Työikäisiksi tulevat ja menevät

Suomes­sa oli viime vuon­na 1066000 alle 18 vuo­ti­as­ta ja 1305000 ikälu­okkaan 47 – 64 vuot­ta kuu­lu­via. Seu­raa­van 18 vuo­den aikana edel­liset täyt­tävät 18 vuot­ta ja tule­vat työikään ja jälkim­mäiset täyt­tävät 65 vuot­ta. Jälkim­mäisiä on 239 000 enem­män kuin edel­lisiä. Ilman maa­han­muut­toa työikäi­nen väestö piene­nee 18 vuodessa 7,3%. Jos kukaan ei muut­taisi myöskään kun­nas­ta toiseen, työikäi­nen väestö muut­tuisi kun­nit­tain  oheisen kar­tan osoit­ta­mal­la taval­la. Koko Suomen asut­tuna pitämi­nen edel­lyt­täisi muut­toaal­toa syrjäseuduille.

61 vastausta artikkeliin “Työikäisiksi tulevat ja menevät”

  1. Uskooko­han joku vielä, että mikään SOTE ratkaisee tätä yhtälöä? Väestöpyra­mi­di seisoo koh­ta niin kapeal­la perus­tuk­sel­la, että pakko­han sen on rom­ah­taa. Jos ei jol­lain ihmeen kau­pal­la saa­da osaavaa jengiä ulko­mail­ta. Mut­ta muut­toakin estetään tarve­hank­in­nal­la. Tai kiskot­tua nuoret miehet takaisin talout­ta — ja lap­simäärää — kasvattamaan.

    Mie­lenki­in­toinen kysymys on myös eläk­keet. Uskooko joku, että eläk­keet voidaan mak­saa läh­eskään täys­määräis­inä? Eduskun­nan “sopeu­tu­miseläket­tä ei muka voi taan­nehti­vasti pienen­tää tai edes sen ehto­ja muut­taa! Onko se nyt sit­ten niin, että eduskun­ta sitoutuu mak­samaan täys­määräisiä eläkkeitä kaikille, kunnes rahat lop­pu­vat? Sil­lä eduskun­nan on lop­ul­ta eläkkei­den pienen­nyk­set tehtävä, kos­ka eläk­keet viime kädessä mak­se­taan veroista.

    Ja koh­ta meil­lä on kai Rinne pääministerinä!!!!

    Vastaa

  2. Se, mitä tämä kuva ker­too, on ennen kaikkea Suomen maat­alouden kohta­lo. Syr­jäseuduil­ta lop­pu­vat maanvil­jeli­jät jo ihan demografi­sista syistä. Nykyi­nen maat­alous on sen ver­ran han­kalaa työtä, että se edel­lyt­tää vähin­tään keskimääräistä älyä ja selkeästi taval­lista suurem­paa ahkeru­ut­ta. Nykyään elinkelpoisu­us ja kan­nat­tavu­us vaatii suur­tilaa, jon­ka joht­a­mi­nen on jo ihan nor­maalia yri­tys­toim­intaa. Työhön sovel­tu­vat ihmiset ovat saa­neet jo koh­ta viiden-neljän vuosikymme­nen ajan käy­dä koulua ja läht­e­neet opiskele­maan. Aika har­vat heistä palaa­vat isien­sä ammat­ti­in, joka on raskas­ta ja nykyään myös huonos­ti kan­nat­tavaa. Jäl­jelle jäävä maanvil­jeli­jöik­si halu­a­va väki on usein älyl­lis­es­ti tai henkises­ti työhön jos­sain määrin soveltumatonta. 

    Maat­alous häviää täl­lä demografisel­la kehi­tyk­sel­lä syr­jäseuduil­ta hyvinkin nopeasti, aivan poli­it­ti­sista suh­dan­teista riippumatta.

    Vastaa

    1. Eras­totenes alek­san­dri­alainen: Nykyi­nen maat­alous on sen ver­ran han­kalaa työtä, että …

      Asuin maat­alousy­hteisössä parikym­men­tä vuot­ta. Aluk­si ihmettelin koko touhua, kat­soin tilan­net­ta yri­tys­toimin­nan näkökul­mas­ta. Sit­ten opin ymmärtämään toimin­nan logi­ik­ka. Maati­la ei ole yri­tys. Maat­alous ei myöskään ole yri­tys­toim­intaa. Jot­ta tuo toim­inta pää­sisi arvoon­sa, se oikeas­t­aan pitäisi ymmärtää kokon­aan omana ja eri­laise­na talousyk­sikkönä. Mikään muodol­lis­es­ti määritel­ty yri­tys­muo­to ei päde maati­laan. Maati­la on perhe.

      Maati­lal­la elää men­neisyys ja siel­lä kas­vaa tule­vaisu­us. Eikä tämä per­he rajoitu vain yhteen sukuhaaraan. Maati­lan kokon­aisu­u­teen kuu­lu­vat kaik­ki kyläy­hteisön maati­lat ja niiden asukkaat. Yhteisön maati­lat ovat luke­mat­tomil­la tavoil­la linkit­tyneet toinen toisi­in­sa. Yksi linkit­tymisen muo­to on taloudelli­nen yhteistyö, mut­ta kokon­aisu­udessa se on vain vähäi­nen osa.

      Maati­la toteut­taa sitä alku­peräistä inhimil­listä selviy­tymis­tari­naa, joka on tuonut suomen kansan tänne Suomen­niemelle ja tar­jon­nut mah­dol­lisu­u­den selviytymiseen.

      Vastaa

      1. K‑Veikko: Asuin maat­alousy­hteisössä parikym­men­tä vuot­ta. Aluk­si ihmettelin koko touhua, kat­soin tilan­net­ta yri­tys­toimin­nan näkökul­mas­ta. Sit­ten opin ymmärtämään toimin­nan logi­ik­ka. Maati­la ei ole yri­tys. Maat­alous eimyöskään ole yri­tys­toim­intaa. Jot­ta tuo toim­inta pää­sisi arvoon­sa, se oikeas­t­aan pitäisi ymmärtää kokon­aan omana ja eri­laise­na talousyk­sikkönä. Mikään muodol­lis­es­ti määritel­ty yri­tys­muo­to ei päde maati­laan. Maati­la on perhe.

        Oma ymmär­ryk­seni maat­alouden toimin­nas­ta on sama. Tästä huoli­mat­ta myös maat­a­lo on talouden yleis­ten lainalaisuuk­sien alainen. Vaik­ka kyse on selkeästi elämän­tavas­ta, sen val­in­ta on mah­dolli­nen vain tietyt perusedel­ly­tyk­set täyt­täville yksilöille. (Niin oli enti­saikaankin. Ne, joista ei ollut isän­niksi, eivät koskaan isän­niksi päässeet tai jos syn­tymän oikus­ta pää­sivät, meni talo rap­pi­olle. Kol­man­nek­sel­la tiloista vai­h­tui 1800-luvul­la isän­tä sukupol­ven aikana.) 

        Täl­laiset maanvil­jeli­jän ammat­ti­in kykenevät henkilöt ovat muut­ta­neet maaseudul­ta pois jo parin sukupol­ven ajan. Niitä, jot­ka ovat aat­teel­li­sista syistä jääneet maalle, on valitet­ta­van vähän. Val­in­ta on voimakasta. 

        Siinä etelä­suo­ma­laises­sa kylässä, jon­ka itse parhait­en tun­nen, oli sodan jäl­keen koulu ja kuutisenkym­men­tä oppi­las­ta. Nyt kylässä on yksi lap­si ja kak­si akti­ivi-ikäistä maanvil­jeli­jäper­het­tä, joista toinen vil­jelee maatilo­ja kahdel­lakin paikkakun­nal­la. Nämäkin vil­jeli­jät ovat jo koh­ta vii­sis­säkym­menis­sä. Tämän lisäk­si on kym­menkun­ta van­hus­ta ja muu­ta­ma työhön kyken­emätön mieli­sairas tai vam­mainen. Ne kaik­ki muut keskenän­sä voimakkaasti vuorovaikut­ta­neet maati­lat ovat lopet­ta­neet vil­jeli­jöi­den eläköi­tyessä. Itsekin teen vaimoineni, joka on tuon kylän tyt­töjä, töitä muual­la. On selvää, että seu­raavas­sa sukupolves­sa tuol­la kyläl­lä ei toden­näköis­es­ti ole yhtään maanvil­jeli­jää tai korkein­taan yksi. Jos tuol­la kyläl­lä on 25 vuo­den päästä asukkai­ta, niin he ovat kaik­ki — mah­dol­lista ain­oaa suur­tilal­lista luku­unot­ta­mat­ta — yhteiskun­nan holhokkeja.

  3. Toden tot­ta; sukupol­vet tule­vat ja menevät. Yhtä var­masti väestöpyra­mi­di oike­nee ajan kanssa. Jos tulee han­kalia paikko­ja, niin eläkeikä nousee, eläke piene­nee ja mak­sut nousevat.
    Kun Suo­mi on vedet­ty EU:n kaut­ta Afrikan ja Lähi-idän väestöräjähdyk­sen tuot­ta­maan siir­to­laiskysymyk­seen, niin pitäisi puhua tästä asi­as­ta, eikä maala­ta utopis­tista taivaanrantaa.

