Ilmastopolitiikka, Talouspolitiikka, _

Mietteitä EU:n maataloustuesta

Olen ajat sitten havainnut, että ihmisen on mahdoton ymmärtää maatalouspoltiikkaa ja erityisesti maataloustukea. Tästäkin huolimatta ajattelin kirjoittaa, mitä ajatuksia uutiset EU:n maataloustuesta aiheuttavat.

Maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat nousevat euroina laskettuina trendinomaisesti, kun maailman väkiluku nousee ja  peltoalaa menetetään kaupunkien, eroosion ja kuivuuden vuoksi, Aasian valtavat väestöt vaurastuvat ja alkavat syödä enemmän lihaa ja kun valuuttojen ostovoimat vapaakaupan myötä lähestyvät toisiaan. Niinpä voisi ajatella, että maatalous tarvitsisi Euroopassa pikkuhiljaa vähemmän tukea. Erityisesti, koska maatalousväestön määrä vähenee, mutta maataloustuotanto ei vähene, joten tuotanto viljelijää kohden nousee.

Maataloustuki ei täysimääräisesti näy viljelijän tukena, koska se kapitalisoituu pellon hintaan. Tämän seurauksena pellon hinta on jopa täällä raukoilla rajoilla huomattavan korkea. Pellon hinta on viljelijälle meno, koska viljelijä joutuu kolme kertaa vuosisadassa ostamaan tilan sisariltaan. Tosin valtio maksaa tästä osan niin, että maatilan kohdalla perintövero on oikeastaan negatiivinen. Kaupunkiin muuttanut sisarus sen sijaan hyötyy tuesta täysimääräisesti. Suuri osa viljeltävästä pinta-alasta on vuokrattuja peltoja. Niiden osalta maataloustuen nousu tai lasku menee pellon omistajalle eikä viljelijälle. Jos hehtaarituki nousee satasella, pellon vuokra nousee satasella – tai niin siinä pitäisi käydä.

Esitys tilakohtaisesta katosta merkitsee samalla ylärajaa maatilan koolle. Suomessa viljelijöiden tulo on puolta pienempi kuin maksettu maataloustuki, eli itse viljelyn tuottama tulo on vahvasti negatiivinen. Tässä hieman yllättävässä tilastoluvussa saattaa olla takana verottajan aika pitkämielinen suhtautuminen maatalouden verotettavaan tuloon.

Suomen maatalous on ylivoimaisesti riippuvaisin tuesta koko Euroopassa. Ainoana maana tuki on suurempi kuin maataloustulo, elin viljelyn arvo on vahvasti negatiivinen. Tämä kuva on kaapattu Mikko Kieseläisen puheenvuoro-kirjoituksesta Uudessa Suomessa.

Jos tilalla on ylimääräisiä hehtaareja, jotka jäävät tuen ulkopuolelle, niitä ei kannata viljellä vaan jakaa tila kahdeksi tai useammaksi tilaksi tai vuokrata osa pelloista napurille. Tuo 60 000 euron katto tulee vastaan aika pian. Hehtaarituki on luokkaa 1000 €/ha/vuosi, joten katto tulee vastaan jo 60 hehtaarin kohdalla, pohjoisessa aikaisemmin kuin etelässä. Viljatiloilla tuki on noin 600 €/ha, joten katto tulee vastaan 100 ha:n kohdalla, nuorilla viljelijöillä vähän aikaisemmin. [Lisätty viljatiloja koskeva lisäys] Suomessa on pyritty selvästi tätä suurempiin tiloihin.  Kun maataloustuen osuus tilan tuloksesta on Suomessa selvästi suurempi kuin muualla EU:ssa (siis lähes 200%), tuo katto merkitsee selvästi alempana olevaa kattoa viljelijän vuosituloille. Siellä, missä tuen osuus on vain 25 % tuloista, sallitaan siis 240 000 euron vuositulot, meillä vain 30 000 €, jos tuohon eurostatin tilastoon on uskominen.

Lakitekstiä lukemalla on täysin mahdoton ymmärtää, miten maataloustuki muodostuu. Tässä on taulukko vuoden 2017 maataloustuesta niin kuin siitä viljelijöille tiedotetaan. Tämä on suunnattu Kauhavan viljelijöille.

Teoriassa katto on kuitenkin 100 000 €, mutta koska maataloustulo on meillä niin voimakkaasti riippuvaista tuesta, aika huonosti toimivat markkinat, jos joku viljelee tilaa niin, että tuki on jossain 60 000 €:n ja 100 000€:n välillä eikä vuokraa peltojaan naapurille, jolla on kiintiössä vielä vähän tilaa. Mutta se naapurisopu!

Jos tuki on vain 25 % maataloustulosta, kuten Ranskassa, on tietysti mahdollista jatkaa viljelyä, vaikka tuen raja on tullut vastaan.

Maksimikoon asettaminen tiloille tarkoittaa, ettei ollakaan enää tukemassa omavaraista tuotantoa vaan elämänmuotoa. Maksimikoko myös sellutehtaalle?

On sanottu, että maataloustuki ei ole tukea viljelijälle vaan kuluttajalle. Totuus lienee jossain tuossa välissä. Olisi paljon parempaa tukea vähävaraisten kulutusta tulonsiirroilla kuin ruuan hinnan subventoinnilla.

Suomen viljelyalasta 70 % tukee kotieläintuotantoa ja vain 30 % ihmisten suoraan syömiä kasviksia.  Kun tuetaan viljelyä, tullaan samalla tukeneeksi myös lihan syömistä. Naudanlihana syötyä kaloria tuetaan moninkertaisesti enemmän kuin perunana syötyä.Ilmasto ei kiitä.

Pari viikkoa sitten Länsiväylä lehdessä kerrottiin, että suurikokoisen koiran hiilijalanjälki on suurempi kuin city-maasturin. En ole käynyt laskelmaa läpi. Tätäkin me siis tuemme.

 

 

90 thoughts on “Mietteitä EU:n maataloustuesta

    1. Maatalous on globaalia. Maataloutta tuetaan jotakuinkin kaikkialla. Kenties paikallinen tuki voitaisiin hoitaa siten, että tuonnille asetettaisiin tullit jotka vastaisivat lähtömaan tukien tasoa, mutta en ole vakuuttunut sen onnistumisesta. Ja silloinkin jäisivät jäljelle tuet EU:n jäsenmaissa.
      Jonkinlainen huoltovarmuus tarvitaan edelleen, joten jotain tukia jäisi. Jolloin tullit tuonnille eivät välttämättä olisi mahdollisia WTO, kauppasopimukset).

      Jos keinot hoitaa tuki todellakin rajalla tullaamalla lähtömaan tuet maahantuonnin hintaan ja näin saattaa markkinat tasaveroisiksi, kuitenkin huoltovarmuuden vaatima kotimainen tuotanto säilyttäen, kannatan kyllä. Tietäen, että hinnat nousisivat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ismo:
        Maatalous on globaalia. Maataloutta tuetaan jotakuinkin kaikkialla. Kenties paikallinen tuki voitaisiin hoitaa siten, että tuonnille asetettaisiin tullit jotka vastaisivat lähtömaan tukien tasoa, mutta en ole vakuuttunut sen onnistumisesta.

        Jos muut haluavat maksaa ruoan meidän puolestamme, niin miksi ihmeessä sitä pitäisi tulleilla estää? Varsinkin kun maataloustuki ja tuontitullit vielä tehokkaasti estävät useiden kehitysmaiden maatalouden tehostumista, ja johtaa nälänhätiin ja konflikteihin, jotka heijastuvat meillekin pakolaisina ja kehitysapukustannuksina.

        Minun on vaikea nähdä mitään hyvää nykymuotoisissa maataloustuissa ja tuontitulleissa. Riittävän tiukka laadunvalvonta riittää aivan hyvin yhteiskunnan rooliksi elintarvikemarkkinoilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ismo:
        Jonkinlainen huoltovarmuus tarvitaan edelleen, joten jotain tukia jäisi.

        Minusta jonkun pitäisi ensin osoittaa, että maataloustuet jollain tavalla auttavat huoltovarmuuteen.

        Kuten osmo sanoo, valtaosa viljelystä menee rehuksi. Jos meillä olisi kriisinja elintarvikesäännöstely, niin etenkin naudanlihan tuotantoa vähennettäisiin rajusti ja täten edes puolittunut maataloustuotanto ei välttämättä juurikaan heikentäisi suomen kaloritasetta kriisiajalla.

        Toki naudan sisäfilettä ei syötäisi, mutta ei kai kukaan sitä oikeasti oleta sotaoloissa syötävän?

        Pitää myös muistaa, että Göteborgin satamasta on raideyhteys Tornioon ja se on tiukasti kahden meille hyvinkin ystävällismielisen NATO-maan puristuksissa.

        Minun on vaikea nähdä minkään tahon pystyvän katkaisemaan ruoan tuontia kansainvälisen lipun alla purjehtivia rahtilaivoja upottamalla kymmenin kilometrien päässä NATO maiden rajoista…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Sepi: Minusta jonkun pitäisi ensin osoittaa, että maataloustuet jollain tavalla auttavat huoltovarmuuteen.

        Kuten osmo sanoo, valtaosa viljelystä menee rehuksi. Jos meillä olisi kriisinja elintarvikesäännöstely, niin etenkin naudanlihan tuotantoa vähennettäisiin rajusti ja täten edes puolittunut maataloustuotanto ei välttämättä juurikaan heikentäisi suomen kaloritasetta kriisiajalla.

        Toki naudan sisäfilettä ei syötäisi, mutta ei kai kukaan sitä oikeasti oleta sotaoloissa syötävän?

        Pitää myös muistaa, että Göteborgin satamasta on raideyhteys Tornioon ja se on tiukasti kahden meille hyvinkin ystävällismielisen NATO-maan puristuksissa.

        Minun on vaikea nähdä minkään tahon pystyvän katkaisemaan ruoan tuontia kansainvälisen lipun alla purjehtivia rahtilaivoja upottamalla kymmenin kilometrien päässä NATO maiden rajoista…

        Tuo olettamuksesi tuonnin autuudesta juontaa siihen, että ruoan tuonnin häiriö johtuisi sotatilasta. Suurimmat nälkäkatastrofit ovat kuitenkin johtuneet luonnonoloista. Tilanteista, joissa ruoantuotanto häiriintyy jopa maailmanlaajuisesti. Mitä suurempi on maailman väkiluku, sen alttiimpia tuollaisille kolhuille ollaan.

        Tärkein asia olisi tietenkin riittävät varmuusvarastot. Riittävät tarkoittavat näillä leveysasteilla esimerkiksi Kanadan kaltaista viiden vuoden viljavarastoa. Nykyisin Suomessa pelataan tuon suhteen melkoista seikkailupolitiikkaa. Erityisen pahassa tilanteessa yksikään viljalaiva ei tule Tanskan salmien läpi suomeen. Ne internoidaan vahvemman oikeudella viimeistään siellä. Lievemmässäkin skenaariossa ruokaa saa, mutta sen hinta onkin sitten ihan jotain muuta, kuin tällä hetkellä.

        Ja mitä tulee siihen sotatilanteeseenkin, ilman omaa tuotantoa olisimme tiukasti sen otteessa, joka kauppareittejä hallitsee. Viimeksi täällä kärsittiin nälkää vuonna 1942. Se vahva liittolainen, Saksa, ei suinkaan ollut mikään joviaali ruoanjakelija, vaan esitti tiukkoja vaatimuksia ehdoksi viljakuljetuksille.

        On ihan äärimmäisen romanttinen ajatus, että ruoan maailmanmarkkinat ja kauppasopimukset pätisivät poikkeusoloissa ja käyttäydyttäisiin herrasmiesmäisesti. Reaalimaailmassa niin ei ole käynyt koskaan ja poikkeusoloja tulee aivan varmasti jatkossakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Gonamies: Tärkein asia olisi tietenkin riittävät varmuusvarastot. Riittävät tarkoittavat näillä leveysasteilla esimerkiksi Kanadan kaltaista viiden vuoden viljavarastoa. Nykyisin Suomessa pelataan tuon suhteen melkoista seikkailupolitiikkaa. […]

        Tarvittaisiin myös valmiussuunnitelma kriisiajan tuotantoa varten. Kuten Sepi totesi, vähentämällä lihantuotantoa kriisioloissa ihmisten käyttöön saataisiin tuotettua nykyistä paljon enemmän ravintoa samaa maa-alaa käyttäen. Varastoissa pitäisi olla riittävästi erilaisia kasvilajikkeita siemeneksi, jotta niitä voitaisiin käyttää, jos kasvisairaudet, tuhohyönteiset tms. tuhoavat nykyisin käytössä olevia lajikkeita. Ehkä pitäisi varautua myös sisätiloissa kasvatukseen ja lähituotantoon (kun esim. haitallisen aineen laskeuma pilaa ulkona olevan tuotannon tai liikenne- tai logistiikkainfrastruktuuriin tulle syystä tai toisesta pitkäkestoinen häiriö).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Gonamies: Tuo olettamuksesi tuonnin autuudesta juontaa siihen, että ruoan tuonnin häiriö johtuisi sotatilasta. Suurimmat nälkäkatastrofit ovat kuitenkin johtuneet luonnonoloista. Tilanteista, joissa ruoantuotanto häiriintyy jopa maailmanlaajuisesti.

        Tällaisessa tilanteessahan omakin tuotanto häiriintyisi, joten siitä ei olisi apua.

        Gonamies: Tärkein asia olisi tietenkin riittävät varmuusvarastot.

        Tästä olen samaa mieltä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Ossi Saresoja: Tällaisessa tilanteessahan omakin tuotanto häiriintyisi, joten siitä ei olisi apua.

