Kaupunkisuunnittelu

Mihin kaupunkia tarvitaan vuokra-asuntojen omistajana?

Kirjoitukseni kaupungin markkinahintaisesta vuokra-asuntoyhtiöstä sai niin paljon huomiota, että joudun perustelemaan kantaani vähän paremmin. Joudun nyt vastaamaan vähän eri suunnalta tulevaan kritiikkiin kuin siihen, jota odotin. Moni on kysynyt, mihin tässä tarvitaan kaupunkia. Eikö riitä, että nämä Kojamot rakentavat vuokrataloja?

Ylivoitot oikeaan taskuun

Asuntomarkkinat ovat nyt niin pahasti epätasapainossa, että se synnyttää kohtuuttomia ylivoittoja. Jos Kojamo saa nostetuksi oman pääomansa tuoton yli kymmenen prosentin rakentamalla kaupungin sille myymälle maalle vuokra-asuntoja, joiden vuokra maksetaan suurelta osin asumis- ja toimeentulotukena, minusta siinä siirtyy julkista rahaa väärään taskuun. Jos kaupunki rakennuttaisi asunnot ja vuokraisi ne markkinahintaan, ne eivät olisi olennaisesti halvempia, koska markkinahinta riippuu kysynnästä ja tarjonnasta.

Minä haluan käyttää ne voitot, joita nämä sijoittajat kahmivat,  asuntotuotannon lisäämiseen Helsingissä. Asuntotuotanto on kiinni tonteista ja tonttien saaminen rakennuskelpoiseksi on kiinni kaupungin taloudesta. Haluan ohjata nuo voitot siihen, että kaupunki pystyy vapauttamaan enemmän tontteja asuntotuotantoon.

Muilla toimialoilla kohtuuttomat voitot synnyttävät lisää tarjontaa, mikä pyyhkii voitot pois, mutta asuntotuotannossa pullonkaulana on tontti, eivätkä sijoittajien saamat voitot synnytä lisää tontteja. Kaupungin saamat voitot sen sijaan synnyttävät.

Eikö tontit pitäisi myydä kalliimmalla?

Jos kaupungin maalle rakentaminen tuottaa tuollaisia voittoja, eikö se osoita, että kaupunki on myynyt tontit liian halvalla? Tuukka Saarimaa teki tämän aivan ilmeisen kysymyksen. Vastaus on, että on myyty liian halvalla. Yritän tehdä lautakunnan jäsenenä tälle sen mitä voin, mutta kilpailuolosuhteet alalla ovat heikot eikä vallitseva kulttuuri tue tonteista rahastamista. Moni elää siinä huvittavassa väärinkäsityksessä, että antamalla tontit halvemmalla saisimme edullisempia asuntoja.

Lisäksi näiden sijoittajien tuottovaatimukset ovat aivan liian suuret. Siksi kartellien purkautuminenkaan ei nostaisi tonttien myyntihintaa riittävästi.

Kaupunki saa rahaa halvemmalla

Eläkevakuutusyhtiöiden tuottovaatimus sijoituksilleen on viisi prosenttia. Tällaisia tuottoja saa elinkeinoelämässä, mutta asuntorahoitukseen moinen tuottovaatimus on aivan posketon. Kaupunki saa lainaa nollakorolla. Tarkoitus on, että tätä edullista rahaa myös käytetään. Sen takia keskuspankki sitä painaa. On täysin oikein ja kohtuullista, että kaupunki käyttää halpaa rahaa asumiseen.

Juuri nyt asuntojen markkinahintaan ei ole sanottavaa vaikutusta sillä, millä rahalla kaupunki saa rahaa, mutta muuttuu olennaiseksi, jos suhdanteet kääntyvät ja vuokrat pyrkivät laskemaan. Siinä vaiheessa yksityiset alkavat jarrutella tarjontaa tukeakseen vuokratasoa. Kaupungin kannattaa jatkaa tarjonnan lisäämistä, koska tosin kuin sijoittajilla,  tavoitteena on laskea vuokria, ei nostaa niitä.

Yksityiset valittavat kaupungin epäreilusta kilpailusta EU:hun

Eivät valita tai vaikka valittaisivat, eivät menestyisi. Asuntopolitiikka EU-maissa on kaikkea muuta kuin markkinaehtoista. Mikä on sallittu Saksalle, on sallittu myös Suomelle. Sitä paitsi eivät ole valittaneet ARA-tuotannostakaan. Se vasta epäreilusti sijoittajien kanssa kilpailee.

Oma asuntokanta elinkeinopolitiikan välineenä

Helsinki kilpailee muiden kaupunkien kanssa yritysten pääkonttoreista ja Britanniasta pois häädettävistä EU-virastoista ja vaikka mistä. Siinä on hyvä olla myös osoittaa asuntoja tarvitseville.

Tagged

60 thoughts on “Mihin kaupunkia tarvitaan vuokra-asuntojen omistajana?

  1. Soininvaara kirjoitti:

    “Eivät valita tai vaikka valittaisivat, eivät menestyisi. Asuntopolitiikka EU-maissa on kaikkea muuta kuin markkinaehtoista. Mikä on sallittu Saksalle, on sallittu myös Suomelle. Sitä paitsi eivät ole valittaneet ARA-tuotannostakaan. Se vasta epäreilusti sijoittajien kanssa kilpailee.”

    ARA-tuotanto ja julkisen sektorin omistamat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ovat eri asia. Niitä koskee oma erityislainsäädäntönsä, joka antaa oikeuden toimia eri tavalla kuin muuten toimittaisiin. Voittoa tavoittelevan asuntotuotantoyhtiön osalta ei ole voimassa mitään lakia, joka sallisi valtiolle tai kaupungeille toiminnan eri säännöillä kuin muille. Ei valtio tai kunnat Saksassakaan saa tehdä asuntosijoitusbisnestä eri säännöillä kuin yksityiset yhtiöt. Kuntalain 15 luku rajaa aika paljon kaupallisella markkinoilla toimivan yhtiön rahoituspuolta. Vaikka kilpailutilanteessa toimimattomat kunnalliset yhteisöt voivat saada noin nollakorkoista lainaa kunnalta tai lainatakauksen avulla pankista, tilanne on ihan eri kilpailutilanteessa. Kuntalain mukaan kunta ei esimerkiksi voi enää antaa kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yksityisen yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta takausta.

    Suomen valtio on yrittänyt samaa kuin mitä blogissa nyt ehdotettiin, kun se vuonna 2014 päätti antaa A-Kruunu Oy:n tehtäväksi suuren mediahuomion saattelemana tehdä lisää asuntotuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudulle. Yhtiön piti tuottaa 1500 asuntoa pian perustamisensa jälkeen. Tehtävä ei ole ollut ihan niin helppo kuin moni kuvitteli.

