Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (4) Korkea rakentaminen

Jos on suunnittelemassa kokonaan uutta kaupunkia keskelle ei mitään, ei kannata suunnitella sinne korkeita toimisto- tai asuintorneja. Paljon parempaan tulokseen pääsee eurooppalaisella umpikorttelirakentamisella, 5 – 8 kerrosta. Tuottaa osapuilleen saman aluetehokkuuden (tornien väliin on jätettävä tilaa) ja paremman asuinympäristön.

Tornit ovat yhtä surkeaa asuinympäristöä kuin pistetalot, joiden väliin jäävä alue on ei kenenkään maata. Pieniä lapsia ei esimerkiksi voi yksin ulos leikkimään toisin kuin turvallisessa umpikorttelin pihassa.

Toimistojen osalta korkeat tornit ovat vähän eri asia. Sillä lasten leikkipihalla ei ole niin väliä ja yrityksen sisäinen logistiikka toimii paremmin yhdessä 70-kerroksisessa tornissa kuin 14:ssä viisikerroksisessa.

Jos kantakaupunki (downtown -alue) on täyteen rakennettu ja satatuhatta ihmistä haluaisi muuttaa sinne, se on mahdollista vain rakentamalla todella korkeita asuintorneja. Tornien on oltava todella korkeita ennen kuin tiiveys voittaa normaalin umpikorttelin.

On tietysti toinenkin mahdollisuus: purkaa vanha, tehottomasti rakennettu (e<0,8) ja korvata se kaupunkimaisemmalla (e= 1,5 – 2), mutta tähän liittyy se purkaminen. Joissakin onnekkaissa tapauksissa on mahdollista tiivistää olemassa olevaa ilman, että siitä tulee kovin keinotekoisen näköistä.

Jos siluetti puhkaistaan ympäristöä korkeammalla rakennuksella, on velvollisuus rakentaa todella hienoa. Helsingissä on jo kahdesti käynyt niin, että kaavaan merkitty hieno torni toteutuukin halpana rumiluksena.  Ensin Cirruksen torni Vuosaaressa ja nyt tämä SRV:n valkoisesta likaisen harmaaksi muuttunut Kalasatamassa. (Tänään se muuten näytti laskevan auringon valossa lähes valkoiselta.) Nämä vähentävät huomattavasti todennäköisyyttä sille, että Helsingissä kaavoitettaisiin lisää korkeaa rakentamista. Minun on myös vaikea ymmärtää, että kaupungin virkamiehet myöntävät tuosta vain rakennusluvan merkittävälle rakennukselle, joka rikkoo kaavamääräyksiä.

Vancouverissa opimme, että korkea rakentaminen on järkevää vain keskustassa, jossa asukkaat saavat korvauksena korkean rakentamisen haitoista kaiken sen, mitä asuminen keskustassa tarjoaa.

Torontossa oli kuitenkin siellä täällä muutaman tornin ryppäitä keskellä ei mitään. Kun ympärillä oli hyvin tilaa, olisi tuntunut loogisemmalta toteuttaa rakentamien eurooppalaisittain. Tähän täytyy olla jokin mikrotaloudellinen syy. Esimerkiksi se, että devoloperi haluaa tietyn määrän rakentamista omalle maalleen ja sitä on vähän. Naapurissa olisi hyvin tilaa, mutta sen omistaa joku toinen.

Nämä maanomistajavetoiset hankkeet johtavat tällaiseen.

Tästä on kyse myös Pauligin tulevissa torneissa Vuosaaressa. Vuosaaressa olisi kyllä tilaa, mutta Paulig ei omista sitä. Katsotaan, mitä siitä tulee.

Torontossa näki paljon ohuita ja siroja torneja. Suomessa sellaista ei saa rakentaa, koska on oltava kaksi rappukäytävää tulipalon varalta. Paloturvallisuus on Kanadassa korkeammalla tasolla kuin Suomessa, joten jokin teoria niillä on oltava siitä, miten kapea tornitalo tehdään turvallisesti.

