Kommentteja irtisanomissuojasta pienyrityksissä

Kir­joi­tan yhteisen vas­tauk­sen blogikir­joituk­seeni irti­sanomis­suo­ja pienyri­tyk­sis­sä tulleisi­in kommentteihin.

Tuli­pas aikamoinen kala­pali­ik­ki siitä, että oppo­si­tio­ta edus­ta­va sanoo pitävän­sä jotain hal­li­tuk­sen aja­tus­ta kan­natet­ta­vana. Kos­ka asia on uuti­soitu niin, että vihreät kan­nat­ta­vat irti­san­omis­ten höl­len­tämistä pienyri­tyk­sis­sä, todet­takoon, että ajat­telu on omaani enkä ole keskustel­lut siitä vihrei­den poli­itikko­jen kanssa.

Esimerk­ki jääkiekko­val­men­ta­jas­ta. Halusin ker­toa, että joskus yri­tyk­selle epäon­nis­tunut rekry­toin­ti vaikut­taa yri­tyk­seen samal­la taval­la kuin huono val­men­ta­ja jääkiekko­joukkueeseen. Tehostin esimerkkiä kuvaa­mal­la, miten jääkiekko­joukkueen kävisi, jos niitä koski­si­vat samat sään­nöt kuin yri­tyk­siä, eikä huos­ta val­men­ta­jas­ta ei pää­sisi eroon ennen kuin tämä täyt­tää 68 vuot­ta ja siir­tyy van­hu­useläk­keelle. Tähän vas­tat­ti­in, että enkö minä toope ymmär­rä, että val­men­taa koske­vat eri sään­nöt. Keskustelu on vaikeaa, jos halu­taan olla ymmärtämät­tä, mitä toinen sanoo.

(Huo­mat­takoon muuten, että val­men­ta­jan saa siis palkata määräaikaiseen työ­suh­teeseen, vaik­ka työte­htävä on pysyvä. Saa­vatko muutkin tehdä näin? )

Osaavampi rekry­toin­ti Olin aika tyr­mistynyt, kun moni ay-liiket­tä edus­tanut meni sanomaan, että on oma vika, jos tekee virheen rekry­toin­nis­sa. Pitäisi olla työhönosos­sa syr­jivämpi ja vält­tää riske­jä. En voisi olla enem­pää eri mieltä. Minus­ta olisi parem­pi, että annetaan vähän huonoil­lakin näytöil­lä töitä hake­valle mah­dol­lisu­us osoit­taa kykyn­sä. Onko siis ay-liik­keen mielestä parem­pi jät­tää henkilö kokon­aan palkkaa­mat­ta kuin antaa hänelle lop­putuli, jos työt eivät sit­ten kuitenkaan ota sujuak­seen? Näin menetellen vaille palkka­mat­ta jäisi paljon niitäkin, joka lop­ul­ta selviäisi töistään hyvin.

Karenssi Kun nyt henkilöön liit­tyvistä syistä voi irti­sanoa vain todel­la vaikeat tapauk­set, tästä seu­raa pitkä karenssi. Jos näitä perus­teui­ta höl­len­netään, tuo­ta karenssiseu­raus­ta pitäisi myös ruka­ta. Minä en tietenkään tiedä, mitä hal­li­tus aikoo tästä esittää.

Irti­sanomiseen tarvi­taan edelleen perustelu. En tiedä, mitä hal­li­tus aikoo esit­tää, mut­ta kir­joitin blokikir­joituk­sen olet­taen, että hal­li­tus esit­tää irti­sanomis­pe­rustei­den höl­len­tämistä eikä niiden pois­tamista kokon­aan. Syy pitää edelleen olla.

500 000 työn­tek­i­jää. Moni toisti, että noi­ta pienyri­tyk­siä on 350 000 ja niis­sä työsken­telee 500 000 henkeä. Luvus­sa ovat mukana myös yrit­täjät ja hei­dän per­heen­jäse­nen­sä. En tiedä, paljonko on ulkop­uolisia palkat­tu­ja, mut­ta ei lähellekään puol­ta miljoonaa.

Vahvis­tus­ta yri­tyk­sen lain­opil­liseen osas­toon. Moni on syyt­tänyt pienyrit­täjiä taita­m­ato­muud­es­ta irti­samisti­lanteista. On vain oma vika, ettei men­esty ilmi­selvis­sä irti­sanomi­sis­sa, kun ei osaa. Pieny­i­tyk­sil­lä ei ole lain­opil­lista osastoa.

Pienyri­tyk­sen tilanne on eri­lainen kuin suurem­man. Sään­nöis­sä on aina kyse edullisu­usver­tailus­ta. Esimerkik­si irti­sanomis­suo­jan hyödy­istä ja haitoista. Työn­tek­i­jän hyö­ty irit­sanomis­suo­jas­ta lie­nee yhtä suuri isois­sa ja pienis­sä yri­tyk­sis­sä, mut­ta irti­sanomis­suo­jan hai­tat ovat suurem­mat pienis­sä kuin suuris­sa yri­tyk­sis­sä.  Ei vain sen takia, että pienyri­tys ei kestä taloudel­lista iskua yhtä hyvin kuin suuri vaan kos­ka pien­estä yri­tyk­ses­tä ei löy­dy muu­ta työtä henkilölle, joka ei selviä siitä työstä johon hänet on palkattu.

20 henkeä. Hal­li­tus on esit­tänyt rajak­si 20 henkeä (palka­nsaa­jaa?). Ital­ias­sa raja on 10 hengessä. En osaa sanoa, mikä on oikea paik­ka rajalle. Todel­li­nen ongel­ma liit­tyy rajaan, pan­naan se mihin hyvän­sä. Se muo­dostaa tehokkaan esteen mon­en yri­tyk­sen laa­jen­tu­miselle. Pitäisi muo­dostaa luiska tiukan rajan sijas­ta. Elämä olisi yksinker­taisem­paa, jos irti­sanomis­sa olisi aina kyse vain rahas­ta. Potkut saisi antaa, mut­ta se mak­saa. Sil­loin tuon liuskan tekem­i­nen olisi helppoa.

 

 

84 vastausta artikkeliin “Kommentteja irtisanomissuojasta pienyrityksissä”

  1. Mil­lä ihmeen perus­teel­la kukaan kuvit­telee, että potku­jen anta­mi­nen pienyri­tyk­sessä olisi jotenkin han­kalaa? Ei se ole. Tässä ratko­taan ongel­maa, jota ei ole olemassa.

    Isos­sa lafkas­sa joutuu tekemään työjär­jeste­lyjä, jos duu­nari ei enää suo­ri­udu nykyisessä hom­mas­sa. Sille on löy­det­tävä jotain muu­ta. Pienessä lafkas­sa edes täl­läisessä tilanteessa ei tarvitse. Riit­tää kun osot­taa, että sille olka­pää­vaivaiselle tim­purille nyt ei vaan ole sopivia konttorihommia.

    1. Olka­pää­vaivainen tim­puri nyt on aika help­po esimerk­ki. Mites esimerkik­si myyjä, joka ei myy mitään? Tai esimies, jon­ka alaisu­ud­es­ta kaik­ki pätevät alaiset jatku­vasti kaikkoa­vat? Tai jonkin­lainen suun­nit­teli­ja, jon­ka suun­nitel­mat ovat hädin tuskin toteu­tuskelpoisia? Eli ei ole kyse suo­ranais­es­ta fyy­sis­es­tä pystyvyy­destä, vaan siitä, että hom­maa kyl­lä suorite­taan, mut­ta lop­putu­los on joko hyödytön tai suo­ras­taan haitallinen.

      Mielestäni Osmon tähän(kin) aiheeseen liit­tyvä pohd­in­ta on ollut hyödyl­listä ja ansiokas­ta. Min­un on vaikea ymmärtää, miten per­sutel­lusti voi olla sitä mieltä ettei tälle oli­sis tarvetta.

      1. Ulla:
        Olka­pää­vaivainen tim­puri nyt on aika help­po esimerk­ki. Mites esimerkik­si myyjä, joka ei myy mitään? Tai esimies, jon­ka alaisu­ud­es­ta kaik­ki pätevät alaiset jatku­vasti kaikkoa­vat? Tai jonkin­lainen suun­nit­teli­ja, jon­ka suun­nitel­mat ovat hädin tuskin toteu­tuskelpoisia? Eli ei ole kyse suo­ranais­es­ta fyy­sis­es­tä pystyvyy­destä, vaan siitä, että hom­maa kyl­lä suorite­taan, mut­ta lop­putu­los on joko hyödytön tai suo­ras­taan haitallinen.

        Mielestäni Osmon tähän(kin) aiheeseen liit­tyvä pohd­in­ta on ollut hyödyl­listä ja ansiokas­ta. Min­un on vaikea ymmärtää, miten per­sutel­lusti voi olla sitä mieltä ettei tälle oli­sis tarvetta. 

        Myyjän tai johtavas­sa ase­mas­sa ole­van palk­ka voidaan sitoa tulokseen.

      2. No, jos esimerkkinä anne­tuis­sa tilanteis­sa ei kek­sitä lain­mukaista syytä erot­tamiseen, yri­tyk­sen on syytäkin kaat­ua. On vaikea­ta ymmärtää, miten muka huonos­ti tehtävästään huonos­ti suo­ri­u­tu­vaa tai tehtävään­sä sopi­ma­ton­ta ihmistä ei voitaisi lail­lis­es­ti potkia ulos. Eihän tuol­laista vas­tus­ta kukaan. Kyl­lä tässä haetaan ihan jotain muuta.

      3. Ulla:
        Olka­pää­vaivainen tim­puri nyt on aika help­po esimerk­ki. Mites esimerkik­si myyjä, joka ei myy mitään? Tai esimies, jon­ka alaisu­ud­es­ta kaik­ki pätevät alaiset jatku­vasti kaikkoa­vat? Tai jonkin­lainen suun­nit­teli­ja, jon­ka suun­nitel­mat ovat hädin tuskin toteu­tuskelpoisia? Eli ei ole kyse suo­ranais­es­ta fyy­sis­es­tä pystyvyy­destä, vaan siitä, että hom­maa kyl­lä suorite­taan, mut­ta lop­putu­los on joko hyödytön tai suo­ras­taan haitallinen.

        Mielestäni Osmon tähän(kin) aiheeseen liit­tyvä pohd­in­ta on ollut hyödyl­listä ja ansiokas­ta. Min­un on vaikea ymmärtää, miten per­sutel­lusti voi olla sitä mieltä ettei tälle oli­sis tarvetta.

        Myyjäl­lähän tulot pitäisi olla suh­teessa myyntiin.

        99% tämän maan esimiehistä on täysin läpimätiä.

        Julki­nen toim­i­ja käyt­tää jatku­vasti täysin epäpäte­viä suun­nit­telijoi­ta joka asiassa.

        Työ­nan­ta­ja on vas­tu­us­sa rekry­toin­nista. Nyt jo on liian help­poa irti­sanoa työn­tek­i­jä. Pait­si raskaana oleva.

        Tietenkään tuo ei koske raskaana ole­via? Niille kyl­lä annet­taan suo­jaa mut­ta muil­la ei ole mitään väliä. Nainen saa olla vaik­ka 5 vuot­ta pois­sa töistä eikä hän­tä voi­da irti­sanoa. Mut­ta mies voidaan irti­sanoa vaan sen takia kun naa­ma ei miellytä.

    2. ft maail­mal­ta: Mil­lä ihmeen perus­teel­la kukaan kuvit­telee, että potku­jen anta­mi­nen pienyri­tyk­sessä olisi jotenkin han­kalaa? Ei se ole. Tässä ratko­taan ongel­maa, jota ei ole olemassa.

      Jos noin on, ei tästä ehdo­tuk­ses­ta ole haittaakaan.

      1. Niin, työn­tek­i­jöi­den ase­man epä­var­muushan ei tosi­aan tiet­tyä poli­it­tista ilman­su­un­taa hait­taa, vaik­ka se vähen­täisikin syn­tyvyyt­tä ja tuhoaisi Suomen talouden.

  2. “Todel­li­nen ongel­ma liit­tyy rajaan, pan­naan se mihin hyvän­sä. Se muo­dostaa tehokkaan esteen mon­en yri­tyk­sen laajentumiselle.”

    Onnek­si tuo­ta rajaa on kuitenkin useis­sa tapauk­sis­sa kohtu­ullisen help­po kiertää, mut­ta mak­saaa­han se. Voi käyt­tää vuokratyövoimaa ja yhtiöit­tää yri­tyk­sen eri toim­into­ja. Mut­ta kaik­ki mak­saa ja kikkailu on aina pois tuot­tavas­ta työstä. 

    Mitenkähän 90-luvul­la pär­jät­ti­in, kun YT-lain raja oli ymmärtääk­seni 30 hengessä?

    1. Sylt­ty: Onnek­si tuo­ta rajaa on kuitenkin useis­sa tapauk­sis­sa kohtu­ullisen help­po kiertää, mut­ta mak­saaa­han se. Voi käyt­tää vuokratyövoimaa ja yhtiöit­tää yri­tyk­sen eri toim­into­ja. Mut­ta kaik­ki mak­saa ja kikkailu on aina pois tuot­tavas­ta työstä. 

      Toisaal­ta, tuo luo luon­nol­lisen “liuskan”.

  3. Minäkin luin Osmo Soin­in­vaaran saamia vas­tauk­sia hie­man huvit­tuneena. Oikeasti asia on vaka­va. Mikä ihme siinä on, että keskustelun kyky on monil­la niin puutteellinen? 

    Ymmär­retään väärin, vahin­gos­sa tai tahal­laan, ja vängätään sit­ten tiukasti tätä omaa väärinymmär­rystä vas­taan. Ja asen­teet ovat jo valmi­ik­si syväl­lä jos­sain kumpu­jen yön juok­suhau­das­sa, kun ei suos­tu­ta edes miet­timään olisiko aja­tus oikeasti mielekäs ennen kuin jo ammu­taan täyslastillinen.

    Täl­lai­sista asen­teista johtuen moni näkee nykyisen ay-liik­keen kaik­ista ansiois­taan huoli­mat­ta järkevänkin kehi­tyk­sen jarruttajana.

  4. Hyvä vas­taus Osmo! Mon­es­ta kom­men­tista huokui tahalli­nen väärinymmär­rys. Lisäk­si niin mon­es­sa kom­men­tis­sa (sekä tääl­lä että twit­teris­sä) tois­telti­in niin uskol­lis­es­ti samo­ja pää­point­te­ja, että sieraimi­in tuli vah­va masi­noin­nin tuok­su. Ihan kuin trol­liarmei­ja olisi lähetet­ty paukut­ta­maan samo­ja vas­tauk­sia joka kanavaan ilman pien­in­täkään tarkoi­tus­ta ymmärtää alku­peräisen tek­stin tarkoi­tus­ta. No, mene ja tiedä. Jokainen päätelköön itse.

    Todel­liselle keskustelulle on tarvet­ta. Ker­toohan se jostain, että niin moni yri­tys on valmis palkkaa­maan vuokratyövoimaa pitkäk­sikin ajak­si, vaik­ka työ­tun­nin hin­ta on liki­main kaksinker­tainen ja sopimuk­si­in liit­tyy kaiken­laisia mui­ta mak­su­ja. Näin maal­likkona (sekä työn tekemis­es­tä että antamis­es­ta jotain koke­mus­ta han­kki­neena) ajat­telee, että vuokraväen pääsy suo­raan kohdeyri­tys­ten palkkalis­toille olisi etu sekä tek­i­jöille että yri­tyk­sille. Jos kaik­ki toimisi hyvin, vuokrafir­moil­la menisi paljon huonommin.