    Kun juristit selvittelivät sitä, miten valtio voi luovuttaa A-kruunulle tontteja, kävi ilmi, ettei yhtiölle voinut osoittaa tontteja eri säännöillä kuin muille yhtiöille, vaan samoja sääntöjä täytyi soveltaa sitten muihinkin yksityisiin toimijoihin. Asiasta kirjoitettiin aikoinaan mm. täällä:

    https://www.rakennuslehti.fi/blogit/akruunun-nopea-asuntostartti-hyytyy-tonttipulaan/

    Sen jälkeen yhtiö on saanut jonkun verran tontteja, mutta liiketoiminnan toteutunut laajuus on ollut kaukana siitä, mitä yhtiölle vuonna 2014 visioitiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Itselle maksaminen ei kovasti kirpaise ja kaupungin yhtiöllä on mahdollisuus maksaa aivan terveesti enemän, koska se ei tavoittele suurta tuottoa sijoitetulle pääomalle.

        Luovan verosuunnittelun hengessä kaupungin yhtiön varmaan kannattaa aina maksaa niin paljon, ettei sen jälkeen yhtiölle jää jäljelle yhtään verotettavaa tuloa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Jos asia on noin, silloin tehdään tontista huutokauppa ja kaupungin yhtiö voittaa aina. Itselle maksaminen ei kovasti kirpaise ja kaupungin yhtiöllä on mahdollisuus maksaa aivan terveesti enemän, koska se ei tavoittele suurta tuottoa sijoitetulle pääomalle.

        Ylihinnan maksaminen lienee mahdollista ainakin kohtuullisessa laajuudessa. Jos kaupungin yhtiö voittaisi kaikki kilpailutukset selvästi muita korkeimmalla hinnalla, voisi tosin seurata epäilyjä esim. saalistushinnoittelusta. Mutta niin tuskin kävisi, että yhtiö voittaisi kaikkia kilpailutuksia. Jos myydyn tonttimaan hinta ja tonttien vuokrat lähtisivät nousuun, nostaisivat mahdollisesti myös ainakin jotkin muut toimijat tarjouksiaan, ja markkinahinnat ehkä nousisivat.

        Yksi mahdollinen toteutustapa olisi myös säätiömuotoinen omistaja, jossa säätiön tarkoitukseksi määriteltäisiin asuntopulan vähentäminen niin, että kaikki säätiön tuotot pyritään käyttämään asuntotuotantoon.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. k: ARA-tuotanto ja julkisen sektorin omistamat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ovat eri asia. Niitä koskee oma erityislainsäädäntönsä, joka antaa oikeuden toimia eri tavalla kuin muuten toimittaisiin. Voittoa tavoittelevan asuntotuotantoyhtiön osalta ei ole voimassa mitään lakia, joka sallisi valtiolle tai kaupungeille toiminnan eri säännöillä kuin muille.

      Kenenkähän kanssa puristellaan käsiä Gunillantien/Reiherintien kulmatontin ylikaavasta, kun Nuorisosäätiöltä on menossa Aran “yleishyödyllisyysasema” sekä aravatuki ja se on merkittävä toimija (sisarfirma) SSR Groupissa joka on ollut tonttia yli kaavaneliöiden rakentamassa? Tontin toisesta taloista piti tulla ”edullinen vuokratalo”. Kohde on poistettu SSR Groupin verkkosivulta, jossa sitä myytiin jo kovalla vauhdilla. On erinomaista, että näiden sääntöjen vastaisesti toimivien toimijoiden touhuja valvotaan. Välillä vaikuttaa siltä, että rakennusfirmat saavat tehdä mitä haluavat ja kaavoittajakin vain yllyttää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Asuntojen kallis hinta on poliitikkojen luomus. Kova verotus ja kattava sääntely yhdistettynä korruptioon. Soininvaaran mikromanagerointi on turhaa jos kilpailua ei avata markkinoille.

    En viitsi kopioida, mutta Kanava-lehdessä oli kiinnostava artikkeli miten Englannissa asuminen on kohtuuhintaista vaikka asukastiheys on 15-kertainen meihin verrattuna. Tyhmä kansa äänestää tyhmät johtajat, eikä tämä nyt ollut piikki Soininvaaraa kohtaan sen enempää kuin Li Anderssonia tai Petteri Orpoa.

    Noi yhdistettynä virolaisiin rakentajiin, masentaviin materiaali valintoihin ja omistus- ja vuokra-asuntojen sekoittamiseen tuottaa samanlaista lopputulosta kuin Neuvostoliitto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. En muista mitä mainitsi hinnoista, mutta olettaisi Sinun etsivän kirjoituksen käsiisi kun aiheesta Helsingissä päätät.

        Edullista rakentamista on mahdollista tehdä JOS niin halutaan. Kunnille kallis maa on hyvä tulonlähde, turha sitä Sinun on kiistää.

        Jos edullista asumista olisi tarjolla (asuntoveneet Amsterdamista tai trailer parkit Yhdysvalloista), koko kilpailuasetelma muuttuisi.

        Totean vielä kerran: jos halua olisi, keinot tiedetään rakentamisen tekemiseksi halvemmaksi. Uskon ja toivon Sinulla olevan sen verran itsekunnioitusta ja arvostusta lukijoitaan kohtaan, ettet kiistä tuota perusväitettä. Syytä siitä vaikka Kokoomusta, mutta älä pliis ryhdy populistiksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Markkinahinnat määräytyvät sen perustella, paljon on asuntoja ja mikä on niiden kysyntä. Nyt ollaan niin ylikysynnän puolella, että kustannukset eivät vaikuta markkinahintaan mitään – siis Helsingissä, kehyskunnissa kyllä. Antamalla gryndereille maata halvemmalla ei saada asumisen hintaa alas, gryndereiden voittoja kyllä ylös. Joitakin asuntoveneitä on suunnitteilla, mutta niiden vaikutus markkinahintaqan on aika vaatimaton. Trailer-parkkeihin ei toivottavasti jouduta turvautumaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Markkinahinnat määräytyvät sen perustella, paljon on asuntoja ja mikä on niiden kysyntä. Nyt ollaan niin ylikysynnän puolella, että kustannukset eivät vaikuta markkinahintaan mitään – siis Helsingissä, kehyskunnissa kyllä. Antamalla gryndereille maata halvemmalla ei saada asumisen hintaa alas, gryndereiden voittoja kyllä ylös. Joitakin asuntoveneitä on suunnitteilla, mutta niiden vaikutus markkinahintaqan on aika vaatimaton. Trailer-parkkeihin ei toivottavasti jouduta turvautumaan.