Mutta tornit voivat olla myös kauniita

30 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (4) Korkea rakentaminen

  1. Hesarin jutusta käsitin, että Kalasataman tornin värivirhe johtuu alkuperäisen suunnitelman toteutuskelvottomuudesta. Lasielementit eivät pysy kasassa ilman runsata määrää harmaita alumiinilistoja ja ikkunalaseista tulee ajateltua tummemmat (valistunut veikkaukseni on, että kirkkaampi lasi olisi tarkoittanut piinaavan korkeita sisälämpötiloja). En tunne rakennusvalvonnan päätäntävaltaa tilanteessa, jossa lupa on myönnetty suunnitelmalle, mutta suunnitelmaa joudutaan toteutussuunnitteluvaiheessa korjaamaan – enkä tietysti tiedä, olisiko jollain rahamäärällä saatu tehtyä toimiva, valkoinen torni ko. suunnitelmien pohjalta. Ilmeistä kuitenkin on, että luvan jättövaiheessa ollaan voitu olla hyvässä uskossa tornin värin suhteen.

    Tornejahan tulee Kalasatamaan useampia, mitenhän vakaalla pohjalla muiden värimaailma on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Erno P: Hesarin jutusta käsitin, että Kalasataman tornin värivirhe johtuu alkuperäisen suunnitelman toteutuskelvottomuudesta. Lasielementit eivät pysy kasassa ilman runsata määrää harmaita alumiinilistoja

      Kyllä pysyy. Kysymys on vain siitä, että runsaalla määrällä harmaita alumiinilistoja lasiseinä saadaan pysymään kasassa halvemmalla, mikä on tietysti rakennuttajan intressien mukaista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. arkkitehti: Kyllä pysyy. Kysymys on vain siitä, että runsaalla määrällä harmaita alumiinilistoja lasiseinä saadaan pysymään kasassa halvemmalla, mikä on tietysti rakennuttajan intressien mukaista.

        Ainakin täällä syrjemmällä on aivan normaali tapa, että lupa haetaan sellaiselle ratkaisulle, joka menee nopeasti läpi. Työt saadaan alkuun ja sen jälkeen aloitetaan “kaupankäynti” lupaviranomaisen kanssa. Esimerkissä mainittu “suunnitelman toteutuskelvottomuus” on aivan tyypillinen argumentti. Raha ja kestitys on myös vahva argumentti.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. K-Veikko: Esimerkissä mainittu “suunnitelman toteutuskelvottomuus” on aivan tyypillinen argumentti.

        Virkavelvollisuutensa täyttävä virkamies peruisi rakennusluvat välittömästi ja peruuttamattomasti ja palauttaisi lupaprosessin alkuunsa, jos rakentaja argumentoi suunnitelman olevan toteutuskelvoton. Jaksaa ihmetyttää, mitä porukkaa noin tärkeään paikkaan oikein on palkattu ja etenkin kuka on palkannut ja mitä varten.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Olisi kyllä hienoa kuulla kaupunginvaltuutettu Soininvaaran mielipide, miten on mahdollista, että Kalasatamaan voidaan rakentaa täysin valkoisten havainnekuvien vastainen harmaa Merihaka 2.0? Miten tähän ei muka voida mitenkään enää vaikuttaa? Onhan taloja kaiketi maalattu kautta aikojen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Korkealle rakentaminen soveltuu kaikkiin niihin paikkoihin, joissa on hyvät liikenneyhteydet (hissillä raiteiden ääreen ja kauppaan), ei pelkästään keskustaan – sivuhuomiona hissit ja liukuportaat ovat itsessään erittäin toimiva joukkoliikenteen muoto.

    Samaa mieltä siitä, että korkeiden talojen on tärkeää olla esteettisesti miellyttäviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. > Esimerkiksi se, että devoloperi haluaa tietyn
    > määrän rakentamista omalle maalleen ja sitä
    > on vähän.

    Hallinnollisesti katsoen kaupunki on staattinen. Se mikä on hyvää ja mikä pahaa, äänestetään neljän vuoden välein aina uudestaan. Ja taas muutetaan kaupunkia paremmaksi! Edes ja takaisin, mutta aina paremmaksi kuin ennen.