        Tästä olen samaa mieltä.

        Aivan. Juuri siksi varmuusvarastot ovat huoltovarmuuden a ja o. Tai siis olisivat, mutta ne on ajettu alas. Tällä hetkellä ravinnon osalta varmuusvarastot taitavat olla kolme kuukautta. Se tarkoittaa sitä, että jos nyt tussahtaa, syksyllä nähdään nälkää.

        Virallisen selityksen mukaan yksityisten toimijoiden varastot paikkaavat aukon. Tuon selityksen antaneen kannattaisi tarkistaa tietonsa kaupan logistiikan kehityksestä. Millään yksityisellä toimijalla ei ole vuosikausien raaka-ainevarastoja jemmassa.

        Se sotatila taas on se, missä tarvitaan omaa tuotantoa. Varmuusvarasto ei riitä, sillä viljasiilo on iso maali. Oma tuotanto on vähän kuin armeija. Sitä ei polkaista pystyyn hetkessä, jos se kerran ajetaan alas. Asiaa voi kysyä ruotsalaisilta.

        Mikäli sitten luotetaan siihen, että kyllä joku toimittaa, saadaan taas seuraavankin konfliktin jälkeenkin lukea ajopuuteoriasta. Tuossa tilanteessa voidaan hyvinkin kirjaimellisesti jälleen huomata, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Gonamies:
        Se sotatila taas on se, missä tarvitaan omaa tuotantoa. Varmuusvarasto ei riitä, sillä viljasiilo on iso maali. Oma tuotanto on vähän kuin armeija. Sitä ei polkaista pystyyn hetkessä, jos se kerran ajetaan alas. Asiaa voi kysyä ruotsalaisilta.

        Toi on toisaalta ihan totta, mutta ihan yhtä lailla meillä on ongelma siinä, että meidän nykyinen tuotanto on niin vahvasti kiinni lihan tuotannon tukemisessa. Ei sen kääntäminen tuottamaan ruokaa ihmisille ole yhtään sen nopeampi juttu (varsinkin, kun Suomen ilmasto on mitä on ja faktisesti nyt olisi jo liian myöhäistä tehdä mitään tämän vuoden sadolle). Unohtamatta tietenkään sitä, että ilmeisesti tämän vuoden hyvien säiden vuoksi tämän vuoden sadosta leikkautuu pois joidenkin arvioiden mukaan viidennes, mikä olisi sotatilanteessa pakko kattaa ulkomaisella tuonnilla.

        Unohtamatta sitä, että nykyinen koneistettu maatalous tarvitsee paitsi sähköä myös hyvin paljon polttoainetta koneidensa kuljettamiseen. Sähkön osalta emme ole tällä hetkellä omavaraisia emmekä myöskään polttoaineen osalta ja senkin varmuusvarastoille löytyy käyttöä muualtakin kuin maanviljelijöiden joukosta sotatilanteessa. Kun tätä palapeliä näin mietin, sitä selvempää mielestäni on, että tapahtuu mitä tahansa Suomi on ulkomaisen avun ja tuonnin tarpeessa, jos kansainväliset kovapanosammunnat alkavat. Siksi tuntuu vaarallisen naiivilta tai suoranaiselta valehtelemiselta väittää, että suomalaisen maatalouden merkittävä tukeminen olisi jotenkin keskeisessä roolissa vähentämässä tätä riippuvuutta.

        Kivahan se on, jos rahtilaivassa tarvitaan pari konttia vähemmän perunoita, kun rehun kasvattamisen sijaan pohjoisen pellot (jotka ovat siellä, koska nykyinen tukijärjestelmä kannustaa kasvattamaan mieluummin huonoilla alueilla kuin hyvillä) on muunnettu perunapelloiksi konfliktin aikana, mutta se ei tule estämään meidän joutumista ajopuuksi kuvailemallasi tavalla. Varsinkaan, kun kaikki maatalouden toimet istuttamisesta, pellon kyntämisestä, lannoittamisesta ja keräämisestä lähtien joudutaan tekemään ihmis- / hevosvoimin kaiken liikenevän polttoaineen mennessä armeijalle.

        Itse asiassa nyt kun mietin niin kuinka hyvä valmius tyypillisellä suomalaisella maatilalla oikeasti on toimia ilman dieseliä, jos konflikti nyt syttyisi? Löytyisikö hevosen vedettävät kyntöaurat tai muut tarvikkeet jostain ladon nurkasta vai voisiko jopa olla niin, että mitään ei saataisi konfliktissa tehtyä ja tämä kovasti mainostettu huoltovarmuus paljastuu vain suureksi puhallukseksi?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  1. Jospa joskus ihmiset ymmärtäisivät, että poistamalla maataloustuet myös verotus laskisi ja voisi itse sitten säästyneillä rahoilla ostaa sitä ruokaa mitä haluaa. Nyt Suomessa tämä on mennyt ihan naurettavaksi, kun papparaisten harrastusta tuotaan kymmenillä tuhansilla per ukko, tai enemmälläkin, ja kaupungeissa sitten ajetaan ihmisiä ahdinkoon leikkaamalla jo ruokarahoista. Sitten kepu kehtaa väittää että tässä maassa maaseutua sorretaan! Ihan kuin joku yrittäjä saisi jotain samanlaista elämäntapatukea loputtomiin kaupungissa!

    Maataloustuet ovat myös verrattavissa joukkotuhoaseisiin, koska köyhä Afrikka ei pärjää niitä vastaan ja saa omaa tuotantoa kuntoon. Kepua voikin syyttää kaiken muun lisäksi miljoonista kuolleista afrikkalaisista. Toivottavasti seuraava hallitus kostaa kepun satojen miljoonien eurojen ryöstön Helsingiltä sillä, että kansalliset maataloustuet lopetetaan. Kokoomus on tässäkin ihan naurettava sakki joka kulkee kepun perässä tuhoamassa vaurautta tässä maassa. Koskakohan tässä maassa joku poliitikko ja puolue uskaltaisi nousta tätä naurettavaa tuhotyötä vastaan? Tätä EU:n uutta leikkauslistaa pitäisi juhlia toreilla, eikä itkeä sitä että typerältä tappiolliselta toiminnalta leikataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Muuta osaa maataloustuesta voi vielä jotenkin perustella hultovarmuudella, mutta se, että sokerijuurikkaan viljely on suunnilleen tuetuin viljemuoto Suomessa, jossa sokerin tuotanto on yhtä perusteltua kuin banaanin viljely, tämä on todellista varkautta – varastetaan sekä kuluttajilta että Afrikan mailta. Sokeri säilyy varmuusvarastossa pitkään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sokeri on niin halpaa, ja sitä tarvitsee ostaa niin harvoin, että ostaisin suomalaista juurikassokeria, vaikka sen hinta olisi kolminkertainen. Veikkaan tosin, että vähemmistö ajattelee näin, joten voi olla että sokerin tuotanto ei Suomessa kannattaisi pelkästään meitä varten, jotka ostaisivat harvoin mutta kalliillakin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Tuomas O:
        Sokeri on niin halpaa, ja sitä tarvitsee ostaa niin harvoin, että ostaisin suomalaista juurikassokeria, vaikka sen hinta olisi kolminkertainen. Veikkaan tosin, että vähemmistö ajattelee näin, joten voi olla että sokerin tuotanto ei Suomessa kannattaisi pelkästään meitä varten, jotka ostaisivat harvoin mutta kalliillakin.

        Tällä perusteella sen viljelyä ei tarvisisi siis tukea lainkaan, sillä ihmiset ostaisivat ilman tukeakin vaikka hinta vähän kovempi olisikin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Muuta osaa maataloustuesta voi vielä jotenkin perustella hultovarmuudella, mutta se, että sokerijuurikkaan viljely on suunnilleen tuetuin viljemuoto Suomessa, jossa sokerin tuotanto on yhtä perusteltua kuin banaanin viljely, tämä on todellista varkautta – varastetaan sekä kuluttajilta että Afrikan mailta. Sokeri säilyy varmuusvarastossa pitkään.

        Entä koristekasvien ja minkkien kasvatuksen tukeminen?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Suomessa yhteenlaskettu maataloustulo (sisältää tuen) on noin puolet yhteenlasketusta maataloustuesta. Kun maataloustulo on viljelyn arvonlisäys + maataloustuki, on tun viljelybn tuottaman arvonlisätyksen oltava vahvasti negatiivinen. Tai olis siis kyseisenä vuotena.

        Tuo tilasto ei kuvaa sitä, mitä yllä on kuviteltu sen kuvaavan. Suomen tuorein kansallinen tilasto aiheesta on julkaistu maaliskuussa 2018 ja koskee vuoden 2016 lukuja. Se löytyy tästä: https://tilastokeskus.fi/til/mmtal/2016/mmtal_2016_2018-03-21_kat_001_fi.html

        Tilastokeskuksen mukaan maatalousyritysten myyntitulo oli 2 608 miljoonaa euroa, maatalousyritysten yhteenlaskettu tulos oli 980 miljoonaa euroa ja tuet olivat 1 772 miljoonaa euroa.

        Eurostastin luvut lasketaan tällaisten lukujen pohjalta. Ongelmana suorien tilastollisten päätelmien teon kannalta näiden lukujen pohjalta on se, että maatalousyritysten yhteenlaskettu tulos ei kuvaa kovin hyvin maatalouden arvonlisäystä ja että tukimenot kohdistuvat osin muuhunkin kuin maatalousyrityksiin.

        Asiaa voi havainnollistaa tuoreimmalla listalla suurimmista maataloustukien saajista:
        https://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826185_ta.shtml
        Listan kärjessä ovat valtion omistamat Luonnonvarakeskus ja Suomen metsäkeskus. Kumpikaan ei ole maatalousyrityksiä, eli niiden saamat menot tilastoidaan maataloustuiksi, mutta arvonlisäys ei tilastoidu maatalousyrityksille, koska valtio ei ole maatalousyritys. Listan sijalta 5 löytyy Valio, joka saa kyllä maataloustukia, mutta joka tilastoidaan elintarviketeollisuuden yritykseksi. Eli sen arvonlisä tilastoidaan myöskin joksikin muuksi kuin maatalouden arvonlisäksi. Suurimpien maataloustukien saajien joukosta löytyvät myös muun muassa Hämeen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto, joiden maataloustuotannon arvonlisäys ei tilastoidu maatalousyritysten arvonlisäyksenä, koska maataloustuen hakija ei ole yritys. Edellä mainitut ovat vain esimerkkejä, mutta havainnollistavat suomalaisen tilaston ongelmaa, joka tulee vastaan, jos näitä kahta eri tavalla kerättävää tilastoa suhteutetaan keskenään.

        Metsätalouden arvonlisä tilastoidaan maatalouden arvonlisäykseksi vain silloin, kun metsän myynti verotetaan maatalousyrityksen kautta, eikä esim. henkilökohtaisena pääomatulona – mutta tuet tilastoidaan maataloustuiksi myös muiden metsänomistajien osalta. Esim. metsätalouden osalta tuollainen tilastointitapa johtaa herkästi reilusti negatiivisen näköisiin tilastoihin, joissa arvonlisäys on selvästi alle tukimäärien – koska tuet huomioidaan tilastossa täysimääräisesti, mutta tulot vain pieneltä osin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Suomessa yhteenlaskettu maataloustulo (sisältää tuen) on noin puolet yhteenlasketusta maataloustuesta. Kun maataloustulo on viljelyn arvonlisäys + maataloustuki, on tun viljelybn tuottaman arvonlisätyksen oltava vahvasti negatiivinen. Tai olis siis kyseisenä vuotena.

        Sovellan esimerkin vuoksi vastaavaa tarkastelutapaa asumis- ja toimeentulotukeen. Jonkun kotitalouden yhteensä saama tuki olkoot vaikkapa 700 €/kk. Vuokranantajan tulo on se, mitä hän verottajalle kaikkien vähennysten jälkeen ilmoittaa. Eli esimerkiksi 250 €/kk (sisältää tuen). 700 €/kk on 450 € /kk suurempi kuin vuokranantajan verottajalle raportoima 250 €/kk. Eli asumisen tuottama arvonlisä on tällaisen tarkastelutavan mukaan negatiivinen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Hehtaarituki luokkaa 1000 euroa vuosi? Jos se oikeasti on 500-600 onko se silloin luokkaa 1000, sanopa se. Voisitko sen verran vaivautua paneutumaan asiaan, että hommaisit oikeat faktat käyttöösi. Nämä lonkalta väännetyt tekstit on niin mieltä rasittavia. Vähän kuin fake news osastoa.
    Just muuten luin, että Saksassa maksetaan tukea 44 miljardia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Juupa juu:
      Hehtaarituki luokkaa 1000 euroa vuosi? Jos se oikeasti on 500-600onko se silloin luokkaa 1000, sanopa se. Voisitko sen verran vaivautua paneutumaan asiaan, että hommaisit oikeat faktat käyttöösi. Nämä lonkalta väännetyt tekstit on niin mieltä rasittavia. Vähän kuin fake news osastoa.
      Just muuten luin, että Saksassa maksetaan tukea 44 miljardia…

      Ja mistäköhän luit tuon 44 miljardia?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. “Olisi paljon parempaa tukea vähävaraisten kulutusta tulonsiirroilla kuin ruuan hinnan subventoinnilla.”

    Ja suhteessa muihin hyödykkeisiin ruoan hintaa subventoidaan jo reilusti alennetun alv:n kautta.

