Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.4.2018

Asun­toko­rt­telei­den varaami­nen Kru­unuvuoren­ran­nas­ta hin­ta ja laatuk­il­pailua varten

Pöy­dältä

Mie­lenki­in­toinen kak­si­vai­heinen kil­pailu. Ensin kil­pail­laan laadul­la ja sit­ten jatkoon päässeet max neljä paras­ta kil­pail­e­vat hin­nal­la. Tämän heikkous on siinä, että jos yksi näistä on laadul­taan selvästi paras, ne huonom­mat voit­ta­vat sen tar­joa­mal­la euron enem­män kuin se laadul­taan paras. Seu­raavas­sa kil­pailus­sa var­maan laadus­ta annetaan pis­teitä ja pis­teet ote­taan ennal­ta määrätyl­lä ker­toimel­la huomioon yhdessä hin­nan kanssa.

Asun­topoli­it­tis­es­ti mie­lenki­in­toinen koplaus tässä on, että saadak­seen rak­en­taa kovan­ra­han asun­to­ja on raken­net­ta­va myös ARA- ja Hitas asun­to­ja. Oikeas­t­aan tähän tarvit­taisi­in val­tu­us­to­ta­son päätös, sil­lä tässähän kaupun­ki selvästi sub­ven­toi Hitas- ja Ara-tuotan­toa, mut­ta menkööt.

Kaupunkistrate­gian mukaan autopaikkanormis­sa pitäisi siir­tyä markki­nae­htoisu­u­teen, mut­ta siitä ei tässä ole jälkeäkään. Kru­unuvuoren­ran­nas­sa on kuulem­ma kaa­van vaa­timia kalli­ita paikko­ja tyhjil­lään, vaik­ka siel­lä ei edes ole sitä ratikkaa. Tästä min­ul­la tosin on vain yhden henkilön kertomus.

Kuninkaan­tammes­sa kaavoit­ta­jan katumusharjoitus

Vuosi­na 2013 ja 2014 tehdyis­sä kaavois­sa omako­tialueik­si kaavoite­tut ton­tit kaavoite­taan nyt puuk­er­rostaloik­si Alueen tehokku­us kaksinker­tais­tuu. Asukas­määrä nousee sadas­ta 200:aan.

Kumtäh­denken­tän puistosuunnitelma 

Aika perus­teelli­nen his­to­ri­alli­nen kat­saus tähän suun­nitel­maan oli liitet­ty. Vaikut­ti hyvältä, mut­ta huonokun­tois­t­en puiden kaatamis­es­ta var­maan joku pahoit­taa mielensä.

Asun­to­ton­tin myymi­nen Jätkäsaaressa 

Han­ke on Saton 75-vuo­tis johlako­hde. Tont­ti myy­dään ilman tar­jouskil­pailua, mis­tä en pidä, mut­ta tämä on nyt niin palöjon myöhässä, että pitänee tyy­tyä. Tästä on myös valitet­tuy, mut­ta hallinto-oikeu­den mukaan val­i­tus ei estä kau­pan toimeen­panoa. Hin­ta on maaneliötä kohden 5300 €, mut­ta ker­rosneliötä kohden vain 1150 €. Ton­tille saa rak­en­taa 12-ker­roksisen talon.

46 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 10.4.2018”

  1. Saat­toi arva­ta, että kun juh­litte suur­ta muu­tos­ta autopaikkanormis­sa, niin se oli taas fuu­laa. Ei tässä kaupungis­sa mikään muu­tu, ja jos muut­tuu, niin on jo ehdit­ty kaavoit­taa kaik­ki parhaat paikat, eikä vuosikym­meni­in ole enää saman­laista mah­dol­lisu­ut­ta tehdä kaupunkia jos­sa ihmiset viihty­i­sivät. Kiitos tästäkin. Ja sit­ten meitin omaisu­us annetaan vielä ale­hin­taan kun­han joku fir­ma vaan halu­aa. Yri­tystuet, ton­tit, ostar­ilähilö­malli ja kaik­ki muukin menee iso­jen fir­mo­jen halu­a­mal­la taval­la. Ain­oa toi­vo on enää se, että ihmiset lopet­ta­vat äänestämisen kokon­aan, jol­loin jär­jestelmältä menee kaik­ki oikeu­tus. Päätök­set tehdään jo iso­jen sanelus­ta, joten mitään siinä ei menetä, mut­ta te poli­itikot ette voi enää kat­soa peili­in senkään vähää mitä nyt.

  2. Aina kun kaupun­ki rupeaa ‘kun­nos­ta­maan’ ole­mas­saole­via puis­to­ja, kun­nos­tus tapah­tuu kaata­mal­la ensin van­hat puut ja muu kasvil­lisu­us. Viras­tok­ieli­sis­sä selosteis­sa ker­ro­taan, että puus­toa joudu­taan poistamaan. 

    Tästä on se hyö­ty, että van­hat puut eivät näin pääse hait­taa­maan puis­to­jen suun­nit­telua viras­ton piirus­tus­pöy­däl­lä. Näin on myös helpom­pi ava­ta näkymiä ja selkiyt­tää ympäristöä.

  3. Asun­topoli­it­tis­es­ti mie­lenki­in­toinen koplaus tässä on, että saadak­seen rak­en­taa kovan­ra­han asun­to­ja on raken­net­ta­va myös ARA- ja Hitas asun­to­ja. Oikeas­t­aan tähän tarvit­taisi­in val­tu­us­to­ta­son päätös, sil­lä tässähän kaupun­ki selvästi sub­ven­toi Hitas- ja Ara-tuotan­toa, mut­ta menkööt.

    ARA- ja Hitas-tuotan­to­han on lähtöko­htais­es­ti sub­ven­toitua, eli sikäli ei mitään uut­ta. Tietenkin, jos myytäisi­in ton­tit pelkästään kovan rahan tuotan­toon, niistä saisi parem­man hin­nan, mut­ta ei tässä ole isoa eroa siihen, että kaavoite­taan erik­seen tont­te­ja ARA:a ja Hitas­ta varten. Siinä suh­teessa devel­op­peri voi opti­moi­da, että ellei ARA- ja Hitas-asun­to­jen laadulle ole asetet­tu kri­teere­itä, ne voi tehdä niin hal­val­la ja huonos­ti kuin kehtaa…

    Han­ke on Saton 75-vuo­tis johlakohde.

    Eikö näitä kermankuorija-“yleishyödyllisiä” yhtiöitä pitäisi boiko­toi­da ja tehdä mielu­um­min vaik­ka kaupun­gin omaa tuotan­toa? Vai onko tämä synt­täri­lah­ja van­ho­jen hyvien aiko­jen muistoksi? 😉

    1. Ville:
      …Eikö näitä kermankuorija-“yleishyödyllisiä” yhtiöitä pitäisi boiko­toi­da ja tehdä mielu­um­min vaik­ka kaupun­gin omaa tuotan­toa? Vai onko tämä synt­täri­lah­ja van­ho­jen hyvien aiko­jen muistoksi? 

      Kaupun­gin oma tuotan­to (jos kyse ei ole työ­suhdea­sun­noista) on yhtä huono val­in­ta kuin “yleishyödyl­liset” eli poli­it­tista puoluet­ta lähel­lä ole­vat tahot. Mik­si kaupun­gin pitää tukea markkinahäiriöitä?