    Kaupungin fyysisen rakenteen tarkastelussa pitäisi aina olla menneisyys, tämä päivä ja tulevaisuus läsnä. Kaikki yhtä aikaa. Ja pidemmälle kuin neljäksi vuodeksi. — Kiinteistösijoittaminen on vedonlyöntiä pitkäaikaisen tulevaisuuden puolesta; (toisten omistamien) resurssien jakamista tämän päivän ja huomisen kesken. Jokainen sijoittaja arvioi tulevaisuuden erilaiseksi. Ilman monipuolista sijoittajarakennetta päätösvalta tulevaisuudesta jää yksin kaupungille; yritysten ja kansalaisten valintavaihtoehdot vähenevät ja sopeutumiskyky yllättäväänkin tulevaisuuteen heikkenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kyllä kaikissa tornitaloissa joka puolella maailmaa on kaksi porrasta tulipalon varalta. Sirouden vaikutelmaan vaikuttaakin lähinnä tornin korkeus: Esimerkiksi New Yorkiin rakennettu Park Avenue 432 on mittasuhteiltaan hukean hoikka, mutta on siinäkin sivun pituus 28 metriä, kun esimerkiksi Vuosaaren Cirrus on “vain” 22 metriä leveä; kyllä sinne hyvin mahtuu kaksi porrasta tulipalon varalta.

    Jos Suomeen rakennettaisiin satametristen sijaan 400 metrisiä torneja, ulkonäkö olisi aivan toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kylmän harmaa dystopia noista kuvista tulee mieleen, jos vielä jättää nuo puistot pois näkökentästä. Samaa harmaata lasipölkkyä koko näkymä. Eikä Kalasataman tornissa pahinta mielestäni ole harmaus valkoisuuden sijalla, vaan se että se on niin karvalakkimallia. Se kertoo myös kaupungin hierarkiasta tavallaan, koska sen pohjoispuolen julkisivu on selvästi surkein johon on jopa heitetty ilmanvaihtopönttöjä kauneuspilkuiksi. Aivan kuin jollkekin olisi tullut mieleen, että keskustaan päin torni pitää edes yrittää lavastaa vähän paremmaksi, mutta pohjoisen karvalakkiväki saa ansaitsemaansa, vaikka se on tienpuoleinen julkisivu. Ei tuollaista paskaa rakenneta muissa Pohjoismaissa. Missään ei ole sallittu noin halvan näköistä julkisivuratkaisua. Tukholma ja Göteborg rakentaa torneja ihan eri tasolla. Myös esimerkiksi Oslossa Helsinkiin verrattavissa olevia ranta-alueita on rakennettu ihan eri kunnianhimolla. Miksi täällä ei ymmärretä, että arkkitehtuurin taso ratkaisee asuntojen hinnat tulevaisuudessa ja myös sen miten palveluala tulee kasvamaan. Helsingin vanha keskusta tulee nostamaan arvostustaan suhteessa muuhun ihan järjettömälle tasolle, koska rakennukset ovat paljon kauniimpia, ympäristöön kuten puistoihin on panostettu ihan eri tavalla, itse asunnot ovat paljon paremmin suunniteltuja tiloiltaan ja talot itsessään paljon paremmin rakennettuja. Ja tuskin nämä uudet alueet tulevat merkittävästi laajentamaan sitä aluetta joka houkuttaa turisteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Oslossa vierailu tekee Helsinkiläiselle pahan mielen jo rautatieasemalle saapuessa, Oslossa odottaa hauskan näköinen Barcode kompleksi ja Helsingissä taas jonkun ankean varastoalueen näköinen lättänä kortteli aseman länsipuolella.
      Ei voi kuin ihmetellä kenen mielestä tuo Töölönlahden kortteli paikkansa ansainnut, halvannäköistä lähiörakentamista kaupungin ykköspaikalla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Helsingin on turha ottaa mallia Torontosta tai muista monen miljoonan asukkaan kaupungista vaan ennemmin Tukholmasta, Köpiksestä, Oslosta, Tallinnasta tai Riiasta. Näissä tornit on ripoteltu niin että niiden välimatka on ainakin kilometri. Tornit auttavat vieraspaikkakuntalaisia suunnistamisessa,, tarkkasilmäinen osa kyllä erottaa ne toisistaan. Tämä on ihan itse koettu juttu, joka paikkaan kun ei halua kulkea taksilla, vaan kokea kaupunki ihan kävellen ja julkisilla ajellen.

