vaara Viisaana Miehenä joutuu kyl­lä syömään ensin ja sit­ten vas­ta voi ajatel­la, eli­jos ei syö , ei pysty ajat­tele­maan maat­alous­tuki­akaan. Valio on tehnyt kau­ra­maid­on, joka tehään veteen ja siinä on 1dl kau­ra­maitoo= 120 mg kal­si­u­mia eli siis kau­ra­maitoa ei saa­da lehmästä.Lisäksi kau­ra­mai­d­os­sa ei ole muu­tamia vaar­al­lisia bak­teere­ja joi­ta on lehmän­mai­d­os­sa jos sitä ei pastöroida. 

       Ja tämäkin tuote (kau­ra­maid­ot ja ‑ker­mat) piti kopi­oi­da ruot­salaisil­ta, kun suo­ma­lainen elin­tarvike­te­ol­lisu­us ei pysynyt muut­tuvan maail­man perässä. Mon­ta vuot­ta söin tuon­tilu­o­mu­ju­us­to­ja, kun Vali­ol­la ei ollut yhtäkään. Tääl­lä ollaan niin perässä (sic) kuin voi. Nyhtökau­ra ain­oa valopilkku.

       Vastaa

22. O.S:“Sokerijuurikkaan vil­je­ly on suun­nilleen tue­tu­in vil­je­muo­to Suomes­sa, jos­sa sok­erin tuotan­to on yhtä perustel­tua kuin banaanin vil­je­ly, tämä on todel­lista varkaut­ta – varaste­taan sekä kulut­ta­jil­ta että Afrikan mailta.”

    Sok­er­i­ju­urikkaan tuki on EU:n sok­eri­u­ud­is­tuk­ses­ta johtu­va tukimuo­to, joka otet­ti­in käyt­töön vuon­na 2006. Tuk­i­ta­so on vuosit­tain ollut enim­mil­lään 350 euroa/ha. Sucroksen tavoit­teena on nos­taa sok­er­i­ju­urikkaan vil­jeli­jämäärä 800:aan ja kokon­aisala 13 000 hehtaari­in vuon­na 2014. Noiden luku­jen mukaan Suomes­sa mak­se­taan vil­je­lyko­r­vaus­ta n. 4,5 miljoon­aa euroa. Saman­su­u­ru­inen Ha-tuki näyt­tää ole­van Ranskassakin.

    Edel­liseen sum­maan lisätään kul­je­tus­tu­ki. Tuk­i­ta­so määräy­tyy tehtaalle toimite­tun sok­er­i­ju­urikas­määrän ja kul­je­tusetäisyy­den perus­teel­la. Maat­alous­puolelle mak­set­tavia de min­imis ‑tukia voidaan myön­tää hak­i­jaa ja yri­tys­tä kohti enin­tään 15 000 euroa kol­men verovuo­den aikana. Vil­jeli­jälle mak­se­taan tukea sen vuok­si, että hänen on mak­set­ta­va rahti tehtaalle, osta­ja ei sitä mak­sa. Sama kos­kee myös vil­jan­myyn­tiä. Jus­si mak­saa rahdit myl­lylle, ei vil­jan ostaja.

    Tämän vuok­si kan­sain­väliset hin­taver­tailut kunkin maat­alous­tuot­teen osalta ovat Suomelle epäedullisia. Jo valmi­ik­si mui­ta mai­ta alem­pi raa­ka-aineen hin­taa las­kee vielä itse mak­set­ta­va rahti. Herääkin kysymys Soin­in­vaaran tarkoi­tus­peri­stä. Hän puhuu raflaavasti suoa­malais­ten maanvil­jeli­jöi­den ryöstävän kehi­tys­mai­ta. Rahamäärä on neljän miljoo­nan luokkaa. Miten paljon kansan­vä­li­nen kulu­tus riistää kehi­tys­mai­ta, ei tai­da neljä miljoon­aa olla vielä mitään ?

    http://epamonitoring.net/french-producers-lead-way-in-expanding-eu-sugar-beet-production-despite-low-global-sugar-prices/

    Tuos­sa tietoa asian suh­teut­tamisek­si EU:ssa. Suo­mi on pieni toim­i­ja muiden joukos­sa. Suo­ma­laisen tuotan­non suuri tuki ver­rat­tuna maat­alous­tuotan­toon johtuu vinou­tu­mas­ta. Meil­lä kaup­pa mak­saa Län­tisen — Euroopan alhaisimpia tuot­ta­jahin­to­ja. Eikä se johdu siitä, että tuotan­tomme olisi huonom­paa laadul­taan, sil­lä se on muu­ta euroop­palaista parempaa.

    Keskustelu on kohdis­tunut van­hakan­tais­es­ti tuki­in ja ruuan tuotan­toon. Maat­alouden toim­intaym­päristö ja — vaa­timuk­set ovat laa­jen­tuneet ruuan tuotan­non ulkop­uolelle. Nyt puhutaan maat­aloudessa ekosys­temi­palvelu­iden tuot­tamis­es­ta. Maat­aloustuetkin ovat kor­vaus­ta ekosys­teemi­palvelu­iden tuottamisesta.

    Suomen Luon­non­suo­jeluli­iton määritelmän mukaan :“Ekosys­teemi­palveluil­la eli luon­non palveluil­la tarkoite­taan kaikkia ihmisen luon­nos­ta saamia aineel­lisia ja aineet­to­mia hyö­tyjä. Luon­non palve­lut ylläpitävät yhteiskun­taamme. Ne ovat luon­non­va­ro­ja kuten rav­in­tokasve­ja, puu­ta tai lääkeainei­ta. Myös luon­non toim­intaa, esimerkik­si poh­jave­den puhdis­tu­mista ja varas­toi­tu­mista, kut­su­taan ekosys­teemi­palveluik­si. Luon­non palvelu­ja ei kuitenkaan voi­da käyt­tää yli luon­non kestokyvyn.

    Aivan kuten mon­imutkainen koneis­to tarvit­see kaikkia osasi­aan, tarvit­see luon­tokin mon­imuo­toisu­ut­ta toimi­ak­seen tuot­tavasti. Kun luon­to yksipuolis­tuu, heikke­nee sen kyky tuot­taa luon­non palvelui­ta ja toipua häir­iöistä: haavoit­tuvu­us ilmas­ton­muu­tok­selle ja luon­nonon­net­to­muuk­sille kasvaa.”

    Niitä on vielä monia muitakin, esim. hiilen sidon­ta, pin­tavesien , lin­nus­ton ja eliöstön suo­jelu, vil­je­ly­maan tiivstymisen, tau­tien resistenssin ehkäisy, maaseu­tu­maise­man ja ‑luon­non virk­istysar­vot… Jos maat­aloudessa men­täisi­in hin­ta , eurot edel­lä, niin lop­putule­ma olisi ympäristön, eläin­ten ja ihmisen kannal­ta katastrofi.

    Ongel­ma on kuten arvaat­tekin, kuka sen mak­saa. Nykyisel­lä kor­vausjär­jestelmäl­lä on saatu aikaa val­lit­se­va tilanne. Julki­nen keskustelu kuitenkin pitää yllä käsi­tys­tä, että tilanne on huono. Ts. siihen on laitet­ta­va lisää rahaa, oli se sit­ten verovaro­ja tai ruokakau­pan asi­akkaan mak­sama korkeampi hin­ta kas­sal­la. Jom­minkum­min, niin kaup­pa kor­jaa taskui­hin­sa senkin lisä­panos­tuk­sen. Vil­jeli­jän kukkarolle ei voi enää enem­män sukeltaa, sil­lä poh­ja on tul­lut vas­taan jo ajat sitten.

    Vastaa

    1. eemil: Ongel­ma on kuten arvaat­tekin, kuka sen mak­saa. Nykyisel­lä kor­vausjär­jestelmäl­lä on saatu aikaa val­lit­se­va tilanne. Julki­nen keskustelu kuitenkin pitää yllä käsi­tys­tä, että tilanne on huono. Ts. siihen on laitet­ta­va lisää rahaa, oli se sit­ten verovaro­ja tai ruokakau­pan asi­akkaan mak­sama korkeampi hin­ta kas­sal­la. Jom­minkum­min, niin kaup­pa kor­jaa taskui­hin­sa senkin lisä­panos­tuk­sen. Vil­jeli­jän kukkarolle ei voi enää enem­män sukeltaa, sil­lä poh­ja on tul­lut vas­taan jo ajat sitten.

       Vil­jeli­jän kukkarossa on tul­lut poh­ja vas­taan ajat sit­ten, mut­ta siitä huoli­mat­ta Suomes­sa on edelleen poikkeuk­sel­lisen paljon vil­jeli­jöitä, tilakoot ovat poikkeuk­sel­lisen pienet, vil­je­lyä har­raste­taan poikkeuk­sel­lisen huonois­sa luon­nonolois­sa ja maat­alous­maan hin­ta on poikkeuk­sel­lisen korkea.

       Omi­in silmi­in näyt­tää siltä, että Suomes­sa on vielä aika paljon varaa tehdä raken­nemuu­tok­sia maat­aloudessa. Palataan asi­aan sit­ten, kun pel­tomaan markki­nahin­ta las­kee nol­laan; niin kauan kun hin­ta on korkeampi, maat­alous kan­nat­taa riit­tävän hyvin, ja tukia voidaan leikata.

       Ekosys­teemi­palve­lut eivät tarvitse maa­jus­sia väli­in rahas­ta­maan. Luon­to tuot­taa ekosys­teemi­palve­lut ihan itse, kun­han vain malt­taa olla luon­toa raiskaamatta.

       Vastaa

       1. arkkite­hti: Luon­to tuot­taa ekosys­teemi­palve­lut ihan itse, kun­han vain malt­taa olla luon­toa raiskaamatta.

          Et nyt kyl­lä ymmär­rä kokon­aisu­ut­ta etkä ekosys­teemi­palvelu­iden aja­tus­ta. Ruokaa voisimme Suomes­sakin tuot­taa välit­tämät­tä luon­nos­ta repi­en irti kaiken vain voit­to mielessä. Ruokkisimme eläim­iä antibioot­tire­huil­la, tuleen­nut­taisimme leipävil­jan gly­fos­aatil­la , leikkaisimme siko­jen saparot, vähät välit­täisimme poh­javesistä ja suo­jaetäisyyk­sistä kasvin­suo­jelu­ruisku­tuk­sis­sa , antaisimme huu­tia hukkakau­ramääräyk­sille muiden maid­en tapaan jne.

          arkkite­hti: Palataan asi­aan sit­ten, kun pel­tomaan markki­nahin­ta las­kee nol­laan; niin kauan kun hin­ta on korkeampi, maat­alous kan­nat­taa riit­tävän hyvin, ja tukia voidaan leikata

          En nyt kyl­lä ymmär­rä mik­si maan hin­nan pitäisi olla nol­la ? Suu­ru­u­den ekono­mia ei nos­ta tulo­ja lin­eaaris­es­ti. Se tuo mukanaan val­ta­van investoin­ti­tarpeen tuotan­totiloi­hin, kalus­toon ja työvoimaan. Tuot­tavu­us ei kas­va samas­sa suh­teessa. Isot ja paina­vat koneet voivat sopia pree­ri­oille , aroille ja kuningaskun­tien lääni­tysh­er­ro­jen suurille pin­ta-aloille. Suomen pel­lot ovat his­to­ri­al­lis­es­ti pienem­piä per­hevil­je­lyyn sopivia kokonaisuuksia.

          Suuril­la pel­toaloil­la tuote­taan monokult­turis­es­ti ja eroosioriskit ovat mon­es­sa paikas­sa toteu­tuneet. Katovuodet iskevät myös moninker­taisel­la voimal­la yksipuolisen vil­je­lyn kulttuurissa.

          arkkite­hti: Ekosys­teemi­palve­lut eivät tarvitse maa­jus­sia väli­in rahastamaan.

          Maa­jus­sit saa­vat siis talkoil­la hoitaa met­sien ja pel­to­jen kasvukun­toa hiilen sit­o­misek­si. Kaupunki­lais­ten tehtävänä on vain tuot­taa kasvi­huonekaa­su­ja ja saas­tut­taa vesiä. 

          arkkite­hti: , vil­je­lyä har­raste­taan poikkeuk­sel­lisen huonois­sa luon­nonolois­sa ja maat­alous­maan hin­ta on poikkeuk­sel­lisen korkea.

          Väite ei pidä paikkaansa, esim. Etelä — Euroopan vil­je­lyä hait­taa kuumuus , kuivuus,tuholais- ja kasvi­tau­dit aivan eri mit­talu­okas­sa kuin Suomes­sa. Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na Suomen kasvuolot paranevat entisestään.

          arkkite­hti: Luon­to tuot­taa ekosys­teemi­palve­lut ihan itse, kun­han vain malt­taa olla luon­toa raiskaamatta.

          Maa­jus­si tuo­taa suo­ma­laisille korkealaa­tu­isia elin­tarvikkei­ta ottaen luon­non kestokyvyn huomioon. Tässä yhtey­dessä hal­pa hin­ta ei ole laadun kriteeri.

       2. eemil: Et nyt kyl­lä ymmär­rä kokon­aisu­ut­ta etkä ekosys­teemi­palvelu­iden aja­tus­ta. Ruokaa voisimme Suomes­sakin tuot­taa välit­tämät­tä luon­nos­ta repi­en irti kaiken vain voit­to mielessä. Ruokkisimme eläim­iä antibioot­tire­huil­la, tuleen­nut­taisimme leipävil­jan gly­fos­aatil­la , leikkaisimme siko­jen saparot, vähät välit­täisimme poh­javesistä jasuo­jaetäisyyk­sistä kasvin­suo­jelu­ruisku­tuk­sis­sa , antaisimme huu­tia hukkakau­ramääräyk­sille muiden maid­en tapaan jne.

          En nyt kyl­lä ymmär­rä mik­si maan hin­nan pitäisi olla nol­la ?Suu­ru­u­den ekono­mia ei nos­ta tulo­ja lin­eaaris­es­ti. Se tuo mukanaan val­ta­van investoin­ti­tarpeen tuotan­totiloi­hin, kalus­toon ja työvoimaan. Tuot­tavu­us ei kas­va samas­sa suh­teessa. Isot ja paina­vat koneet voivat sopia pree­ri­oille , aroille ja kuningaskun­tien lääni­tysh­er­ro­jen suurille pin­ta-aloille. Suomen pel­lot ovat his­to­ri­al­lis­es­ti pienem­piä per­hevil­je­lyyn sopivia kokonaisuuksia.

          Suuril­la pel­toaloil­la tuote­taan monokult­turis­es­ti ja eroosioriskit ovat mon­es­sa paikas­sa toteu­tuneet. Katovuodet iskevät myös moninker­taisel­la voimal­la yksipuolisen vil­je­lyn kulttuurissa.

          Maa­jus­sit saa­vat siis talkoil­la hoitaa met­sien ja pel­to­jen kasvukun­toa hiilen sit­o­misek­si. Kaupunki­lais­ten tehtävänä on vain tuot­taa kasvi­huonekaa­su­ja ja saas­tut­taa vesiä. 

          Väite ei pidä paikkaansa, esim. Etelä – Euroopan vil­je­lyä hait­taa kuumuus , kuivuus,tuholais- ja kasvi­tau­dit aivan eri mit­talu­okas­sa kuin Suomes­sa. Ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­se­na Suomen kasvuolot paranevat entisestään.

          Maa­jus­si tuo­taa suo­ma­laisille korkealaa­tu­isia elin­tarvikkei­ta ottaen luon­non kestokyvyn huomioon. Tässä yhtey­dessä hal­pa hin­ta ei ole laadun kriteeri.

          Leikkikää te bol­she­vik­ki-talon­po­jat ihan rauhas­sa, mut­ta tehkää se oma­l­la rahalla.

          Mitä nopeam­min tehot­tomas­ta avo­maav­il­jelystä päästään eroon, sen parem­pi koko ihmiskunnalle.

       3. eemil: Et nyt kyl­lä ymmär­rä kokon­aisu­ut­ta etkä ekosys­teemi­palvelu­iden aja­tus­ta. Ruokaa voisimme Suomes­sakin tuot­taa välit­tämät­tä luon­nos­ta repi­en irti kaiken vain voit­to mielessä. Ruokkisimme eläim­iä antibioot­tire­huil­la, tuleen­nut­taisimme leipävil­jan gly­fos­aatil­la , leikkaisimme siko­jen saparot, vähät välit­täisimme poh­javesistä ja suo­jaetäisyyk­sistä kasvin­suo­jelu­ruisku­tuk­sis­sa , antaisimme huu­tia hukkakau­ramääräyk­sille muiden maid­en tapaan jne.

          Sinä se tässä et ymmär­rä kokon­aisu­ut­ta etä ekosysteemipalveluita. 

          Sil­lä, mitä tapah­tuu sikalak­si tai nave­tak­si kut­su­tun pro­tei­inite­htaan sisäl­lä, ei ole mitään tekemistä ekosys­teemin kanssa. Se on ihan puh­das­ta teol­lisu­ut­ta, jos­sa vas­takkain on taloudel­liset intres­sit, elin­tarvike­tur­val­lisu­us ja eläin­suo­jelu. Taloudel­liset intres­sit hoitu­vat markki­noil­la, elin­tarvike­tur­val­lisu­us ja eläin­suo­jelu määräyk­sil­lä ja rajoituk­sil­la. Mis­sään välis­sä mihinkään tarkoituk­seen ei tarvi­ta maataloustukia. 

          Väit­teet muiden EU-maid­en elin­tarvikkei­den laadun heikkoud­es­ta ver­rat­tuna suo­ma­laiseen ovat törkeää panet­telua, eikä todel­lakaan nos­ta­ta minkään­laista myötä­tun­toa suo­ma­laista maa­jus­sia kohtaan. Ja vaik­ka maa­jus­si olisikin oike­as­sa, niin sil­loinkin oikea toim­inta­malli olisi loba­ta ihan hel­vetisti määräys­ten ja valvon­nan kiristämistä EU-tasol­la, sen sijaan että kaik­ki poli­it­ti­nen pääo­ma käytetään poikkeuslupi­en hakemiseen maat­alous­tukien maksamiselle. 