        Tämä on taivahan tosi ainakin Oulussa, jossa uudisrakentaminen on yllättävän kiihkeää.

        Jos 2-3 km Oulun “keskipisteestä” olevan uuden, sanotaan 80-100 m2 kerrostaloasunnon hinta on 100 pistettä, keskustassa, 1-1.5 km:n säteellä tuosta “keskipisteestä” ilman mitään erikoisuuksia se on 150 pistettä ja jos näkymä torille, jokeen tai jokisuistoon on kunnossa, hinta on 200, jopa 400 pistettä. Jos taas tyydyt 10-20 km:n päässä olevan kuntakeskuksen uudistuotantoon, rahaa pitää pistää korkeintaan 60 pistettä, jopa vähemmän.

        Tuskin ne tuotantokustannukset näin hirveästi heittävät. Tontin omistus/vuokrakustannukset olen huomioinut, sillä nehän vaikuttavat vain hoitovastikkeeseen, ja sitä kautta osakkeen hintaan.

        Varauma: Tietoni perustuvat mutuun, ei tilastiointiin tms. 🙂

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Tapio:
        Jos 2-3 km Oulun “keskipisteestä” olevan uuden, sanotaan 80-100 m2 kerrostaloasunnon hinta on 100 pistettä, keskustassa, 1-1.5 km:n säteellä tuosta “keskipisteestä” ilman mitään erikoisuuksia se on 150 pistettä ja jos näkymä torille, jokeen tai jokisuistoon on kunnossa, hinta on 200, jopa 400 pistettä. Jos taas tyydyt 10-20 km:n päässä olevan kuntakeskuksen uudistuotantoon, rahaa pitää pistää korkeintaan 60 pistettä, jopa vähemmän.

        Oulussa hintaerot ovat tavanneet olla suppeampia kuin pääkaupunkiseudulla. Nuo pisteluvut ovat eroiltaan ylisuuria. Asuntorakentaminen maksaa tällä hetkellä arvonlisäveroineen tyypillisesti karkeasti noin 2000 euroa myytävää neliötä kohti, jos pääsee tekemään 5-8 kerroksisia kerrostaloja (mitä enemmän kerroksia tulee tuon jälkeen, sitä enemmän tulee neliöhintaa). Asuntotuotannossa maksaa muukin kuin rakentaminen. Uudistuotannon hinnat lähtevät noin 2500-3000 eurosta uudistuotannossa silloin, jos kaava on väljä, maa ei maksa mitään ja ei tarvitse rakentaa ahtaalle paikalle (mistä tulee lisää kustannuksia). 10 km:n päässä Oulusta kerrostalojen uudistuotanto maksaa noin 3000 euroa neliöltä. Oulun keskustassa hintana ei ole missään 20 000 euroa neliöltä (vrt. pisteluku 60 ja 400), vaan hintaero on pienempi. Vanhoissa asunnoissa sen sijaan hintaerot ovat isompia kuin uudistuotannon kesken. Uudistuotannossa pohjan hinnoille muodostaa se, paljonko asuntotuotanto maksaa. Vanhoissa asunnoissa hinnoilla ei ole pohjaa, joten niiden hinnat eriytyvät paljon uudisrakennuksia enemmän sen perusteella, mikä on odotettu arvo asunnolle tulevina vuosina.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. k:
        Tapio:
        Jos 2-3 km Oulun “keskipisteestä” olevan uuden, sanotaan 80-100 m2 kerrostaloasunnon hinta on 100 pistettä, keskustassa, 1-1.5 km:n säteellä tuosta “keskipisteestä” ilman mitään erikoisuuksia se on 150 pistettä ja jos näkymä torille, jokeen tai jokisuistoon on kunnossa, hinta on 200, jopa 400 pistettä. Jos taas tyydyt 10-20 km:n päässä olevan kuntakeskuksen uudistuotantoon, rahaa pitää pistää korkeintaan 60 pistettä, jopa vähemmän.

        Oulussa hintaerot ovat tavanneet olla suppeampia kuin pääkaupunkiseudulla. Nuo pisteluvut ovat eroiltaan ylisuuria. Asuntorakentaminen maksaa tällä hetkellä arvonlisäveroineen tyypillisesti karkeasti noin 2000 euroa myytävää neliötä kohti, jos pääsee tekemään 5-8 kerroksisia kerrostaloja (mitä enemmän kerroksia tulee tuon jälkeen, sitä enemmän tulee neliöhintaa). Asuntotuotannossa maksaa muukin kuin rakentaminen. Uudistuotannon hinnat lähtevät noin 2500-3000 eurosta uudistuotannossa silloin, jos kaava on väljä, maa ei maksa mitään ja ei tarvitse rakentaa ahtaalle paikalle (mistä tulee lisää kustannuksia). 10 km:n päässä Oulusta kerrostalojen uudistuotanto maksaa noin 3000 euroa neliöltä. Oulun keskustassa hintana ei ole missään 20 000 euroa neliöltä (vrt. pisteluku 60 ja 400), vaan hintaero on pienempi. Vanhoissa asunnoissa sen sijaan hintaerot ovat isompia kuin uudistuotannon kesken. Uudistuotannossa pohjan hinnoille muodostaa se, paljonko asuntotuotanto maksaa. Vanhoissa asunnoissa hinnoilla ei ole pohjaa, joten niiden hinnat eriytyvät paljon uudisrakennuksia enemmän sen perusteella, mikä on odotettu arvo asunnolle tulevina vuosina.

        Kiitos tarkentavasta kommentista. Mainitsemasi pohjahinta 3000 €/m2 vaikuttaa tosin korkealta, sillä rakennusyhtiöt myyvät Oulun seudulla OK-, erillis- ja luhtitaloja hintaan n. 2000 €/m2. Uusia kerrostaloja ei viime aikoina ole kantakaupungin ulkopuolelle juuri tehty.

        Tarkoituksenani oli kuvata, että myös Oulussa kysyntätekijät, lähinnä paikka, kerros ja parvekenäkymä määräävät asunnon hinnan. Suhde näyttää olevan noin 4:1, yksittäistapauksissa jopa 5:1.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Urakoitsija:
        En muista mitä mainitsi hinnoista, mutta olettaisi Sinun etsivän kirjoituksen käsiisi kun aiheesta Helsingissä päätät.