    Helsinkiin olisi voitu ihan hyvin rakentaa Kamppiin tai Töölönlahdelle 20-25 kerroksinen torni, mutta jokin typerä “normi” on estänyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ikävää huomata, että Torontoon tehdystä tutustumismatkasta huolimatta blogisti joutuu tässä blogipostauksessa kahdessa paikassa spekuloimaan sen sijaan, että siellä olisi siellä ollessaan saanut vastaukset näihin kysymyksiin:
    1. Miksi osassa Torontoa on rakennettu pistemäisesti korkeita rakennuksia eikä yhtä tehokkaita umpikortteleita?
    2. Miten korkeissa taloissa on siellä hoidettu poistuminen, koska Suomessa palomääräykset vaativat kahta rappukäytävää?

    Ehkä sitten seuraavalla kerralla, kun pääsette Atlantin toiselle puolen, tulee vastaukset näihinkin kysymyksiin 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. “Vancouverissa opimme, että korkea rakentaminen on järkevää vain keskustassa, jossa asukkaat saavat korvauksena korkean rakentamisen haitoista kaiken sen, mitä asuminen keskustassa tarjoaa.”

      Miksi asia olisi noin? Korkean rakentamisen haittojahan kertyy keskustan ulkopuolella suhteessa vähemmän, koska ihmisiä, joihin korkea rakentaminen vaikuttaa haitallisesti (esim. varjostaen yms.) on vähemmän. Olin joskus sellaisessa kaupungissa, jossa oli keskusta eurooppalaisella umpikorttelirakentamisella sen ulkopuolella pilvenpiirtäjäkeskittymä. Näiden välillä kulki metro. Ratkaisuna se ei periaatteessa ollut hassumpi. Historiallisen keskustan näkymiä eivät pilvenpiirtäjät pilanneet, eivätkä varjostaneet, kun taas pilvenpiirtäjäkeskittymäalueella ei ollut mitään historiallista ja museoitavaa, vaan se oli sitten tehty tietoisesti ihan eri aikakauden näköiseksi paikaksi. Pilvenpiirtäjiä ei kovin montaa tarvitse olla lähekkäin, niin ne jo keskenään tuottavat aika ison osan niistä hyödyistä, mitä keskustassa asuminen tarjoaa. Esimerkiksi jos on 20 pilvenpiirtäjää, joista puolet on toimistoja tai hotelleja, ja toinen puoli asuntoja, niin siinä on jo jo monen keskikokoisen kaupungin kantakaupungin verran asutusta ja palveluita. Jos nämä on vielä keskitetty joukkoliikennereitin vaikkapa yhden pääkadun varteen sen molemmin puolin, niin siinä saa aika hyvin järjestettyä joukkoliikennepalvelutkin. Tyhjää tilaa jää kyllä talojen ympärille, mutta siitä saa sitten esim. puistomaista ympäristöä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tai siis, jos on vaikkapa 3000 asukkaan pilvenpiirtäjiä 10 kappaletta, joissa kaikissa asunnot suunnilleen täynnä, niin siitä kertyy 30 000 asukasta, jotka ovat pienessä keskittymässä. Ja jos päälle on saman verran tilaa työpaikkoja ja hotelleja, niin palvelujen kysyntää (ja tarjontaa) voi äkkiä pilvenpiirtäjäkeskittymässä olla sen verran, mitä keskikokoisen kaupungin kantakaupungissa tyypillisesti on.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. komm: .”

        Miksi asia olisi noin? Korkean rakentamisen haittojahan kertyy keskustan ulkopuolella suhteessa vähemmän, koska ihmisiä, joihin korkea rakentaminen vaikuttaa haitallisesti (esim. varjostaen yms.) on vähemmän. Olin joskus sellaisessa kaupungissa

        Ja nuo 3000 asukkaan esimerkit tarkoittavat huomattavan suuria taloja. Suurimmat nykyiset talot, joiden tietoja olen netistä lukenut, taitavat olla olleet jotain 6000 asukkaan suuruusluokkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Mitäs nämä mainitut Pauligin tornit ovat? Mennyt minulta ohi. Onko vasta suunnitteluvaiheessa vai varmasti tulossa?