      1. “Markki­nahäir­iö” on se, että raken­net­tavia tont­te­ja on liian vähän, maan asun­to­tuotan­non kap­a­siteet­ti on liian pieni ja tämän seu­rauk­se­na yksi­tyiset vuokra-asun­to­jen tuot­ta­jat tekevät kohtu­ut­to­mia voit­to­ja samal­la, kun asum­i­nen on kohtu­ut­toman kallista. Jos julki­nen val­ta ei tuot­taisi asun­to­ja, yksi­tyiset toim­i­jat päät­täi­sivät pitää asun­to­tuotan­non riit­tävän mata­lana, jot­ta ei vaaran­taisi toimin­nan korkeaa tuottoa.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        “Markki­nahäir­iö” on se, että raken­net­tavia tont­te­ja on liian vähän, maan asun­to­tuotan­non kap­a­siteet­ti on liian pieni ja tämän seu­rauk­se­na yksi­tyiset vuokra-asun­to­jen tuot­ta­jat tekevät kohtu­ut­to­mia voit­to­ja samal­la, kun asum­i­nen on kohtu­ut­toman kallista. Jos julki­nen val­ta ei tuot­taisi asun­to­ja, yksi­tyiset toim­i­jat päät­täi­sivät pitää asun­to­tuotan­non riit­tävän mata­lana, jot­ta ei vaaran­taisi toimin­nan korkeaa tuottoa.

        Hmm­mm. Miten tuos­sa Rei­her­in­tien / Gunil­lantien kul­mas­sa (OAS 1333–00/17) tuo tont­ti menikään? Sen raken­nu­soikeus menee yksi­tyiselle ja jaet­ti­in vuokra ja omis­tusasun­to­jen kesken 109 vuokra-asun­toa “yksi­tyiset vuokra-asun­to­jen tuot­ta­jat tekevät kohtu­ut­to­mia voit­to­ja” Soin­in­vaara toteaa, ja 98 omis­tusasun­toa. Nykyisessä 2015 kaavas­sa (astui voimaan 2017) on osoitet­tu ton­tille ker­rosalaa 8600 m² ja lupa haetaan nyt 2018, ker­rosalaan 11240 m², yli­tys 130%. Mik­si moinen raken­nu­soikeu­den nos­to ja mil­lä perus­teel­la ja miten se kuvitel­laan saata­van läpi? Ei yksi­tyi­nen ton­tin­o­mis­ta­ja saisi moista kaavayl­i­tys­tä mil­lään keinoin hyväksyt­tyä? Kaavoitus siis laite­taan uusik­si, kun ker­ran iso­ra­ha halu­aa rak­en­taa. ”Kohtu­uhin­taisia vuokra-asun­to­ja”, lupaa han­ke­su­un­nitel­ma MUTTA, kuka tuon takaa ja mikä on kohtuuhintaista?
        Raken­nut­ta­ja on, kaiken lisäk­si, SSR jol­la on verot­ta­jan alku­un pane­ma pros­es­si menos­sa. Nuorisosäätiön rahoi­tus­sotku­jen vuok­si “Lahte­laisen asun­to- ja toim­i­ti­la­rak­en­ta­jan SSR Groupin Avain­henkilöitä on kuu­lus­tel­tu verorikosepäi­ly­jen takia.”(Kauppalehti ja YLE). Kol­jamo Oyj kuu­luu samaan kon­serniryp­pääseen, samoin Lumo, eli kyseessä on käytän­nöl­lis­es­ti kat­soen yksi raken­nut­ta­ja jolle raken­nu­soikeut­ta nyt leiv­otaan. Täl­lainen herät­tää aina ikäviä kysymyk­siä varsinkin näitä taus­to­ja vas­ten tarkastel­tuna. Yksi­tyi­nen vuokra-asun­to­tuotan­to ei ole aina hyvästä, kuten Soin­in­vaara tuos­sa jo toteaa. Toivoa vain sopii, että kaupunkimme päät­täjät eivät sul­je silmiään. Asukkaiden asi­aa ja etua, hei­dät on vas­tu­ullisi­in virkoi­hin­sa äänestet­ty aja­maan, ei raken­nus­fir­mo­jen ahneutta.

  4. Mieti­tyt­tää, että mik­si puuk­er­rostaloille tarvi­taan oma kaa­va. Eihän millekään muulle raken­nustyyp­ille räätälöidä kaavaa runk­o­ma­te­ri­aalin mukaan. Käsit­tääk­seni kaa­vat tehdään maankäyt­töä ja kaupunkiku­vaa silmälläpitäen.

  5. Eikös Lem­minkäi­nen Jätkäsaaren Paasir­an­nas­sa toimin­ut noin? (Type­r­ässä) huu­tokau­pas­sa voit­ti ja sai rak­en­taa kak­si kort­telia vapaara­hoit­teista tuotan­toa kun­han sitou­tui rak­en­ta­maan vuokra- ja hitasko­rt­telin. Tuskin tuos­sakaan mitään val­tu­ustopäätök­siä oli. Tietenkin nois­sa kylk­iäistalois­sa on riit­tänyt rakennusongelmia…

    1. MikkoM:
      Eikös Lem­minkäi­nen Jätkäsaaren Paasir­an­nas­sa toimin­ut noin? (Type­r­ässä) huu­tokau­pas­sa voit­ti ja sai rak­en­taa kak­si kort­telia vapaara­hoit­teista tuotan­toa kun­han sitou­tui rak­en­ta­maan vuokra- ja hitasko­rt­telin. Tuskin tuos­sakaan mitään val­tu­ustopäätök­siä oli. Tietenkin nois­sa kylk­iäistalois­sa on riit­tänyt rakennusongelmia…

      Vuokra ja HITAS-kort­telien sekoit­ta­mi­nen tuol­la taval­la on type­r­ää. Jos oikeasti halu­taan hyvää kaupunkia, tehdään ruu­tukaa­va eikä myy­dä kah­ta vierekkäistä tont­tia samalle raken­nus­li­ik­keelle. Kil­pailu nos­taa oikeasti tasoa. Jos joku halu­aa rak­en­taa sekaan vuokrat­alon, kaikin mokomin, mut­ta se ei ole kaupun­gin intres­si vaan ton­tin omistajan.

      On tot­ta, että Helsingis­sä on pula paikoi­tu­s­paikoista. Pula ei pois­tu ennen kuin pitkäaikai­spaikat katu­jen var­sil­ta kar­si­taan ja kadun­vieri­paikoi­tus varataan lyhy­taikaiseen paikoituk­seen mak­sav­ille asi­akkaille. Tässäkin on kolme parkki­hal­lia muus­sa käytössä, kos­ka kadun­var­si­paikoi­tus on ilmaista. 

      Uusia aluei­ta ei kan­na­ta tyriä samal­la taval­la, kos­ka nyt on tiedos­sa, paljonko paikko­ja suurin piirtein tarvitaan.

  6. Jos kru­unuvuoren­ran­nas­sa on väite­tysti autopaikko­ja myymät­tä niin mik­si haku­tu­losten määrä on nol­la jos etuovi.com:ssa määrit­tää alueek­si kru­unuvuoren­ran­nan ja val­it­see kat­e­go­ri­as­ta ”muu” kaik­ki autopaikkaa ja auto­tal­li­paikkaan viit­taa­vat vai­h­toe­hdot ja myös vuokraovi.com tar­joaa nol­laa vaihtoehtoa?