    “Muuta osaa maataloustuesta voi vielä jotenkin perustella hultovarmuudella, mutta se, että sokerijuurikkaan viljely on suunnilleen tuetuin viljelymuoto Suomessa”

    No periaatteessa huoltovarmuuden kannalta parhaita tuotteita ovat juuri jossain määrin säilyvät tuotteet, mutta ihan totta, voi ne sokerivarastot ostaa maailmaltakin täyteen. Huoltovarmuudella perustellaan myös erittäin ongelmallisen lihantuotannon tukemista, vaikka huoltovarmuusmielessä paljon parempia proteiinilähteitä ovat pavut ja muut kasvisperäiset proteiinit. Ehkä lihantuotannonkaan kohdalla ei kyse ole huoltovarmuudesta vaan lihansyönnin tukemisesta elämäntapana…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kolmasosa EU:n budjetista kuluu suoraan maataloustukeen. Yli 350 miljardia euroa, seuraavan seitsemän vuoden aikana. Siihen vielä kansalliset tuet päälle. Aivan järjetöntä ja suorastaan sairasta!

    Suomessa on 2,8 miljoonaa hehtaaria peltoa, pääasiassa kouluttamattomien ja taitamattomien käsissä.

    Minä väitän, että ympärivuotisella kasvatuksella, moderneilla kasvatusteknologioilla ja tekoälyn avulla tuo pinta-ala puolittuisi joskin helposti.

    Perinteinen maatalous on äärimmäisen tehotonta vaikka energia saadaankin ilmaisena taivaalta. Tuotanto on altis sääoloille, kasvitaudeille, tuhohyönteisille ja tuotantoalueet eli pellot sijaitsevat ns hevon kuusessa. Lisäksi ruokaa tuotetaan tarkoituksella hävikin ja Talvisota-neuroosin vuoksi.

    Se mikä voitetaan ilmaisella auringon paisteella, hävitään äärimmäisen tehottomassa tuotantoketjussa.

    Tuo sama yli 350 miljardia euroa pitäisi suunnata suoraan yrityksille, jotka kehittävät ruuantuotantoa ympärivuotisiin olosuhteisiin kaupungeissa.

    Väitän, että yksi seitsemän vuoden kausi riittäisi kehittämään teknologiaa riittävästi, jotta perinteinen maatalous tapettaisiin.

    Kasvien jalostuksessa pitäisi erityisesti sallia geenimanipulointi, jotta ruokakasveja saadaan muokattua tehokkaammin sellaisiksi, että ne sopivat ahtaampiin oloihin.

    Esimerkiksi viljakasvit tuhlaavat energiaa kasvaakseen korkeiksi, ennen kuin olennaiset osat eli jyvät alkavat kasvamaan. Jos pellolla viljakasvi on jopa 2 metrinen, niin modernissa tuotantolaitoksessa sen korkeudeksi riittäisi 20 cm. Mieluiten sitä vartta ei tarvita ollenkaan.

    Jopa tutkijatasolla on hämmästyttävää epäymmärrystä, kun mielikuvissa yritetään istuttaa perinteisiä lajeja laboratoriotason tuotantolaitoksiin. Ei. Kasvit tulee muokata siinä missä tuotantomenetelmätkin.

    Kerrosta kerroksen päälle, ilmakasvatusta, vesikasvatusta, vertikaalikasvatusta, automaatiota ja korkeita torneja, joissa kasvualustat vain kiertävät. Istutuksen hetkellä kasvualusta on alhaalla, josta se siirtyy hiljalleen ylemmäksi ja “satokauden” saapuessa kasvualusta onkin jo siirtynyt takaisin alas, jossa sato korjataan.

    Sata metriä kertaa sata metriä on hehtaari. Prismatkin ovat suurempia pinta-alaltaan. Siihen kasvatuskerros metrin välein niin sata metrisessä tornissa on sata hehtaaria.

    Rakennusteknisesti kyse ei ole mistään ultrahypermegahienoista rakenteista. Syynä tähän on se, ettei näissä rakennuksissa ole tarkoitus olla ihmisiä.

    Suomalainen puukerrostaloteknologia yhdistettynä paksuihin eristeisiin kävisi mainiosti ruuantuotantotornien rakentamiseen ja samalla varastoitaisiin hiiltä ilmakehästä.

    Jos 2,8 miljoonaa hehtaaria korvattaisiin satametrisillä kuutioilla, niin niitä tarvittaisiin 28 000 tuhatta. Vertailun vuoksi, Suomessa on noin 60 000 kerrostaloa asuinkäyttöön.

    Mutta kun 2,8 miljoonan hehtaarin avomaaviljelyn korvaamiseen ei tarvita 2,8 miljoonaa sisäviljelyhehtaaria. Ei ole katovuosia, ei ole tuhohyönteisiä, ei kasvitauteja, ja ruokaa kasvatetaan tarpeen mukaan ja tämän tarpeen algoritmit meille ennustavat.

    Puuelementeistä kasattu 100x100x100 metrinen kuutio, eristeineen ja kasvatusteknologioineen ei ole mitenkään merkittävän kallis. Se voi olla niillä sijoillaan vaikka sata vuotta. Ehkä jopa pidempään. Ei se mene miksikään.

    Kun otetaan ihminen pois tuosta kuviosta, niin myös kasvatusteknologia tulee halvemmaksi, kun ei tarvitse rakentaa ihmiselle turvallisia alueita.

    Ainoa paikka, jossa ihmisiä toistaiseksi tarvitaan on tuon kuution alaosassa, jossa sato kylvetään ja korjataan.

    Jos olette joskus nähneet automatisoidun logistiikkakeskuksen, niin ymmärrätte mitä tarkoitan. Automaattitrukit kuskaavat paketteja autonomisesti algoritmien ohjaamina. Aivan samoin automaatio ja algoritmit ohjaisivat kasvatusalustoja oikeille paikoilleen. Rakennusautomaatio pitää olosuhteet optimaalisina.

    Tämä on maatalouden vihoviimeinen vuosisata. Hyvä niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Lisään vielä, että kun ruuantuotanto siirtyy pelloilta näihin kasvatuskuutioihin, niin pellot vapautuvat energiantuotantoon. Tulevaisuudessa peltojen tilalla on pelkkää aurinkopaneelia ja tuulimyllyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Uusi Seelanti lopetti tuen 80-luvulla ja juuri muuta kuin heidän lammastaan ei täälläkään syödä. Markkinatalous siis toimii. Lopettakaa silti Kepun syyllistäminen, asumistuki Kehä I sisällä on kepulaisten mielestä vihreiden ja demareiden versio perusteettomasta tuesta ja kenenkään on turha väittää etteikö se vääristäisi markkinaa.

    Terveisin Netto-netto-vero maksaja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Teknisesti asia on noin, mutta käytännössä ihan eri tavalla. Tutustuin joskus Uuden-Seelannin tukijärjestelmiin. Siellä maataloustuotteiden vientiä tuetaan huomattavasti. Mutta ei maataloustuki -nimellä, vaan muiden ministeriöiden kautta. Vientiä tuetaan monin tavoin. Siltä osin kuin esim. elintarvikkeita viedään ulkomaille, koko tuotantoketju saa mm. arvonlisäveromenonsa yksinkertaisella tavalla takaisin. Eikä siinä vielä kaikki. Maatalouden yksi päämenoista on energia. Uusi-Seelanti on ainoita maita, joissa maatalous on vapautettu kokonaan energiaveroista. Kuten OECD on Uuden-Seelannin osalta todennut: ” Taxes paid on the fuels used for agriculture and fishing are fully refunded.”
      https://www.oecd.org/tax/tax-policy/taxing-energy-use-2018-new%20zealand.pdf

      Mutta teknisesti maassa ei tosiaan maataloustukia juurikaan esiinny. Käytännössä puolestaan Uuden-Seelannin maatalous saa huomattavaa hintaetua muiden maiden maataloustuotantoon nähden verojen perimättömyydestä ja yleisistä vientituista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:

        Euroopassa kaikki vienti saa arvonlisäveron takaisin kokom ketjunosalta. Ei vain maatalous.

        Noin on vain silloin, jos koko ketju on arvonlisäverovelvollista. Esim. Suomessa ALV-raja on 10 000 €/vuosi. Uudessa-Seelannissa se on 0 euroa. Jos arvonlisäketjussa on ALV-velvollisuuden omaamattomia osioita, ne joutuvat maksamaan menoistaan ALVit, joita ne eivät saa takaisin. Jos esim. maatalouden harjoittaja on eriyttänyt riskienhallintasyistä tai muista syistä toimintojaan usean yrityksen alle, osassa voi ALV-raja täyttyä ja osassa ei.

        Yleisesti ottaen verosuunnittelusyistä toimintoja kannattaa hajauttaa Suomessa usein niin, että läpi virtaavat menot ovat ALV-velvollisia ja vaikkapa oman työn myynti on ainakin jossain firmoista ALV-velvollisuuden ulkopuolella alle 10 000 euroon asti vuodessa. Uudessa-Seelannissa vastaava verosyistä tehtävä järjestely ei kannata, koska arvonlisäverotus toimii siellä eri tavoin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Uudessa-Seelannissakin arvonlisäverojärjestelmä sinänsä on sama lähes kaikessa toiminnassa. Tai nimenomaan siellä se on sama lähes kaikessa toiminnassa. Suomessa alv-järjestelmään on luotu monenlaisia aukkoja, jotka monimutkaistavat verojen palautuskysymystä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. komm: Suomessa alv-järjestelmään on luotu monenlaisia aukkoja, jotka monimutkaistavat verojen palautuskysymystä.

        Kai nyt Suomessakin palautetaan vientiin menevien tuotteiden tai palveluiden ALV:t? Sillälaillahan se ALV suunnilleen kaikkialla toimii.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara: Euroopassa kaikki vienti saa arvonlisäveron takaisin kokom ketjunosalta. Ei vain maatalous.

        Arvonlisävero, tai siis sen takaisinsaanti, viennissä tuntuu olevan mm. Trumpin taloudellisille neuvonantajille täysin mahdotonta ymmärtää.

        Tottakai alv pitää saada takaisin viennissä, muutenhan se kertautuisi, mikäli tuote kulkisi eri maiden kautta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. komm: Siltä osin kuin esim. elintarvikkeita viedään ulkomaille, koko tuotantoketju saa mm. arvonlisäveromenonsa yksinkertaisella tavalla takaisin.

        Ei tämä ole mitään tukea. Kuten Osmokin sanoo, sama pätee kaikkeen vientiin (melkein) kaikkialla, missä on käytössä ALV tai vastaava vero.

        Lisäksi myös siinä maassa, jonne tuotteet viedään, ei tuotteita ostava firma voi vähentää ALV:a, joka on palautettu, joten koko ALV tulee edelleen maksetuksi (mutta kokonaisuudessaan maahan, jossa tuotteet lopulta kulutetaan).

        Vapautus energiaverosta taas lienee todellinen tuki maataloudelle. Luulisin silti, että senkin huomioiden tukien taso on huomattavasti EU:n tason alapuolella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ismo on oikeilla linjoilla: “Jos keinot hoitaa tuki todellakin rajalla tullaamalla lähtömaan tuet maahantuonnin hintaan ja näin saattaa markkinat tasaveroisiksi, kuitenkin huoltovarmuuden vaatima kotimainen tuotanto säilyttäen, kannatan kyllä.” Mutta Ismokin vaikuttaa uskovan “tasaveroisten markkinoiden” autuuteen.

    Kaikki eivät tunnu ymmärtävän protektionismin hyötyjä. Huoltovarmuuden ylläpitämisen lisäksi protektionismi on tarpeellinen puskuri elinkeinoelämän murroksissa. Elinkeinosta ei kannata luopua vain sen vuoksi, että tuotteen saa ulkomailta edullisemmin. Luopuminen kannattaa vasta, kun elinkeinon harjoittajille on tarjota tilalle vähintään yhtä tuottavaa työtä. Markkinatalouden mekanismit eivät sellaisenaan näytä onnistuvan tällaisessa kokonaisoptimoinnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Aika ajatella:
      Ismo on oikeilla linjoilla: “Jos keinot hoitaa tuki todellakin rajalla tullaamalla lähtömaan tuet maahantuonnin hintaan ja näin saattaa markkinat tasaveroisiksi, kuitenkin huoltovarmuuden vaatima kotimainen tuotanto säilyttäen, kannatan kyllä.” Mutta Ismokin vaikuttaa uskovan “tasaveroisten markkinoiden” autuuteen.

      Kaikki eivät tunnu ymmärtävän protektionismin hyötyjä. Huoltovarmuuden ylläpitämisen lisäksi protektionismi on tarpeellinen puskuri elinkeinoelämän murroksissa. Elinkeinosta ei kannata luopua vain sen vuoksi, että tuotteen saa ulkomailta edullisemmin. Luopuminen kannattaa vasta, kun elinkeinon harjoittajille on tarjota tilalle vähintään yhtä tuottavaa työtä. Markkinatalouden mekanismit eivät sellaisenaan näytä onnistuvan tällaisessa kokonaisoptimoinnissa.

      Jos elinkeino tuottaa nettotappiota, kuten maatalous suomessa korkeiden tukien takia tuottaa, niin lopetus lisäisi välittömästi maamme bruttokansantuotetta.

