Kaupunkirakentamisen aika

Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (2) Liikenne

Toronto on joukkoliikenteen kehittämisessä jälkijunassa, mutta yrittää parantaa tapojaan. Se on kuitenkin poliittisista suhdanteista kiinni. Liikennesuunnittelijat pelkäävät syksyn vaaleja, jotka voivat nostaa oikeistopopulistin osavaltion johtoon. Hänen veljensä – sittemmin kuollut huumeiden käyttäjä – valtaan tullessaan lakkautti jo aloitetun metrontyömaan ja määräsi varmuuden vuoksi jo kaivetun tunnelin täytettäväksi.
Tekeillä ja suunnitteilla on useita poikittaisia ja säteittäisiä pikaratikkalinjoja. Niiden varrelle keskitetään erittäin tehokasta asumista, jopa yli 50 kerrokseen.
Toronto toimii lähinnä yksityisautoilla, mutta ydinkeskustaan töihin tulevista 80 % tulee joukkoliikenteellä.
Täälläkin haluttiin muuttaa keskustaa halkova moottoritie tavalliseksi kaduksi – ei bulevardisoida, kuten meillä sanotaan vaan normalisoida kaduksi. Valtaosaltaan kaupunkia ympäröivää omakotimattoa edustava valtuusto hylkäsi hankkeen. Liikennesuunnittelijat olivat tästä todella katkeria. Olisi hidastanut matka-aikaa kolmella minuutilla samalla kun kaupungin toimivuus olisi parantunut paljon
Toronto on poistanut autopaikkanormin. Se on siis mahdollista. Keskustan tuntumassa asuvilla on vähän autoja, koska kaupungissa autoa ei tarvitse mihinkään ja jos joskus tarvitsee, sen voi vuokrata.

Tällainen kaupungin halki kulkeva moottoritie ei ole mikään kaupunkikuvallinen helmi. Kuvitelkaa tällainen ympäristö vaikka Espalle. Moottoritie rakennettiin pilareille, koska maantasolla ei ollut tilaa. Vähän keskustan ulkopuolella on käynnissä projekti ottaa tämä moottoritien alla oleva tila hyötykäyttöön. Sen virkistyskäyttöä haittaa kuitenkin kova melu.

Jotkut asuintaloista on rakennettu periaatteella, että jos tarvitsette autoa, älkää tulko tänne, koska meillä ei ole pysäköintipaikkoja. 50-kerroksisen tornin kellariin suomalaisen normin mukainen määrä autopaikkoja maksaisi niin tolkuttomasti, ettei niitä kannata tehdä. Kukaan ei valittanut siitä, että autopaikkojen rakentaminen on jätetty markkinoiden vastuulle.
Monet nuoret ovat hylänneet lapsuudenkotinsa elämäntyylin ja muuttaneet keskustan tuntumaan kävelymatkan päähän työpaikoiltaan. He eivät hanki autoa, ja siksi on mahdollista rakentaa autopaikkoja olennaisesti vähemmän kuin niitä vaaditaan meillä.
Ensimmäinen (?) joukkoliikennekatukin on keskustassa otettu käyttöön. Kings Road on muutettu joukkoliikenteen käyttöön samalla tavalla kuin Hämeentie on päätetty muuttaa meillä. Autolla saa ajaa, mutta ei risteyksestä suoraan vaan on käännyttävä. Näin yritetään saada ratikoille vapaata tilaa.

Olin aistivani, että liikennepoliittiset asenteet ovat polarisoitumassa.

Liikenteen rengasmenu oli huomattavan hiljaista. Ei nastoja, hiljaisen asfaltin käyttö mahdollista. Tämä ei koskenut kakkia katuja. Betonipäällyste oli yhtä meluisaa kuin meidän asfalttimme.

13 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunta Torontossa (2) Liikenne

  1. https://yle.fi/uutiset/3-10206804

    Uutisessa todetaan:”Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen muistuttaa, että oikeistolainen ajattelu on Suomessa aika harvinaista – vajaa kymmenen prosenttia suomalaisista on tutkimusten mukaan ajatuksiltaan oikeistolaisia. Enemmän vallitsee hyvinvointivaltiokeskeinen ajattelu.”

    Tämä on keskeinen ongelma, että sosialismissa loppuu rahat. Hieno esimerkki on kun valtio velkaantuu noususuhdanteessa ja poliitikot näpertelevät Torontossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. “Liikenteen rengasmenu oli huomattavan hiljaista. Ei nastoja, hiljaisen asfaltin käyttö mahdollista.”

    Torontossa on siis saman tyyppinen talvi kuin täällä.

    Tällä hetkellä taas asvalttikoneet höyryävät täyttä vauhtia. Veronmaksajien rahaa jyrätään katuihin huikeita summia, ensi talvena nastoilla pölyksi hiottavaksi. Lisäksi vain autokaistat pinnoitetaan, vieressä olevaan, halkeamia täynnä olevaan kevyen liikenteen väylään ei kosketa.