          Jos kar­ja- ja sikati­lal­liset oli­si­vat Brys­selis­sä bar­rikadeil­la vaa­ti­mas­sa eläin­ten parem­paa kohtelua ja tiukem­paa sääte­lyä, niin tilanne näyt­täisi vähän uskot­tavam­mal­ta; nyt päin­vas­toin yritetään han­kkia tuomioi­ta toimit­ta­jille, jot­ka pal­jas­ta­vat suo­ma­laises­sa lihatuotan­nos­sa ilmenevät puut­teet ja vaa­di­taan boikot­tia Lidlille kun häkkikanalan munat eivät hei­dän hyl­ly­illeen kelpaa…

    2. eemil:

       Keskustelu on kohdis­tunut van­hakan­tais­es­ti tuki­in ja ruuan tuotan­toon. Maat­alouden toim­intaym­päristö ja – vaa­timuk­set ovat laa­jen­tuneet ruuan tuotan­non ulkop­uolelle. Nyt puhutaan maat­aloudessa ekosys­temi­palvelu­iden tuot­tamis­es­ta. Maat­aloustuetkin ovat kor­vaus­ta ekosys­teemi­palvelu­iden tuottamisesta.

       No ei ole. Ekosys­teemit pär­jäävät ihan yksistään ilman ihmisen apua, jos vain ne jätetään oman onnen­sa nojaan.

       Suo­ma­lainen luon­non­suo­jelu on huuhaa­ta nimeno­maan sik­si, että siinä on kyse ajan pysäyt­tämis­es­tä. Halu­taan pysäyt­tää evoluu­tio ja suo­jel­la jotain staat­tista ja myyt­tistä “Suomen luontoa”.

       Sitä pait­si juuri per­in­teinen maat­alous on met­sä­talouden ohel­la se suurin ekosys­teemien tuhoaja.

       Se “Suomen luon­to” rai­vataan ja raiskataan pois näi­den tehot­tomien bol­she­vikki­talon­poikien pel­lon­ta­pais­ten tieltä.

       Kun ihmiset muut­ta­vat kaupunki­in maal­ta, vapau­tuu tilaa näille ekosys­teemeille, joi­hin viit­t­a­sit. Aivan samal­la taval­la sitä tilaa vapau­tuu näille ekosys­teemeille, kun luovu­taan avo­maanvil­je­lyk­ses­tä ja lihan­tuotan­nos­ta nykymuodossaan.

       Ruokaa voidaan tuot­taa vaik­ka kallion sisässä, eikä ener­gias­ta ole pulaa.

       Kun leikataan yhtälöstä pois lihan­tuotan­to rehuineen, niin jäl­jelle jäävä pel­to­he­htaarien määrä on hyvin, hyvin paljon pienem­pi kuin tuo 2,8 miljoon­aa hehtaaria mitä nyt Suomes­sa viljellään.

       Kalo­jen kier­tovesivil­jelmiä voidaan skaala­ta ylöspäin huo­mat­ta­van paljon, merien kalan tuot­topo­ten­ti­aalin opti­moin­nista puhumattakaan.

       Luo­mu ja bol­she­vikki­talon­poikaispelleily ovat pros­esse­ja, jot­ka min­i­moi­vat mainit­semiesi ekosys­teemien elintilan.

       Jokainen euro joka tuh­lataan maat­alouden tukemiseen on pelkkää ihmiskun­nan kehi­tyk­sen hidastamista.

       Nykyisel­lään maat­alout­ta ei har­joite­ta ympärivuo­tis­es­ti juuri mis­sään, kos­ka se ei ole mah­dol­lista. Mut­ta omak­sumal­la mod­erni teknolo­gia osak­si ruuan tuotan­toa voidaan tuot­taa ruokaa 24/7/365 ja opti­moi­da tuotan­to kysyn­nän mukaan.

       Samoin koko ketjus­sa hävik­ki piene­nee, kun ruokaa tuote­taan kysyn­nän mukaan, eikä var­muu­den vuoksi.

       Nytkin pel­loil­la kas­vaa vil­jaa, jos­ta iso osa haaskataan ihan vain sik­si, kos­ka se lähti itämään liian myöhään. Kon­trol­loiduis­sa olo­suhteis­sa näin ei pääse käymään.

       Viime vuon­na sade, tänä vuon­na kuiv­u­us, ensi vuon­na sit­ten var­maan rae­myrskyt? Tämä on avo­maanvil­je­lyk­sen ikuisu­u­songel­ma ja sik­si siitä pitää luop­ua kokon­aan ja lakkaut­taa maataloustuet.

       Vastaa

       1. Future Mat­ters: Ruokaa voidaan tuot­taa vaik­ka kallion sisässä, eikä ener­gias­ta ole pulaa.

          Ruuan tuot­ta­mi­nen taivasal­la foto­syn­teesin avul­la on ekol­o­gista. Auringon ener­gia on ilmaista sinän­sä , eikä kasvupros­es­sis­sa tarvi­ta mitään hyö­ty­suhdet­ta heiken­täviä lait­tei­ta. Luon­nos­sa ole­vat hyön­teiset tai tuuli pölyt­tävät niin hyö­ty kuin villinä kas­va­vat kasvit. Samal­la wikipedi­an mukaan :“Foto­syn­teesis­sä hiilid­iok­sidista ja vedestä syn­teti­soidaan hiil­i­hy­draat­te­ja, kuten sok­ere­i­ta ja tärkkelystä, ja sivu­tuot­teena syn­tyy hap­pea. Tärkeim­pänä foto­syn­teesin tulok­se­na on, että val­on fotonien ener­gia saadaan sido­tuk­si pysyvään, varas­toitavaan muo­toon myöhempää käyt­töä varten. Tämän ener­gian avul­la eliö tuot­taa myös kaik­ki mon­imutkaisem­mat yhdis­teet, kuten sel­l­u­loosan, pro­tei­init ja lipidit. ”

          Siis ravin­non lisäk­si syn­teesi sitoo ilmas­ta hiiltä, mitä tarvi­taan tas­apain­ot­ta­maan muun elämisen tuot­ta­man hiilen määrää. Miten tuo kallion sisäl­lä tapah­tu­va ruuan tuotan­to on parem­pi vai­h­toe­hto ? Miten kasvi­huonekaa­su­jen taseet käyt­täy­tyvät ? Miten mas­si­ivi­nen kalanvil­je­ly vaikut­taa merien ja muiden altaiden ekolo­giaan ? Kun jo nytkin Nor­jan kas­silo­hikas­va­tus­ta piinaa­vat lois­tau­dit, näinkin suht. pie­nil­lä kasvatusmäärillä? 

          Future Mat­ters: Ekosys­teemit pär­jäävät ihan yksistään ilman ihmisen apua, jos vain ne jätetään oman onnen­sa nojaan.

          Yli 80-vuoti­nen puus­to alkaa hidas­taa hiilen sit­o­mista ja sen vuok­si on edullista haka­ta puus­to pois. Sit­ten pian met­sän istu­tuk­sen jäl­keen hiilen sidon­ta kiihtyy vuosikymmenet eteen­päin. Jos puut jätetään lahoa­maan met­sään ne muut­tuvat hiilivuodok­si ja kasvi­huonekaa­su­jen lähteeksi.

    3. eemil: Sucroksen tavoit­teena on nos­taa sok­er­i­ju­urikkaan vil­jeli­jämäärä 800:aan ja kokon­aisala 13 000 hehtaari­in vuon­na 2014. 

       Onpas hölmö tavoite.

       Vastaa

       1. Ossi Sare­so­ja: Onpas hölmö tavoite.

          Mik­si ? Mitä yksipuolisem­paa ruuan­tuotan­to on, sitä enem­män ympäristö ja eliöstö kärsivät. 

          Sok­er­i­ju­urikas muun­tuu mon­ek­si: “Mini­hillosok­eris­sa käytet­ty sok­eri on peräisin 100 % koti­mai­sista sok­er­i­ju­urikkaista. Sen hyytelöimi­saine on täysin kasviperäistä, hedelmistä saatavaa pek­ti­iniä. Säi­lyvyyt­tä paran­taa kali­um­sor­baat­ti, jota on luon­nos­taan mm. pih­la­jan­mar­jois­sa. Se on tarpeen hillois­sa, jois­sa säi­lyvyyt­tä paran­ta­van sok­erin määrää on alen­net­tu. Ohjeen mukaan valmis­tet­tu koti­hil­lo säi­lytetään jääkaapis­sa, ja se säi­lyy avaa­mat­tomana jääkaapis­sa noin puoli vuot­ta.” Siis säi­lymisen paran­t­a­mi­nen elin­tarvikkeessa, jol­loin säästyy energiaa.

          En tunne kemi­aa riit­tävästi, mut­ta ainakin ksyl­i­tolin valmis­tuk­sen alku­vu­osi­na sok­erin käyt­tö oli olen­nainen osa kemi­al­lista reak­tio­ta. Niin voidaan­han se sok­eri tuo­da, mut­ta mitä muu­ta elin­tarvikekemi­an kehit­tämi­nen­voi tuo­da mukanaan ? Tässä tutkimustyössä on eri raa­ka-ainei­den alku­perän tun­net­tus ja saatavu­u­den help­pous kus­tan­nuk­sia alen­ta­va tek­i­jä. Samoin pros­essien tarvit­semien ainei­den sisältö, puh­taus jne. on olta­va 100 pros­ent­tis­es­ti hallinnassa.

          Juurikkaan sok­e­ria käytetään eri­tyis­es­ti elin­tarvikkeis­sa. Sok­e­ria käytetään ener­gian­läh­teenä joko sel­l­aise­naan tai usei­den ruokavalmis­tei­den lisäaineena. Juurikkaan sivu­jakei­ta käytetään jonkin ver­ran kuidun läh­teenä eri ruokavalmisteissa.
          Juurikasleike ja melas­si ovat sok­er­in­tuotan­non sivu­vir­to­ja. Niitä käytetään eläin­ten rehus­sa kuidun läh­teenä tai ener­gial­isänä. Juurikkaan naat­tia voidaan käyt­tää esimerkik­si säilöre­hu­na nau­takar­jal­la, mut­ta sen käyt­tö on melko vähäistä.
          Melas­sia käytetään myös alko­holin­valmis­tuk­ses­sa, lääke­te­ol­lisu­udessa ja hiivan valmis­tuk­ses­sa. Sok­er­i­ju­urikas­ta käytetään myös bioen­er­gian lähteenä.

          Pain­o­tan sitä, että tutkimus , tuoteke­hi­tys tuot­taa mukanan mah­dol­lisia syn­er­gioi­ta, uusia oival­luk­sia , inno­vaa­tioi­ta. Tuon­ti­raa­ka-ainei­den varaan täl­laista ei voi rakentaa.

23. O.S:”aika huonos­ti toimi­vat markkinat,”

    Todel­lakin huonos­ti, sil­lä jos meil­lä mak­set­taisi­in saman­su­u­ruisia tuot­ta­jahin­to­ja kuin muual­la, ongel­ma olisi ratkaistu. Meil­lä mak­se­taan huonom­min, vaik­ka laatu on parempaa.
    O.S:”Olisi paljon parem­paa tukea vähä­varais­ten kulu­tus­ta tulon­si­ir­roil­la kuin ruuan hin­nan subventoinnilla.”
    Mik­si ? Olisiko parem­min ansait­se­va väestönosa valmis mak­samaan ruuas­taan enem­män kuin nyt ? Juuri tämä parem­min koulutet­tu kansanosa on vaa­ti­mas­sa parem­paa ympäristön ja eläin­ten kohtelua, mut­ta onko se valmis mak­samaan siitä? Onhan käynyt nyt viimeistään kaikille ? selväk­si, että nykyisel­lä tukipoli­ti­ikalla ei saa tämän parem­paa ympäristön eikä eläin­ten hoitoa.

    Markkin­ausko­vaiset tietenkin halu­a­vat ja luot­ta­vat kil­pailun hoita­van ruuan hin­nan alhaiselle tasolle edelleen. Mut­ta kil­pailu­ti­lanteessa vil­jeli­jän lisäk­si joutu­vat kär­simään eläimet ja luon­to. Vaik­ka sit­ten mitä lake­ja sääde­tän , se ei poista tätä väistämätön­tä kehi­tys­tä. Onhan se jo nytkin nähty esim. ruokaskan­daalien muodossa.

    Osmo Soin­in­vaara: Mihin perus­tuu väite, että Suomen maat­alous olisi jotenkin ympäristö­vas­tu­ullisem­paa kuin muiden maid­en ja eri­tyis­es­ti, mitä pel­tovil­je­lyl­lä on tekemistä luon­non mon­imuo­toisu­u­den kanssa?

    Tuo­hon kysymyk­seen olen jo vas­tan­nutkin, mut­ta jo pienem­mät pel­tolohkot Suomes­sa ver­rat­tuna mui­hin mai­hin ovat mon­imuo­toisu­ut­ta lisääviä. Pie­nil­lä lohkoil­la on isoi­hin aloi­hin ver­rat­tuna pien­nar­aluei­ta val­ta­va määrä . Pienta­reet mah­dol­lis­ta­vat mon­imuo­toisu­u­den eläin­ten , kasvien , mikro­bi­en ym. kohdal­la. Suomes­sa niihin ei ruiskute­ta kasvin­suo­jelu­ainei­ta vaan ne pide­tään hoidet­tuna syksyisen niiton avul­la. Pienta­reet ja suo­jakai­stat estävät eroosio­ta ja ravinnevalumia.

    Ran­skas­sa , kuten mainitsin, on herät­ty pikkulin­tu­jen , mehiläis­ten ja muiden hyön­teis­ten katoon. Syitä on arvel­tu ja halu­taan kieltää mm. gly­fos­aat­ti ja neonikoti­noid­it. Suurin syy katoon on kuitenkin yksipuo­li­nen suurien alo­jen vil­je­lykult­tuuri. Siihen on ollut pakko men­nä, kos­ka ruo­ka halu­taan hal­val­la. Ja sen pitäisi olla edelleenkin entistä halvem­paa. Samal­la vaa­di­taan parem­paa ympäristö­suo­jelua. Yhtälö ei toimi.

    Toivon Soin­in­vaaran pere­htyvän enem­män tähän ekol­o­giseen ulot­tuvu­u­teen, ettei taas jonkun ajan päästä tarvitse lukea talous­laskelmista ja sok­er­i­ju­urikkaan vil­jelystä kapean näkökul­man vinkkelistä.

    Future Mat­ters: Suomes­sa on 2,8 miljoon­aa hehtaaria pel­toa, pääasi­as­sa koulut­ta­mat­tomien ja taita­mat­tomien käsissä.

    Täy­del­listä koll­out­ta. Tässä link­ki maat­alousalan koulu­tuk­seen :https://www.oph.fi/download/130688_Maaseutuyrittaja_maatalousteknologian_ko.pdf

    Suomes­sa ja maail­mal­la maat­alousalan yliopis­to­ta­soinen tutkimus on erit­täin korkeal­la tasol­la. Veikkaan, että kyseinen kom­men­toi­ja ei saisi nykya­jan tietoko­neo­h­jat­tua vil­japuimuria käyn­ti­in saatik­ka säätöi­hin . Apumiehenäkin saisi enem­män vahinkoa kuin hyö­tyä aikaan.

    Vastaa

    1. eemil:

       Suomes­sa ja maail­mal­la maat­alousalan yliopis­to­ta­soinen tutkimus on erit­täin korkeal­la tasol­la. Veikkaan, että kyseinen kom­men­toi­ja ei saisi nykya­jan tietoko­neo­h­jat­tua vil­japuimuria käyn­ti­in saatik­ka säätöi­hin . Apumiehenäkin saisi enem­män vahinkoa kuin hyö­tyä aikaan.

       Moi, olen koulu­tuk­seltani FM luon­non­ti­etei­den alal­ta, pian FT, pää­työk­seni kehitän tekoälyal­go­rit­me­ja ja taustal­tani olen pienvil­jeli­jän pojan poi­ka, jon­ka lap­su­us ja nuoru­us kului pellolla. 

       Tun­nen kyl­lä varsin hyvin, että mil­lainen on tyyp­il­lisen suo­ma­laisen maat­alousyrit­täjän taus­ta. Tiedän myös mil­laista inhimil­listä kär­simys­tä näi­den maat­alousyrit­täjien hyödytön ja toiv­o­ton pyris­te­ly on. Ihmis­ten elämät val­u­vat hukkaan, kun he hakkaa­vat kollek­ti­ivis­es­ti päätään seinään. Heille olisi käyt­töä muil­la aloilla.

       Myös suo­ma­lainen ammat­tik­oulu­tus on tut­tua, kos­ka ennen aka­teemista koulu­tus­ta olen sel­l­aisen suorit­tanut. Siel­lä pääsin tutus­tu­maan koulut­ta­ji­in, joil­la ei oikeasti ollut mitään kom­pe­tenssia kyseisen oppi­aineen opet­tamiseen. Myös entiseen pank­in­jo­hta­jaan, joka konkurssin jäl­keen veti kansan­talouden peruskurssin tapaista, ja joka meinasi tuke­htua kysymyk­seen maataloustuista.

       Mitä nopeam­min maat­alouden arkku­un lyödään viimeinen naula, sen parem­pi. On väistämätön­tä, että maat­alous­maa saas­tuu, ilmas­ton­muu­tos heiken­tää vil­je­ly­olo­suhtei­ta ja kas­va­van väestön kulu­tus kas­vaa, jol­loin ain­oa ratkaisu pla­nee­tan ja ihmiskun­nan kannal­ta on siir­tyä teol­liseen ruuan tuottamiseen.

       Vastaa

       1. Future Mat­ters: Tun­nen kyl­lä varsin hyvin, että mil­lainen on tyyp­il­lisen suo­ma­laisen maat­alousyrit­täjän tausta.

          Siis oli ennen. Nyt­tem­min ala on men­nyt eteen­päin kaikil­la sek­tor­eil­laan ja sen pitäisi merk­itä kalli­im­paa ruuan hin­taa. Tot­takai näin­päin, sil­lä tuotan­non laatu on kaikissa vai­heis­saan paran­tunut. Tuot­tamiseen siis kuu­luu ympäristön ja ilmas­ton suo­jelu ja sen pitää näkyä lop­putuot­teen hinnassa. 

          Tätä ei vaan ymmär­retä , kos­ka eletään wan­haa aikaa.

          Future Mat­ters: pää­työk­seni kehitän tekoälyalgoritmeja

          Miten ne alkon­metrit laske­vat päästö­jen taseet ja ekol­o­gisen tas­apain­on laboratoriotuottamisessa ?

       2. eemil: Siis oli ennen. Nyt­tem­min ala on men­nyt eteen­päin kaikil­la sek­tor­eil­laan ja sen pitäisi merk­itä kalli­im­paa ruuan hin­taa. Tot­takai näin­päin, sil­lä tuotan­non laatu on kaikissa vai­heis­saan paran­tunut. Tuot­tamiseen siis kuu­luu ympäristön ja ilmas­ton suo­jelu ja sen pitää näkyä lop­putuot­teen hinnassa. 

          Tätä ei vaan ymmär­retä , kos­ka eletään wan­haa aikaa.