    Vastaa

    1. Mie­lenki­in­toista. Kir­j­toin juuri pari viikkoa sit­ten tästä asi­as­ta Anna Rotkirchille, kos­ka hän radio­haas­tat­telus­sa jät­ti mainit­se­mat­ta syn­tyvyy­den laskun varsin toden­näköisen syyn: miesten ja nais­ten eri­ar­vois­tu­miske­htyk­sen, joka Suomes­sa on poikkeuk­sel­lisen nopeaa. Mainitsin syr­jäy­tymisen ja aluel­lisen eriy­tymisen lisäk­si poikia syr­jivän koulun, mut­ta siitä hän ei ainakaan vielä siis ilmeis­es­ti puhunut.

      En tietenkään tiedä, oliko kir­jeen­vai­h­tomme syynä tähän kommenttiin.

      Vastaa

      1. Eikun alku­peräisessä artkke­lis­sa Rotkirch puhuu eri­ar­vois­es­ta kolus­ta ja melkein samoil­la sanoil­la kuin itse hänelle kir­joitin: https://www.talouselama.fi/uutiset/syntyvyys-putoaa-kuin-kivi-tarkeana-syyna-miesten-syrjaytyminen/da327e88-cbcf-3cbf-a972-0c852f87cdde

        Hienoa, että joku, jota toiv­ot­tavasti kuunel­laan, sanoo tuon asian ääneen eikä tois­tele väitet­tä suo­ma­lais­es­ta koulus­ta tasa-arvoise­na, Suomen “kru­u­nun­jalkokivenä, kuten eräskin kepu­lainen juuri sanoi.

        Tosin tuskin mikään muut­tuu. Poli­itikot jatka­vat huuhaataan viimeiseen suo­ma­laiseen. Val­ta­me­dia ei asi­as­ta ole edes kuul­lut. Mut­ta tuli tästä vähän parem­pi fiilis, että ei kaik­ki sen­tään elä samoissa valheissa.

      2. Atom­isti: Val­ta­me­dia ei asi­as­ta ole edes kuullut. 

        Kan­nat­taisi var­maan vähän seu­ra­ta val­ta­me­di­aa. Aiheesta on ollut tasaiseen tahti­in artikkelei­ta mm. Suomen Kuvale­hdessä ja Helsin­gin Sanomissa.

      3. Sylt­ty: Kan­nat­taisi var­maan vähän seu­ra­ta val­ta­me­di­aa. Aiheesta on ollut tasaiseen tahti­in artikkelei­ta mm. Suomen Kuvale­hdessä ja Helsin­gin Sanomissa.

        Seu­raan val­ta­me­di­aa ja näitä aihetia eri­tyis­es­ti. Olen keskustel­lut asiantun­ti­joiden kanssa. En tiedä, mitä jut­tu­ja val­ta­me­di­aa julkaisee mielestäsi vähä väliä mut­ta ei ainkaan sel­l­aisia, joista yllä kirjoitan.

      4. Atom­isti:

        Eikun alku­peräisessä artkke­lis­sa Rotkirch puhuu eri­ar­vois­es­ta kolus­ta ja melkein samoil­la sanoil­la kuin itse hä

        Yksi mie­lenki­in­toinen kat­saus aiheeseen löy­tyy tästä:
        http://naytadata.com/2017/08/10/sukupuolijakauma-ja-vinouma-suomessa/

        Kat­sauk­sen mukaan Helsinkiä luku­unot­ta­mat­ta kaikissa muis­sa Suomen kun­nis­sa on alle 40-vuo­ti­ai­ta naimat­to­mia miehiä enem­män kuin naisia. Sukupuolten vinouma on suurim­mil­laan 100 %:n luokkaa, eli eräis­sä Suomen kun­nista nuo­ria miehiä on jopa kaksinker­tainen määrä kuin nuo­ria naisia.

        Suo­mi näyt­täisi eriy­tyneen joil­tain osin jopa huo­mat­ta­van paljon nuorten aikuis­ten sukupuolen perus­teel­la. Kiinan osalta aikoinaan puhut­ti­in siitä, että miehiä syn­tyi sinne selvästi enem­män kuin naisia, ja että siitä seu­raisi aikanaan par­i­u­tu­misongelmia. Mut­ta Suomes­sa sukupuolten vinouma näyt­tää nykyään ole­van monin paikoin jopa suurem­pi kuin Kiinassa.

      5. kom: Kat­sauk­sen mukaan Helsinkiä luku­unot­ta­mat­ta kaikissa muis­sa Suomen kun­nis­sa on alle 40-vuo­ti­ai­ta naimat­to­mia miehiä enem­män kuin naisia. 

        Ei noi­ta voi ihan noin suo­ravi­ivais­es­ti ver­ra­ta kos­ka miehet tup­paa­vat par­i­u­tu­maan pari vuot­ta nuorem­pi­en nais­ten kanssa. Mielestäni pitäisi ver­ra­ta siis esimerkik­si 30–40 vuo­ti­ai­ta naisia 32–42-vuotiaisiin miehi­in. Ikähaarukkaa pitäisi tietenkin rei­va­ta keskimääräisen ikäeron perus­teel­la. Jos tarkastel­laan 10 ikälu­okkaa niin jo parinkin vuo­den ikäero puolisoiden välil­lä voi vaikut­ta lop­putu­lok­seen (tai sit­ten ei, mut­ta arvelisin että vaikut­taa, mikäli ver­tailus­sa ole­vien nuorem­pi­en ja van­hempi­en ikälu­okkien välil­lä on jonkin­laista sys­temaat­tista eroa).

  5. Tilanne on tiedet­ty ja tun­net­tu noin 30 vuot­ta ja kukaan ei voi sanoa, ettei ole varoitet­tu. Katas­trofi kos­kee niin ikäih­mis­ten hoi­vatarvet­ta, vero­tu­lo­ja ja kaikkea yri­tys­toim­intaa. Eläke­jär­jestelmä nitisee myös. 

    Tur­va­paikan­hak­i­joiden kään­nyt­tämi­nen maas­ta on type­r­in­tä mitä voi tässä tilanteessa tehdä. Vain ex-kansane­dus­ta­ja ei seit­semässä vuodessa pysty tekemään työtä. 

    Nor­mitalkois­sa on tehty julkkiskansan­dus­ta­jien toivo­m­ia kivo­ja type­r­yyk­siä. Mik­si Suo­mi on maa, jos­sa fil­ip­pi­iniläi­nen sairaan­hoita­ja ei kel­paa edes siivoa­maan sairaalas­sa. Itseäni kiin­nos­taa päästä lääkärink­oulu­tuk­sen saa­neen lääkärin hoitoon vaik­ka hän ei osaisi eri­no­mais­es­ti ruotsia. 

    Mik­si ihmeessä Kok, Kepu ja SDP vält­televät tätä faktaa?

    Vastaa

    1. JTS: Tur­va­paikan­hak­i­joiden kään­nyt­tämi­nen maas­ta on type­r­in­tä mitä voi tässä tilanteessa tehdä. Vain ex-kansane­dus­ta­ja ei seit­semässä vuodessa pysty tekemään työtä.

      Nor­mitalkois­sa on tehty julkkiskansan­dus­ta­jien toivo­m­ia kivo­ja type­r­yyk­siä. Mik­si Suo­mi on maa, jos­sa fil­ip­pi­iniläi­nen sairaan­hoita­ja ei kel­paa edes siivoa­maan sairaalas­sa. Itseäni kiin­nos­taa päästä lääkärink­oulu­tuk­sen saa­neen lääkärin hoitoon vaik­ka hän ei osaisi eri­no­mais­es­ti ruotsia.

      Mik­si ihmeessä Kok, Kepu ja SDP vält­televät tätä faktaa?

      Vas­taus on kovin help­po: työntekijäjärjestöt. 

      Ruot­sis­sa helpotet­ti­in äsket­täin muual­ta tullei­den työhön­pääsyä sal­li­mal­la TES-palkko­ja alem­pi palk­ka, jos ruot­si ei ole hal­lus­sa. SAK:n Elo­rannal­ta kysyt­ti­in, voitaisi­inko Suomes­sa menetel­lä samoin. Elo­ran­ta: “Ei voi”.

      Vastaa

      1. Tapio: Vas­taus on kovin help­po: työntekijäjärjestöt. 

        Ruot­sis­sa helpotet­ti­in äsket­täin muual­ta tullei­den työhön­pääsyä sal­li­mal­la TES-palkko­ja alem­pi palk­ka, jos ruot­si ei ole hal­lus­sa. SAK:n Elo­rannal­ta kysyt­ti­in, voitaisi­inko Suomes­sa menetel­lä samoin.Eloranta: “Ei voi”. 

        Ja hyvä niin. Muuten yri­tyk­set rupeaisi­vat roudaa­maan tänne kieli­taidot­to­mia siir­to­työläisiä tekemään työt polkuhin­nal­la — siis vielä enem­mis­sä määrin kuin mitä nyt.