      Nyt maataloustuet toimivat karkeasti ottaen niin, että lähetämme setelipaaleja maatiloille jotka polttavat setelit ja lannoittavat setelituhkalla peltoja. Pelloilta saaravan tuotannon arvo on karkeasti puolet lannoitteeksi käytetyn setelipaalin arvosta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jos tukiaset loppuisivat, joko ruoan hinta nousisi kymmeniä jollei satoja prosentteja tai maanviljelys Suomessa loppuisi suunnnilleen kokonaan. Ainakin niin pitkään kun merkittävä osa myytävistä elintarvikkeista on kotimaista tuotantoa, luulisi kuluttajalle olevan jollei yksi lysti ei paljon muutakaan maksetaanko ruoka veroissa vai kaupan kassalla. Itse asiassa luulisi, että Vihreiden ja Vasemmiston luulisi pitävän maataloustukiaisista, ne kuitenkin ovat osin tulonsiirto matalatuloisille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Markus Varsta:
        Jos tukiaset loppuisivat, joko ruoan hinta nousisi kymmeniä jollei satoja prosentteja tai maanviljelys Suomessa loppuisi suunnnilleen kokonaan. Ainakin niin pitkään kun merkittävä osa myytävistä elintarvikkeista on kotimaista tuotantoa, luulisi kuluttajalle olevan jollei yksi lysti ei paljon muutakaan maksetaanko ruoka veroissa vai kaupan kassalla. Itse asiassa luulisi, että Vihreiden ja Vasemmiston luulisi pitävän maataloustukiaisista, ne kuitenkin ovat osin tulonsiirto matalatuloisille.

        Kuinka väärässä ihminen voi olla?

        Ensinnäkin, mikäli kuluttajalle on yksi lysti maksetaanko (kotimaisen) ruoan hinta epäsuorasti veroilla ja maataloustuilla vai suoraan markkinahintana, niin silloinhan maataloustuet kannattaa ehdottomasti täysin turhana ja kalliina byrokratiakerroksena poistaa tuhoamasta hyvinvointia. Jos taas ei ole, niin silloin tilanne on vielä pahempi: sen lisäksi että hyvinvointia tuhoutuu turhaan byrokratiaan, hyvinvointia tuhoutuu myös maataloustukien aiheuttamiin markkinahäiriöihin. Esimerkkina hyvinvointia tuhoavasta markkinahäiriöstä on täysin absurdi tuotannon alueellinen siirtyminen mahdollisimman huonojen luonnonolojen pohjoisille vyöhykkeille korkeampien tukiluokkien vuoksi.

        Toisekseen, maataloutta tuetaan merkittävästi myös suojatulleilla, joiden ainoa tehtävä on nostaa elintarvikkeiden markkinahintaa EU-alueella estämällä tuontituotteiden mahdollisuudet kilpailla hinnalla. Tätä ei voi paatuneinkaan maalaisliittolainen kiistää. Tässä valossa on suorastaan törkeää väittää, että maatalouden tukeminen yhtään millään tavalla olisi “tulonsiirto” pienituloisille matalamman elintarvikkeiden hinnan muodossa. Väitteenä se vastaa sitä, että mafioso isän tapettuaan sanoo lapselle olevansa hänen puolellaan: jäihän äiti vielä henkiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Sepi: Jos elinkeino tuottaa nettotappiota, kuten maatalous suomessa korkeiden tukien takia tuottaa, niin lopetus lisäisi välittömästi maamme bruttokansantuotetta.

        Jos ymmärrän oikein, mitä tarkoitat nettotappiolla, niin väitteesi vaikuttaa virheelliseltä. Väite ei nimittäin näytä huomioivan sitä, että Suomessa työttömälle maksetaan suurehko korvaus, vaikka työtön ei tuottaisi mitään.

        Jos maajussi saa tukea 2000 euroa ja hän tuottaa 1500 euron arvosta, niin “nettotappio” on 500 euroa. Jos elinkeino lopetetaan ja maajussi saa työttömyyskorvausta 800 euroa, niin nettotappio on 800 euroa. Näin laskien ei mitenkään voi olla niin, että jo pienikin “nettotappio” olisi kansantalouden kannalta järkevä peruste elinkeinon lopettamiseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Aika ajatella: Jos ymmärrän oikein, mitä tarkoitat nettotappiolla, niin väitteesi vaikuttaa virheelliseltä. Väite ei nimittäin näytä huomioivan sitä, että Suomessa työttömälle maksetaan suurehko korvaus, vaikka työtön ei tuottaisi mitään.

        Jos maajussi saa tukea 2000 euroa ja hän tuottaa 1500 euron arvosta, niin “nettotappio” on 500 euroa. Jos elinkeino lopetetaan ja maajussi saa työttömyyskorvausta 800 euroa, niin nettotappio on 800 euroa. Näin laskien ei mitenkään voi olla niin, että jo pienikin “nettotappio” olisi kansantalouden kannalta järkevä peruste elinkeinon lopettamiseen.

        Maanviljelijät ainakin itse väittävät olevansa erittäin ahkeraa ja nöyrästi ja pyyteettömästi pienellä palkalla uurastavaa porukkaa. Mikäli tämä väite pitää paikkansa (eikä minulla sinänsä ole mitään syytä olettaa, että se ei pitäisi; maanviljely Suomessa on pitkälti elämäntapavalinta, ei liiketoimintaa periteisessä mielessä), ajatus maanviljelijöiden 100% työttömyysasteesta tukien poistamisen jälkeen kuulostaa järjenvastaiselta.

        Työpaikkojen määrä ei ole vakio.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Varmasti osalla maanviljelijöistä olisi vaikeuksia löytää uutta elantoa. Ainakin niillä, jotka ovat vanhoja eivätkä ole viritelleet tilan ulkopuolisia bisneksiä (aurausta ja sen semmoista).

        Ja olisihan se kohtuutonta ajaa nopeassa aikataulussa systeemi kaikilta osin alas. Tarvitaan siis räätälöityä tukea ja useamman vuoden siirtymäaika.

        Mutta osa viljelijöistä voitaisiin hyvinkin saattohoitaa eläkkeelle.

        Aivan ilmeistä on, että erityisesti aloittelevan viljelijän tuet, siis tuet joilla kannustetaan uusia ihmisiä siirtymään tuottamattomalle alalle, tulisi lakkauttaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. arkkitehti: ajatus maanviljelijöiden 100% työttömyysasteesta tukien poistamisen jälkeen kuulostaa järjenvastaiselta.

        Työpaikkojen määrä ei ole vakio.

        Jos tehdään jokin oletus siitä, mihin elinkeinon jättävät työllistyvät, tulee kertoa, mikä tuo oletus on. Haastamani väitteen esittäjä ei sitä kertonut, mistä syystä väitettä voidaan pitää virheellisenä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Aika ajatella: Jos ymmärrän oikein, mitä tarkoitat nettotappiolla, niin väitteesi vaikuttaa virheelliseltä.
        […]
        Jos maajussi saa tukea 2000 euroa ja hän tuottaa 1500 euron arvosta, niin “nettotappio” on 500 euroa.

        Olet ymmärtänyt väärin. Jos katsotaan koko kansantaloutta, tuki (tai työttömyyskorvaus) ei ole kulu koko kansantaloudelle, koska se vain siirtää varallisuutta ihmisten välillä. (Jos taas katsot vain julkista taloutta, ei koko arvonlisää voi laskea plussapuolelle.)

        Se mistä tässä tilanteessa on kyse, on se, että maajussi saa tukea 2000 € ja tuottaa (nettona) -1000 €, jolloin hänen tulonsa on 1000 € ja hyöty koko kansantaloudelle -1000 €. Jos hän olisi työttömänä, hän saisi tukea 800 € ja tuottaisi 0 €, ja hyöty koko kansantaloudelle olisi 0 €, mikä olisi enemmän kuin -1000 €.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Ossi Saresoja: Olet ymmärtänyt väärin. Jos katsotaan koko kansantaloutta, tuki (tai työttömyyskorvaus) ei ole kulu koko kansantaloudelle, koska se vain siirtää varallisuutta ihmisten välillä. (Jos taas katsot vain julkista taloutta, ei koko arvonlisää voi laskea plussapuolelle.)

        Se mistä tässä tilanteessa on kyse, on se, että maajussi saa tukea 2000 € ja tuottaa (nettona) -1000 €, jolloin hänen tulonsa on 1000 € ja hyöty koko kansantaloudelle -1000 €. Jos hän olisi työttömänä, hän saisi tukea 800 € ja tuottaisi 0 €, ja hyöty koko kansantaloudelle olisi 0 €, mikä olisi enemmän kuin -1000 €.

        Eiköhän se maataloustuki ole samanlainen kulu kansantaloudelle kuin työttömyystukikin. Samalla lailla ne jäävät molemmat kiertämään kansantaloudessa.
        Maatalouden nettotappio on vain laskennallinen. Se johtuu siitä, että tuottajahinnat ovat niin kovin alhaiset Suomessa. Kansantalouden kokonaishyöty maataloudesta pitäsi laskea niillä hinnoilla, joilla vastaavat tuotteet pitäisi tuoda ulkomailta. Ne olisivat huomattavasti korkeammat kuin mitä maatalouden arvonlisäystä laskettaessa käytetään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. TimoT: Eiköhän se maataloustuki ole samanlainen kulu kansantaloudelle kuin työttömyystukikin. Samalla lailla ne jäävät molemmat kiertämään kansantaloudessa.

        Tuki jää kiertämään kansantaloudessa, muttei Suomen kansantaloudessa. Esim. myytävistä maatalouskoneista yli puolet ovat ulkomaisia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Ville: Tuki jää kiertämään kansantaloudessa, muttei Suomen kansantaloudessa. Esim. myytävistä maatalouskoneista yli puolet ovat ulkomaisia.

        Tuossa tullaankin mielenkiintoiseen kansantaloudelliseen kohtaan, nimittäin kauppataseeseen. Suurin yksittäinen komponentti, joka saa rahan virtaamaan Suomesta ulos, lienee nykyisin energia.

        Usein jätetään huomioimatta se, että ostettaessa kaikki elintarvikkeet ulkoa, pitäisi vastaavasti kyetä myymään ulkomaille jotain samalla summalla. Tämä on täsmälleen sama juttu kuin yksityisen ihmisenkin kohdalla. Voit ostaa palveluja vain sillä arvolla, kuin pystyt omiasi myymään.

        Käytännössä siis maatalouden lakkauttamisen seurauksena pitäisi saada syntymään miljardien arvosta uutta vientiä vuositasolla. Se tarkoittaa sitä, että ainoa ongelma ei suinkaan olisi mahdollinen maajussien jääminen työttömyystukien varaan. Koko prosessin pitäisi myös kyetä tuottamaan miljardien arvoinen boosti Suomen viennille. Suhtaudun tähän hieman epäillen.

        Ketjussa on myös muita muuttujia. Olkoonkin, että osa maatalouskoneista tuodaan ulkomailta, mutta tuotteen tuontihinta on ketjussa vain pieni osa. Tuohon kauppaan liittyvä taloudellinen toiminta elättää suoraan ja välillisesti valtavaa määrää suomalaisia.

        Ja sitten on oma koneiden tuotanto. Niitä tuotetaan nimittäin myös Suomessa vientiin aika paljon. Miksi muuten esimerkiksi Valtra pitäisi toimintaansa maassa, joka ei sen tuotteita juurikaan käyttäisi? Tällä hetkellä pointti on se, että niitä myydään paljon myös Suomeen, joten logistisesti homma on selvä. Toinen tehdas on Brasiliassa, jossa markkinat ovat myös isot.

        Kaikkiaan maatalouden ympärillä on jumalattoman iso bisnes. Ei se viljely, vaan kaikki siinä ympärillä pyörivä. Jokainen haluaa siitä kakusta osansa ja juuri siksi maataloustuki imaisee kolmanneksen EU:n budjetista. Ei niitä tukia makseta hyvää hyvyyttään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. Gonamies: Tuossa tullaankin mielenkiintoiseen kansantaloudelliseen kohtaan, nimittäin kauppataseeseen. Suurin yksittäinen komponentti, joka saa rahan virtaamaan Suomesta ulos, lienee nykyisin energia.

        Usein jätetään huomioimatta se, että ostettaessa kaikki elintarvikkeet ulkoa, pitäisi vastaavasti kyetä myymään ulkomaille jotain samalla summalla. Tämä on täsmälleen sama juttu kuin yksityisen ihmisenkin kohdalla. Voit ostaa palveluja vain sillä arvolla, kuin pystyt omiasi myymään.

        Käytännössä siis maatalouden lakkauttamisen seurauksena pitäisi saada syntymään miljardien arvosta uutta vientiä vuositasolla. Se tarkoittaa sitä, että ainoa ongelma ei suinkaan olisi mahdollinen maajussien jääminen työttömyystukien varaan. Koko prosessin pitäisi myös kyetä tuottamaan miljardien arvoinen boosti Suomen viennille. Suhtaudun tähän hieman epäillen.

        Ketjussa on myös muita muuttujia. Olkoonkin, että osa maatalouskoneista tuodaan ulkomailta, mutta tuotteen tuontihinta on ketjussa vain pieni osa. Tuohon kauppaan liittyvä taloudellinen toiminta elättää suoraan ja välillisesti valtavaa määrää suomalaisia.

        Ja sitten on oma koneiden tuotanto. Niitä tuotetaan nimittäin myös Suomessa vientiin aika paljon. Miksi muuten esimerkiksi Valtra pitäisi toimintaansa maassa, joka ei sen tuotteita juurikaan käyttäisi? Tällä hetkellä pointti on se, että niitä myydään paljon myös Suomeen, joten logistisesti homma on selvä. Toinen tehdas on Brasiliassa, jossa markkinat ovat myös isot.

        Kaikkiaan maatalouden ympärillä on jumalattoman iso bisnes. Ei se viljely, vaan kaikki siinä ympärillä pyörivä. Jokainen haluaa siitä kakusta osansa ja juuri siksi maataloustuki imaisee kolmanneksen EU:n budjetista. Ei niitä tukia makseta hyvää hyvyyttään.