          Miten ne alkon­metrit laske­vat päästö­jen taseet ja ekol­o­gisen tas­apain­on laboratoriotuottamisessa ?

          Ei hin­ta määräy­dy tuot­ta­jan koke­man laadun mukaan, vaan markki­noil­la kysyn­nän ja tar­jon­nan mukaan. Ruo­ka on hal­paa sik­si, että tar­jon­taa on liikaa, ja tar­jon­taa on liikaa sik­si, että markki­nahin­nal­la ei juuri ole ohjaus­vaiku­tus­ta tuotan­toon kun suurin osa tulosta tulee maat­alous­tuk­i­na, ja kepu pitää huolen siitä, että tukia korote­taan aina kun hin­ta laskee. 

          Ympäristö­vaiku­tuk­set taas ovat tyyp­il­lis­es­ti sel­l­aisia ulkois­vaiku­tuk­sia, joi­ta markki­na ei pysty hin­noit­tele­maan oikein, sil­lä vaiku­tuk­set eivät kohdis­tu suo­raan markki­na­toim­i­joi­hin. Sik­si ympäristöstä on syytä pitää huol­ta vira­nomais­määräyk­sil­la, kiel­loil­la ja valvonnalla—eli kepil­lä. Kepin käytön vaiku­tuk­set markki­nat kyl­lä osaa­vat hinnoitella.

          Kaikenkaikki­aan ruo­ka on aivan liian hal­paa, kun ote­taan huomioon ter­veys- ja ympäristö­vaiku­tuk­set. Eri­tyis­es­ti liian halpo­ja ovat mal­la­sohra, maitoras­va, sok­eri, ja punainen liha. Siinä lista mis­tä voisi aivan ensim­mäisek­si ottaa tuet pois, ja lait­taa vaik­ka hait­taveroa päälle. Saat­taisi hävikkikin vähentyä.

       3. arkkite­hti: Ei hin­ta määräy­dy tuot­ta­jan koke­man laadun mukaan, 

          Ympäristölähtöi­nen ruuan­tuot­ta­mi­nen ei ole koet­tua laat­ua vaan mitat­tavis­sa ole­va laatu. Kulut­ta­jat vaa­ti­vat korkea­ta ympäristö- ja eläin­ten kohtelun stan­dar­d­ia, mut­ta eivät ole siitä valmi­ita mak­samaan. Kysyn­tä ja tar­jon­ta kohdis­tuu vain hin­taan ei laatuun.

          arkkite­hti: Kepin käytön vaiku­tuk­set markki­nat kyl­lä osaa­vat hinnoitella.

          Siis vil­jeli­jä tun­tee ruoskan selkä­na­has­saan, kulut­ta­ja vain vaatii halpaa .

          arkkite­hti: kepu pitää huolen siitä, että tukia korote­taan aina kun hin­ta laskee. 

          Kak­si virhet­tä, Keskus­ta ei määrit­tele tukien tasoa, ja ne ovat laske­neet koko ajan. Sitä­pait­si suurim­mat tuet menevät Kokoomus­ta äänestäville ja val­tio­varain­min­is­teri on Orpo (Kok.)

          arkkite­hti: Eri­tyis­es­ti liian halpo­ja ovat mal­la­sohra, maitoras­va, sok­eri, ja punainen liha. 

          Aivan kujal­la tuos­sakin. Alko­holipoli­ti­ik­ka hoitaa päi­hde­poli­ti­ikan. THL hoitaa yleisen kansan­ter­vey­den , johon myös päi­h­teet sisäl­tyvät. Lihan­tuotan­to Suomes­sa suo­jelee ilmas­toa ja vesiä. Kar­jan laidun­tamisen vuok­si pel­lot ovat kasvu­peit­teisenä ympäri vuo­den sitoen hiiltä sulana aikana ja estäen rav­in­tei­den val­u­mista vesi­in . Lihaa syömäl­lä saadaan ener­giaa huo­mat­tavasti tehokkaam­min kuin kasvis­ruokavali­ol­la. Sekaruokavalio on paras malli ihmiselle sen­hän jo evoluu­tion men­estys­ta­ri­na osoittaa. 

          Nykyai­ka kyl­lä aset­taa ihmiselle entistä suurem­pia elämän­hallinnan vaatei­ta, mm. ener­gianku­lu­tuk­sen ja saan­nin suhteen.

       4. eemil: Ympäristölähtöi­nen ruuan­tuot­ta­mi­nen ei ole koet­tua laat­ua vaan mitat­tavis­sa ole­va laatu. Kulut­ta­jat vaa­ti­vat korkea­ta ympäristö- ja eläin­ten kohtelun stan­dar­d­ia, mut­ta eivät ole siitä valmi­ita mak­samaan. Kysyn­tä ja tar­jon­ta kohdis­tuu vain hin­taan ei laatuun.

          Jos kulut­ta­jat eivät ole valmi­ita mak­samaan laadus­ta, niin sil­loin kulut­ta­jat eivät halua laat­ua. Se on vähän niinkuin markki­nahin­nan määritelmä. 

          Ja jos vil­jeli­jä kovasti kokee ympäristömääräyk­set tuskallisi­na, niin vil­jeli­jä voi aivan hyvin lopet­taa vil­je­lyn; halukkai­ta otta­jia pel­tomaalle kyl­lä on, sen ker­too pel­lon käsit­tämät­tömän korkea hin­tata­so. Jälleen ihan määritelmä­ta­son peruskamaa.

          Ja tuo väite kar­jat­alouden hiilen sit­o­mis­es­ta on absur­dein­ta paskaa mitä olen vähään aikaan kuul­lut: kasvu­peit­teisenä ympäri vuo­den my ass. Jos kar­jat­aloud­es­ta luvuot­taisi­in, suurin osa pel­loista voitaisi­in istut­taa täy­teen met­sää, niin paljon tehokkaam­min ihmis­rav­in­to pystytään kasvis­ruoal­la tuot­ta­maan. Met­sässä on ympärivuo­tista kasvu­peit­et­tä ja sidot­tua hiiltä jok­seenkin paljon enem­män kuin jos­sain kar­jan laidunnurmessa.

       5. arkkite­hti: Jos kulut­ta­jat eivät ole valmi­ita mak­samaan laadus­ta, niin sil­loin kulut­ta­jat eivät halua laat­ua. Se on vähän niinkuin markki­nahin­nan määritelmä. 

          Ja jos vil­jeli­jä kovasti kokee ympäristömääräyk­set tuskallisi­na, niin vil­jeli­jä voi aivan hyvin lopet­taa vil­je­lyn; halukkai­ta otta­jia pel­tomaalle kyl­lä on, sen ker­too pel­lon käsit­tämät­tömän korkea hin­tata­so. Jälleen ihan määritelmä­ta­son peruskamaa.

          Ja tuo väite kar­jat­alouden hiilen sit­o­mis­es­ta on absur­dein­ta paskaa mitä olen vähään aikaan kuul­lut: kasvu­peit­teisenä ympäri vuo­den my ass. Jos kar­jat­aloud­es­ta luvuot­taisi­in, suurin osa pel­loista voitaisi­in istut­taa täy­teen met­sää, niin paljon tehokkaam­min ihmis­rav­in­to pystytään kasvis­ruoal­la tuot­ta­maan. Met­sässä on ympärivuo­tista kasvu­peit­et­tä ja sidot­tua hiiltä jok­seenkin paljon enem­män kuin jos­sain kar­jan laidunnurmessa.

          Uno­hta­mat­ta sitä, että kar­jat­alous tuot­taa suuria määriä metaa­nia, joka on myös kasvi­huonekaa­su, kun taas perus­met­sä ei tuo­ta metaa­nia ollenkaan samas­sa määrin ja varsinkaan ympäri vuo­den toisin kuin karja.

       6. Jukkis: Uno­hta­mat­ta sitä, että kar­jat­alous tuot­taa suuria määriä metaa­nia, joka on myös kasvi­huonekaa­su, kun taas perus­met­sä ei tuo­ta metaa­nia ollenkaan samas­sa määrin ja varsinkaan ympäri vuo­den toisin kuin karja.

          “Tärkeim­mät luon­nol­lisen metaanin läh­teet ovat suot ja muut kosteikot, ter­mi­it­tikeot, järvet ja merien man­ner­jalu­s­tat. Ihmisen aiheut­ta­mat metaa­nipäästöt puolestaan ovat peräisin keinokastel­luil­ta riisipel­loil­ta, kar­jankas­vatuk­ses­ta, met­sien ja ruo­hosa­van­nien polt­tamis­es­ta, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tuotan­nos­ta ja käytöstä, maakaa­suputkien vuodoista sekä kaatopaikoilta. ”
          matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/mediakeskus/ilma/metaani.htm

          MTK:n ympäristöjo­hta­ja Liisa Pieto­la on Regi­nan ja muiden asiantun­ti­joiden kanssa väitel­lyt nur­mien hiilin­ieluista jo pitkään. Hänen mukaan lehmien syömän nur­men hiili pitäisi laskea mukaan eikä pelkästään niiden ilmoille päästämä metaani.
          https://yle.fi/uutiset/3–9532583

          Edel­li­sistä , jos viit­sit keskit­tyä yhteen asi­aan viisi sekun­tia, selviää ettei liharu­uan tuot­tamisen päästöt ole yksi­u­lot­teinen kokon­aisu­us. Lisäk­si edel­li­sis­sä ei mainit­tu kar­jan­lan­nan kier­rät­tämisen vaiku­tuk­sia. Lan­ta voidaan sijoit­taa takaisin maaperään lan­noit­teek­si tai siitä tehdään biokaa­sua tai molempia.

          Suomen kar­jankas­vatuk­sen globaalit ilmas­to­vaiku­tuk­set ovat kuin hiekan­jyvä Saha­ras­sa. Vihreät ja media liioit­tel­e­vat lihan­syön­nin vaiku­tuk­sia poli­it­ti­sista tarkoi­tus­peri­stä. Suh­teut­takaa asi­at oikeaan mittaluokkaan.

       7. eemil: “Tärkeim­mät luon­nol­lisen metaanin läh­teet ovat suot ja muut kosteikot, ter­mi­it­tikeot, järvet ja merien man­ner­jalu­s­tat. Ihmisen aiheut­ta­mat metaa­nipäästöt puolestaan ovat peräisin keinokastel­luil­ta riisipel­loil­ta, kar­jankas­vatuk­ses­ta, met­sien ja ruo­hosa­van­nien polt­tamis­es­ta, fos­si­ilis­ten polt­toainei­den tuotan­nos­ta ja käytöstä, maakaa­suputkien vuodoista sekä kaatopaikoilta. ”
          matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko/mediakeskus/ilma/metaani.htm

          MTK:n ympäristöjo­hta­ja Liisa Pieto­la on Regi­nan ja muiden asiantun­ti­joiden kanssa väitel­lyt nur­mien hiilin­ieluista jo pitkään. Hänen mukaan lehmien syömän nur­men hiili pitäisi laskea mukaan eikä pelkästään niiden ilmoille päästämä metaani.
          https://yle.fi/uutiset/3–9532583

          Edel­li­sistä , jos viit­sit keskit­tyä yhteen asi­aan viisi sekun­tia, selviää ettei liharu­uan tuot­tamisen päästöt oleyk­si­u­lot­teinen kokon­aisu­us. Lisäk­si edel­li­sis­sä ei mainit­tu kar­jan­lan­nan kier­rät­tämisen vaiku­tuk­sia. Lan­ta voidaan sijoit­taa takaisin maaperään lan­noit­teek­si tai siitä tehdään biokaa­sua tai molempia.

          Suomen kar­jankas­vatuk­sen globaalit ilmas­to­vaiku­tuk­set ovat kuin hiekan­jyvä Saha­ras­sa. Vihreät ja media liioit­tel­e­vat lihan­syön­nin vaiku­tuk­sia poli­it­ti­sista tarkoi­tus­peri­stä. Suh­teut­takaa asi­at oikeaan mittaluokkaan.

          Ehdot­tomasti Suomen kar­jankas­vatuk­sen globaalit vaiku­tuk­set ovat pienet, mut­ta kar­jankas­vatuk­sen epäil­lään tuot­ta­van viiden­nek­sen metaa­nipäästöistä globaal­isti ja siihen on paljon helpom­pi vaikut­taa kuin siihen, että mon­ta suo­ta, järveä ja kosteikkoa meil­lä on maa­pal­lol­la. Ellei tämä tietenkin ole sin­un suun­nitel­masi vaikut­taa globaal­isti metaa­nipäästöi­hin, Suomel­la­han on mon­ta järveä, suo­ta ja kosteikkoa joiden päästöjä leikata 😉

          https://www.forbes.com/sites/samlemonick/2017/09/29/scientists-underestimated-how-bad-cow-farts-are/#442663478a90

          Minä ehdotan sin­ulle, että keski­tyt tähän: kaik­ki lehmän syömä ruo­ho muut­tuu karkeasti san­ot­tuna neljäk­si asi­ak­si: hiilid­iok­sidik­si hen­gi­tyk­sen kaut­ta, metaaniksi anaer­o­bi­sis­sa olo­suhteis­sa tapah­tu­van hajoamisen kaut­ta, lihak­sek­si ja ras­vak­si, joka on se halut­tu hyödylli­nen asia ja lan­naksi, joka voi pala­ta maaperään. Jos lehmä syö ruo­hoa, joka sisältää hiiltä määrän X, tästä määrästä X vain osa palaa maaperään ja osa vapau­tuu ilmake­hään metaanin ja hiilid­iok­sidin muo­dos­sa. Mis­sään olo­suhteis­sa tämä palau­tu­va määrä ei ole sama kuin syö­ty X vaan merkit­tävä osu­us tulee joko sitou­tu­maan lehmän ruhoon tai vapau­tu­maan kasvihuonekaasuina. 

          Tätä taus­taa vas­ten on mielestäni omi­tu­ista sanoa, että lehmien kas­va­tus jotenkin sitoisi hiiltä yhtään mihinkään, parem­min­han se onnis­tu­isi pelkästään sil­lä, että annet­taisi­in ruo­hon ja lai­tu­men kas­vaa niin paljon kuin se pysty­isi ja jät­täisi sen hiilid­iok­sidin siihen. Kyl­lä, syksy ja talvi Suomes­sa tulee, mut­ta hävik­ki on yleen­sä suh­teessa väli­vai­hei­den määrään ja matkalla ruo­ho -> bak­teer­it ja sienet hajot­ta­vat -> ruo­ho on yksi väli­vai­he vähem­män kuin matkalla ruo­ho -> hen­git­tävä ja piereskelevä lehmä -> bak­teer­it ja sienet hajot­ta­vat -> ruoho.

       8. arkkite­hti: Ja jos vil­jeli­jä kovasti kokee ympäristömääräyk­set tuskallisi­na, niin vil­jeli­jä voi aivan hyvin lopet­taa viljelyn; 

          Tätä eivät city­ih­miset voi käsit­tää. Ympäristömääräyk­set aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia ja satomene­tyk­siä ruuan tuot­ta­jille. Ja kun ko. määräyk­set kohot­ta­vat ruuan­tuotan­non laat­ua ( ekol­o­giseti tuotet­tu) , niin lop­putuot­teen pitäisi olla kalli­impi. Siis vil­jeli­jälle tulisi kor­va­ta mene­tyk­set ja kustannuslisä.

          arkkite­hti: Jos kar­jat­aloud­es­ta luvuot­taisi­in, suurin osa pel­loista voitaisi­in istut­taa täy­teen met­sää, niin paljon tehokkaam­min ihmis­rav­in­to pystytään kasvis­ruoal­la tuottamaan.

          Tuo on trol­lite­htaas­ta. Esim. nau­dan­li­has­ta saa ener­giaa n. 150 kcal/ 100 gram­maa. Jäävuorisalaatista 13 kcal/100grammaa. Siis kum­mas­ta saa tehokkaam­min energiaa ?

          arkkite­hti: Jos kar­jat­aloud­es­ta luvuot­taisi­in, suurin osa pel­loista voitaisi­in istut­taa täy­teen metsää,

          Espan­jas­sa toimi­va Grain-jär­jestö on tutk­in­ut viime vuo­den maakaup­po­ja Afrikas­sa ja lis­tan­nut osta­jik­si muun muas­sa Japanin, Ruotsin, Kiinan, Int­ian, Per­sian­lah­den öljy­mai­ta sekä itsekin Afrikas­sa sijait­se­van Libyan. Maail­man ruuan­tuotan­to on kri­isiy­tymässä. Kyseiset maat ovat varautuneet siihen ja osta­nee Afrikas­ta ja Euroopas­ta miljoo­nia hehtaare­i­ta vil­je­ly­maa­ta. On aivan jär­jetön­tä esit­tää Suomen pel­to­ja metsitettäviksi.

          Vaik­ka Suomen 2,8 ha vil­je­ly­maa met­sitet­täisi­in kokon­aan , niin maa­pal­lon ilmas­to ei pelas­tu­isi nok­i­hiukkasenkaan ver­taa. Ja sit­ten mei­dän pitäisi ostaa ruokamme kalli­il­la hin­nal­la yli­jäämäeristä ulkomailta.

          arkkite­hti: sil­loin kulut­ta­jat eivät halua laatua. 

          Mik­si sit­ten viher­me­dia kohkaa vesien ja ilmas­ton saastumisesta ?

       9. eemil: Tätä eivät city­ih­miset voi käsit­tää. Ympäristömääräyk­set aiheut­ta­vat kus­tan­nuk­sia ja satomene­tyk­siä ruuan tuot­ta­jille. Ja kun ko. määräyk­set kohot­ta­vat ruuan­tuotan­non laat­ua ( ekol­o­giseti tuotet­tu) , niin lop­putuot­teen pitäisi olla kalli­impi. Siis vil­jeli­jälle tulisi kor­va­ta mene­tyk­set ja kustannuslisä.

          Ei, vaan tuotan­non pitää vähen­tyä niin paljon, että hin­ta nousee. Edelleen, ei ole ole­mas­sa “oikeaa” hin­taa millekään tuot­teelle, on vain hin­ta, jol­la tuot­ta­ja suos­tuu myymään ja osta­ja osta­maan. Eli markki­nahin­ta. Ei Volk­swa­ge­nillekaan mak­se­ta mitään kor­vauk­sia siitä, että joutu­vat tekemään kalli­ita pakokaa­sun­puhdis­timia autoi­hin­sa, vaan päin­vas­toin läimäistään mil­jardis­akot kun eivät näin tee.

          Tuo on trol­lite­htaas­ta. Esim. nau­dan­li­has­ta saa ener­giaa n. 150 kcal/ 100 gram­maa. Jäävuorisalaatista 13 kcal/100grammaa. Siis kum­mas­ta saa tehokkaam­min energiaa ?