        Mata­la­palkkaiset siir­to­työläiset ovat kansan­taloudelle sama kuin pikavip­pi pien­i­t­u­loiselle. Kyl­lähän se vähän aikaa läm­mit­tää mut­ta ei siinä pitkäl­lä tähtäimel­lä tienaa.

      2. Yama: Ja hyvä niin. Muuten yri­tyk­set rupeaisi­vat roudaa­maan tänne kieli­taidot­to­mia siir­to­työläisiä tekemään työt polkuhin­nal­la – siis vielä enem­mis­sä määrin kuin mitä nyt.

        Meil­lä on tääl­lä jo nyt koko joukko tur­va­paikan tai väli­aikaisen oleskelu­lu­van saanei­ta työkyky­isiä ja ‑haluisia ihmisiä. Olisi parem­pi, että he pää­si­sivä lail­lis­es­ti töi­hin, sil­lä muuten syn­tyy pelkäämäsi pimeä työmarkkina.

        Yama: Mata­la­palkkaiset siir­to­työläiset ovat kansan­taloudelle sama kuin pikavip­pi pien­i­t­u­loiselle. Kyl­lähän se vähän aikaa läm­mit­tää mut­ta ei siinä pitkäl­lä tähtäimel­lä tienaa.

        Sin­ul­la on var­maan joku uusi tutkimus asi­as­ta. Aiem­mat, mm. OECD:n tekemät, ovat yleen­sä pää­tyneet päin­vas­taiseen tulokseen.

      3. Tapio: Aiem­mat, mm. OECD:n tekemät,ovat yleen­sä pää­tyneet päin­vas­taiseen tulokseen.

        Eikö OECD:n tutkimusten viesti ole ollut, että tiety­istä maista kotoisin ole­vat työperäiset maa­han­muut­ta­jat ovat keskimäärin net­to­hyödyl­lisiä kansan­taloudelle? Monis­sa mais­sa saate­taan jäädä net­to­hyö­dyn puolelle, vaik­ka otet­taisi­in keskiar­vo yli kaikkien maa­han­muut­ta­jien. Nois­sa mais­sa ilmeis­es­tikin korkea­palkkaisia maa­han­muut­ta­jia on suh­teel­lisen paljon, mikä kom­pen­soi mata­la­palkkaisten ja työt­tömien muut­ta­jien osuuden.

      4. Sin­ul­la on var­maan joku uusi tutkimus asi­as­ta. Aiem­mat, mm. OECD:n tekemät, ovat yleen­sä pää­tyneet päin­vas­taiseen tulokseen.

        OECD:n tutkimus ei huomioi lap­sia eikä ulko­maalaisen lop­pua elinkaar­ta. Aivan nau­ret­tavaa väit­tää jotain posi­ti­ivista fiskaal­ista vaiku­tus­ta porukas­ta, jon­ka työl­lisyys on paljon huonom­paa ja työl­lis­ten keskian­siot 3/4 val­takun­nan keskiar­vos­ta, kun muis­te­taan miten huono afääri keskimääräi­nen suo­ma­lainen on valtiolle.

        Kokeile joskus laskea kuin­ka paljon esim. 2200 €/kk ansait­se­va mak­saa vero­ja. Ver­taa tätä ter­vey­den­hoitoon (~3000 €/a) tai kouluun/päivähoitoon (~10 000 €/a). Kat­so paljon tämä työläi­nen mak­saa eläke­mak­su­ja ja saa eläkettä.

      5. Olli S:

        Kokeile joskus laskea kuin­ka paljon esim. 2200 €/kk ansait­se­va mak­saa vero­ja. Ver­taa tätä ter­vey­den­hoitoon (~3000 €/a) tai kouluun/päivähoitoon (~10 000 €/a). Kat­so paljon tämä työläi­nen mak­saa eläke­mak­su­ja ja saa eläkettä.

        Pien­i­t­u­loinen käyt­tää kaik­ki tulon­sa kulu­tuk­seen, mak­saa siitä alvia + mui­ta vero­ja. Tämä hyödyt­tää kansan­talout­ta enem­män, kuin mitä tekee hyvä­tu­loinen joka hilloaa rahansa veroparatiiseihin.

      6. Olli S: OECD:n tutkimus ei huomioi lap­sia eikä ulko­maalaisen lop­pua elinkaar­ta. Aivan nau­ret­tavaa väit­tää jotain posi­ti­ivista fiskaal­ista vaiku­tus­ta porukas­ta, jon­ka työl­lisyys on paljon huonom­paa ja työl­lis­ten keskian­siot 3/4 val­takun­nan keskiar­vos­ta, kun muis­te­taan miten huono afääri keskimääräi­nen suo­ma­lainen on valtiolle.

        Näke­myk­sesi pitää var­maan paikkansa Suomen kohdal­la, kos­ka tääl­lä pako­laisia ja tur­va­paikan saanei­ta ei päästetä töi­hin, ja työperäi­nen maa­han­muut­to on tehty han­kalak­si muille kuin eri­ty­isas­iantun­ti­joille. Esim. Ruot­si, Englan­ti, Kana­da ja Sak­sa ovat jo vuosikym­meniä päästäneet (ja kehnon sosi­aal­i­tur­van mais­sa pakot­ta­neet) hyväksy­tyt maa­han tulleet lail­lis­es­ti töi­hin ja hyö­tyneet siitä. Eikö Suomes­sakin kan­nat­taisi asi­aa kokeilla?

      7. Tapio: Näke­myk­sesi pitää var­maan paikkansa Suomen kohdal­la, kos­ka tääl­lä­pako­laisia ja tur­va­paikan saanei­ta ei päästetä töi­hin, ja työperäi­nen maa­han­muut­to on tehty han­kalak­si muille kuin erityisasiantuntijoille.Esim. Ruot­si, Englan­ti, Kana­da ja Sak­sa ovat jo vuosikym­meniä päästäneet (ja kehnon sosi­aal­i­tur­van mais­sa pakot­ta­neet) hyväksy­tyt maa­han tulleet lail­lis­es­ti töi­hin ja hyö­tyneet siitä.Eikö Suomes­sakin kan­nat­taisi asi­aa kokeilla?

        Nyt pitäisi vielä tietää, että oliko se niin että Helsin­gin busse­ja ja tak­se­ja aja­vat soma­lit ja kon­go­laiset siivoa­vat met­rossa vai oliko se niin, että pako­laisia ja tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ei päästetä töihin.

      8. Peter: Nyt pitäisi vielä tietää, että oliko se niin että Helsin­gin busse­ja ja tak­se­ja aja­vat soma­lit ja kon­go­laiset siivoa­vat met­rossa vai oliko se niin, että pako­laisia ja tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ei päästetä töihin.

        Kai hei­dät sit­ten joi­hinkin töi­hin päästetään, jos suo­ma­laisia ei niihin töi­hin ker­takaikki­aan löy­dy. Pitää kai se metrokin siivota. 

        Olisi mie­lenki­in­toista tietää, kuin­ka kauan nuo kuvaile­masi työn­tek­i­jät ovat Suomes­sa asuneet ennen työ­paikan saan­tia. Oma point­ti­ni oli ja on, että hyväksy­tyt maa­han­tuli­jat pitäisi työl­listää mah­dol­lisim­man pian vaik­ka Ruotsin tapaan alem­mal­la pal­ka­lla. Työ on paras tapa integroitua.

      9. Olli S: jon­ka työl­lisyys on paljon huonompaa 

        Yama puhui työikäis­ten roudaamis­es­ta. En ymmär­rä miten joukon, joka nimeno­mais­es­ti rah­dataan tänne tekemään työtö, työl­lisyys *voi* olla paljon huonom­pi kuin kantaväestön.

        Eli jos tarkastelet työperäisen maa­han­muu­ton työl­lisyyt­tä, niin ethän sinä voi kat­soa kaikkien maa­han­muut­ta­jien (joka sisältää opiske­li­jat, tp-hak­i­jat, naimakau­pan kaut­ta tulleet jne) työl­lisyyt­tä. Sehän on ihan puu­ta­heinää tarkastelu.

        Pien­i­t­u­lois­t­en veron­mak­sus­ta olet oike­as­sa. Hyv­in­voin­ti­val­tiomme on viritet­ty siten, että hyvä­tu­loisil­ta ote­taan ja pien­i­t­u­loisille annetaan, joten on vaikea kuvitel­la tilan­net­ta jos­sa nimeno­mais­es­ti pien­i­t­u­loisia tuo­ma­l­la saataisi­in minkään­laista net­toparan­nus­ta julkisen sek­torin asemaan.

        “ai kouluun/päivähoitoon (~10 000 €/a)”

        Mik­si ihmeessä mei­dän pitäisi olla huolis­saan las­ten aiheut­tamista kuluista, jos tuskailemme liian mata­lan syn­tyvyy­den kanssa? Saman ver­ran se mamu koulus­sa mak­saa kuin kan­ta­suo­ma­lainen (no okei, on se vamaan jonkin ver­an kalliimpi).