    1. OJ:

      Todel­liselle keskustelulle on tarvet­ta. Ker­toohan se jostain, että niin moni yri­tys on valmis palkkaa­maan vuokratyövoimaa pitkäk­sikin ajak­si, vaik­ka työ­tun­nin hin­ta on liki­main kaksinker­tainen ja sopimuk­si­in liit­tyy kaiken­laisia mui­ta mak­su­ja. Näin maal­likkona (sekä työn tekemis­es­tä että antamis­es­ta jotain koke­mus­ta han­kki­neena) ajat­telee, että vuokraväen pääsy suo­raan kohdeyri­tys­ten palkkalis­toille olisi etu sekä tek­i­jöille että yri­tyk­sille. Jos kaik­ki toimisi hyvin, vuokrafir­moil­la menisi paljon huonommin.

      Juurikin näin. Vuokratyö­fir­mo­jen men­estys ei ole merk­ki niiden jotenkin mullis­ta­van hyvästä bis­nesideas­ta vaan oire siitä, että fir­mat eivät uskalla palkata työn­tek­i­jöitä vaan mielu­um­min mak­sa­vat ylimääräistä per tehty työ­tun­ti ja otta­vat sen riskin, että vuokrafir­man anta­ma työn­tek­i­jä vai­h­tuu välil­lä ja pitää tehdä pere­hdy­tyk­siä uud­estaan / työn ohes­sa opit­tu tehokku­us häviää. Vuokrafir­moille on paikkansa tasoit­ta­mas­sa kysyn­tähuip­pu­ja ja paikkaa­mas­sa sairaslo­mia, mut­ta nykyka­p­a­siteet­ti vuokrafir­moil­la on paljon enem­män kuin mitä kysyn­tähuip­pu­jen ja sairaslomien paikkaami­nen tarvitsee.

      1. Jostain syys­tä omia työn­tek­i­jöitä ei viit­sitä pere­hdyt­tä tai opettaa..

      2. anonyy­mi:
        Jostain syys­tä omia työn­tek­i­jöitä ei viit­sitä pere­hdyt­tä tai opettaa..

        Jotenkin kom­ment­tisi sävys­tä tulee sem­moinen olo, että olet eri mieltä kanssani, mut­ta tässä nykyisessä tavas­sa ei mielestäni ole järkeä juuri tuon takia. Pakko­han jos­sain on olla vikaa, että nyky­isin on niin mon­es­sa paikas­sa järkeväm­pää ottaa vuokrafir­mas­ta joku, joka pitää pere­hdyt­tää aina uud­estaan kaverin vai­htues­sa ja lisäk­si mak­saa kaverin palkan lisäk­si vuokrafir­man kate kuin se, että palkkaa itse sopi­van ja hoitaa sen pere­hdyt­tämisen ker­ral­la kun­toon. En hyväksy seli­tyk­sek­si sitä, että kaik­ki yrit­täjät ovat ahnei­ta ääliöitä.

      3. Jukkis: En hyväksy seli­tyk­sek­si sitä, että kaik­ki yrit­täjät ovat ahnei­ta ääliöitä. 

        Kuinkako­han paljon hom­ma on kiin­ni siitä, että vuokrakave­ria ei koeta omak­si ja siten tältä voidaan hyväksyä heikom­pi työn­jäl­ki? Kyl­lä osasyy voi olla sekin, että oman vak­i­tuisen pitäisi olla valmi­ik­si jo kokenut ja osa­ta kaik­ki ilman pere­hdy­tys­täkin. Luulen kult­tuurin jotenkin muut­tuneen täl­laisek­si, että pitäisi olla valmis työn­tek­i­jä vuosien koke­muk­sel­la, kun astu­taan oves­ta sisään, vaik­ka olisi juuri koulun­sa lopettanut.

      4. anonyy­mi: Kuinkako­han paljon hom­ma on kiin­ni siitä, että vuokrakave­ria ei koeta omak­si ja siten tältä voidaan hyväksyä heikom­pi työn­jäl­ki? Kyl­lä osasyy voi olla sekin, että oman vak­i­tuisen pitäisi olla valmi­ik­si jo kokenut ja osa­ta kaik­ki ilman pere­hdy­tys­täkin. Luulen kult­tuurin jotenkin muut­tuneen täl­laisek­si, että pitäisi olla valmis työn­tek­i­jä vuosien koke­muk­sel­la, kun astu­taan oves­ta sisään, vaik­ka olisi juuri koulun­sa lopettanut.

        Tuos­ta voi olla kyse, mut­ta tun­tuu jotenkin oudol­ta, kun sen kir­joit­taa auki. On helpom­pi mak­saa vuokrafir­man kaut­ta kalli­im­mas­ta kaverista, jon­ka työn­teon jäl­jeltä vaatii vähem­män. Eikö tuos­sakin tilanteessa olisi järkeväm­pää palkata jostain itselle koke­mat­tomampi kaveri ja mak­saa sille vuokrafir­man kat­teen ver­ran vähem­män saaden suurin piirtein saman työ­tu­lok­sen? Kos­ka näin ei kuitenkaan tun­nu­ta tehtävän, näk­isin vaikut­timet joinakin muina. En kuitenkaan pysty kuin arvaile­maan, kos­ka itse olen niitä har­vo­ja onnekkai­ta, jot­ka ovat päässeet tois­taisek­si voimas­sa ole­vaan työ­suh­teeseen ja siten niin vuokrafir­mo­jen kuin heitä hyö­dyn­tävien yrit­täjien maail­ma on min­ulle kovin vieras.

      5. Jukkis: Eikö tuos­sakin tilanteessa olisi järkeväm­pää palkata jostain itselle koke­mat­tomampi kaveri ja mak­saa sille vuokrafir­man kat­teen ver­ran vähem­män saaden suurin piirtein saman työ­tu­lok­sen? Kos­ka näin ei kuitenkaan tun­nu­ta tehtävän, näk­isin vaikut­timet joinakin muina. 

        Vuokrafir­man etu­na on, että työn­tek­i­jöitä on käytet­tävis­sä jous­tavasti tarpeen mukaan; vuokrafir­man huolek­si jää sijais­ten jär­jestämi­nen ym. ja työn­tek­i­jöi­den vai­h­t­a­mi­nen on helppoa.
        Kau­pan kas­sa on esimerk­ki työstä, jos­sa työvoiman tarve vai­htelee voimakkaasti päivän aikana / viikon aikana / vuo­den aikana, jol­loin vuokrafir­man käyt­tö voi olla kätevä ratkaisu sen sijaan, että itse jär­jestelisi työvuorolis­to­ja ja soit­telisi var­al­la ole­via töi­hin. Mak­sa­vat ne itse tehdyt hallinnol­liset työtkin jotain.

      6. anonyy­mi: Kuinkako­han paljon hom­ma on kiin­ni siitä, että vuokrakave­ria ei koeta omak­si ja siten tältä voidaan hyväksyä heikom­pi työn­jäl­ki? Kyl­lä osasyy voi olla sekin, että oman vak­i­tuisen pitäisi olla valmi­ik­si jo kokenut ja osa­ta kaik­ki ilman pere­hdy­tys­täkin. Luulen kult­tuurin jotenkin muut­tuneen täl­laisek­si, että pitäisi olla valmis työn­tek­i­jä vuosien koke­muk­sel­la, kun astu­taan oves­ta sisään, vaik­ka olisi juuri koulun­sa lopettanut. 

        Siitä on noin 10 vuot­ta kun viimek­si toimin vuokratyö­fir­man kanssa. Täl­löin tilanne oli muis­taak­seni sel­l­ainen, että n. 2500 e/kk palkkaa saa­van henkilön (sivuku­luineen itse palkat­tuna n. 3200 e/kk) hin­ta vuokrat­tuna oli noin 4500 e/kk. Lisäk­si jos vuokratun henkilön halusi palkata itselleen, vuokratyö­fir­malle piti mak­saa 2–3 kk:n hin­ta tai kate (en muista enää kumpi) ns. rekry­toin­tipalkkiona. Eli jos kävi kuten toivoit ja henkilö osoit­tau­tui hyväk­si, hänen han­kkimisen­sa vuokrauskana­van kaut­ta ja palkkaami­nen myöhem­min suo­raan olisi mak­sanut merkit­tävästi enem­män. Esim. sil­loinen 4kk koea­jan kus­tan­nus työ­nan­ta­jalle oli oma­l­la työn­tek­i­jäl­lä 4 x 3200 = 12 800 ja vas­taa­van jak­son jäl­keen itselleen palkat­taval­la vuokratyön­tek­i­jäl­lä 4 x 4500 + 2 x 2000 = 22 000.

        Kus­tan­nusero työ­nan­ta­jalle on niin merkit­tävä, että on vaikea käsit­tää mik­si vuokratyövoimaa pide­tään muis­sa kuin väli­aikai­sis­sa tehtävis­sä. Jos­sain on olta­va vikaa, jos työ­nan­ta­jat laa­jasti ovat valmi­ita mak­samaan täl­laista ylihintaa. 

        Ainakin vuokratyön­tek­i­jän pitäisi olla pari pykälää parem­pi ammat­ti­lainen jon­ka voi uskoa pää­sevän sisään tehtävään­sä huo­mat­tavasti nopeam­min ja vähäisem­mäl­lä pere­hdy­tyk­sel­lä. Näil­lä hin­noil­la huonom­man työn jäl­jen kat­somi­nen läpi sormien vuokratyön­tek­i­jöi­den osalta olisi jär­jetön­tä. Hei­däthän voi vai­h­taa yhdel­lä puhe­lin­soitol­la. Ennem­minkin se menee niin päin, että omil­la työn­tek­i­jöil­lä rima on mata­lam­mal­la, kos­ka hei­dän osaamis­pu­ut­tei­den­sa kor­jaamis­es­ta pitää itse ottaa vastuu. 

        Tuos­sa maini­tus­sa esimerkissä päädyin palkkaa­maan henkilön itse ja uskon sen olleen sekä yri­tyk­selle että työn­tek­i­jälle parem­pi ratkaisu. En tiedä onko hin­noit­telu muut­tunut tuon jäl­keen oleellisesti

  5. “Elämä olisi yksinker­taisem­paa, jos irti­sanomis­sa olisi aina kyse vain rahas­ta. Potkut saisi antaa, mut­ta se maksaa.”

    Näin­hän se on jo nyt. Henkilösy­il­lä irti­san­ot­tua ei mikään kanne palau­ta työ­paikalle, mut­ta jos potku­jen syy ei ole tarpeek­si asialli­nen ja paina­va, työn­tek­i­jäl­lä on oikeus 0 — 24kk palkkaa vas­taavaan kor­vauk­seen. Käytän­nössä tuol­ta väliltä löy­tyy melkein­pä aina jokin sum­ma, jol­la asia saadaan myös sovit­tua ilman oikeudenkäyntiä.

    1. 24kk palk­ka kaataa hel­posti jonkun pienyri­tyk­sen. Ja vaikkei kaa­da, niin se rankaisee aivan usko­mat­tomasti sitä rekry­toivaa yrit­täjää jos hän häviää 100 000e irti­sanomisen seu­rauk­se­na. Mon­es­sa pikku­fir­mas­sa on tilanne jos­sa yllät­tävä 100 000e lasku aiheut­taa sen, että fir­ma kan­nat­taa vetää konkkaan ja perus­taa uusi nollista.

      Jos nyt omaa ehdo­tus­ta kysytään, niin heit­etään vaik­ka seuraava:
      Omas­ta mielestäni irti­sanomisko­r­vaus voitaisi­in määritel­lä tyylil­lä (kk-palk­ka) x (tehdyt työvuodet), min­i­mi 3 ja mak­si­mi 6, sekä päälle verot­ta­jal­ta joku hyvä vero­porkkana ja pois­te­taan koko ansiosi­don­naisen käsite lakikirjoista.

      Tosin nähdäk­seni monis­sa tapauk­sis­sa irti­sanomisen tai palkan pienen­nyk­sen pitäisi onnis­tua kokon­aan ilman sank­tioi­ta. Kun työn­tek­i­jä siir­tyy yri­tyk­ses­tä toiseen, niin lähtöko­htais­es­ti se on win-win sekä työn­tek­i­jälle, että yhteiskunnalle.

    2. Hen­ry: Näin­hän se on jo nyt. Henkilösy­il­lä irti­san­ot­tua ei mikään kanne palau­ta työ­paikalle, mut­ta jos potku­jen syy ei ole tarpeek­si asialli­nen ja paina­va, työn­tek­i­jäl­lä on oikeus 0 – 24kk palkkaa 

      Arvon­ta tarvit­tavas­ta raha­sum­mas­ta “väl­l­lä ei mitään “- “tosi paljon” aiheut­taa kuitenkin aina suur­ta epä­var­muut­ta, sem­moista joka kan­nat­taa jo etukä­teen pyrk­iä minimoimaan 

      Riskit kan­nat­taakin nykyisel­lään min­i­moi­da pitämäl­lä koeaikapotkuille melkoisen mata­laa kyn­nys­tä. Mekin opimme parista ensim­mäis­es­tä käm­mistä että koea­jal­la *täy­tyy* monon heilua. Luon­nol­lis­es­ti kun yrit­täjä palkkaa ensim­mäisiä työn­tek­i­jöitä, hänel­lä ei ole koke­muk­seen perus­tu­vaa tietoa siitä mil­loin kan­nat­taa tehdä koeaika­purku ja mil­l­loin ei. Mekin olemme kerän­neet sen kan­tapään kaut­ta ja nopeasti las­ket­tuna noin 20–30% palkatus­ta työvoimas­ta on pis­tet­ty eteen­päin koeajalla. 

      Koea­jan mak­si­maa­li­nen hyö­dyn­tämi­nen on äärim­mäisen tärkeää sil­loin, kun työn­tek­i­jöistä ei pääse hel­posti eroon ja eletään nousukaut­ta (jol­loin ei ole T&T‑syitä pistää porukkaa ulos). Toinen tapa olisi hyö­dyn­tää vuokrafir­mo­ja koea­jan kiertämiseen. Hyvä tapa sekin sil­lä vuokrafir­mo­jen lasku­tus ei kuitenkaan ole kovin paha, mut­ta sil­lä tyylil­lä ei yleen­sä saa valmi­ita tek­i­jöitä, kun koke­neet tek­i­jät eivät tietenkään mihinkään vuokra­hom­mana lähde. Mikäli vas­tavalmis­tuneet ja koke­mat­tomat kiin­nos­ta­vat, vuokrafir­mo­jen käyt­tö on hyvin suositeltavaa.

  6. Noiden pienyri­tys­ten määrää arvioitaes­sa Osmo “uno­htaa”, että suuri joukko noista on osa kon­ser­nia eli käytän­nössä osa suur­ta yritystä.

    Joukos­sa on myös 40000–50000 ns epäaitoa yrit­täjää eli toim­inta on niin pien­tä ettei yri­tys elätä edes sitä yrit­täjääkään saati työntekijää

    Osa yri­tyk­sistä on kuten kurssikaver­il­la omaisu­u­den­hoitoy­htiö eli hän hoitaa sijoituk­sia eikä palkkaa koskaan yhtään työntekijää

    Samoin mon­et yrit­täjät ovat yrit­täjiä vain veronkier­ron vuok­si esim lääkäreitä,lakimiehiä etc

    Osmokin main­os­taa pienyri­tyk­siä ole­van 160000–180000 mut­ta kun joukos­ta vähen­netään nuo edel­läku­vatut tapauk­set niin lukumäärä tip­puu puoleen ja allekin.
    Tarkkaa lukua tuskin kukaan saa selville

  7. Yrit­täjä kun saa lain­opilli­nen apua,jos ymmärtää jär­jestäy­tyä. Näin­hän sitä saa työntekijäin.
    Viime kädessä juri­disia kiemuroi­ta pui­v­at etu­jär­jestö­jen lakimiehet ja sen saa jäsenmaksulla.