    Hesarissa oli kuva Kalasataman tornin rakennustyömaalta. Näköala oli huikaiseva. Kyllä siitä kannattaa maksaa aika kova preemio. Rantaan rakennetusta omakotitalosta ja sen maisemasta pääsee nauttimaan vain yksi perhe, mutta tornitalon merinäköalasta aika moni. Umpikortteleissa on puolensa, mutta niin on pilvenpiirtäjissäkin. Helsingin ongelma on tähän asti ollut vaihtoehdottomuus. Toivottavasti se ongelma ei tule takaisin ja jatkossakin voidaan rakentaa korkeita taloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kalasataman Majakka-tornitalon itäseinällä näyttää olevan muutama selvästi vaaleampi, voisi melkein sanoa valkoinen julkisivupaneeli. Ne saavat muut harmaat pinnat näyttämään entistä synkemmiltä. Onko jollain tietoa mikä tässä on takana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Lontoon skylinestä tuli dokkari joku aika sitten. Lontoohan oli eräänlainen maailman pääkaupunki vielä 1900-luvun alussa mutta skyline oli surkean matala. Oikeastaa ei ollut mitään skylineä. Syy oli vetelä maaperä. Sitten tilanne alkoi tuntua niin sietämättömältä – kun Pariisikin alkoi näyttää Sanghailta – joskus 1990-luvulla, että päättivät rakentaa Cityyn. Nyt Lontoon skyline näyttää tältä: http://www.chambersstudent.co.uk/media/1198/the_city_london.jpg.

    Yksi korkean rakentamisen pääpointeista on näyttää, että kyllä meilläkin. Jopa Tukholman keskustaan on annaettu lupa rakentaa jo aikoja sitten modernin ja dynaamisen mielikuvan tönöjä. Tallinnasta puhumatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Atomisti:

      Yksi korkean rakentamisen pääpointeista on näyttää, että kyllä meilläkin. Jopa Tukholman keskustaan on annaettu lupa rakentaa jo aikoja sitten modernin ja dynaamisen mielikuvan tönöjä. Tallinnasta puhumatta.

      Tukholmassa on osittain kaduttu suuresti vanhan keskustan hävittämistä. Asiasta on oikein dokumentäärifilmi “Staden i mitt hjärta”, joka on karua katseltavaa.

      Noin muuten ihmetyttää Kalastussataman korkeiden rakennusten hype. Lehtiartikkelissakin kehuttiin, miten uutta tällainen rakentaminen ja mitä kaikkea pitää ottaa huomioon. Artikkeli oli hieman säälittävä, koska muualla korkea rakentaminen on pitkälti toista sataa vuotta vanha asia.

      Miksi pilvenpiirtäjiä ei voi ostaa avaimet käteen periaatteella joltain ulkomaiselta, vaikkapa amerikkalaiselta suunnittelijalta ja rakennuttajalta?

      Joka tapauksessa Helvetin alimmat piirit on varattu Helsinkiläisille kaupunginsuunnittelusta vastaaville, joiden älynväläyksiin kuuluu mm. “Helsinki on päätetty pitää matalana” ym. paskaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Miten tässä kirjoituksessa esitetyt kirjoittajan näkökannat suhteutuvat lautakunnan juuri tuoreeltaan viime talvena hyväksymään Aromikujan asemakaavaan (mainitut Pauligin tulevat tornit)?

    “Jos on suunnittelemassa kokonaan uutta kaupunkia keskelle ei mitään, ei kannata suunnitella sinne korkeita toimisto- tai asuintorneja. Paljon parempaan tulokseen pääsee eurooppalaisella umpikorttelirakentamisella, 5 – 8 kerrosta. Tuottaa osapuilleen saman aluetehokkuuden (tornien väliin on jätettävä tilaa) ja paremman asuinympäristön.”

    Vuosaaren keskustaa ollaan kehittämässä kokonaisuutena (juuri tuore suunnittelukilpailu) ja Aromikujan asemakaava-alueen (joka haluttu päättää erillisenä kuin muu Vuosaaren keskusta) aivan viereen on rakennettu, ja rakennetaan parhaillaan, juuri tuota umpikorttelirakentamista 5-8 kerrosta.

    Kirjoittaja kirjoittaa: “Katsotaan, mitä siitä tulee.” viitaten Aromikujan asemakaava-alueeseen. Onpa hyvä suhtautuminen päättäjältämme hyvin pitkälle näkyvästä korkeasta rakentamisesta joka pysyväksi kaupunkitilaksi. Kokeilukulttuuria?

