Ylinopeus ja liikennekuolema

Ylen uuti­sis­sa ker­roti­in taas ker­ran, etteivät liiken­neon­net­to­muudet johdu ylinopeuk­sista vaan siitä, että joku osa­puolista tekee jonkin virheen.

Virheitä tapah­tuu koko ajan, nopeus vaikut­taa virheen seu­rauk­seen. On aivan eri asia tehdä huomiovirhe 50 km:n kuin 100 km:n tuntinopeudessa.

Jos halu­taan tutkia ylinopeu­den vaiku­tus­ta liiken­nekuolemi­in, oikea tapa tutkia sitä on epi­demi­olo­gias­ta tut­tu, vaikka­pa tupakoin­nin vaiku­tuk­ses­sa keuhkosyöpään. Tilas­toidaan kaik­ista kuole­maan­jo­htaneista onnet­to­muuk­sista, kuin­ka suures­sa osas­sa liiken­nekuolemia jokin osa­puolista on ajanut ylinopeut­ta ja ver­rataan tätä siihen, kuin­ka yleistä ylinopeu­den ajami­nen yleen­sä on. Jos ylinopeudet ovat liiken­nekuolmemat­a­pauk­sis­sa yleisem­piä kuin ylinopeudet liiken­teessä, osoit­taa se ylinopeudel­la ole­van vaikutusta.

82 vastausta artikkeliin “Ylinopeus ja liikennekuolema”

  1. Puhut­ti­inko siel­lä liiken­neon­net­to­muuk­sista vai liiken­nekuolemista? Käytät kumpaakin ter­miä, etkä viit­taa mis­tä Ylen jutus­ta on kyse. Noil­la kahdel­la on ero. Muuten menetelmäsi kuu­lostaa kyl­lä fik­sul­ta. Tun­tu­isi hul­lul­ta, että asi­aa ei olisi tutkit­tu noin, mut­ta mene ja tiedä.

    1. Olli: .
      Puhut­ti­inko siel­lä liiken­neon­net­to­muuk­sista vai liiken­nekuolemista? Käytät kumpaakin ter­miä, etkä viit­taa mis­tä Ylen jutus­ta on kyse. Noil­la kahdel­la on ero. 

      Ylinopeu­den sisältävistä liiken­nekuolemista osaan epäil­lään liit­tyvän jonkun osa­puolen tahal­lisen itse­murhapyrkimyk­sen. Epi­de­molo­giamenetelmän kannal­ta asia merk­it­see sitä, että ver­tailu pitäisi tehdä niiden liiken­nekuolemien osalta, joiden arvioidaan olleen aito­ja onnet­to­muuk­sia, eikä johtuneen siitä, että joku on tahal­laan kiihdyt­tänyt auton­sa mui­ta päin. Eli ihan kaikkia ylinopeudel­la tapah­tunei­ta liiken­nekuolemia ver­tailu­un ei voine sisällyttää.

      Mitä menetelmään tulee, niin esitet­ty menetelmä on kovin yksinker­tais­ta­va oikeisi­in liiken­neti­lanteisi­in näh­den. Jos joku ajaa hyväl­lä sääl­lä yksin tiel­lä hiukan ylinopeut­ta, siitä ei seu­raa olen­naista muu­tos­ta kuolin­to­den­näköisyyk­si­in. Jos joku ajaa vilkkaasti liiken­nöidyl­lä alueel­la sumuisel­la sääl­lä 50 km/h ylinopeut­ta, kun samaan aikaan liiken­teessä hoir­toilee humalaisia jalankulk­i­joi­ta, kuolin­to­den­näköisyyk­sien kasvu voi olla olen­nais­es­ti isom­pi. Jol­lain yleis­es­ti määritet­täväl­lä keskimääräisel­lä ylinopeudel­la ei ole kauheasti merkitystä.

  2. ” Jos ylinopeudet ovat liiken­nekuolmemat­a­pauk­sis­sa yleismpiä kin ylinopeudet liiken­teessä, osoittyaa se ylinopeudel­la ole­van vaiku­tus­ta.” Samaa mieltä. Lop­putu­lok­ses­ta saatamme olla hiukan eri mieltä, “taval­lisil­la” ylinopeuk­sil­la ei oikeasti ole mitään merk­i­tys­tä. Poli­isil­la ei ole resurssip­u­laa mut­ta sitäkin pahempi pri­or­isoin­tion­gel­ma. Älä usko min­ua, kysy vaik­ka pro­fes­sori Timo Ter­vol­ta ja liitä vas­taus tähän blogi­in. — Kuka­han mah­taa olla Suomen tyh­min eduskun­nan ulkop­uolel­la vaikut­ta­va ihmi­nen? Min­un ääneni menee Pastersteinille..

    1. ” Jos ylinopeudet ovat liiken­nekuolmemat­a­pauk­sis­sa yleismpiä kin ylinopeudet liiken­teessä, osoit­taa se ylinopeudel­la ole­van vaikutusta.” 

      Voi olla, voi olla olemat­takin. Väite olet­taa ylinopeu­den ajamisen kutakuinkin riip­pumat­tomak­si muus­ta liiken­nekäyt­tä­tymis­es­tä mikä on aika rank­ka olettama.

    2. Mun ääneni menee taas “mer­supro­fes­sori” Ter­volle. Puhutaan ylinopeu­den sijaan vaikka­pa nopeuseroista. Ne ovat nopeuserot jot­ka aiheut­ta­vat vaarati­lantei­ta. jos yksi ajaa mui­ta nopeam­min niin siitä aiheutuu häir­iöitä jot­ka voivat johtaa esim perää­na­joi­hin. Tosin hitaal­la trak­to­ril­la aja­va tai eläkeläis­pap­pa joka ajaa var­man päälle voi olla se joka on alku­peräi­nen häir­iöti­lanteen syy, kos­ka muut joutu­vat hiljen­tämään vauh­tia, mut­ta viime kädessä vas­tuu, jos sat­tuu onnet­to­muus on sil­lä kul­jet­ta­jal­la joka ei osaa jar­rutt­taa ajois­sa ja karaut­taa muiden perään. Harvem­min karaute­taan perään jos osaa varoa ja ajaa rajoi­tusten mukaan vai miten se oikein on? Ruuhkas­sa ajami­nen on taito­la­ji ja he jot­ka aja­vat jatku­vasti ylinopeut­ta ja liimau­tu­vat muiden autoil­i­joiden per­suk­si­in ovat niitä joi­ta pitäisi valvoa ja ran­gaista oikein kun­nol­la jos eivät osaa nou­dat­taa sään­töjä, ja valvon­takameroil­la on täd­däkin vslvon­nas­sa roolinsa.

      Min­un perääni ajoi ker­ran yksi paket­ti­au­tokus­ki jol­la oli kiire lento­ken­tälle. Se tapah­tui 1990-luvul­la jol­loin kän­nykät eivät olleet yleisiä joten minä en voin­ut soit­taa poli­isille vaik­ka olisi ollut syytä. Pakukuskil­la oli mut­ta hän oli niin röyhkeä että soit­ti vain pomolleen joka tuli vähät­telemään min­un autoni vau­ri­oi­ta. onnek­si autoni sen­tään kor­jat­ti­in mut­ta kyseisen paku-yrit­täjän tutun kor­jaamossa. min­un mielestäni huoli­mat­toma­l­ta nuorelta kuskille olisi pitänyt määrätä ajok­iel­to ja antaa potkut eikä palki­ta ripeästä ajos­ta. Sinne lento­ken­tälle tuskin oli menos­sa kenenkään leikkaus­poti­laan uut­ta sisäelintä. 

      Pro­fes­sori Ter­vo vaah­toaa myös siitä että jos kul­jet­ta­jil­la on fyy­sisiä ja psyykkisiä oire­i­ta hei­dät pitäisi pois­taa liiken­teestä, sil­loin onnet­to­muudet väheni­sivät. Näin var­maan tapah­tu­isi mut­ta miten sen teet? Liiken­nevir­ras­sa on aina san­o­taan vaik­ka 10% kuskeista sel­l­aisia joiden ajokyky ei vas­taa ter­veys tai päi­h­teet­tömyys­vaa­timuk­sia mut­ta kaikkien saami­nen pois liiken­teestä on mah­dot­to­muus 3 miljoo­nan auton maassa.
      Esim min­ul­la on toises­sa silmässä niin paha jälkikai­hi, niin että kirkkaas­sa vas­taval­os­sa on todel­la han­kala näkeä. Vaik­ka yritän olla kuin­ka varovainen, niin esim jalankulk­i­joi­hin, jot­ka lähtevät juok­se­maan kadun yli niin että autoni tuulilasin ja sivuikku­nan väli­nen pylväs peit­tää näkyvyy­den, samal­la kun auriknko pais­taa silmi­in, on todel­la vaikea olla osumatt­ta. Tätä on jatkunut n 3–4 kuukaut­ta ja pääsen onnek­si pian leikkauk­seen, mut­ta olen siis ollut vaarak­si liiken­teessä ainakin 2–3 ker­taa viikos­sa kun olen hoi­tanut ostok­sia ja per­heeni mui­ta pakol­lisia meno­ja autol­la. Ja huom en ole eläkeläi­nen vaan ihan työikäi­nen ja muuten ter­ve, eli tak­si ei ole vaihtoehto.

      Vaa­timus että kaikkien kul­jet­ta­jien olisi olta­va aina täysin ter­veitä on silkkaa rasis­mia ja syr­jin­tää. Yhteiskun­tamme on valitet­tavasti rak­en­tunut liikaa autoilun varaan ja osal­la sairaista ja van­huk­sista jäisi asi­at hoita­mat­ta eivätkä he pää­sisi kotoaan pois minnekään.

      1. R.Silfverberg:

        Vaa­timus että kaikkien kul­jet­ta­jien olisi olta­va aina täysin ter­veitä on silkkaa rasis­mia ja syr­jin­tää. Yhteiskun­tamme on valitet­tavasti rak­en­tunut liikaa autoilun varaan ja osal­la sairaista ja van­huk­sista jäisi asi­at hoita­mat­ta eivätkä he pää­sisi kotoaan pois minnekään.

        Ehkä näin, mut­ta perus­tus­la­ki ei var­maankaan takaa kenellekään oikeut­ta ajaa muiden yli ajokyvyn puut­tei­den vuoksi.

        Nyt kun kehit­tyneitä tur­vavarustei­ta alkaa saa­maan pieni­in per­heau­toi­hinkin, niin voitaisi­inko miet­tiä, että ter­veyssy­istä alen­tuneesta ajokyvys­tä kär­sivien ajo-oikeus rajat­taisi­in autoi­hin, joiden varus­teena on automaat­ti­nen jar­ru­tusjär­jestelmä, kaistavahti, automaat­ti­vai­hteis­to ja kul­jet­ta­jan vireysti­lan seuranta?

        (Sat­tumal­ta juuri tänään viimek­si tilanne, jos­sa huopalip­pis­päi­nen 70+ äijänkäp­pänä valui audil­laan ahtaas­sa paikas­sa kaistal­taan melkein kyl­keen — onnek­si meil­lä muil­la ei kaik­ki kog­ni­ti­ivi­nen kap­a­sitet­ti ollut sidot­tuna edessä ole­van risteyk­sen jär­jeste­lyi­den ihmettelyyn…)

      2. ksee: Ehkä näin, mut­ta perus­tus­la­ki ei var­maankaan takaa kenellekään oikeut­ta ajaa muiden yli ajokyvyn puut­tei­den vuoksi.

        Nyt kun kehit­tyneitä tur­vavarustei­ta alkaa saa­maan pieni­in per­heau­toi­hinkin, niin voitaisi­inko miet­tiä, että ter­veyssy­istä alen­tuneesta ajokyvys­tä kär­sivien ajo-oikeus rajat­taisi­in autoi­hin, joiden varus­teena on automaat­ti­nen jar­ru­tusjär­jestelmä, kaistavahti, automaat­ti­vai­hteis­to ja kul­jet­ta­jan vireysti­lan seuranta?

        (Sat­tumal­ta juuri tänään viimek­si tilanne, jos­sa huopalip­pis­päi­nen 70+ äijänkäp­pänä valui audil­laan ahtaas­sa paikas­sa kaistal­taan melkein kyl­keen – onnek­si meil­lä muil­la ei kaik­ki kog­ni­ti­ivi­nen kap­a­sitet­ti ollut sidot­tuna edessä ole­van risteyk­sen jär­jeste­lyi­den ihmettelyyn…)

        Osal­la yli 70-vuo­ti­aista on jo nyt kor­tis­sa sel­l­aisia merkintöjä. 

        Mut­ta kun se kort­ti sois­es­ti voimas­sa 70 vuo­ti­aak­si asti mut­ta näkö voi heiketä jo 50 vuo­ti­aana. Mul­ta leikat­ti­in kai­hi jo 54 vuo­ti­aana ja pari vuot­ta ennen sitä autol­la ajami­nen oli yhtä tuskaa. Nyt mul­la on jälkikai­hi ja se on vaivan­nut n puoli vuot­ta. Eli varokaa jalankulkijat,tajutkaa että vaik­ka on suo­jatie ei se suo­jaa yhtään jos ryn­nitään ajo­radalle kat­so­mat­ta ollenkaan!