    1. Jos kru­unuvuoren­ran­nas­sa on väite­tysti autopaikko­ja myymät­tä niin mik­si haku­tu­losten määrä on nol­la jos etuovi.com:ssa määrit­tää alueek­si kru­unuvuoren­ran­nan ja val­it­see kat­e­go­ri­as­ta ”muu” kaik­ki autopaikkaa ja auto­tal­li­paikkaan viit­taa­vat vai­h­toe­hdot ja myös vuokraovi.com tar­joaa nol­laa vaihtoehtoa?

      Ymmärtääk­seni velvoiteau­topaikko­ja ei saa myy­dä tai vuokra­ta talon ulkop­uolisille, joten en ymmär­rä, miten niitä voisi löytää etuovi.comista

      1. Osmo Soin­in­vaara: Ymmärtääk­seni velvoiteau­topaikko­ja ei saa myy­dä tai vuokra­ta talon ulkop­uolisille, joten en ymmär­rä, miten niitä voisi löytää etuovi.comista

        Ymmärtääk­seni yhtiöjärjestyk­sessä autopaikan hallintaan oikeut­ta­vat taloy­htiön osak­keet ovat sama­nar­voista kau­pankäyn­ti­tavaraa kuin muutkin taloy­htiön osakkeet.

      2. Autopaiko­ja ei myy­dä eril­lis­inä osakkeina, kos­ka ne eivät menisi kau­pak­si. Ne pakkomyy­dään asun­non mukana. Jos niitä luovutet­taisi­in ulkop­uolisille, ei olisi enää kaa­van vaa­tu­imaa autopaikkamäärää sen talon asukkaille.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Autopaiko­ja ei myy­dä eril­lis­inä osakkeina, kos­ka ne eivät menisi kau­pak­si. Ne pakkomyy­dään asun­non mukana. Jos niitä luovutet­taisi­in ulkop­uolisille, ei olisi enää kaa­van vaa­tu­imaa autopaikkamäärää sen talon asukkaille.

        Ainakin ns kovan rahan kohteis­sa jos­sa raken­nut­ta­ja on yksi­tyi­nen yri­tys se että autopaikat on myy­ty eril­lis­inä osakkeina on ollut ainakin viimeisen vuosikymme­nen ajan sään­tö eikä poikkeus ja har­vas­sa näyt­tää haku­jen perus­teel­la muiden kuin markki­noin­nis­sa ole­vien uud­isko­hteit­ten vapaat paikat olevan.

  7. “Kaupunkistrate­gian mukaan autopaikkanormis­sa pitäisi siir­tyä markki­nae­htoisu­u­teen, mut­ta siitä ei tässä ole jälkeäkään.”

    Mik­si lau­takun­ta sit­ten jatku­vasti hyväksyy virkamiehiltä kaavae­si­tyk­siä, jot­ka eivät nou­da­ta kaupun­gin päät­tämää strate­giaa? Mitä muu­ta tehtävää lau­takun­nal­la on kuin ohja­ta ja valvoa, että poli­it­tiset lin­jauk­set toteu­tu­vat valmis­telus­sa ja päätök­sen­teossa? Kuin­ka mon­ta vuot­ta eteen­päin voidaan vedo­ta siihen, että joskus työn suun­nit­telun valmis­telun hark­it­semisen aikaan oli voimas­sa toisen­lainen ohje? Onko strate­giaa ylipään­sä täy­den­net­ty toimi­alako­htaisel­la toteu­tu­so­hjel­mal­la, vai usko­taanko sen ohjaa­van yksit­täisiä päätök­siä hen­gel­lisen joh­datuk­sen tavoin?

    1. Sinivihreä:
      “Kaupunkistrate­gian mukaan autopaikkanormis­sa pitäisi siir­tyä markki­nae­htoisu­u­teen, mut­ta siitä ei tässä ole jälkeäkään.”

      Mik­si lau­takun­ta sit­ten jatku­vasti hyväksyy virkamiehiltä kaavae­si­tyk­siä, jot­ka eivät nou­da­ta kaupun­gin päät­tämää strategiaa?

      Erit­täin oleelli­nen kysymys. Onko lau­takun­ta tosi­aan pelkkä kumileimasin? Entä mitä tekee sen puheenjohtaja?

      Vai onko tehty niin kat­ta­vat lehmänkau­pat, että edes näin kri­it­tiseen asi­aan ei puu­tu­ta. Toisen­sa löytäneet kokoomus ja perus­suo­ma­laiset saa­vat entiseen tahti­in lisää muiden kus­tan­ta­mia autopaikko­ja ja muut saa­vat… mitä? Taas saadaan utopia hiilineu­traal­ista Helsingistä askeleen kauemmas.

  8. Jos sal­lit Osmo ohi aiheen kom­men­toin­nin, niin tieduste­len mik­si pois­tit aiem­man kir­joituk­sesi “Mihin kaupunkia tarvi­taan vuokra-asun­to­jen rak­en­ta­jana” vai mikä se nyt olikaan? Vaik­ka kir­joituk­sesi sisäl­si aivonyr­jähdyk­sen, oli se kuitenkin hyvä esimerk­ki asun­torak­en­tamisen kalleu­den syistä.

    Ihmis­ten olisi hyvä ymmärtää että asumisen kalleus on poli­it­ti­nen val­in­ta samal­la taval­la kuin sähkön, veden, öljyn tai alko­holin. Minus­ta sin­un tehtäväsi erään­laise­na emer­i­tus-kun­tapoli­itikkona on ava­ta helsinkiläisille, mis­tä kalli­it hin­nat johtu­vat. Tämä blogi­ni on hyvä keino, edel­lyt­täen tietenkin että sal­lit tääl­lä kri­it­tiset mielipiteet.

    1. Min­ul­ta on mys­tis­es­ti kadon­nut kak­si postaus­ta. Valitet­tavasti niiden tek­ste­jä min­ul­la ei ole, joten on vähän vaikea palauttaa.

  9. Kumtäh­den puis­toa on kyl­lä syytä har­ven­taa puista. Tätä nykyä puis­to on niin var­joinen, että ei siel­lä oikein viihdy edes aurinkoisel­la sääl­lä. Tai kyl­lä siel­lä teitysti ammat­timiehet viihtyvät, kun saa­vat rauhas­sa olla.

    1. Kumtäh­den puis­to on hyvin vähäl­lä käytöl­lä. Siitä saisi viihty­isäm­män, jos Kus­taa Vaas­antien var­teen rak­en­taisi asun­to­ja suo­jaa­maan puis­toa melulta.

      Juhani:
      Kumtäh­den puis­toa on kyl­lä syytä har­ven­taa puista. Tätä nykyä puis­to on niin var­joinen, että ei siel­lä oikein viihdy edes aurinkoisel­la sääl­lä. Tai kyl­lä siel­lä teitysti ammat­timiehet viihtyvät, kun saa­vat rauhas­sa olla.