    Miksi Vuosaaressa pitäisi kokeilla miltä Toronton opit korkeasta rakentamisesta näyttäisivät Helsingin laitamilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Suomalaiset omakotitaloalueen kannattaisi rakentaa umpikortteleiksi.

    Nykyisellään talot ovat keskellä pihaa ja ympärillä on piha, jolla juuri kukaan ei enää nykyaikana vietä aikaa edes kesällä.

    Pihan tulisi olla aidattu talolla ja pihan keskellä tulisi olla sisäpiha, jolloin sisäpiha voisi olla käytössä ympäri vuoden esimerkiksi liikuteltavan valokatteen avulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Pidän tuota Kalasataman torneista syntynyttä porua vähän tarkoitushakuisena, siinä Hesari taas pääsee kritisoimaan virkamiehiä. Kaikkihan oikeasti tietävät, että rakennukset eivät näytä havainnekuvissa samalta kuin todellisuudessa. Vaikka torneista otettaisiin valokuva, niiden väri riippuu ympäröivästä valosta, sen väristä ja suunnasta. Erilaiset psykologiset seikatkin vaikuttavat värin kokemiseen. Näkemissäni havainnekuvissa valon suunta on asetettu siten että harmaa seinä näyttää valkoiselta. Jos videoprojektorilla projisoi kuvan valkoiselle seinälle, valkoinen näyttää, jos ei aivan mustalta, niin ainakin tumman harmaalta, jos se on sitä myös projektorin seinälle heittämässä kuvassa. Samoin harmaakin näyttää valkoiselta, jos siihen osuu valo ja tausta on tummempi. Ikkunat joka tapauksessa ovat tummia päiväsaikaan.

    Olisi varmaan syytä ymmärtää ettei kuva ole eikä koskaan voi olla todellisuuden objektiivinen kuvaus. Objektiista kuvausta varten rakennuttaja voi toimittaa virkamiehille tiedot vaikka rakennuksen pintamateriaalin reflektanssista ja kiillosta.

    Asuinnoiksi rakennetut tornit harvemmin ovat mitään arkkitehtuurin helmiä ulkomaillakaan. Ikkunoiden sijoittelua ym. määrittelee pitkälti muut seikat kuin arkkitehtuuri. Toimistotornit ovat ihan oma lukunsa, mutta niille ei näytä olevan hirveästi kysyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Maankäyttö ja rakennuslain 135 § sanoo “Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
        1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
        jne

        Eli voimme haastaa Rakennusvalvonnan virkamiehet oikeuteen? Hehän eivät saa lain mukaan myöntää lupaa asemakaavan vastaiselle rakennukselle, kuten Osmon mukaan Kalasatamassa on tapahtunut.

        Ryhtyykä Kapunkiympäristölautakunta asiassa toimepiteisiin rakennusvalvontaa kohtaan kun näin ilmeinen lain vastainen toiminta on lautakunnan jäsenen toimesta havaittu?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Käytännössä kyse voi olla joko siitä, että rakennusluvan myöntänyt viranomainen on tulkinnut harmaan värin riittävän vähäiseksi poikkeamaksi kaavasta että lupa on voitu myöntää, tai sitten harmaa väri on päätetty vasta luvan myöntämisen jälkeen, ja luvan myöntänyt viranomainen on tulkinnut aikaisemmasta lupapäätöksestä poikkeamisen riittävän vähäiseksi.

        Ulkonäköasioissa on aika vaikea perustella mikä on vähäistä ja mikä ei, tai milloin rakennus täyttää MkRL:n 12§ vaatimuksen “esteettisesti tasapainoisesta ympäristöstä”. Käytännössä mikään oikeusistuin ei suostuisi tuomitsemaan virkamiehiä lain rikkomisesta. Siksi olisikin selkeintä kirjata maankäyttö- ja rakennuslakiin yksiselitteisesti että _kaikki_ ulkonäköön liittyvät rakennuslupakysymykset on hyväksytettävä valtuustolla, ja että valtuusto voi valtuuttaa tähän tehtävään myös ulkopuolisen tahon, esimerkiksi kaupunkikuvatoimikunnan (tai lupaviranomaisen). Tällöin viimekätinen vastuu ja valta kaupunkikuvasta lankeaisi täysin yksiselitteisesti kunnanvaltuutetuille, eikä enää tarvitsisi ihmetellä, että miksi tässä nyt taas pääsi käymään näin. Jos edelleen rakennettaisiin paskaa, niin siitä voisi syyttää suoraan poliitikkoja.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. arkkitehti: Siksi olisikin selkeintä kirjata maankäyttö- ja rakennuslakiin yksiselitteisesti että _kaikki_ ulkonäköön liittyvät rakennuslupakysymykset on hyväksytettävä valtuustolla, ja että valtuusto voi valtuuttaa tähän tehtävään myös ulkopuolisen tahon, esimerkiksi kaupunkikuvatoimikunnan (tai lupaviranomaisen).