        Eli meidän kannattaa maksaa 4 miljardia euroa maataloustukia vuosittain (n. 40% tulee EU:lta, loppu Suomen budjetista eli muilta veronmaksajilta), jotta Valtran (työllistää globaalisti 2100 ihmistä, en löytänyt pikaisella etsimisellä kuinka moni heistä on Suomessa) traktoritehdas pysyy Suomessa? Jos emme tätä maksa, meidän on löydettävä jostain “miljardeilla” uutta vientiä, koska sillä hetkellä, kun me lopetamme kansallisten tukien maksamisen niin kaikki suomalaiset tilat laittavat lapun luukulle ja lopettavat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Jukkis: Eli meidän kannattaa maksaa 4 miljardia euroa maataloustukia vuosittain (n. 40% tulee EU:lta, loppu Suomen budjetista eli muilta veronmaksajilta), jotta Valtran (työllistää globaalisti 2100 ihmistä, en löytänyt pikaisella etsimisellä kuinka moni heistä on Suomessa) traktoritehdas pysyy Suomessa? Jos emme tätä maksa, meidän on löydettävä jostain “miljardeilla” uutta vientiä, koska sillä hetkellä, kun me lopetamme kansallisten tukien maksamisen niin kaikki suomalaiset tilat laittavat lapun luukulle ja lopettavat.

        Ei, mistä ihmeestä tuon sait päähäsi? Meidän ei kannata maksaa tuota Valtran työpaikkojen tähden. Koko maataloussektorin työpaikkojen tähden kannattaa. Ihan samalla tavoin, kuin esimerkiksi E-Korean kannattaa maksaa yli 40 prosenttia telakkatukia. Ei siksi, että muutama tuhat telakkahitsaria työllistyisi, vaan siksi, että koko klusteri tuottaa kansantaloudelle.

        Kas kun kansantalous ei ole yritys. Yritys voi periaatteessa saneerata heikosti tuottavat työntekijät pelolle, sillä yritys ei joudu sen jälkeen kehittämään saneeratuille mielekästä tekemistä. Yritys ei joudu maksamaan sosiaalitukia saneeratuille, ei uudelleenkouluttamaan, eikä murehtimaan, löytyykö saneeratuille senkään vertaa tuottavaa työtä myöhemmin.

        Kotimaisen elintarvikeketjun työvoima liikkuu sadoissa tuhansissa suoraan. Välillinen työllistävyys on tietenkin vielä isompi, kun tuosta ketjusta palkkansa saavat työllistävät muita.

        Mikäli maatalous jostain syystä lyötäisiin lihoiksi, haluaisin todella nähdä sen suunnitelman, jolla lovi työllisyyteen paikattaisiin. Tuossa Ylen artikkelissa työllisyysvaikutus arvioidaan 300000 ihmiseksi: https://yle.fi/uutiset/3-10025698

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. Gonamies: Ei, mistä ihmeestä tuon sait päähäsi? Meidän ei kannata maksaa tuota Valtran työpaikkojen tähden. Koko maataloussektorin työpaikkojen tähden kannattaa. Ihan samalla tavoin, kuin esimerkiksi E-Korean kannattaa maksaa yli 40 prosenttia telakkatukia. Ei siksi, että muutama tuhat telakkahitsaria työllistyisi, vaan siksi, että koko klusteri tuottaa kansantaloudelle.

        Kas kun kansantalous ei ole yritys. Yritys voi periaatteessa saneerata heikosti tuottavat työntekijät pelolle, sillä yritys ei joudu sen jälkeen kehittämään saneeratuille mielekästä tekemistä. Yritys ei joudu maksamaan sosiaalitukia saneeratuille, ei uudelleenkouluttamaan, eikä murehtimaan, löytyykö saneeratuille senkään vertaa tuottavaa työtä myöhemmin.

        Kotimaisen elintarvikeketjun työvoima liikkuu sadoissa tuhansissa suoraan. Välillinen työllistävyys on tietenkin vielä isompi, kun tuosta ketjusta palkkansa saavat työllistävät muita.

        Mikäli maatalous jostain syystä lyötäisiin lihoiksi, haluaisin todella nähdä sen suunnitelman, jolla lovi työllisyyteen paikattaisiin. Tuossa Ylen artikkelissa työllisyysvaikutus arvioidaan 300000 ihmiseksi: https://yle.fi/uutiset/3-10025698

        Itse nostit tässä kommentissasi esille sen idean, että Valtran traktoritehdas on Suomessa vaan, koska meillä on maataloutta. Siksi halusin nostaa sen esille, koska se ei mielestäni ole lähelläkään järkevää perustetta käyttää kansakunnan varoja maanviljelyn tukemiseen näillä leveysasteilla (muistaakseni ei tarvitse mennä Tallinnaa kauemmaksi niin kasvukausi on jo 10 päivää pidempi). Ainoa minun mielestäni järkevä peruste on nimenomaan varautuminen isompaan konfliktiin, mutta toista kommenttia tähän blogiin kirjoittaessani heräsin miettimään, että onko sekään millään tasolla todellisuutta tällä hetkellä nykyisillä tuilla ja maatalouden painotuksilla.

        Tietämättä yhtään sen tarkemmin miten Yle on tämän 300 000 laskenut, on minusta turha spekuloida sillä luvulla. Itselleni se kuulostaa kovin isolta, koska se tarkoittaisi, että melkein joka kahdeksas suomalainen työssäkäyvä olisi töissä vain ja ainoastaan, koska meillä edelleen maata viljellään. Ihan vertailun vuoksi se olisi noin puolet siitä paljon meillä julkinen sektori työllistää, ja meidän julkista sektoria monet pitävät aika suurena. Jos meillä oikeasti on tämä tilanne, meidän kannattaa tehdä parhaamme pienentääksemme siitä työllistyvien määrää, koska kansantalouden näkökulmasta maan viljeleminen on hyvin matalan jalostusasteen toimintaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. Gonamies: Meidän ei kannata maksaa tuota Valtran työpaikkojen tähden. Koko maataloussektorin työpaikkojen tähden kannattaa.

        Ei mielestäni kannata. Työpaikat eivät ole koko kansantaloudelle hyöty vaan kulu. Mahdollinen kansantaloudelle on tuotettu arvonlisä (eivätkä käytetyt työtunnit) tai ehkä vielä paremmin ylijäämä. Jos tuotanto ei ilman tukiaisia pärjää, ei sen tukeminen ole kansantaloudelle hyödyllistä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      15. Ossi Saresoja: Jos tuotanto ei ilman tukiaisia pärjää, ei sen tukeminen ole kansantaloudelle hyödyllistä.

        Onkohan tässä ajatelmassa virhe? Voihan nimittäin olla niin, että maajussi tuottaa todellista arvonlisää työllään mutta saa työstään niin pienen korvauksen (esim. myyntivoiton), että hän ei sillä pärjää. Silloin maajussia kannattaa tukea, jotta hän mieluummin tekee työtään, kuin on tekemättä mitään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      16. Aika ajatella: Onkohan tässä ajatelmassa virhe? Voihan nimittäin olla niin, että maajussi tuottaa todellista arvonlisää työllään mutta saa työstään niin pienen korvauksen (esim. myyntivoiton), että hän ei sillä pärjää. Silloin maajussia kannattaa tukea, jotta hän mieluummin tekee työtään, kuin on tekemättä mitään.

        No mihin maajussin “yritystä” sitten tarvitaan? Se on kummallista, että tappiot sosialisoidaan, mutta jos maajussi sattuukin tekemään voittoa, niin hän saa pitää voiton.

        Logiikallasi kaikki maajussien voitot pitäisi takavarikoida valtioille.

        Tukipolitiikka on niin loppuun kaluttu luu kuin voi vain olla.

        Markkinataloutta maatalouteen ja nopeasti. Luovaa tuhoa! Pienten toimijoiden aika on ohitse ja maatalouden pitää omaksua oikeiden yrityksien toimintaperiaatteet.

        On käsittämätöntä, että lukumäärällisesti valtaosa Suomessa sijaitsevasta ruuantuotannosta on edelleenkin koulujakäymättömien peräkammarin poikien käsissä. Jos joku asia ei onnistu, niin tartutaan viinapulloon ja haulikkoon. Karjan annetaan kuolla nälkään ja peltojen mennä pilalle. Muutama hassu sivu formaalia tekstiä aiheuttaa maailmanlopun.

        Oikeissa yrityksissä taloushallinto ja hallinto ylipäätänsä on osoitettu sen hallitseville asiantuntijoille. Ei bolshevikki-talonpojille.

        StartUp genren kannattaisi ymmärtää maatalouden mahdollisuudet: kypsiä ja täysin päin persettä hoidettuja tiloja on maa täynnä. Ostakaa pilkkahintaan pois, omaksukaa moderni teknologia, hankkikaa työvoima ulkomailta, kouluttakaa työvoima ja jatkojalostakaa ruuasta muutakin kuin HK:n sinistä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      17. <blockquote cite=

        Ei bolshevikki-talonpojille.

        Nyt kun on saatu näin kova maatalousasiantuntija kuin Future Matters linjoille, niin kerro ihmeessä lisää Suomen bolshevikki-talonpojista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      18. Aika ajatella: Voihan nimittäin olla niin, että maajussi tuottaa todellista arvonlisää työllään mutta saa työstään niin pienen korvauksen (esim. myyntivoiton), että hän ei sillä pärjää.

        Nimimerkki Gonamies puhui nimenomaan työpaikoista. Kansantalouden kannalta nimenomaan arvonlisä on merkityksellinen eikä sillä välttämättä ole mitään tekemistä työpaikkojen määrän kanssa (ja tosiaan itse työhän on kulu eikä hyöty).

        Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei myöskään arvonlisä ole tarpeeksi suuri (ja nykyisellään tuet miinustettuna itseasiassa negatiivinen). Jos tuotteet olisivat hyödyllisiä, oltaisiin niistä valmiita myös maksamaan. Poikkeuksena on, jos hyötyä tulee jollekin kolmannelle osapuolelle, eli on positiivisia ulkoisvaikutuksia. Maatalouden tapauksessa tällaista voinee olla lähinnä huoltovarmuus. Tälläkään ei kuitenkaan ole mitään tekemistä työpaikkojen kanssa ja monet tuet (vaikka chilin kasvatukselle) ovat sellaisia, ettei niitä voi missään mielessä perustella huoltovarmuudella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      19. Ossi Saresoja:
        Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei myöskään arvonlisä ole tarpeeksi suuri (ja nykyisellään tuet miinustettuna itseasiassa negatiivinen). Jos tuotteet olisivat hyödyllisiä, oltaisiin niistä valmiita myös maksamaan. Poikkeuksena on, jos hyötyä tulee jollekin kolmannelle osapuolelle, eli on positiivisia ulkoisvaikutuksia.

        Tuotteen markkinahinta ei taida riittää kuvaamaan tuotteen/tuotannon hyötyä kansantaloudelle. Markkinahinta näyttää nimittäin jättävän huomiotta sen, että maajussille joka tapauksessa taataan toimeentulo kansantaloutta rasittavien tulonsiirtojen, kuten työttömyysturvan, kautta. Työtön maajussi ei tuota arvonlisää eikä siten kasvata kokonaiskakkua, mutta toki syö kakusta vähintään minimiosan kaikissa tapauksissa. Tukemalla kokonaiskakku kasvaa. Kiistätkö tämän teesin?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      20. Gonamies: Tuossa tullaankin mielenkiintoiseen kansantaloudelliseen kohtaan, nimittäin kauppataseeseen. Suurin yksittäinen komponentti, joka saa rahan virtaamaan Suomesta ulos, lienee nykyisin energia.

        Usein jätetään huomioimatta se, että ostettaessa kaikki elintarvikkeet ulkoa, pitäisi vastaavasti kyetä myymään ulkomaille jotain samalla summalla. Tämä on täsmälleen sama juttu kuin yksityisen ihmisenkin kohdalla. Voit ostaa palveluja vain sillä arvolla, kuin pystyt omiasi myymään.

        Käytännössä siis maatalouden lakkauttamisen seurauksena pitäisi saada syntymään miljardien arvosta uutta vientiä vuositasolla. Se tarkoittaa sitä, että ainoa ongelma ei suinkaan olisi mahdollinen maajussien jääminen työttömyystukien varaan. Koko prosessin pitäisi myös kyetä tuottamaan miljardien arvoinen boosti Suomen viennille. Suhtaudun tähän hieman epäillen.

        Ketjussa on myös muita muuttujia. Olkoonkin, että osa maatalouskoneista tuodaan ulkomailta, mutta tuotteen tuontihinta on ketjussa vain pieni osa. Tuohon kauppaan liittyvä taloudellinen toiminta elättää suoraan ja välillisesti valtavaa määrää suomalaisia.

        Ja sitten on oma koneiden tuotanto. Niitä tuotetaan nimittäin myös Suomessa vientiin aika paljon. Miksi muuten esimerkiksi Valtra pitäisi toimintaansa maassa, joka ei sen tuotteita juurikaan käyttäisi? Tällä hetkellä pointti on se, että niitä myydään paljon myös Suomeen, joten logistisesti homma on selvä. Toinen tehdas on Brasiliassa, jossa markkinat ovat myös isot.

        Kaikkiaan maatalouden ympärillä on jumalattoman iso bisnes. Ei se viljely, vaan kaikki siinä ympärillä pyörivä. Jokainen haluaa siitä kakusta osansa ja juuri siksi maataloustuki imaisee kolmanneksen EU:n budjetista. Ei niitä tukia makseta hyvää hyvyyttään.