      3. R.Silfverberg: Nyt mul­la on jälkikai­hi ja se on vaivan­nut n puoli vuot­ta. Eli varokaa jalankulkijat,tajutkaa että vaik­ka on suo­jatie ei se suo­jaa yhtään jos ryn­nitään ajo­radalle kat­so­mat­ta ollenkaan!

        Ajoneu­von kul­jet­ta­jana tietoinen näön­puute tekee siitä tapon. Sin­un tuli ymmärtää että toden­näköi­nen seu­raus olisi jonkun kuole­ma jos jatkat ajamista ja ryn­nit ihmis­ten päälle.

        P.S. Uhrin syyl­listämi­nen on todel­la men­nyt­tä maailmaa.

  3. Entä jos ylinopeus kor­reloi ana­ly­y­sis­sä voimakkaasti tois­t­en selit­tävien muut­tu­jien, kuten rat­ti­juop­umuk­sen tai huumau­sainei­den käytön kanssa? Mitä sil­loin voidaan päätellä?

  4. Pienen ylinopeu­den ajami­nen on hyvin yleistä, mis­tä syys­tä tilas­tol­lis­es­ti voi näyt­tää, että se lisää liiken­netur­val­lisu­ut­ta… Tahal­lis­es­ti aiheutetut ja sairausko­htauk­sista johtu­vat onnet­to­muudet ovat varsin yleisiä ja niis­sä saate­taan ajaa ylinopeut­ta. Ei oikein tun­nu viisaal­ta tulki­ta, että ylinopeus olisi kuitenkaan olen­nainen osatek­i­jä niissä…

  5. Suomes­sa asi­at tilas­toidaan eri taval­la kuin muual­la. Kun auto ‘ajau­tuu vas­taan­tule­vien kaistalle’, nopeut­ta 200, kyse ei ole liiken­neon­net­to­muud­es­ta vaan itse­murhas­ta ja murhas­ta. Täl­lä ei ole mitään tekemistä liiken­netur­val­lisu­u­den kanssa eikä siihen voi nopeusra­joituk­sil­la vaikuttaa.

    Veneil­i­jänä tiedän, että vene voi ajau­tua jos ankkuri ei pidä. Autol­la en ole vas­taavaa kokenut.

    1. smokin’ joe:
      Suomes­sa asi­at tilas­toidaan eri taval­la kuin muual­la. Kun auto ‘ajau­tuu vas­taan­tule­vien kaistalle’, nopeut­ta 200, kyse ei ole liiken­neon­net­to­muud­es­ta vaan itse­murhas­ta ja murhas­ta. Täl­lä ei ole mitään tekemistä liiken­netur­val­lisu­u­den kanssa eikä siihen voi nopeusra­joituk­sil­la vaikuttaa.

      Veneil­i­jänä tiedän, että vene voi ajau­tua jos ankkuri ei pidä. Autol­la en ole vas­taavaa kokenut.

      No. Autol­la ajet­taes­sa rat­ti­in nukah­t­a­mi­nen voisi olla vielä teo­ri­as­sa mah­dol­lista. Mut­ta jos nois­sa “ajau­tu­mi­sis­sa” sat­u­taan osumaan vielä paljon use­am­min raskaan liiken­teen keu­laan mitä on raskaan liiken­teen osu­us sat­un­nais­es­ti vas­taan­tulev­as­ta liiken­teestä lie­nee jokaiselle jo viimeistään tässä vai­heessa päivän­selvää se että kyse ei ole enää sat­un­nais­es­ta onnettomuudesta

  6. Kuinka­han laadukas­ta dataa tähän olisi käytettävissä?

    Merkit­tävä ylinopeus voidaan var­maankin jonkin­laisel­la luotet­tavu­udel­la päätel­lä onnet­to­muuk­sien jäljistä, mut­ta lievien ylinopeuk­sien kohdal­la arvioon vaikut­ta­nee eniten onnet­to­muus­tutk­i­jan mutu.

    Lie­nee ilmi­selvää, että törkeil­lä ylinopeuk­sil­la on vaiku­tus liiken­neon­net­to­muuk­si­in, mut­ta niin kauan, kun onnet­to­muusauto­jen nopeudet eivät selviä pakol­lis­es­ta mus­tas­ta laatikos­ta, kat­tavas­ta satel­li­it­tiseu­ran­nas­ta tai ihmis­ten otsaan istute­tus­ta valvon­takam­eraim­plan­tista, suh­tau­tu­isin hive­nen skep­tis­es­ti väit­teisi­in lievien ylinopeuk­sien vaikutuksista.

    1. Nopeu­den kasvu 80:sta 90:een kas­vat­taa liike-ener­giaa yli neljän­nek­sel­lä. Riip­pumat­ta siitä onko kyse ylinopeud­es­ta, nopeu­den kasvu lisää onnet­to­muudessa loukkaan­tu­mis- ja kuole­man­riskiä jo sil­lä perus­teel­la itsestäänselvästi. 

      Toinen asia on sit­ten onnet­to­muus­ris­ki jos­sa siinäkin nopeus var­masti vaikut­taa — mut­ta sen tutkimi­nen mis­sä vai­heessa ris­ki kas­vaa oleel­lis­es­ti on vaikeaa. Nämä kak­si asi­aa pitäisi pitää eril­lään kun argu­men­toidaan nopeusra­joi­tusten puoles­ta tai niitä vastaan.

  7. Liialli­nen nopeus yhdis­tet­tynä muuhun ajat­telemat­to­muu­teen moninker­tais­taa onnet­to­muu­den toden­näköisyy­den ja siitä aiheutu­vat tuhot. Ei ole mitenkään epä­taval­lista tava­ta maantiel­lä joku i****tti roikku­mas­sa taka­puskuris­sa kun köröt­telee rauhal­lista 79km/h 80:n alueel­la; tämä tur­vat­to­muusväli voidaan mita­ta sekun­nin sada­so­sis­sa. Kun taka­naroikku­ja näkee (melkein) riit­tävän välin vas­taan­tulevas­sa liiken­teessä, läh­tee hän ohit­ta­maan kaa­su poh­jas­sa ja pakot­taa muut väistämään tuo­ta maan­tei­den kuningas­ta jot­tei itse jou­tu­isi kolar­in uhrik­si. Aina väistöis­sä ei onnis­tu­ta ja lop­ut voi lukea sanomalehdestä.

    PS. Oikolukem­i­nen on ystävälli­nen teko luk­i­jaa kohtaan.

  8. No ei se ole ihan noin yksinker­taista. Kyse lie­nee siitä — näin YLEn jut­tua näkemät­tä — että kuolonko­lareis­sa kovin usein on mukana ylinopeus. Vaan kun tutk­i­taan tarkem­min, se ei olekaan ain­oa selit­tävä tek­i­jä. Kus­ki on ollut kän­nis­sä, huumeis­sa tai muuten sekaisin. Sen sijaan pelkästään ylinopeut­ta ajavia kuske­ja ei olekaan kuolonko­lareis­sa sen enem­pää kuin muitakaan. Tosin sanoen ylinopeus yksinään ei selitä kuolonko­lare­i­ta vaan ylinopeus yhdis­tet­tynä päi­htymyk­seen on ongelma. 

    Enpä ole itse tutk­in­ut aineis­toa niin en ota kan­taa onko näin. Vaan tässä on se van­ha jut­tu, että kausali­teet­ti ei vält­tämät­tä löy­dy pelkästä tilas­tol­lis­es­ta yhteydestä.

  9. Asi­as­ta haas­tateltin 14 vuot­ta liiken­neon­net­to­muuk­sia tutk­in­ut liiken­nelääketi­eteen pro­fes­sori Timo Ter­voa, joten veikkaan, että asiantun­te­mus­ta on ollut rutkasti.

    Tuol­ta voi lukea haas­tat­telun tarkem­min; https://yle.fi/uutiset/3–9302613 Ylinopeus oli tai saat­toi olla yksi taus­tatek­i­jä noin 5 pros­en­tis­sa kuole­maan johtaneista kolareista.

    Joskus luin aiheesta artikke­lin jostain Tekni­ikan maail­mas­ta, joss­sa asi­aa käyti­in läpi varsin kat­tavasti. Sen perus­teel­la olen siinä uskos­sa, että vähäi­nen ylinopeus ei nos­ta onnet­to­muus riskiä ja vähäistä kovem­pikaan ei merkit­tävästi, kun­han ei ole kän­nis­sä tai muuten muis­sa maailmoissa.

    Nykyään, saat­u­ani peltipoli­i­sisakot kolmes­ta yli­tyk­ses­tä, kuitenkin pyrin aja­maan alinopeut­ta. Sil­loin ei vauhti vahin­gos­sa nouse ylinopeudek­si. Aina­han se ei onnis­tu mut­ta yritetään nyt kummiskin.

  10. Esitetyl­lä läh­estymis­taval­la saa esi­in kor­re­laa­tion mut­ta kausali­teetista ei voi vielä tehdä paljoakaan johtopäätök­siä. Samal­la vaival­la voi tilas­toi­da sen kuin­ka monel­la kul­jet­tal­la on ajoko­rt­ti ja kuin­ka moni omis­taa auton. Var­masti saadan vah­va näyt­tö sille että ajoko­rtin tai auton omis­tamisel­la on vaiku­tus onnettomuuksiin. 

    Menetelmän aukko­ja voi ava­ta hel­posti muu­tamil­la tyyp­il­lisil­lä esimerkeillä.

    Jos henkilö X hyp­pää rat­ti­in reilun promillen humalas­sa ja ajaa suo­jatiel­lä kävelleen ylitse keskinker­taisel­la ylinopeudel­la niin onko oikeasti kyse ylinopeusonnettomuudesta

    Jos henkilö Y selaa ratin takana toisel­la kädel­lä paperinip­pua ja toisel­la puhe­li­men­sa sähkö­poste­ja keskel­lä vilka­s­ta liiken­net­tä ( et muuten arvaa kuin­ka mon­ta täl­läistä näen päivit­täin silmäkul­mas­ta kun ajan pitkin kehää töi­hin ja takaisin. Liiken­nevalvon­takam­er­at eivät näitä näe.. ) ja mis­saa sivu­tieltä liiken­teeseen pyrkivän niin onko tässä oikeasti kyse ylinopeusonnettomuudesta.

    Jos henkilö Z ajaa suo­ja­tien eteen pysähtyneen liiken­teen ohitse edes tip­paakaan hidas­ta­mat­ta vaik­ka suo­ja­tien on näh­nyt parin sadan metrin päästä ja teilaa jalankulk­i­jan niin onko tässä oikeasti kyse ylinopeusonnettomuudesta.

    Jos henkilö N ei peil­i­jääl­lä pysty pysäyt­tämään autoaan ennen kaar­ret­ta kos­ka ajoi 80 alueel­la kahdek­saakymp­piä huo­let­toma­l­la kesäke­lin meiningillä niin pitäisikö tässä kuitenkin olla kyse ylinopeusonnettomuudesta.

    Jos hirviko­lari tapah­tuu kevääl­lä iltahämärässä maantiel­lä 100 km/h vauhdista kahdek­sankympin alueel­la vain sik­si että tien­hoita­ja ehti vai­h­taa kesänopeusar­joituk­set vas­ta osalle tiestä ja kahdek­sankympin alue olisi vas­ta seu­raa­vana päivänä ollut satasen nopeusra­joituk­sel­la niin olisiko kul­jet­ta­jan kyky havain­noi­da liiken­net­tä ollut kuitenkaan seu­raa­vana päivänäkään nopeusra­joituk­sen ver­taa parempi ?

    1. Jyri: Jos hirviko­lari tapah­tuu kevääl­lä iltahämärässä maantiel­lä 100 km/h vauhdista kahdek­sankympin alueel­la vain sik­si että tien­hoita­ja ehti vai­h­taa kesänopeusar­joituk­set vas­ta osalle tiestä ja kahdek­sankympin alue olisi vas­ta seu­raa­vana päivänä ollut satasen nopeusra­joituk­sel­la niin olisiko kul­jet­ta­jan kyky havain­noi­da liiken­net­tä ollut kuitenkaan seu­raa­vana päivänäkään nopeusra­joituk­sen ver­taa parempi ?

      Olisi ja jäl­ki olisi ollut erilainen.

      Tämä keskustelu on aikalail­la eril­lään YLE:n aamun keskustelus­ta. Siinähän emer­i­tus prof. XX ker­toi nopeusra­joi­tus­fokus­ta kri­ti­soidessaan, että kuole­maan johtaneis­sa onnet­to­muuk­sis­sa itse­murhat ja sairausko­htauk­set ovat mainit­ta­va osa näistä onnet­to­muuk­sista. Nämä pitäisi pois­taa aineis­tos­ta, jos ylinopey­den “kuo­let­ta­va” vaiku­tus halu­taan esiin.