  10. Hyvä Osmo Soin­in­vaara. Puhutte tässä blo­gis­sanne kaavoitus­mieli­v­al­las­ta. Tässä on yksi esimerkki.
    Olemme ihme­telleet Helsin­gin Laa­jasa­los­sa Gunil­lantien ja Rei­her­in­tien kul­ma­ton­tin ylikaavoit­tamista (OAS 1333–00/17).
    Kaavahuo­mau­tuk­set on asi­as­ta jätet­ty mut­ta jo kaavoit­ta­jan pyrkimys nos­taa juuri viime vuo­den alus­sa voimaan tul­lut­ta, paikallis­ten asukkaiden ja asumisen etu­jär­jestö­jen kanssa, neu­votel­tua kaavaa (kaa­va mah­dol­lis­taa paikalle raken­net­tavak­si 8.600 m² viiteen ker­rokseen. Nyt uudessa ehdo­tuk­ses­sa raken­nus­mas­sa on kas­vanut 11.250 ker­rosneliöön ja seit­semään ker­rokseen). Tämä on kohtu­u­ton­ta, eikä ole mis­sään tapauk­ses­sa hyväksyt­tävää. Pelkon­amme on, että tuo uusi “ylikaa­va” menee läpi val­i­tuk­sista huoli­mat­ta kaupun­gin “raken­nushu­uman” var­jol­la. Kaupun­gin ja SSR:n perusteluina on ollut, “jot­ta saataisi­in edullisia vuokra-asun­to­ja”. Niitä on ton­til­la n. puo­let asun­noista ja toinen puoli on kovan rahan asun­to­ja. Suun­nitel­tu raken­nus on hyvän näköi­nen mut­ta ehdot­tomasti liian korkea pien­taloalueen reuna­maas­tossa. Samoin kaupun­gin miehet ovat käyneet vastapäisen, yksi­ty­is­ton­tin puolel­la Rei­her­in­ti­etä, mit­taile­mas­sa kadun leven­nyk­seen tarvit­tavaa maa­ta, kun vastapäätä on tuo tois­taisek­si rak­en­tam­a­ton ja suun­nitel­man alainen tont­ti. Käsit­tämätön­tä touhua ja täysin nyky­i­sistä asukkaista (ihmi­sistä) piit­taam­a­ton­ta. Sitä voidaan nimit­tä myös “teknisek­si häädök­si”. Kun 20 metri­nen talo tulee kadun aurinkoiselle puolelle, se tarkoit­taa omakotip­i­han siir­tymistä var­jo­jen val­takun­taan isok­si osak­si päivää. Samoin ker­rostalon ikku­nat vähen­tävät merkit­tävästi pien­taloa­sukkaiden intimi­teet­tiä ja ainakin piha-alueen käyt­tö luul­tavim­min vähe­nee. Piha on juuri se yksi ja tärkein asia pien­talois­sa. Paikalli­nen tilanne on simu­loitu ja arvioitavis­sa osoit­teessa: http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/reiherintiekaavoitus.htm
    Suo­ra link­ki kaava­muis­tu­tuk­seen: http://webcag.fi/laajasalonpienkiinteisto/GUNILLANTIEN_REIHERINTIEN_KAAVAMUISTUTUS_20172018.pdf

    1. “Samoin ker­rostalon ikku­nat vähen­tävät merkit­tävästi pien­taloa­sukkaiden intimi­teet­tiä ja ainakin piha-alueen käyt­tö luul­tavim­min vähenee.”

      Voi jee, kyl­lä luulen että teil­lä siel­lä omakoti­talois­sa kyylätään niitä ker­rostalon ikkunoi­ta var­masti merkit­tävästi enem­män. Suo­ras­taan koomi­nen val­i­tus! Käyt­töön vaan hyvät ton­tit ja isol­la tehokkuudella.

      1. Ihan mukavasti omako­ti­a­su­jia solvaa­va ja henkilöönkäyvä kom­ment­ti. Ja juuri kun Soin­in­vaara pääsi sanomas­ta, että tiukkakin argu­men­tati­ivi­nen keskustelu sal­li­taan, mut­ta ad hominem-heit­to­ja ei. Eli nim­imerk­ki Krtek onkin näköjään Isä Par­taisen erikoissuojeluksessa?

      2. Mau­r­izio:
        Ihan mukavasti omako­ti­a­su­jia solvaa­va ja henkilöönkäyvä kom­ment­ti. Ja juuri kun Soin­in­vaara pääsi sanomas­ta, että tiukkakin argu­men­tati­ivi­nen keskustelu sal­li­taan, mut­ta ad hominem-heit­to­ja ei. Eli nim­imerk­ki Krtek onkin näköjään Isä Par­taisen erikoissuojeluksessa?

        Mau­r­izion mielestä jokainen eri mieltä ole­va on murhan­hi­moinen viher­fa­sis­ti­vas­sarikom­mu­nis­tiskit­sofreenikko, mut­ta omakoti­taloa­su­jille kevyesti piikit­televä viesti onkin yhtäkkiä aivan liian hurt­tia huumo­ria. Taju­atko miten nau­ret­ta­va vässykkä olet? 😀

      3. Ad homine­min käyt­täjä: Mau­r­izion mielestä jokainen eri mieltä ole­va on murhan­hi­moinen viher­fa­sis­ti­vas­sarikom­mu­nis­tiskit­sofreenikko, mut­ta omakoti­taloa­su­jille kevyesti piikit­televä viesti onkin yhtäkkiä aivan liian hurt­tia huumo­ria. Taju­atko miten nau­ret­ta­va vässykkä olet? 

        Eihän Mau­r­izio noin sanonut, mut­ta itsen­säpi­iskaus on ihan hyvä katu­muk­sen merkki.

      4. Ja lisää ad homia. No, ette­hän te parem­paankaan näköjään pysty. Jotain hampaankolossa?

      5. Mau­r­izio:
        Ja lisää ad homia. No, ette­hän te parem­paankaan näköjään pysty. Jotain hampaankolossa?

        Ei helmiä sioille. Sin­un “panok­sesi” näi­hin “keskustelui­hin” on nähty jo aiko­ja sitten. 😀

      6. Voi kauhis­tus. No, tuke­hdu kiukku­usi ihan rauhassa.

      7. Krtek:
        Voi jee, kyl­lä luulen että teil­lä siel­lä omakoti­talois­sa kyylätään niitä ker­rostalon ikkunoi­ta var­masti merkit­tävästi enem­män. Suo­ras­taan koomi­nen val­i­tus! Käyt­töön vaan hyvät ton­tit ja isol­la tehokkuudella.

        Turha irvail­la. Kaupun­gin holti­ton ja täysin kaupunki­lai­sista piit­taam­a­ton täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen tulee tuot­ta­maan mega­lu­okan järky­tyk­siä vaik­ka kuin­ka mon­elle, voipa se osua omaankin napaan.

      8. Jalankulk­i­ja: Kaupun­gin holti­ton ja täysin kaupunki­lai­sista piit­taam­a­ton täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen tulee tuot­ta­maan mega­lu­okan järky­tyk­siä vaik­ka kuin­ka mon­elle, voipa se osua omaankin napaan.

        Ellei muuten asi­aa oival­la, kan­nat­taa käy­dä vieraile­mas­sa maamme rajo­jen ulkop­uolel­la sijait­se­vis­sa isom­mis­sa kaupungeis­sa, niin saa vähän suh­teel­lisu­u­den­ta­jua siitä, miten etuoikeutet­tua sakkia omako­ti­a­sukkaat tässä kaupungis­sa ovat. Tyyli­in asun­to­ja isoil­la ton­teil­la ja vähin­tään kah­den auton talleil­la, kun vier­essä on miljoonien joukkoliikenneinfra.