        Heh,
        ensiarvauksena kauppatase kyllä paranisi jos elintarvikkeet tuotaisiin. Maatalouden arvontuhoamisessahan poltetaan taivaalle tuontipolttoaineita, liuotetaan jokiin tuontilannotteita jne. Kun kerran markkinahinnoin panokset maatalouteen ovat kolminkertaiset tuotokseen nähden, veikkaan että panosten tuontia on enemmän kuin tuotoksen tuontia tarvittaisiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      21. MikkoIM:
        ensiarvauksena kauppatase kyllä paranisi jos elintarvikkeet tuotaisiin

        Tästä näyttää esiintyvän vastakkaisia arvauksia. Onko kenelläkään arvausta parempaa tietoa? Tämähän on aivan keskeinen kysymys, kun punnitaan, olisiko kansantalouden kannalta kannattavaa lopettaa kotimainen elintarviketuotanto silloinkin, jos tilalle ei synny mitään uutta tuotantoa. (Huoltovarmuusargumenttia ei tarvitse sekoittaa tähän. Samoin argumentit koko maan asuttamisesta ja esteettiset näkökohdat eivät kuulu tähän.)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      22. Jukkis: Eli meidän kannattaa maksaa 4 miljardia euroa maataloustukia vuosittain (n. 40% tulee EU:lta, loppu Suomen budjetista eli muilta veronmaksajilta), jotta Valtran (työllistää globaalisti 2100 ihmistä, en löytänyt pikaisella etsimisellä kuinka moni heistä on Suomessa) traktoritehdas pysyy Suomessa? Jos emme tätä maksa, meidän on löydettävä jostain “miljardeilla” uutta vientiä, koska sillä hetkellä, kun me lopetamme kansallisten tukien maksamisen niin kaikki suomalaiset tilat laittavat lapun luukulle ja lopettavat.

        Ei, mistä ihmeestä tuon sait päähäsi? Meidän ei kannata maksaa tuota Valtran työpaikkojen tähden. Koko maataloussektorin työpaikkojen tähden kannattaa. Ihan samalla tavoin, kuin esimerkiksi E-Korean kannattaa maksaa yli 40 prosenttia telakkatukia. Ei siksi, että muutama tuhat telakkahitsaria työllistyisi, vaan siksi, että koko klusteri tuottaa kansantaloudelle.

        Kas kun kansantalous ei ole yritys. Yritys voi periaatteessa saneerata heikosti tuottavat työntekijät pelolle, sillä yritys ei joudu sen jälkeen kehittämään saneeratuille mielekästä tekemistä. Yritys ei joudu maksamaan sosiaalitukia saneeratuille, ei uudelleenkouluttamaan, eikä murehtimaan, löytyykö saneeratuille senkään vertaa tuottavaa työtä myöhemmin.

        Kotimaisen elintarvikeketjun työvoima liikkuu sadoissa tuhansissa suoraan. Välillinen työllistävyys on tietenkin vielä isompi, kun tuosta ketjusta palkkansa saavat työllistävät muita.

        Mikäli maatalous jostain syystä lyötäisiin lihoiksi, haluaisin todella nähdä sen suunnitelman, jolla lovi työllisyyteen paikattaisiin. Tuossa Ylen artikkelissa työllisyysvaikutus arvioidaan 300000 ihmiseksi: https://yle.fi/uutiset/3-10025698

        Aika ajatella: Tästä näyttää esiintyvän vastakkaisia arvauksia. Onko kenelläkään arvausta parempaa tietoa? Tämähän on aivan keskeinen kysymys, kun punnitaan, olisiko kansantalouden kannalta kannattavaa lopettaa kotimainen elintarviketuotanto silloinkin, jos tilalle ei synny mitään uutta tuotantoa. (Huoltovarmuusargumenttia ei tarvitse sekoittaa tähän. Samoin argumentit koko maan asuttamisesta ja esteettiset näkökohdat eivät kuulu tähän.)

        Jotain osviittaa potentiaalisen ongelman kokoluokkaan voi antaa se, että tällä hetkellä elintarvikkeiden tuonnin arvo on 4,5 miljardia vuositasolla.

        Oman tuotannon liikevaihto on noin 12 miljardia ja vientiin menee 1,5-2 miljardia Venäjä-pakotteidenkin jälkeen. Joku toinen ottaa mielellään tuon itselleen ja samalla ne työpaikat.

        Vielä palatakseni sanoisin tuosta maatalouden kokonaistyöllistävästä vaikutuksesta, että mikäli joku tietää, miten 2,4 miljardilla vuodessa saadaan työllistettyä arvolisäketjun piiriin vastaava määrä ihmisiä, kuin maatalousklusterissa, kannattaa hakeutua hallitukseen. Suomen työttömyys on nimittäin sitten ratkaistu hyvin halvalla. Saadaan samalla taloustieteen nobelkin taas Suomeen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      23. Aika ajatella: Tästä näyttää esiintyvän vastakkaisia arvauksia. Onko kenelläkään arvausta parempaa tietoa? Tämähän on aivan keskeinen kysymys, kun punnitaan, olisiko kansantalouden kannalta kannattavaa lopettaa kotimainen elintarviketuotanto silloinkin, jos tilalle ei synny mitään uutta tuotantoa. (Huoltovarmuusargumenttia ei tarvitse sekoittaa tähän. Samoin argumentit koko maan asuttamisesta ja esteettiset näkökohdat eivät kuulu tähän.)

        Kyllä asian varmaan tilastoista pystyisi laskemaan, mutta annetaan nyt muutamia lukuja, niin että kokonaisuus alkaisi hahmottua. Kuluttajathan ostavat lähes kaikki elintarvikkeet kaupasta ja sinne ne tulevat elintarviketeollisuuden kautta. Jos kotimainen raaka-ainetuotanto lopetettaisiin, niin kauppa ostaisi elintarvikeeet suoraan ulkomaiselta elintarviketeollisuudelta. Elintarviketeollisuuden tuotos on arvoltaan n. 11 mrd euroa, josta vientiä on n. 1,5 mrd euroa eli kotimaiseen kulutukseen menee n. 9,5 mrd euroa. Se jouuduttaisiin siis tuomaan, jos maatalous lopetettaisiin Suomessa. Maatalouden ostoiksi ulkomailta arvioisin n. 1,5 mrd euroa (kolmasosa välituotekäytöstä ja puolet investoinneista). Maatalouden lopettaminen aiheuttaisi siis noin 8 mrd euron aukon kauppataseeseen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      24. TimoT: Kyllä asian varmaan tilastoista pystyisi laskemaan, mutta annetaan nyt muutamia lukuja, niin että kokonaisuus alkaisi hahmottua. Kuluttajathan ostavat lähes kaikki elintarvikkeet kaupasta ja sinne ne tulevat elintarviketeollisuuden kautta. Jos kotimainen raaka-ainetuotanto lopetettaisiin, niin kauppa ostaisi elintarvikeeet suoraan ulkomaiselta elintarviketeollisuudelta.Elintarviketeollisuuden tuotos on arvoltaan n. 11 mrd euroa, josta vientiä on n. 1,5 mrd euroa eli kotimaiseen kulutukseen menee n. 9,5 mrd euroa. Se jouuduttaisiin siis tuomaan, jos maatalous lopetettaisiin Suomessa. Maatalouden ostoiksi ulkomailta arvioisin n. 1,5 mrd euroa (kolmasosa välituotekäytöstä ja puolet investoinneista). Maatalouden lopettaminen aiheuttaisi siis noin 8 mrd euron aukon kauppataseeseen.

        Mutta eikö nykyisinkin meille tuoda ulkomailta raaka-aineita, jotka vaan Atria laittaa pakettiin ja sen jälkeen se siirtyy kauppaan? Jotta luvut menisivät kuvailemallasi tavalla, me olisimme täysin omavaraisia maataloudessa, mikä ei ymmärtääkseni pidä paikkaansa. Siksi tämä lovi jää pienemmäksi kuin tämä 8 miljardia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      25. TimoT: Eiköhän se maataloustuki ole samanlainen kulu kansantaloudelle kuin työttömyystukikin. Samalla lailla ne jäävät molemmat kiertämään kansantaloudessa.

        Niin, eli kumpikaan ei ole itsessään kulu koko kansantaloudelle, vaikka onkin sitä julkiselle taloudelle (joka on vain osa koko kansantaloutta). (Niistä voi tulla tappiota, jos ne aiheuttavat tuottamatonta toimintaa tai toimettomuutta, mutta sen tappion ei tarvitse olla yhtä suuri kuin tuki itse. Sitä ei myöskään näe mistään kirjanpidosta suoraan, vaan se pitää arvioida jonkinlaisella mallinnuksella tms.)

        TimoT: Maatalouden nettotappio on vain laskennallinen. Se johtuu siitä, että tuottajahinnat ovat niin kovin alhaiset Suomessa. Kansantalouden kokonaishyöty maataloudesta pitäsi laskea niillä hinnoilla, joilla vastaavat tuotteet pitäisi tuoda ulkomailta. Ne olisivat huomattavasti korkeammat kuin mitä maatalouden arvonlisäystä laskettaessa käytetään.

        Nykyisistä tuottajahinnoista saa ainakin marginaalisen tappion. Sillä perusteella tuotantoa olisi Suomessa syytä ainakin vähentää.

        Jos hinnat nousisivat kotimaisen tuotannon vähetessä tosiaan paljon, olisi sitten varmaan jäljellä oleva tuotanto paljon vähemmän tappiollista (ennen tukia) kuin nyt. Vähintään nykyisiin hintoihin asti kotimaisen tuotannon tukeminen on täysin hölmöä.

        (Olen myös vähän skeptinen sen suhteen, kuinka paljon korkeampi tuontiruoan hinta muka olisi. Miksei kotimainen tuotanto pärjää kilpailussa pienemmilläkin tuilla, jos ulkomainen ruoka on muka niin kallista?)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      26. Ossi Saresoja:
        Se mistä tässä tilanteessa on kyse, on se, että maajussi saa tukea 2000 € ja tuottaa (nettona) -1000 €, jolloin hänen tulonsa on 1000 € ja hyöty koko kansantaloudelle -1000 €. Jos hän olisi työttömänä, hän saisi tukea 800 € ja tuottaisi 0 €, ja hyöty koko kansantaloudelle olisi 0 €, mikä olisi enemmän kuin -1000 €.

        Mielestäsi tässä on siis kyse siitä, että maajussin kannattaisi olla tekemättä mitään, jolloin hän pitäisi koko 2000 €:n tuen ja hyöty kansantaloudelle oli 0 €.

        En pysty uskomaan, että oikeasti olisi kyse tästä. Saako Ossi Saresojan näkemys (perusteltua) kannatusta muilta blogin seuraajilta?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      27. Aika ajatella: Mielestäsi tässä on siis kyse siitä, että maajussin kannattaisi olla tekemättä mitään, jolloin hän pitäisi koko 2000 €:n tuen ja hyöty kansantaloudelle oli 0 €.

        Tuissa taitaa olla usein ehtoja (esim vähintään jokin tietty määrä karjaa tms.), että niitä saa. Onhan toisaalta jotkut keskustalaiset (kuten Kärnä) valittaneet esim “näennäisviljelystä”.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      28. Ossi Saresoja: Tuissa taitaa olla usein ehtoja (esim vähintään jokin tietty määrä karjaa tms.), että niitä saa. Onhan toisaalta jotkut keskustalaiset (kuten Kärnä) valittaneet esim “näennäisviljelystä”.

        Ehdot riippuvat tuesta. Otetaan tarkasteluun vaikkapa peltojen monimuotoisuustuet
        http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/viljelija/Sivut/ymparistokorvauksen-korvaustasot.aspx , jonka summa voi olla esim. 300 €/hehtaarilta. Summalla tuetaan sitä, että peltoja pidetään poissa tuotantokäytöstä, niin että näitä maa-aloja tavallaan tarjotaan eläimille ravinnoksi sekä eläinten lisääntymis- ja suojapaikkoiksi. Suora tuottovaikutus bruttokansantuotteeseen luonnon monimuotoisuudesta ja sen edistämisestä on ilmeisesti hyvin lähellä nollaa. Peltojen monimuotoisuustuilla ei edes yritetä saada aikaan bruttokansantuotetta tukien vastineeksi, vaan takaamaan sitä, että muun muassa erilaiset perhos- ja lintulajit, sekä muut eläimet, jotka ovat eläneet maaseutuympäristöissä, eivät katoa tuotannon muuttua: tehokkaassa tuotannossa olevista pelloista ei ilmeisesti enää löydy rikkakasveja ja joidenkin eliöiden kaipaamia lisääntymis- ja suojapaikkoja.

        En tiedä, kuinka tehokas nyt käytössä oleva tukitapa on luonnon monimuotoisuustavoitteiden edistämisen kannalta. Pointtini on lähinnä se, että osa maataloustukien kohteista ei edes yritä kasvattaa BKT:ta ainakaan lyhyellä tähtäimellä, vaan jopa ihan kohtalainen siivu maataloustuista annetaan sillä perusteella, että peltoja nimenomaan ei käytettäisi BKT:ta kasvattavaan nykyaikaiseen maataloustuotantoon. Siitä olisi mielenkiintoista nähdä tutkittua tietoa, että miten erilaiset vaihtoehdot luonnon monimuotoisuuden tukemiseen toimivat, ja miten kalliita ne ovat tuloksiinsa nähden.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      29. Aika ajatella: Mielestäsi tässä on siis kyse siitä, että maajussin kannattaisi olla tekemättä mitään, jolloin hän pitäisi koko 2000 €:n tuen ja hyöty kansantaloudelle oli 0 €.