    Kor­vauk­set toki joutuu mak­samaan yrit­täjä itse,jos häviää

    Ja kun irti­sanomiskyn­nys alen­netaan niin syn­tyy enem­män tulkin­nan­varaisia ratkaisu­ja ja se vain lisää riito­ja ja oikeudenkäyntejä.

    Oikeusval­tio­ta hal­li­tus tuskin kyke­nee lopet­ta­maan eli riidat ratko­taan viime kädessä oikeudessa edelleen ja var­maan use­am­min kuin nyt.

    Pitää muistaa,että työn­tek­i­jäl­lä on paljon pelis­sä sil­lä kun työ­suh­teen lop­pumisen ker­ro­taan työ­todis­tuk­ses­sa johtu­van henkilöstä johtu­vista syistä niin se oli var­masti se viimeinen työ­paik­ka uralla.

    1. Liian van­ha:
      Pitää muistaa,että työn­tek­i­jäl­lä on paljon pelis­sä sil­lä kun työ­suh­teen lop­pumisen ker­ro­taan työ­todis­tuk­ses­sa johtu­van henkilöstä johtu­vista syistä niin se oli var­masti se viimeinen työ­paik­ka uralla. 

      Sil­loin se kan­nat­taa var­maan jät­tää pyytämät­tä, jol­loin saa vain sen sup­pean työtodistuksen?

      1. Totte: Sil­loin se kan­nat­taa var­maan jät­tää pyytämät­tä, jol­loin saa vain sen sup­pean työtodistuksen?

        Sil­loin iskee karenssi ja jos työ­suh­teen päät­tymisen syytä ei ole san­ot­tu niin ei ole vaikea päätel­lä mik­si se on loppunut.Kun hak­i­joi­ta on 200 niin täl­laiset epäi­lyt­tävät lentävät roskiin

      2. Liian van­ha: Sil­loin iskee karenssi ja jos työ­suh­teen päät­tymisen syytä ei ole san­ot­tu niin ei ole vaikea päätel­lä mik­si se on loppunut.Kun hak­i­joi­ta on 200 niin täl­laiset epäi­lyt­tävät lentävät roskiin

        Sup­pea työ­todis­tus uusia haku­ja varten ja laa­ja työ­todis­tus jos tarvit­see TE-toimis­tolle. Ei sitä TE-toimis­tolle näytet­tyä laa­jaa työ­todis­tus­ta tarvitse työhake­muk­sien liit­teek­si pistää. 

        Yhtä lail­la han­kalista työn­tek­i­jöistä päästään irti kun ollaan jatka­mat­ta määräaikaista työ­suhdet­ta tai laite­taan ekana pihalle YT-menet­te­lyis­sä. En siis oikein usko, että jokainen joka näyt­tää työ­nan­ta­jalle sup­peaa työ­todis­tus­ta rankat­taisi­in automaat­tis­es­ti pois.

    2. Liian van­ha:
      Yrit­täjä kun saa lain­opilli­nen apua,jos ymmärtää jär­jestäy­tyä. Näin­hän sitä saa työntekijäin.
      Viime kädessä juri­disia kiemuroi­ta pui­v­at etu­jär­jestö­jen lakimiehet ja sen saa jäsenmaksulla.

      Oikeusval­tio­ta hal­li­tus tuskin kyke­nee lopet­ta­maan eli riidat ratko­taan viime kädessä oikeudessa edelleen ja var­maan use­am­min kuin nyt.

      Pienyri­tys­ten asioi­ta ei juurikaan ratko­ta oikeudessa. Edes ammat­tili­itot eivät uskalla haas­taa osakey­htiö­muo­toisia pienyri­tyk­siä yleen­sä oikeu­teen, saati työn­tek­i­jät itse, eivätkä pienyri­tyk­setkään vie asioitaan oikeu­teen. Syynä on oikeu­denkäyn­tien kalleus ja se, että oikeu­denkäyn­tiku­lut herkästi jäävät osakey­htiö­muo­tois­t­en pienyri­tys­ten vastapuolten mak­set­tavak­si — päät­tyy oikeu­denkäyn­ti miten päin tahansa. Jos vaikka­pa muu­ta­man työn­tek­i­jän pienyri­tys, jon­ka tase on pieni, haaste­taan oikeu­teen, yrit­täjän kan­nat­taa yleen­sä alkaa tyh­jen­tää fir­man taset­ta jo haastei­den tul­lessa, mak­sel­la yri­tyk­selle antami­aan velko­ja takaisin itselleen ja niille muille velko­jille, joi­hin halu­aa pitää eri­tyisen hyvät välit, sekä mak­saa tavanomaista isom­paa palkkaa yri­tyk­ses­tä itselleen. Siinä kohtaa, jos yri­tys tilanne näyt­tää oikeu­denkäyn­nis­sä huonol­ta, tuomion saadessa lain­voiman pienyri­tyk­sen kas­sa on yleen­sä tyhjä ja tase put­sat­tu omaisu­ud­es­ta. Jos yrit­täjä häviää, tämä voi ajaa van­han fir­mansa konkurssi­in, jol­loin oikeu­denkäyn­nis­sä tuomi­tut velat ja oikeu­denkäyn­tiku­lut jäävät konkurssipesään, ja perus­taa uuden velat­toman fir­man tilalle. Läh­es poikkeuk­set­ta pienyri­tys­ten kohdal­la työ­suhderi­idat sovi­taan tuomiois­tu­in­ten ulkop­uolel­la. Oikeudessa työ­suhderi­ito­ja ratko­taan osa­puolten kesken yleen­sä vain isom­mis­sa yri­tyk­sis­sä, joil­la on varaa tarvit­taes­sa oikeu­denkäyn­tiku­lut maksaa.


      1. Oikeusval­tio­ta hal­li­tus tuskin kyke­nee lopet­ta­maan eli riidat ratko­taan viime kädessä oikeudessa edelleen ja var­maan use­am­min kuin nyt.

        Pienyri­tys­ten asioi­ta ei juurikaan ratko­ta oikeudessa. Edes ammat­tili­itot eivät uskalla haas­taa osakey­htiö­muo­toisia pienyri­tyk­siä yleen­sä oikeu­teen, saati työn­tek­i­jät itse, eivätkä pienyri­tyk­setkään vie asioitaan oikeu­teen. Syynä on oikeu­denkäyn­tien kalleus ja se, että oikeu­denkäyn­tiku­lut herkästi jäävät osakey­htiö­muo­tois­t­en pienyri­tys­ten vastapuolten mak­set­tavak­si – päät­tyy oikeu­denkäyn­ti miten päin tahansa. Jos vaikka­pa muu­ta­man työn­tek­i­jän pienyri­tys, jon­ka tase on pieni, haaste­taan oikeu­teen, yrit­täjän kan­nat­taa yleen­sä alkaa tyh­jen­tää fir­man taset­ta jo haastei­den tul­lessa, mak­sel­la yri­tyk­selle antami­aan velko­ja takaisin itselleen ja niille muille velko­jille, joi­hin halu­aa pitää eri­tyisen hyvät välit, sekä mak­saa tavanomaista isom­paa palkkaa yri­tyk­ses­tä itselleen. Siinä kohtaa, jos yri­tys tilanne näyt­tää oikeu­denkäyn­nis­sä huonol­ta, tuomion saadessa lain­voiman pienyri­tyk­sen kas­sa on yleen­sä tyhjä ja tase put­sat­tu omaisu­ud­es­ta. Jos yrit­täjä häviää, tämä voi ajaa van­han fir­mansa konkurssi­in, jol­loin oikeu­denkäyn­nis­sä tuomi­tut velat ja oikeu­denkäyn­tiku­lut jäävät konkurssipesään, ja perus­taa uuden velat­toman fir­man tilalle. Läh­es poikkeuk­set­ta pienyri­tys­ten kohdal­la työ­suhderi­idat sovi­taan tuomiois­tu­in­ten ulkop­uolel­la. Oikeudessa työ­suhderi­ito­ja ratko­taan osa­puolten kesken yleen­sä vain isom­mis­sa yri­tyk­sis­sä, joil­la on varaa tarvit­taes­sa oikeu­denkäyn­tiku­lut maksaa.

        Hm… Pienet yri­tyk­set, varsinkin mikroyri­tyk­set eivät yleen­sä ole osakey­htiöitä, ja kuvaile­masi kas­san­ty­h­jen­tämiskäytän­tö saat­taa sopia vaki­in­tuneeseen ympäristöön, esim raken­nus­puolelle. Uusis­sa inno­vati­ivi­sis­sa pienyri­tyk­sis­sä se tuskin tuskin tulee yrit­täjän mieleen. Hänen fokuk­sen­sa on täysin muualla.

        Hyvin har­va ensi ker­taa yri­tys­tä perus­ta­va rak­en­taa tule­vaisu­ut­ta siltä poh­jal­ta, että joku työn­tek­i­jä joudu­taan ehkä joskus iertisanomaan.

        kom: Läh­es poikkeuk­set­ta pienyri­tys­ten kohdal­la työ­suhderi­idat sovi­taan tuomiois­tu­in­ten ulkopuolella. 

        Tämä pitää paikkansa. AY-juristien pelot­telu on riit­tävän uskottavaa.

  8. Mah­taako­han sel­l­ainen kauhuku­va toteu­tua, että kukaan, tai ainakaan kukaan tosi­hyvä, ei enää hak­isi töi­hin alle 20 hen­gen fir­maan, jos sieltä voisi saa­da kenkää helpom­min? Maas­sa kuitenkin on lasku­tavas­ta riip­puen nelisen­sa­taatuhat­ta työtöntä…

    1. Daniel Fed­er­ley:
      Mah­taako­han sel­l­ainen kauhuku­va toteu­tua, että kukaan, tai ainakaan kukaan tosi­hyvä, ei enää hak­isi töi­hin alle 20 hen­gen fir­maan, jos sieltä voisi saa­da kenkää helpom­min? Maas­sa kuitenkin on lasku­tavas­ta riip­puen nelisen­sa­taatuhat­ta työtöntä…

      Jos työ­nan­ta­ja tarvit­see edelleen sitä tosi­hyvää työn­tek­i­jää, joka ei suos­tu fir­maan tule­maan näil­lä uusil­la ehdoil­la, niin hänen kan­nat­taa tar­jo­ta sopimuk­ses­sa mui­ta porkkanoi­ta tarpeek­si, joten tosi­hyvän työn­tek­i­jän näkökul­mas­ta kaik­ki on ok. Kun taas muis­te­taan miten suuri osa Suomes­sa syn­tyvistä työ­paikoista syn­tyy nimeno­maan näi­hin pieni­in fir­moi­hin on selvää, että kaik­ki pikku­fir­mat eivät niitä tosi­hyviä tyyppe­jä voi saa­da, kun niistä kil­pail­e­vat lisäk­si ne isotkin fir­mat. Uskoisinkin pie­neen fir­maan työl­listymisen ole­van pikem­minkin se ensim­mäi­nen työ­paik­ka, jos­ta pon­nistaa kohti parem­pia ja jois­sa oppia tosi­hyväk­si työn­tek­i­jäk­si (har­va on kuitenkin heti koulus­ta valmis­tut­tuaan tosi­hyvä). Tätäkin tarkoi­tus­ta vas­ten olisi erit­täin tärkeätä tehdä näi­hin pieni­in yri­tyk­si­in palkkaami­nen mah­dol­lisim­man riskit­tömäk­si / vai­vat­tomak­si, jot­ta työn­tek­i­jät pää­sevät tähän kuvioon mukaan ja liik­keelle työmarkkinoilla.

    2. Daniel Fed­er­ley:
      Mah­taako­han sel­l­ainen kauhuku­va toteu­tua, että kukaan, tai ainakaan kukaan tosi­hyvä, ei enää hak­isi töi­hin alle 20 hen­gen fir­maan, jos sieltä voisi saa­da kenkää helpom­min? Maas­sa kuitenkin on lasku­tavas­ta riip­puen nelisen­sa­taatuhat­ta työtöntä…

      Tätä mietin minäkin. Työ­markki­nati­lanteeni on hyvä ja tämä kyl­lä merkit­tävästi nos­taa palkka­sum­maa, jol­la jatkos­sa läh­den alle 20 hen­gen yrityksiin.

  9. Val­men­ta­ja on eri ase­mas­sa kuin siivooja.
    Kun siivoo­ja irti­san­o­taan niin palka­n­mak­su lop­puu heti tai irti­sanomisa­jan jälkeen

    Val­men­ta­jal­la palk­ka juok­see sopimuskau­den lop­pu­un tai ker­tako­r­vaus on niin suuri ettei riitaut­ta­mal­la saa enää lisää.
    Samoin määräaikaisu­u­den tai ei ole kukaan valit­tanut eikä vira­nomainen käyt­tää sit­ten käytän­töä muute­taan­jokaisen sop­parin laillisuutta

    Niin kauan kun kukaan ei vali­ta niin noin voidaan tehdä. Sit­ten kun ensim­mäi­nen oikeusjut­tu syn­tyy niin sit­ten käytän­töä muutetaan.

    Työoikeudessa saa kuten muus­sakin sopimu­soikeudessa kat­so­taan usein alan vaki­in­tunut­ta käytän­töä ja jut­tu tuomi­taan tosi­asial­lisen tavan mukaan vaik­ka se poikkeaisi sopimuk­ses­ta tai jopa lainsäädännöstä

    Min­ul­lakin on ollut näitä määräaikaisia sop­pare­i­ta ja usein vielä sel­l­ainenkin ehto,että sopimus voidaan keskeyt­tää mil­loin vain syytä ilmoittamatta.
    Mut­ta vastapain­ona ovat sit­ten olleet muut sopimuse­hdot ‚joil­la olen tur­van­nut asemani.
    Sop­parien teossa oli apuna lakimies eikä hän ker­tonut ehto­jen ole­van laittomia.

    Lain­säädän­tö on tehty suo­jele­maan ennenkaikkea heikoim­mas­sa työ­markki­na-ase­mas­sa ole­via ja oikeudessa kat­so­taan myös kan­ta­jan ase­maa työmarkkinoilla.

  10. Ay-liiket­tä on niin mon­een junaan nykyään, että… (vrt las­ten­hoidon rin­ta­mat: toimis­to-opet­ta­jat vs kent­tähoita­jat — Sanni/Akava vs “haalar­i­hoita­jat”). Mut­ta heil­uria liikutet­taes­sa työn­tek­i­jöi­den eduista pois ovat mon­et vihreät kovasti vauh­tia kiihdyt­tämässä, eikä OS nyt hänkään näytä jar­ru­miehenä siinä liik­keessä ole­van. Kom­men­tis­sani hain keskustelun alku­ja enkä lop­pu­ja, mut­ta nykyään mielip­i­teen­hän pitää olla aina lop­ulli­nen, keskustelu on käy­ty ennen alkuaan.

    Virherekry­toin­nit (siis ne n. alle 2% ‑okei hatus­ta, mut­ta kuka tämän tietää) siis usea halu­aisi pääsään­nök­si irti­sanomis­seu­rauksin eikä vahin­gok­si, jon­ka seu­rauk­sia voitaisi­in neu­votel­la eikä lukea laista?