    2. Jyri: Jos henkilö Z ajaa suo­ja­tien eteen pysähtyneen liiken­teen ohitse edes tip­paakaan hidas­ta­mat­ta vaik­ka suo­ja­tien on näh­nyt parin sadan metrin päästä 

      Eiköhän nois­sa yleen­sä ole kysymys havain­noin­tivirheestä, ei nähdä autoa ja suo­jati­etä tai jos nähdään, ei taju­ta että siinä on suo­jatie ja sen eteen pysähtynyt auto. 

      Mitä nopeampi vauhti, sitä han­kalam­paa havainnoida.

      1. Sub­jek­ti­ivi­nen empi­iri­nen koke­mus ker­too, että keskieu­roop­palaiset autoil­i­jat ovat taitavampia havait­se­maan suo­ja­tien kunm suo­ma­laiset. Ovatko suo­ma­laiset autoil­i­jat jotenkin henkises­ti vajavaisia, vai voisiko tätä ero johtua siitä, että monis­sa mais­sa suo­jatiesään­nön rikkomi­nen johtaa yhtä automaat­tis­es­ti ajok­iel­toon kuin meil­lä humalas­sa ajaminen?

      2. Osmo Soin­in­vaara: keskieu­roop­palaiset autoil­i­jat ovat taitavampia havait­se­maan suojatien

        Jo kym­meniä vuosia sit­ten tein saman havain­non. Sil­loin euroop­palainen liiken­nekäyt­täy­tymi­nen vas­tasi Suomen nyky­istä mut­ta oli aikanaan suh­teel­lis­es­ti kat­soen “hyvin kehittynyttä”.

        Ei se johdu hal­li­tuk­sen toimista. Kyse on eroista liiken­nekult­tuuris­sa. Jos Suomen väestöti­heys olisi sama kuin Kes­ki-Euroopas­sa, olisi liiken­nekäyt­täy­tymi­nenkin samanlaista.

      3. K‑Veikko: Jo kym­meniä vuosia sit­ten tein saman havain­non. Sil­loin euroop­palainen liiken­nekäyt­täy­tymi­nen vas­tasi Suomen nyky­istä mut­ta oli aikanaan suh­teel­lis­es­ti kat­soen “hyvin kehittynyttä”.

        Ei se johdu hal­li­tuk­sen toimista. Kyse on eroista liiken­nekult­tuuris­sa. Jos Suomen väestöti­heys olisi sama kuin Kes­ki-Euroopas­sa, olisi liiken­nekäyt­täy­tymi­nenkin samanlaista.

        Ruot­sis­sa ja Nor­jas­sa on autoil­i­jat kun­nioit­ta­vat suo­jatiel­lä kulk­i­jaa paljon enem­män, vaik­ka väestön­ti­heys näis­sä mais­sa on Suomen tasoa.

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Ovatko suo­ma­laiset autoil­i­jat jotenkin henkises­ti vajavaisia, vai voisiko tätä ero johtua siitä, että monis­sa mais­sa suo­jatiesään­nön rikkomi­nen johtaa yhtä automaat­tis­es­ti ajok­iel­toon kuin meil­lä humalas­sa ajaminen?

        Havait­semisen kan­nus­teet vaikut­ta­vat tietenkin siihen mitä ja miten havannoidaan.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Sub­jek­ti­ivi­nen empi­iri­nen koke­mus ker­too, että keskieu­roop­palaiset autoil­i­jat ovat taitavampia havait­se­maan suo­ja­tien kunm suo­ma­laiset. Ovatko suo­ma­laiset autoil­i­jat jotenkin henkises­ti vajavaisia, vai voisiko tätä ero johtua siitä, että monis­sa mais­sa suo­jatiesään­nön rikkomi­nen johtaa yhtä automaat­tis­es­ti ajok­iel­toon kuin meil­lä humalas­sa ajaminen?

        Myös Venäjäl­lä jalankulk­i­ja on kuninkaan ase­mas­sa autoi­hin ver­rat­tuna. Tämä näkyy myös itä-suomen kaupungeis­sa, jois­sa suo­ja­tien kun­nioit­tamisen tapa on tart­tunut Venäläisiltä ja Venäläiset jalankulk­i­jat kävelevät tielle välit­tämät­tä siitä, että onko autoil­i­ja näyt­tänyt väistävän­sä vai ei.

        Itsellekin käy usein niin, että pks:lla tai sisä­suomes­sa liikkues­sa meinaa jäädä auton alle.

    3. Peri­aat­teessa­han hypo­teet­tises­sa tapauk­ses­sa N‑1 on kyse ylinopeud­es­ta, kos­ka lain mukaan pitää ajaa tilanteen vaa­ti­mal­la nopeudel­la. Sitä nopeam­min ajami­nen on määritelmäl­lis­es­ti ylinopeutta.

      Hypo­teet­tises­sa tapauk­ses­sa 1 ylinopeus on merkit­tävä tek­i­jä, kos­ka se vaikut­taa reak­tio- ja jar­ru­tus­matkoi­hin etenkin reak­tioiden ollessa humalati­lan vuok­si hidastuneita.

      Tapauk­ses­sa N on myös havainnointi‑, reak­tio- ja jar­ru­tus­matkois­sa suuri ero. Tietysti sit­ten on aika paljon eroa siinä, tuleeko se hirvi tuulila­sista läpi kahdeek­saakymp­piä vai satasta…

  11. Nopeusra­joituk­sia on kah­den­laisia, niitä, jot­ka on mitoitet­tu sik­si, ettei kovem­paa ajami­nen ole tur­val­lista ja niitä, jot­ka on määrät­ty muista syistä, kuten meluhait­to­jen ehkäisemisek­si tai henkilöau­toilun hait­taamisek­si. Jälkim­mäisen tyyp­pis­ten nopeusra­joi­tusten rikkomi­nen ei heiken­nä tur­val­lisu­ut­ta kovinkaan paljoa, esimerkik­si vähäisen liiken­teen aikaan Län­siväylän niil­läkin osil­la, jois­sa on nykyään 80 km/h rajoi­tus, olisi mah­dol­lista ajaa tur­val­lis­es­ti vaik­ka 120 km/h. Sen sijaan Turun­väylän Kehä III:n ja Loh­jan­har­jun välisel­lä osu­udel­la, jos­sa nykyään on 120 km/h nopeusra­joi­tus, tun­tuu kyseinen nopeus kuitenkin varsin hur­jal­ta run­saiden kaartei­den vuoksi.

    1. Käsit­tääk­seni tien kap­a­siteet­ti myöskin kas­vaa nopeuk­sien hidastues­sa (ainakin tiet­tyyn rajaan asti), mikäli muuten aje­taan lain­mukaises­ti eli tur­vaväli säilyttäen.
      Osa hitaam­mista rajoituk­sista on myös sen vuok­si, että tielle liit­tyvä ja tieltä eroa­va liikenne voisi sen tur­val­lis­es­ti sille annetun kaistan matkalla tehdä pikkutei­den risteyk­sistä puhumattakaan.

  12. Vähän sama asia kun piiloudu­taan liiken­nesään­tö­jen selän taakse sil­loin kun huono suun­nit­telu johtaa liiken­nesään­tö­jen rikkomiseen. Meil­lä on paljon infraa, joka oikeas­t­aan kan­nus­taa aja­maan nopeasti, esimerkik­si muuten paikkaan näh­den liian lev­eät tiet. Infra­struk­tu­urin pitää tukea halut­tua ajonopeut­ta ja sään­tö­jen mukaan ja tur­val­lis­es­ti ajami­nen pitäisi olla kaikkein helpoin tapa edetä.

    1. Jep, kun tehdään asioista liian tur­val­lisia, alka­vat kuskit ottaa tarpeet­to­mia riske­jä. Näkee­hän sen jo for­mu­lois­sakin: Mitä tylsem­piä ja tur­val­lisem­pia radoista ja autoista tehdään, sen holtit­tomam­min kuskit ajavat.

  13. Kun koitin kuuk­let­taa jotain kät­täpi­dem­pää kom­ment­tien tuek­si, sat­tui löy­tymään tämä:

    Rosen, Erik, Hele­na Stig­son, and Ulrich Sander. “Lit­er­a­ture review of pedes­tri­an fatal­i­ty risk as a func­tion of car impact speed.” Acci­dent Analy­sis & Pre­ven­tion 43.1 (2011): 25–33.

    Kuvan­nee aika hyvin niitä ongelmia, joi­ta onnet­tumuuk­sien analysoin­nis­sa nopeuk­sien suh­teen voi esiintyä.

    Mie­lenki­in­toinen havain­to, että usein katu­jen nopeusra­joituk­sista keskusteltaes­sa esitetään totuute­na, että onnet­to­muuk­sien vakavu­us nousee läh­es pysty­suo­raan jos­sain 40 km/h nopeuk­sis­sa. Em. artikke­li tun­tu­isi vih­jaa­van, että kyseessä on huoli­mat­toman ana­lyysin (bias jätet­ty huomiotta) tuot­ta­ma arte­fak­ti ja että oikeasti vakavu­us olisi nopeu­den suh­teen aika loivan s‑käyrän muo­toinen. Ehkä tässäkin olisi toiv­ot­tavaa, että päätösten perusteluis­sa siiryt­täisi­in tälle vuosi­tuhan­nelle… tosin sil­loin menetet­täisi­in peruste­lut 30 km/h rajoi­tusten ajamiseksi.

    1. Kyse lie­nee S‑käyrässäkin (mikäli se pitää paikkaansa) siinä, että jalankulk­i­jat alka­vat nopeuk­sien kas­vaes­sa itsesuo­jelu­vais­to­jen­sa sanelem­i­na väistämään myös auto­ja, joil­la on väistämisvelvol­lisu­us. Eli siis alem­mil­la nopeuk­sil­la suo­jel­laan kevyen liiken­teen oikeuk­sia liiken­teessä. Hyvä niin.

  14. Kor­re­laa­tio ei ker­ro syy-seu­raus suhdet­ta. Koke­mat­tomat autoil­i­jat aiheut­ta­vat suh­teessa enem­män onnot­to­muuk­sia kuin koke­neet. Koke­mat­tomat myös aja­vat varovaisem­min eli hitaam­min. Jos tästä haet­taisi­in kor­re­laa­tio niin ylinopeus vähen­täisi onnet­to­muus­riskiä. Toisaal­ta tiede­tään myös että nuoret mieskuskit ovat nuo­ria naiskuske­ja suurem­mas­sa onnet­to­muus­riskissä, koke­mat­to­muus agres­si­ivi­nen ajo­tyyli ja ylinopeus sisältävät onnet­to­muu­den ainek­set toisaal­ta koke­mat­to­muus ja aggres­si­ivi­nen ajo­tyyli on ris­ki ilman ylinopeuttakin.

    Kyl­lä nykyis­es­tä nopeusra­joi­tuskeskustelus­ta tulee vähän mieleen että kyse on val­tion kas­sas­ta enem­män kuin liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta. Jos samat rahat joi­ta nyt käytetään muu­ta­man kilo­metrin ylinopeuk­sien jah­taamiseen käytet­täisi­in vaikka­pa puhal­lut­tamisi­in voisi tulos olla paljon parem­pi. Ihan sub­jek­ti­ivise­na arviona toden­näköisyys ajaa kam­er­a­tolp­paan on tuhan­sia ker­to­ja suurem­pi kuin joutua puhal­ta­maan ja toden­näköisyys ajaa tutkaan kym­meniä ker­to­ja suurem­pi kuin joutua puhal­ta­maan. Ero on siinä että puhal­lut­ta­mi­nen ja rat­ti­joup­po­jen kiin­nisaami­nen tuo loven val­tion kassaan.

    1. No, ainakin lisäämäl­lä parkki­valvon­taa saataisi­in lisä­tu­lo­ja julkiselle puolelle. Kovat keinot käyt­töön: auto jonkin ajan päästä takavarikkoon jon­nekin valvo­tulle alueelle, jos­ta sen saisi takaisin vain mak­sua vas­taan, ja törkeästä virheestä sit­ten samantien — vaik­ka olisikin diplo­maat­tik­il­vet, tms.

  15. Jo vuosia olen lukenut kuole­maan johtanei­den liiken­neon­neto­muuk­sien tutkimuk­set netistä. En ole tarkkaa ana­lyysiä tehnyt mil­lään tilas­tol­lisil­la menetelmil­lä, mut­ta min­ulle on jäänyt vah­vasti sem­moinen kuva, että ylinopeus on aliedustet­tuna liikennekuolemissa.
    Parem­min on edustet­tuna mm. sairasko­htauk­set ja alen­tunut ajokyky johtuen esim. iästä, näköon­gelmista tai alkoholista.

  16. Tiev­erkon (ja itse asi­as­sa koko liiken­nein­fra­struk­tu­urin) kokon­ais­tuo­ton kannal­ta liikku­miseen käytet­tävä säästynyt aika on tuon jär­jestelmän varsi­nainen tuote.