        Edullista rakentamista on mahdollista tehdä JOS niin halutaan. Kunnille kallis maa on hyvä tulonlähde, turha sitä Sinun on kiistää.

        Jos edullista asumista olisi tarjolla (asuntoveneet Amsterdamista tai trailer parkit Yhdysvalloista), koko kilpailuasetelma muuttuisi.

        Totean vielä kerran: jos halua olisi, keinot tiedetään rakentamisen tekemiseksi halvemmaksi. Uskon ja toivon Sinulla olevan sen verran itsekunnioitusta ja arvostusta lukijoitaan kohtaan, ettet kiistä tuota perusväitettä. Syytä siitä vaikka Kokoomusta, mutta älä pliis ryhdy populistiksi.

        Löysin tällaiset tuoreet kertomukset hinnoista, Lontoossa euroopan korkeimmat vuokrat.

        http://www.telegraph.co.uk/property/renting/london-named-expensive-city-europe-rent-third-year-row/

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Bloomberg tietää kertoa, että Lontoon asuntojen hintoja ovat laskeneet veronkorotus muista kuin omasta asunnosta. Brexit tietty myös alentaa hintoja. Ilmeisesti Lontoon kauhiat hinnat ovat laskemassa, koska kansainväliset sijoittajat ovat epävarmoja tulevaisuudesta. Lontoon keskustan asunnot ovat ollet perinteisesti sijoittajien kultapoikia, osin siksi, että pilvenpiirtäjien rakentaminen onnnistuu vain kalliisti Thamesin savimaalle; Lontoo on kansainvälisen talouden keskus, jossa ei voi rakentaa kuin Sanghaissa tai New Yorkissa. Lisää syitä: https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-03-12/london-house-prices-are-dropping-at-the-fastest-pace-since-2009

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Mikä vika on trailer parkissa, Osmo? Ettei nyt vaan poliitikon mielikuva sumenna rationaalista toimintaa?

        Jos markkinat toimisivat vapaasti, ylihinnat tippuvat pois. Se on ihan perusjuttu. Mutta eihän teillä poliitikoilla ole KOSKAAN oikeaa hetkeä lisätä kilpailua. Milloin on nousukausi, milloin lama.

        Oman arvioni mukaan nyt on melko tarkkaan 30 vuotta eletty nykyisen kaltaista gryndaamista ja mikä on lopputulos? Helvatan kalliit kämpät ja velkaa yli hiusrajan. Vahva segregaatio ja huikeat asumistuet.

        Jos tämä ei ole ollut 30 vuoden politiikan seuraus, niin mihin poliitikkoja tarvitaan jos heidän tahtonsa ei toteudu?

        Eli – jos halutaan hinnat alas, niin maan omistajalle vapaat kädet. Kunta päättää vain pääteiden linjauksista. Älä viitsi viisaana miehenä aina verkoilla ja keksiä mukanokkelia tekosyitä.

        Anna kilpailun synnyttää erilaisia ratkaisuja – muu on pelkkää höttöä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Urakoitsija: Mikä vika on trailer parkissa

        Käsittääkseni tuollaiset asunnot ovat aika heppoisia. Onkohan eristys niissä kyllin hyvä Suomen ilmastoon talvea ajatelleen?

        Joka tapauksessa, trailer park ei kai voi olla halpa ratkaisu paikassa, jossa maa on kallista, eli esim Helsingissä. Täällä on halvempaa käyttää maa tehokkaammin ja pinota asuntoja monta päällekkäin, vaikka rakentaminen olisikin kalliimpaa kuin tehdasvalmisteisten trailerien tekeminen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Ossi Saresoja: Käsittääkseni tuollaiset asunnot ovat aika heppoisia. Onkohan eristys niissä kyllin hyvä Suomen ilmastoon talvea ajatelleen?

        Joka tapauksessa, trailer park ei kai voi olla halpa ratkaisu paikassa, jossa maa on kallista, eli esim Helsingissä.

        Trailerit ovat hyviä asuntoja sille porukalle joka niihin menee. Ei tässä kukaan väitä että ne ovat kaikille sopiva patenttiratkaisu mutta ei sitä ole mikään.

        Koko pointtini on että annettaisiin markkinoille syntyä aitoa kilpailua kuten em. Kanava-lehden artikkelissa kuvailtiin markkinoiden toimintaa.

        Jos minulla olisi hyvä maapläntti vaikka Sipoossa, voisin rakentaa sinne edullisia trailereita tai kalliita omakotitaloja. Päätös olisi minun ja hinta määräytyisi markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.

        En ymmärrä tätä vapaan markkinatalouden pelkoa. Tai ymmärrän – nykysysteemi tarjoaa valtavan määrän töitä byrokraateille.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Tonttimaa Helsingin kantakaupungissa maksaa noin 2000 €/m2, siis maaneliö. Tarilerin vaatii varmaankin 40 neliötä tilaa, joten aika kalliiksi sekin tulee. Ilmaista maata löytyy kehyskunnissa, mutta eivätpä siellä vanhat asunnotkaan juuri mitään maksa. Vähemmän maksavat kuin Tampereella.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Osmo Soininvaara:
        Tonttimaa Helsingin kantakaupungissa maksaa noin 2000 €/m2, siis maaneliö. Tarilerin vaatii varmaankin 40 neliötä tilaa, joten aika kalliiksi sekin tulee.

        Kontteja tiiviisti kolmeen kerrokseen, niin jokainen neliö tulee (lähes) kolminkertaiseen asuinkäyttöön. Näin 15 neliön asunnon hinnasta vain 10 000 € tulee tonttimaasta, mikä on vähän suhteessa muihin pitkän ajan ylläpitokustannuksiin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara:
        Tonttimaa Helsingin kantakaupungissa maksaa noin 2000 €/m2, siis maaneliö. Tarilerin vaatii varmaankin 40 neliötä tilaa, joten aika kalliiksi sekin tulee. Ilmaista maata löytyy kehyskunnissa, mutta eivätpä siellä vanhat asunnotkaan juuri mitään maksa. Vähemmän maksavat kuin Tampereella.

        Kannattaa aloittaa “trailereihin” tutustuminen wikipedian Mobile home-artikkelista. Lisää tietoa hinta- ja varustetasosta löytyy hakukoneella. Voisin sanoa, että jo hieman keskihintaa kalliimmat ja paremmat mobile homet ovat helsinkiläistä asuntoa paremmin varusteltuja. Myös alueita joilla on näille valmis-asunnoille tiloja, on monen tasoisia. Kalliimmat ovat ns. Gated Communities ja niissä asuu hyvätuloisia eläkeläisiä mm. Floridassa. Koska asuminen USA:ssa on voimakkaasti jakautunut rotujen mukaan, niin kaikenhintaisille trailereille löytyy ostajansa.