        Omako­ti­a­sukkaat ovat saman luon­teista porukkaa kuin se, jon­ka mielestä keskel­lä suurkaupunkia pitäisi olla yksi­ty­islen­tokoneille tarkoitet­tu lento­kent­tä kiitora­toi­neen. Niin hel­posti uno­htuu, tai on vaikea suh­teut­taa, että lähistöl­lä on miljoona muu­ta. Jos naa­puris­sa ole­va tai siihen suun­nit­teil­la ole­va ker­rosta­lo har­mit­taa, kan­nat­taa van­noutuneen omako­ti­a­su­jan vakavasti harki­ta muut­toa maalle, siel­lä san­o­taan kaiken lisäk­si ole­van mukavaa.

      9. Koti-isä: Ellei muuten asi­aa oival­la, kan­nat­taa käy­dä vieraile­mas­sa maamme rajo­jen ulkop­uolel­la sijait­se­vis­sa isom­mis­sa kaupungeis­sa, niin saa vähän suh­teel­lisu­u­den­ta­jua siitä, miten etuoikeutet­tua sakkia omako­ti­a­sukkaat tässä kaupungis­sa ovat. Tyyli­in asun­to­ja isoil­la ton­teil­la ja vähin­tään kah­den auton talleil­la, kun vier­essä on miljoonien joukkoliikenneinfra.

        Omako­ti­a­sukkaat ovat saman luon­teista porukkaa kuin se, jon­ka mielestä keskel­lä suurkaupunkia pitäisi olla yksi­ty­islen­tokoneille tarkoitet­tu lento­kent­tä kiitora­toi­neen. Niin hel­posti uno­htuu, tai on vaikea suh­teut­taa, että lähistöl­lä on miljoona muu­ta. Jos naa­puris­sa ole­va tai siihen suun­nit­teil­la ole­va ker­rosta­lo har­mit­taa, kan­nat­taa van­noutuneen omako­ti­a­su­jan vakavasti harki­ta muut­toa maalle, siel­lä san­o­taan kaiken lisäk­si ole­van mukavaa.

        Ja mil­lä lail­la ulko­maid­en met­ro­pol­it miljoo­nine asukkaineen liit­tyvät siihen, miten Helsinkiä täy­den­nys­raken­netaan? Suo­mi on hiton iso maa, ja tääl­lä olisi tilaa vaik­ka mille, jos Helsinkiä ei suun­niteltaisi niin type­r­ästi tunke­mal­la ähkytäy­teen yksi pieni nie­mi. Ja kun se tikah­tuu omaan mah­dot­to­muu­teen­sa, ale­taan tuho­ta lähiöitä. Eikä tämä koske pelkästään omako­tialuei­ta, kyl­lä siitä saa­vat osansa kaik­ki, jot­ka asu­vat jonkun puis­ton, parkkipaikan, aukion tai ties minkä tyhjiön vieressä.

      10. Suo­mi on hiton iso maa, ja tääl­lä olisi tilaa vaik­ka mille, jos Helsinkiä ei suun­niteltaisi niin type­r­ästi tunke­mal­la ähkytäy­teen yksi pieni niemi.

        Jos olet sitä mieltä, että on parem­pi asua kaukana ja isol­la ton­til­la kuin lähel­lä ja ahtaasti, olet vapaa val­it­se­maan halun­sa mukaan. Aika moni muu val­it­see toisin, ja hei­dänkin toiveitaan kan­nat­taa toteuttaa.

      11. Osmo Soin­in­vaara: Jos olet sitä mieltä, että on parem­pi asua kaukana ja isol­la ton­til­la kuin lähel­lä ja ahtaasti, olet vapaa val­it­se­maan halun­sa mukaan. Aika moni muu val­it­see toisin, ja hei­dänkin toiveitaan kan­nat­taa toteuttaa.

        Taisi point­ti men­nä ohitse. Ideana oli tode­ta, että Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telun ongel­mat ovat pitkälti itse aiheutet­tu pään­särky, jos­sa ei ole löy­det­ty toimivia ratkaisu­ja siihen, että tunge­taan liian täy­teen pien­tä keskus­taa, joka käytän­nössä sijait­see melkein saa­res­sa. Ran­nat tule­vat vas­taan, kun ei ole osat­tu suun­nitel­la hal­lit­tua laa­jen­tu­mista. Ei kukaan ole puhunut isoista ton­teista kaukana, vaan järkevästi toteu­tus­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta, jos­sa otet­taisi­in huomioon ole­mas­sa ole­vat realiteetit.

      12. Sor­ry, Jalankulk­i­ja. Eikö tämä keskustelu läht­enyt sitä, että olti­in tiivistämässä aluei­ta Laa­jasa­los­sa? Edelleen aika moni asuu mielel­lään Helsin­gin niemel­lä, joten en ymmär­rä, mik­si sitäkään ei saisi rak­en­taa kaupunkimaisesti.

      13. Osmo Soin­in­vaara:
        Sor­ry, Jalankulk­i­ja. Eikö tämä keskustelu läht­enyt sitä, että olti­in tiivistämässä aluei­ta Laa­jasa­los­sa? Edelleen aika moni asuu mielel­lään Helsin­gin niemel­lä, joten en ymmär­rä, mik­si sitäkään ei saisi rak­en­taa kaupunkimaisesti.

        Joutuuko tästä nyt vetämään sen johtopäätök­sen, että Helsin­gin kaavoituk­ses­ta päät­tävät eivät ole vieläkään huo­man­neet, että melkein kaik­ki kan­takaupun­gin ongel­mat ja siitä johdan­naisi­na syn­tyvät, lähiöi­den ris­tiri­ito­ja aiheut­ta­vat haas­teet johtu­vat kaupun­gin eriskum­mallis­es­ta maantieteestä?

      14. Jalankulk­i­ja: Joutuuko tästä nyt vetämään sen johtopäätök­sen, että Helsin­gin kaavoituk­ses­ta päät­tävät eivät ole vieläkään huo­man­neet, että melkein kaik­ki kan­takaupun­gin ongel­mat ja siitä johdan­naisi­na syn­tyvät, lähiöi­den ris­tiri­ito­ja aiheut­ta­vat haas­teet johtu­vat kaupun­gin eriskum­mallis­es­ta maantieteestä?

        En näin keskustelun seu­raa­jana oikein ymmär­rä, mis­tä puhut. 

        Ehkä sin­un pitäisi kir­joit­taa tuo maanti­eteelli­nen teo­ri­asi vähän konkreet­tisem­min auki. Eri­lais­ten tilasto­fak­to­jen hyö­dyn­tämi­nen näkökul­masi perustelemises­sa ei olisi haitak­si. Nyt nuo jut­tusi ovat lähin­nä epämääräistä val­i­tus­ta, jos­ta on vaikea saa­da kiinni.

      15. Omako­ti­a­sukkaat ovat saman luon­teista porukkaa kuin se, jon­ka mielestä keskel­lä suurkaupunkia pitäisi olla yksi­ty­islen­tokoneille tarkoitet­tu lento­kent­tä kiitoratoineen.

        Ei ollenkaan. Tosin todet­takoon, että me olemme jopa Helsingis­säkin saat­ta­neet ostaa omik­semme käyväl­lä rahal­la (ja tsägäl­lä jopa isol­la ton­til­la), joten olemme pikem­minkin sen luon­teista porukkaa, että kan­natamme perus­tus­lain tur­vaa­maa omaisu­u­den suo­jaa jopa kaiken­maail­man kiukku­un­sa tuke­htu­via viherkoti-isiäkin vastaan. 