      10. Sylt­ty:

        Mik­si ihmeessä mei­dän pitäisi olla huolis­saan las­ten aiheut­tamista kuluista, jos tuskailemme liian mata­lan syn­tyvyy­den kanssa? Saman ver­ran se mamu koulus­sa mak­saa kuin kan­ta­suo­ma­lainen (no okei, on se vamaan jonkin ver­an kalliimpi).

        Sik­si kos­ka tuskailemme suo­ma­lais­ten mata­lan syn­tyvyy­den kanssa. Monis­sa mais­sa (esim. Sak­sa ja Ran­s­ka; Ruot­sista voi olla liian aikaista sanoa vielä, onko suun­ta hyvä vai huono…) koke­muk­set toisen tai kol­man­nenkaan pol­ven maa­han­muut­ta­jista eivät ole rohkai­se­via. Riip­puu myös siitä, mis­tä kult­tuureista maa­han­muut­ta­jat ovat lähtöisin.

      11. Sylt­ty: Pien­i­t­u­lois­t­en veron­mak­sus­ta olet oike­as­sa. Hyv­in­voin­ti­val­tiomme on viritet­ty siten, että hyvä­tu­loisil­ta ote­taan ja pien­i­t­u­loisille annetaan, joten on vaikea kuvitel­la tilan­net­ta jos­sa nimeno­mais­es­ti pien­i­t­u­loisia tuo­ma­l­la saataisi­in minkään­laista net­toparan­nus­ta julkisen sek­torin asemaan.

        UK on hyö­tynyt mata­la­palkkaisten suo­ma­lais­ten sairaan­hoita­jien ja puo­lalais­ten putkimi­esten roudaamis­es­ta töi­hin. Brex­itin jäl­keen tulee taa­tusti vaikeuksia.

        BKT kas­vaa, jos tehty­jen työ­tun­tien määrä kas­vaa, ja jos tehty­jen tun­tien tuot­tavu­us on nol­laa suurempi.

      12. Tapio:

        BKT kas­vaa, jos tehty­jen työ­tun­tien määrä kas­vaa, ja jos tehty­jen tun­tien tuot­tavu­us on nol­laa suurempi.

        Tätä ei ilmeis­es­ti tarkoitet­tu vit­sik­si (?). Nol­laa suurem­pi tuot­tavu­us ei vielä riitä mihinkään, kos­ka työn­tek­i­jä taa­tusti kulut­taa nol­laa enem­män. Eiköhän Bri­tan­ni­as­sakin moni mata­la­palkkainen kulu­ta enem­män kuin tuot­taa — Suomes­sa näin on varmasti.

      13. Aika ajatel­la: Tätä ei ilmeis­es­ti tarkoitet­tu vit­sik­si (?). Nol­laa suurem­pi tuot­tavu­us ei vielä riitä mihinkään, kos­ka työn­tek­i­jä taa­tusti kulut­taa nol­laa enemmän. 

        Tarkoitin pelkästään BKT:n kaavaa.

      14. Tapio: UK on hyö­tynyt mata­la­palkkaisten suo­ma­lais­ten sairaan­hoita­jien ja puo­lalais­ten putkimi­esten roudaamis­es­ta töi­hin. Brex­itin jäl­keen tulee taa­tusti vaikeuksia.

        Putkimies ja sairaan­hoita­ja eivät kyl­lä ole mitään mata­la­palk­ka-ammat­te­ja. SH käy ammat­tiko­rkeak­oulun ja pitkimiehenkin täy­tyy käy­dä ammat­tik­oulu. Kum­mankin palkat ovat tyyp­il­lis­es­ti kak­si­tuhat­ta­jo­tain euroa.

      15. Sylt­ty: Putkimies ja sairaan­hoita­ja eivät kyl­lä ole mitään mata­la­palk­ka-ammat­te­ja. SH käy ammat­tiko­rkeak­oulun ja pitkimiehenkin täy­tyy käy­dä ammat­tik­oulu. Kum­mankin palkat ovat tyyp­il­lis­es­ti kak­si­tuhat­ta­jo­tain euroa.

        No, olisi pitänyt lait­taa puo­lalainen putkimies lain­aus­merkkei­hin, sil­lä brex­i­teer­it käyt­tävät sitä yleis­ni­menä EU:sta, eri­tyis­es­ti Itä-Euroopas­ta tuleville työntekijöille.
        Min­imi­palk­ka UK:ssa näyt­tää ole­van noin 1400€/kk, mut­ta työ­markki­nat siel­lä ovat tun­netusti “jous­ta­vat”.

        “Puo­lalais­ten putkimi­esten” vaiku­tuk­ses­ta UK:n BKT:hen mm:
        https://asset.keepeek-cache.com/medias/domain21/_pdf/media3362/516809–0020s2e3a7/large/21.jpg

    2. JTS: Tur­va­paikan­hak­i­joiden kään­nyt­tämi­nen maas­ta on type­r­in­tä mitä voi tässä tilanteessa tehdä. Vain ex-kansane­dus­ta­ja ei seit­semässä vuodessa pysty tekemään työtä. 

      Teo­ri­as­sa noin, mut­ta käytän­nössä tp-hak­i­jat eivät pysty Suomes­sa työl­listymään kovinkaan hyvin, elleivät työl­listä itse itseän­sä. Meil­lä on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan riip­puma­tot valmi­ina ja tiukat yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set varmis­ta­mas­sa, että työ­paikat menevät pääasi­as­sa suomalaissyntyisille.

      Vastaa

  6. Atom­isti:
    snip…snip
    Ja koh­ta meil­lä on kai Rinne pääministerinä!!!!

    urg, niin tätä olen kauhis­tel­lut. en kuu­lu sip­ilän hal­li­tuk­sen kan­nat­ta­ja kuoroon mut­ta tuo antti rinne oppo­si­tios­sa pelot­taa enem­män ja tämän takia olen ns. piilo pikku-kan­nat­tanut hal­li­tus­ta. sip­ilän hal­li­tus olisi voin­ut tehdä parem­paa työtä monel­la alueel­la mut­ta on jäänyt olo että on tehty niin huonoa työtä että tuo oppo­si­tio johta­ja voi ampua kri­ti­ikin jol­lain ns. vase­mal­la kädel­lä ja osuu var­masti ja lop­putu­los on että meil­lä tulee ole­maan vieläkin huonom­pi hal­li­tus sip­ilän jälkeen.

    speku­loidaan mah­dolli­nen kauhuskenaario:
    seu­raa­va hal­li­tus on demar­it, keskus­ta ja perussuomalaiset.

    Vastaa

    1. nsaspy: ja lop­putu­los on että meil­lä tulee ole­maan vieläkin huonom­pi hal­li­tus sip­ilän jälkeen.

      Niin, tuskim­pa se ainakaan olen­nais­es­ti parem­pi voi olla.

      Elämme vaikei­ta aiko­ja, suurten muu­tosten edessä, eikä se ole poli­itikoille help­poa. Kyse ei ole tuos­ta tai tästä puolueesta, vaan siitä että on vaikea ylipäätään kuvitel­la sel­l­aista hal­li­tuskokoon­panoa, joka pysty­isi tekemään tarvit­tavia vaikei­ta päätök­siä. Yksit­täiset poli­itikot siihen toki pysty­i­sivät, mut­ta heil­lä ei ole enemmistöä.

      Tämän het­ki­nen noususuh­danne helpot­taa tilan­net­ta jonkin ver­ran, väli­aikaises­ti, mut­ta sitä kylmem­pää kyyti onkin sit­ten seu­raavas­sa laskusuhdanteessa.

      Vastaa

    1. Nyt pitää puolueis­sa pohtia, onko mitään keinoa tart­tua täl­laiseen ongel­maan, joka kyseenalais­taa nais­ten tärkeim­män poli­i­it­tisen pääo­man eli uhripääo­man ja uhkaa kään­tää val­lit­se­van maail­manku­van sukupuolten osalta päälaelleen. Tähän ei ainakan fem­i­nis­tiset puolueet pysty, kuten vihreät — mut­ta onko Suomes­sa puoluet­ta joka ei olisi enem­män tai vähem­män feministinen? 

      No, kai maar per­sut. Sin­i­sistä en tiedä. Mut­ta noiden aika taisi jo men­nä eikä per­sutkaan mikään ratkaisu ole. Keskit­tyvät liian paljon liiaan vääri­in asioihin. 

      Kun yhtälöön vielä lisää sen toden­näköisen ske­naar­i­on, että miesten äänestysin­nokku­us jatkaa nopeaa laskuaan muu­ta­man “per­su­vuo­den” jäl­keen, olen erit­täin pes­simisti­nen, Vuosikau­sia olen näitä asioi­ta seu­ran­nut ja häm­mästel­lyt, miten vähän poiki­in ja miehi­in kasautu­vat ongel­mat aiheut­ta­vat poli­it­tista toimeli­aisut­ta. Ehkä tilanne nyt muut­tuu, kun ongel­ma alkaa näyt­tää nais­ten ongel­mal­ta ja jopa koko Suomen tule­vaisu­u­den ongelmalta.