        Eikä kannata uskoa kaikkea mitä trailer trashista kerrotaan. Jos ei ole asunut USA:ssa ja käynnitkin rajoittuvat opastettuihin kierroksiin, niin totuus on usein tarua ihmeellisempi.

        Näillä mobiilitaloilla on myös toimiva jälkimarkkina.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Osmo Soininvaara:
        Tonttimaa Helsingin kantakaupungissa maksaa noin 2000 €/m2, siis maaneliö. Tarilerin vaatii varmaankin 40 neliötä tilaa, joten aika kalliiksi sekin tulee. Ilmaista maata löytyy kehyskunnissa, mutta eivätpä siellä vanhat asunnotkaan juuri mitään maksa. Vähemmän maksavat kuin Tampereella.

        Heh, Rastilan leirintäalue on trailerpark.

        Siellä asuu ihmisiä asuntovaunuissa, on halpaa asumista kun ostaa 5000 käytetyn vaunun ja asuu sitten siinä

        Traileri on kuitenkin energiahukka ja siistiytyminen leirintäalueen palvelujen varassa.
        Traileri on nykyaikaan sopiva asumismuoto, se voi pistää vetokoukkkuun kun tarvitsee vaihtaa työpaikkaa ja paikkakuntaa.

        Traileriasuminen pitäisi saada pakolliseksi työttömille

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Urakoitsija: Jos minulla olisi hyvä maapläntti vaikka Sipoossa, voisin rakentaa sinne edullisia trailereita tai kalliita omakotitaloja. Päätös olisi minun ja hinta määräytyisi markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.

        Minäkin pidän yleensä ottaen markkinoita käytännöllisinä. Tässä tapauksessa, kuitenkin kunta osallistuu lähes pakolla jossakin määrin tähän päätökseen.

        Trailer park on alue, jossa paikalle tuotavat tehdasvalmisteiset asunnot voidaan kytkeä kunnallistekniikkaan. Kunnan siis täytyisi kaiketi tehdä päätös trailer parkin rakentamisesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Ossi Saresoja:
        Trailer park on alue, jossa paikalle tuotavat tehdasvalmisteiset asunnot voidaan kytkeä kunnallistekniikkaan. Kunnan siis täytyisi kaiketi tehdä päätös trailer parkin rakentamisesta.

        Asuntovaunutyyppinen asuminen on Suomen olosuhteissa aika hankalaa. Jos kyse on aidosti liikuteltavasta asuntovaunusta, ei sen lämpöeristys oikein millään voi olla normaalia rakennusta vastaava. Jos 2,65 m leveän rakennuksen kummassakin seinässä on ulkovuoraus, ilmarako, tuulensuojalevy ja kaksikymmentä senttiä villaa, ei huoneeseen mahdu poikittain edes sänkyä. Jos lämpöeristys on kehnompi, tulee asuminen kohtuuttoman kalliiksi ja energiatehottomaksi, sillä pientä lämmitettävää tilavuutta ympäröi suhteessa hirveän suuri vaippa. Lisäksi vailla ulkovuorausta olevat rakenneratkaisut kostuvat melkein väistämättä.

        Jos kyse on erikoiskuljetettavasta laitteesta, ovat pyörät tarpeettomat. Työmaakontti, jossa on koukkulavavarustus, ajaa saman asian ja on halvempi. Kriisinhallintajoukkojen käytössä olevat 20 jalan majoituskontit ovat juuri tällaisia ja Suomen armeija rakentaa niille “etelässäkin” usein kattotuoleista kunnollisen sääsuojan antavan katon. Joka tapauksessa kyse on tällöin olennaisesti omakotiasumisesta. Tontti, pienikin, on niin kallis, että se, jolla on siihen varaa, todennäköisesti rakentaa vähän nätimmän talon, joka myös säilyttää arvonsa paremmin. Tosiasiassa USA:ssakin hienomman luokan treilerit ovat sellaisia, että niitä voi siirtää vain teoriassa. Koska ne ovat silti yksityisen vuokralle antamalla maalla, niiden asukkaiden oikeusturva on hirveän huono.

        Tosiasiassa suomalainen suurelementeistä rakennettu omakotitalo on hyvin pitkälti ihan saman idean sovellutus kuin amerikkalainen treileri. Siinä on kevyellä betoniperustuksella rankarakenteinen, siirrettävinä elementteinä paikalle tuotu rakennus, joka on kulttuurisista syistä ulkovuorattu näyttämään pysyvältä rakennukselta ja varustettu paremman säänsuojan saamiseksi kunnollisella katolla. Eli Älvsby-talo on olennaisesti ottaen treileri.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Niin, ne USA:n “trailerithan” eivät mitään asuntovaunuja ole, vaikka samaa sanaa siihen käytetäänkin (ja näillä taitaa olla jokin historiallinen yhteys, vaikka nykyään ovat hyvin erilaisia).

        Vastaavasti toinen käytetty sana “mobile home” ei kuulemma itseasiassa viittaa liikkuvuuteen. Se on kuulemma peräisin yhdestä tällaisia asuntoja valmistaneen firman nimestä, joka taas puolestaan oli saanut nimensä kotipaikastansa eli Mobile nimisestä kaupungista Alabamassa.

        Kun trailer on ensimmäisen kerran tuotu trailer parkkiin käyttöön, niitä taidetaan yleensä sen jälkeen liikutella lähinnä asuntokauppojen yhteydessä ja niissäkin selvässä vähemmistössä tapauksista.

        En silti ihan vertaisi niitä elementtitaloihin (varsinkaan betonilelementtitaloihin). Trailerit kuljetetaan kuitenkin paikalleen kokonaisina tai isoimmissa tapauksissa (“double wide unit”) kahdessa osassa, mikä vähän rajoittaa sitä, millaisia ne voivat olla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Minä haluan käyttää ne voitot, joita nämä sijoittajat kahmivat asuntotuotannon lisäämiseen Helsingissä.
    Oletan blogistin unohtaneen hauskasti pilkun sanan “kahmivat” perästä. Ilman pilkkuakin kieli on korrektia mutta ajatus ei niinkään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kaupunkihan jo ottaa markkinavuokran Kontulassa ja Vesalassa, tuotoilla tuetaan ylikalliiden asuntojen vuokria Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa.