        NIn juuri kannattaisi tehdä. Tällä hetkellä maanviljelijät käyttävät 2000 euron panokset (esimerkiksi traktori, polttoaine ja työaika) jotta saavat 1000 euron tulot. Eli tuhat eroa katoaa tuossa välissä taivaan tuuliin. Ei tämä periaate eroa siitä, että maanviljelijä ottaisi tuhat euoa ja polttaisi puolet siitä pihallaan.

        Jos maanviljelijöille maksettaisiin nykyiset tuet ikään kuin perustulona, mutta heitä ei velvoitettaisi mihinkään, osa tietnkin lopettaisi tappiollisen viljelyn ja siirtyisi tekemään jotain muuta (traktorilla voi esimerkiksi aurata talvisin, se olisikin niille paljon järkevämpää tekemistä). Osa jatkaisi, mutta he jatkaisivat vain sitä osaa, joka oikeasti kannattaisi ja toisi taloon enemmän rahaa kuin veisi.

        100v sitten Suomen väestöstä 70% työskenteli maataloudessa, nyt alle 4%. Työttömyysaste ei kuitenkaan ole 66% koska maataloudesta pois siirtyneet ovat hankkineet muita töitä.

        Tässä on selitetty asia vähän pidemmän kaavan kautta:

        “Tämä on samanlaista liiketoimintaa kun vaikka 1000 euron huonekalujen muuttaminen 500 euron polttopuiksi. Kukaan ei onneksi tee sitä, ellei siihen erityisesti kannusteta.”

        https://blogit.apu.fi/asiatonlehdistokatsaus/naennaismaatalous-on-parasta-maataloutta/

        Kaikkien on varmaan helppo ymmärtää, että bisnes jossa pilkotaan huonekaluja polttopuiksi tuhoaa taloudellista arvoa, ei tuota sitä.kannattavaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      30. KANSALLISISTA TUISTA:
        Tällä “tuet muuttuivatkin perustuloksi”-mallilla Suomen oma kansallinen osuus tuista olisi mahdollista ajaa alas pehmeästi.

        Jos mahdollisimman suuri osa tuesta korvamerkittäisiin nykyisille saajilleen ikään kuin sosiaaliturvaksi ja irrotettaisiin tuotannosta, tuotantomäärät alkaisivat sopeutumaan heti tulevaan ilman, että maajussien tilipussi laihenisi. Tuki tietenkin lakkaisi jos viljelijä saavuttaisi eläkeiän .

        Sitten tuet voitaisiin ajaa alas vaikapa 5 vuoden siirtymäkaudella. Näin tuottajilla olisi viisi vuotta aikaa varautua tulevaan, mutta toisaalta koska tuki on täysin irti tuotannosta, maataloustutteiden hintojen ja tuotannon määrän tulisi sopeutua heti siihen viiden vuoden päästä olevaan tilanteeseen -> hinnat olisivat heti sellaisia, että tuotettaisiin vain jos se kannattaisi ja tuottamaton tuotanto loppuisi, mutta tämä ei aiheuttaisi tuottajalleen taloudellista katastrofia.

        Huonona puolena tässä olisi se, että osa maajusseista voisi vain jäädä oloneuvoksiksi, mutta koska tällainen oloneuvos olisi tehokkaampi kuin taloudellista arvoa tuhoava maanviljeljä, kyseessä olisi “vain” oikeudenmukaisuuskysymys joka katoaisi siirtymäajan puitteissa. Monesta ei-maanviljeiljästä voisi kuitenkin tuntua epäreilulta, että joillekin maksettaisiin kymmeniä tai satoja tuhansia vuodessa perustulona kun toiset saisivat aktiivimalliin peruspäivärahaa.

        DISCLAIMER: Tässä tuki tarkoittaa nimenomaisesti Suomen maksamaa kansallista tukea. EU:n tuet jäisivät tietenkin edelleen paikoilleen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      31. Syltty: NIn juuri kannattaisi tehdä. Tällä hetkellä maanviljelijät käyttävät 2000 euron panokset (esimerkiksi traktori, polttoaine ja työaika) jotta saavat 1000 euron tulot. Eli tuhat eroa katoaa tuossa välissä taivaan tuuliin.

        Jos tässä ja linkatussa blogissa esitetyt premissit olisivat kunnossa, voisin johtopäätöksenkin hyväksyä. Premisseissä jää kuitenkin kaksi seikkaa askarruttamaan: 1) Mihin perustuu väite, että tuotto on puolet panoksesta? 2) Miten määritellään tuoton arvo? (Tuettu maailmanmarkkinahinta?)

        Onko kohta 1 tarkoitus tulla siitä, että arvonlisä on noin puolet maataloustuesta (tämän blogin kaavio)? Tällainen tulkinta olisi erikoinen, koska linkatussa blogissa panoksen päälle ajateltiin vielä maksettavan erillistä tukea maajussille; tämähän tarkoittaisi, että maataloustuki ei vielä itsessään sisältäisi tukea (palkkaa) maajussille, vaan se sisältäisi pelkästään viljelyyn käytettävän panoksen.

        Kun tätä vastoin tämän blogin kaaviota tulkitaan siten, että tuki sisältää maajussin palkan, niin ei enää voidakaan päätellä tuoton olevan puolet panoksesta; voisi olla esimerkiksi panos=75, tuotto=100 => tulos=+25 (voitto), maajussin palkka 125.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      32. Aika ajatella: Jos ymmärrän oikein, mitä tarkoitat nettotappiolla, niin väitteesi vaikuttaa virheelliseltä. Väite ei nimittäin näytä huomioivan sitä, että Suomessa työttömälle maksetaan suurehko korvaus, vaikka työtön ei tuottaisi mitään.

        Jos maajussi saa tukea 2000 euroa ja hän tuottaa 1500 euron arvosta, niin “nettotappio” on 500 euroa. Jos elinkeino lopetetaan ja maajussi saa työttömyyskorvausta 800 euroa, niin nettotappio on 800 euroa. Näin laskien ei mitenkään voi olla niin, että jo pienikin “nettotappio” olisi kansantalouden kannalta järkevä peruste elinkeinon lopettamiseen.

        Vuonna 2010 maanviljelijän aiheuttama kulu oli 27 000 euroa ja työttömän 18 000 euroa. Veikkaan, että kepuhallituksen aikana työttömän hinta on hieman tippunut ja maanviljelijän kallistunut.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Eurostatin tilasto, jota on edellä käytetty, ei ole luvuissaan vertailukelpoinen. Siinä ovat mukana maataloustuet, ja maatalouden arvonlisä, mutta tilastoidut maataloustuet kohdistuvat muuhunkin kuin maatalouden arvonlisään. Maataloustuet pitävät sisällään esimerkiksi maaseudun majoitustoimintaan liittyviä yritystukia, kun taas maatalouden arvonlisä ei pidä niitä sisällään, koska tulojen osalta majoitustoiminta tilastoidaan matkailualan tuloiksi. Esim. viime vuoden maataloustukitilastossa yksi suurimmista tuen saajista oli eräs hotelli, joka sai noin miljoonan euron avustuksen investointeihinsa. Kyseinen hotelli ei aikone sen enempää viljellä maata kuin kasvattaa karjaakaan, vaan se harjoittaa Lapin erämaissa majoitustoimintaa pääasiassa ulkomaisille turisteille. Maataloustuista toistakymmentä miljoonaa euroa maksetaan vuosittain ilmeisesti valtioille ja korkeakouluille. Tuotoksena on osin paitsi mm. viljelyä, myös mm. tutkimusta ja koulutusta (esim. osa yliopistollisen eläinlääkärikoulutuksen menoista on ainakin joinain vuosina tilastoitu Suomessa maataloustuiksi siltä osin kuin näitä menoja on maksettu Maa- ja metsätalousministeriön, eikä opetusministeriön budjetista). Siltäkin osin arvonlisä tilastoituu muualle kuin maatalouden tuotokseksi. Suurien maataloustuen saajien listalta löytyy Suomesta myös mm. dementiakotia, valokuituverkkoyhtiötä ja monenlaista muuta. Esitetyssä tilastossa ei ole mitään järkeä. Siinä olisi järkeä, jos vertailukohtana olisivat nimenomaan maatalouteen liittyvät tuet ja nimenomaan maatalouteen liittyvä arvonlisä, mutta nyt menopuolella on Suomen tilastoissa muidenkin toimialojen yritystoiminnan tuet maaseudulta, mutta niitä ei ole tuossa tilastossa Suomen osalta tuottopuolella.

    Erikoisemmista tukilajeista voisi mainita myös sen, että yhä edelleen maataloustukiin tilastoidaan mm. koulumaitotuki sekä kouluhedelmätuki, joiden tarkoitus on edistää kansanterveyttä ja alentaa koulujen elintarvikekustannuksia. Niistä etenkin kouluhedelmätuki kohdentuu pääasiassa kai nimenomaan ulkomailta tuotaviin tuotteisiin, tyyliin banaaneihin, päärynöihin ja sitrushedelmiin. Syksyisin toki suomalaistakin omenaa voidaan käyttää hedelminä. Periaatteessa yhtä hyvin kyseiset menot voisi sisällön puolesta tilastoida opetustoiminnan menoiksi, kun tuotoksena on oppilaiden syömä ja juoma ruoka, eikä maatalouden arvonlisä. Mutta maataloustuiksi nekin tilastoidaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Mikähän noiden muiden tukien osuus on koko tuosta tilastoidesta maataloustuesta? En oikein usko, että se muuttaa lukuja merkittävästi.

        Maataloustukitilastoja tehdään aika monella tavoin. Jos puhutaan edellä puheena olleesta Eurostatin tilastosta, muiden kuin varsinaisesti maatalouteen kohdistuvien tukien osuus lienee siinä aika pieni. Nyt asiaa vielä tarkemmin tarkasteltuani luulen, että hotelleihin ja sen tapaisiin liittyviä maaseudun investointitukia ei Eurostatin tilastossa liene mukana, vaikka joihinkin muihin maataloustukiin ne luetaankin. Menopuolen osalta Eurostatin tilasto lienee oikeassa suuruusluokassa. Sen sijaan maatalouden arvonlisäystilastossa voi olla aika merkittävää aukkoa arvonlisäysten huomioinnissa, koska arvonlisäystilasto näyttäisi olevan Suomen osalta tehty maatalousyritysten verottajalle ilmoittamien tulosten pohjalta. Niiden maatalouden harjoittajien, jotka eivät ole luokitelleet itseään maatalousyrityksiksi, tuottamaa arvonlisäystä ei ilmeisesti ole huomioitu Suomen tilastoissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jos mennään näihin omituisiin tukimuotoihin, niin kai meidän pitäisi laskea Suomessa maatalouden tueksi se, että ne saa (tai ainakin sai, en tiedä onko tilanne muuttunut) käyttää maatalouskoneissaan polttoaineena dieselin sijasta kevyttä polttoöljyä ja siten saavat huomattavasti edullisempana saman tavaran (diesel ja kevyt polttoöljy on samaa kamaa, mutta dieselissä on väriainetta ja sitä käsitellään verotuksessa paljon tiukemmin). Olisin hyvin yllättynyt, jos Eurostat tietäisi tästä tai osaisi jotenkin arvioida, että miten paljon tässä jätetään veroja keräämättä ja siten tuetaan maatalouden fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Jukkis:
        Jos mennään näihin omituisiin tukimuotoihin, niin kai meidän pitäisi laskea Suomessa maatalouden tueksi se, että ne saa (tai ainakin sai, en tiedä onko tilanne muuttunut) käyttää maatalouskoneissaan polttoaineena dieselin sijasta kevyttä polttoöljyä ja siten saavat huomattavasti edullisempana saman tavaran (diesel ja kevyt polttoöljy on samaa kamaa, mutta dieselissä on väriainetta ja sitä käsitellään verotuksessa paljon tiukemmin). Olisin hyvin yllättynyt, jos Eurostat tietäisi tästä tai osaisi jotenkin arvioida, että miten paljon tässä jätetään veroja keräämättä ja siten tuetaan maatalouden fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

        Omasta mielestäni myös energiaverotuet olisi syytä tilastoida jossakin kaikkien EU-maiden osalta. Nyt niistä ei ole koottua tietoa missään. Edes energiatukia selvittäneistä EU:ssa teetetyistä raporteista viime vuosilta ei selviä, mitä kaikkia energiatukia missäkin EU-maassa esiintyy, ja missä laajuudessa.

        Eurostat ei pääasiassa itse kerää tilastotietojaan, vaan Eurostat kerää tilastotiedot pääasiassa pyytäen tarvittavia tietoja viranomaislähteistä eri EU-maista ja koostaa sitten niistä tilastonsa. Suomessa merkittävin tietolähde Eurostatilla on Tilastokeskus. Osassa tilastoista on hyvin merkittäviä eroja johtuen siitä, miten kansallisen tilastoviranomaiset tekevät jotkut tilastot keskenään ihan eri tavoin, kun taas osa tilastoista on tiedonkeruutavoiltaan aika pitkälle yhtenäistettyjä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Future matters:

    odotellaan että tekniikka on kilpailukykyistä – vaihtoehtona on että alamme tukea sen kehittämistä.

    On populistista sanoa että tänne lisää, tälle lisää jne – miksi marisemme ruoan hinnasta ylipäätään kun suurin osa varoista menee asumiseen jonka kustannukset on vinoutettu nimenomaan asumistuen kautta.

    Hitas- ja ARA-järjestelmät vinouttavat tilannetta. Molemmat perustuvat veronmaksajien tekemään subventioon joka kohdennetaan pienelle osalle rakennuttajia, asunnot on hintasäänneltyjä joten niistäkin hyötyy valikoitu massa.

    Vapaa kilpailu elinkeinonharjoittajien kautta takaa parhaan tuloksen.