      Hesarin jutus­sa ei tietenkään onnis­tut­tu pyris­telemään irti val­lit­sev­as­ta nar­rati­ivista: nuoret miehet eivät muka tee lap­sia, kos­ka se kuu­luu hei­dän elämän­ta­paansa. Aja­tus siitä, että yhteiskun­ta syr­jii poikia ja naiset eivät huon­m­pio­saisia miehiä halua las­ten­sa isik­si, ei ker­takaikki­aan sovi Hesarille.

      Vastaa

      1. Atom­isti: Hesarin jutus­sa ei tietenkään onnis­tut­tu pyris­telemään irti val­lit­sev­as­ta nar­rati­ivista: nuoret miehet eivät muka tee lap­sia, kos­ka se kuu­luu hei­dän elämän­ta­paansa. Aja­tus siitä, että yhteiskun­ta syr­jii poikia ja naiset eivät huon­m­pio­saisia miehiä halua las­ten­sa isik­si, ei ker­takaikki­aan sovi Hesarille.

        En mä nyt oikeasti kovin merkit­tävää jär­jestelmäl­listä miesten syr­jin­tää näe mis­sään muus­sa kuin asevelvol­lisu­udessa, joka pitäisikin ehdot­tomasti lopet­taa tehot­tomana ja epä­tasa-arvoise­na jär­jestelmänä. Toki tytöt noin biol­o­gis­es­ti kehit­tyvät poikia nopeam­min ja siinä mielessä saa­vat etu­ase­maa koulus­sa, mut­ta siinäkään ei varsi­nais­es­ti ole kyse syr­jimis­es­tä vaan lähin­nä posi­ti­ivisen syr­jin­nän puutteesta.

        Jos las­ten­hankkimista pitäisi eri­tyis­es­ti korostaa, niin tärkein­tä olisi saa­da koulu­tus tehos­tu­maan ja las­ten­hank­in­taan liit­tyvät urariskit min­i­moitua. Keinoina esimerkik­si yliopis­to­jen sisääno­ton tehost­a­mi­nen ja äitiys­lomien kus­tan­nus­riskien siirtämi­nen äitien työ­nan­ta­jil­ta kaikkien (=val­tion) kannettavaksi.

        Eli asevelvol­lisu­us pois, oppivelvol­lisu­u­den alka­mi­saikaan sukupuo­litet­tu por­ras­tus, yliopis­to­jen pääsykoe­jär­jestelmä uusik­si ja äitiys­lo­mat Kelan kus­tan­net­taviksi. Siinä neljän kohdan toimen­pideo­hjel­ma. Ja tietysti pojille pitäisi alkaa opin­to-ohjauk­ses­sa suosit­tele­maan hoi­va-alan töitä samal­la innol­la kuin tytöille esitel­lään matemaat­tis-luon­non­ti­eteel­lisiä alo­ja. Niin san­ot­tu­ja “miesten töitä” kun ei enää tule­vaisu­udessa juuri ole tarjolla.

        Naisia on turha syyl­listää siitä, että eivät kelpu­u­ta luusere­i­ta part­nereik­si. En minäkään korkeak­oulutet­tuna miehenä ryhty­isi kenenkään itsen­sä kehit­tämis­es­tä kiin­nos­tu­mat­toman luuserin elät­täjäk­si. Onnek­si naiset kuitenkin ovat keskimäärin kiin­nos­tuneem­pia, niin ei tarvitse jäädä peräkam­mari­in ruikuttamaan.

      2. arkkite­hti: kein­tä olisi saa­da koulu­tus tehos­tu­maan ja las­ten­hank­in­taan liit­tyvät urariskit min­i­moitua. Keinoina esimerkik­si yliopis­to­jen sisääno­ton tehost­a­mi­nen ja äitiys­lomien kus­tan­nus­riskien siirtämi­nen äitien työ­nan­ta­jil­ta kaikkien (=val­tion) kannettavaksi.

        Äitiys- ja van­hempainpäivära­hois­sa on ilmeis­es­ti niin, että mitä vahvem­pi ansiosi­don­naisu­us, sitä myöhem­mäk­si las­ten han­k­in­ta tup­paa jäämään. Ansiosi­don­nais­ten tukien val­lites­sa lapset han­ki­taan herkästi vas­ta sen jäl­keen, kun on tutkin­not tehty ja ural­la päästy sel­l­aiseen vai­heeseen, jos­sa ansio­ta­so on korkeampi — ja jos­sa kohdas­sa töistä on usein han­kalampi olla pois­sa. Korkeat ansioi­hin sit­o­mat­tomat perus­päivära­hat kan­nus­ta­vat puolestaan enem­män nuorem­pia aikuisia las­ten han­k­in­taan. Se, kumpaan suun­taan (korkeat perus­päivära­hat vai iso ansioista riip­pu­vu­us) äitiys- ja van­hempainpäivära­hat­uet pain­ot­tuvat, on ilmeis­es­ti yhtey­dessä siihen, mis­sä iässä lap­sia han­ki­taan. 1980-luvul­la Suomes­sa oli käytössä vah­va perus­päivära­ha­pain­ot­teinen sys­tee­mi, kunnes sitä on muokat­tu ansiosi­don­naisem­mak­si. Nyt jo usei­den vuosien ajan perus­päivära­ho­jen taloudelli­nen arvo suh­teessa keskimääräiseen palkkata­soon on laskenut, ja samaan lap­sil­isiä on leikat­tu. Käytän­nössä val­tio on toimil­laan ohjan­nut viivästyt­tämään las­ten han­k­in­taa — mikä osas­sa tapauk­sista tarkoit­taa sitä, että lapset jäävät saamatta.

      3. arkkite­hti: En mä nyt oikeasti kovin merkit­tävää jär­jestelmäl­listä miesten syr­jin­tää näe mis­sään muus­sa kuin asevelvollisuudessa.

        Samaa mieltä. On asioi­ta, jois­sa miehiä syr­jitään, mut­ta ei niitä nyt ylen­palt­tis­es­ti ole. Armei­ja, koulu, avio­eroti­lanteet. Kyl­lä naiset voivat heit­tää keskustelu­un enem­mänkin syrjintätilanteita.

        Kaik­ki syr­jin­tä on tietysti väärin ja siitä pitää pyrk­iä eroon. Sik­si olen tavan­nut sanoa, etten ole fem­i­nisti, sil­lä fem­i­nis­mi näkee usein vain valikoidut puo­let syr­jin­nästä. Tasa-arvoa kuitenkin kannatan.

      4. Pekka T.: Samaa mieltä. On asioi­ta, jois­sa miehiä syr­jitään, mut­ta ei niitä nyt ylen­palt­tis­es­ti ole. Armei­ja, koulu, avio­eroti­lanteet. Kyl­lä naiset voivat heit­tää keskustelu­un enem­mänkin syrjintätilanteita.

        Kaik­ki syr­jin­tä on tietysti väärin ja siitä pitää pyrk­iä eroon. Sik­si olen tavan­nut sanoa, etten ole fem­i­nisti, sil­lä fem­i­nis­mi näkee usein vain valikoidut puo­let syr­jin­nästä. Tasa-arvoa kuitenkin kannatan.

        Kun ker­ran yhteiskun­ta tuot­taa selvästi parem­man elämän­laadun, koulu­tuk­sen, tur­val­lisu­u­den, suo­jan syr­jäy­tymistä vas­taan jne. naisille, jää jäl­jelle kai kak­si vai­h­toe­htoa: pojat ja miehet eivät vain huo­nouten­sa takia pär­jää tai sit­ten yhteiskun­ta on niin raken­net­tu, että se suosii naisia eli syr­jii miehiä. On aika nihilis­tistä läheteä siitä, että toinen sukupuoli on liian surkea pärjätäkseen.

        Onnek­si meil­lä on OECD:n kaltainen organ­isaa­tio, joka vielä pyrkii tuot­ta­maan objek­ti­ivista aineis­toa näis­sä asiois­sa (toisin kuin YK, WEF, EU …). Kantsii tseka­ta Bet­ter Life indek­si, jos epäilee, että Suomes­sa ei olisi poikkeuk­sel­lisen suuria ero­ja nais­ten ja miesten välil­lä juuri elämän­laadus­sa. PISA-tutkimus­tu­lok­setkin on julka­istu rohkeasti myös sukupuolit­tain. Ne kan­nat­taa tseka­ta, jos ei vielä ole kuul­lut, että Suomen koul­u­laitos on maail­man epätasa-arvoisimpia.

        Väite, että naisia syr­jit­täisi­i­in enem­män on myyt­ti, johon val­taosa uskoo — kai sik­si, että sitä joka puolel­la rum­mute­taan. Var­maan siinä on myös biol­o­gisia syitä. Toki naiset kohtaa­vat äitiy­teen liit­tyvää syr­jin­tää, mut­ta toisaal­ta naisia ja tyt­töjä suosi­taan monin tavon kotona, koulus­sa, päiväkodis­sa, työhöno­to­ssa, ter­vey­den­huol­los­sa, oikeuslaitok­ses­sa, kansalaisvelvol­lisuuk­sien suh­teen jne. Tämä harhalu­u­lon­a­siten eri­tyis­es­tä syr­jin­nästä osaltaan estää kehit­tämästä yhteiskun­taa fak­to­jen perus­teel­la esimerkik­si tässä “syn­tyvyysongel­mas­sa”. Mut­ta kuten jo kir­joitin, sel­l­ainen kansakun­ta sietääkin vajo­ta mität­tömyy­teen, joka ongelmia koh­dates­saan mielu­um­min uskoo myyt­tei­hin kuin tosiasioihin.