    Kuka päättää, mitkä väylät pinnoitetaan? Kaupungissa, jossa yksityisautoilu on priorisoitu vihoviimeiseksi liikkumismuotovaihtoehdoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jos ja kun autopaikkanormeista lopulta joskus luovutaan, sen olisi paras johtaa välittömästi korkeampien kerrostalojen rakentamiseen Helsingin kantakaupungissa aina tilaisuuden tullen (ja miksei muuallakin). Kivijalkakaupat ja muu kiva pöhinä ei pärjää ilman isoja potentiaalisia asiakasmääriä ja tällä hetkellä se toteutuu vain paikoissa, jonne tullaan muualtakin kuin siitä välittömästä ympäristöstä -> johtaa niiden alueiden kivijalkojen näivettymiseen, koska potentiaalisista asiakkaista liian suuri osa vie ostovoimansa muualle. Muutenkin asukastiheyden kasvattaminen laittamalla asunnot päällekkäin tekee mahdolliseksi pitää viheralueet ennallaan ja tilaa jää vielä erilaisille kulkuväylillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Hesarin tosikot ja veitikat, eli mielipidepalstan elämänkoululaiset, ovat menneet iloisesti sekaisin bulevardi-sanasta. Ihmetellään, että kuka kumma haluaisi muka asua tuollaisella kummallisella ulkomaan ihmeellä. Eli keskustelu bulevardisoimisesta harhauttaa ihmiset luulemaan, että puhutaan jostain uudesta jutusta, vaikka Helsinki nyt on rakennettu ennen Aallon ajan alkua sellaisten katujen varsille josta nyt puhutaan sitten tässä keskustelussa bulevardeina, eli katu jota reunustaa kerrostalot ja keskellä virtaa liikenne. Kun katsoo missä ihmiset omasta vapaasta tahdostaan maksavat korkeimpia hintoja asumisestaan, niin voisi väittää että moni haluaa asua tuollaisella kummalla bulevardilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kuka Torontossa teille on tuollaisia väitteitä autopaikkanormista esittänyt? Siis tyyliin, että “Toronto on poistanut autopaikkanormin. Se on siis mahdollista.”? Väite ei nimittäin pidä paikkaansa.

    Torontossa on yhä parkkipaikkanormit, vieläpä erittäin yksityiskohtaiset sellaiset. Sielläkin on haluttu estää rakennuttajien vapaamatkustaminen ja autopaikkojen kokonaan tekemättä jättäminen. Mutta asuinrakennuksissa parkkipaikkanormit eivät ole siellä kovin tiukat. Toronton autopaikkanormi on asuinrakennuksissa alimmillaan vain 1 autopaikka 10 asuntoa kohti. Toronton nykyiset autopaikkanormit löytyvät tästä:

    https://www.toronto.ca/zoning/bylaw_amendments/ZBL_NewProvision_Chapter200.htm

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Torontossa määrättiin jo aloitettu metrotyömaa lakkautettavaksi ja jo kaivettu tunneli täytettäväksi. Espoossa taas määrättiin asemalaiturit lyhennettäviksi. Syyllisiä ei ole vielä saatu kiinni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mallia Torontosta:

      Torontossa määrättiin jo aloitettu metrotyömaa lakkautettavaksi ja jo kaivettu tunneli täytettäväksi. Espoossa taas määrättiin asemalaiturit lyhennettäviksi. Syyllisiä ei ole vielä saatu kiinni.

      Lueskelin Toronton Scarborough-metrohankkeesta. Ilmeisesti siinä kävi niin, että budjetti pomppasi ylöspäin. Budjettina vielä vuonna 2013 oli ilmeisesti noin 1,5 miljardia dollaria. Sitten alettiin puhua reilun 2 miljardin dollarin budjetista, ja viime vuonna spekulaatiot kustannuksista kohosivat noin 5 miljardiin dollariin. Kustannusten noustessa kustannuksia esitettiin alennettavan vähentämällä uusien pysäkkien määrää kolmesta yhteen. Mutta sen taas on arvioitu vähentävän hankkeen hyötyjä. Scarboroughin metro on ilmeisesti tulossa poliitikkojen työpöydälle takaisin lähivuosina, kunhan hankkeen kustannuslaskelmia on huomattavasti tarkennettu:
      https://www.thestar.com/news/city_hall/2017/12/05/is-the-scarborough-subway-good-value-for-money.html
      https://en.wikipedia.org/wiki/Line_3_Scarborough

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Mallia Torontosta:
      Torontossa määrättiin jo aloitettu metrotyömaa lakkautettavaksi ja jo kaivettu tunneli täytettäväksi. Espoossa taas määrättiin asemalaiturit lyhennettäviksi. Syyllisiä ei ole vielä saatu kiinni.

      Kyllähän tämä roisto tiedetään. Seuraavaksi tuomittiin korruptiosta, mutta espoolaiset päättivät vielä maksaa roiston oikeudenkäyntikulut. Kuoli onneksi pois pian eläkkeelle jäätyään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Onko Torontossa yksittäisiä kaupungin omistamia toimintoja, jotka pompottavat kaupunkia ja kaupunkilaisia mennen tullen, kuten Helsingissä Helsingin satama? Viimeisin veto Helsingin satamalta on ollut jättää aamun lauttoja odottavien rekkojen pysäköinti kaduille ja pihoille.

    Satama ei enää Helsingissä vastaa asukkaiden kritiikkiin, ja sataman hallitus toimii lähinnä sataman lobbauskanavana vaatia lisää kaistoja satamaan ja korkeampia nopeuksia satamaan johtaville teille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.