    — Siis. Mitä vähem­män liikku­miseen käytetään aikaa sitä tuot­tavampi liiken­n­ev­erkko on. (Ceteris paribus.) Tietenkin nopeu­den nos­t­a­mi­nen lisää kysyn­tää tai hin­taa. Käytän­nössä molempia.

    Laskukaavas­sa, jol­la opti­moidaan liiken­teeseen käytet­ty aika, pitäisi liiken­nekuole­man seu­rauk­se­na ole­va menetet­ty eli­nai­ka laskea myös liiken­teessä käytet­tyyn aikaan. (Tietenkin ker­rot­tuna henkilön tulota­sol­la, jos kaavaan lisätään vielä ekonomia.)

    — Siis. Lapset, suu­rit­u­loiset ja poli­itikot ovat hyvin arvokkai­ta ja sik­si eri­tyisen suo­jelun kohteita.

    1. Mie­lenki­in­toinen aja­tus. Vaikkei menetet­tyä eli­naikaakaan las­ket­taisi, saat­taisi tuol­laisen kaa­van sys­temaat­ti­nen käyt­tö kaikil­la tasoil­la paran­taa kevyen liiken­teen ja etenkin jalankulk­i­joiden ase­maa, kos­ka autol­la kiertää nopeammin.

  17. Tuol­la Soin­in­vaaran yleistäväl­lä käsi­tyk­sel­lä miten asi­aa pitäisi tutkia on har­mit­ta­van vähän todellisuuspohjaa.

    Ylinopeus on vain juridi­nen käsite ja pienel­lä ylinopeudel­la nor­maaleis­sa olo­suhteis­sa ajokykyisen kul­jet­ta­jan ajaes­sa ei ole tur­val­lisu­u­den kannal­ta mitään merkitystä. 

    Jos asia olisi niin yksinker­tainen että suurem­mat nopeudet kor­reloisi­vat täysin suurem­man liiken­nekuolleisu­u­den kanssa Sak­san auto­bah­noil­la kuolisi ihmisiä aivan val­tavasti. Kyseessä taitaa kuitenkin olla Euroopan tur­val­lisim­mat tiet.

    Ongel­ma Suomes­sa on se, että ylinopeud­es­ta on tul­lut kansan­hu­via sil­lä nopeusra­joituk­set ovat liian alhaiset. Tähän on vas­tat­tu sakot­ta­maan enemmän.

    Ratkaisu olisi nos­taa kesä nopeusra­joituk­sia ja keskit­tyä valvon­nas­sa ajokyvyt­tömien ja riskikul­jet­ta­jien seu­lon­taan pois liiken­teestä. Samal­la myös liikenne kult­tuuria ohjat­taisi­in siihen suun­taan että nopeusra­joi­tus on laki ja sen ylit­tämi­nen on väärin.

    Ihmiset eivät nou­da­ta lake­ja joi­ta pitävät virheel­lis­inä ja tämä pätee moni­in nopeusrajoituksiin. 

    Moot­toriteil­lä Suomes­sa ihmiset suh­tau­tu­vat 120 rajoituk­seen lähin­nä min­i­mi nopeutena jota aje­taan. Ratkaisu olisi nos­taa rajoi­tus 130 tai 140 kmh. Ja sakot­taa sit­ten pien­im­mästäkin ylityksestä.

    1. Ylinopeus on vain juridi­nen käsite ja pienel­lä ylinopeudel­la nor­maaleis­sa olo­suhteis­sa ajokykyisen kul­jet­ta­jan ajaes­sa ei ole tur­val­lisu­u­den kannal­ta mitään merkitystä. 

      Väit­teesi on siis, että ylinopeudet eivät ole laibnkaan yliedustet­tuina kuole­maan johtavis­sa onnet­to­muuk­sis­sa. Jos ne oli­si­vat merk­i­tyk­set­tömiä, ei olisi yli- eikä aliedustusta.

      1. Väit­teeni on, että asi­aa ei ole noin help­poa tutkia kuin kir­joituk­ses­sasi väität. 

        Ylinopeus on juridi­nen käsite. Jois­sain paikoin nopeu­ra­joi­tus voi olla liiankin suuri jol­loin tilas­tossa ei tule esille tilanteeseen näh­den “ylinopeu­den” vaiku­tus­ta onnet­to­muuk­sis­sa näil­lä paikoin. 

        Toisaal­ta taas jois­sain paikoin liiken­nevir­ta kul­kee jatku­vaa ylinopeut­ta. Varsinkin maaseu­tuteil­la, mis­sä jar­ru­val­ot autois­sa palavat aina hie­man ennen kameratolppaa. 

        Tilas­tol­lis­es­ti asia voi näyt­tää vaik­ka miltä. Totu­us ei ole näin yksinker­tainen. Lieväl­lä ylinopeudel­la tuskin näil­lä teil­lä on vaiku­tus­ta kuolonko­larei­hin. Liiken­nelääketi­eteen pro­fes­sori Timo Ter­vo on tänään aika hyvin asi­aa avan­nut esimerkik­si ylen haastattelussa.

        Ylinopeuk­sien sijaan oleel­lista olisi tutkia onnet­to­muuk­sis­sa tilanne nopeuksia. 

        Ja vielä oleel­lisem­paa tämän perus­teel­la määrit­tää oikeat nopeusra­joituk­set ja saa­da vielä kansalaiset oikeasti nou­dat­ta­maan niitä.

    2. Aapeli Hakkarainen: Jos asia olisi niin yksinker­tainen että suurem­mat nopeudet kor­reloisi­vat täysin suurem­man liiken­nekuolleisu­u­den kanssa Sak­san auto­bah­noil­la kuolisi ihmisiä aivan val­tavasti. Kyseessä taitaa kuitenkin olla Euroopan tur­val­lisim­mat tiet.

      Äly hoi älä jätä. 

      Jos nopeus ei kor­reloi ollenkaan tur­val­lisu­u­den kanssa, niin minkä ihmeen takia meil­lä on kaikkein tur­val­lisim­mil­la teil­lä (siis smoot­toriteil­lä ja Sak­sas­sa auto­bah­neil­la) saa ajaa kaikkein nopeiten? 

      Tai esitet­tynä toisin päin: mik­si niil­lä teil­lä, joil­la saa ajaa lujaa, on kiin­nitet­ty paljon huomio­ta tur­val­lisu­u­teen? Rampit, keskikaiteet, use­ampi kaista, isot kalli­oleikkauk­set, suo­rat tielin­jauk­set, mutkissa kallis­tuk­set kun­nos­sa, erkaan­tu­miskai­stat, lev­eät tiet, kun­nos­s­api­to yms. Kaik­ki nuo ovat Suomes­sakin 120 rajoi­tusten kohdal­la ihan eri tasol­la kuin taval­lisel­la kahdek­san kympin tiellä.

      Eikö täl­lainen val­ta­va vaivan­näkö pikem­minkin indikoi siitä, että nopeus on vaar­al­lista? Mil­lä muul­la syyl­lä nopeat tiet pide­tään niin älyt­tömän hyvässä terässä ja mik­si vain äärim­mäisen tur­val­lisil­la teil­lä saa ajaa yli satas­ta? Minkä takia paik­ka paikoit rajoituk­sia jopa muute­taan liiken­neti­lanteen mukaisesti?

    3. Aapeli Hakkarainen:

      Ylinopeus on vain juridi­nen käsite ja pienel­lä ylinopeudel­la nor­maaleis­sa olo­suhteis­sa ajokykyisen kul­jet­ta­jan ajaes­sa ei ole tur­val­lisu­u­den kannal­ta mitään merkitystä. 

      Hölmöläisen logi­ikkaa. Jos hevo­nen jak­saa vetää 10 tukkia se kyl­lä jak­saa vetää 11. Jos 11 niin myös 12 jne

      Siis pienel­lä ylinopeudel­la on tur­val­lisu­u­teen pieni merk­i­tys sen sijaan että sil­lä ei olisi mitään merk­i­tys­tä. Voidaan sit­ten keskustel­la esim siitä miten nopeu­den neliöön ver­ran­nolli­nen liike-ener­gian lisäys vaikut­taa turvallisuuteen.

    4. Halu­aisit siis mieli­v­al­taa ja tulkin­nan­varaisu­ut­ta sako­tuk­seen, jne.? Se ei paran­taisi liiken­netur­val­lisu­ut­ta eikä oikeusturvaa.

  18. Jos nopeus ei ole riskitek­i­jä, niin mik­si kaupunkien keskus­tois­sa on niin alhaiset nopeusra­joituk­set? Kyl­lähän kaupun­gin kuin kaupun­gin keskus­tois­sa pitäisi pystyä aja­maan tur­val­lis­es­ti vähin­tään seitsemääkymppiä.

    1. Sylt­ty:
      Jos nopeus ei ole riskitek­i­jä, niin mik­si kaupunkien keskus­tois­sa on niin alhaiset nopeusra­joituk­set? Kyl­lähän kaupun­gin kuin kaupun­gin keskus­tois­sa pitäisi pystyä aja­maan tur­val­lis­es­ti vähin­tään seitsemääkymppiä.

      Tuo­hon on mon­ta syytä. Yksi syy on se, että liiken­teen väl­i­tyskyky on hui­pus­saan noin 50 km/h nopeudel­la. Jos nopeusra­joi­tus olisi 70 km/h, liiken­teessä ehtisi kulkea vähem­män ajoneu­vo­ja per tun­ti, mut­ta liikenne olisi jatku­vaa kiihdyt­te­lyä ja jar­rut­telua kaupunkialueel­la. Toinen syy on melu. Jotkut van­hat raken­nuk­set on äänener­istyk­seltään riit­tämät­tömiä 70 km/h nopeuk­siseen liiken­teeseen, jol­loin lähialueen asun­nois­sa tulisi isom­mista nopeuk­sista hait­taa. Kol­mas syy on jalankulk­i­joiden sekä pyöräil­i­jöi­den tur­val­lisu­udessa ja tur­val­lisu­u­den­tun­teessa. Alem­mil­la auto­jen nopeuk­sil­la se on isompi.

      Kovin hitais­sa nopeusra­joituk­sis­sa (esim. 20 km/h tai 30 km/h) puolestaan yksi tavoite voi olla saa­da ihmisiä vai­h­ta­maan kulku­ta­paa johonkin muuhun, jos se on mah­dol­lista, ja vähen­tää näin kyseisen kulku­ta­van osu­ut­ta liiken­teessä. Alhaisia kulkunopeuk­sia muulle liiken­teelle voidaan har­ras­taa julkisen liiken­teen palvelu­alueil­la julkisen liiken­teen kulku­ta­pao­su­u­den kasvattamiseksi.

    2. Sylt­ty:
      Jos nopeus ei ole riskitek­i­jä, niin mik­si kaupunkien keskus­tois­sa on niin alhaiset nopeusra­joituk­set? Kyl­lähän kaupun­gin kuin kaupun­gin keskus­tois­sa pitäisi pystyä aja­maan tur­val­lis­es­ti vähin­tään seitsemääkymppiä. 

      Ehkäpä ihmiset ‑tai sueim­mat- osaa hah­mot­taa mis­sä tilanteis­sa ylinopeus on vaar­al­lista. Kun Tam­pereen motar­ille laite­taan talvek­si käsit­tämätön 100km/h rajoi­tus niin sen ylit­tämisessä ei syn­ny vaarati­lantei­ta. Mut­ta keskus­tas­sa 50 km/h ja suo­jateitä muu­ta­man kymme­nen metrin välein, niin taitaa syn­tyä vaaratilanteita.

  19. Tot­takai liian suuri nopeus tiehen ja tilanteeseen on näh­den riskitek­i­jä. Sik­si kaupungeis­sa on 40 tai 50 nopeusra­joituk­set. Ja hyvä näin. 

    Kaupungeis­sa ei merkit­täviä ylinopeuk­sia ajatakkaan samaan mallin kuin Moot­toriteil­lä tai val­tateil­lä jos­sa 10kmh ylinopeu­den ajami­nen on käytän­nössä koko liiken­nevir­ran nopeus.

    Edelleen jos vaik­ka Sak­saan ver­rataan. Kyseessä on maa jos­sa nopeusra­joituk­set kaupunkien ulkop­uolel­la ovat huo­mat­tavasti Suomea korkeampia. 

    Kuitenkin Sak­sas­sa nopeusra­joi­tus on laki ihmisille. Rajoite­tul­la auto­bah­nil­la liiken­nevir­ta kul­kee alle rajoituk­sen. Toisin kuin Suomes­sa jos­sa suuri­nosa autoil­i­joista ajaa vähin­tään “mit­tarivirheen” ver­ran ylinopeutta.

    Sik­si taa­jamien ulkop­uolel­la nopeusra­joituk­sia voitaisi nos­taa ja peltipoli­i­seil­la kansan rahas­tamista vähen­tää ja pyrk­iä saa­maan ihmiset nou­dat­ta­maan lakia.