    Toimii kuin junan vessa, miksi ei toimisi asukkaiden välinen kompesaatiokin, ARA laskelmissa tasausyksiköitä olisi vain enemmän kuin kiinteistöjen välillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Vastineesi ei mielestäni osu kovin hyvin maaliin. Et juurikaan kommentoi siinä Osmon ehdotusta, joten se ei oikein toimi vastineena sille. Tarkemmin haluan kritisoida tätä kohtaa:

      “Näistä vihreät ja vasemmisto haluavat kahmia ylivoitot kaupungille, SDP ay-liikkeen omistamille rakennusyhtiöille kuten Kojamolle, ja Kokoomus gryndereilleen.”

      Et kuitenkaan itse kerro, kenelle ylivoitto pitäisi antaa. Ylivoitossahan on kyse kaupungin omistaman maan arvosta, jonka kaupunki myy tai vuokraa alihintaan jollekulle, joka siten saa siitä ylituottoa. Minusta on luonnollista, että kaupunki saisi kaupassa tai vuokrassa itselleen koko maan arvon eikä vain osaa siitä. Mutta jos et halua tätä kokonaisuudessaan kaupungille, niin kenelle sitten?

      Tarkoituksesi ei varmaan kuitenkaan ole yrittää tuhota itse maan arvoa, miltä tuo ylivoittojen “poistaminen” kirjaimellisesti tulkittuna kuulostaisi? (Toinen mahdollinen tulkinta on, että haluaisit antaa ylivoitot asukkaille, mutta sekin on tyhmää.)

      Osmo kuitenkin lienee kanssasi samaa mieltä siitä, että lisää pitäisi rakentaa.

      “PS. Soininvaaran tarkoitus on sinänsä jalo, mutta keinot väärät. Kuntalaisten piiloverottaminen kuntalaisten hyväksi on väärin.”

      Kysehän on vain siitä, että kunta ottaisi täyden hinnan omistamastaan varallisuudesta, eli tässä tapauksessa maasta. En tiedä, voiko sitä pitää verona. Jos sitä halutaan ajatella verona, on se kuitenkin paljon parempi vero kuin esim kunnallisvero, joka heikentää työn tekemisen kannustimia. Tämä “vero” ei aiheuttaisi haitallisia kannustinvaikutuksia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. “Näistä vihreät ja vasemmisto haluavat kahmia ylivoitot kaupungille”

        Täh? Vuosi sitten Vihreät, demarit ja vassarit päättivät että ylivoitot arvotaan satunnaisille lottovoittajille. Voi tietty olla että haluavat jotain muuta mutta toimivat sitten täysin eri tavalla kun päätöksiä tehdään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Minä olen ehdottomasti samaa mieltä, eli Amos Ahola on mielestäni väärässä kutsuessaan Osmon ehdotusta piiloverotukseksi.

        Halusin kuitenkin sanoa, että, vaikka sitä haluaisi ajatella (piilo)verona, olisi se silti kannustinvaikutuksiltaan parempi keino lisätä kaupungin tuloja kuin kunnallisvero.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Joku väitti yllä että Englannissa on kohtuuhintaista asumista. Ei ole tainnut kokeilla löytää vuokrakämppää Oxfordista?

    Aikanaan (vuonna 2010) sain yhden huoneen vuokrattua 700 punnalla kuukaudessa. Kokonaisen asunnon vuokra olisi ollut tuplasti, eivätkä pikaisen vilkaisun perusteella hinnat ole mihinkään laskeneet. Oxford on kuitenkin noin Tampereen kokoinen kaupunki. Lontoossa hinnat ovat vielä paljon kovemmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Luin kyselytutkimuksen, jonka mukaan startuppien erimaalaisten työntekijöiden elämänlaatu on surkea Lontoossa erityisesti siksi, että joutui asumaan korvessa ja matkustamaan “ylibuukatuissa” junissa töihin ties kuinka kauan. Berliini, toinen startup-Mekka, sai sen sijaan hyvät pisteet, muistaakseni osin siksi, että kaupunki on paljon pienempi ja itäisissä osissa saa asua halvalla. Tosin itäiset alueet sitten ovat vieläkin aika sosialistisia eli epäviihtyisiä.

      Eikä Helsinkikään täysin ole tippunut kärryiltä (vaikka nyt google löysi eri artikkelin, kuin sen jota tuossa yllä muistelin):

      https://magazine.startus.cc/startup-europe-heatmap-top-10-cities/
      http://www.eu-startups.com/2017/10/top-15-europes-biggest-startup-hubs-in-2017/

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Atomisti: Luin kyselytutkimuksen, jonka mukaan startuppien erimaalaisten työntekijöiden elämänlaatu on surkea Lontoossa erityisesti siksi, että joutui asumaan korvessa ja matkustamaan “ylibuukatuissa” junissa töihin ties kuinka kauan. Berliini, toinen startup-Mekka, sai sen sijaan hyvät pisteet, muistaakseni osin siksi, että kaupunki on paljon pienempi ja itäisissä osissa saa asua halvalla. Tosin itäiset alueet sitten ovat vieläkin aika sosialistisia eli epäviihtyisiä.

        Lontoon ja Berliinin yhteinen piirre on se, että molemmissa väkiluvun kaikkien aikojen huippu tähän mennessä on ollut 1940-luvulla. Kaupunkien infrastruktuurit suunniteltiin jo 100 vuotta sitten isommalle väkimäärälle kuin mitä niissä nykyisin asuu.

        Sen sijaan viime vuosikymmenten kehityksissä on eroja. Berliinissä väkiluvu on nykyään suunnilleen sama kuin 1990-luvun alussa, eli noin 3,5 miljoonaa. Lontoossa puolestaan väkiluku oli 1990-luvun alussa noin 6,8 miljoonaa ja nyt se on 8,8 miljoonaa. Berliinissä asuntojen hinnat ovat pysyneet kokoluokkansa muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin nähden kohtuullisina, Lontoossa neliöhinnat ovat laukanneet ihan eri tasoilla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo: Joudun nyt vastaamaan vähän eri suunnalta tulevaan kritiikkiin kuin siihen, jota odotin. Moni on kysynyt, mihin tässä tarvitaan kaupunkia. Eikö riitä, että nämä Kojamot rakentavat vuokrataloja?

    No, minä voisin esittää mahdollista kritiikkiä toisesta suunnasta. Kuinka helppoa on pitää kaupungin yhtiön vuokratasonasettamispolitiikka järkevänä? Eikö silloinkin tulisi helposti houkutus alkaa “kohtuullistamaan” markkinatasoisia vuokria? (Tämä on enemmän kysymys, koska en tiedä, olisiko tämä oikeasti ongelma.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ossi Saresoja: Kuinka helppoa on pitää kaupungin yhtiön vuokratasonasettamispolitiikka järkevänä? Eikö silloinkin tulisi helposti houkutus alkaa “kohtuullistamaan” markkinatasoisia vuokria? (Tämä on enemmän kysymys, koska en tiedä, olisiko tämä oikeasti ongelma.)