        Todel­la myön­teinen käänne kuitenkin tapah­tui juuri, kun Orpo ilmot­tau­tui vah­vasti poikien ja nuorten miesten oikeuk­sien puo­lus­ta­jak­si. Toiv­ot­tavasti kokoomuk­sen fem­i­nis­tisi­ipi ei onnis­tu hänen suu­taan tukki­maaan, kuten Juk­ka Gustafsonille tai Olli Luukkaiselle tapah­tui omien­sa taholta.

      5. Atom­isti: Kun ker­ran yhteiskun­ta tuot­taa selvästi parem­man elämän­laadun, koulu­tuk­sen, tur­val­lisu­u­den, suo­jan syr­jäy­tymistä vas­taan jne. naisille, jää jäl­jelle kai kak­si vai­h­toe­htoa: pojat ja miehet eivät vain huo­nouten­sa takia pär­jää tai sit­ten yhteiskun­ta on niin raken­net­tu, että se suosii naisia eli syr­jii miehiä. On aika nihilis­tistä läheteä siitä, että toinen sukupuoli on liian surkea pärjätäkseen.

        On ihan mah­dol­lista, että mon­et yhteiskun­nan rak­en­teista ovat sel­l­aisia, että ne johta­vat miesten syr­jäy­tymiseen naisia enem­män. Esimerkik­si peli­te­ol­lisu­us on kohdis­tet­tu läh­es täysin miespuoliselle kohdeyleisölle, ja aivan var­masti pelien viemä aika on osit­tain pois koulu­tuk­ses­ta. Mut­ta min­un on vaikea nähdä syr­jin­tänä tilan­net­ta jos­sa markki­nat keskit­tyvät yhden kulut­ta­jaryh­män palvelemiseen liian tehokkaasti, siis ainakaan niin päin, että tuo parhait­en palvel­tu kohderyh­mä olisi se syr­jit­ty osapuoli.

        Koulu­tuk­ses­sa ahkeru­us ja tun­nol­lisu­us ovat aina olleet indikaat­tor­e­i­ta parem­paan men­estyk­seen, ja naisil­la nämä omi­naisu­udet ovat aina olleet yleisem­piä kuin miehillä. Eli tässä suh­teessa miehet tosi­aan ovat liian surkei­ta pär­jätäk­seen koulus­sa — siis ilman naisia syr­jiviä rak­en­tei­ta, joi­ta on viimeis­ten vuosikym­menten aikana puret­tu kiihtyvään tahtiin.

        Samoin miesten suurem­pi toden­näköisyys joutua väki­val­lan uhrik­si voidaan johtaa läh­es suo­raan miesten keskimääräistä suurem­mas­ta agres­sivi­su­ud­es­ta, ei yhteiskun­nal­li­sista rak­en­teista. Ellei sit­ten miesten miehille luo­maa maskuli­in­ista agres­si­ivi­su­ut­ta ihan­noivaa kult­tuuria (jos­ta eloku­va­te­ol­lisu­us on viimeisin ilmen­tymä) halu­ta pitää sel­l­aise­na rak­en­teena. Jos­ta taas herää kysymys voiko markki­na­t­alouden ehdoil­la miesko­hderyh­mälle miesten tuot­ta­ma räim­intävi­ihde oikeasti olla rak­en­teel­lista miesten syrjintää.

        Miesten surkeus on oikeasti vaka­va asia ja asialle pitäisi tehdä jotain. Mut­ta syr­jin­nästä siinä ei ole kyse.

      6. arkkite­hti: Samoin miesten suurem­pi toden­näköisyys joutua väki­val­lan uhrik­si voidaan johtaa läh­es suo­raan miesten keskimääräistä suurem­mas­ta agressivisuudesta

        En vain ymmär­rä, mik­si nais­ten suurem­pi toden­näköisyys hakeu­tua hoi­va-aloille ja jäädä kotia hoita­maan lap­sia on samaan aikaan suuri yhteiskun­nan aiheut­ta­ma tasa-arvo-ongelma.

        Prob­lee­mi tasa-arvopoli­ti­ikas­sa on min­un mielestäni se, että mon­et miesten ongel­mat tode­taan johtu­van miehistä itses­tään kun taas läh­es kaik­ki nais­ten kohtaa­mat ongel­mat johtu­vat yhteiskun­nal­li­sista rak­en­teista. On aika ilmi­selvää että ratkaisukeinot ovat (ja niiden pitääkin olla) eri­laisia, jos ongel­man juurisyyk­si kat­so­taan henkilöko­htaiset pref­er­enssit ver­rat­tuna siihen, että juurisyynä kat­so­taan ole­van lähin­nä yhteiskun­nal­liset rakenteet.

      7. Sylt­ty: Prob­lee­mi tasa-arvopoli­ti­ikas­sa on min­un mielestäni se, että mon­et miesten ongel­mat tode­taan johtu­van miehistä itses­tään kun taas läh­es kaik­ki nais­ten kohtaa­mat ongel­mat johtu­vat yhteiskun­nal­li­sista rak­en­teista. On aika ilmi­selvää että ratkaisukeinot ovat (ja niiden pitääkin olla) eri­laisia, jos ongel­man juurisyyk­si kat­so­taan henkilöko­htaiset pref­er­enssit ver­rat­tuna siihen, että juurisyynä kat­so­taan ole­van lähin­nä yhteiskun­nal­liset rakenteet.

        Ei nais­ten hakeu­tu­mises­sa hoi­va-alalle sinän­sä olekaan mitään väärää. Sen sijaan hoi­va-alan surkean huono palkkaus objek­ti­ivis­es­ti sama­nar­voisi­in “miesten töi­hin” ver­rat­tuna on ongel­ma. Eli puhutaan siis koulu­tuk­sen vaa­tivu­ud­es­ta, työn rasit­tavu­ud­es­ta, työn vas­tu­ullisu­ud­es­ta ja monin paikoin myös markki­nae­htois­es­ta työn arvosta.

        Hoi­va-alan surkean huono palkkaus on ilmi­selvä jäänne ajal­ta jol­loin hoi­va-alaa ei pidet­ty ammat­ti­na ollenkaan, vaan har­ras­tuk­se­na jota naiset tekevät vapaa-ajal­laan samal­la kun miehet kävivät “oikeis­sa töis­sä” ansait­se­mas­sa elan­non. Ja aina kun tätä his­to­ri­al­lista jään­net­tä on yritet­ty kuroa kiin­ni, mies­val­taiset ammat­tili­itot ovat vaati­neet ja saa­neet vähin­tään saman suu­ruiset palkanko­ro­tuk­set myös itselleen. Surkeim­pana esimerkkinä kokoomuk­sen Sari Sairaan­hoita­ja-kam­pan­ja, joka johti mas­si­iviseen palkanko­ro­tusaal­toon teollisuusaloilla.

        Rak­en­teel­liselle syr­jin­nälle kuvaavaa on kuin­ka teol­lisu­u­den heiken­tynyt­tä kil­pailukykyä yhä edelleen pide­tään sairaan­hoita­jien palkanko­ro­tusten syynä…

      8. arkkite­hti: Ei nais­ten hakeu­tu­mises­sa hoi­va-alalle sinän­sä olekaan mitään väärää. Sen sijaan hoi­va-alan surkean huono palkkaus objek­ti­ivis­es­ti sama­nar­voisi­in “miesten töi­hin” ver­rat­tuna on ongelma. 

        Mitähän nämä muut, objek­ti­ivis­es­ti “saman arvoiset” alat ovat? Poli­isiko? Yksi­tyiseen sek­tori­in on ihan turha verrata.

        Ongel­ma se on sil­loin, jos pal­ka­lla ei saa­da ihmisiä töi­hin. Esimerkik­si las­ten­tarhois­sa tilanne taitaa olla juuri tämä. Niiltä osin kun työn­tek­i­jöitä riit­tää, mitään ongel­maa ei ole. Esimerkik­si taitei­den yliopis­to-opet­ta­jalle on turha mak­saa samaa palkkaa kuin rahoituk­sen opet­ta­jille, mikäli taitei­den tiedekun­ti­in saadaan opet­ta­jia halvemmallakin. 