          Jäävuorisalaat­ti nyt ei olekaan ener­gian­lähde, vaan sitä syödään lähin­nä rak­en­teen vuok­si. Ja tuotan­non tehokku­udel­la tarkoi­tan tuotan­toa per pel­to­he­htaari: ei perunas­ta tule tehokkaam­paa ravin­non­lähdet­tä kun sen tis­laa vod­kak­si, vaik­ka vod­kas­sa onkin enem­män kilo­kalor­e­i­ta pain­oyk­sikköä kohden kuin perunassa. 

          Nau­dan­li­hal­la “hyö­ty­suhde” kasvis­ruokaan ver­rat­tuna on opti­mistis­es­tikin arvioitu­na noin 1/10. Globaali elin­tarvikekri­isi perus­tuukin ensisi­jais­es­ti siihen, että entiset köy­hät ovat alka­neet syödä aikaisem­paa enem­män lihaa, jol­loin pel­lot tarvi­taankin rehuk­si sen sijaan että niil­lä voitaisi­in tuot­ta elin­tarvikkei­ta suo­raan ihmisille. 

          Tämä on niin mon­een ker­taan todis­tet­tu ja tois­tet­tu fak­ta, että sen kiistäjä osoit­taa ole­vansa joko paran­tu­mat­tomasti pihal­la, tai sit­ten tietoinen vale­hteli­ja, jon­ka tarkoituk­se­na on levit­tää mis­in­for­maa­tio­ta ja aiheut­taa hämmennystä.

       10. arkkite­hti: Tämä on niin mon­een ker­taan todis­tet­tu ja tois­tet­tu fakta

           Ei tuo ole fak­ta, pelkkä hokem­i­nen ei tee tiedos­ta totta.

           arkkite­hti: Jäävuorisalaat­ti nyt ei olekaan ener­gian­lähde, vaan sitä syödään lähin­nä rak­en­teen vuok­si. Ja tuotan­non tehokku­udel­la tarkoi­tan tuotan­toa per peltohehtaari:

           Voi ingen­jööri, esimerk­ki ruuista on vain malli . Ei nyt jokaista ruo­ka-ainet­ta tarvitse käsitel­lä erik­seen, ajat­telus­sa pitää osa­ta lin­ja­ta kokonaisuuksia.

           arkkite­hti: Globaali elin­tarvikekri­isi perus­tuukin ensisi­jais­es­ti siihen, että entiset köy­hät ovat alka­neet syödä aikaisem­paa enem­män lihaa

           Fak­taa sitä­vas­toin on, että veg­aaniruokavali­ol­la maa­pal­lol­la kuoltaisi­in nälkään. Nooh, ainakin ylikan­soi­tus poistuisi.

           arkkite­hti: Edelleen, ei ole ole­mas­sa “oikeaa” hin­taa millekään tuot­teelle, on vain hin­ta, jol­la tuot­ta­ja suos­tuu myymään ja osta­ja osta­maan. Eli markkinahinta

           Tuos­s­apa se ris­tiri­ita on: ruuan tuot­ta­jalle on säädet­ty velvot­tei­ta (lue kus­tan­nuk­sia), joi­ta kulut­ta­ja ei ole valmis mak­samaan. Ympäristötuet eivät riitä kom­pen­soimaan tuot­ta­jan tap­pi­oi­ta, jot­ka aiheutu­vat näistä ympäristömääräyksistä .

    2. eemil:
       O.S:”aika huonos­ti toimi­vat markkinat,”

       Meil­lä mak­se­taan huonom­min, vaik­ka laatu on parempaa.

       Mihin tämä lop­ut­tomasti tois­tet­tu heit­to perus­tuu? Entä miten ala ymmärtää laadun? Onko tomaat­ti laadukas, jos se on viikon huoneen­läm­pöti­las­sa säi­lyt­tämisen jäl­keen sama kova, mau­ton ja täy­del­lisen pyöreä kellertävä pal­lo kuin hankittaessa?

       Eteläm­pänä Euroopas­sa kasvikset pilaan­tu­vat huoneen läm­pöti­las­sa päivässä tai paris­sa. Kos­ka ne ovat laadukkai­ta eli mais­tu­vat hyvältä.

       Vähän sama kuin päivän lehdessä ollut jut­tu ikkunoi­ta valmis­tavas­ta tehtaas­ta, joka joutuu tuo­maan puu­tavaran Sak­sas­ta, kun Suomes­sa markki­noil­la on vaan mas­sat­uotet­tua höt­töä, joka ei kestä mitään. Ja sit­ten Suo­mi on “met­sä­talouden mallimaa”.

       Vastaa

       1. Koti-isä: Mihin tämä lop­ut­tomasti tois­tet­tu heit­to perustuu? 

          Esimerkik­si tähän:
          Atria ker­too tiedot­teessaan, että sen tan­skalainen yhteistyökump­pani JN Meat Inter­na­tion­al osal­lis­tui World Steak Chal­lenge ‑kil­pailu­un Atri­an nau­dan­li­hatuot­teil­la ja voit­ti neljät­tä ker­taa jär­jestet­tävis­sä kisois­sa neljä kuud­es­ta kil­pailukat­e­go­ri­as­ta. Tuot­teen laatu syn­tyy tiloil­la. Siihen vaikut­ta­vat oikea ruok­in­ta, puh­das rehu ja juo­mavesi, ker­too JN Meat Inter­na­tion­alin perus­ta­ja ja omis­ta­ja John Sashi-Nielsen.
          World Steak Chal­lenge ‑pihvikil­pailu­un osal­lis­tui tänä vuon­na yhteen­sä 22 maa­ta ja 35 eri nautarotua.
          Suo­ma­lainen liha valit­ti­in kil­pailun parhaak­si, kos­ka se oli täy­del­lis­es­ti mar­moroitunut, se oli murea ja juure­va maultaan. Tuo­maris­to arvioi eri­tyis­es­ti tuot­tei­den makua, väriä, mar­moroi­tu­mista, ras­van koos­t­u­mus­ta ja ulkonäköä.

          Luep­pas link­ki espan­jalaisen tomaatin kasvatuksesta:
          https://yle.fi/aihe/artikkeli/2003/12/08/tomaatteja-muovimeresta-kasikirjoitus

       2. eemil:

          Luep­pas link­ki espan­jalaisen tomaatin kasvatuksesta:

          Hyvä, että sen­tään nau­dan liha saadaan tuotet­tua tääl­lä yhtä hyväk­si kuin muual­la. Varsinkin, kun Pohjois-Poh­jan­maa on arvioitu luon­nonoloil­taan yhdek­si maail­man suo­tu­isim­mista paikoista kas­vat­taa nau­takar­jaa. Ja silti tarvi­taan tukia. Ja silti näille nau­doille syötetään tiivis­tere­hua, joka on yleen­sä valmis­tet­tu ties mis­sä kas­vate­tus­ta maissista.

          Se, että Espan­jas­ta löy­tyy kestämätön­tä tomaat­tien tuotan­toa ei ole peruste sille, että suo­ma­lainen tomaati saisi olla mau­ton kellerävä kumipallo.

       3. Suomes­ta saa myös maukkai­ta, kyp­sänä poimit­tu­ja tomaat­te­ja, mut­ta pääosa sados­ta kas­vate­taan vihreinä poimit­taviksi, kos­ka keskus­li­ikkei­den logis­ti­ik­ka on tehty säi­lykkei­den kul­jet­ta­muista varten, eivätkä ne sovel­lu tuore­tuot­tei­den välitykseen.

       4. Osmo Soin­in­vaara:
          Suomes­ta saa myös maukkai­ta, kyp­sänä poimit­tu­ja tomaat­te­ja, mut­ta pääosa sados­ta kas­vate­taan vihreinä poimit­taviksi, kos­ka keskus­li­ikkei­den logis­ti­ik­ka on tehty säi­lykkei­den kul­jet­ta­muista varten, eivätkä ne sovel­lu tuore­tuot­tei­den välitykseen.

          Aivan, kulut­ta­jal­la pitäisi olla tietoa ja taitoa käsitel­lä elin­tarvikkei­ta, uusavut­to­muus vaan kukois­taa urbaaniassa.

       5. eemil: Suo­ma­lainen liha valit­ti­in kil­pailun parhaak­si, kos­ka se oli täy­del­lis­es­ti mar­moroitunut, se oli murea ja juure­va maultaan.

          Vielä kun tietäisi, mis­tä tuol­laista lihaa voi Suomes­sa ostaa…

24. “Future Mat­ters
    Ruokaa voidaan tuot­taa vaik­ka kallion sisässä, eikä ener­gias­ta ole pulaa.”

    Logis­tis­es­ti pääkaupunkia ruokki­va biore­ak­tori kan­nat­taa sijoit­taa Viik­in­mäen jäteve­den­puhdis­ta­mon kanssa samaan luo­laan. Jostain reak­torin input­ti pitää hankkia.

    Huolto­var­muus­su­un­nitelmis­sa paljon las­ke­taan nau­ri­in ja lan­tun varaan. Kovin pitkä hyp­py se ei ole linssi­in ja herneisi­in tot­tuneelle nuorelle sukupolvelle.

    Bol­she­vik­ki talon­poi­ka Ilk­ka Her­lin uskoo vielä ulkotilois­sa har­joitet­tavaan ruuan tuotan­toon, uusi­u­tu­vaan ener­giaan, hiilen sit­o­miseen maaperään maan raken­net­ta ja biolo­giaa ylläpitämällä.

    NASA bios­fääri lab­o­ra­to­ri­ois­sa pul­lonkaulana on ollut mon­esti tas­apain­oisen maaperäbi­olo­gian luomi­nen keinotekois­es­ti. Sen on kap­i­tal­isti­nenkin tiedemies tunnustanut.

    Vastaa

25. Arkkitehti:“Ei, vaan tuotan­non pitää vähen­tyä niin paljon, että hin­ta nousee. ”

    Täysin pöljä päätelmä. Ruuan tuot­ta­mi­nen on palvelu suo­ma­laisille. Lisäk­si se tehdään luon­toa säästävin ja suo­jelevin menetelmin. Siis pidämme ympäristön kun­nos­sa tule­vien sukupolvien ter­vey­den ja viihtyvyy­den takaamiseksi.

    Yhtä hyvin voisit sanoa, että ter­vey­den- ja sairaan­hoitopalvelui­ta pitäisi vähen­tää, jot­ta hin­ta nousisi. On päästävä eteen­päin van­has­ta ajat­telus­ta, että maat­alous olisi pelkkää voit­toon perus­tu­vaa liike­toim­intaa. Maat­alous on ruuan tuot­tamista ihmisille, jot­ka ovat vas­tu­ullises­sa tiedosta­van kulut­ta­jan roolis­sa. Siihen kuu­luu tieto ruuan­tuot­tamisen ekolo­gias­ta ja sitou­tu­mi­nen vas­tu­ulliseen kuluttamiseen.

    Vastaa

    1. eemil:
       Arkkitehti:”Ei, vaan tuotan­non pitää vähen­tyä niin paljon, että hin­ta nousee. ”

       Täysin pöljä päätelmä. Ruuan tuot­ta­mi­nen on palvelu suo­ma­laisille. Lisäk­si se tehdään luon­toa säästävin ja suo­jelevin menetelmin. Siis pidämme ympäristön kun­nos­sa tule­vien sukupolvien ter­vey­den ja viihtyvyy­den takaamiseksi.

       Jos markki­nahin­ta halu­taan ylös (niinkuin sinä halu­at valit­taes­sasi liian matal­ista tuot­ta­jahin­noista) niin ain­oa tapa tehdä se on joko vähen­tää tuotan­toa tai lisätä kysyn­tää. Kysyn­tään maanvil­jeli­jä voi vaikut­taa main­os­ta­mal­la tuot­teitaan, tar­jon­taan lopet­ta­mal­la tuotannon.

       Elin­tarvikkeet ovat aivan nor­maale­ja kulu­tus­tavaroi­ta ihan siinä mis­sä kän­nykät, autot tai vaat­teetkin. Kyl­lä markki­na­t­alous pystyy pitämään niiden tuotan­nos­ta huolen, ei siihen suun­nitel­mat­alout­ta tai tukia tarvi­ta. Huolto­var­muud­es­ta voidaan keskustel­la erik­seen, mut­ta edes Peller­von talous­tutkimus (joka on siis MTKn perus­ta­ma ja rahoit­ta­ma laitos) ei pidä maat­alous­tukia huolto­var­muu­den edel­ly­tyk­senä, vaan hei­dän mielestään huolto­var­muus voidaan aivan hyvin varmis­taa markki­nae­htoises­sa jär­jestelmässä varu­muus­varas­to­jen ja kaup­pa­sopimusten avul­la. Ympäristön suo­jelem­i­nen taas voidaan hoitaa kepil­lä ihan samoin kuin kaikkien muidenkin teol­lisu­u­de­nalo­jenkin osalta.

       Noin muuten olen sitä mieltä, että me arkkite­hdit teemme palvelua suo­ma­laisille eet­tisin ja luon­toa säästävin menetelmin. Me pidämme ympäristön tule­vaisu­ud­es­ta huol­ta tule­vien sukupolvien ter­vey­den ja viihty­isyy­den takaamisek­si. Teemme pyy­teet­tömästi pitk­iä työpäiviä parem­man ympäristön puoles­ta, vaik­ka meille ei siitä aina mak­set­taisikaan. Mielel­lään halu­aisin saman n. 50 000 euroa vuodessa käteen arkkite­htu­u­rituke­na mitä maanvil­jeli­jöille annetaan maat­alous­tuke­na keskimäärin. Mis­tä saan käy­dä hakemassa?

       Tuo viimeisin kap­pale oli sit­ten vit­si. Tämä täy­tyy erik­seen maini­ta, sil­lä eemilil­lä tun­tuu ole­van paljon vaikeuk­sia todel­lisu­u­den hah­mot­tamisen kanssa.

       Vastaa

26. Jukkis:“Ja tuo väite kar­jat­alouden hiilen sit­o­mis­es­ta on absur­dein­ta paskaa mitä olen vähään aikaan kuul­lut: kasvu­peit­teisenä ympäri vuo­den my ass.”

    Jär­jestö­ta­sol­la tehtyjä toimen­piteitä voi lukea seu­raavas­ta linkistä:
    https://www.mtk.fi/mtk/toimintamme2017/fi_FI/ymparisto_ja_maankaytto2017/

    Ote:“Korostimme eri tutkimushankkeis­sa ja han­ke­hauis­sa kasvien hiilen­si­d­on­nan merk­i­tys­tä ja luon­non­ti­eteel­listä lasken­taa, jos­sa bio­mas­san tuotan­to nähdään kokon­aisuute­na luon­non aika­jän­teel­lä. Vaadimme monis­sa yhteyk­sis­sä eläin­päästö­jen rin­nalle rehun tuotan­non hiilen­si­d­on­nan huomioimista.”

    Nämä päivit­täiset ruuan­tuot­ta­jien tekemät ympäristö­teot eivät näyt­täy­dy kulut­ta­jalle eivätkä ole itses­tään selviä EU:n päät­täjille. Niiden tun­nus­tamisek­si pitää tais­tel­la. Kulut­ta­jan vas­tu­ul­la on pitää tieon­sa ajan tasal­la ja toteut­taa vas­tu­ullista kulut­tamista, mm. suosien suo­ma­laista ruokaa.

    Ruuan tuot­ta­jien tekemät ympäristö­teot ova suurelle yleisölle tun­tem­at­to­mia, kuten olemme saa­neet havai­ta tässäkin keskusteluketjus­sa. MTK on lanseer­an­nut kestävän kehi­tyk­sen ympäristölu­pauk­sen tuot­ta­jille. Tarkoituk­se­na on tuo­da jul­ki ympäristö­teot, mitä tuot­ta­jat ovat tehneet aina, siis toteu­tunei­den toimien julkipano.

    Esim. omil­ta kevätkylvöiltä: Viiden hehtaarin lohkol­la oli kolme töy­htöhyypän ja yksi kuovin pesä. Kak­si töy­htöhyypän pesää oli haudon­tavai­heessa ja yhdestä pesästä poikaset läh­tivät liik­keelle. Pesät havaitsin ajois­sa ja onnis­tu­in kiertämään ne kaikil­la kolmel­la ajok­er­ral­la. Emon kait­se­mat poikaset juok­se­vat mul­lok­sel­la emon varoi­tushu­u­to­jen suun­nas­ta pois­päin ja emo juok­see trak­torin edessä hämäten “petoa” seu­raa­maan itseään. Kuovin pesä oli pienta­reel­la säi­lyen häir­it­semät­tömänä koko ajan.

    Pesien ja poikas­ten kierte­ly hidas­taa kylvö­jen tekoa kovan kiireen paineessa. Ja mitä isom­mat lohkot ja koneet sitä vaikeam­paa kierte­ly ja havait­sem­i­nen on. Nopein­ta ja hel­poin­ta olisi kola­ta yli, kulut­ta­ja kun halu­aa halpo­ja elin­tarvikkei­ta. Siis lisää pel­toalaa ja tehokku­ut­ta kehi­in, vai ?

    Vastaa

    1. Rehun tuotan­non hiilensidonta?
       Kun lehmä syö sen heinän, se muut­tuu hen­gi­tyk­sen kaut­ta hiilid­iok­sidik­si siltä osin kun se ei muu­tu metaaniksi.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          Rehun tuotan­non hiilensidonta?
          Kun lehmä syö sen heinän, se muut­tuu hen­gi­tyk­sen kaut­ta hiilid­iok­sidik­si siltä osin kun se ei muu­tu metaaniksi.

          Rehuntuotan­nos­sa hiili sitoutuu maan alle. Sinne jää suurin osa sados­ta. Hiilen kier­tokulku­un rehu­sadon muo­dos­sa palau­tuu vain pieni osa.

       2. Osmo Soin­in­vaara:
          Rehun tuotan­non hiilensidonta?
          Kun lehmä syö sen heinän, se muut­tuu hen­gi­tyk­sen kaut­ta hiilid­iok­sidik­si siltä osin kun se ei muu­tu metaaniksi.

          Timo T:n hyvän vas­tauk­sen lisäk­si seu­raa­va link­ki avaa Osmolle laidun­nuk­sen ja kar­jankas­vatuk­sen mon­i­naisia posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia ympäristölle. Asia ei ole yksioikoisen mustavalkoinen.

          https://www.jarki.fi/sites/default/files/julkaisut/jarki_marehtijajulkaisu_web.pdf

          Ote:” Monivuo­tis­ten nur­mien lisään­tymisen hiiltä sito­vaa vaiku­tus­ta ei yleen­sä ote­ta huomioon lihan hiil­i­jalan­jäl­jen lasken­nas­sa. Lisäk­si lan­nan käyt­tö vil­jelyssä lisää orgaanisen ainek­sen määrää eli hiili­varas­toa maaperässä.”