        Ja jos se aikaansaa vielä suurem­paa kiukkua, niin voi voi. 

        PS. Ja niin muuten: on aikamoista olkikon­ser­vati­ivin piek­sen­tää ver­ra­ta Malmin eli­it­tispede­jä ihmisi­in, jot­ka ASUVAT koton­aan. Ja näin, vaikkei tämä asum­is­muo­to sun viherortodok­si­aas tietenkään sovikaan.

      16. Onko joku loukkaa­mas­sa tei­dän oikeut­tanne asua oma­l­la ton­til­la? Omis­tu­soikeus kohdis­tuu vain siihen tont­ti­in, ei sen naa­pu­ri­tont­tei­hin, vai omis­tat­teko nekin?.

  11. Kiitos kom­menteista.
    Odotin tosi­aan hie­man tasokkaam­paa keskustelua aiheesta, kuin nim­imerk­ki ”Krtekin” aloitus.
    On todel­la ajat­telema­ton­ta kaavoitus­ta ede­tä ker­rosneliöt edel­lä ajat­telemat­ta raken­nusym­päristöä. Laa­jasa­lo on yksi niistä kaupun­gin tehokaavoitusalueista, joista (kaavoit­ta­jan viestin mukaan) yritetään nyt tehdä kaupunkikeskus­tan kaltaista ja siihen kuu­lu­vaa ja sen raken­nuste­hokku­ut­ta jäljit­televää asuinaluet­ta. Muis­taa sopii kuitenkin, että alue on saari ja saare­na pysyy ainakin näil­lä näkymin. Liiken­ney­hteyk­siä tuskin koskaan saadaan nyky­istä kaupunkikeskus­taa vas­taaviksi. Yksi rait­sikasil­ta ei totu­ut­ta toisek­si muu­ta. Pien­au­toilua ei kaavas­sa huomioi­da, kos­ka se ei kuulem­ma ole tule­vaisu­u­den liikun­ta­muo­to. Ehkä niin, mut­ta uusia mate­ri­an­si­ir­to­lait­tei­ta odotel­lessa jotenkin alueelta, töi­hin ja koti­in, pitäisi päästä liikku­maan, muutenkin kuin ratikalla tai polkupyöril­lä. Use­at tarvit­se­vat, edelleenkin, työn­sä tai liikku­mis­ra­joit­teen vuok­si autoa.

    Kun raken­netaan / kaavoite­taan jo raken­ne­tu­ille alueil­la, olisi syytä kiin­nit­tää huomio aikaisem­min raken­net­tuun ympäristöön, sitä kunnioittaen.
    Koirasaar­en­tiel­lä on menos­sa nyt kaupungilla pien­talo­jen ostok­sia, vaik­ka kaavoit­ta­jal­ta on saatu lupaus, että van­hoi­hin pien­taloalueisi­in ei kos­ke­ta. Tont­ti­hank­in­nat tarkoit­ta­vat sitä, että ei ain­oas­taan tien vas­takkaiselle puolelle, vaan myös tien, nykyisen pien­taloaluekaa­van puolelle, on suun­nit­teil­la ker­rostalo­ja. Näin saadaan aikaan lisää tör­mäyspin­taa, suun­nit­tele­mal­la aluei­ta, joiden asumiskult­tuu­rit eivät sovi yhteen eikä niitä näytä ole­van tarkoi­tuskaan sovit­taa yhteen. Kyseessä on tekni­nen häätö jos­sa pien­taloa­sum­i­nen saate­taan asum­is­muodolle sietämät­tömäk­si. Ostaisiko sinä omakoti­talon ker­rostalon takapihalta?
    Kaavoit­ta­jan kan­nat­taisi ottaa oppia Puukäpylästä, jos­sa van­haa asumiskult­tuuria on kun­nioitet­tu ja rait­sikakin kulkee.

    Ja lisää epäko­htia Laa­jasa­lon ajat­telemat­tomas­ta kaavoituksesta.
    Viimeisim­män yleiskaa­van vas­tainen ratikka­hal­li urheilupuis­tok­si kaavoite­tulle alueelle on myös täysin hark­it­se­ma­ton­ta. Laa­jasa­lon raken­nuste­hokku­ut­ta nos­te­taan ja toisaal­la, sen alueen uusienkin asukkaiden liikun­tamah­dol­lisuuk­sia kaven­netaan. Siinä suun­nitel­mas­sa ei ole ollut suurem­min aja­tus­ta mukana. Tuon hallin logi­ik­ka piilee sen päälle raken­net­tavis­sa ker­rostalois­sa, eli teho­rak­en­tamises­sa. Hal­li on Troi­jan hevo­nen, jon­ka selkään saadaan lisää raken­nus­maa­ta viher­alueelle. Ratikka­hallille olisi run­saasti tilaa vaikka­pa Roi­hu­pel­los­sa ja kaikissa tapauk­sis­sa, paljon järkeväm­mil­lä alueil­la, use­ampi­en raitei­den risteyk­sis­sä jos­sa vaunu­jen siir­to ja huolto olisi taloudel­lisem­paa. Niillekin alueille voidaan ratikka­hal­lien päälle rak­en­taa jos se on nyt ”se juttu”.

    Kaupunkimme kaavoituk­ses­ta yleen­sä voi sanoa, että sil­lä ei ole, nykyisel­lä menol­la, mitään tekemistä suun­nitel­mallisu­u­den kanssa. Jokainen uusi kaavaver­sio lyö korville ylem­män tason kaavaa joka pitäisi toimia sen ohjeena. Maakun­takaavaa ei kun­nioite­ta, edes 2050 hehtaarikaavaa ei nou­date­ta ja jokainen osayleiskaavaver­sio lisää raken­nus­maa­ta ja raken­nuste­hokku­ut­ta, minne kul­loinkin. Yleen­sä viher­alueille, tai aikaisem­min raken­ne­tu­ille pien­taloalueille joi­ta piti säästää lupauk­sen mukaan.
    Käytän­nön esimerkkinä: jos olit han­kki­mas­sa Kru­unuvuoren­ran­nas­ta osake­huoneis­toa v.2013 ja kat­soit sen aikaista kaavaa, et näh­nyt niitä talo­ja, jot­ka seu­raavaan kaavaver­sioon sit­tem­min paikalle piir­ret­ti­in. Et siis saanut mitä luvat­ti­in, vaan aivan toisen­laisen asuinympäristön. Esimerkik­si aikaisem­pi mer­inäköala saat­toi kado­ta ker­rostalo­jen taakse. Sel­l­aista kut­su­taan harhaut­tamisek­si ja on oletikin kau­pan purkamisen peruste, jos kaup­paa ylipäätään on siinä vai­heessa sit­ten enää mah­dol­lista purkaa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kaik­ki kaavoitus muut­taa kaavaa.