        Aiheesta enem­män:
        https://blogit.apu.fi/asiatonlehdistokatsaus/kuta-arvostetumpi-ammatti-sita-huonompi-palkka/

      9. arkkite­hti:

        Samoin miesten suurem­pi toden­näköisyys joutua väki­val­lan uhrik­si voidaan johtaa läh­es suo­raan miesten keskimääräistä suurem­mas­ta agres­sivi­su­ud­es­ta, ei yhteiskun­nal­li­sista rak­en­teista. Ellei sit­ten miesten miehille luo­maa maskuli­in­ista agres­si­ivi­su­ut­ta ihan­noivaa kult­tuuria (jos­ta eloku­va­te­ol­lisu­us on viimeisin ilmen­tymä) halu­ta pitää sel­l­aise­na rak­en­teena. Jos­ta taas herää kysymys voiko markki­na­t­alouden ehdoil­la miesko­hderyh­mälle miesten tuot­ta­ma räim­intävi­ihde oikeasti olla rak­en­teel­lista miesten syrjintää.

        Aika moni vasem­mal­la sijait­se­va ajat­teli­ja pitää mas­savi­ih­teen naisille ja eri­tyis­es­ti hei­dän ulkonäölleen aset­tamia vaa­timuk­sia osana yhteiskun­nan patri­arkaal­isia rak­en­tei­ta, jot­ka ovat osa naisi­in kohdis­tu­vaa rak­en­teel­lista syr­jin­tää. Jos tämä on tot­ta, kyl­lähän sil­loin mas­savi­ih­teen miehien kehi­tyk­selle haitalli­nen mies­malli on yhtälail­la rak­en­teel­lista syr­jin­tää, joka vaan sat­tuu kohdis­tu­maan täl­lä ker­taa miehiin?

      10. Jukkis: Aika moni vasem­mal­la sijait­se­va ajat­teli­ja pitää mas­savi­ih­teen naisille ja eri­tyis­es­ti hei­dän ulkonäölleen aset­tamia vaa­timuk­sia osana yhteiskun­nan patri­arkaal­isia rak­en­tei­ta, jot­ka ovat osa naisi­in kohdis­tu­vaa rak­en­teel­lista syr­jin­tää. Jos tämä on tot­ta, kyl­lähän sil­loin mas­savi­ih­teen miehien kehi­tyk­selle haitalli­nen mies­malli on yhtälail­la rak­en­teel­lista syr­jin­tää, joka vaan sat­tuu kohdis­tu­maan täl­lä ker­taa miehiin? 

        Erona lähin­nä siis se, että mas­savi­ihde tehdään edelleen miesten näkökul­mas­ta ja pääosin miesten tekemin päätöksin. Eli sekä naisi­in että miehi­in kohdis­tu­vat haitalliset mallit ovat lähtöisin miesten päästä. 

        Kai sen­tään havait­set eron miesten miehi­in kohdis­ta­man vaikut­tamisen ja miesten naisi­in kohdis­ta­man vaikut­tamisen välil­lä? Kysymys on siis lähin­nä siitä, voiko ihmis­ryh­mä edes teo­ri­as­sa syr­jiä itseään.

        Toki voisi olla hedelmäl­lisem­pää luop­ua tässä yhtey­dessä tiukas­ta sukupuoli­jakau­mas­ta, ja tode­ta että sekä miehi­in että naisi­in kohdis­tu­vaa syr­jin­tää har­joit­taa patri­arkaa­li­nen rakenne, johon kuu­lu­vat “ylem­män kastin” miehet suo­jaa­vat omaa sta­tus­taan sekä naisia että “alem­man kastin” miehiä vas­taan. Tähän viiteke­hyk­seen asevelvol­lisu­uskin sopii oikein hyvin.

      11. arkkite­hti: Kysymys on siis lähin­nä siitä, voiko ihmis­ryh­mä edes teo­ri­as­sa syr­jiä itseään.

        Äänestäjien enem­mistö on naisia. Silti puhutaan siitä, että naisia syr­jitään poli­ti­ikas­sa. Mitenkä ihmeessä, jos naiset itse päät­tävät olla äänestämät­tä naisia?

        Kom­men­til­lasi vahvi­s­tat väitet­tä, jon­ka mukaan nais­ten ongel­mat ovat rak­en­tei­den syytä mut­ta miesten ongel­mat ovat miesten oma vika.

      12. Atom­isti:

        Väite, että naisia syr­jit­täisi­i­in enem­män on myyt­ti, johon val­taosa uskoo – kai sik­si, että sitä joka puolel­la rummutetaan.

        En näe tasa-arvoon liit­tyviä ongelmia ollenkaan sel­l­aise­na sukupuolten välisenä tais­telu­na kuin jotkut fem­i­nis­tit tai tois­in­päin näem­mä nim­imerk­ki “Atom­isti”.

        On selvää, että jois­sain asiois­sa miehet on syr­ji­tympi sukupuoli, jois­sain naiset, mut­ta olen­naista kai on, että ylipäätään on ihmisiä, jot­ka eivät ole tasa-arvoisia. Miehet voivat syr­jiä naisia ja naiset miehiä, yhtä lail­la kuin miehet miehiä ja naiset naisia, mut­ta kaikissa tapauk­sis­sa ihmiset syr­jivät toisia ihmisiä.

        Poikien pär­jäämät­tömyys nykyk­oulus­sa on aivan var­masti yksi ongel­ma, joka pitää pyrk­iä kor­jaa­maan, mut­ta niin myös kaik­ki muutkin tasa-arvon puutteet.

      13. Atom­isti:
        Nyt pitää puolueis­sa pohtia, onko mitään keinoa tart­tua täl­laiseen ongel­maan, joka kyseenalais­taa nais­ten tärkeim­män poli­i­it­tisen pääo­man eli uhripääoman…

        Tämä kuu­lostaa pro­jek­ti­ol­ta. Sen ver­ran paljon vinku­mista ja uhri­u­tu­mista viestisi sisältävät.

  8. Olen henkilöko­htais­es­ti havain­nut, että miehen koulu­tusstatuk­sel­la on ratkai­se­va merk­i­tys tämän markki­na-arvolle par­i­u­tu­mis­markki­noil­la. Korkeak­oulut­ta­mat­tomana en kel­van­nut juuri kenellekään, mut­ta nyt eli­it­tialaa opiskel­e­vana olen saanut osak­seni kum­mallisen paljon posi­ti­ivista huomio­ta sekä van­hoil­ta nais­puolisil­ta tutu­il­tani että aivan uusil­ta naisilta. 

    On epäilemät­tä selvää, että miesten koulu­tus­poli­it­ti­sista syistä heikko koulu­tus­ta­so tuot­taa vahinkoa sekä monille ilman kump­pa­nia jääville naisille että eri­toten syr­jäy­tyville miehille. Miehelle syr­jäy­tymi­nen korkeak­oulu­tuk­ses­ta merk­it­see kovin usein köy­hyyt­tä, ter­veysongelmia ja kyvyt­tömyyt­tä saa­da kump­pa­nia. Se on trage­dia monel­la tasol­la, mut­ta se ei kiin­nos­ta kovin monia yhteiskun­tati­eteil­i­jöitä tai tasa-arvoa­siois­sa pro­filoitunei­ta poliitikoita.

    Nais­ten evoluu­tio­bi­ologi­nen taipumus hyper­gami­aan ei ole sen kum­mem­pi omi­naisu­us kuin miesten taipumus ihas­tua hedelmäl­lisyyt­tä indikoivia ulkonäköom­i­naisuuk­sia omaavi­in naisi­in. Sosi­aaliselta statuk­seltaan korkeata­soiseen mieheen on help­po ihas­tua, vaik­ka tämän luonne, älykkyys tai ulkonäkö joskus häviäi­sivät naa­purin tavis­pe­nallekin. Esimerkik­si eräs Trump on jostain syys­tä saanut seu­raa kuin siimaa. Luon­toa ei voi siltä osin muut­taa eikä myöskään moral­isoin­ti tuo­ta tulosta, mut­ta yhteiskun­ta- ja varsinkin koulu­tus­poli­ti­ikalla voidaan tehdä paljon asianti­lan kor­jaamisek­si tai pahen­tamisek­si. Esimerkik­si todis­tus­val­in­taan siir­tymi­nen tiedekun­tien sisääno­tois­sa on omi­aan syr­jäyt­tämään yhä enem­män miehiä.

    Vastaa

    1. Tarvi­taan akti­ivista tasa-arvopoli­ti­ikkaa.:
      Nais­ten evoluu­tio­bi­ologi­nen taipumus hypergamiaan

      Palvom­meko “tasa-arvoa”, vaik­ka se johtaisi kansamme sukupuuttoon?

      Yhteisö on rauhalli­nen ja elin­voimainen, kun melkein jokainen mies löytää itselleen vai­mon, jon­ka kanssa tämä saa ja hoitaa lap­sia. Yhteisön nor­mit ovat ohjan­neet yksilöitä tämän mukaiseen käyt­täy­tymiseen: “hyvän” miehen ja “hyvän” naisen nor­mit ovat perus­tuneet muun muas­sa miehen ja naisen eri­lais­ten par­in­val­in­tas­trate­gioiden (ris­tiri­ito­jenkin) yhteenso­vit­tamiseen. Muu­ta­man viime vuosikymme­nen aikana noista ohjaav­ista normeista on luovut­tu länsimaissa.