  20. Alinopeudet ovat myös riskitek­i­jä eri­tyis­es­ti maantieli­iken­teessä. Syn­nyt­tävät ohi­tusti­lantei­ta ja haitar­ili­iket­tä. Alinopeuk­sista voisi myös sakot­taa. Jos ei uskalla/kykene aja­maan rajoi­tusten mukaan niin ei kuu­lu ratin taakse. Empiri­an perus­teel­la kos­kee eri­tyis­es­ti ikään­tyneitä kuskeja.

    1. Nopeusra­joi­tus on suurin eikä pienin sal­lit­tu nopeus. Jos kyvyt eivät riitä tur­val­liseen ajamiseen edes nor­maalis­sa ohi­tusti­lanteessa, ajoko­rt­tia ei olisi pitänyt alku­jaankaan saada.

  21. On mie­lenki­in­toista, että autoilu ja siihen liit­tyen esimerkik­si juuri ylinopeudet lyövät joil­lakin ihmisil­lä aiv­ot aivan lukkoon. 

    On kai selvä, ihan ilman mitään tutkimuk­si­akin, että suurem­mat nopeudet noin pääsään­töis­es­ti sekä lisäävät onnet­to­muuk­sia että pahen­ta­vat niitä. Tarkem­pia syy-seu­raus-suhtei­ta ja kor­re­laa­tioi­ta voi toki tutkia lop­ut­tomasti ja löytää täs­mäl­lisem­pää tietoa ja jopa poikkeamia päälin­jas­ta, mut­ta itse perusasi­aa ne eivät muuta.

    Jos nyt joku kuitenkin halu­aa esit­tää jotain päivän­selvästä asi­as­ta poikkeavaa tulk­in­taa niin todis­tus­taak­ka on hänellä.

    1. Pekka T.:

      Jos nyt joku kuitenkin halu­aa esit­tää jotain päivän­selvästä asi­as­ta poikkeavaa tulk­in­taa niin todis­tus­taak­ka on hänellä.

      Tuli mietit­tyä jo nase­vaa vas­taus­ta, mut­ta PB:n tuore kir­joi­tus riittänee: 
      PB: Kam­er­a­tol­pat vaaran­ta­vat liiken­teen, mut­ta keräävät kivasti sakkorahaa

      “Esimerkik­si liiken­nelääketi­eteen emer­i­tus­pro­fes­sori Timo Ter­vo pyrkii sekoit­ta­maan liiken­nepoli­ti­ikkaa ker­toma­l­la tilas­toti­eto­ja, joiden mukaan kuolonko­lar­in aiheut­taneista, ylinopeut­ta ajav­ista autoil­i­joista vain 5 pros­ent­tia ei ole humalas­sa, sairas tai tekemässä itsemurhaa.

      Täl­laisil­la fak­tatiedoil­la romute­taan häir­it­seväl­lä taval­la kam­er­avalvon­nan perustei­ta. Myös liiken­teen tur­val­lisu­usvi­ras­to Trafi on liven­nyt yhteis­es­tä rin­ta­mas­ta julkaise­mal­la tuoreen tutkimuk­sen, jon­ka mukaan kam­er­a­tolp­pi­en perustelu­na käytet­ty teo­reet­ti­nen malli ajonopeuk­sien merk­i­tyk­ses­tä tur­val­lisu­u­teen olisikin täysin virheellinen.”

      Sinän­sä, jos yhteiskun­ta alkaa ohjaa­maan jotain toim­intaa ran­gais­tuksin, sään­nöin ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telun voimin, niin toivoisi, että päätök­set perus­tu­isi­vat aina huolel­lis­es­ti tutkit­tuun tieteel­liseen tietoon eikä “päivän­selvyyk­si­in”.

      1. Tässä sotke­taan taas syyl­lisyys ja ris­ki. Jos joku saa sairausko­htauk­sen ajaes­saan autoa, eikö tästä aiheutu­val­la vas­taan­tule­van kuole­mal­la oli mitään tekemistä nopeu­den kanssa? Tai jos joku tulee kolmion taka tielle, hän ei var­maankaan aja ylinopeut­ta, mut­ta jos kyl­keen aja­va ajaa 60 km:n sijas­ta 100 km/h, kuole­ma johtuu tuos­ta ylinopeud­es­ta. Joku myös käyt­ti esimerkkinä hirviko­lar­ia, kos­ka sille­hän autoil­i­ja ei voi mitään. Hirviko­lar­in seu­rauk­set riip­pu­vat huo­mat­tavasti nopeudesta.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Tässä sotke­taan taas syyl­lisyys ja ris­ki. Jos joku saa sairausko­htauk­sen ajaes­saan autoa, eikö tästä aiheutu­val­la vas­taan­tule­van kuole­mal­la oli mitään tekemistä nopeu­den kanssa? Tai jos joku tulee kolmion taka tielle, hän ei var­maankaan aja ylinopeut­ta, mut­ta jos kyl­keen aja­va ajaa 60 km:n sijas­ta 100 km/h, kuole­ma johtuu tuos­ta ylinopeud­es­ta. Joku myös käyt­ti esimerkkinä hirviko­lar­ia, kos­ka sille­hän autoil­i­ja ei voi mitään. Hirviko­lar­in seu­rauk­set riip­pu­vat huo­mat­tavasti nopeudesta.

        Olisit nyt lisän­nyt vielä jonkun esimerkin, jos­sa on lin­ja-autolli­nen pikkulapsia…

        Kaikissa nois­sa esimerkeis­sä paras tur­val­lisu­us saavutet­taisi­in sil­lä, että nopeus olisi 0 km/h. Kos­ka tämä ei voi olla real­isti­nen tavoite, niin var­maankin olisi syytä pohtia mil­lä tavoin yli 0 km/h kulke­van liiken­teen tur­val­lisu­ut­ta voitaisi­in tehokkaim­min parantaa.

        Esim. kan­nat­taako keskit­tyä ylinopeuk­si­in puut­tumal­la tiukasti pieni­inkin nopeusra­joi­tusten yli­tyk­si­in — vai olisiko tehokkaam­paa mm. pois­taa liiken­teestä ne kym­meniä ker­to­ja rat­ti­juop­umik­ses­ta kiin­ni­jäävät kor­tit­tomat kuskit ja sairauk­sien vuok­si käytän­nössä ajokyvyt­tömät van­huk­set sekä panos­taa tiesu­un­nit­telu­un ja pahimpi­en vaara­paikko­jen nopeam­paan kor­jaamiseen. Ehkä voisi kysyä myös, että pitäisikö hirvikan­nan koko määritel­lä enem­män liiken­netur­val­lisu­u­den, sato­vahinko­jen yms. mukaan kuin sen, että vuorineu­vok­sien met­sästys­porukoille riit­tää jahdattavaa.

      3. ksee: Olisit nyt lisän­nyt vielä jonkun esimerkin, jos­sa on lin­ja-autolli­nen pikkulapsia…

        Konginkankaal­la sat­tui n 15 vuot­ta sit­ten onnet­to­muus jos­sa lin­ja-auto täyn­nä lap­sia ja nuo­ria ajoi 100 km/h paikas­sa jos­sa sai ajaa 80. Vas­taan tuli rek­ka jon­ka perä­vaunu heit­tele­hti liukkaan kelin takia tien väärälle puolelle ja johon lin­ja-auto tör­mäsi, jol­loin 23 ihmistä mene­htyi, mukaan lukien lin­ja-auton kul­jet­ta­ja, jota siis ei voitu kuu­lus­tel­la saatik­ka syyt­tää. Koko onnet­to­muu­den ain­oak­si syyl­lisek­si tuomit­ti­in rekan kul­jet­ta­ja joka ei pystynyt saa­maan pitkää yhdis­telmään­sä pysymään tien oikeal­la puolel­la tien ollessa peil­i­jäässä, vaik­ka hän ajoi sal­lit­tua nopeut­ta tai ainakin vähem­män ylinopeut­ta kuin bus­si. Näkyvyys paikalla oli hyvä, oli pitkä suo­ra ja rekan kul­jet­ta­ja vilkut­ti kauko­val­oil­la varoit­taak­sen vas­taan­tule­vaa bus­sia. Silti bus­si jatkoi matkaansa ajaen 100 km/h eikä jostain syys­tä jar­rut­tanut tur­val­liseen vauhti­in että olisi voin­ut väistää esim ojaan jol­loin kaik­ki matkus­ta­jat oli­si­vat voineet säi­lyä hengis­sä. Saadak­semme vas­tauk­sen siihen, oli­si­vatko konginkankaan uhrilu­vut voineet olla pienem­piä jos bus­sikus­ki olisi nou­dat­tanut nopeusrajoitusta,nin että olisi ehtinyt reagoi­da ja väistää ojaan, voisi var­masti kehit­tää jokin tietokone-ohjel­ma selvit­tämään, mut­ta on aina helpom­pi tuomi­ta rekkakuskia jon­ka taidot lop­pui­v­at vaikeis­sa keli-olosuhteissa. 

        Lento-onnet­to­muuk­sia tutk­i­taan mon­imutkaisten tietokones­im­u­laa­tioiden avul­la mut­ta auto-onnet­to­muuk­sia ei, kos­ka syyl­lisek­si voidaan aina tuomi­ta osa­puoli joka on joko koke­mat­tomampi, taita­mat­tomampi, väsyneem­pi, päi­htynyt, heikosti näkevä, kroonis­es­ti sairas tai autossa vähem­män teho­ja tai huonom­mat renkaat kuin sil­lä joka ajaa tietois­es­ti ylinopeut­ta. Mei­dän liiken­nekult­tuurimme on ollut menos­sa, kiitos yhä oikeis­to­laisem­mak­si muut­tuneesta poli­ti­ikas­ta yhä enem­män sel­l­aiseen suun­taan jos­sa vahvem­mil­la on laki takanaan, mitä mah­tavim­mat autot sen enem­män saa oikeuk­sia liiken­teessä. ei ihme että kaiken maail­man virkamiehetkin on saatu lobat­tua autote­htaiden mannekiineiksi.

      4. R.Silfverberg: Saadak­semme vas­tauk­sen siihen, oli­si­vatko konginkankaan uhrilu­vut voineet olla pienem­piä jos bus­sikus­ki olisi nou­dat­tanut nopeusrajoitusta,nin että olisi ehtinyt reagoi­da ja väistää ojaan, voisi var­masti kehit­tää jokin tietokone-ohjel­ma selvit­tämään, mut­ta on aina helpom­pi tuomi­ta rekkakuskia jon­ka taidot lop­pui­v­at vaikeis­sa keli-olosuhteissa. 

        Tuos­sa tilanteessa oli muis­taak­seni toinenkin “ylinopeu­songel­ma”: Rekkakus­ki ajoi alamäkeä rajoit­in­ta vas­ten (eikä tilanteen vaa­ti­mal­la nopeudel­la), joten hän ei voin­ut saa­da heit­tele­htivää perä­vaunua suo­rak­si yksinker­tais­es­ti kiihdyttämällä.

      5. ksee: Tuli mietit­tyä jo nase­vaa vas­taus­ta, mut­ta PB:n tuore kir­joi­tus riittänee: 
        PB: Kam­er­a­tol­pat vaaran­ta­vat liiken­teen, mut­ta keräävät kivasti sakkorahaa

        Sinän­sä, jos yhteiskun­ta alkaa ohjaa­maan jotain toim­intaa ran­gais­tuksin, sään­nöin ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telun voimin, niin toivoisi, että päätök­set perus­tu­isi­vat aina huolel­lis­es­ti tutkit­tuun tieteel­liseen tietoon eikä “päivän­selvyyk­si­in”.

        Taas tuli osoitet­tua, että lukkoon menee aja­tus. Minä kir­joitin siis ylinopeuk­sista, kun taas nim­imerk­ki “ksee” puolestaan väit­tää vas­taan kir­joit­ta­mal­la ain­oas­taan kam­er­avalvon­nas­ta, johon en ottanut mitään kantaa.

      6. Pekka T.: Taas tuli osoitet­tua, että lukkoon menee aja­tus. Minä kir­joitin siis ylinopeuk­sista, kun taas nim­imerk­ki “ksee” puolestaan väit­tää vas­taan kir­joit­ta­mal­la ain­oas­taan kam­er­avalvon­nas­ta, johon en ottanut mitään kantaa.

        Ehkä olisi pitänyt lait­taa lyhyem­pi lain­aus, ettei kom­ment­ti­ni olisi automaat­tis­es­ti syn­nyt­tänyt met­sään meneviä ensireak­tioi­ta. Ote­taan­pa siis uusiksi:

        “Myös liiken­teen tur­val­lisu­usvi­ras­to Trafi on liven­nyt yhteis­es­tä rin­ta­mas­ta julkaise­mal­la tuoreen tutkimuk­sen, jon­ka mukaan kam­er­a­tolp­pi­en perustelu­na käytet­ty teo­reet­ti­nen malli ajonopeuk­sien merk­i­tyk­ses­tä tur­val­lisu­u­teen olisikin täysin virheelli­nen.”

        Avau­tuuko nyt helpommin?