27. Ville:“Vielä kun tietäisi, mis­tä tuol­laista lihaa voi Suomes­sa ostaa…”

    Esim. täältä ja klikkaile lisää muualta.

    https://www.atria.fi/konserni/ajankohtaista/tiedotteet/2017/atrian-verkkokauppa-tuo-suomalaiset-gourmet-lihat-suomalaisten-kotioville/

    Lainaus:“Yksi kestävän kehi­tyk­sen mukainen liike­talous­mah­dol­lisu­us liit­tyy siihen ajatuk­seen, että ihmiset söi­sivät entistä vähem­män mut­ta parem­paa lihaa. Sil­loin laadukkaas­ta ja ympäristöä säästäen tuote­tus­ta lihas­ta voidaan mak­saa myös parem­pi hin­ta. ” Siis lihan hin­nas­sa on hyvän maun lisäk­si ekol­o­gisen tuot­tamisen lisä.

    Vastaa

28. Arkkitehti:“Tämä täy­tyy erik­seen maini­ta, sil­lä eemilil­lä tun­tuu ole­van paljon vaikeuk­sia todel­lisu­u­den hah­mot­tamisen kanssa.”

    Arkkite­hti ei tajua ekol­o­gis­es­ta tuot­tamis­es­ta mitään. Tai se pitäisi hoitua ruuan­tuot­ta­jan selkä­na­has­ta. Suo­ma­lainen arkkite­htu­uri ei voi kyl­lä pullis­tel­la, niin paljon home­r­ak­en­tamista on tehty. Osa johtuu tietenkin huonos­ta rak­en­tamis­es­ta, mut­ta lumen ja veden varas­toin­ti tasaka­toille on järjetöntä.

    “Elin­tarvikkeet ovat aivan nor­maale­ja kulu­tus­tavaroi­ta ihan siinä mis­sä kän­nykät, autot tai vaat­teetkin. Kyl­lä markki­na­t­alous pystyy pitämään niiden tuotan­nos­ta huolen, ei siihen suun­nitel­mat­alout­ta tai tukia tarvita.”

    Ruo­ka ja ekologi­nen tuot­ta­mi­nen eivät ole tavaroi­ta vaan palvelui­ta. Täy­tyy olla täy­delli­nen insinööri, kun ei tätä tajua. Ja markki­na­t­alous luon­non­suo­jelun ohjaa­jana, anna voimaa.

    Vastaa

    1. eemil:
       Ruo­ka ja ekologi­nen tuot­ta­mi­nen eivät ole tavaroi­ta vaan palvelui­ta. Täy­tyy olla täy­delli­nen insinööri, kun ei tätä tajua. Ja markki­na­t­alous luon­non­suo­jelun ohjaa­jana, anna voimaa.

       Ei ruo­ka ole mikään palvelu, ellei sit­ten puhuta rav­in­to­las­ta. Elin­tarvikkei­den alku­tuotan­to on ihan nor­maalia teol­lista toim­intaa, eikä joku sikala eroa tehtaas­ta mitenkään: iso hal­li, johon työn­netään yhdestä päästä raa­ka-ainet­ta sisään, syn­tyy haitallisia päästöjä, ja tois­es­ta päästä tulee lop­putuotet­ta ulos. Ain­oana merkit­tävänä erona tehtaaseen on se, että haitallis­ten päästö­jen lisäk­si toim­intaan kuu­luu oleel­lise­na osana tuotan­toeläin­ten epäin­himilli­nen kohtelu, eikä tuotan­toeläimil­lä ole SAKn lakkoaset­ta suojanaan. 

       Ja tietenkään markki­na­t­alous ei pysty ohjaa­maan luon­non­suo­jelun kaltaisia ulkois­vaiku­tuk­sia, olen sen tain­nut jo muu­ta­maan ker­taan sanoa. Siihen tarvi­taan kep­piä, niin kuin tarvi­taan vaik­ka diese­lau­to­jen päästö­jen vähen­tämiseen (ks. Volk­swa­gen). Markki­na­t­alouden rooli on kohdis­taa kepin kart­tamis­es­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set oikeille tahoille.

       Maa­jussin vaa­ti­mat kor­vauk­set luon­non­suo­jelus­ta ovat ihan mafi­ata­son suo­jelu­ra­hameininkiä: nice nature you have there, would be shame if some­thing hap­pened to it. Suuri ympäristöteko on se, että ei aja trak­to­ril­la lin­nun­pesän päältä; kyl­lä siitä kymp­pi­ton­nin ainakin pitäisi saa­da korvaukseksi…

       Vastaa

       1. arkkite­hti: Ei ruo­ka ole mikään palvelu, ellei sit­ten puhuta rav­in­to­las­ta. Elin­tarvikkei­den alku­tuotan­to on ihan nor­maalia teol­lista toim­intaa, eikä joku sikala eroa tehtaas­ta mitenkään: iso hal­li, johon työn­netään yhdestä päästä raa­ka-ainet­ta sisään, syn­tyy haitallisia päästöjä, ja tois­es­ta päästä tulee lop­putuotet­ta ulos. Ain­oana merkit­tävänä erona tehtaaseen on se, että haitallis­ten päästö­jen lisäk­si toim­intaan kuu­luu oleel­lise­na osana tuotan­toeläin­ten epäin­himilli­nen kohtelu, eikä tuotan­toeläimil­lä ole SAKn lakkoaset­ta suojanaan. 

          Ja tietenkään markki­na­t­alous ei pysty ohjaa­maan luon­non­suo­jelun kaltaisia ulkois­vaiku­tuk­sia, olen sen tain­nut jo muu­ta­maan ker­taan sanoa. Siihen tarvi­taan kep­piä, niin kuin tarvi­taan vaik­ka diese­lau­to­jen päästö­jen vähen­tämiseen (ks. Volk­swa­gen). Markki­na­t­alouden rooli on kohdis­taa kepin kart­tamis­es­ta aiheutu­vat kus­tan­nuk­set oikeille tahoille.

          Maa­jussin vaa­ti­mat kor­vauk­set luon­non­suo­jelus­ta ovat ihan mafi­ata­son suo­jelu­ra­hameininkiä: nice nature you have there, would be shame if some­thing hap­pened to it. Suuri ympäristöteko on se, että ei aja trak­to­ril­la lin­nun­pesän päältä; kyl­lä siitä kymp­pi­ton­nin ainakin pitäisi saa­da korvaukseksi…

          Maat­alous­poli­ti­ikan ongel­ma on:
          yhteisil­lä vapail­la maat­alous­tuotemarkki­noil­la kil­pailee eri tavoin ja eri tasoin tue­tut tuot­teet. Pelkästään EU:n sisäl­lä tuot­tei­ta tulee eri valuutta-alueilta.
          Vaik­ka EU:ssa maat­alous­tuotan­toa ohjataan luke­mat­tomil­la säädök­sil­lä on tuot­ta­jat eri­lais­ten poli­it­tis­es­ti määritel­ty­jen sään­tö­jen rajoit­ta­m­i­na yhteisil­lä markki­noil­la (kuten työe­hdot, gly­fos­aat­ti, lan­noi­tus­ta­so, mon­imuo­toisu­us ym)

          Tämän lisäk­si kau­pas­sa on tar­jol­la EU:n ulkop­uolelta tule­vat tuotteet.

          “Säilöt­tyjä unelmia” doku­men­tis­sa havain­nol­lis­te­taan miten vaikeaa nyky­isin on olla selvil­lä mitä suuhun­sa laittaa.

          EU on tuonut tiet­tyä vakaut­ta maat­alous­poli­ti­ikan, mut­ta kun men­nään yksi­tyisko­hti­in, niin ei kil­pailu­ti­lanne ole neu­traali, sen parem­min man­nerten­vä­li­nen, EU:n kuin val­tioiden sisälläkään.

          Ei ole sat­tumaa, että eläin­ti­lat investoi­vat nimeno­maan “pohjoises­sa” Suomessa.

          Kulut­ta­ja on pitkälti markki­noin­nin armoil­la — mitä val­in­to­ja keskus­li­ik­keet tekevät ja mainostavat.

          Poli­itikoille soisi viisaut­ta nähdä EU:n keskiar­vo-olo­suhtei­den ulkop­uolelle, kun esim ilmastopoli­ti­ik­ka ja hiilen sidon­ta leiv­otaan maat­alous­poli­ti­ikkaan mukaan. Suomen maat­alous on niin pieni, että sen voi vahin­gos­sa tap­paa meille epä­sopivil­la EU-lin­jauk­sil­la “demokraat­tis­es­ti”.

29. Arkkitehti:“Maajussin vaa­ti­mat kor­vauk­set luon­non­suo­jelus­ta ovat ihan mafi­ata­son suojelurahameininkiä:”

    Ne ovat kor­vaus­ta menete­tys­tä tulosta. Voisin minäkin saa­da tuot­toa pel­lol­ta kaksinker­taisen määrän ilman lan­noi­t­er­a­joituk­sia. Val­u­mien estämisek­si on lan­noit­tamista rajoitet­tu, mikä sit­ten leikkaa sadon. Nyt on ajanko­htainen keskustelu menos­sa epäreiluista kaup­patavoista. Se ja mui­ta mai­ta korkeampi ruuan arvon­lisävero tekee suo­ma­laise­ta elin­tarvikkeesta kil­pailukyvyt­tömän hal­patuon­nin rinnnalla.

    Turha puhua mafi­ameiningistä ver­rat­tuna esim. SAK:n vuosikym­me­nien lakkoilun aiheut­tami­in tuhoi­hin Suomen kansan­taloudelle. Tai raken­nus­lan kartel­lirikok­set, vai­et­tu ongelma.

    ” ei pysty ohjaa­maan luon­non­suo­jelun kaltaisia ulkois­vaiku­tuk­sia” niin­pä ja tämä pitäisi kus­tan­taa ruuan­tuot­ta­jan kat­teista kuten tähänkin asti. Ympäristöko­r­vauk­set eivät tähän riitä.

    Vastaa

    1. eemil: mui­ta mai­ta korkeampi ruuan arvon­lisävero tekee suo­ma­laise­ta elin­tarvikkeesta kil­pailukyvyt­tömän hal­patuon­nin rinnnalla

       Eikä tee. Ei arvon­lisäverol­la ole tuo­hon vaiku­tus­ta. Suomes­sa myy­dys­tä ruoas­ta menee se sama ALV (eli 14%) riip­pumat­ta, onko tuon­tia vai koti­maista tuotantoa.

       Vastaa

30. Jukkis:“Tätä taus­taa vas­ten on mielestäni omi­tu­ista sanoa, että lehmien kas­va­tus jotenkin sitoisi hiiltä yhtään mihinkään, parem­min­han se onnis­tu­isi pelkästään sil­lä, että annet­taisi­in ruo­hon ja lai­tu­men kas­vaa niin paljon kuin se pysty­isi ja jät­täisi sen hiilid­iok­sidin siihen. ”

    City­te­o­reetikko ei ymmär­rä kokon­aisu­ut­ta. Nau­ta syö vain osan ruo­hos­ta , suurin osa jää kasvipeit­teek­si. Ja syö­ty ruo­ho kas­vaa vah­van juuris­ton avul­la heti takaisin ja sitoo edelleen hiiltä, se ei siis välil­lä kuole pois syön­nin seu­rauk­se­na. On muis­tet­ta­va, että myös luon­noti­laisil­ta nur­mil­ta tulee vesi­in ravin­nepäästöjä. Mitä rehevämpi niit­ty, sitä enem­män vesistöpäästöjä .

    Vastaa

    1. Vas­taat vain osaan kom­men­tis­tani, mis­tä joudun tulk­it­se­maan, että hyväksy­it muut väit­tämäni ilmeis­es­ti todek­si (luku­unot­ta­mat­ta tietenkin kepeää heit­toani siitä, että halu­aisit hävit­tää Suomes­ta suot, järvet ja kosteikot). Olemme siis ilmeis­es­ti yhtä mieltä siitä, että kar­jat­alouden metaa­nipäästöi­hin vaikut­ta­mi­nen voisi olla hyvä tapa globaal­isti vaikut­taa metaa­nipäästöi­hin, jot­ka sitä ilmeis­es­ti sin­unkin mielestäsi epä­toiv­ot­tuna ole­vaa ilmas­ton­muu­tos­ta edistää.

       Sit­ten tähän toiseen osaan kokon­aisu­ut­ta. Väitätkö, että jos ruo­hoa ei nau­ta syö, se vaan lopet­taa kas­vamisen ja siten lopet­taa hiilen sit­o­misen ilmake­hästä omaan kasvu­un­sa? Ja siten on järkeväm­pää lait­taa se hiili kier­toon lait­ta­mal­la hen­git­tävä ja piereskelevä nau­ta syömään ja pros­es­soimaan se ensin lan­naksi, jos­ta sit­ten juuris­to ottaa rav­in­teet hyö­tykäyt­töön kas­vaak­seen takaisin syötäväk­si? Nyt tarvit­sisin tuek­si jotain muu­takin kuin vain väit­teen, että tyh­mä kaupunki­lainen ei ymmär­rä mitään siitä, miten tämä toimii.

       Sen sijaan vesistöpäästöistä tiedän, että juuri niiden takia Suomes­sa on kaiken­laiset rajoituk­set sil­lä, että miten sitä lan­noitet­ta saa suihkut­taa. Jos tilanne on kuvaile­masi kaltainen ja luon­non­ti­laisil­ta nur­mil­ta tulee vesi­in ravin­nepäästöjä merkit­tävä määrä näitä ravin­nepäästöjä, ehdotan sin­ua välit­tömästi tekemään ehdo­tuk­sen maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iölle ohjel­mas­ta, jol­la hävitetään nämä luon­non­ti­laiset nurmet tai ainakin pado­taan niistä vesistöön vir­taa­vat rav­in­teet. Kos­ka tämänkaltaista ohjel­maa ei ole, herää mielessäni epäilys, että se ei vält­tämät­tä kuitenkaan toi­mi ihan kuten sanot.

       http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Makea_vesi_ja_meri/Teollisuuden_ja_yhdyskuntien_ravinnepaas(28651)

       Itse asi­aa selvitel­lessä löysin tämän linkin, jon­ka mukaan fos­foripäästöistä noin 70 pros­ent­tia ja typ­pipäästöistä 60 pros­ent­tia tulee maat­aloud­es­ta. Lisäk­si jotain tulee teol­lisu­ud­es­ta ja yhdyskun­nista, joten näi­den luon­non­ti­lais­ten nur­mien fos­fori- ja typ­pipäästö­jen osu­us vesistön rehevöit­tämis­es­tä jää jon­nekin nol­lan ja 30 pros­entin välille fos­forin osalta ja nol­lan ja 40 pros­entin välille typen osalta.

       Koko tämä keskustelu on kuitenkin sivus­sa siitä alku­peräis­es­tä väit­teesta, jos­sa esi­tit väit­teen, että kar­jankas­va­tus on ympäristöteko ja mikään, mitä olen tois­taisek­si tääl­lä lukenut ei ole saanut min­ua vaku­ut­tuneek­si siitä, että näin olisi. Jäävuorisalaatin ja nau­dan­li­han ener­giati­hey­den osalta kyse on ihan fak­tas­ta, mut­ta kun se nau­dan­li­han ener­giati­heys on syn­tynyt nau­dan syödessä rehua, jon­ka se muut­taa ja pakkaa hävikkiä sisältäväl­lä pros­es­sil­la syötäväk­si lihak­si voit­taa jäävuorisalaat­ti lop­ul­ta. Yksinker­tais­tet­tuna, saadak­sesi ener­giamäärän X nau­dan­li­haa, joudut syöt­tämään nau­dalle huo­mat­tavasti enem­män kuin ener­giamäärän X ver­ran rehua, kos­ka mikään biologi­nen pros­es­si ei ole hävikitön. Sik­si olisi järkeväm­pää syöt­tää ihmisille suo­raan se ener­giamäärä kasvis­ten tuot­ta­mana ja skipa­ta tämä hävikilli­nen väli­vai­he kokonaan.

       Vastaa

       1. Jos lehmä ei syö ruo­hoa, ruo­hon kas­vat­ta­mi­nen lopete­taan ja laidun met­sitetään, minkä jäl­keen siinä on hehtaaria kohden paljon enem­män varas­toitunut­taa hiiltä. ´Kun sama tapah­tuu Brasil­ias­sa toisin päin — met­sää kaade­taan laidun­maak­si — sitä pide­tään ilmastokatastrofina.

       2. Osmo Soin­in­vaara:
          Jos lehmä ei syö ruo­hoa, ruo­hon kas­vat­ta­mi­nen lopete­taan ja laidun met­sitetään, minkä jäl­keen siinä on hehtaaria kohden paljon enem­män varas­toitunut­taa hiiltä. ´Kun sama tapah­tuu Brasil­ias­sa toisin päin – met­sää kaade­taan laidun­maak­si – sitä pide­tään ilmastokatastrofina.

          Brasil­ias­sa ilmas­to on vähän toinen kuin Suomes­sa. Saat­taa olla, että meil­lä nur­mi sitoo enem­män kuin puukasvit. Ihmiset kuitenkin tarvit­se­vat ravin­non jos­sakin muo­dos­sa. Jos rav­in­to tuote­taan mata­la­ju­urisil­la kasveil­la, niin maaperän hiili­varas­tot köy­htyvät ja sato­ta­so las­kee. Siis suo siel­lä vetelä tääl­lä. Ravin­non­tuotan­non hiil­i­ta­seis­sa ei ole olen­naista se, kuin­ka paljon kunkin kalorin tuot­tamiseen kuluu ilmake­hän hiiltä, vaan se, kuin­ka paljon siihen kuluu hiilin­ielu­jen hiiltä, joko maaperästä ja met­sän raivakuk­ses­ta tai sit­ten fos­si­ilista hiiltä tuotanopanok­sis­sa ja välikäsissä.

       3. Tim­oT: Brasil­ias­sa ilmas­to on vähän toinen kuin Suomes­sa. Saat­taa olla, että meil­lä nur­mi sitoo enem­män kuin puukasvit.Ihmiset kuitenkin tarvit­se­vat ravin­non jos­sakin muo­dos­sa. Jos rav­in­to tuote­taan mata­la­ju­urisil­la kasveil­la, niin maaperän hiili­varas­tot köy­htyvät ja sato­ta­so las­kee. Siis suo siel­lä vetelä tääl­lä. Ravin­non­tuotan­non hiil­i­ta­seis­sa ei ole olen­naista se, kuin­ka paljon kunkin kalorin tuot­tamiseen kuluu ilmake­hän hiiltä, vaan se, kuin­ka paljon siihen kuluu hiilin­ielu­jen hiiltä, joko maaperästä ja met­sän raivakuk­ses­ta tai sit­ten fos­si­ilista hiiltä­tuotanopanok­sis­sa ja välikäsissä.