    1. LP:
      Ay-liiket­tä on niin mon­een junaan nykyään, että… (vrt las­ten­hoidon rin­ta­mat: toimis­to-opet­ta­jat vs kent­tähoita­jat – Sanni/Akava vs “haalar­i­hoita­jat”). Mut­ta heil­uria liikutet­taes­sa työn­tek­i­jöi­den eduista pois ovat mon­et vihreät kovasti vauh­tia kiihdyt­tämässä, eikä OS nyt hänkään näytä jar­ru­miehenä siinä liik­keessä ole­van. Kom­men­tis­sani hain keskustelun alku­ja enkä lop­pu­ja, mut­ta nykyään mielip­i­teen­hän pitää olla aina lop­ulli­nen, keskustelu on käy­ty ennen alkuaan.

      Virherekry­toin­nit (siis ne n. alle 2% ‑okei hatus­ta, mut­ta kuka tämän tietää) siis usea halu­aisi pääsään­nök­si irti­sanomis­seu­rauksin eikä vahin­gok­si, jon­ka seu­rauk­sia voitaisi­in neu­votel­la eikä lukea laista?

      Jos lähde­tään siitä, että se virherekry­toin­tipros­ent­ti on esit­tämäsi 2% se tarkoit­taa, että joka 50 yri­tys, joka rekry­toi ensim­mäisen työn­tek­i­jän­sä, on isos­sa riskissä joutua konkurssi­in. Klas­sis­es­ti siitä seu­raa yrit­täjälle henkilöko­htainen konkurssi ja ulosot­toon pää­tymi­nen. Var­i­anssia tietenkin löy­tyy, jotkut yrit­täjät var­masti pää­sevät onnet­tomasti rekry­toidus­ta kaverista jotenkin eroon ilman, että fir­man kan­nat­tavu­us painuu peru­ut­ta­mat­tomasti punaiselle ja joil­lain riit­tää takaa­jia niin, ettei tarvitse asun­toa menet­tää yri­tyk­sen mukana, mut­ta eikö tuo luku kuu­losta sin­un kor­vaasi silti aika suurelta? Jos lot­tokuponke­ja ostaes­sa joka 50 johtaisi siihen, että menetät elan­tosi ja luot­toti­etosi niin ei taku­u­var­masti löy­ty­isi Suomes­ta kovinkaan mon­taa Veikkauk­sen asi­akas­ta, vaik­ka lot­toa­jal­la säi­ly­isikin se pienen pieni mah­dol­lisu­us tul­la rikkaak­si, jos yri­tys ottaa oikein kun­nol­la tuul­ta alleen.

      1. Tarkoituk­seni onkin, että virheestä voisi keskustel­la ja molem­min puolin oppia. Eihän nytkään virherekry­toin­ti joh­da konkurssi­in tai irti­sanomiseen kuin automaatis­sa ollen, vaan suuri osa em tapauk­sista taitaa kor­jaan­tua osa­puolien hyödyk­si. — Ja irti­sanomi­nenkin on siis edelleen mah­dol­lista ilman sitä konkkaa.

        Mut­ta hal­li­tushan toimii juuri kuten halu­aa ja koven­taa vähim­mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä ole­van osaa kos­ka se nyt vaan voi.

  11. Edelleenkään en ymmär­rä blo­gistin kuvitel­maa irti­sanomisen vaikeudesta.

    Työn­tek­i­jä voidaan jo nyky­isin irti­sanoa ammat­ti­taidot­to­muu­den, töistä selviämät­tömyy­den tai työy­hteisöön sopi­mat­to­muu­den vuoksi. 

    Olen häm­mästynyt siitä, että myös arvosta­mani blo­gisti vil­jelee myyt­tiä ongel­mallis­es­ta työn­tek­i­jästä eroon pääsemisen vaikeud­es­ta. Se ei yksinker­tais­es­ti ole totta.

    1. Juuri­han oli tapaus, jos­sa Gigant­ti irti­sanoi myyjän, joka ei päässyt tavoit­teisi­in. Myyjälle oli annet­tu asi­as­ta kak­si varoi­tus­ta. Oikeus pääti, että irti­sanomi­nen oli perus­tee­ton. Gigant­ti jou­tui kor­vaa­maan 8kk palkan ja oikeu­denkäyn­tiku­lut korkoi­neen. Gigant­ti ei ole pieni yri­tys ja heil­lä on var­masti myös lakimies tai ‑osas­to sekä run­saasti osaamista, mut­ta silti jou­tui mak­samaan korvauksia.
      Työn­tek­i­jä voidaan irti­sanoa noiden mainit­se­masiesi syi­den takia, mut­ta jos/kun työn­tek­i­jä AY-liik­keen avus­tuk­sel­la riitaut­taa irti­sanomisen, joutuu työ­nan­ta­ja mah­dol­lis­es­ti vuosik­si oikeu­teen (Gigan­tin irti­sanomien oli tapah­tunut 2011 ja nyt tuli päätös) eikä oikeu­den päätök­ses­tä ole koskaan varmuutta.

      1. Kuh­nuri: Työn­tek­i­jä voidaan irti­sanoa noiden mainit­se­masiesi syi­den takia, mut­ta jos/kun työn­tek­i­jä AY-liik­keen avus­tuk­sel­la riitaut­taa irti­sanomisen, joutuu työ­nan­ta­ja mah­dol­lis­es­ti vuosik­si oikeu­teen (Gigan­tin irti­sanomien oli tapah­tunut 2011 ja nyt tuli päätös) eikä oikeu­den päätök­ses­tä ole koskaan varmuutta.

        Jos Gigant­ti on jär­jestäy­tynyt työ­nan­ta­ja niin riita eskaloituu liit­to­jen välisek­si ja liit­to käy käytän­nössä oikeut­ta ja käytän­nössä oikeudessa esi­in­tyy joku tun­net­tu lakiasiaintoimisto.

        Kun minä kävin oikeut­ta omas­sa työ­suhderi­idas­sa niin vastapuol­ta edusti Pal­tan palkkaa­mana Bore­nius Asiana­jo­toimis­to. Mut­ta eipä se aut­tanut , vale­htelem­i­nen ja hui­jaami­nen ei men­nyt läpi oikeudessa vaan oikeus kehot­ti sopi­maan jutun, työ­nan­ta­jan tap­pio kun tuli selväk­si jo alus­tavas­sa istun­nos­sa. Min­ul­la oli avus­ta­jana liiton lakimies ja hän oli kyl­lä hyödyllinen

    2. Jonne:
      Edelleenkään en ymmär­rä blo­gistin kuvitel­maa irti­sanomisen vaikeudesta.

      Työn­tek­i­jä voidaan jo nyky­isin irti­sanoa ammat­ti­taidot­to­muu­den, töistä selviämät­tömyy­den tai työy­hteisöön sopi­mat­to­muu­den vuoksi. 

      Olen häm­mästynyt siitä, että myös arvosta­mani blo­gisti vil­jelee myyt­tiä ongel­mallis­es­ta työn­tek­i­jästä eroon pääsemisen vaikeud­es­ta. Se ei yksinker­tais­es­ti ole totta.

      Irti­sanomisen osalta olet peri­aat­teessa oike­as­sa, mut­ta siinä pitää nou­dat­taa tarkasti määritel­tyä ja doku­men­toitua pros­es­sia. Pros­es­si vie aikaa yrit­täjältä ja se kestää kauan aivan törkeimpiä tapauk­sia luku­unot­ta­mat­ta. Täl­laiset “tois­ar­voiset” pros­es­sit ovat han­kalia etenkin pienyrit­täjälle, sil­lä hänel­lä on vain har­voin tuke­naan näi­den asioiden asiantun­tioi­ta, ei ainakaan omas­sa organ­isaa­tios­saan. Toinen haaste on oikeudessa pitävän näytön saami­nen ja doku­men­toimi­nen. Takavu­osi­na esim. jokainen sai vali­ta lääkärin­sä, ja kun tarpeek­si mon­ta ker­taa yrit­ti, aina löy­tyi suo­pea saikku-lääkäri. Nyky­istä tilan­net­ta en tiedä.

      Voi olla, että pienyrit­täjien työ­tuomiois­tu­imen pelko on liial­lista. Eräs syy on, että AY-liike ottaa kovin herkästi irti­san­otun asian omak­seen, vaik­ka tietää häviävän­sä jutun, jos se menee oikeu­teen. Pienyrit­täjä ei sitä tiedä, ja AY-juristin soit­to riittää.

      Työ­nan­ta­jali­it­toon kuu­lu­mi­nen toki helpot­taa yrit­täjän ase­maa, aivan kuten Liian Van­ha on korostanut. Jär­jestäy­tymi­nen tuo kuitenkin omia “tois­ar­voisia” pros­esse­jaan, joten aika har­va 10…20 hen­gen yri­tys, ja vielä harvem­pi ali 10 hen­gen yri­tys liit­toon kuu­luu. Jotku yri­tyk­set ovat liit­tyneet liit­toon, kun edessä on han­kala irtsanominen.

    3. Mites tämä Syl­tyn mainit­se­ma Gigan­tin myyjän tapaus? Myyjä ei selvin­nyt tarpeek­si hyvin (eli myyn­tikate ei ollut tarpeek­si hyvä), mut­ta KKO:n mukaan ei silti saanut irtisanoa.

      http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122218948880_uu.shtml

      Joka tapauk­ses­sa, jos olet oike­as­sa ja irti­sanomi­nen on jo help­poa, ei tästä ehdo­tuk­ses­ta ole haittaakaan.

      1. Ossi Sare­so­ja:
        Mites tämä Syl­tyn mainit­se­ma Gigan­tin myyjän tapaus? Myyjä ei selvin­nyt tarpeek­si hyvin (eli myyn­tikate ei ollut tarpeek­si hyvä), mut­ta KKO:n mukaan ei silti saanut irtisanoa.

        http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122218948880_uu.shtml

        Joka tapauk­ses­sa, jos olet oike­as­sa ja irti­sanomi­nen on jo help­poa, ei tästä ehdo­tuk­ses­ta ole haittaakaan.

        Paha ottaa kan­taa yksit­täiseen tapauk­seen tun­tem­at­ta sen yksi­tyisko­htia. Sinään­sä tun­tuu oudol­ta, ettei kat­teeseen pääsemät­tömyyt­tä ollut havait­tu koeaikana. Kaveri oli myös osa-aikainen. Oli­vatko ver­rokkimyyjät myös osa-aikaisia? Jne.

        Suuril­la yri­tyk­sil­lä on pääsään­töis­es­ti kyky hoitaa täm­möiset asi­at oikein. Onko halua onkin toinen juttu. 

        Elinkei­noelämä ja suuret yri­tyk­set myös aina välil­lä vähän “tes­taa­vat jär­jestelmää”: mis­sä menee rajat mitä vielä voi tehdä ilman sanktioita.

        Vaikeaa sanoa onko ehdo­tuk­ses­ta hait­taa vai ei ennen kuin näkee lakiehdo­tuk­sen kaikki­neen. Turha se kuitenkin on nyt esite­ty­il­lä väitteillä.

      2. Tuo Gigan­tin myyjän tapaus löy­tyy täy­del­lisem­pänä KKO:n päätök­senä verkosta:

        https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140098

        Tapauk­ses­ta käy ilmi, että kyseisen myyjän tehtävänä oli ollut myy­dä kaikkein heikom­man kat­teen antavia tuot­tei­ta, mihin hän ei ollut itse voin­ut vaikut­taa. Lisäk­si jutun selosteesta jää sel­l­ainen mieliku­va, että ne myyjät, jot­ka oli­vat saa­neet parhaim­man katepros­entin, oli­vat toden­näköis­es­ti toim­i­neet epäre­hellis­es­ti tai ainakin moitit­tavasti sekä työ­nan­ta­jaansa että asi­akkaitaan kohtaan. Myyjä oli sinän­sä toimin­ut kaiken todis­telu­un mukaan hyvänä asi­akas­palveli­jana ja myynyt euromääräis­es­ti riit­tävän määrän tavaraa, mut­ta ei ilmeis­es­ti tarpeek­si kaikkein kalleimpia tuot­tei­ta. Kun tietää, miten rehelli­nen ja luotet­ta­va fir­ma Gigant­ti on, jää jutus­ta outo vaikutel­ma. Jutun ennakko­ta­pausar­vona on nähdäk­seni se, ettei työn­tek­i­jää voi velvoit­taa epäeet­tiseen myyntitapaan.

    4. Jonne:
      Edelleenkään en ymmär­rä blo­gistin kuvitel­maa irti­sanomisen vaikeudesta.

      Työn­tek­i­jä voidaan jo nyky­isin irti­sanoa ammat­ti­taidot­to­muu­den, töistä selviämät­tömyy­den tai työy­hteisöön sopi­mat­to­muu­den vuoksi. 

      Olen häm­mästynyt siitä, että myös arvosta­mani blo­gisti vil­jelee myyt­tiä ongel­mallis­es­ta työn­tek­i­jästä eroon pääsemisen vaikeud­es­ta. Se ei yksinker­tais­es­ti ole totta.

      Jos se ei ole tot­ta, sin­un kan­nat­taa perus­taa yri­tys jollekin alalle, jol­la toimi­vat yri­tyk­set nyt toimi­vat pääosin vuokratyövoimal­la. Saat välit­tömästi ainakin väli­aikaisen kil­pailue­dun markki­noil­la, kos­ka pystyt tar­joa­maan asi­akkaille­si palvelu­jasi ilman, että joudut samal­la kus­tan­ta­maan vuokrafir­man kat­teen + over­headin. Hin­noit­telu­un liit­tyväl­lä etu­lyön­ti­ase­mal­la pär­jää tyyp­il­lis­es­ti markki­noil­la kuin markki­noil­la ainakin niin hyvin, että saa leivän pöytään­sä ja vähän vielä voitakin leivän päälle. Kos­ka tämänkaltaisia yri­tyk­siä ei syn­ny kuin sieniä sateel­la, asi­aa sivus­taseu­raa­vana maal­likkona joudun totea­maan, että ehkä siinä “myytis­sä” onkin ainakin puo­likas totuutta.

    5. Jonne: Työn­tek­i­jä voidaan jo nyky­isin irti­sanoa ammat­ti­taidot­to­muu­den, töistä selviämät­tömyy­den tai työy­hteisöön sopi­mat­to­muu­den vuoksi. 

      No mitä tämä hal­li­tuk­sen ehdo­tus sit­ten muka muut­taisi, jos huonos­ta työn­tek­i­jöistä pääsee hel­posti eroon?

      Käytän­nössä työn­tek­i­jästä pääsee riskit­tömästi eroon vain jos se on todel­lakin niin epäpätevä, ettei työstä tule yhtään mitään. Muuten vaan huono, laiska taik­ka riidankylväjä, joka ei kuitenkaan ole väki­val­tainen eikä avoimesti tottelematon,

      Jos edes Gigant­ti ei ollut osan­nut hoitaa mui­hin näh­den olen­nais­es­ti alisuo­ri­u­tu­van myyjän irti­san­omista oikein, niin ei se kyl­lä kovin help­poa voi olla.

      1. Sylt­ty:

        Jos edes Gigant­ti ei ollut osan­nut hoitaa mui­hin näh­den olen­nais­es­ti alisuo­ri­u­tu­van myyjän irti­san­omista oikein, niin ei se kyl­lä kovin help­poa voi olla.