      7. ksee: Ehkä olisi pitänyt lait­taa lyhyem­pi lain­aus, ettei kom­ment­ti­ni olisi automaat­tis­es­ti syn­nyt­tänyt met­sään meneviä ensireak­tioi­ta. Ote­taan­pa siis uusiksi:

        “Myös liiken­teen tur­val­lisu­usvi­ras­to Trafi on liven­nyt yhteis­es­tä rin­ta­mas­ta julkaise­mal­la tuoreen tutkimuk­sen, jon­ka mukaan kam­er­a­tolp­pi­en perustelu­na käytet­ty teo­reet­ti­nen malli ajonopeuk­sien merk­i­tyk­ses­tä tur­val­lisu­u­teen olisikin täysin virheelli­nen.”

        Avau­tuuko nyt helpommin?

        En jak­sa kaivel­la esi­in Trafin tutkimus­ta, sil­lä en oikeasti usko että se vas­taa alku­peräisi­in väit­teisi­i­ni. Veikkaan kylmiltäni, että kyseinen tutkimus ei käsit­tele niinkään ajonopeuk­sia itsessään vaan juuri niitä kam­er­a­tolp­pia ja niiden eri­laisia seuraamuksia.

        Kir­joitin tuol­la aiem­min, että näytön paik­ka on niil­lä, jot­ka haas­ta­vat ter­veen jär­jen ker­toman. Tässä tapauk­ses­sa siis sen väit­teeni, että suurem­mat nopeudet pääsään­töis­es­ti lisäävät ja pahen­ta­vat onnettomuuksia. 

        Ehkäpä “ksee” siis ystäväl­lis­es­ti voisi, ken­ties kyseistä tutkimus­ta apunaan käyt­täen, linkkien sijas­ta ihan itse tiivistää ne syyt mik­si em. väit­teeni eivät pitäisi paikkaansa? Ja jos noin olisi niin voisiko sil­loin jopa vetää johtopäätök­sen, että ajonopeuk­sien kas­vat­ta­mi­nen peräti vähen­täisi onnet­to­muuk­sia ja tek­isi niistä lievempiä?

        Olen avoin ja kiin­nos­tunutkin kuule­maan asial­lisia perustei­ta, mut­ta kiitos ei enem­pää sumu­tus­ta kam­er­a­tolpista tai muuten asian vierestä.

  22. Yritin tulki­ta tuos­ta Ylen jutus­ta tilas­to­ja. 183 kuole­maa sisältää juopot 17%, sair.kohtaukset 17% ja itse­murhat 17%. Täten muista syistä johtu­via on 45 % 183:sta eli 82. Tässä on mukana vielä nuoret jär­jet­tömil­lä ylinopeuk­sil­la kolaroi­neet, hirviko­lar­it, liukas keli+huonot renkaat.

    Vaku­u­tusy­htiöil­lä on omia tilas­to­jaan, jot­ka eivät ole julkisia. 

    Jonk­in­ver­ran tulkin­nan­varaisia ovat nuo tilas­to­jen ryh­mit­te­lyt pääsyi­den mukaan. Liiken­nekuolemien vähenevä tren­di on osaltaan paran­tunei­den tur­vavarustei­den ansio­ta. Iloisel­la 1970-luvul­la ei ollut yleistä nopeusra­joi­tus­ta, ei tur­vavöitä pakol­lise­na, ei tur­vatyynyjä, ei ABS-jar­ru­ja ym. Puhut­ti­in ns tilan­nenopeud­es­ta eli jär­jen käytöstä. 

    Nyt aiheut­taa stres­siä jos­sain Kehä1:llä kam­er­avalvon­ta kilo­metrin välein. Osa liiken­teen havain­noimis­es­ta kuluu sen selvit­tämiseen, mikä on nopeusra­joi­tus mis­säkin kohdassa.

    Tietysti 60:n alueel­la 100:sta ajaes­sa se on tahal­lista sekä vaar­al­lista itselle ja muille sivullisille liikku­jille. Mik­si muuten lehtiuuti­sis­sa joka viikko on noi­ta 180 km/h nopeuk­sia poli­isin raporteis­sa. Mihin tarvi­taan täl­laista omi­naisu­ut­ta normaaliliikenteessä.

  23. Kyl­lä sen Timo Ter­von argu­menteis­sa järkeä on. Ei hän nopeusra­joituk­sia vas­tus­ta vaan halu­aa, että kiin­nitet­täisi­in eritel­lym­min huomio­ta tek­i­jöi­hin, joiden vaiku­tus onnet­to­muuk­si­in on suurem­pi kuin nopeuden.

  24. Tilas­to­ja voi tietysti tulki­ta miten halu­aa. Jos kat­so­taan henkilö­vahinkoi­hin johtanei­ta onnet­tumuuk­sia suh­teesa ajet­tuun kilo­metrimäärään, tur­val­lis­in­ta on pysyä siel­lä mis­sä rajoituk­set ovat korkeimmat.

    Henkilö­vahinkoi­hin johta­va onnet­to­muusaste on alhaisin 120 tai100 km/h nopeusra­joituk­sen moot­toriteil­lä, 2,5 onnet­to­muut­ta 100 miljoon­aa ajok­ilo­metriä kohden. Muil­la kak­si­a­jo­rataisil­la teil­lä (yleen­sä 80 km/h) se on jo kominker­tainen. Sitäkin suurem­pi onnet­to­muusaste on taa­jamis­sa, jos­sa nopeusra­joi­tus on yleen­sä 50 km/h, jos­sain 40 km/h.

    Taa­jamis­sa ja alem­man nopeusra­joituk­sen teil­lä onnet­to­muuk­sista yleisin on yksit­täison­net­to­muus, siis kul­jet­ta­jan tör­mäi­ly johonkin kadun tai tien rak­en­teeseen tai sit­ten tieltä suis­tu­mi­nen. Toisek­si yleisin on kään­tymison­net­to­muus, siis risteys, jois­sa ei aje­ta lähellekään nopeusra­jo­tuk­sen sal­li­maa nopeut­ta. Itse asi­as­sa ristyson­net­to­muuk­sisa kuolee enem­män lukumääräiseti ihmisiä kuin moot­tori­tieon­net­to­muuk­sis­sa, syys­tä että usein osal­lisi­na on kevyt­tä liikennettä.

    Näin tarkastel­tuna siis mitä korkeampi noe­pus­ra­joi­tus, sitä vähem­män henkilö­vahinkoon johtavia onnet­to­muuskia ajet­tua matkaa kohden. 

    Poli­isille helpoin ja eniten tuot­toa tuo­va liiken­ner­ikko­musten kon­trol­li on nopeusvalvon­ta. Jos lain­säätäjät oli­si­vat olleet tai oli­si­vat todel­lakin huolis­saan liiken­netur­val­lisu­ud­es­ta, säätäi­sivät he ran­gais­tusasteikon kireim­mäk­si risteysalueil­la tapah­tuville rikkeille, punaisia päin ajamiselle, suo­jatiesään­nösten rikkomisille jne. Valvon­ta myös pain­ote­taisi­in niihin. Mut­ta kun tarko­tus on vain kerätä rahaa val­tion kas­saan tur­val­lisu­u­den mak­si­moin­nin sijaan, tyy­dytään nopeusvalvon­taan. Sitä mukaan kun autoil­i­jat tule­vat kuu­li­aisim­mak­si nopeusra­joi­tusten nou­dat­tamiselle, sitä mukaa niitä las­ke­taan, jot­ta saataisi­in valvon­nas­sa haavi­in mah­dol­lisim­man moni. Poli­isille on alueit­tain annet­tu vuosit­taiset minim­it sakko­jen keräämisek­si (toki se ver­ho­taan virkamieskielel­lä jok­sikin muuk­si), ja poli­isi toimii sen mukaan.

    1. Toisaal­ta risteyk­sien kohdal­la ja vilkkaan liiken­teen alueil­la on nimeno­maan kohon­neen riskin vuok­si alen­net­tu rajoituk­sia eli tilas­toa ei voi­da tulki­ta tuol­la taval­la. Rajoituk­sia on vas­taavasti sit­ten nos­tet­tu sel­l­aisil­la alueil­la, joil­la vaaratek­i­jöitä kuten ris­teävää liiken­net­tä on vähemmän.

  25. Automaat­tises­sa liiken­teen valvon­nas­sa ja kiin­teis­sä nopeusra­joituk­sis­sa ei ole mitään mieltä. Edes taajama-alueella.

    Esimerkik­si käy oikein main­iosti Tam­pereen ja Jyväskylän väli­nen 9‑tie, jos­sa Pirkan­maan puolel­la on muut­tuvat nopeusra­joituk­set, eikä nopeuskameroi­ta, mut­ta Kes­ki-Suomen puolel­la on kiin­teät nopeusra­joituk­set ja kameroi­ta. Tie on kuitenkin saman­lainen, yhtä kapea, yhtä mäki­nen, yhtä vaar­alli­nen, molem­mis­sa päis­sä. Absurdia.

    Jos jol­lain val­tatiel­lä on paik­ka, johon pitää lait­taa alem­pi nopeusra­joi­tus paikan vaar­al­lisu­u­den vuok­si, niin sil­loin pitäisi jo häly­tyskel­lo­jen soi­da: paik­ka pitäisi muut­taa turvallisemmaksi.

    Mut­ta hei, Suomes­sa laita­mme siihen sakko­rysän, emmekä kor­jaa virhet­tä ja paran­na liikenneturvallisuutta.

    Olen laat­in­ut luon­nok­set kahdes­ta kansalaisa­loit­teesta, joista toises­sa kiel­letään automaat­ti­nen nopeusvalvon­ta kokon­aan, ja toises­sa kiin­teät nopeusrajoitukset.

    1. Yleen­sä alem­pi nopeusra­joi­tus pitää lait­taa, kos­ka paikalla on suo­jatie. Ajat­telitko kieltää tyien ylittämisen?

    2. LK: Jos jol­lain val­tatiel­lä on paik­ka, johon pitää lait­taa alem­pi nopeusra­joi­tus paikan vaar­al­lisu­u­den vuok­si, niin sil­loin pitäisi jo häly­tyskel­lo­jen soi­da: paik­ka pitäisi muut­taa turvallisemmaksi.

      En nyt ihan heti kek­si miten kak­si 100 tai 80 km/h rajoitet­tua tietä voivat muo­dostaa risteyk­sen, jos­sa kenenkään ei tarvitse tiput­taa nopeuttaan.

      Eli kyl­lä aivan ylivoimais­es­ti yleisin syy val­ta­tien nopeusra­joituk­seen on risteys, kylä, asu­tus­ta tms. Ei noil­la val­tateil­lä ole koskaan sel­l­aisia kohtia, jois­sa nopeut­ta pitäisi laskea vain tien kapeu­den takia, kyl­lä siel­lä yleen­sä on kohtu­ullisen vilkas risteys (ihan pikkuristeyk­si­in ei tyyp­il­lis­es­ti rajoituk­sia laite­ta). Ei se nyt aivan yleinen tilanne ole, että mutkas­sa on kint­tupolku ja sen takia tarvi­taan rajoi­tus­ta, vaik­ka niitäkin on (ja näi­hin­hän voi tien lin­jauk­sel­la puut­tua, mut­ta jos risteys on vilkas niin sille ei oikein mitään mahda).

      Pitäisikö tosi­aan esimerkik­si Pyhäjär­ven kohdal­la ABC:n / Vaskikel­lon risteys pois­taa? Tien­pitäjä on kaiken lisäk­si kehdan­nut lait­taa ris­teäville tielle rajoituk­sen 100–80-60 joka päät­tyy val­ta­tien kohdal­la STOP-merkki­in eli ris­teävää tietä läh­estyvä joutuu tiput­ta­maan nopeu­den satases­ta nollaan.

      1. Sylt­ty: En nyt ihan heti kek­si miten kak­si 100 tai 80 km/h rajoitet­tua tietä voivat muo­dostaa risteyk­sen, jos­sa kenenkään ei tarvitse tiput­taa nopeuttaan.

        Eli kyl­lä aivan ylivoimais­es­ti yleisin syy val­ta­tien nopeusra­joituk­seen on risteys, kylä, asu­tus­ta tms. Ei noil­la val­tateil­lä ole koskaan sel­l­aisia kohtia, jois­sa nopeut­ta pitäisi laskea vain tien kapeu­den takia, kyl­lä siel­lä yleen­sä on kohtu­ullisen vilkas risteys (ihan pikkuristeyk­si­in ei tyyp­il­lis­es­ti rajoituk­sia laite­ta). Ei se nyt aivan yleinen tilanne ole, että mutkas­sa on kint­tupolku ja sen takia tarvi­taan rajoi­tus­ta, vaik­ka niitäkin on (ja näi­hin­hän voi tien lin­jauk­sel­la puut­tua, mut­ta jos risteys on vilkas niin sille ei oikein mitään mahda).