          Nur­mikko ei var­masti sido hiiltä yhtään mihinkään. Noin lähtöko­htais­es­ti ain­oas­taan elävät kasvit sito­vat hiiltä, kaik­ki kuolleen kasvi­ainek­sen hiiliketjut hajoa­vat varsin nopeasti hajot­ta­jaeliöi­den toimes­ta hiilid­iok­sidik­si tai metaaniksi. Poikkeuk­sen tekee hapet­tomi­in vesi­in uppoa­va kasvi­aines, eli suot. Ja sit­ten ihmisen har­ras­ta­ma sahatavaran varas­toin­ti, eli puurakennukset—niilläkin varas­toin­ti­ai­ka on rajallinen.

          Eli vaik­ka nur­mikko voisi imeä kas­vaes­saan ilmake­hän hiiltä itseen­sä nopeam­min kuin met­sä (en tiedä, ei kiin­nos­ta), nur­mikos­ta vapau­tuu vas­taavasti vuo­denkier­ron aikana täs­mälleen sama määrä hiilid­iok­sidia hajoamisen seu­rauk­se­na. Ain­oas­taan elävän kasvi­mas­san määrää voi pitää hiilin­ielu­na, ja siihen tarkoituk­seen met­sä on aivan ylivoimainen.

          Ja sen vuok­si hiilin­ielun kannal­ta on ensisi­jaisen tärkeää tuot­taa ruo­ka mah­dol­lisim­man pienel­lä pel­toalal­la, jot­ta lop­pu voidaan jät­tää suok­si. Sik­si joku luomu­pelleily pitäisi kieltää heti kar­jat­alouden jäl­keen, ja panos­taa rankasti geen­i­malip­u­laa­tioon ja eri­laisi­in tehokkaampi­in tuotantomuotoihin.

       4. arkkite­hti: Nur­mikko ei var­masti sido hiiltä yhtään mihinkään. Noin lähtöko­htais­es­ti ain­oas­taan elävät kasvit sito­vat hiiltä, kaik­ki kuolleen kasvi­ainek­sen hiiliketjut hajoa­vat varsin nopeasti hajot­ta­jaeliöi­den toimes­ta hiilid­iok­sidik­si tai metaaniksi. Poikkeuk­sen tekee hapet­tomi­in vesi­in uppoa­va kasvi­aines, eli suot. Ja sit­ten ihmisen har­ras­ta­ma sahatavaran varas­toin­ti, eli puurakennukset—niilläkin varas­toin­ti­ai­ka on rajallinen.

          Eli vaik­ka nur­mikko voisi imeä kas­vaes­saan ilmake­hän hiiltä itseen­sä nopeam­min kuin met­sä (en tiedä, ei kiin­nos­ta), nur­mikos­ta vapau­tuu vas­taavasti vuo­denkier­ron aikana täs­mälleen sama määrä hiilid­iok­sidia hajoamisen seu­rauk­se­na. Ain­oas­taan elävän kasvi­mas­san määrää voi pitää hiilin­ielu­na, ja siihen tarkoituk­seen met­sä on aivan ylivoimainen.

          Ja sen vuok­si hiilin­ielun kannal­ta on ensisi­jaisen tärkeää tuot­taa ruo­ka mah­dol­lisim­man pienel­lä pel­toalal­la, jot­ta lop­pu voidaan jät­tää suok­si. Sik­si joku luomu­pelleily pitäisi kieltää heti kar­jat­alouden jäl­keen, ja panos­taa rankasti geen­i­malip­u­laa­tioon ja eri­laisi­in tehokkaampi­in tuotantomuotoihin.

          Melkois­es­ti oikaiset kuvates­sasi hiilenkier­toa nurmissa.
          Maan pin­nan alla tapah­tu­vat asi­at vaikut­ta­vat keskeis­es­ti siihen, muo­dos­tuuko maaperään lisää kestäviä humus/hiilirakenteita, vai piene­neekö hiili­varan­to biol­o­gi­sis­sa pros­es­seis­sa tai huuhtoutumalla/eroosiossa.

          Juurten syvyys ja rakenne, kasvien hiilip­i­toisu­us on heinil­lä vs hernekasveil­la vs kaaleil­la eri­lainen, madot ja pienem­mät eliöt. Miten tämä vaikut­taa maan mikro­bi­en tas­apain­oon ja kykyyn muo­dostaa kestäviä hiili­rak­en­tei­ta vai purkuuko niitä. Sieni juuret ja näi­den yhteis­toim­inta kasvien kanssa mm rav­in­tei­den oto­ssa. Jne jne

          Mon­imuo­toisu­u­den palaut­tamis­es­ta (edis­tyk­sel­liset) jenkit puhu­vat. Ei vain kasvikier­toa, vaan tusi­nan kasvi­la­jin aluskasvus­to­ja varsi­naisen vil­je­lykasvin rin­nal­la. Lisäk­si kotieläimet tuo­vat oman lisän­sä maaperän biol­o­gisen hyv­in­voin­nin edis­tämisessä. Sekin jäljit­telee alku­peräistä preerialuontoa.

          Pel­tomaan mul­ta- / hiilip­i­toisu­u­den nos­t­a­mi­nen promilleil­la ei kuu­losta mullis­taval­ta, mut­ta maail­man­laa­juis­es­ti toteutues­saan se voi olla mit­talu­okaltaan ainakin puo­let hiil­i­taseon­gel­man ratkais­us­ta. Maat­alous­tu­ki, jol­la kan­nuste­taan vil­jeli­jöitä lisäämään maan humus­pi­toisu­ut­ta ei ole vain tukea ruuan hin­nan alen­tamisek­si, vaan osa ilmastopolitiikkaa.
          Luo­mus­sa osa tarvit­tavista työkaluista ei ole käytet­tävis­sä. Luo­mu ei ole ratkaisu.

    2. Ei kai ruo­ho voi jatku­vasti sitoa hiilid­iok­sidia, ellei bio­mas­saa sit­ten jotenkin ker­ry maaperään jatku­vasti hajoa­mat­ta. Se ei kuu­losta kovinkaan uskot­taval­ta. Lehmät sen sijaan tuot­ta­vat metaa­nia jatkuvasti.

       Vastaa

       1. Ossi Sare­so­ja:
          Ei kai ruo­ho voi jatku­vasti sitoa hiilid­iok­sidia, ellei bio­mas­saa sit­ten jotenkin ker­ry maaperään jatku­vasti hajoa­mat­ta. Se ei kuu­losta kovinkaan uskot­taval­ta. Lehmät sen sijaan tuot­ta­vat metaa­nia jatkuvasti.

          Kyl­lä se sitoo jatku­vasti. Se näkyy ruoka­mul­tak­er­roksen pak­su­udessa. Se voi olla usei­ta metre­jäkin, kuten ns. mus­tan mul­lan alueil­la. Suomen ilmas­tossa kasvu on hitaan­paa ja vil­je­lykult­tuuri nuorem­paa, jote niin pak­su­ja ruoka­mul­tak­er­roksia tääl­lä ei ole. Mut­ta hyväl­lä hoidol­la ruoka­mul­tak­er­ros kas­vaa Suomes­sakin täysin rajattomasti.

       2. Jos tuo pitää paikkansa, on sinän­sä asial­lista huomioi­da se. Epäil­isin kuitenkin metaa­nipäästö­jen vaiku­tuk­sen ole­van suurempi.

31. Arkkite­hti:” Suuri ympäristöteko on se, että ei aja trak­to­ril­la lin­nun­pesän päältä; kyl­lä siitä kymp­pi­ton­nin ainakin pitäisi saa­da korvaukseksi…”

    Taaskaan ummikko ei pysty hah­mot­ta­maan kokon­aisu­ut­ta. Jos tilakoot suurenevat kan­nat­tavu­u­den paran­tamisek­si liian suurik­si luon­to katoaa. Suuret alat hävit­tävät mon­imuo­toisu­u­den ja romut­ta­vat ekol­o­gisen tas­apain­on. Mitäkö hait­taa, jos muu­ta­ma lin­nun­pesä katoaa? Mitä hait­taa on pientarei­den ja välio­jien katoamis­es­ta ? Ei mitään muu­ta­man lin­nun muna mak­saa parikymp­piä, pientarei­den öttiäiset vain hait­taa­vat gril­laamista teras­sil­la. Onko näköala noin kapea ? Hei, yläjuok­sul­ta tuli veis­tet­ty lastu.

    Hyön­teiska­to, lin­tuka­to, niit­ty­jen häviämi­nen , ainakin tutk­i­japi­ir­it ovat näistä huolis­saan. Arkkite­hti on huolis­saan vain hänen ruokansa hin­nas­ta ja maat­alouden saamista tuista. Vapaa kil­pailu hoitaa kak­ki ongel­mat ja ilmas­ton­muu­tos on vain salaliittoteoriaa.

    Vastaa

32. Saresoja:“Eikä tee. Ei arvon­lisäverol­la ole tuo­hon vaiku­tus­ta. Suomes­sa myy­dys­tä ruoas­ta menee se sama ALV (eli 14%) riip­pumat­ta, onko tuon­tia vai koti­maista tuotantoa.”

    “Ruo­ka oli Suomes­sa reaalis­es­ti läh­es yhdek­sän pros­ent­tia halvem­paa tämän vuo­den heinä­kuussa kuin vuon­na 1994. EU-jäsenyy­den tuo­ma ruuan hinta­etu olti­in menet­tämässä vuon­na 2013, mut­ta nyt reaali­hinta – hin­ta puhdis­tet­tuna yleisel­lä hinta­kehityksellä – on palau­tunut läh­es vuo­den 1994 tasolle.”
    https://tilastokeskus.fi/uutinen/suomi-ei-ole-kalliin-ruuan-maa

    Suo­mi onkin hal­van ruuan maa , kun ALV poistetaan. 

    Elin­tarvikkei­den alv on Suomes­sa 14 %. Keskimäärin EU:ssa se on 10,8 ja asukaslu­vul­la pain­otet­tuna 7,2%. Miten se menee ? Jos tuo­ja alv-velvolli­nen (yleen­sä yri­tys) ja tavara tulee arvon­lisäverol­liseen käyt­töön, han­k­in­ta tul­lit­ta ja verot­ta. Suomeen mak­set­ta­va kuitenkin alv, joka ilmoite­taan kau­siveroil­moituk­sel­la ja mak­se­taan verotilille.
    Jos tuo hal­pa­maid­en elin­tarvikkei­ta, niin tuo­ja lisää vähit­täisas­i­akkaan hin­taan 14 % alvia. Eikö hin­ta ole halvem­pi kuin koti­maisen elin­tarvikkeen hinta ?

    Vastaa

    1. Jos tuo hal­pa­maid­en elin­tarvikkei­ta, niin tuo­ja lisää vähit­täisas­i­akkaan hin­taan 14 % alvia. Eikö hin­ta ole halvem­pi kuin koti­maisen elin­tarvikkeen hinta ?

       Se on halvem­pi, jos arvon­lisävero­ton hin­ta on halvem­pi. ALV ei tuo tähän mitään uutta.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara: Se on halvem­pi, jos arvon­lisävero­ton hin­ta on halvem­pi. ALV ei tuo tähän mitään uutta.

          Tot­ta on. Huomionar­voista on kuitenkin se, että suo­ma­laiselle kulut­ta­jalle ruo­ka on kalli­im­paa kuin muiden maid­en asukkail­la korkean alv:n ansios­ta. Ja kun alv:n osu­us put­sa­taan ruuan hin­nas­ta suo­ma­lainen ruo­ka on hal­paa. Lop­putule­m­ana pal­jas­tuu julk­isu­udessa piilotet­tu totu­us, tuot­ta­ja saa Suomes­sa läsi­maid­en pien­im­m­män osu­u­den ruuan hinnasta.

          Suo­ma­laises­sa totu­udessa kuitenkin maa­jus­si nimetään “kalli­in” ruuan syypääksi.

       2. eemil: Suo­ma­laises­sa totu­udessa kuitenkin maa­jus­si nimetään “kalli­in” ruuan syypääksi.

          Kuka noin tekee? En ainakaan minä ole sel­l­ais­es­ta kuullut.

          Oikeas­t­aan Suomes­sa ruoan ALV on liian alhainen. Yht­enäi­nen ALV-kan­ta olisi parem­pi vero­tuk­sen yksinker­taisu­u­den ja neu­traal­i­u­den kannal­ta, jol­loin kaikesta menisi joku yli 20% ALV. Tan­skas­sa onkin yht­enäi­nen ALV-kan­ta (joka on jopa 25%). Siihen pitäisi pyrk­iä Suomes­sakin (ei toki vält­tämät­tä juur 25%:iin).

33. Sare­so­ja:” Väitätkö, että jos ruo­hoa ei nau­ta syö, se vaan lopet­taa kas­vamisen ja siten lopet­taa hiilen sit­o­misen ilmake­hästä omaan kasvuunsa?”
    Tarkotan sitä, että luon­non­ti­lainenkin nur­mi lopet­taa kasvun­sa syys­talvel­la, ja kasvi­nosat hajoa­vat vapaut­taen rav­in­tei­ta. Mitä rehevämpi kasvus­to sitä enem­män rav­in­tei­ta vapautuu.
    “Olemme siis ilmeis­es­ti yhtä mieltä siitä, että kar­jat­alouden metaa­nipäästöi­hin vaikut­ta­mi­nen voisi olla hyvä tapa globaal­isti vaikut­taa metaa­nipäästöi­hin, jot­ka sitä ilmeis­es­ti sin­unkin mielestäsi epä­toiv­ot­tuna ole­vaa ilmas­ton­muu­tos­ta edistää.”

    Juuri näin globaal­isti. Kuitenkin suo­ma­li­nen lihan­tuotan­to on ekol­o­gisem­paa kuin suurim­mas­sa osas­sa maa­pal­loa. Sik­si on parem­pi vai­h­toe­hto tuot­taa liha koti­maas­sa kuin tuo­da vaikka­pa Brasil­ias­ta. Kun luet koko keskusteluketjun , voit havai­ta lihan­tuotan­non ole­van yksi sekar­avin­to­tuotan­non vält­tämät­tömyyk­sistä. Mus­tavalkoinen taulukko­lasken­ta ei tavoita ekol­o­gisen tuotan­non kaikkia ulot­tuvuuk­sia, viit­taan luontoarvoihin.

    “jol­la hävitetään nämä luon­non­ti­laiset nurmet tai ainakin pado­taan niistä vesistöön vir­taa­vat ravinteet. ”

    Suo­ma­lainen ruuan­tuotan­to toimii mon­imuo­toisu­u­den ehdoil­la, ja sitä olen alle­vi­ivan­nut koko keskusteluketjun läpi. Teemme myös akti­ivista val­u­mia ehkäi­sevää työtä joka päivä.
    Miten sijoi­tat exeli­in pientarei­den pieneliö­toimin­nan, per­hoset, kimalaiset, kuo­ri­aiset ja niiden merk­i­tyk­sen kaik­ki uosa-alueet? 

    “järkeväm­pää syöt­tää ihmisille suo­raan se ener­giamäärä kasvis­ten tuottamana ”

    Ei ole , kos­ka maa­pal­lon väestö ei eläisi kasvis eikä luomuruualla.

    Vastaa

    1. Kyl­lä maa­pal­lon pel­toala riit­täisi ruokki­maan suurem­man väestön, jos sitä ei haaskat­taisi lihantuotantoon.

       Vastaa

34. Soininvaara:“Jos lehmä ei syö ruo­hoa, ruo­hon kas­vat­ta­mi­nen lopete­taan ja laidun met­sitetään, minkä jäl­keen siinä on hehtaaria kohden paljon enem­män varas­toitunut­taa hiiltä. ”

    Aikaisem­mas­sa kom­men­tis­sa jo ker­roin maail­man ruuan­tuotan­non ole­van kri­i­sis­sä. Sik­si use­at maat Ruotsin ohel­la osta­vat vil­je­ly­maa­ta Afrikas­ta. Olisi jär­jetön­tä met­sit­tää Suomen vil­jel­tyjä pel­to­ja tässä tilanteessa. Meil­lä kuitenkin tietyt tahot aja­vat tätä mallia. Mikä lie­nee tarkoitusperä ?

    Nooh, ruot­salaiset ovat aina olleet suo­ma­laisia fiksumpia.

    Vastaa

35. Soininvaara:“Kyllä maa­pal­lon pel­toala riit­täisi ruokki­maan suurem­man väestön, jos sitä ei haaskat­taisi lihantuotantoon.”

    Teo­ri­as­sa ehkä, mut­ta käytän­nössä ei lähellekään. Mik­si ihmi­nen evoluu­tion myötä alkoi käyt­tää lihaa ? Ikinä ei oltaisi kasvis­ru­ual­la tässä pis­teessä. Jo ihmisen hor­moonien tuotan­to vaatii lihaa ja sekar­avin­toa. Yksipuolisel­la kasvis­ru­ual­la ihmiskun­ta taan­tu­isi hil­jalleen takaisin lähtöpisteeseen. 

    Vihrei­den poli­it­ti­nenkaan agen­da ei voi määrätä tätä luon­non­lakia muuksi.

    Vastaa

    1. Jo ihmisen hor­moonien tuotan­to vaatii lihaa ja sekaravintoa. 

       eemil
       Väit­teitte­si perus­teel­la ihmi­nen ei pysy­isi hengis­sä kasvis­syöjnä. Empi­iriset havain­not puhui­v­at väitet­täisi vastaan.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara: eemil
          Väit­teitte­si perus­teel­la ihmi­nen ei pysy­isi hengis­sä kasvis­syöjnä. Empi­iriset havain­not puhui­v­at väitet­täisi vastaan.

          Jos kaik­ki maa­pal­lon ihmiset söi­sivät kasvis­rav­in­toa, niin hen­ki lähtisi ihmi­sistä ja maa­pal­losta. Viit­taat empiri­isi­in todis­teisi­in, mut­ta niitä ei näy linkkinä. Tämä keskustelu on käy­ty aiem­minkin ja päädyt­ty aina samaan.