        Epäilemät­tä. MUTTA. Eikö esim. maakun­takaa­va velvoita mitenkään Helsinkiä? Entä mitä mieltä olette yleiskaa­va 2050 muo­dos­ta ja sen vaiku­tuk­ses­ta seu­raavi­in osayleiskaavoihin / ase­makaavoihin? Mik­si niitä tehdään jos niitä ei ter­vitse noudattaa?
        Aikaisem­min kaavoitus tehti­in pitkäl­lä tähtäimel­lä ja oli todel­la mah­dol­lista nähdä miten raken­net­tu ympäistö tulee muut­tumaan. Nyt vuo­den van­ha kaa­va laite­taan uusik­si ja lisätään raken­n­uoikeuk­sia. Onko kaavoituk­ses­ta puut­tunut tuo­ta peräänku­u­lut­ta­maani suun­nitel­mallisu­ut­ta vai onko kaavoituk­sel­la enää mietään merk­i­tys­tä pait­si kaavaosas­ton työl­listäjänä? Näin saadaan aikaan myös asukkaiden tyy­tymät­tömyyt­tä ja kaavaval­i­tusten ruuhkaa. Mik­si on men­ty tai joudut­tu tähän?

  12. Kru­u­nun­vuoren­ran­nan kil­pailu­tus kuu­lostaa hyvin mie­lenki­in­toiselta. Kär­jis­te­tysti kisas­sa voisi käy­dä seuraavasti:
    1. Tar­joa­jat saa­vat jät­tää laatu­un poh­jau­tu­van tar­jouk­sen asun­torak­en­tamis­es­ta (pore­am­mei­ta, car­rara-mar­mo­ria kylp­pärei­hin, ital­ialaiset keit­tiöt jne. pisteytetään).
    2. Neljä kov­in­ta laat­ua luvan­nut­ta tar­joa­jaa val­i­taan 2. kier­rokselle. 2. kier­roksel­la jokainen ilmoit­taa oma­lle suun­nitel­malleen hintalapun.
    3. Edullisin hin­ta voittaa.
    => Jos kate ja raken­nuskus­tan­nuk­set olete­taan samoik­si tar­joa­jien kesken, tulee val­i­tuk­si neljän­nek­si paras­ta laat­ua luvan­nut tarjous! 

    Toden­näköis­es­ti laatupistey­tys on mon­imutkaisem­pi: pelaamisen ris­ki on silti ilmeinen. Asetel­ma ei muu­tu, vaik­ka laadun sijaan tar­joa­jil­ta pyy­det­täisi­in 1. kier­roksel­la suun­nitel­maa ARA- ja Hitas ‑huoneis­to­jen määrästä ja laatu­ta­sos­ta. Voit­ta­va tar­jous ei toden­näköis­es­ti ole laadul­taan paras, hinnal­taan halvin eikä hin­ta-laa­tusuh­teeltaan edullisin. 

    Parem­min toimisi han­k­in­ta­lain kil­pailullista neu­vot­telumenet­te­lyä mukail­e­va malli, jos­sa tar­joa­jil­ta pyy­det­täisi­in aluk­si ain­oas­taan suun­nitel­mat asun­to­jen toteut­tamisek­si tiet­ty­jen reunae­hto­jen val­lites­sa (“vähin­tään X asun­toa Hitas­ta, vähin­tään X asun­toa ARA:a, jokaises­sa asun­nos­sa vähin­tään 30e/m2 mak­sa­vat par­ket­ti­lat­ti­at ja vähin­tään joka toises­sa asun­nos­sa pore­amme”). Näin saaduista suun­nitelmista kaupun­ki val­it­sisi toteut­tamiskelpoisim­man. Toteut­tamiskelpoisin suun­nitel­ma julka­istaan mukaan val­i­tu­ille tar­joa­jille. Toisel­la kier­roksel­la tar­joa­jat saisi­vat tar­jo­ta ko. suun­nitel­man mukaista urakkaa — ehkä pelkkänä hin­tak­il­pailu­tuk­se­na. Näin lop­putu­lok­set oli­si­vat vertailukelpoisia. 

    Em. malli sopisi tilanteeseen, jos­sa kaupun­ki ei oikein tiedä, mil­laisi­in urakkae­htoi­hin ja suun­nitelmi­in tar­joa­jat ovat valmi­ita. Kos­ka asun­torak­en­t­a­mi­nen on kuitenkin suh­teel­lisen suo­ravi­ivaista toim­intaa ja tar­joa­jat iso­ja, vaki­in­tunei­ta yri­tyk­siä, johta­nee parhaim­paan lop­putu­lok­seen puh­das hin­tak­il­pailu­tus kaupun­gin ilmoit­tamien ehto­jen mukaisesti.

    1. Tutk­i­ja Punavuores­ta:
      Kru­u­nun­vuoren­ran­nan kil­pailu­tus kuu­lostaa hyvin mie­lenki­in­toiselta. Kär­jis­te­tysti kisas­sa voisi käy­dä seuraavasti:
      1. Tar­joa­jat saa­vat jät­tää laatu­un poh­jau­tu­van tar­jouk­sen asun­torak­en­tamis­es­ta (pore­am­mei­ta, car­rara-mar­mo­ria kylp­pärei­hin, ital­ialaiset keit­tiöt jne. pisteytetään).
      2. Neljä kov­in­ta laat­ua luvan­nut­ta tar­joa­jaa val­i­taan 2. kier­rokselle. 2. kier­roksel­la jokainen ilmoit­taa oma­lle suun­nitel­malleen hintalapun.
      3.Edullisin hin­ta voittaa.
      => Jos kate ja raken­nuskus­tan­nuk­set olete­taan samoik­si tar­joa­jien kesken, tulee val­i­tuk­si neljän­nek­si paras­ta laat­ua luvan­nut tarjous! 

      Toden­näköis­es­ti laatupistey­tys on mon­imutkaisem­pi: pelaamisen ris­ki on silti ilmeinen. Asetel­ma ei muu­tu, vaik­ka laadun sijaan tar­joa­jil­ta pyy­det­täisi­in 1. kier­roksel­la suun­nitel­maa ARA- ja Hitas ‑huoneis­to­jen määrästä ja laatu­ta­sos­ta. Voit­ta­va tar­jous ei toden­näköis­es­ti ole laadul­taan paras, hinnal­taan halvin eikä hin­ta-laa­tusuh­teeltaan edullisin. 

      Parem­min toimisi han­k­in­ta­lain kil­pailullista neu­vot­telumenet­te­lyä mukail­e­va malli, jos­sa tar­joa­jil­ta pyy­det­täisi­in aluk­si ain­oas­taan suun­nitel­mat asun­to­jen toteut­tamisek­si tiet­ty­jen reunae­hto­jen val­lites­sa (“vähin­tään X asun­toa Hitas­ta, vähin­tään X asun­toa ARA:a, jokaises­sa asun­nos­sa vähin­tään 30e/m2 mak­sa­vat par­ket­ti­lat­ti­at ja vähin­tään joka toises­sa asun­nos­sa pore­amme”). Näin saaduista suun­nitelmista kaupun­ki val­it­sisi toteut­tamiskelpoisim­man. Toteut­tamiskelpoisin suun­nitel­ma julka­istaan mukaan val­i­tu­ille tar­joa­jille. Toisel­la kier­roksel­la tar­joa­jat saisi­vat tar­jo­ta ko. suun­nitel­man mukaista urakkaa – ehkä pelkkänä hin­tak­il­pailu­tuk­se­na. Näin lop­putu­lok­set oli­si­vat vertailukelpoisia. 