    Usein väitetään että tuki tukee köyhimpiä. Suurempaa valetta tuskin löytyykään. Tuki sataa operaattoreille, nostaa tuotantoketjun hintaa.

    Seinäjoen leveystasolla hehtaari peltoa maksaa 15-17.000 euroa. Ukrainassa hehtaari peltoa maksaa n 500-800 euroa, hinnat nousseet kun ulkolaiset sijoittajat sitä ostavat. Hyvin lannoitettu suomalainen pelto tuottaa vehnää 5 tonnia/hehtaari (jopa 10T/hehtaari tasoon päästy erikoisin järjestelyin).
    Ukrainassa tuo pelto tuottaa heittäen sen 8 tonnia ilman erikoisia lannoitteitakin. Kumpi kuulostaa järkevämmältä tuotantopaikalta?

    Lopetetaan vaan maataloustuki mutta lopetetaan samalla tämä meidän Kehä I/Kehä III sisällä olevien parasiittien ja siipiveikkojen tukeminenkin. Asumistuki pois niin huomaamme nopeasti kuinka rahaa jää muuhunkin kuin asumiseen.
    Mutta se ei taida olla poliitikoille mieleen, kun eivät enää pääse jakelemaan päättömästi rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jarmo Tuominen: Lopetetaan vaan maataloustuki mutta lopetetaan samalla tämä meidän Kehä I/Kehä III sisällä olevien parasiittien ja siipiveikkojen tukeminenkin. Asumistuki pois niin huomaamme nopeasti kuinka rahaa jää muuhunkin kuin asumiseen.
      Mutta se ei taida olla poliitikoille mieleen, kun eivät enää pääse jakelemaan päättömästi rahaa.

      Heh, asumistuesta 2/3 menee Uudenmaan ulkopuolelle eli Kepulandiaan. Ja lopetetaan samalla kuntatuet .

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Eikä tässä vielä kaikki. Järvien, jokien ja meren rannikkovesien järkyttävä rehevöityminen on suurimmalta osin maatalouden ansiota, kuten tiedetään. Luulisi että edes maatalouden ympäristötuet käytettäisiin tämän vähentämiseen, mutta nekin rahat menevät jakeluun tulotukena.

    Olen kyllä aika pessimistinen. Pari vuotta sitten Antero Vartia ehdotteli maajussien ja turkistarhaajien lomittajien tuen (runsaat 200 miljoona vuosittain) lopettamista. Ville Niinistö ja Touko Aalto kiirehtivät kertomaan, ettei se ole puolueen linja. “Meille vihreille kaupungit ja maaseutu ovat yhtä lailla osa tämän hienon maan tarinaa. Me haluamme, että kaupunkeja rakennetaan kestäviksi uusilla liikenneratkaisuilla, uusiutuvalla energialla ja lähiruualla. Näin luodaan samalla työtä myös maaseudun uusille tuotteille ja menestykselle. Lomitusjärjestelmää pitäisi kyllä uudistaa joustavammaksi viljelijöille”, Niinistö linjasi.

    Muistaako joku vaalit, joissa maataloustuet olisivat olleeet edes mukana keskusteluissa jollain tapaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Kuluttajahinnan alentamiseksi ja saatavuuden varmistamiseksihan ne maataloustuet aikoinaan keksittiin. Nykyään ne laskevat tuottajahintaa ja varmistavat saatavuuden. Vaikutuksesta kuluttajahintaan en ole varma, koska nykyään tuottajien ja kuluttajien välissä on välikäsiä, jotka saattavat vetää välistä.
    Maataloustuet varmaankin joutaisi lopettaa, jos sallittaisiin elintarvikkeiden ajoittainen niukuus ja nälänhätä. EU:n edeltäjä EEC perustettiin nimenomaan harmonisoimaan jäsentensä maatalouspolitiikkaa. Jos se päättäisi lopettaa tämän tehtävän, niin sitten se joutaisi lakkauttaa kokonaan tarpeettomana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TimoT: Maataloustuet varmaankin joutaisi lopettaa, jos sallittaisiin elintarvikkeiden ajoittainen niukuus ja nälänhätä.

      Jos tukiaisten poistosta on seurauksena nälänhätä ja puute, miksi ei-tuetuilla toimialoilla ei tapahdu vastaavia pulakausia? En muista että esimerkiksi autot olisivat loppuneet autoliikkeistä kesken vaikka autokauppaa muistetaan tukien sijasta jättiveroilla.

      Eihän ole esiintynyt myöskään pulaa eksoottisista hedelmistä. Eikö banaanien ja kahvin pitäisi aina joskus olla lopussa maasta ? Niiden viljelyynhän Suomi ei anna tukea, mutta en silti muista viikkotolkulla kestänyttä kahvin ja banaanien pulaa.

      Arvelen myös että sijoittamalla puolet maataloustukeen menevästä rahasta sotalaivastoon (tai yleisemmin merisodankäyntiin) ja loput varmuusvarastojen rakentamiseen, huoltovarmuus kasvaisi merkittävästi nykyiseen nähden. Voihan huoltovarastot sisältää myös traktoreita ja muita tuotannontekijöitä, huoltovarmuuskeskushan voisi esimerkiksi ylläpitää viljelyskäyttöön helpohkosti otettavaa peltoa (eihän sitä tarvitse viljellä, kunhan varmistaa että pelto on suhteellisen nopeasti otettavissa käyttöön).

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Työttömyysprosentti ei riipu työvoiman määrästä vaan työmarkkinoiden sääntelystä ja sosiaaliturvan kannustavuudesta. Työvoiman laadullakin on väliä, maanviljelijät ovat ahkerimmasta päästä.

    Matalatuloiset kärsivät liikalihavuudesta vielä useammin kuin muut, joten ruoan alv 24 prosenttiin, tuet ja rajasuoja pois, sokerille, eläinrasvoille ja vähäkuituisuudelle haittaverot.

    Markkinoiden vääristäminen tuilla aiheuttaa paljon tehottomuutta eikä auta viljelijöitä vaan pellon omistajaa ja sen periviä kaupunkisisaruksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Viljellyt:
      Työttömyysprosentti ei riipu työvoiman määrästä vaan työmarkkinoiden sääntelystä ja sosiaaliturvan kannustavuudesta. Työvoiman laadullakin on väliä, maanviljelijät ovat ahkerimmasta päästä.

      Matalatuloiset kärsivät liikalihavuudesta vielä useammin kuin muut, joten ruoan alv 24 prosenttiin, tuet ja rajasuoja pois, sokerille, eläinrasvoille ja vähäkuituisuudelle haittaverot.

      Markkinoiden vääristäminen tuilla aiheuttaa paljon tehottomuutta eikä auta viljelijöitä vaan pellon omistajaa ja sen periviä kaupunkisisaruksia.

      Eikös viljelijöiden mantran mukaan ole niin, että viljelijät ovat sitä köyhintä sakkaa tässä maassa, joita kaikki muut vain sortavat?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Epäilen, että Suomessa asuminen on ekologisesti epäeettistä, siis kun huomioidaan kylmän ilmaston aiheuttama energian tarve viljelyssä, rakentamisessa ja ties missä. Muuten puun kaataminen pokasahalla aiheuttaa enemmän päästöjä koin moottorisahalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. > On sanottu, että maataloustuki ei ole tukea
    > viljelijälle vaan kuluttajalle.

    Esimerkkinä maito. Tuottaja saa 30 senttiä litralta ja kuluttaja maksaa euron. Tukea perustellaan silläkin, että 30 sentillä ei elä. Ei eläkään, mutta 60 sentillä jo elää. (Puolet tukea, puolet tuotantoa.) Ja sekin on vielä reilusti alle kuluttajan maksaman hinnan.

    On ymmärrettävä, että tuo 30 senttiä on bulkkimaidon hinta. Eli maito kuin maito, niin aina siitä tuon 30 senttiä saa. Nyt kuitenkin kaikki maito ostetaan tiloilta tuohon alimpaan hintaan. Kuitenkin eroja on. Ei välttämättä maidon teknisissä ominaisuuksissa vaan maitoon liittyy monia muitakin ominaisuuksia, joista kuluttaja on valmis maksamaan lisähintaa. Otan esimerkin.

    — Myyn sinulle lasillisen maitoa. Saat valita kahdesta maitolasista: toisessa on juuri lypsettyä maitoa ja toisessa eilistä, ei mitään muuta eroa. Kumman ostat? Jos otat mieluummin juuri lypsettyä maitoa, sinulla on preferenssi tuoreeseen maitoon. Siis tämän päiväisen maidon myyntihinnan pitää olla korkeampi kuin eilisen, että valitsijan preferenssi olisi vaikkapa 50/50 tuoreen ja eilisen välillä.

    — Maidolla ja maidolla on siis ero, joka näkyy myyntihinnassa. Maidon tuoreus on vain yksi monista seikoista, josta kuluttaja on valmis maksamaan preemiota.

    Jos nykyisestä tukijärjestelmästä luovutaan, muuttaa se koko teollisuuden rakennetta. Kaupassa myytävän maidon hinta tulisi riippumaan monista yksityiskohdista, jotka perustuvat kuluttajan preferensseihin. Lähituotanto lisääntyisi; kaksi viikkoa vanhaa maitoa ei myytäisi enää tuoreen maidon hinnalla jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kommentti ei varsinaisesti liity maataloustukiin, mutta Kiinassa lihankulutus on nelinkertaistunut 70-luvulta. Samalla diabetes sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat räjähtäneet väestössä. Tämän takia Kiinan tavoitteena on leikata lihan kulutusta 50% vuoteen 2030 mennessä. Uskoisin, että tulevat onnistumaan tavoitteessaan.

    Mielestäni paikallinen ruoantuotanto pitää turvata joka puolella maapalloa. Pellonvuokrat eivät ole juuri kenellekään tulonlähde, mutta varmasti viljelijöille riippakivi perikunnan kanssa. Itse vuokraan paria hassua hehtaaria perintöpeltoja 100€/ha vuosivuokralla pohjoispohjanmaalla. Joskus peltovuokrat vaihtuvat klapikuormaan mökille.

    Aasia populaationsa kanssa vastaa nykyisin jo yli puolesta koko maapallon väestöstä. Toivottavasti jatkossa siellä syödään enemmän sähköjunalla Venäjältä tuotua soijaa, mitä jenkeistä laivattua soija/maissirehua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Mitä nopeammin maataloustuki, kuntien valtionosuudet ja kaikki siltarumpppuraha lakkautetaan, sen parempi.

    On tullut aika tappaa Syrjä-Suomi, jotta varsinainen Suomi pääsee kasvuun.

    Suomi voisi alkajaisiksi myydä Lapin Ruotsille ja Norjalle, Kainuu, Pohjois- ja Etelä-Karjala voidaan myydä Venäjälle. Jos ruotsalaisille kelpaa, niin menkööt myös Pohjanmaakin heille. Se onkin niin kitukasvuista ja hyödytöntä maata, että voi olla vaikea myydä.

    Ahvenanmaa saakoon itsenäisyytensä.

    Noilla toimilla saisi rahoitusta Turun, Tampereen ja Helsingin alueiden kehitykseen vuosisadan loppua ajatellen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Future Matters:
      Mitä nopeammin maataloustuki, kuntien valtionosuudet ja kaikki siltarumpppuraha lakkautetaan, sen parempi. […]

      Suomi voisi alkajaisiksi myydä Lapin Ruotsille ja Norjalle, Kainuu, Pohjois- ja Etelä-Karjala voidaan myydä Venäjälle. Jos ruotsalaisille kelpaa, niin menkööt myös Pohjanmaakin heille. […]

      Nimimerkki “Future Matters” on oivaltanut ansiokkaasti sen, että valtioiden rajat määräytyvät poliittisen ja sosiaalisen toiminnan tuloksena: ne eivät pysy muuttumattomina ikuisesti. Sopimuksilla tai voimankäytöllä rajat ovat siirtyneet aikojen kuluessa ja tätä tapahtuu yhä tänä päivänä. EU:n myötä Suomenkaan rajat eivät ole samanlaiset kuin ennen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. “Työttömyysprosentti ei riipu työvoiman määrästä vaan työmarkkinoiden sääntelystä ja sosiaaliturvan kannustavuudesta. Työvoiman laadullakin on väliä, maanviljelijät ovat ahkerimmasta päästä.”

    Hupijuttuja, Indonesiassa ei ole oikein sosiaaliturvaa ja työlainsäädäntöäkin noudatttaa van 30-40% työnantajista. Mutta ei sielläkään kaikki ole töissä, työllisyysaste on alhaisempi kuin Suomessa ja työttömiä liki 10 miljoonaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Nii Osmo Soinivaara Viisaana Miehenä joutuu kyllä syömään ensin ja sitten vasta voi ajatella, eli jos ei syö , ei pysty ajattelemaan maataloustukiakaan. Valio on tehnyt kauramaidon, joka tehään veteen ja siinä on 1dl kauramaitoo= 120 mg kalsiumia eli siis kauramaitoa ei saada lehmästä.Lisäksi kauramaidossa ei ole muutamia vaarallisia bakteereja joita on lehmänmaidossa jos sitä ei pastöroida. Eli pitäisi alkaa kehittelemään uusia tuotteita ja miten niitä valmistetaan sillai, että kuten muutkin yritykset tekevät tuotteita sillai, että ne ovat kannattavia Vai?. Pekka Kuusi kirjassa Tämä Ihmisen maailma kertoo että kun väestö lisääntyy, samalla informaatio lisääntyy ja Pekan mukaan ihminen elää neljällä tolpalla kuten ravinto ja suojelu ja lisääntyminen ja informaatio

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.