        Korkein oikeus lin­jasi tuos­sa tapauk­ses­sa, että irti­sanomi­nen oli laiton, kos­ka irti­sanomi­nen perus­tui vain siihen, että myyjä oli myynyt tuot­tei­ta 5,8–7 pros­entin katepros­en­til­la, siinä mis­sä muil­la samas­sa kau­pas­sa se oli vai­hdel­lut välil­lä 9,3–12,4 %. Niin alhaisen katepros­entin myyn­ti lie­nee ollut tap­pi­ol­lista toim­intaa kokon­aisu­udessaan, huomioiden se, että kat­teel­la pitäisi kat­taa yri­tyk­sen tuk­i­toim­into­jen kulut. Korkein oikeus lin­jasi, että myyn­nin pain­ot­tumi­nen huonokat­teisi­in tuot­teisi­in ei ollut lailli­nen peruste irti­sanomiselle, kos­ka myyjä ei ollut tehnyt varsi­naisia virheitä. Taval­laan kat­sot­ti­in, että oli Gigan­tin oma vika, että osa sen tuot­teista on hin­noitel­tu pienem­mäl­lä kat­teel­la eli sisään­ve­to­tuote­tyyp­pisem­min kuin toiset tuot­teet, ja että myyjä on suorit­tanut työ­sopimuk­ses­sa lupaa­mansa asi­at kun on vain myynyt, mitä on myynytkään. Jot­ta irti­sanomi­nen olisi ollut lailli­nen, olisi mah­dol­lis­es­ti työ­sopimuk­seen pitänyt aikoinaan kir­ja­ta, että työn­tek­i­jän tulee myyn­nis­sä huomioi­da se, kuin­ka kat­teel­lisia mitkäkin tuot­teet ovat, ja pyrk­iä edis­tämään parem­pikat­teis­ten tuot­tei­den myyntiä.

  12. Olen ollut yli vuosikymme­nen töis­sä useis­sa pienyri­tyk­sis­sä, sekä useis­sa pörssiy­htiöis­sä, enkä oikein ymmär­rä näitä Osmon kirjoituksia. 

    Ei irti­sanomi­nen tai palkkaami­nen ole koskaan ollut mitenkään han­kalaa. Koeai­ka on nykyään 6kk, vuokratyövoimaa käytetään, määräaikaisia työ­sopimuk­sia tehdään yms. Pitkäaikaisten vak­i­tu­is­ten työn­tek­i­jöi­denkin työ­suhtei­ta muute­taan ja lopete­taan ilman kum­mem­paa draamaa.

  13. Työn­tek­i­jä raja luo jo sel­l­aise­naan, on se mikä tahansa hirveän kyn­nyk­sen työ­nan­ta­jalle ylit­tää irti­sanomisen “vaikeu­den” takia.

    Irti­sanomi­nen on suomes­sa lop­pu­vi­imein erit­täin help­poa työ­nan­ta­jalle, ainakin min­un mielestäni.
    On hirvit­tivän epäoikeu­den mukaista nuo­ria kohtaan jot­ka ovat ehkä ajatelleet perus­taa per­het­tä, että hei­dän tilanteen­sa on entistäkin epävarmempi.
    Syn­tyvyys­luku­ja kun tässä kat­soo niin ei kauhean lujaa sil­lä sar­al­la mene. Itse kol­menkympin kyn­nyk­sel­lä en todel­lakaan halu­aisi perus­taa per­het­tä tilanteeseen jos­sa min­ul­la ei olisi tar­jo­ta taloudel­lista tur­vaa jälkipolvelle.

    Henk. koht. mielipi­de on että jos meil­lä on samat lait käytössä yri­tyk­sen koos­ta riip­puen, on tas­a­puolista. Koe ajatkin jo piden­net­ti­in, ihmette­len jos yksikin yrit­täjä ei näe puo­lessa vuodessa mil­laisen kaverin on töi­hin palkannut.

    Kum­mek­sun puolue taus­tasi huomioon ottaen kir­joi­tus­tasi, että laite­taan ahtaal­la ole­vat vielä ahtaammalle.

    1. Riku H.:
      Työn­tek­i­jä raja luo jo sel­l­aise­naan, on se mikä tahansa hirveän kyn­nyk­sen työ­nan­ta­jalle ylit­tää irti­sanomisen “vaikeu­den” takia.

      Irti­sanomi­nen on suomes­sa lop­pu­vi­imein erit­täin help­poa työ­nan­ta­jalle, ainakin min­un mielestäni.
      On hirvit­tivän epäoikeu­den mukaista nuo­ria kohtaan jot­ka ovat ehkä ajatelleet perus­taa per­het­tä, että hei­dän tilanteen­sa on entistäkin epävarmempi.
      Syn­tyvyys­luku­ja kun tässä kat­soo niin ei kauhean lujaa sil­lä sar­al­la mene. Itse kol­menkympin kyn­nyk­sel­lä en todel­lakaan halu­aisi perus­taa per­het­tä tilanteeseen jos­sa min­ul­la ei olisi tar­jo­ta taloudel­lista tur­vaa jälkipolvelle.

      Henk. koht. mielipi­de onet­tä jos meil­lä on samat lait käytössä yri­tyk­sen koos­ta riip­puen, on tas­a­puolista. Koe ajatkin jo piden­net­ti­in, ihmette­len jos yksikin yrit­täjä ei näe puo­lessa vuodessa mil­laisen kaverin on töi­hin palkannut.

      Kum­mek­sun puolue taus­tasi huomioon ottaen kir­joi­tus­tasi, että laite­taan ahtaal­la ole­vat vielä ahtaammalle.

      Jos on huolestunut nuorten epä­var­muud­es­ta, kantsii tseka­ta nuoriso­työt­tömyy­den määrä ja miet­tiä mil­las­ta on suun­nitel­la tule­vaisu­ut­ta työt­tömänä, jol­la ei edes vält­tämät­tä ole työkoke­mus­ta. Sit­ten kantsii miet­tiä, josko tämä uud­is­tus lisäisi työ­paikko­ja, kuten moni asiantun­ti­ja ja pienyrit­täjä uskoo. Sinä tosin näytät ole­van sitä mieltä, että uud­is­tuk­sel­la ei ole mitään vaiku­tus­ta, kos­ka jo nyt irti­sanomi­nen on todel­la help­poa. Joten ihan ystäväl­lis­es­ti: miten itse ajat­telit, että toi argu­men­toin­ti sujui täl­lä kertaa. 🙂

      1. Riku H.: Kum­mek­sun puolue taus­tasi huomioon ottaen kir­joi­tus­tasi, että laite­taan ahtaal­la ole­vat vielä ahtaammalle. 

        Atom­isti: Sinä tosin näytät ole­van sitä mieltä, että uud­is­tuk­sel­la ei ole mitään vaiku­tus­ta, kos­ka jo nyt irti­sanomi­nen on todel­la help­poa. Joten ihan ystäväl­lis­es­ti: miten itse ajat­telit, että toi argu­men­toin­ti sujui täl­lä kertaa. 

        Mitenkäs sin­ul­la?

  14. “Osaavampi rekry­toin­ti Olin aika tyr­mistynyt, kun moni ay-liiket­tä edus­tanut meni sanomaan, että on oma vika, jos tekee virheen rekry­toin­nis­sa. Pitäisi olla työhönosos­sa syr­jivämpi ja vält­tää riske­jä. En voisi olla enem­pää eri mieltä. Minus­ta olisi parem­pi, että annetaan vähän huonoil­lakin näytöil­lä töitä hake­valle mah­dol­lisu­us osoit­taa kykynsä.”

    Vas­taavasti tässä lyödään duu­nar­i­por­ras­ta korville.Kun työ­suhde päät­tyy niin työ­todis­tuk­seen kir­jataan syy. Se on nor­maal­isti irti­sanomi­nen tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä. Mut­ta kun työ­todis­tuk­seen ilmestyy merk­istä irtisanottu/työsuhde puret­tu henkilöko­htai­seista syistä niin se on työ­markki­noil­la kuin polt­in­merk­ki. Sen jäl­keen on vaikea saa­da enää työtä ja ura on joka tapauk­ses­sa pilal­la. Jokaine rekry­toi­ja etsii työhis­to­ri­as­ta näitä, joten niistä ei pääse koskaan eroon

    Osmon mukaan meil­lä on siis varaa syr­jäyt­tää suuria määriä ihmisiä ?

    1. Hal­li­tuk­sen kantssii var­maan soit­taa vaikka­pa Tan­skaan ja kysyä sieltä, että miten asia on hoidet­tu. Tan­skas­sa­han irti­sanomi­nen on helpom­paa ja syr­jäy­tymien vähäisem­pää kuin tääl­lä korpolandiassa.

    2. Liian van­ha: Mut­ta kun työ­todis­tuk­seen ilmestyy merk­istä irtisanottu/työsuhde puret­tu henkilöko­htai­seista syistä 

      Sin­ua jo kor­jat­ti­in ker­ran siitä että tuol­laista syytä ei saa kir­joit­taa työ­todis­tuk­seen ellei työn­tek­i­jä sitä nimeno­mais­es­ti itse halua. Näistä on myös oikeuskäytän­töä ole­mas­sa ja työ­nan­ta­ja, joka kir­joit­taa työ­todis­tuk­seen “puret­tu heko-syil­lä” vas­toin työn­tek­i­jän halua, häviää jut­tun­sa aivan varmasti.

      Tässä on koh­ta työ­sopimus­laisn kuu­dennes­ta luvusta:

      7 §
      Työtodistus

      Työ­suh­teen päät­tyessä työn­tek­i­jäl­lä on oikeus saa­da pyyn­nöstään työ­nan­ta­jal­ta kir­jalli­nen todis­tus työ­suh­teen kestos­ta ja työte­htävien laadus­ta. Työn­tek­i­jän nimeno­mais­es­ta pyyn­nöstä todis­tuk­ses­sa on lisäk­si mainit­ta­va työ­suh­teen päät­tymisen syy sekä arvio työn­tek­i­jän työ­tai­dos­ta ja käytöksestä. 

      ————–

      Ode, kan­nat­taisi vain jät­tää julkaise­mat­ta täl­laiset täysin tuules­ta tem­mat­tu­ja väit­tämiä sisältävät tek­stit. Liian van­ha ei ole ensim­mäistä ker­taa asial­la, hän on vuosien saatossa esit­tänyt virheel­lisiä väit­teitä myös sen jäl­keen, kun hän­tä on korjattu.

    3. Liian van­ha: Kun työ­suhde päät­tyy niin työ­todis­tuk­seen kir­jataan syy. Se on nor­maal­isti irti­sanomi­nen tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä. 

      Ei työ­suh­teen päät­tymisen syytä työ­todis­tuk­seen kir­ja­ta näkyvi­in, ellei työn­tek­i­jä sitä itse halua näkyvi­in. Lain mukaan työn­tek­i­jä on se, jol­la on oikeus päät­tää, mitä tieto­ja työ­todis­tuk­seen kir­jataan. Työ­todis­tuk­sen voi pyytää työa­jan kuvauk­sen suh­teen sup­peana tai laa­jana. Laa­jas­sa ver­sios­sa on näkyvis­sä työ­suh­teen päät­tymisen syy. Sup­peas­sa ver­sios­sa näkyy vain, mis­tä mihin työ­suhde on kestänyt. Kuten esim. Työ­suo­jeluhallinnon net­ti­sivuil­la todetaan:

      “Työn­tek­i­jä voi vali­ta, halu­aako laa­jaan työ­todis­tuk­seen sekä työ­suh­teen päät­tymisen syyn että arvolausel­man vaiko vain toisen näistä.”
      http://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/tyotodistus

      1. Eli siis työ­todis­tuk­seen tulee aina tieto työ­suh­teen kokon­aiskestos­ta ja työte­htävistä. Sen sijaan työ­suh­teen päät­tymis­syy ja mah­dolli­nen arvio työssä men­estymis­es­tä ovat valin­naisia osioi­ta, jot­ka tule­vat osak­si työ­todis­tus­ta, jos työn­tek­i­jä sitä pyytää. Työn­tek­i­jä voi niistä vali­ta, halu­aako näkyvi­in jom­man kum­man, vai ei kumpaakaan.

  15. Kun tämä säie kos­ket­taa kysymys­tä kuin­ka työ­nan­ta­ja tun­nistaa hänelle sopi­van työn­tek­i­jän, esimerkik­si määrämit­taisen koea­jan tai ‘ikuisen koea­jan’ (mitä mata­la irti­sanomiskyn­nys käytän­nössä tarkoit­taa) avul­la, enpä mal­ta olla viit­taa­mat­ta ajatuk­sia herät­tävään Scott Aaron­ssonin kom­ment­ti­in Caplanin tuoreesta kir­jas­ta “Koulu­tus­ta vas­taan”. Kir­ja sivuaa samaa koulu­tus­vaa­timusten kil­pavarustelua joka johtaa ylik­oulut­tau­tu­miseen, ja jos­ta blo­gisti on kir­joit­tanut mm. tääl­lä, tääl­lä, tääl­lä , tääl­lä ja tääl­lä. Blo­gistin muis­ti­ni mukaan osu­vin­ta kir­joi­tus­ta asi­as­ta en löytänyt tähän hätään.

    Caplan on ekon­o­misti George Mason ‑yliopis­tos­ta, ja hän argu­men­toi että koulu­jär­jestelmän pää­tarkoi­tus ei ole työssä hyödyl­lis­ten taito­jen opet­ta­mi­nen, vaan sig­nal­loi­da työ­nan­ta­jalle kuka hak­i­joista on pait­si oppimiskykyi­nen ja nopeaä­lyi­nen, myös sietää pitkäjän­teisiä tehtävä­nan­to­ja ja on valmis alis­tu­maan auk­tori­teet­tien antami­in määräyk­si­in. Siis hyvää työn­tek­i­jäaines­ta. Kos­ka varsinkin pitkäjän­teisyy­den ja alis­tu­mis­valmi­u­den mit­taami­nen on vuosien pitu­inen, ja sik­si resursse­ja tuh­lates­saan tolkut­toman kallis pros­es­si, Caplan provosoi että koko koulu­jär­jestelmän voisi nyky­muo­dos­saan ajaa alas, ja kor­va­ta jol­lakin markki­na­t­aloushenkises­ti kannattavammalla.

    Pait­si että sig­nal­loin­ti vs. oppimi­nen on rel­e­vant­ti kysymys sinän­sä (ja Aaron­s­son argu­men­toi ansiokkaasti Capla­nia vas­taan), se osuu myös aikamme pop­ulis­tiselle her­molle, jos­sa koulutet­tua eli­it­tiä vas­taan kamp­pail­e­va ‘kansa’ mielel­lään näk­isi varsinkin yliopis­tok­oulu­tus­ta kar­sit­ta­van rankalla kädel­lä, jotkut eri syistä jotkut samoista syistä kuin Caplan. Kat­so vaik­ka tämän HS-mielipi­dekir­joituk­sen kommentointia. 

    Asia on poli­it­ti­nen ruu­ti­tyn­nyri, ja väitän­pä että se nousee koh­ta keskustelun keskip­is­teek­si tääl­läkin kun huolto­suhde entis­es­tään heikke­nee ja lisäte­ho­ja yhteiskun­nas­ta haetaan.