       2. Vai­moni on kas­gvis­syöjä eikä hänen henken­sä ole men­nyt. Maail­mas­sa on sato­ja miljoo­nia kasvis­syöjiä, jot­ka voivat oikein hyvin. Elävät jopa vähän van­hem­mik­si kuin pihvin­syöjät. Mihin peru­s­tat väit­teesi, että osa ihmi­sistä voi olla kasvis­syöjiä, mut­ta tuho tulisi jos kaik­ki oli­si­vat? Miten se lihan­syön­nin ter­veel­lisyys välit­tyy lihan­syöjästä kasvis­syöjään. Väitte­si kuu­lostaa kummalliselta.

36. Timo T:“Kyllä se sitoo jatku­vasti. Se näkyy ruoka­mul­tak­er­roksen pak­su­udessa. Se voi olla usei­ta metre­jäkin, kuten ns. mus­tan mul­lan alueilla”
    Juuri näin, suo­ma­laises­sa lihan­tuotan­nos­sa ei ylilaidun­neta ja kar­jan­lan­ta kier­rätetään uudek­si kasvus­tok­si. Ruoka­mul­lan pak­su­us kas­vaa ja vesistö­val­umat ovat mah­dol­lisim­man vähäisiä.

    Yhdys­val­taisen ympäristö­tutkimus­laitok­sen Earth Pol­i­cy Insti­tuten johta­ja Lester Brown sanoo, että läh­es jokaises­sa kehi­tys­maas­sa on tul­tu tilanteeseen, jos­sa kar­ja tarvit­see enem­män rehua kuin laidun­maat kykenevät kestävästi tuottamaan.

    Olis jär­jetön­tä alkaa rajoit­taa suo­ma­laista lihan­tuotan­toa täl­laises­sa tilanteessa. Päin­vas­toin lisää tuotan­toa ja vien­tipon­nis­telui­ta Kiinaan vien­nin tapaan.

    Vastaa

37. Arkkitehti:“Nurmikko ei var­masti sido hiiltä yhtään mihinkään. Noin lähtöko­htais­es­ti ain­oas­taan elävät kasvit sito­vat hiiltä, kaik­ki kuolleen kasvi­ainek­sen hiiliketjut hajoa­vat varsin nopeasti hajot­ta­jaeliöi­den toimes­ta hiilid­iok­sidik­si tai metaaniksi. ”
    Tutkimuk­set sanovat kuitenkin toista, ja kar­jat­alouden edulliset vaiku­tuk­set selviävät seu­raavas­ta linkistä:

    http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2018/01/Regina_maatilaverkosto-2018_valmis.pdf

    Vastaa

    1. eemil:
       Arkkitehti:”Nurmikko ei var­masti sido hiiltä yhtään mihinkään. Noin lähtöko­htais­es­ti ain­oas­taan elävät kasvit sito­vat hiiltä, kaik­ki kuolleen kasvi­ainek­sen hiiliketjut hajoa­vat varsin nopeasti hajot­ta­jaeliöi­den toimes­ta hiilid­iok­sidik­si tai metaaniksi. ”Tutkimuk­set sanovat kuitenkin toista, ja kar­jat­alouden edulliset vaiku­tuk­set selviävät seu­raavas­ta linkistä:

       http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2018/01/Regina_maatilaverkosto-2018_valmis.pdf

       Linkk­a­sit itse aikaisem­min tässä ketjus­sa YLE:n artikke­li­in, jos­sa tutk­i­jat jotakuinkin tyr­määvät nuo Kristi­na Regi­nan väit­teet lihat­alouden hiilineu­traal­i­ud­es­ta. Voit käy­dä luke­mas­sa oman aiem­man lähteesi.

       Edelleen, monivuoti­nen nur­mi voi olla hiil­i­taseen kannal­ta _parempaa_ maankäyt­töä kuin yksivuo­tiset kasvit kun ver­tail­laan nurmea ja vil­japel­toa hehtaari vs hehtaari. Mut­ta kun sitä laidun­nurmea tarvi­taan val­ta­van paljon enem­män per ihmis­ravin­nok­si pää­tyvä kilo­joule kuin vil­japel­toa, ja kun ihmis­ravin­non tuot­tamisen vai­h­toe­toiskäyt­tö maalle on met­sä joka on hiilen sidon­nas­sa aivan omaa luokkaansa, niin sil­loin aivan ilmeis­es­ti parhaaseen kokon­ais­tu­lok­seen pääsee yhdis­telmäl­lä vil­japel­to + metsä. 

       En jat­ka tästä aiheesta vään­tämistä tämän enempää.

       Vastaa

    2. Sen lisäk­si, mitä arkkite­hti sanoi, märe­htivä kar­ja kuten lehmät on ilmas­ton kannal­ta eri­tyisen paha, kos­ka se tuot­taa metaa­nia, joka on hiilid­iok­sidia paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu.

       Vastaa

38. Hesarin Tukhol­man kir­jeen­vai­h­ta­jan mukaan Ruot­sis­sa on näem­mä herät­ty tähänkin asi­aan. Ruokatuotan­non omavaraisu­u­den laskus­ta ollaan huolis­saan. Kuten tuol­la jo aiem­min keskustelti­in, kri­isin sattues­sa ruoan tuon­ti lakkaa tai sit­ten hin­ta on rahal­lis­es­ti tai poli­it­tis­es­ti järkyttävä. 

    Pelkästään tämän vuo­den kuiv­u­us on johtanut siihen, että uutis­ten mukaan maitoti­lal­lisetkin joutu­vat teuras­ta­maan jopa puo­let kar­jas­taan, kun heinäsadot ovat olleet onnet­to­mia. Eikö sitä rehua nyt sit­ten saakaan sieltä autu­aak­sitekeviltä maail­man­markki­noil­ta? No ei saa, kun tilanne on sama Sak­saa ja Bal­ti­aa myöten. Myös leipävil­jan kanssa joudu­taan tur­vau­tu­maan tuon­ti­in entistä enemmän.

    Tietyl­lä taval­la on hyvä, että Suo­mi tulee jälk­i­ju­nas­sa Ruot­si­in näh­den. Armei­jaa ei ehdit­ty Suomes­sa ajaa kokon­aan alas ja ruokatuotan­tokin kat­taa selkeästi enem­män kansan vuosiku­lu­tuk­ses­ta, Ruotsin kohdal­la tilanteen ollessa 50 prosenttia. 

    His­to­ria on sel­l­ainen jut­tu, että se tulee huonos­ti jut­tuun kvar­taal­i­talouden ja lyhyt­näköisen pop­ulis­min kanssa. Ihmiset varautu­vat henkilöko­htaisi­in katas­tro­fei­hin vaku­u­tuk­sil­la ja kansakun­nat puolestaan mak­se­l­e­vat oman­laisi­aan vaku­u­tuk­sia. Noista voi toki luop­ua, jol­loin luon­non­va­l­in­ta hoitaa sit­ten hom­mansa ennem­min tai myöhemmin.

    Vastaa

    1. Kri­isiomavaraisu­us ei rehuntuotan­toa paljon tarvitse. Ensin syödään kotieläimet ja sit­ten niiden ruo­ka. Kol­mannes nykyis­es­tä pel­toalas­ta riit­tää, jos sitä ei haaskat­taisi eläimille.

       Vastaa

       1. Osmo Soin­in­vaara:
          Kri­isiomavaraisu­us ei rehuntuotan­toa paljon tarvitse. Ensin syödään kotieläimet ja sit­ten niiden ruo­ka. Kol­mannes nykyis­es­tä pel­toalas­ta riit­tää, jos sitä ei haaskat­taisi eläimille. 

          Mik­sei kri­isiomavaraisu­us voisi olla oikeaa omavaraisu­ut­ta? Kri­isikin voi kestää jonkin aikaa ja niis­sä olois­sa voitaisi­in parem­min, mikäli kaikkea ei heti tarvit­sisi lait­taa lihoik­si ja olla niin paljon pelkkien kri­isi­varan­to­jen varassa.

       2. Yritin sanoa, ettei meil­lä ole pitkäaikaisen omavaraisu­u­den kanssa suurem­pia ongelmia, kos­ka 70 % pel­toalas­ta palvelee eläin­tuotan­toa. Kun ensin syödään eläimet, vapau­tuu todel­la paljon pel­toalaa ihmis­ravin­non viljelyyn.

       3. Osmo Soin­in­vaara: … pitkäaikaisen omavaraisuuden … 

          Pitkäaikaises­sa kan­nat­taa huomioi­da myös, että n. 30 % pel­toalas­ta pitää vara­ta hevosten ruokkimista varten. Ei ihmis­es­tä ole auran vetäjäk­si sen jäl­keen, kun öljyä ei enää ole.

          Pystym­mekö pitämään trak­torit käyn­nis­sä siihen asti kunnes tarvit­ta­vat 100’000? uut­ta hevos­ta on kas­vatet­tu kyn­tämään peltoja.
          

       4. Osmo Soin­in­vaara:
          Kri­isiomavaraisu­us ei rehuntuotan­toa paljon tarvitse. Ensin syödään kotieläimet ja sit­ten niiden ruo­ka. Kol­mannes nykyis­es­tä pel­toalas­ta riit­tää, jos sitä ei haaskat­taisi eläimille.

          Lihatuotan­nos­sa tuo vielä jotenkin pätee, mut­ta maitokar­jan kohdal­la ei. Kri­isi­ti­lanteis­sakin ihmi­nen tarvit­see b12-vita­mi­inia. Puu­tos­ti­lan seu­rauk­set ovat vakavia, eivätkä ne kor­jaudu. Puoli litraa maitoa päivässä riit­tää pitämään aikuisen hengis­sä tuon suhteen. 

          B12 kyl­lä varas­toituu, mut­ta kovin pitkää kri­isiä ei ihmi­nen kar­jan­re­hul­la selätä. Viimek­si kun tääl­lä sään­nöstelti­in, kevyen työn tek­i­jän kort­tian­nos oli 2 dl maitoa/päivä, 150g voita/kuukausi ja 433g lihaa/kuukausi. Tuo elin­tarvikepu­laan liit­tyvä b12-ongel­ma on var­maan van­hin tun­nis­tet­tu keripukin ohella. 

          On vähän turhan hal­pa heit­to sanoa, että ihmiset syövät sit­ten kar­jan­re­hua, kun eläin­peräisiä tuot­tei­ta ei ole saatavil­la. Eikä sitä rehua näytä varas­tois­sa ole­van nytkään, edes pienen tuotan­to­häir­iön yllätettyä.

       5. Osmo Soin­in­vaara:
          Kri­isiomavaraisu­us ei rehuntuotan­toa paljon tarvitse. Ensin syödään kotieläimet ja sit­ten niiden ruoka. 

          Mihin tämä vil­jelemäsi väite perus­tuu? Öljyn lop­pumiseen? Val­tra ja muutkin trak­tori­toimit­ta­jat valmis­ta­vat tietääk­seni myös biokaa­sul­la tai etano­lil­la käyviä trak­tor­e­i­ta. Ja tuskin mon­ellekaan mais­tu­isi kuiv­a­heinä tai säiliörehu.

          Kol­mannes nykyis­es­tä pel­toalas­ta riit­tää, jos sitä ei haaskat­taisi eläimille. 

          95% kansas­ta kuitenkin syö lihaa. Ja var­maan sama määrä myös eri­laisia maito­tuot­tei­ta. Sik­si tämä “haaskaus” tapahtuu.

       6. JY:
          95% kansas­ta kuitenkin syö lihaa. Ja var­maan sama määrä myös eri­laisia maito­tuot­tei­ta. Sik­si tämä “haaskaus” tapahtuu.

          Tässä nyt tulee sit­ten vas­taan se, että “kri­isi” pitäisi määritel­lä tarkem­min. Onko “kri­isi” sitä, että pien­i­t­u­loisel­la eläkeläisel­lä menee kohtu­ut­toman suuri osa tuloista kissan­ruokaan, vai puhutaanko eksis­ten­ti­aalis­es­ta kri­i­sistä jos­sa oikeasti on uhka, että merkit­tävä osa kansas­ta kär­sii merkit­tävistä ali­rav­it­se­muk­seen liit­tyvistä vaivoista. 

          Mielestäni ruokailu­tot­tumusten muut­tumi­nen on ensim­mäi­nen asia, mitä kri­i­sis­sä täy­tyy tapah­tua. Se ei ole kri­isi, että tryf­felei­den saatavu­us heikke­nee. Ja jos tähän lähde­tään, niin sil­loin nykyi­nen maat­alous­tuotan­to on a) väärin kohdis­tet­tua (tuote­taan liikaa lihaa ja luk­sus­tuot­tei­ta) ja b) volyymiltään moninker­tainen tarpeeseen nähden.

          Briteis­sa ryhdyt­ti­in ankaraan val­tio­jo­htoiseen ruoan sään­nöste­lyyn toisen maail­man­so­dan aikana, kun nat­sit tekivät ulko­mais­es­ta tuon­nista han­kalaa (tämä linee analogi­nen sen tyyp­il­lis­es­ti tarkoite­tun “kri­isi­ti­lanteen” kanssa). Lop­putu­lok­se­na kansa oli ter­veem­pää kuin koskaan aikaisemmin…

       7. arkkite­hti: Tässä nyt tulee sit­ten vas­taan se, että “kri­isi” pitäisi määritel­lä tarkem­min. Onko “kri­isi” sitä, että pien­i­t­u­loisel­la eläkeläisel­lä menee kohtu­ut­toman suuri osa tuloista kissan­ruokaan, vai puhutaanko eksis­ten­ti­aalis­es­ta kri­i­sistä jos­sa oikeasti on uhka, että merkit­tävä osa kansas­ta kär­sii merkit­tävistä ali­rav­it­se­muk­seen liit­tyvistä vaivoista. 

          Mielestäni ruokailu­tot­tumusten muut­tumi­nen on ensim­mäi­nen asia, mitä kri­i­sis­sä täy­tyy tapah­tua. Se ei ole kri­isi, että tryf­felei­den saatavu­us heikke­nee. Ja jos tähän lähde­tään, niin sil­loin nykyi­nen maat­alous­tuotan­to on a) väärin kohdis­tet­tua (tuote­taan liikaa lihaa ja luk­sus­tuot­tei­ta) ja b) volyymiltään moninker­tainen tarpeeseen nähden.

          Briteis­sa ryhdyt­ti­in ankaraan val­tio­jo­htoiseen ruoan sään­nöste­lyyn toisen maail­man­so­dan aikana, kun nat­sit tekivät ulko­mais­es­ta tuon­nista han­kalaa (tämä linee analogi­nen sen tyyp­il­lis­es­ti tarkoite­tun “kri­isi­ti­lanteen” kanssa). Lop­putu­lok­se­na kansa oli ter­veem­pää kuin koskaan aikaisemmin…

          Nythän on näitä into­hi­moa, että kotieläin­tuotan­to pitäisi Suomes­sa lopet­taa kokon­aan. Ja blo­gin pitäjäkin näyt­tää aja­tus­ta sym­pa­tiseer­aa­van. Jos kri­isi­ti­lanteessa riit­tää pel­toalas­ta 30% rav­it­se­maan koko kansan kasvis­ru­ual­la, niin ok, mut­ta mitä sille ruualle tehdään nor­maali­olois­sa? Sel­l­aiselle kasvis­ruokamäärälle ei ole kysyn­tää. Ruuas­ta 90% tuo­taisi­in ulko­mail­ta. Ja ruuan tuotankokin olisi sil­loin hyvin keskit­tynyt­tä, joka sekään ei olisi huolto­var­muus­näkökul­mas­ta hyvä asia.

       8. JY: Nythän on näitä into­hi­moa, että kotieläin­tuotan­to pitäisi Suomes­sa lopet­taa kokon­aan. Ja blo­gin pitäjäkin näyt­tää aja­tus­ta sym­pa­tiseer­aa­van. Jos kri­isi­ti­lanteessa riit­tää pel­toalas­ta 30% rav­it­se­maan koko kansan kasvis­ru­ual­la, niin ok, mut­ta mitä sille ruualle tehdään nor­maali­olois­sa? Sel­l­aiselle kasvis­ruokamäärälle ei ole kysyn­tää. Ruuas­ta 90% tuo­taisi­in ulko­mail­ta. Ja ruuan tuotankokin olisi sil­loin hyvin keskit­tynyt­tä, joka sekään ei olisi huolto­var­muus­näkökul­mas­ta hyvä asia.

          Aivan ensim­mäisek­si lopet­taisin lihan­tuotan­non mas­si­ivisen tukemisen, sil­loin saisi vähän järkeväm­män näke­myk­sen siitä, minkä ver­ran lihalle oikeasti on kysyn­tää. Nyt maat­aloustuet vääristävät markki­naa aivan hirveästi.

          Ja siitähän tämä koko keskustelu lähti: maat­alous­tuotan­toa, ja eri­tyis­es­ti lihan­tuotan­toa tue­taan nykyisel­lään aivan liian paljon, ja siinä tuhoutuu niin talous, ympäristö kuin kansanterveyskin.

          Ja tuo “tuon­tia olisi 90%” on absur­di heit­to. Kyl­lä Suomes­sa on paljon maatilo­ja jot­ka pystyvät tuot­ta­maan ruokaa kil­pailukykyisel­lä hin­nal­la, ja toisaal­ta paljon asi­akkai­ta, jot­ka ovat valmi­ita mak­samaan ekstraa koti­maisu­ud­es­ta. Suurin kil­pailukyky­on­gel­ma Suomen maat­aloudessa on val­ta­van suuri har­ras­ta­jav­il­jeli­jöi­den joukko, jot­ka eivät kykyne kil­pailukykyiseen tuotan­toon, joil­la ei ole resursse­ja tuot­ta­jahin­noista neu­vot­telu­un ja jot­ka puuhastelul­laan nos­ta­vat pel­tomaan hin­nan niin korkealle, että oikeasti ammat­ti­maiset vil­jeli­jät eivät pysty kohtu­ullisil­la kus­tan­nuk­sil­la laa­jen­ta­maan toim­intaansa. Täysin markki­nae­htoises­sakin tilanteessa Suomes­sa pysy­isi aivan var­masti riit­tävästi tuotan­toa, että huolto­var­muus ei olisi sen suh­teen mikään ongelma.

       9. Ville: Tuki jää kiertämään kansan­taloudessa, mut­tei Suomen kansan­taloudessa. Esim. myytävistä maat­alouskoneista yli puo­let ovat ulkomaisia.

          Ja työt­tömät osta­vat siis vain suo­ma­laisia tuot­tei­ta, vai kuinka?

          arkkite­hti:

          “Ja siitähän tämä koko keskustelu lähti: maat­alous­tuotan­toa, ja eri­tyis­es­ti lihan­tuotan­toa tue­taan nykyisel­lään aivan liian paljon, ja siinä tuhoutuu niin talous, ympäristö kuin kansan­ter­veyskin.” Tun­nen naisen, joka söi vain kasvis­ruokaa. Hän meni lääkäri­in lapset­to­muus­tutkimuk­si­in. Lääkäri antoi ohjeek­si syödä myös lihaa. Se aut­toi ja pian nainen oli äiti.