      Vastaa

    1. Manne Miet­ti­nen:
      Roger Wess­man­in poikkeuk­sel­lis­es­ti ilmainen Mus­tread-artikke­li käsit­telee aihetta. 

      https://www.mustread.fi/blogit/grafiikka-nuorten-miesten-syrjaytymisesta-ja-syntyvyydesta-johtaa-vaariin-johtopaatoksiin/

      Artikke­li­in kan­nat­taa tutus­tua. Wess­mann läh­tee siitä, ettei pros­ent­te­ja ja määriä ole syytä samas­sa kuvas­sa esit­tää. Johtopäätös oli: “Myös nais­ten määrä (ja työl­lisyys­ti­lanne) kor­reloi­vat vah­vasti miesten määrän (ja työl­lisyys­ti­lanteen) kanssa. Siten täl­laisel­la tarkastelul­la ei pystytä selvit­tämään, onko syy-yhteyt­tä miesten ja syn­tynei­den määrän välil­lä. Mah­dolli­nen syy-yhteys voi olla nais­ten määrän (ja työl­lisyys­ti­lanteen) ja syn­tynei­den määrä vällil­lä. Joka tapauk­ses­sa julk­isu­udessa levin­neen kuvan perus­teel­la ei kan­na­ta tehdä mitään johtopäätöksiä.”

      Tein vähän sormi­har­joituk­sia Tilas­tokeskuk­sen tieto­jen perus­teel­la. Pin­ta­puolis­es­ti tulkit­tuna 25–34 vuo­ti­at­ten nais­ten ja miesten lukumäärät , työl­lis­ten määrät ja yliopis­to-opiske­li­joiden määrät ovat vuo­den 2008 jäl­keen olleet koko­lail­la synkro­nis­sa. Itsel­leni yllät­tävää oli, että tuon ikälu­okan koko on kas­vanut merkit­tävästi vuo­den 2005 jäl­keen. Siihen näh­den syn­tyvyy­den jyrkkä lasku vuo­den 2010 jäl­keen on minus­takin yllättävä.

      Luu­len­pa, että syyt syn­tyvyy­den laskulle ovat enem­män sub­jek­ti­ivisia kuin objek­ti­ivisia. Laskukau­den ja maail­man tilanteen aiheut­ta­ma yleinen näköalat­to­muus, lisään­tynyt indi­vid­u­al­is­mi, self­i­et, somet, jne?? 

      Laskukausi on nyt ohi, joten sen vaiku­tus syn­tyvyy­teen nähdään vuo­den, parin sisällä.

      Vastaa

  10. Meil­lä on työkkäreis­sä viimeisim­män Työl­lisyyskat­sauk­sen mukaan ns laa­jan työt­tömyy­den mukaan n 440000 .
    Vaik­ka työvoimas­ta pois­tuu n 240000 niin työkkärei­hin jää vielä 200000 hake­maan työtä

    Vastaa

  11. Kyse ei ole siitä, että koko Suo­mi pitäisi asuttaa.

    Kyse on siitä, että kaik­ki Suomen maakun­nat pitäisi asut­taa siten, että jokaises­sa maakun­nas­sa on vähin­tään yksi 100 000 asukkaan kaupunki.

    Kain­uu olisi elin­voimaisem­pi, jos sen ~80 000 asukas­ta asu­isi­vat Kajaanissa.

    Lapis­sa taas pitäisi keskit­tyä Inari­in, Lev­ille ja Rovaniemelle, ehkä jonkin ver­ran myös Kemi­järvelle bio(sellu)talouden myötä.

    Suo­ma­lainen luon­to yhdis­tet­tynä pienen kaupun­gin help­poon elämään on vaan jotain sel­l­aista luk­sus­ta, jos­ta ulko­maalaiset eivät kykene edes unelmoimaan.

    Mut­ta eipä siinä, itsekin asun ja työsken­te­len Tam­pereel­la. Jos Tam­pereel­la työt lop­puisi­vat, niin menisin Helsinki­in. Jos sieltä lop­puisi­vat, niin Tuko­hol­maan tai Pietari­in. Ja niin edespäin.

    Kaiken keskiössä on kuitenkin se työ, jol­la se elämä kustannetaan.

    P.S Äsket­täin uuti­soiti­in, että 87 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista nuorista miehistä on lapset­to­mia. Aika huolestut­tavaa tämän maan tule­vaisu­u­den kannal­ta. Itsekin olen vielä lapse­ton. Ei ole aikaa, kun pitää tehdä töitä, että on varaa asua, tääl­lä mis­sä on töitä, eikä mis­sään homeises­sa neukkukuu­tios­sa voi elää.

    Vastaa

  12. Ei se ole yhteiskun­nan syy, jos pojat kas­vate­taan kodeis­sa kivikautisi­in rooleihin.

    Vastaa

    1. LK:
      Ei se ole yhteiskun­nan syy, jos pojat kas­vate­taan kodeis­sa kivikautisi­in rooleihin.

      Pidätkö esimerkik­si 1950-luvun roole­ja kivikautisina?

      Vastaa

  13. Työelämää pyritään kaikin keinoin tekemään epä­varmem­mak­si. Eri­tyis­es­ti alle 30-kymp­pis­ten miesten elämä on yhä epä­varmem­paa. Ja miehet toimi­vat yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la, jol­la työu­ra on jo luon­nos­taan epävarmempaa 

    Ja hal­li­tus tekee miesten ase­man yhä epävarmemmaksi

    Naisil­la työu­rat ovat vakaampia, sil­lä suuri osa naisi­ta työsken­telee julkisel­la sek­to­ril­la tai julk­isin varoin rahoite­tuis­sa ammateis­sa, mikä tekee työurista vakaampia. Koulutet­tu ja pieni­palkkainen takaa myös vakaan uran

    Vakaal­la ural­la ole­va nainen ei avioidu eikä han­ki lap­sia epä­var­moissa ammateis­sa työsken­tele­vien vähem­män koulutet­tu­jen miesten kanssa.

    Ja soten myötä myös nais­ten työu­rat muut­tuvat epä­vakaam­mik­si ja se takaa, että viimeinen kan­ta­suo­ma­lainen syn­tyy 2067

    Vastaa

    1. takaa, että viimeinen kan­ta­suo­ma­lainen syn­tyy 2067

      Olisi kyl­lä suuri houku­tus löy­dä vetoa tästä. Ymmärtääk­seni minä voit­taisin, jos vuon­na 2068 syn­ty­isi edes yksi. Luulen, että min­un per­il­liseni oli­si­vat alt­ti­impia hyväksymään tämän kuin sin­un perillisesi.

      Vastaa

  14. Heh, en minäkään löisi vetoa vuodes­ta, mut­ta jos kat­so­taan esim 50-vuo­den jakosa esim 2060–2110 niin se voi pitää paikkaansa.

    On meil­lä näitä väestöti­eteil­i­jöitä ja tilas­tonikkare­i­ta, joten kyl­lä tuos­sa jotain perää on 

    http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702052200065464_uu.shtml

    Mut­ta Suo­mi on menet­tänyt elin­voimansa joa paljon aiem­min ja toden­näköis­es­ti tänne on muut­tanut uusi väestö, joka syr­jii ja syr­jäyt­tää suomalaiset

    Ja kun palka­nsaa­jan elämä tehdään tarpeek­si kehnok­si niin kuka­pa halu­aa tehdä lapsia ?

    Vastaa

  15. Miesten olisi syytä kan­taa vas­tu­u­ta siitä, että aikuis­tu­vat ja käyt­täy­tyvät kuin aikuiset.
    Tässä link­ki kohutu­un videoon, jos­sa medi­an yksik­er­tais­tuk­sia kumotaan.
    https://youtu.be/aMcjxSThD54

    Vastaa

    1. JTS:
      Miesten olisi syytä kan­taa vas­tu­u­ta siitä, että aikuis­tu­vat ja käyt­täy­tyvät kuin aikuiset.

      Eri­no­mainen haas­tat­telu­video, main­io­ta viihdet­tä ja hie­man tiedonjyviäkin.

      Tot­ta on, että poikien olisi kasvet­ta­va miehik­si. Vas­tu­u­ta kas­vamis­es­ta ei kuitenkaan pidä jät­tää kokon­aan pojille itselleen; on yhteiskun­nan tehtävä siirtää meeme­jä seu­raavalle sukupolvelle. Pojille tulisi opet­taa, mitä mieheltä odote­taan: mitä naiset odot­ta­vat, mitä toiset miehet odot­ta­vat. On näytet­tävä vai­h­toe­htoisia miehen malle­ja — joku voi kut­sua niitä rooleik­si. Valitet­tavasti miehek­si ja naisek­si kas­vat­tamisen iki­aikaisia tra­di­tioi­ta on muu­ta­man viime vuosikymme­nen aikana pyrit­ty akti­ivis­es­ti uno­hta­maan äärim­mäisen indi­vid­u­al­is­min ja sukupuo­lineu­traal­i­u­den hengessä.

      Vastaa

  16. Van­ha kun­non kon­ser­vati­ivi, jon­ka mukaan mies on per­heen pää ja nainen kuu­luu hel­lan ja nyrkin väliin

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle LK Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.