      Aika vaikeaa, koska Osmo itse toteaa edellisessa postauksessaan

      “Aivan niin suolaisia vuokria ei perittäisi, kuin nämä yleishyödyllisistä erityishyödyllisiksi muuttuneet yhtiöt perisivät. ”

      Eli vuokrien pitäisi olla alhaisempia. Kyllä ne tällä asenteella aivan varmasti lähtisivät valumaan alaspäin ja indeksikorotuksetkin varmaan jätettäisiin tekemättä. Jos kaupunki perustaisi pari toistensa kanssa kilpailevaa vuokra-asuntoyhtiötä ja toimitusjohtaja vaihtoon, jos tulos taikka kasvu jää jälkeen toisesta…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Minä toivon markkinavuokria. Ammatilliset vuokraajat jakautuvat Karkeasti kahteen osaan. Toiset tähtäävät hyvin korkeisiin vuokriin ja lyhyisiin vuokrasuhteisiin. He saattavat ottaa yksiöstä jopa 1200 €/kk tietäen täysin, että vuokralainen ei pysy pitkään vaan aloittaa heti halvemman asunnon etsimisen. Toiset tyytyvät vuokraamaan yksiön sen verran halvemmalla, että vuokralaisen ei kannata etsiä halvempaa asuntoa. Tarkoitan tätä jälkimmäistä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Miten käytännössä? “Markkinavuokraisäntä” perinteisesti valitsee hyvämaineisen, vakavaraisen vuokralaisen, ja allekirjoituttaa sopimuksen, jossa lähes joka naulanreikä seinässä on hinnoiteltu poislähtevän maksettavaksi. Nyt asuntoja sitten edelleen tulee jonottamaan moninkertainen määrä halukkaita vapautuvaa asuntoa kohden, likikään kaikilla ei ole luottotiedot kunnossa, tuloista puhumattakaan. Menevätkö he kuitenkin sellaisten edelle, joiden ajatellaan pärjäävän vielä kovempien markkinoiden maailmassa? Jokin säännöstö tähänkin on luotava, ja koneisto sitä hallinnoimaan.
    Sitten kun kustannukset on saatu läpinäkyviksi, eikö silloin suurinta tukea tarvitsevat siirretä halvimmille alueille? Valtuuston voimasuhteethan siinä ratkaisee. Ja kun eduskunta päättää millaiseen asumiseen asumistukea annetaan, niin eikö silloin köyhät siivota Helsingistä kokonaan? Nyt tämä ei kiinnosta niin paljon juuri läpinäkymättömyyden vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Jotta ylipäätään on mitään kannustevaikutuksia keinojen etsimiseksi ja niiden köyttöönottamiseksi, vuokrasääntely on hyvä keino, jota pitäisi käyttää. Muuten tällaiset Osmonkin esittämät keinot ovat kuin tuuleen huutaisi.

    Markkinoiden korjausvaikutusta on odoteltu jo vuosia. Asuntomarkkinoilla ei ole sellaista kykyä, koska niiden toimintaa ohjaavat liikaa sellaiset tahot, jotka hyötyvät tilanteesta. Sääntely on tällaisessa tilanteessa erittäin hyvä keino. Sillä rajoitetaan toimimattomista markkinoista syntyviä vahinkoja ja lisätään painetta tilanteen korjaamiseksi.

    Meillä ei ole vapaita asuntomarkkinoita. Vapautumista on odoteltu vuosia ja jos ei oteta hintasääntelyä, esimerkiksi vuokrasääntelyä käyttöön, ei nykyisestä tilanteesta hyötyjillä ole mitään kannustetta tavoitella vapaita markkinoita.

    Vuokrasääntely voisi olla sellainen keino, joka sitten purettaisiin eräänlaisella “yhteiskuntasopimuksella”. Hintasääntely pitäisi olla laajemminkin keinovalikoimassa. Se on hyvä tilapäinen keino, jolla on hyvä kannustevaikutus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. HLiittyen edelliseen kommenttiini. Hintasäännöstely johtanee myös pimeisiin markkinoihin, mikä on sen keinon epäideaalisuus. Mutta oikein käytettynä negatiiviset vaikutukset jäät lyhytaikaisiksi, kun sääntelyn purkaminen aloitetaan. Täydellisiä keinoja ei ole ja kannustavatkin vaihtoehdot ovat vähissä. Niitä taitaa olla tasan yksi, eli tämä, joka on riittävän tehokas.
    Siinä sitten valitaan, eli jatketaan löysässä hirressä roikkumista, joka on jatkunut jo ainakin kaksikymmentä vuotta valiten nykyinen tilanne, tai otetaan kovemmat tilapäiset keinot käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jos vuokrasännöstely ei vuotaisi lainkaan pimeisiin markkinoihin, niukkuutta säänneltäisiin jonoilla. Helsingissä jonotusaika olisi varmaankin lähempänä 20 vuotta niin kuin se on Tukholmassakin säännellyillä markkinoilla. Olisi aika epäkäytännöllistä, jos pitäisi 20 vuotta etukäteen tietää, että missä aikoo olla töissä. Siksi vuokrasäännöstely tarvitsee tai synnyttää aina rinnakkaiset markkinat, joilla vuokrat ovat vastaavasti todella korkeat.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Pimeillä markkinoilla toimiva vuokranantaja on yleensä nyky-yhteiskunnassa heikommassa asemassa kuin vuokralainen. Siinä syntyy vääränlainen luottamussuhde vuokralaiseen ja jos tulee vuokralaisen kanssa vaikeuksia, vuokranantaja voi jäädä kiinni verottajalle. Verohallinnon valvontakeinojen valikoima kasvaa ja tulorekisteri on tulossa. Sen lisäksi voidaan kehitellä muuta teknologiaa sääntelytilanteen hallitsemiseksi.

    Hintasääntely riittävän taitavasti käytettynä on lakon kaltainen elementti. Sillä haetaan samaa kannustevaikutusta. Näin kannattaa toimia, kun markkinat eivät itse kykene ongelmaa ratkaisemaan, jolloin juurisyyt löytyvät sieltä, jotka tilanteesta hyötyvät. Toki jos on kannustevaikutuksiltaan parempia keinoja, niin niitä olisi syytä miettiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Jonojen muodostuminen on yksi poliittista painetta lisäävä kannustevaikutus.