    1. Mikko Kivi­ran­ta: Kun tämä säie kos­ket­taa kysymys­tä kuin­ka työ­nan­ta­ja tun­nistaa hänelle sopi­van työntekijän […]

      Kolikol­la on kak­si puol­ta: työ­nan­ta­ja etsii sopi­vaa työn­tek­i­jää ja työn­tek­i­jä etsii sopi­vaa työ­nan­ta­jaa. Ajan kulues­sa työ­nan­ta­jan tarpeet muut­tuvat samoin kuin työn­tek­i­jän osaami­nen ja pref­er­enssit. Täl­löin työn­tek­i­jä voi vai­h­taa uuteen, nyt sopi­vam­paan työ­paikkaan ja työ­nan­ta­ja voi ottaa hänen tilalleen uuden, nyt sopi­vam­man henkilön. Työ­suh­teen päät­tymi­nen ja uuden alka­mi­nen on siten posi­ti­ivi­nen asia molem­mille osa­puo­lille. Työ­suhdesuo­jan pitää suo­ja­ta työn­tek­i­jää epäasial­liselta kohtelul­ta, mut­ta ei sen pitäisi mikään työt­tömyys- tai työkyvyt­tömyys­vaku­u­tus olla, nämä ovat erik­seen olemassa.

      1. Ville: Täl­löin työn­tek­i­jä voi vai­h­taa uuteen, nyt sopi­vam­paan työ­paikkaan ja työ­nan­ta­ja voi ottaa hänen tilalleen uuden, nyt sopi­vam­man henkilön. Työ­suh­teen päät­tymi­nen ja uuden alka­mi­nen on siten posi­ti­ivi­nen asia molem­mille osapuolille. 

        Voi vai­h­taa, jos voi. Kyl­lä tässä nyt tehdään aikamoisia ole­tuk­sia siitä, miten siu­nauk­sel­lista toisen osa­puolen yksipuo­li­nen toim­inta on toiselle osa­puolelle. Tois­in­päin voitaisi­in ajatel­la antaa kaik­ki yri­tyk­set AY-liik­keen hallintaan ja sit­ten perustel­laan, miten siu­nauk­sel­lisen pienet ovat omis­ta­jille mak­se­tut voitot..

      2. anonyy­mi: Voi vai­h­taa, jos voi. Kyl­lä tässä nyt tehdään aikamoisia ole­tuk­sia siitä, miten siu­nauk­sel­lista toisen osa­puolen yksipuo­li­nen toim­inta on toiselle osa­puolelle. Tois­in­päin voitaisi­in ajatel­la antaa kaik­ki yri­tyk­set AY-liik­keen hallintaan ja sit­ten perustel­laan, miten siu­nauk­sel­lisen pienet ovat omis­ta­jille mak­se­tut voitot..

        AY-liike ei vält­tämät­tä ole tässä hyvä esimerk­ki tahos­ta, jon­ka hallinnas­sa ole­vat yri­tyk­set eivät mak­sa omis­ta­jilleen iso­ja voit­to­ja. Olen ainakin antanut itseni ymmärtää, että VVO tilit­ti aikoinaan aika suuria sum­mia omis­ta­jilleen voitois­taan ja eläkey­htiöil­lä ja AY-liik­keel­lä oli aika suuri ääni­val­ta siellä.

      3. Jukkis: AY-liike ei vält­tämät­tä ole tässä hyvä esimerk­ki tahos­ta, jon­ka hallinnas­sa ole­vat yri­tyk­set eivät mak­sa omis­ta­jilleen iso­ja voit­to­ja. Olen ainakin antanut itseni ymmärtää, että VVO tilit­ti aikoinaan aika suuria sum­mia omis­ta­jilleen voitois­taan ja eläkey­htiöil­lä ja AY-liik­keel­lä oli aika suuri ääni­val­ta siellä. 

        Ay-liike, joka ei toi­mi myös yri­tyk­sen omistajaportaassa…
        Point­ti näyt­ti kuitenkin men­neen ainakin sin­ulle perille.

      4. anonyy­mi: Ay-liike, joka ei toi­mi myös yri­tyk­sen omistajaportaassa…
        Point­ti näyt­ti kuitenkin men­neen ainakin sin­ulle perille.

        Ah, pahoit­te­len väärinymmär­rystä. Ajat­telin hallintaan antamiseen liit­tyvän myös omis­ta­ju­us­suh­teen, kos­ka ne usein menevät vähän kuin käsi kädessä osakey­htiöis­sä. Jos tosi­aan työn­tek­i­jöi­den edus­tus saisi päät­tää kaikesta yri­tyk­sessä ja he oli­si­vat eri taho kuin yri­tyk­sen omis­ta­jat, niin se johtaisi muu­tok­si­in pain­o­tuk­sis­sa. Ehkä tule­vaisu­us onkin jonkin­laiset työn­tek­i­jöi­den­sä omis­ta­mat kom­muu­niyri­tyk­set, mitä ainakin sil­loin täl­löin kovasti yritetään pistää pystyyn.

        Iro­nis­es­ti suuri haaste tälle on se, että työn­tek­i­jöi­den omis­ta­mat eläk­er­a­has­tot tarvit­se­vat sijoi­tusko­htei­ta rahoilleen ja osakey­htiöt (eri­tyis­es­ti osakkei­den­sa omis­ta­jille hyviä osinko­ja mak­sa­vat osakey­htiöt) ovat hyvin houkut­tele­via sijoi­tusko­htei­ta. Noki­as­takin kun­ni­ansa huip­ul­la omisti (ainakin muis­ti­ni mukaan) ison siivun nip­pu amerikkalaisia eläkerahastoja.

      5. anonyy­mi: Tois­in­päin voitaisi­in ajatel­la antaa kaik­ki yri­tyk­set AY-liik­keen hallintaan ja sit­ten perustel­laan, miten siu­nauk­sel­lisen pienet ovat omis­ta­jille mak­se­tut voitot.. 

        Joidenkin mielestä Suomes­sa on kor­po­rati­ivi­nen järjestelmä…

  16. Osmon kanssa samaa mieltä varsinkin blo­gin viimei­sistä virkkeistä: Käytän­nössä nytkin saa irti­sanoa ilman syytä vaik­ka päälu­ot­ta­mus­miehen, kun­han vaan fir­mal­la on varaa mak­saa 2: n vuo­den palk­ka koti­in. Takaisinot­tovelvoitet­ta­han ei Suomes­sa ole Ruotsin tapaan.

    Onko se kohtu­ullista, että 20: n hen­gen fir­ma mak­saa saman kor­vauk­sen kuin vaikka­pa suuri- tai keskisu­uri yri­tys jolle tuo yhden hlön 2: n vuo­den palk­ka on rik­ka meressä.

    Kor­vaus pitäisi suh­teut­taa jol­lakin tapaa liike­vai­h­toon tms.
    Jos vaik­ka ison pörssiy­htiön plm irtisanotaan/ työ­suhde pure­taan naa­mavärkin perus­teel­la, niin tuo kor­vaus pitäisi olla jopa suurem­pi kuin nykyään, ja vas­taavasti pienis­sä yri­tyk­sis­sä pienempi.

    Kos­kee tot­takai muitakin työntekijöitä.

    1. Kor­vaus mak­se­taan työn­tek­i­jälle aiheutu­vas­ta haitas­ta. Onko aiheutu­va hait­ta pienem­pi, jos irti­sano­jana on pienem­pi yritys?

  17. “Liian van­ha: Mut­ta kun työ­todis­tuk­seen ilmestyy merk­istä irtisanottu/työsuhde puret­tu henkilöko­htai­seista syistä

    Sin­ua jo kor­jat­ti­in ker­ran siitä että tuol­laista syytä ei saa kir­joit­taa työ­todis­tuk­seen ellei työn­tek­i­jä sitä nimeno­mais­es­ti itse halua. Näistä on myös oikeuskäytän­töä ole­mas­sa ja työ­nan­ta­ja, joka kir­joit­taa työ­todis­tuk­seen “puret­tu heko-syil­lä” vas­toin työn­tek­i­jän halua, häviää jut­tun­sa aivan varmasti.”

    Kan­nat­taa lukea kaik­ki kommentit.Kerroin myös, että jos työ­suh­teen päät­tymisen syy puut­tuu niin pitää olla aika erikoinen jut­tu, että on han­kkin­ut itselleen karenssin.Syyn puut­tumi­nen aiheut­taa työt­tömyys­tur­vaan karenssin. 

    Ja kyl­lä rekry­toi­jatkin ovat tarkko­ja ja jos hak­i­jan työuras­sa on työ­todis­tuk­sia , jois­sa ei irti­sanomisen syytä ole mainit­tu niin hake­mus lentää roskikseen.

  18. Totte: Sup­pea työ­todis­tus uusia haku­ja varten ja laa­ja työ­todis­tus jos tarvit­see TE-toimis­tolle. Ei sitä TE-toimis­tolle näytet­tyä laa­jaa työ­todis­tus­ta tarvitse työhake­muk­sien liit­teek­si pistää.

    Heh, TE-toimis­tolle näkyy tuo oikea syy ja jos työ­suhde on päät­tynyt henkilöko­htais­es­ta syys­tä niin karenssi paukkuu. MItään hyö­tyä tuos­ta kahdes­ta työ­todis­tuk­ses­ta ei ole. 

    Ja kyl­lä fir­man poli­ti­ik­ka oli, että viimeistään haas­tat­telu­un tulleet jou­tu­i­v­at esit­tämään työ­todis­tuk­sen ja jos päät­tymisen syy puut­tui niin kyl­lä se syy selvitet­ti­in. Ja jos se oli hnkeilöko­htainen syy niin kyl­lä rekrypros­es­si lop­pui siihen.

  19. Kan­nat­ta lukea muu­takin kuin EKn/Syn propagandaa

    Kyl­lä Tan­skas­sakin irti­sanomisen syy on perustelta­va ja perus­teet­tomas­ta irti­sanomis­es­ta joutuu mak­samaan kor­vauk­sia, jos työn­tek­i­jä riitaut­taa perus­teen ja oikeus on samaa mieltä

    Tan­skakin on oikeusval­tio eikä siel­läkään voi irti­sanoa, jos naa­ma ei miel­lytä aam­mul­la. Tan­s­ka on myös tun­nus­tanut ihmioikeudet, on EITn jäsen ja allekir­joit­tanut ILOn sop­parin Unfair dismissal.Kuten on tehnyt parisa­taa muu­takin valtiota

    Näin sen ver­ran vaivaa, että kaivoin joku vuosi sit­ten tan­skalaisil­ta sivuil­ta oikeustapauk­sia henkilöpe­rustei­sistä irti­sanomi­sista eivätkä ne perus­teet juuri Suomes­ta poikkea 

    Meitä kusete­taan ker­toma­l­la sat­u­ja muiden miden käytännöistä.Minäkin olen irti­sanonut ihmisiä n 10 maas­sa, joten omako­htais­takin koke­mus­ta asi­as­ta on.

    Ja tuos­ta löy­tyy vastapro­pa­gan­daa https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/irtisanominen-on-vaikeaa-ja-yleissitovuus-poikkeuksellista-heikki-kauppi-kumoaa-kolme-virallista-tyomarkkinahokemaa-6722441?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

    Pitää muis­taa myös, että yrit­täjänkään sopimus­ta ei voi­da noin vain irti­sanoa vaan tarvi­taan paina­va peruste.Itse asi­as­sa painavampi kuin palka­nsaa­jan irti­sanomisek­si tarvi­taan. Näyt­tää siltä, että myös tältäosin halu­taan rak­en­taa hyvin eri­ar­voista yhteiskuntaa

  20. Pienyrit­tåjålle Suo­mi on kova maaris­ki. Tässä syitä:
    1. Maail­man jäykim­mät työmarkkinat
    2. Maas­sa val­taa pitävät ulkopar­la­men­taariset ammat­tiy­hdis­tyk­set, jot­ka ker­to­vat ole­vansa heikom­man asial­la, mut­ta todel­lisu­udessa aja­vat törkeän itsekkäästi hyväo­sais­ten työssäkäyvien etua. Keinona käytetään työvoimakartel­lia, jon­ka takia työl­listämiskyn­nys varsinkin pienytit­täjille on erit­täin korkea.
    3. 90-luvul­la kym­meniä tuhan­sia kan­nat­tavi­akin pienyri­tyk­siä ajet­ti­in konkurssin ja yrit­täjien omaisu­us lait­tomasti kon­fiskoiti­in. Tässä suh­teessa lain­säädän­tö on entisellään.
    4. Medi­an tehtävänä on val­lan­pitäjien vah­timi­nen ja kansan infor­moin­ti. Suo­ma­laiset jour­nal­is­tit ovat kuitenkin nukah­ta­neet rat­ti­in, eivätkä ole huo­man­neet, että elämme pysähtyneessä sosial­is­mis­sa. Suuri osa kansas­ta toivoo Li Ander­son­ista päämin­is­ter­iä. Hän on tun­nus­tanut ole­vansa marx­i­lainen fun­da­men­tal­isi ja samaa sukua on myös SDPn johto.
    Pop­ulis­tit vievätkin nyt kansaa kuin pässe­jä narus­sa ja tyhdit­tömät pelkuri-poli­itikot menevät perässä ja halu­a­vat kysyä joka asi­as­sa tietämät­tömän kansan mielipidettä.
    5. Kaik­ki vau­raus on peräisin yri­tys­ten riskino­to­s­ta, mitä tosi­asi­aa Suomes­sa ei halu­ta tunnustaa.

    Palkkaa tässä nyt sit­ten työntekijöitä…

    Sep­po Korp­poo, 30 vuot­ta vien­tiä har­ras­tanut pienyrit­täjä pienyrittäjä

    Ai, että miten sit­ten asi­at saisi kun­toon? Näin: par­la­ment­ti­vaalit jär­jestet­täisin ker­ran 9 vuodessa ja kansane­dus­ta­jana saisi olla vain ker­ran. Par­la­ment­ti ilmoit­tausi kansalle viimeisenä vuote­naan 10 tärkein­tä asi­aa, jot­ka seu­raa­van par­la­mentin tulee ratkaista. Uudet ehdokkaat sit­ten vaaleis­sa esit­tävät kansalle omat ratkaisun­sa. Näin saisi eduskun­taan nyky­istä laadukkaam­paa väkeä ja toimin­nalle pitkäjänteisyyttä.
    Niin ja yrit­täjien työl­listämiskyn­nys­tä on alen­net­ta­va radikaal­isti ja ay-liik­keen kartel­li- toim­inta estet­tävä ja sen toim­inta pan­ta­va verolle.

  21. Mielestäni pk-yrit­täjät ampu­vat itseään nilkkaan pyrkimyk­sessään heiken­tää irtisanomissuojaa.

    Olkoon meil­lä työn­tek­i­jä, joka saa työ­tar­jouk­set yri­tyk­sistä A ja B. Työ­tar­jouk­set ovat indif­fer­ent­te­jä työolo­suhtei­den, palkan, omaan irti­sanou­tu­miseen koske­vien ehto­jen ja muiden ehto­jen osalta. Yri­tyk­sessä A työn­tek­i­jäl­lä on nor­maali irti­sanomis­suo­ja. Yri­tyk­sessä B työn­tek­i­jäl­lä ei ole irti­sanomis­suo­jaa, vaan potkut voivat tul­la kos­ka vain. Ratio­naalis­es­ti käyt­täy­tyvä työn­tek­i­jä val­it­see yri­tyk­sen A. B jää ilman työvoimaa.

    PK-yri­tyk­selle B jäisi ain­oana keinona tar­jo­ta kovem­paa palkkaa jol­la työn­tek­i­jä kom­pen­soisi heikom­man irti­sanomis­suo­jan riskiä. Toisaal­ta har­va pieni tai suuri yri­tys halu­aa irti­sanoa hyvin työn­sä hoitavaa ja asiantun­te­vaa työvoimaa. Lop­putu­lok­se­na pk-yri­tyk­set mak­sa­vat enem­män sel­l­ais­es­ta työvoimas­ta, jota ei edes halu­ta irtisanoa.