        Pitäisikö tosi­aan esimerkik­si Pyhäjär­ven kohdal­la ABC:n / Vaskikel­lon risteys pois­taa? Tien­pitäjä on kaiken lisäk­si kehdan­nut lait­taa ris­teäville tielle rajoituk­sen 100–80-60 joka päät­tyy val­ta­tien kohdal­la STOP-merkki­in eli ris­teävää tietä läh­estyvä joutuu tiput­ta­maan nopeu­den satases­ta nollaan.

        Mut­ta kuitenkin läh­es poikkeuk­set­ta jokainen val­ta­tien risteys on sel­l­ainen, jos­sa nopeut­ta ei lasketa.

        Tässä onkin vielä absur­dimpi ris­tiri­ita. Paikois­sa, kuten T risteys val­tatielle, las­ke­taan kyl­lä nopeut­ta, ja useim­miten näis­sä on näkyvyys kuin lento­ken­täl­lä, mut­ta sit­ten niis­sä tuhan­sis­sa ja tuhan­sis­sa pikkutei­den T risteyk­sis­sä ei las­ke­ta nopeut­ta, jois­sa näkyvyys on heikko.

        Ylipäätään tur­val­lisu­u­songel­ma ei johdu nopeud­es­ta vaan siitä, että val­tateille, joil­la aje­taan nopeasti, on raken­net­tu ja raken­netaan T risteyksiä.

        Val­tati­et pitäisi rak­en­taa sel­l­aisik­si, että niihin on vain liit­tymät, ja sen lisäk­si ne pitäisi rak­en­taa moot­toriteik­si, moot­to­rili­iken­neteik­si tai leveäkaistateiksi.

        Edel­lä mainit­se­mani 9‑tie välil­lä Tam­pere-Kuo­pio on äärim­mäi­nen esimerk­ki täl­läis­es­tä perisuo­ma­lais­es­ta hallinto­tavas­ta, jos­sa ei sit­ten mil­lään, edes vuosikym­me­nien kulues­sa ote­ta kan­taa ongel­man syi­hin. Se on väärin rakennettu.

        Nyt 9‑tie välil­lä Muu­rame-Jyväskylä-Kuo­pio on täyn­nä mutkia, mäk­iä ja sit­ten niitä kameroi­ta. Ohi­tu­s­paikko­ja ei ole juurikaan.

        Oikea ratkaisu ei ole lisätä säälit­tävää automaat­ti­valvon­taa vaan oikoa mäet, mutkat ja pois­taa ne vaar­al­liset risteykset.

      2. Tämän säi­keen rat­timiehet ovat vähän erik­sum­mallisia. Kaa­hailu on täysin tur­val­lista, mut­ta samaan aikaan pitäisi panos­taa sato­ja miljoo­nia euro­ja tei­den tur­val­lisu­us­ta­son nos­tamiseen jot­ta niil­lä voisi kaa­hail­la täysin turvallisesti.

        LK: Ylipäätään tur­val­lisu­u­songel­ma ei johdu nopeud­es­ta vaan siitä, että val­tateille, joil­la aje­taan nopeasti, on raken­net­tu ja raken­netaan T risteyksiä.

        No mut­ta jos nopeus ei ole mikään ris­ki, mikä ongel­ma nois­sa T‑risteyksissä on?

        mut­ta sit­ten niis­sä tuhan­sis­sa ja tuhan­sis­sa pikkutei­den T risteyk­sis­sä ei las­ke­ta nopeut­ta, jois­sa näkyvyys on heikko.

        Koko säie on todis­tel­tu, että nopeud­es­ta ei ole mitään hait­taa, joten miten ihmeessä huonon näkyvyy­den T‑risteys voi olla vaar­alli­nen vaik­ka sen kohdal­la ei tiputet­taisi nopeutta?

        Oikea ratkaisu ei ole lisätä säälit­tävää automaat­ti­valvon­taa vaan oikoa mäet, mutkat ja pois­taa ne vaar­al­liset risteykset.

        Mil­lä perus­teel­la mäet, mutkat ja risteyk­set ovat nyt taas vaar­al­lisia, kos­ka nopeudel­la ei ole merkitystä? 

        Tämä on omi­tu­ista, ylinopeudel­la taik­ka nopeudel­la ylipäätän­sä ei ole mitään merk­i­tys­tä, mut­ta siitä huoli­mat­ta pitäisi käyt­tää sato­ja miljoo­nia euro­ja tei­den tur­val­lisu­u­den nos­tamiseen. En ymmär­rä mik­sei vas­taa­van­laiset mutkat ja näkyvyy­det kuin vilkkaasti liiken­nöidyis­sä kaupungeis­sa on, kel­paa val­tatiellekin, jos ker­ran nopeudel­la ei ole vaiku­tus­ta riskitasoon?

      3. Sylt­ty:
        Tämän säi­keen rat­timiehet ovat vähän erik­sum­mallisia. Kaa­hailu on täysin tur­val­lista, mut­ta samaan aikaan pitäisi panos­taa sato­ja miljoo­nia euro­ja tei­den tur­val­lisu­us­ta­son nos­tamiseen jot­ta niil­lä voisi kaa­hail­la täysin turvallisesti.

        No mut­ta jos nopeus ei ole mikään ris­ki, mikä ongel­ma nois­sa T‑risteyksissä on?

        mut­ta sit­ten niis­sä tuhan­sis­sa ja tuhan­sis­sa pikkutei­den T risteyk­sis­sä ei las­ke­ta nopeut­ta, jois­sa näkyvyys on heikko.

        Koko säie on todis­tel­tu, että nopeud­es­ta ei ole mitään hait­taa, joten miten ihmeessä huonon näkyvyy­den T‑risteys voi olla vaar­alli­nen vaik­ka sen kohdal­la ei tiputet­taisi nopeutta?

        Oikea ratkaisu ei ole lisätä säälit­tävää automaat­ti­valvon­taa vaan oikoa mäet, mutkat ja pois­taa ne vaar­al­liset risteykset.

        Mil­lä perus­teel­la mäet, mutkat ja risteyk­set ovat nyt taas vaar­al­lisia, kos­ka nopeudel­la ei ole merkitystä? 

        Tämä on omi­tu­ista, ylinopeudel­la taik­ka nopeudel­la ylipäätän­sä ei ole mitään merk­i­tys­tä, mut­ta siitä huoli­mat­ta pitäisi käyt­tää sato­ja miljoo­nia euro­ja tei­den tur­val­lisu­u­den nos­tamiseen. En ymmär­rä mik­sei vas­taa­van­laiset mutkat ja näkyvyy­det kuin vilkkaasti liiken­nöidyis­sä kaupungeis­sa on, kel­paa val­tatiellekin, jos ker­ran nopeudel­la ei ole vaiku­tus­ta riskitasoon?

        Noi elämä. Et siis todel­lakaan ymmär­rä, että liiken­teen suju­vu­us on tur­val­lisu­ut­ta? Jokainen turha pani­ikki­jar­ru­tus kam­er­an tai T‑risteyksen vuok­si on ris­ki. Jokainen turha nopeu­den alen­t­a­mi­nen 80 km/h -> 100 km/h, nos­taa riskiä turhaan ohi­tuk­seen, joka on taas aina korkea riski.

        Mon­tako pros­ent­tia vuo­tu­i­sista kuolonko­lareista tapah­tuu Tam­pere-Helsin­ki moot­tori­tiel­lä? Siel­lä sitä vas­ta lujaa aje­taankin: 120 km/h koko mat­ka, todel­lisu­udessa varsinkin päiväl­lä ja kuiv­al­la kelil­lä voi paah­taa vasen­ta kaistaa huo­let­ta lujem­paakin. Ja myös ajetaan.

        Se on mie­lenki­in­toista, että tässä blo­gis­sa ollaan kyl­lä valmi­ita sijoit­ta­maan suuria sum­mia pyöräi­lyn ja ylipäätään kaupunkili­iken­teen suju­voit­tamiseen ja tur­val­lisu­u­den kohot­tamiseen, mut­ta maan­teil­lä samo­ja argu­ment­te­ja ei voi soveltaa?

        Liiken­teen suju­vu­udel­la on hel­vetin iso merk­i­tys myös Suomen kansantaloudelle.

      4. LK: […] Mon­tako pros­ent­tia vuo­tu­i­sista kuolonko­lareista tapah­tuu Tam­pere-Helsin­ki moottoritiellä? […]

        Tilas­tol­lis­es­ti (s. 37) autok­ilo­me­trei­hin suh­teutet­tuna moot­tori­ti­et ovat tur­val­lisimpia. Jos siis tui­jote­taan yksi­no­maan nopeusra­joi­tus­ta, korkea nopeus näyt­tää lisäävän turvallisuutta 😉
        Mut­ta vään­netään nyt rauta­lan­gas­ta, että näin­hän ei tietenkään ole, vaan moot­tori­ti­et ovat tur­val­lisia, kos­ka ne suun­nitel­laan tur­val­lisik­si ja niiden kun­nos­s­api­toon panos­te­taan. Moot­to­rili­iken­neti­et ovat kaikkein vaar­al­lisimpia: niil­lä aje­taan lujaa, mut­ta niiden rak­en­tamises­sa on säästet­ty tur­val­lisu­u­den kus­tan­nuk­sel­la. Onnek­si niitä on vain vähän.

      5. Ville: Tilas­tol­lis­es­ti (s. 37) autok­ilo­me­trei­hin suh­teutet­tuna moot­tori­ti­et ovat tur­val­lisimpia. Jos siis tui­jote­taan yksi­no­maan nopeusra­joi­tus­ta, korkea nopeus näyt­tää lisäävän turvallisuutta
        Mut­ta vään­netään nyt rauta­lan­gas­ta, että näin­hän ei tietenkään ole, vaan moot­tori­ti­et ovat tur­val­lisia, kos­ka ne suun­nitel­laan tur­val­lisik­si ja niiden kun­nos­s­api­toon panos­te­taan. Moot­to­rili­iken­neti­et ovat kaikkein vaar­al­lisimpia: niil­lä aje­taan lujaa, mut­ta niiden rak­en­tamises­sa on säästet­ty tur­val­lisu­u­den kus­tan­nuk­sel­la. Onnek­si niitä on vain vähän.

        Sarkas­mi on vaikea laji, ja ilmeis­es­ti epäonnistuin..

        Kuten kir­joi­tat, niin moot­tori­ti­et ovat tur­val­lisia juuri sik­si, että niistä on raken­net­tu turvallisia.

        Edel­lä mainit­se­mal­lani Tam­pere-Jyväskylä välil­lä on eräs 60 km/h koh­ta, jos­sa nous­taan mäen päälle, ja siinä nyppyläl­lä on län­teen T risteys. Molem­min puolin nyppylää on kamerat.

        Tässä olisi ollut noin 40 vuot­ta aikaa siirtää kyseinen T risteys viisi sataa metriä jom­paan kumpaan suun­taan, jol­loin kyseisel­lä kohdal­la voitaisi­in ajaa 80 km/h tai jopa 100 km/h. Niin, kyseisel­lä tieo­su­udel­la posotel­laan 100 km/h, kun ollaan Pirkan­maal­la, mut­ta 80 km/h, kun ollaan Keski-Suomessa.

        Ehkä ain­oa ero on se, että Pirkan­maan suun­nas­sa on ohi­tuskaisto­ja ja hirvi­aito­ja. No, niidenkin rak­en­tamiseen Kes­ki-Suomen puolelle 9‑tiellä olisi ollut vuosikym­meniä aikaa. 

        Mut­ta sen sijaan, että kor­jat­taisi­in tur­val­lisu­us­pu­ut­teet, asen­netaan automaat­ti­nen sakkorysäjärjestelmä.

        Mon­tako kuolonko­lar­ia kam­era ehkäisee? Ei toden­näköis­es­ti yhtään, mut­ta toden­näköis­es­ti kam­era aiheut­taa kuolonko­lar­in, kun tulee pani­ikki­jar­ru­tuk­sia ja turhau­tu­misia paniikkijarrutuksiin.

        Hän joka ajaa tal­lapo­h­jas­sa kän­nis­sä tai huumei­den vaiku­tuk­sen alaise­na tai itse­tuhoise­na tuskin huomioi automaat­tista nopeusvalvontaa.….…

        Nyt, jos tie olisi raken­net­tu tur­val­lisek­si, ei selv­in­päin autol­laan ylinopeut­ta aja­van toim­inta olisi niin vaar­al­lista. Kuten moottoritiellä.

        Nopeusra­joituk­set ovat siinä mielessä absur­de­ja, että ne eivät muu­tu tai jos muut­tuvat, niin vain vir­ka-aikoina, kun taas ajo-olo­suh­teet muut­tuvat reaaliaikaisesti.

        Sen lisäk­si ajoneu­vo­jen nopeusmit­tar­it näyt­tävät mitä sat­tuu, jol­loin 10 auton letkas­sa on toden­näköis­es­ti 10 eri­laista luke­maa, jon­ka vuok­si se aal­toilee jatku­vasti. Aina löy­tyy se, jon­ka mit­tari näyt­tää 80 km/h, mut­ta todel­li­nen nopeus on jotain 70 km/h. Se aiheut­taa ohi­tuk­sia, jot­ka ovat aina riski.