        Voitaisiin myös jättää kaavoista pois tulkinnanvaraiset sanamuodot kuten “yleisilmeeltään”, “pääasiallisesti”, “olennaisesti” yms. Valvontaviranomaisella on kuitenkin valta poiketa kaavamääräyksistä tapauskohtaisesti, joten voitaisiin sanoa julkisivujen on oltava “valkoiset” eikä “yleisilmeeltään valkoiset”, eikä silti olisi mahdotonta, että julkisivuista tulee harmaat.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Onko torni arkkitehdin silmää miellyttävä tai jotain muuta, sen ratkaisee rahoittaja eli siis asunnon ostaja. Kalasataman tornitkin pitää saada myydyksi. 15v sitten oli tornitaloja kohtaan vastarintaa. Nyt ei liene. Kiva asua tornitalossa. Onhan se, jos ei asu alakerroksissa. Kivaa on myös, jos yläkerroksista on vapaa maisema. Korkeista tornitaloista puheenollen, ne ovat ns. “haasteellisia” rakentaa. Mitä “haasteellisempi”, sitä kalliimpaa ja haasteellisempaa on myös korjaaminen joskus. Arkkitehdit piirustelevat mielellään mitä ihmeellisempiä rakennuksia. Ei tarvitse ajatella myöhempiä korjauskustannuksia. Korkea tornitalo Suomen ilmasto-olosuhteissa on haasteellinen. Harva on vielä kokenut talvimyrskyn tornitalossa ylhäällä. Tuulen nopeus yläkerrassa on 2-3 kertainen maan tasoon verrattuna. Se asettaa omat rajoitukset rakentamiselle. Tai ainakin pitäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tunnetusti ensin suunnittellaan jotain a siallisen näköistä, jonka jälkeen “kustannuksiin” vedoten se vaihdetaan ihan elementtitehtaan standardituotteeseen. Menee aina äpi.

    Pilvenpiirtäjäkeskusket ovat usein tavallisissa kaupungeissa toimistokeskittymiä, yleensä siinä paikassa missä ovat järkevimmät julkiset löiikenneyhteydet (metro, juna tai vastaava). Näissä haaste on, että illalla on hieman tyhjää ja autiota. Katutason liiketiloja ei niihin oikein näytä syntyneen. Määrätynlainen palvelukeskittymän järki niissä on juuri toimistorakennuksina.

    Toinen hyvä idea on, että jäähalli rakennetaan osaksi ostoskeskusta ja metroaseman yhteyteen. Silloin jää on käytössä harjoitteluun. Katsomoiden ravintolat ja muut palvelut toimivat päivisin kauppakseksen osana ja illalla osana jäähallia. HIFK:n hallin paikka olisi ollut Pasilassa, mutta näkemyksetön kauppamies halusi vain saada ilmaisen arvotontin kaupungila ja paikkaan joka liikkeille typerä.

    Elävän kaupungin synnyttäminen Suomessa on hieman heikoissa kantimissa ainakin kaavavirastojen osaamisessa. Aiemmin kaupunkien keskuksia täyttivät pankit, kunnes tuli pankkikriisi. Nyt on ymmärrys, että ostoksille poiketaan jalan. Hyvä yhdistelmä toimistoja, liikkeitä, ravintoloita ja iltaviihdepaikkoja mahdollistaa, että paikalla on liikettä aamu seitsemästä aamyöhön asti. Luonnollisesti se vaatii myös järkevän joukkoliikenteen.

    Miten pisara-rata saadaan takasin suunnitteluun? Jos raideliikennettä avataan kilpailulle, sen kapasiteetti tuylee enstistä täkeämmäksi. Samalla sen kautta pääsisi HIFK-halliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.