    Asetel­man absur­di­ut­ta korostaa sekin, että työlain­säädän­tö tekee nykyisel­lään alisuo­ri­u­tu­van työn­tek­i­jän irti­sanomisen hyvin helpok­si. Myyjälle voidaan määrit­tää myyn­ti­tavoite. Mikäli tavoite ei täy­ty, voidaan käyn­nistää varoi­tus­menet­te­ly ja irti­sanoa myyjä. Gigan­tin KKO-päätös on lähin­nä kuriosi­teet­ti: myyjä myi paljon mut­ta työ­nan­ta­jan mielestä vääriä tuotteita!

    Nykyi­nen työlain­säädän­nön muut­tamisen ten­denssi rak­en­tuu visi­olle, jos­sa työ­nan­ta­ja pystyy val­it­se­maan lukui­sista tar­jokkaista mieleisim­mät: ovelle on aina tuli­joi­ta. Työvoima­pu­las­ta kär­sivil­lä toimi­aloil­la uud­is­tuk­set eivät kuitenkaan toi­mi. Moni työ­nan­ta­ja ter­ve­hti ilol­la koea­jan piden­nys­tä kuu­teen kuukau­teen. Itse selvitin hil­jat­tain kri­isiä, jos­sa huip­purekry­toin­niksi osoit­tau­tunut työn­tek­i­jä loikkasi kaikkien yllä­tyk­sek­si kil­pail­i­jalle töi­hin 6kk:n koea­jan viimeisenä päivänä, ilman ennakko­varoi­tus­ta. Oma­l­la toimi­alal­lani käytän­nök­si ovat muo­dos­tuneet työ­sopimuk­set kokon­aan ilman koeaikaa, pitkäl­lä työn­tek­i­jän puoleisel­la irtisanomisajalla.

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Yri­tyk­sessä B työn­tek­i­jäl­lä ei ole irtisanomissuojaa,

      Miten tämä liit­tyy ole­mas­saol­e­vaan keskustelu­un? Tot­takai tilanne olisi eri, jos minkään­laista irti­sanomis­suo­jaa ei ole, mut­ta siitä puhumi­nen muuten kuin teo­reet­tise­na aja­tusleikkinä on ihan puh­taan olk­iukon rakentelua.

      Min­un on vaikea kuvitel­la, että monikaan työn­tek­i­jä paljoakaan muut­taa palkkapyyn­töään sil­lä perusteil­la, että pienessä yri­tyk­sessä voitaisi­in äärim­mäisen surkei­den työn­tek­i­jöi­den lisäk­si irti­sanoa myös todel­la surkei­ta , kos­ka irti­sanomis­sy­itä on helpotettu.

  22. Tutk­i­ja Punavuores­ta kom­men­toi aivan ymmär­ret­tävästi, kun asi­aa kat­soo pätevän työn­tek­i­jän kannal­ta. Sel­l­ais­es­ta työn­tek­i­jästä työ­nan­ta­ja pyrkii pitämään tietenkin kiin­ni kaikin keinoin.

    Ongel­ma onkin toisaal­la, elikkä siinä, että mitä pienem­pi yri­tys, sitä suurem­pi ris­ki sille epäon­nis­tunut rekry­toin­ti on. 

    Epäon­nis­tu­misen syitä voi olla mon­en­laisia, sel­l­aisi­akin, jot­ka eivät liity ollenkaan uuden työn­tek­i­jän sovel­tuvu­u­teen tai ammattitaitoon. 

    Syynä voi olla esimerkik­si se, että joitakin ”var­moina” pidet­tyjä kaup­po­ja ei yllät­täen saadakaan koti­in ja väkeä olisi pakko vähen­tää, jot­ta vaikeas­ta ajas­ta selvit­täisi­in yli. Täl­löin liian jäykät irti­sanomis­lait ja paikallisen sopimisen mah­dot­to­muus voivat johtaa yhtiön ja yrit­täjän per­heenkin konkurssiin.

    Toisaal­ta mata­la työl­listämis­ris­ki antaisi pienyrit­täjälle mah­dol­lisu­u­den rekry­toi­da sel­l­aisenkin henkilön. jon­ka sovel­tuvu­ut­ta ei mitenkään etukä­teen voi saa­da selville. Näitä tilantei­ta tulee useinkin eteen sil­loin kun ihmi­nen hakee ensim­mäistä työ­paikkaansa. Kun täl­lainen rekry­toin­ti onnis­tuu, siitä tulee kum­mallekin osa­puolelle ja hei­dän läheisilleen isom­mankin juh­lan aihe.

    Itse olen asunut ja työsken­nel­lyt kuudessa eri maas­sa ja kokenut käytän­nössä globaalin kil­pailun kiihtyvän tem­pon ja armot­to­muu­den. Sitä ei pääse mitenkään karku­un, vak­ka kuin­ka halu­aisi. Sik­si Suomen on pikaises­ti remon­toita­va maail­man jäykin työlain­säädän­tön­sä ja lopetet­ta­va isän­maan edun vas­tainen työvoimakartelli.

  23. Sep­po Korp­poon viesti pal­jas­taa irti­sanomis­lain­säädän­nön keven­tämispyrkimys­ten suurim­man ongel­man. Halu­a­vatko Pk-yri­tyk­set purkaa työl­listämiseen liit­tyviä esteitä — vai siirtää yrit­täjäriskiä työntekijöille?

    Työl­listämiseen liit­tyviä riske­jä on mit­igoitu koeaikaa piden­tämäl­lä. Kuu­den kuukau­den koea­jal­la työn­tek­i­jän sovel­tuvu­us vaa­ti­vaankin asiantun­ti­jate­htävään pitäisi käy­dä hyvin ilmi. Mikäli työn­tek­i­jä osoit­tau­tuu koea­jan jäl­keen sovel­tumat­tomak­si työte­htävään, on käytössä työlain­säädän­nön mukainen keino­va­likoima irtisanomiseen.

    Yrit­täjyy­teen kuu­luu kuitenkin ris­ki. Korp­poon mallis­sa ison kau­pan tuo­ma voit­to siir­tyy yrit­täjälle kor­vauk­se­na työl­listämis­riskin ottamis­es­ta. Jos kaup­pa jää saa­mat­ta, kan­taa riskin työn­tek­i­jä, joka menet­tää työ­paikkansa. Pk-yri­tyk­sessä työsken­televä olisi siis melkein kuin yrit­täjä itsekin, tosin negati­ivisel­la riskil­lä. Toisin sanoen: jos käy hyvin, yrit­täjä voit­taa, ja jos käy huonos­ti, työn­tek­i­jä häviää. 

    Täl­laises­sa asetel­mas­sa kyvykkäim­mil­lä työn­tek­i­jöil­lä olisi insen­ti­ivi siir­tyä yrit­täjäk­si. Har­va työn­tek­i­jä olisi valmis kan­ta­maan negati­ivista riskiä työ­nan­ta­jayri­tyk­sen­sä men­estyk­ses­tä — ainakaan ilman todel­la tun­tu­vaa kor­vaus­ta isoon ja vakaaseen työ­nan­ta­jaan nähden.

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta: Täl­laises­sa asetel­mas­sa kyvykkäim­mil­lä työn­tek­i­jöil­lä olisi insen­ti­ivi siir­tyä yrit­täjäk­si. Har­va työn­tek­i­jä olisi valmis kan­ta­maan negati­ivista riskiä työ­nan­ta­jayri­tyk­sen­sä men­estyk­ses­tä – ainakaan ilman todel­la tun­tu­vaa kor­vaus­ta isoon ja vakaaseen työ­nan­ta­jaan nähden.

      PK-yri­tyk­sis­sä ja jois­sain isom­mis­sakin on jonkun ver­ran työn­tek­i­jöitä osakkaina eli osaomis­ta­ji­na. Käytössä on myös pro­vi­sioi­ta ja bonuk­sia tulok­sen perus­teel­la. Kaukaa viisaat pääomis­ta­ja-yrit­täjät käyt­tävät näitä keino­ja työn­tek­i­jöi­den sitouttamiseen.

  24. Analysoidaan­pa hiukan Punavuoren Tutk­i­jan metodis­es­ti sekavaa kom­ment­tia ” Sep­po Korp­poon viesti pal­jas­taa irti­sanomis­lain­säädän­nön keven­tämispyrkimys­ten suurim­man ongel­man. Halu­a­vatko Pk-yri­tyk­set purkaa työl­listämiseen liit­tyviä esteitä – vai siirtää yrit­täjäriskiä työntekijöille?”

    Ensin­näkin, kenelle tuo keven­tämi­nen oikein on ”suurin ongel­ma”? Tietenkin hyväo­saiselle ay-kartel­li­in kuu­lu­valle työn­tek­i­jälle. Tutk­i­jan tulisi ilmaista tämä lähtöko­h­ta jo heti alussa.

    Nykyisen irti­sanomis­lain­säädän­nön aiheut­ta­ma korkea työl­listämiskyn­nys on puolestaan SUURIN ONGELMA heikom­pio­saiselle työt­tömälle työn­hak­i­jalle, jota ay-liik­keen pyörit­tämä työvoimakartel­li jul­masti sor­taa. Tutk­i­ja on kokon­aan jät­tänyt tämän seikan huomiotta.

    Tämä kartel­li onkin luonut Suomeen uuden 500 000 ihmisen köy­hälistö-luokan, joka on porukalla ”sol­i­daaris­es­ti” tuomit­tu toiv­ot­tomaan työt­tömyys-kur­ju­u­teen. Tämä onkin se oikea ”suurin ongel­ma”. Tuk­i­jan olisi pitänyt tarkem­min pohtia tätä kartel­li-ilmiötä ja selvit­tää kyseisen uuden köy­hälistö-luokan merk­i­tys­tä max­i­laises­sa kon­tek­stis­sa, ottaen huomioon sovit­ta­mat­toman ris­tiri­idan rikkaan työläis­lu­okan ja työt­tömän köy­hälistö-luokan välillä.

    Toisek­si, ” Halu­a­vatko Pk-yri­tyk­set purkaa työl­listämiseen liit­tyviä esteitä – vai siirtää yrit­täjäriskiä työn­tek­i­jöille?” Tässä tutk­i­ja virheel­lis­es­ti ver­taa työl­listämisen esteitä yri­tys­riski­in. Kyseessä näyt­tää ole­van kehäväit­tämä, sil­lä työl­listämisen estei­den purkani­men pienen­tää samanaikaises­ti sekä yri­tys­riskiä, että työt­tömäk­si jou­tu­misen riskiä.

    Entä sit­ten väit­tämä ”Korp­poon mallis­sa ison kau­pan tuo­ma voit­to siir­tyy yrit­täjälle kor­vauk­se­na työl­listämis­riskin ottamis­es­ta.” Korp­poo var­maan mielel­lään ottaisi kunn­ian tästä mallista, mut­ta tutk­i­ja näyt­tää tässä kokon­aan joutuneen harhaan. 

    On nimit­täin selvää, että markki­na­t­aloudessa yrit­täjyy­den ydin on juuri riskino­to­ssa ja sen onnis­tuneesta hallinnas­ta. Siitä tule­va voit­to on siten kokon­aan yrit­täjän omaisu­ut­ta. Tutk­i­jan olisi pitänyt parem­min pere­htyä tähän asi­aan siltä kannal­ta, että tämä on juuri se malli, joka on tuonut mil­jardeille ihmisil­lä ennen­näkemätön­tä vau­raut­ta ja hyvinvointia.

    Tutk­i­jan olisi tul­lut myös huomioi­da Suomen perutus­lain 2. LUKU / PERUSOIKEUDET / 15 § Omaisu­u­den suo­ja: ”Jokaisen omaisu­us on tur­vat­tu. Omaisu­u­den pakkol­u­nas­tuk­ses­ta yleiseen tarpeeseen täyt­tä kor­vaus­ta vas­taan sääde­tään lailla.” 

    Olisi myös pitänyt myös huomioi­da se, että yrit­täjälle on ”suurin ongel­ma” se, jos jokin hegeliläis-max­i­lainen poruk­ka taas koet­taa lait­tomasti pakkol­u­nas­taa hänen omaisuuten­sa. Tuon porukan aat­teessa ei tun­netusti ole ihmisen käsitet­tä ollenkaan, saati sit­ten riskiä ottavaa yrittäjää.

    Yrit­täjät ja hei­dän läheisen­sä muis­ta­vat, kuin­ka kävi 90-luvun lamas­sa kun Koivis­ton kon­klaavi ajoi kymmenet tuhan­net yri­tyk­set konkurssi­in ja lait­tomasti pakkol­u­nas­ti mon­en yrit­täjän omaisu­u­den, ajaen mon­et itse­murhaan. Esimerkik­si täl­lä taval­la yrit­täjät ovat kyl­lä kan­ta­neet osuuten­sa yrittäjäriskistä. 

    Ehkäpä Punavuores­ta löy­tyy vielä sel­l­ainenkin tutk­i­ja, joka rehellis­es­ti selvit­tää tuon ajan traagiset vai­heet ja suo­ma­laiset voivat siten tehdä vält­tämät­tömän freudi­laisen suru­työn­sä noista tapah­tu­mista. Tämä var­masti olisi hyödyl­listä Suomen tule­vaisu­u­den kannal­ta, sil­lä nykyisessä pysähtyneisyy­den olois­sa parhaat osaa­jat ja pk-yri­tyk­set pois­tu­vat maas­ta heti kun siihen tulee tilaisuus.

  25. Nykyisen irti­sanomis­lain­säädän­nön aiheut­ta­ma korkea työl­listämiskyn­nys on puolestaan SUURIN ONGELMA heikom­pio­saiselle työt­tömälle työn­hak­i­jalle, jota ay-liik­keen pyörit­tämä työvoimakartel­li jul­masti sor­taa. Tutk­i­ja on kokon­aan jät­tänyt tämän seikan huomiotta.

    Tämä kartel­li onkin luonut Suomeen uuden 500 000 ihmisen köy­hälistö-luokan, joka on porukalla ”sol­i­daaris­es­ti” tuomit­tu toiv­ot­tomaan työt­tömyys-kur­ju­u­teen. Tämä onkin se oikea ”suurin ongel­ma”. Tuk­i­jan olisi pitänyt tarkem­min pohtia tätä kartel­li-ilmiötä ja selvit­tää kyseisen uuden köy­hälistö-luokan merk­i­tys­tä max­i­laises­sa kon­tek­stis­sa, ottaen huomioon sovit­ta­mat­toman ris­tiri­idan rikkaan työläis­lu­okan ja työt­tömän köy­hälistö-luokan välillä.”

    Tuol­la ei ole mitään tekemistä työ­markki­noiden toimin­nan kanssa. Suomes­sa alkaa liki 800000 työt­tömyys­jak­soa vuodessa ja päät­tyy suurin piirtein saman verran.Ei ole mitään staat­tista työssäolevi­nen joukkoa eikä staat­tista työt­tömien joukko­ja vaan molem­mista siir­ry­tään työttömyyteen/työllisyyteen. Kos­ka työt­tömyys on kohtalona kaikille ainakin jos­sain työu­ran osaa niin tulokuop­paa tasoite­taan ttyöt­tömyysko­vauk­sel­la ja ay-liike ajaa mah­dol­lisim­man korkeaa tur­vaa, ei kuitenkaan 100 % korvausta

    1. Liian van­ha: Suomes­sa alkaa liki 800000 työt­tömyys­jak­soa vuodessa ja päät­tyy suurin piirtein saman verran.Ei ole mitään staat­tista työssäolevi­nen joukkoa eikä staat­tista työt­tömien joukko­ja vaan molem­mista siir­ry­tään työttömyyteen/työllisyyteen.