        Kyl­lä nykypäivänä pitäisi olla mah­dol­lista rak­en­taa teistä tur­val­lisia, kehit­tää rajap­in­ta, jos­ta autot saa­vat automaat­tis­es­ti nopeusra­joituk­set, ja autoi­hin nopeusmit­tar­it, jot­ka voidaan hel­posti kali­broi­da näyt­tämään todel­lista nopeut­ta oikein.

        Jos men­täisi­in vähän edem­mäk­si, niin pitäisi tehdä siten, että jonos­sa aje­taan semi­au­tonomis­es­ti: antaa algo­rit­min pitää jono­muo­dostel­ma optimaalisena.

        Mut­ta toki tämä on täyt­tä utopi­aa tässä maas­sa, jos­sa autoilus­ta pitää mak­saa itsen­sä kipeäk­si ja sen seu­rauk­se­na maan­teil­lä aje­taan iki­van­hoil­la rotteloilla.

        Suo­ma­laiset val­tati­et pitäisi uud­is­taa ja rak­en­taa uusik­si suurimpi­en kaupunkikeskuk­sien välil­lä. Lisäk­si pitäisi olla järkeä hoitaa kun­toon myös pienem­mät val­tati­et, jot­ka ovat rahtikul­je­tusten vuok­si merkit­täviä talouden elämän lankoja.

      6. LK: Tässä onkin vielä absur­dimpi ris­tiri­ita. Paikois­sa, kuten T risteys val­tatielle, las­ke­taan kyl­lä nopeut­ta, ja useim­miten näis­sä on näkyvyys kuin lento­ken­täl­lä, mut­ta sit­ten niis­sä tuhan­sis­sa ja tuhan­sis­sa pikkutei­den T risteyk­sis­sä ei las­ke­ta nopeut­ta, jois­sa näkyvyys on heikko. 

        Jokaisen met­sään poikkea­van, mil­tei liiken­nöimät­tömän pikku­tien vuok­si ei voi nopeut­ta määrät­tömästi laskea. Sil­loin­han meil­lä ei olisi lainkaan val­tateitä. Toki alueen nopeus lie­nee usein niiden vuok­si pudotet­tu 80km:iin tun­nis­sa, vaik­ka tien kun­to sal­lisikin korkeam­matkin nopeudet, jot­ta kään­tymi­nen tur­val­lis­es­ti ylipäätään olisi mahdollista.

        Sen sijaan vilkkaasti liiken­nöidyssä T‑risteyksessä nopeu­den pudot­ta­mi­nen on perustel­tua, kos­ka kään­tyvän liiken­teen pitää muun liiken­teen havain­noin­nin lisäk­si myös ehtiä kään­tymisen jäl­keen kiihdyt­tämään muun liiken­teen nopeu­teen. Vilkkaan liiken­teen vuok­si ris­teäväkään liikenne ei voi määrät­tömästi odotel­la korkeam­man nopeu­den vaa­ti­maa pidem­pää aukkoa. Teitä raken­netaan liikku­mista varten.

      7. anonyy­mi: Jokaisen met­sään poikkea­van, mil­tei liiken­nöimät­tömän pikku­tien vuok­si ei voi nopeut­ta määrät­tömästi laskea. Sil­loin­han meil­lä ei olisi lainkaan val­tateitä. Toki alueen nopeus lie­nee usein niiden vuok­si pudotet­tu 80km:iin tun­nis­sa, vaik­ka tien kun­to sal­lisikin korkeam­matkin nopeudet, jot­ta kään­tymi­nen tur­val­lis­es­ti ylipäätään olisi mahdollista.

        Sen sijaan vilkkaasti liiken­nöidyssä T‑risteyksessä nopeu­den pudot­ta­mi­nen on perustel­tua, kos­ka kään­tyvän liiken­teen pitää muun liiken­teen havain­noin­nin lisäk­si myös ehtiä kään­tymisen jäl­keen kiihdyt­tämään muun liiken­teen nopeu­teen. Vilkkaan liiken­teen vuok­si ris­teäväkään liikenne ei voi määrät­tömästi odotel­la korkeam­man nopeu­den vaa­ti­maa pidem­pää aukkoa. Teitä raken­netaan liikku­mista varten.

        Et ole kuul­lut liittymistä? 

        Raitei­den tieltä pois­te­taan kaik­ki tasoristeyk­set. Ei ole halpaa.

        Siinä mis­sä tasoristeyk­siä pois­te­taan, pitäisi pois­taa myös T risteyk­set val­tateitä ja kor­va­ta liittymillä.

      8. LK: Et ole kuul­lut liittymistä? 

        Val­tateil­lä on todel­la paljon risteyk­siä, T- ja muunkin­laisia sel­l­aisia. Niiden var­rel­la on paikko­ja, joi­hin täy­tyy paikallis­tenkin päästä. Täl­löin pitkät kier­rot eivät ole mielekkäitä, joten risteysten määrää ei oikein voi vähen­tää. Kaikki­in ei kuitenkaan oikein ole varaa rak­en­taa liittymiä.

  26. Useim­mat autoil­i­jat ovat olleet todis­ta­mas­sa tilan­net­ta, jos­sa esim sivu­tieltä tai parkkipaikalta päätielle tuli­ja ei huo­maa lainkaan siel­lä läh­estyvää autoa. Mus­ta moot­toripyörä on siinä suh­teessa vieläkin kavalampi. 

    Ihmis­silmän vail­li­nainen havain­tokyky on tässä ainakin osasyynä. Väsymys, kiire ja stres­si lisäävät ongel­maa. Youtube on täyn­nä videoita esim tasoristeyson­net­to­muuk­sista. Myös mata­la alikulkusil­ta aiheut­taa onnet­to­muuk­sia amat­tikuskeillekin, joil­la on oman henken­sä lisäk­si vas­tu­us­sa kallisauto lastei­neen. Onnet­to­muus tapah­tuu kaik­ista varo­lait­teista huolimatta.

    Ehkä joskus vielä tekni­ik­ka saadaan tähän avuk­si. Esim nav­i­gaat­tori hälyt­tää. Kelin ja vuorokau­de­na­jan mukaan muut­tuvat nopeusra­joituk­set olisi mielestäni käyt­täjäys­täväl­lisem­piä kuin keskiyöl­lä puskas­sa kyt­täävä poli­isi sakko­la­pun kanssa. 

    Jotenkin pitäisi vaku­u­tusy­htiöt saa­da mukaan tur­val­lisu­u­den kehit­tämiseen. Heil­lä ei tähän nykyään ole eri­ty­istä tarvet­ta , sil­lä vaku­u­tus­mak­sua­han voidaan vapaati nos­taa kolariko­r­vausten tahdissa.

    Kustannus/hyötyanalyysiä ajatellen huo­maavaisu­us ja tilan­nenopeus on halvin tur­val­lisu­u­den parannuskeino.

    1. Ymmärtääk­seni liikenne on kyl­lä yöaikaan vaar­al­lisem­paa kuin päivä­saikaan, kun mitataan onnettomuuksia/liikennesuorite.

  27. Otok­sen pienu­us alkaa tietysti tul­la vas­taan tulk­it­semises­sa. Tulee mieleen vaikka­pa yö/päivä ja yleen­sä valais­tu­solo­suh­teet. Sit­ten ammattiautoilijat/yksityiskuskit, kokeneet/vähemmän aja­neet, ikä ja sen vaiku­tus hämäränäköön. Vieläpä auton tur­val­lisu­us: isokokoinen tur­val­lisem­pi kuin pieni. Mopoau­ton olemat­tomat turvavarusteet. 

    Luulisin, että yleen­sä onnet­to­muu­teen johtaa usei­ta syitä. Ylinopeud­es­ta on esim todet­tu, että muis­taak­seni hirvi oppii ainakin havait­se­maan ja arvioimaan vain alle 80 km nopeuk­sia. Mie­lenki­in­toista olisi nähdä tilas­toa läheltä-piti hirviko­lareista. Voisi­han tuol­laista kehit­tää vaikka­pa net­ti­in julkisek­si. Samoin reaali­aikaista tietoa hirvivaarasta.

  28. “– Poli­isi pyrkii tänä vuon­na kir­joit­ta­maan sakko­ja ja rike­sakko­ja selvästi enem­män kuin aiem­min, yhteen­sä jopa 350 000 kap­palet­ta, kun niitä viime vuon­na kir­joitet­ti­in 286 000, sanoo poli­isin liiken­netur­val­lisu­uskeskuk­sen johta­ja, ylikomis­ario Den­nis Paster­stein.” (Yle 28.4.) No voi hit­si, nyt se Den­nis vahin­gos­sa ajat­teli ääneen kun piti oikeasti har­mitel­la kun joutuu niitä ylinopeussakko­ja kir­joit­ta­maan. Min­is­terikin nimeno­maan kiel­si myön­tämästä että kyseessä on silk­ka rahas­tus ja kiusanteko..

  29. Tämän päivän Ilta-Sanomien mukaan Hol­lan­nis­sa kuoli viime vuon­na 206 pyöräil­i­jää ja 201 autoil­i­jaa tai auton matkus­ta­jaa. 22 miljoo­nan asukkaan maas­sa, jos­sa on läh­es yhtä mon­ta pyörää ja 8 miljoon­aa autoa nämä ovat melko pieniä luku­ja kuitenkin, mut­ta osoi­tus siitä että auto on kehit­tynyt ja tulee kehit­tymään entistä tur­val­lisem­mak­si johtuen auto­jen tekni­ikan kehittymisestä.

    Nopeu­den nos­t­a­mi­nen nol­las­ta ylöspäin on tietenkin aina ris­ki liike-ener­gian kas­vaes­sa, mut­ta mil­lä väli­neel­lä se tapah­tuu on tietenkin iso merkitys. 

    Joidenkin lähtei­den mukaan Googlen Way­mo kyke­nee aja­maan nyt noin 50,000 kilo­metriä ilman ihmisen tekemää kor­jaavaa väli­in­tu­loa, joten ei vält­tämät­tä ole pitkä aika siihen kun ihmisen virhei­den osu­us liiken­teestä voidaan alkaa elim­i­noi­da — ja samal­la auto kulku­vä­li­neenä tulee toden­näköis­es­ti muokkaa­maan maail­maa aika merkit­täväl­lä taval­la, hitaasti mut­ta varmasti.

  30. Poli­isi julka­isi raaka­datan joku vuosi sit­ten ja mm. HS uuti­soi sen. Siitä näki, ettei ylinopeuk­sil­la ollut käytän­nössä merk­i­tys­tä onnet­to­muuk­si­in. Tilas­tol­lis­es­ti merkit­tävät syyt oli­vat päi­h­teet ja väsymys. Peltipoli­isia tärkeämpi liiken­netur­val­lisu­ustek­i­jä on poimia nis­tit kadul­ta koppiin. 

    Mate­ri­aal­ista ei tul­lut esille edes taa­ja­maon­net­to­muudet, eli ilmeis­es­ti taa­jamis­sa on kuitenkin kokon­aisu­u­teen näh­den vähän onnet­to­muuk­sia. Taa­ja­manopeuk­sien osalta tiede­tään, että alle 40 km/h nopeuk­sis­sa rajoi­tusten ylit­tämi­nen nos­taa kuole­man riskiä onnettomuustapauksissa.

    Osmo, olet peri­aat­teessa oikeasa, mut­ta on lisäk­si huo­mat­ta­va, että ylinopeudet pitää kar­sia siltä osin tilas­tos­ta pois, kun primääri syy on muualla.

    1. Kalle, onko tätä nyt vaikea ymmärtää.
      Pri­maari syy onnet­to­muu­teen on läh­es aina jokin virhe mut­ta nopeus vaikut­taa onnet­to­muu­den seu­rauk­si­in. Sik­si ei voi onnet­to­muu­den vaiku­tuk­ses­ta kar­sia pois onnet­to­muuk­sia, joiden pri­maari syy on kul­jet­ta­jan tekemä virhe.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Pri­maari syy onnet­to­muu­teen on läh­es aina jokin virhe mut­ta onnet­to­muus vaikut­taa onnet­to­muu­den seurauksiin. 

        Pitikö tuos­sa olla “(yli)nopeus vaikut­taa onnet­to­muu­den seurauksiin”?
        Kausali­teet­ti ei tosin ole aivan auko­ton. Esim. onnet­to­muus voi aiheut­taa samat seu­rauk­set niin sal­li­t­ul­la nopeudel­la kuin ylinopeudel­lakin. Yli- tai alinopeus voi olla indikaat­tori kul­jet­ta­jaan liit­tyvästä riskitek­i­jästä, joka eniten vaikut­taa onnet­to­muu­den aiheut­ta­van virheen syn­tymiseen. Ennem­min kuin yli- tai alinopeus nopeusra­joituk­seen näh­den, loogis­es­ti ajatellen muus­ta liiken­nevir­ras­ta poikkea­va nopeus on riskitekijä.

Vastaa käyttäjälle Tero Tolonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.