    2. Gonamies:
       Hesarin Tukhol­man kir­jeen­vai­h­ta­jan mukaan Ruot­sis­sa on näem­mä herät­ty tähänkin asi­aan. Ruokatuotan­non omavaraisu­u­den laskus­ta ollaan huolis­saan. Kuten tuol­la jo aiem­min keskustelti­in, kri­isin sattues­sa ruoan tuon­ti lakkaa tai sit­ten hin­ta on rahal­lis­es­ti tai poli­it­tis­es­ti järkyttävä. 

       Pelkästään tämän vuo­den kuiv­u­us on johtanut siihen, että uutis­ten mukaan maitoti­lal­lisetkin joutu­vat teuras­ta­maan jopa puo­let kar­jas­taan, kun heinäsadot ovat olleet onnet­to­mia. Eikö sitä rehua nyt sit­ten saakaan sieltä autu­aak­sitekeviltä maail­man­markki­noil­ta? No ei saa, kun tilanne on sama Sak­saa ja Bal­ti­aa myöten. Myös leipävil­jan kanssa joudu­taan tur­vau­tu­maan tuon­ti­in entistä enemmän.

       Tietyl­lä taval­la on hyvä, että Suo­mi tulee jälk­i­ju­nas­sa Ruot­si­in näh­den. Armei­jaa ei ehdit­ty Suomes­sa ajaa kokon­aan alas ja ruokatuotan­tokin kat­taa selkeästi enem­män kansan vuosiku­lu­tuk­ses­ta, Ruotsin kohdal­la tilanteen ollessa 50 prosenttia. 

       His­to­ria on sel­l­ainen jut­tu, että se tulee huonos­ti jut­tuun kvar­taal­i­talouden ja lyhyt­näköisen pop­ulis­min kanssa. Ihmiset varautu­vat henkilöko­htaisi­in katas­tro­fei­hin vaku­u­tuk­sil­la ja kansakun­nat puolestaan mak­se­l­e­vat oman­laisi­aan vaku­u­tuk­sia. Noista voi toki luop­ua, jol­loin luon­non­va­l­in­ta hoitaa sit­ten hom­mansa ennem­min tai myöhemmin.

       Surkuhu­paisaa, miten ihmiset kuvit­telee, että Suo­mi on omavarainen tai että maa­toustuet tehokkaasti edis­tävät omavaraisu­ut­ta. MTK:n pro­pa­gan­das­ta pitäisi tehdä tutkimus opik­si kaikille etu­jär­jestöille, jot­ka ajaa jäsen­nistön etua kokon­aise­dus­ta piittaamatta..

       Vastaa

       1. Atom­isti: Surkuhu­paisaa, miten ihmiset kuvit­telee, että Suo­mi on omavarainen tai että maa­toustuet tehokkaasti edis­tävät omavaraisuutta.MTK:n pro­pa­gan­das­ta pitäisi tehdä tutkimus opik­si kaikille etu­jär­jestöille, jot­ka ajaa jäsen­nistön etua kokon­aise­dus­ta piittaamatta..

          Eli, kun Suo­mi ei ole nyt omavarainen, pitää lop­pukin tuotan­to ajaa alas? Toiv­ot­tavasti Suomen huolto­var­muud­es­ta huole­htimi­nen ei ole ain­oas­taan MTK:n harteilla.

       2. JY: Eli, kun Suo­mi ei ole nyt omavarainen, pitää lop­pukin tuotan­to ajaa alas? Toiv­ot­tavasti Suomen huolto­var­muud­es­ta huole­htimi­nen ei ole ain­oas­taan MTK:n harteilla.

          Huolto­var­muus­näkökul­mas­ta (=pystyykö koti­mainen maat­alous ruokki­maan kansan pitkit­tyneessä kri­isi­ti­lanteessa, jos­sa tuon­ti häiri­in­tyy) Suo­mi on nykyti­las­sa hel­posti omavarainen, ja moninker­tais­es­ti yli. Nykyisenkaltaisen yltäkyl­läisyy­den näkökul­mas­ta Suo­mi ei tietenkään ole omavarainen, eikä olisi mitään järkeä edes yrit­tää olla: yltäkyl­läisyys perus­tuu omi­in vahvuuk­si­in keskit­tymistä, ja Suomen vahvuuk­si­in nyt vain ei koskaan tule kuu­lumaan riis­invil­je­ly, oli­iviöljyn tuotan­to tai ton­nikalan kalas­t­a­mi­nen. Puhu­mat­takaan viin­istä tai eksoot­ti­sista hedelmistä.

          Huolto­var­muus­näkökul­mas­ta ener­gia on paljon suurem­pi ongel­ma kuin maat­alous, ja jos oikeasti ollaan huolto­var­muud­es­ta huolis­saan, niin kan­nat­taisi mielu­um­min kohdis­taa ne maat­alous­tukien mil­jardit ener­giao­mavaraisu­u­den ja var­muus­varas­to­jen kasvattamiseen.

          Itse en ole huolis­sani huolto­var­muud­es­ta. Ilmas­ton­muu­tos on paljon suurem­pi uhka, ja nyky­muo­toiset maat­aloustuet vain kiihdyt­tävät sitä.

       3. arkkite­hti: jos oikeasti ollaan huolto­var­muud­es­ta huolis­saan, niin kan­nat­taisi mielu­um­min kohdis­taa ne maat­alous­tukien mil­jardit ener­giao­mavaraisu­u­den ja var­muus­varas­to­jen kasvattamiseen.

          Olen usein ehdot­tanut, että jos ollaan aidosti huolto­var­muud­es­ta huolis­saan, voitaisi­in siirtää maat­aloustues­ta mil­jar­di laivas­ton varus­tamiseen. Alka­isi­vat ne merire­itit pysymään auki sodankin aikana kun laivas­to voisi joka iki­nen vuosi han­kkia neljä uut­ta korvet­tia tai vaikka­pa kak­si-kolme sukel­lusvenet­tä tai parikym­men­tä sukel­lusve­neen­tor­jun­taan varustel­tua helikopteria.

       4. Sylt­ty: Olen usein ehdot­tanut, että jos ollaan aidosti huolto­var­muud­es­ta huolis­saan, voitaisi­in siirtää maat­aloustues­ta mil­jar­di laivas­ton varus­tamiseen. Alka­isi­vat ne merire­itit pysymään auki sodankin aikana kun laivas­to voisi joka iki­nen vuosi han­kkia neljä uut­ta korvet­tia tai vaikka­pa kak­si-kolme sukel­lusvenet­tä tai parikym­men­tä sukel­lusve­neen­tor­jun­taan varustel­tua helikopteria.

          Kai niihin laivoihin tarvit­taisi­in miehistökin? Vai ole­tatko, että ne ovat varas­tossa siihen asti, kun sota alkaa? No, maanvil­jeli­jöistä kyl­lä liikenisi henkilökun­taa laivoihin, kun maat­alous loppuisi.

       5. JY: Eli, kun Suo­mi ei ole nyt omavarainen, pitää lop­pukin tuotan­to ajaa alas? Toiv­ot­tavasti Suomen huolto­var­muud­es­ta huole­htimi­nen ei ole ain­oas­taan MTK:n harteilla. 

          Huolto­var­muus voitaisi­in jär­jestää hel­posti niin, että lail­la velvoite­taan kaikkia kansalaisia, organ­isaa­tioi­ta yms. varas­toimaan tarvit­se­mansa hyödyk­keet N kuukau­den ajaksi. 😉

       6. Ville: Huolto­var­muus voitaisi­in jär­jestää hel­posti niin, että lail­la velvoite­taan kaikkia kansalaisia, organ­isaa­tioi­ta yms. varas­toimaan tarvit­se­mansa hyödyk­keet N kuukau­den ajaksi. 

          Iso-Bri­tann­ian oikeis­to­hal­li­tus aikoo tes­ta­ta tätä ideaa ensi maalisku­us­sa, kun se ajaa maansa kaikkien kaup­pa­sopimusten ulkop­uolelle. Kau­pan alan pitäisi alkaa varas­toi­da ruokaa hal­li­tuk­sen aiheut­ta­man kaaok­sen var­alle. Rahaa ja varas­toti­laa tähän ei ole, mut­ta kun­han saadaan jotenkin pakoil­tua vas­tu­u­ta omista päätök­sistä. Suurin ongel­ma tulee lääkkei­den kohdal­la: apteekkiala toimii just in time ‑peri­aat­teel­la ihan niin kuin kaik­ki muukin, ja osa ihmi­sistä yksinker­tais­es­ti kuolee, jos ei saa tuontilääkkeitään.

       7. Ville: Huolto­var­muus voitaisi­in jär­jestää hel­posti niin, että lail­la velvoite­taan kaikkia kansalaisia, organ­isaa­tioi­ta yms. varas­toimaan tarvit­se­mansa hyödyk­keet N kuukau­den ajaksi. 

          Joo, siis ei. Nyt sekoi­tat koti­varan ja huolto­var­muu­den toisi­in­sa. Koti­vara on tärkeä asia ja vain todel­la tyh­mäl­lä ihmisel­lä ei ole viikon ruokatarvikkei­ta kotonaan. 

          Huolto­var­muus on ihan jotain muu­ta. Se on yhteiskun­nan kyky tässä tapauk­ses­sa huole­htia kansalais­ten elin­tarvike­huol­losta vaikeis­sa olois­sa. Yleen­sä se on määritel­ty kyvyk­si hoitaa ruokahuolto seu­raavaan satokau­den tms. Lyhyem­pi aika on riskin ottoa. Siihen kuu­luu kyky nos­taa ruokatuotan­to omavaraisek­si tasolle peruselin­tarvikkei­den osalta.

          EU:n maat­alous­tu­ki kohdis­tuu maat­alous­tuotan­toon, ei kykyyn tuot­taa. Se on teho­ton tapa hoitaa tur­val­lisu­us­polti­ikkaa. Sveit­sil­lä on ainakin ollut tehokas tapa hoitaa maat­alous­tu­ki. Maanvil­jeli­jöitä on tuet­tu tuotan­topanos­ten varas­toin­nista maatiloil­la ja vil­je­lyp­in­ta-alaa on huonos­ti tuot­tavis­sa tuotan­to­su­un­nis­sa ollut juuri niin paljon (1/3), että taito säi­lyy. Varas­toidut tuotan­topanok­set ovat olleet esimerkik­si polt­toainei­ta, lan­noit­tei­ta ja siemenviljaa. 

          Sveit­siläis­ten jär­jestelmässä tuote­taan ohes­sa hyvälaa­tu­isia elin­tarvikkei­ta mak­sukyky­isille asi­akkaille. Muut syökööt halpatuontia.

39. Itse lopetin koti­maisen lihan ja maito­tuot­tei­den käytön siinä vai­heessa, kun huo­masin, että pos­suille kär­rät­ti­in rehu­na pal­ster­nakkaa ja koti­maisia omenoi­ta. Var­maan jotain B‑luokkaa, mut­ta jos rehu mak­saa kau­pas­sa enem­män mitä lop­putuot­teesta teurastet­tu file, niin tähän hul­lut­telu­un en halua osal­lis­tua. Pos­sun­fileen nyky­hin­taa en tiedä, mut­ta sil­loin se oli usein tar­jouk­ses­sa vitosel­la ja juurek­set mak­soi seit­semän. Tästä on nyt noin 15 vuotta.

    Täl­läkin het­kel­lä pus­site­tut vihreät lehdet, kuten lehtikaali tai pinaat­ti on noin 20 euroa kiloa. Oikein koval­la työl­lä ja jalostuk­sel­la saadaan aikaan lihaa, jota on hyvä myy­dä vitosen kilo. 

    Kasviksia tosin on huono tuo­da, joten olen antanut itsel­leni anteek­si koti­mais­ten kasvien osalta. Ajoit­tain ulko­maalaista maitoa ei ole ollut tuoreena tar­jol­la ja tässä on ollut pakko tehdä poikkeusta, mut­ta nyt on ollut hyvin sekä Sak­salaista että Ruotsalaista. 

    Turhaa­han tämä oma boikot­ti­ni, sil­lä jokainen suu­pala, minkä jätän otta­mat­ta saa pääl­len­sä vien­tituet ja syödään Pietaris­sa. En kuitenkaan halua olla osal­lise­na tätä toim­intaa. Syön koti­maiset mar­jat, kalan ja rii­s­tat ihan mielelläni.

    Edel­lisen ker­ran tulkia tarkastel­lessa tullin ULJAS- tilas­toista löy­tyi esim. koti­maisen emmen­taalin vien­ti­hin­ta 3,26 ja juus­to­jen keski­hin­ta 3,10 euroa. Siis suo­ma­laisen. Maa­han tuo­dun Puo­lalaisen ja Balt­ti­ju­us­ton kilo­hin­ta on korkeampi ja esim. nuo emmen­taalit on edelleen kau­pas­sa reilusti toisel­la kympil­lä. En avaa nyt tullin ULJAS-tietokan­taa tarkas­taak­seni sitä, että väit­teet pitävät edelleen paikkaansa, mut­ta ole­tan, että edelleen Suomeen tuo­daan juus­toa ja maitoa kalli­im­mal­la, kuin viedään. Suo­ma­laista juus­toa tue­taan niin vah­vasti, että sitä viedään Venäjälle, mut­ta myös mm. jenkkei­hin noin 3- 3,50 euroa kiloa. 

    Se rehelli­nen kysymys tässä on se, että mik­si suo­ma­laisen veron­mak­sa­jan velvol­lisu­us on mak­saa Pietar­i­lais­ten ruo­ka? Tähän kukaan ei ole vas­tan­nut, vaik­ka kysymys on tois­tu­vasti esitetty.

    Vastaa

40. Minä olen aina ihme­tel­lyt , että miten Tan­s­ka voi olla suuri sian­li­han tuot­ta­ja . pin­ta-alaa ei mitään ja paskaa on var­maan kiitet­tävästi. Vien­ti on mil­ja­tr­di luokkaa . Miten he sen tekevät? Suomes­ta joku 1000 kg viedään Suomess­da tosi­aan EU:n kiinaan ja sitä hehkutel­lään, kun venäjälätä , yhdestä teuras­ta­mos­ta , viedään kiinaan ton­nikau­pal­la kano­ja. Suomes­sa tosi­aan EU:n orjia.

    Vastaa

    1. markku:
       Minä olen aina ihme­tel­lyt , että miten Tan­s­ka voi olla suuri sian­li­han tuot­ta­ja . pin­ta-alaa ei mitään ja paskaa on var­maan kiitet­tävästi. Vien­ti on mil­ja­tr­di luokkaa . Miten he sen tekevät? Suomes­ta joku 1000 kg viedään Suomess­da tosi­aan EU:n kiinaan ja sitä hehkutel­lään, kun venäjälätä , yhdestä teuras­ta­mos­ta , viedään kiinaan ton­nikau­pal­la kano­ja. Suomes­sa tosi­aan EU:n orjia. 

       Tan­skas­sa ja Suomes­sa on suun­nilleen saman ver­ran maat­alous­maa­ta (Tan­s­ka 26 000 km², Suo­mi 27 000 km²). Rehuvil­jan hehtaarisadot lienevät parem­pia Tan­skas­sa, kos­ka kasvukausi on pidempi.

       Vastaa

       1. TTK:

          Tan­skas­sa ja Suomes­sa on suun­nilleen saman ver­ran maat­alous­maa­ta (Tan­s­ka 26 000 km², Suo­mi 27 000 km²). Rehuvil­jan hehtaarisadot lienevät parem­pia Tan­skas­sa, kos­ka kasvukausi on pidempi.

          EU-maista lähin­nä pohjo­is­mais­sa on met­siä. Kes­ki-Euroopas­sa oli aikoinaan val­tavia met­siä, mut­ta ne on pääosin hakat­tu pois. Tan­skas­sa maa on pitkälti joko raken­net­tua ympäristöä tai maat­alous­maa­ta. Luon­non­ti­las­sa ole­via met­siä on vähän. Paikallistalouden kannal­ta on tehokas­ta, kun maa on tuot­tavas­sa käytössä, eikä met­siä juuri ole, mut­ta luon­non näkökul­mas­ta tilanne toki sit­ten on toinen.

       2. siten: EU-maista lähin­nä pohjo­is­mais­sa on met­siä. Kes­ki-Euroopas­sa oli aikoinaan val­tavia met­siä, mut­ta ne on pääosin hakat­tu pois.

          Luvut ulko­muis­tista, mut­ta var­masti lähempänä totu­ut­ta, mitä tuo yllä ole­va. Sak­sa jos olisi luon­non­ti­las­sa, niin met­säpin­ta-ala olisi 75% ja nyky­isin, kun siel­lä on laa­jaa maat­alout­ta ja muu­ta ihmisen tekemään infraa, niin met­säpin­ta-ala on 35%. Heit­tää var­masti jonkin ver­ran, mut­ta luon­tais­es­ta met­säpin­ta-alas­ta on muus­sa käytössä noin puo­let eikä kaikki.

          Toki sekä Sak­sas­sa että Suomes­sa met­sät ovat pääosin vil­jel­tyä met­sää eli kaukana luon­non­ti­lais­es­ta met­sästä. Sel­l­aista puupeltoa.

       3. Sak­san met­sis­sä on enem­män puu­ta kuyin Suomen metsissä.

    2. markku:
       Minä olen aina ihme­tel­lyt , että miten Tan­s­ka voi olla suuri sian­li­han tuot­ta­ja . pin­ta-alaa ei mitään ja paskaa on var­maan kiitet­tävästi. Vien­ti on mil­ja­tr­di luokkaa . Miten he sen tekevät? Suomes­ta joku 1000 kg viedään Suomess­da tosi­aan EU:n kiinaan ja sitä hehkutel­lään, kun venäjälätä , yhdestä teuras­ta­mos­ta , viedään kiinaan ton­nikau­pal­la kano­ja. Suomes­sa tosi­aan EU:n orjia.

       Tan­skan sijain­ti markki­noiden vier­essä on niin hyvä että ei mikään kon­sti viedä Eurooopaan niin paljon kuin vain pystyvät tuot­ta­maan, jalostet­tu­ja elin­tarvikkei­ta. Brändäyskin onnis­tunut. Pin­ta-alaa on ihan riit­tävästi, on Tan­skas­sakin aitoa maaseu­tua. Met­siä ja soi­ta vain on vähemmän.

       Vastaa