      Tuo luke­ma ei pidä paikkaansa. Sivul­la 88 on annet­tu 12 kk liuku­vak­si keskiar­vok­si noin 50 000.
      Suo­ma­lainen on keskimäärin 10 vuot­ta samas­sa työ­paikas­sa, joten suo­ma­laiset työu­rat ovat varsin staattisia.

      1. Ville: Tuo luke­ma ei pidä paikkaansa. Sivul­la 88 on annet­tu 12 kk liuku­vak­si keskiar­vok­si noin 50 000.
        Suo­ma­lainen on keskimäärin 10 vuot­ta samas­sa työ­paikas­sa, joten suo­ma­laiset työu­rat ovat varsin staattisia.

        Tuo liuku­va keskiar­vo on hämäävä . Liuku­va keskiar­vo tarkoit­taa, että las­ke­taan tietyn ajan, tässä viimeis­ten 12 kuukau­den, arvo­jen keskiarvo.Eli tuo luku kuvaa kuukaudessa alka­nei­den työt­tömyys­jak­so­jen keskimääräistä määrää edeltävien 12 kk aikana.

        Työl­lisyyskat­sauk­ses­sa se näkyy kk-tasoise­na rapor­toin­tikuukau­den aikana alka­neina työt­tömyys­jak­soina. Ilmeis­es­ti tuol­la liuku­val­la halu­taan tasoit­taa vai­htelua, joka on aika suuri kuukausien välillä

        Esim maalisku­un Työl­lisyyskat­sauk­ses­sa kuukau­den aikana alka­nei­ta työt­tömyys­jak­so­ja oli n 40000 eli tasaisel­la taulukol­la n 480000 vuodessa.Mutta kuten ker­roin ker­tymä ei ole tasainen.Esim mar­rasku­us­sa 2017 luku oli 45000

        Min­ul­la oli parem­pikin rap­pari asi­as­ta, mut­ta se katosi jos­sain koneen vai­h­dos­sa enkä löy­dä sitä enää verkosta

  26. En ollenkaan ymmär­rä Liian van­han kom­ment­tia “Ei ole mitään staat­tista työssäolevi­nen joukkoa eikä staat­tista työt­tömien joukko­ja”. Ettei vaan ole sitä vai­h­toe­htoista totuutta?

    Kyl­lä se on yleis­es­ti tun­net­tua, että Suomeen on syn­tynyt pysyvä köy­hien syr­jäy­tynei­den työt­tömien joukko. Sen syn­tymisen pääasial­lise­na syynä on ay-liik­keen pyörit­tämän työvoimakartellin aiheut­ta­ma korkea työllistämiskynnys.

    Tuu­nat­tui­hin tilas­toi­hin ei mielestäni kan­na­ta juurikaan uskoa, kun arvioidaan työt­tömyysongel­man suu­ru­ut­ta Suomes­sa. Tilas­tois­sa esimerkik­si las­ke­taan työl­lisek­si sel­l­ainen ihmi­nen, joka on tutkimusvi­ikol­la tehnyt ansio­työtä vähin­tään tun­nin. On selvää, että tun­nin viikos­sa työtä tekevä ei sil­lä elä.

    Eri arvioiden mukaan Suomes­sa on todel­lisia työt­tömiä läh­es 700 000, kun las­ke­taan yhteen työt­tömät, työt­tömyy­seläkeläiset, vajaatyöl­lis­te­tyt, eri­lais­ten eläk­er­atkaisu­jen piiri­in kätketyt työt­tömät, 3 kuukau­den karenssil­la ole­vat työt­tömät, ikuiselle karenssille potk­i­tut työt­tömät ja ne, jot­ka eivät ilmoit­taudu työnhakijoiksi. 

    Helsin­gin Sanomien selvi­tyk­sen mukaan vuon­na 2015 työt­tömyy­den ja työvoima­hallinnon menot oli­vat 7,6 mil­jar­dia euroa ja työt­tömyy­se­tuuk­sia mak­set­ti­in melkein 700 000 suomalaiselle.

    1. Sep­po Korp­poo:

      Eri arvioiden mukaan Suomes­sa on todel­lisia työt­tömiä läh­es 700 000, kun las­ke­taan yhteen työt­tömät, työt­tömyy­seläkeläiset, vajaatyöl­lis­te­tyt, eri­lais­ten eläk­er­atkaisu­jen piiri­in kätketyt työt­tömät, 3 kuukau­den karenssil­la ole­vat työt­tömät, ikuiselle karenssille potk­i­tut työt­tömät ja ne, jot­ka eivät ilmoit­taudu työnhakijoiksi. 

      Kor­jaus: läh­es 700 000 sosi­aalidemokraat­tis­es­ta työ­markki­noi­ta koskev­as­ta asen­nevam­mas­ta kärsivää.

      Hyvin se on AY-liik­keen masen­ta­va mantra upon­nut, kun ihmiset eivät edes yritä tehdä mitään. Jos löy­tyy yksikin heikkous, niin se riit­tää: lop­puelämä sos­supum­mi­na itsesäälis­sä ryp­i­en. Sitä sit­ten toitote­taan ympäri ämpäri.

      “En minä voi tehdä mitään työtä, kun [lisää tähän joku sairaus].”

      Hel­vetti, nykyaikana työ ei ole fyy­sistä juuri mis­sään. Suuri osa töistä on sel­l­aisia, että riit­tää, kun pääsee työ­paikalle. Lop­pupäivän voikin sit­ten istua ja raa­hau­tua pari ker­taa ves­saan ja kahville.

      Tässä on se suo­ma­lais­ten ongel­ma: ei ole minkään­laista itse­tun­toa, että kykenisi mihinkään, jos ei ole Talvi­so­dan myyt­tis­ten sankarei­den veroises­sa kunnossa!

      Tule­vaisu­udessa tilanne vain para­nee: tuskin­pa mitään raskas­ta joutuu nos­ta­maan itse. Sen nos­taa joko robot­ti tai itse käyt­täen mekaanista haar­niskaa, joka tuo ram­mallekin kymme­nen miehen ja naisen voimat.

      Tuos­ta 700 000 vain mur­to-osal­la on sel­l­aisia älyl­lisiä ongelmia, että he eivät pär­jää työelämässä. Tuskin edes promille heistä on sel­l­aisia. Mut­ta suurim­mal­la osal­la on asen­nevam­ma, joka estää heitä edes yrit­tämästä mitään.

      1. LK: Hyvin se on AY-liik­keen masen­ta­va mantra upon­nut, kun ihmiset eivät edes yritä tehdä mitään. Jos löy­tyy yksikin heikkous, niin se riit­tää: lop­puelämä sos­supum­mi­na itsesäälis­sä ryp­i­en. Sitä sit­ten toitote­taan ympäri ämpäri.

        “En minä voi tehdä mitään työtä, kun [lisää tähän joku sairaus].”

        Töi­hin ei voi men­nä työt­tömän päätök­sel­lä vaan tarvi­taan myös työ­nan­ta­jan suostumus

        Kun työ­paikkaa tavoit­telee 200–500 työn­hak­i­jaa niin työ­nan­ta­jal­la on vara vali­ta ter­ve ja hyväkuntoinen.

        En tiedä mis­tä joil­lkein on syn­tynyt käsi­tys, että työ­paikkaan pääsee ker­toma­l­la työ­nanata­jalle, että tämä on minun ?

        Ja jos olet leikkinyt jakkar­aleikkiä niin joka kier­roksel­la jää yksi ilman eli se taita­mat­tomin. Taita­mat­to­muus on suh­teel­lista eli ver­rat­tuna mui­hin kisailijoihin

        Ja kun työn­hak­i­joi­ta on n 600000 joka kuukausi ja tar­jol­la on n 50000 työ­paikkaa niin aina jää ilman 550000 hakijaa.

        On tain­nut jäädä perusk­oulu armovi­tosten varaan ?

      2. Liian van­ha: Ja kun työn­hak­i­joi­ta on n 600000 joka kuukausi ja tar­jol­la on n 50000 työ­paikkaa niin aina jää ilman 550000 hakijaa.

        Tuos­ta saa vähän väärän mieliku­van asi­as­ta. Tuo 600 000 vas­taa vuo­den aikana TE-toimis­toi­hin ilmoitet­tu­jen avoimien työ­paikko­jen lukumäärää. Työn­hak­i­joi­ta on TE-toimis­tois­sa vuo­den aikana yli 850 000 (s. 3, 5).

        Työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta on täl­lä het­kel­lä 264 000. Työssäkäyviä, eläkeläisiä, opiske­li­joi­ta ym. on työn­hak­i­joista suuri osa, mut­ta hei­dän lähtöko­htansa työn­haulle ovat erilaiset.

        Tilas­tokeskuk­sen viimeisin tieto avoimien työ­paikko­jen määrästä 2017 viimeisel­lä neljän­nek­sel­lä (mit­taus­päivänä) on 37 200 — mut­ta näistä läh­es 20 000 on vaikeasti täytettäviä. 

        Koko maas­sa työ­paikat ovat keskimäärin avoin­na 49 päivää (s. 2) mut­ta nopeasti täytet­tävien määrä on laskenut selvästi viime vuosi­na (s. 4). Päät­tyneen työn­haun keskimääräi­nen kesto on ollut 72 päivää (s. 5).

        Eli ei avoimia työ­paikko­ja syn­ny eikä täytetä joka kuukausi samaa määrää, minkä ver­ran niitä on tiet­tynä het­kenä avoime­na. Työt­tömistä työn­hak­i­joista suuri osa on pitkäaikaistyöt­tömiä ja suuri osa avoimista työ­paikoista menee työssäkäyville työn­hak­i­joille (joil­ta yleen­sä vapau­tuu van­ha työ­paik­ka muiden haettavaksi).

      3. Ville: Tuos­ta saa vähän väärän mieliku­van asi­as­ta. Tuo 600 000 vas­taa vuo­den aikana TE-toimis­toi­hin ilmoitet­tu­jen avoimien työ­paikko­jen lukumäärää. Työn­hak­i­joi­ta on TE-toimis­tois­sa vuo­den aikana yli 850 000 (s. 3, 5).

        Työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta on täl­lä het­kel­lä 264 000. Työssäkäyviä, eläkeläisiä, opiske­li­joi­ta ym. on työn­hak­i­joista suuri osa, mut­ta hei­dän lähtöko­htansa työn­haulle ovat erilaiset.

        Lue Työl­lisyyskat­saus niin ei tarvitse esitel­lä mutu-tietoa 

        http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160798/TKAT_Maalis_2018.pdf

        “Työn­hak­i­joiden kokon­ais­määrä väheni
        Maalisku­un lopus­sa työ­ ja elinkeino­toimis­tois­sa oli kaikki­aan 570 300
        työn­hak­i­jaa, mikä on 65 900 vähem­män kuin vuot­ta aikaisemmin.

        Työn­hak­i­joista oli työssä ole­via 165 400, joista 141 400 oli yleisillä
        työ­markki­noil­la ja 24 100 työ­ ja elinkeino­hallinnon palveluilla
        työllistettynä. 

        Työvoimaan kuu­lumat­to­mia työn­hak­i­joi­ta oli 132 800, joista
        40 700 oli työl­listymistä edis­tävässä palvelus­sa ja 64 700
        koulutuksessa. 

        Työn­hak­i­joista oli työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta 264 100, mikä
        on 53 100 vähem­män kuin vuot­ta aikaisemmin. 

        Työt­tömistä työn­hak­i­joista oli maalisku­us­sa kokoaikaises­ti lomautet­tu­ja 15 300 eli 1
        600 vähem­män kuin helmikuussa. ”

      4. Liian van­ha: Lue Työl­lisyyskat­saus niin ei tarvitse esitel­lä mutu-tietoa 

        Tuosta­han juuri käy ilmi, että suuri osa työn­hak­i­joista on mui­ta kuin työt­tömiä tai työl­listämis­toimien alaisia. Esim. omae­htois­es­ti opiskele­via on varsin paljon.

    2. Sep­po Korp­poo: Eri arvioiden mukaan Suomes­sa on todel­lisia työt­tömiä läh­es 700 000, kun las­ke­taan yhteen työt­tömät, työt­tömyy­seläkeläiset, vajaatyöl­lis­te­tyt, eri­lais­ten eläk­er­atkaisu­jen piiri­in kätketyt työt­tömät, 3 kuukau­den karenssil­la ole­vat työt­tömät, ikuiselle karenssille potk­i­tut työt­tömät ja ne, jot­ka eivät ilmoit­taudu työnhakijoiksi.

      EI tuo mitään salaista tietoa ole .TEM julkaisee joka kuukausi Työl­lisyyskat­sauk­sen, jos­sa työ­markki­nat on avat­tu kohtu­ullisen tarkasti .

      Työt­tömyy­den tilas­toin­nis­sa käytetään kah­ta päätilastoa.Tilastokeskus julkaisee tilas­ton, joka on kan­sain­väliseen stan­dard­i­in perus­tu­va ja on kohtu­ullisen ver­tailukelpoinen muiden maid­en kanssa.
      Se on myös poli­itikko­jen mieleen, sil­lä tuol­la yhdel­lä tun­nil­la pääsee työlliseksi

      Toinen tilas­to on TEM oma tilas­to , joka perus­tuu työkkärin asi­akkaiden määrään kuukaudessa ja on realistisempi

      Työl­lisyyskat­sauk­ses­ta voi laskea myös ns laa­jan työt­tömyy­den esim maalisku­us­sa 2018 työkkäreis­sä oli työn­hak­i­joi­ta 580000 ja heistä töis­sä avoimil­la työ­markki­noil­la oli 146000. Lop­ut ovat tem­putet­tu­ja tai työt­tömiä tai työvoiman ulkop­uolel­la eli laa­ja työt­tömyys on 434000.

      Kelan tilas­toista taas näkee kuin­ka moni sai kor­vaus­ta, mukana ei tosin ole TT tukea saa­vat, ei ainakaan vielä . 

      Vuo­den 2016 lopus­sa ansiopäivära­haa sai n 170000 henkeä ja perus­tur­vaa n 240000. eli n 410000. Samaan aikaan laa­ja työt­tömyys oli n 500000 , joten 90000 ei saanut mitään tai oli sos­sun asi­akas. Näin tuoreem­mankin tilas­ton, mut­ta en löytänyt sitä enää

      Ja ver­tail­la voi mai­ta monel­la taval­la, työt­tömyys ei ker­ro kaikkea vaan pitää tarkastel­la työl­lisyysastet­ta tai huolto­suhdet­ta . Tuos­ta löy­tyi mie­lenki­in­toinen OECD tilas­to, Suomen ja USAn huolto­suhde on sama 1,2 ????

      1. Liian van­ha: Tuos­ta löy­tyi mie­lenki­in­toinen OECD tilas­to, Suomen ja USAn huolto­suhde on sama 1,2 ?

        Jos­sain muis­sa lähteis­sä Suomen huolto­suhde oli parem­pi vuo­teen 2004, minkä jäl­keen huolto­suhde Suomes­sa on alka­nut heiken­tyä nopesti. USAs­sa ennuste­taan väestönkasvun pitävän huolto­suh­teen kuris­sa tulev­ina vuosikymmeninä.

Vastaa käyttäjälle Ville Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.