      Em. malli sopisi tilanteeseen, jos­sa kaupun­ki ei oikein tiedä, mil­laisi­in urakkae­htoi­hin ja suun­nitelmi­in tar­joa­jat ovat valmi­ita. Kos­ka asun­torak­en­t­a­mi­nen on kuitenkin suh­teel­lisen suo­ravi­ivaista toim­intaa ja tar­joa­jat iso­ja, vaki­in­tunei­ta yri­tyk­siä, johta­nee parhaim­paan lop­putu­lok­seen puh­das hin­tak­il­pailu­tus kaupun­gin ilmoit­tamien ehto­jen mukaisesti.

      Kaikessa kil­pailut­tamises­sa on tärkein­tä, että osta­ja tietää mitä halu­aa, mitä se mak­saisi ja mis­tä on oikeasti valmis mak­samaan. Jos ei tiede­tä, tarvi­taan markki­navuorop­uhelua ja neu­vot­telu­vai­hei­ta ennen tar­jous­pyyn­töä. Tässä vaikut­taa, ettei kaupun­ki oikein tiedä mitä se halut­tu laatu olisi, eikä varsinkaan sen arvoa. Tämä on aika luon­nol­lista, kun lop­ulliset asi­akkaat eivät ole ostamassa.
      Olen samaa mieltä, että ehdot­ta­masi menet­te­ly johtaisi parem­paan lop­putu­lok­seen kuin lau­takun­nan käsit­telyssä kuvat­tu. Lop­pu­jo­htopäätök­ses­tä olen vähän eri mieltä: se, että isois­sa rak­en­tamisko­hteis­sa on aina samat vaki­in­tuneet yri­tyk­set tar­joa­mas­sa samoista lähtöko­hdista, rajoit­taa yhtä kil­pailu­tus­ta isom­mas­sa kuvas­sa koko asun­torak­en­tamisen kehi­tys­tä ja parhaiden lop­putu­losten saavuttamista.

      1. Sinivihreä: se, että isois­sa rak­en­tamisko­hteis­sa on aina samat vaki­in­tuneet yri­tyk­set tar­joa­mas­sa samoista lähtöko­hdista, rajoit­taa yhtä kil­pailu­tus­ta isom­mas­sa kuvas­sa koko asun­torak­en­tamisen kehi­tys­tä ja parhaiden lop­putu­losten saavuttamista.

        Se, että markki­noil­la on vain muu­ta­ma iso yri­tys, ei vält­tämät­tä ole huono asia. Jotain ne sil­loin osaa­vat tehdä oikein ja skaalae­tu­jakin saat­taa olla. Kysymys onkin siitä, mitä raken­nus­li­ik­keet osaa­vat eli mitä niiden liike­toim­inta olen­naisim­mil­ta osin on. Sel­l­aisen vaikutel­man voi saa­da, että liike­toimin­nan keskiössä ovat suhdetoiminta/lobbaus, maa­nar­vol­la speku­loin­ti, markki­noin­ti ym. — mut­ta ei juurikaan itse rak­en­t­a­mi­nen. Rak­en­t­a­mi­nen on vain vält­tämätön paha, joka ulkois­te­taan mah­dol­lisim­man laa­jalti, eikä sen kehit­tämiseen paljon panosteta.
        Pelkkää raken­nusalaa ei kuitenkaan pidä syyt­tää siitä, että bis­nek­sen keskiössä ei enää ole per­in­teinen ydin­toim­inta-alue — monel­la liike­toim­inta-alal­la on laa­jen­nut­tu elinkaari- ja palvelupo­h­jaiseen suun­taan: rahoi­tus ja ylläpi­to ovat isom­pi jut­tu kuin itse tuot­teen tekeminen.

      2. Ville: Se, että markki­noil­la on vain muu­ta­ma iso yri­tys, ei vält­tämät­tä ole huono asia. Jotain ne sil­loin osaa­vat tehdä oikein ja skaalae­tu­jakin saat­taa olla. Kysymys onkin siitä, mitä raken­nus­li­ik­keet osaa­vat eli mitä niiden liike­toim­inta olen­naisim­mil­ta osin on. Sel­l­aisen vaikutel­man voi saa­da, että liike­toimin­nan keskiössä ovat suhdetoiminta/lobbaus, maa­nar­vol­la speku­loin­ti, markki­noin­ti ym. – mut­ta ei juurikaan itse rak­en­t­a­mi­nen. Rak­en­t­a­mi­nen on vain vält­tämätön paha, joka ulkois­te­taan mah­dol­lisim­man laa­jalti, eikä sen kehit­tämiseen paljon panosteta.
        Pelkkää raken­nusalaa ei kuitenkaan pidä syyt­tää siitä, että bis­nek­sen keskiössä ei enää ole per­in­teinen ydin­toim­inta-alue – monel­la liike­toim­inta-alal­la on laa­jen­nut­tu elinkaari- ja palvelupo­h­jaiseen suun­taan: rahoi­tus ja ylläpi­to ovat isom­pi jut­tu kuin itse tuot­teen tekeminen.

        Miten niin syyt­tää? Elinkaari- ja palvelupo­h­jainen malli olisi iso paran­nus asuin­rak­en­tamises­sa, mis­sä nykyi­nen bis­nes­malli perus­tuu loit­tonevien perä­val­o­jen filosofi­aan. Kun laadul­la ei ole merk­i­tys­tä myyn­nin kannal­ta ja vas­tui­ta on help­po vält­tää, kan­nat­tavu­us perus­tuu vain kolmeen asi­aan: kykyyn saa­da kohtei­ta raken­net­tavak­si hyviltä paikoil­ta, kykyyn myy­dä asun­to­ja mah­dol­lisim­man kalli­il­la ja kykyyn toteut­taa ne mah­dol­lisim­man hal­val­la . Tämä asetel­ma tukee oli­gop­o­lis­tista sulle-mulle mallia, jota on vaikea pitää hyvänä sen parem­min yhteiskun­nan kuin asun­non osta­jien kannalta.

      3. Sinivihreä: Elinkaari- ja palvelupo­h­jainen malli olisi iso paran­nus asuin­rak­en­tamises­sa, mis­sä nykyi­nen bis­nes­malli perus­tuu loit­tonevien perä­val­o­jen filosofiaan.

        Julk­i­sis­sa han­kkeis­sa elinkaari­mallista oltaisi­in kiin­nos­tunei­ta (vaik­ka se tulee yleen­sä tilaa­jalle kokon­aisuute­na kalli­im­mak­si) mut­ta urakoit­si­jat eivät jostain syys­tä ole kovin kiinnostuneita…

        Asun­torak­en­t­a­mi­nen on hie­man eri maail­ma, mut­ta on siel­läkin kokeil­tu P4-mallia. Luul­tavasti se ei ole yleistynyt, kos­ka on melko työläs ja hidas pros­es­si ja asun­not tun­tu­vat menevän kau­pak­si muutenkin.

        Ehkä jotain oppia voisi ottaa ulko­mai­sista esimerkeistä, jois­sa elinkaari­malli on vain osittainen:
        — Irlan­nin malli, jos­sa tilaa­ja rahoit­taa puo­let raken­nuskus­tan­nuk­ses­ta suo­raan, jol­loin elinkaari­mallia nou­date­taan ylläpitovaiheessa.
        — Ran­skan malli, jos­sa tilaa­ja takaa 70% mak­su­ta­son, jol­loin toteut­ta­ja saa tältä osin edullisen rahoituksen.
        — Tan­skan malli, jos­sa raken­nus­vai­heen jäl­keen kohde jälleen­ra­hoite­taan budjettivaroin.

Vastaa käyttäjälle Antero Umpimieli Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.