    Nykyisessä tilanteessa asumiskustannukset on merkittävä tekijä, joka on palkankorotuspaineiden vuoksi heikentänyt maan kilpailukykyä. Jos näitä nykytilanteen haittatekijöitä asettaa vaakakuppiin ja toiseen sääntelyn haittoja, niin vaikka sääntelyn haitat olisivatkin jonkin verran suuremmat, niin silti se voisi olla hyvä, jos sillä nopeutetaan ratkaisujen syntymistä. Toisena vaihtoehtona on suuremman kriisin odottelu, joka aiheuttaisi riittävästi painetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Kehittelin tähän sopivan käsitteen.

    Markkinatalouden ketterä hintasääntely, jota käytetään tarvittaessa tilanteissa, joissa markkinat eivät itse kykene markkinoiden toimintaan vaikuttavia ongelmia korjaamaan.

    Ketteryys tarkoittaa sääntelyn tilapäistä käyttöä ja uudenlaista innovatiivista käyttötapaa, jossa pyritään kannustevaikutusten opitmaaliseen käyttöön ja haittavaikutusten minimoimiseen sille tasolle, jossa kannustevaikutukset ovat riittävän tehokkaita. Ketteryys-sana on tähän lainattu IT-maailmasta, jossa se on alunperin käytetty ketterissä järjestelmäkehitysprosesseissa.

    Hintasääntely nähdään tässä vain välineenä ilman ideologista painolastia, jolla on arvoa niin kauan kun se on käyttökelpoinen ongelman ratkaisussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jorma Nordlin:
      Hintasääntely nähdään tässä vain välineenä ilman ideologista painolastia, jolla on arvoa niin kauan kun se on käyttökelpoinen ongelman ratkaisussa.

      Nyt pitäisi vain löytää se ongelma, johon vuokrasäännöstely on ratkaisu. Jossain on slummiutuneita röttelöitä, joihin ei löydy vuokralaisia? Kaupungilta on saatu vuokrattua asunto, mutta siihen ei löydykään riittävän maksukykyistä “alivuokralaista”?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Sillä pyritään ratkaisemaan itse juurisyytä. Eli hintasäännöstely kannustaa nykyisestä tilanteesta hyötyjiä ja muita osapuolia neuvottelemaan ja yhdessä sopimaan toimenpiteistä, joilla saadaan markkinoita toimimaan. Näissä toimijoissa on esimerkiksi suuret vuokrataloyhtiöt Kojamo ja Sato, eläkeyhtiöt ja ammattiliitot, valtio ja suurimmat kuimmat

        Sitä kautta syntyisi se mahdollisuus erilaisten keinojen toteuttamiseen. Nyt hyötyjät lobbaavat päätöksentekijöitä ja mitään ei ole vuosiin tapahtunut. Korkeat asumiskustannukset taitavat olla merkittävin syy korkeisiin työvoimakustannuksiin ja siten huonoon kilpailukykyyn.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Eikö vuokrasäännöstely lähinnä kannusta myymään asunnot omistusasunnoiksi?

        Siihen voidaan kaavotuksella puuttua esimerkiksi niin, että kaavotetaan alueita vuokra-asunnoille. Jos laki ei tässä anna myöten, niin siltä osin lakia kannattaa muuttaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:
        Sorry Jorma. Jos kaavoitamme tontin niin, että sille saa rakentaa vain vuokra-asuntoja, joiden vuokra säännöstellään alle tuotantokustannusten, kukaan ei rakenna.

        Jos tontti olisi edullisempi ja siihen voisi rakennuttaa vuokrataloja yksityisille sijoittajille ja kaupunki rakennuttaisi myös?

        Suomessa pitäisi myös lähteä kehittelemään rakentamiseen soveltuvaa 3d-tulostusta.

        Jos voisin asioihin vaikuttaa, niin Helsingin kaupungin ylijäämää käytettäisiin, niin että kaupungin rakennuttajayhtiö rakentaisi ja maahanmuuttajia työllistettäisiin sinne töihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Jorma Nordlin:
        Sillä pyritään ratkaisemaan itse juurisyytä.

        Juurisyy noin niin kuin mihin? Kerro nyt mikä on ongelma, johon vuokrasäännöstely on ratkaisu? Mitä olen ymmärtänyt näistä sinun jutuistasi, niin vuokrasäännöstely muuttaisi asuntotilanteen niin epätoivoiseksi, että jotain olisi aivan pakko tehdä, kuten esimerkiksi purkaa vuokrasäännöstely.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Onhan näitä esimerkkejä edullisesta asumisesta Euroopassa ja muuallakin

    Wien on hyvä esimerkki edullisesta asumisesta.Siellä kaupunki on merkittävin asuntomarkkinoiden toimija ja n 60 % asukkaista asuu kaupungin tukemissa asunnoissa . Suhteellisen hyvätuloisetkin pääsevät asumaan kaupungin tukemiin asuntoihin

    Kaupunki operoi monenlaista tuettua asumista. Pienituloisille on tarkoitettu oma tuotantonsa

    ” Tänä päivänä Wienin kaupungin Wiener Wohnen -organisaatio hallinnoi noin 220.000 asuntoa. Näissä kunnallisissa asunnoissa asuu noin neljännes koko kaupungin asukkaista.

    Asuntojen keskimääräinen neliövuokra on 5,58 euroa”.

    “Vuonna 2017 Wienin kaupunki käyttää rahaa asumisen tukemiseen yhteensä 571 miljoonaa euroa. Pääosa summasta (467 miljoonaa euroa) käytetään rakentamiseen. Tästä uudistuotannon osuus on 276 miljoonaa ja korjausrakentamisen osuus 191 miljoonaa euroa. Asumistukeen jää käytettäväksi 110 miljoonaa euroa.”

    http://www.agilecities.fi/2017/10/09/wien-edullisen-mutta-laadukkaan-asumisen-wunderland/

    Toinen esimerkki on Singapore, sielläkin valtio vastaa n 80 % asuntotuotantoa. Valtio rakennuttaa ja myy/vuokraa asuntoja edullisesti kansalaisille . Tavoite on, että pienituloinenkin voi elää hyvää elämää ilman tukia. Niinpä Singaporessa pärjää hyvin 1000-1500 euron palkoilla ilman tukiaisia, koska asuminen, liikkuminen ja syöminen ovat halpoja

    Yhteinen näkemys Singaporen ja Wienin välillä on, että asuntotuotantoa ei tule jättää pelkästään markkijatoimijoiden vastuulle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Liian vanha: Yhteinen näkemys Singaporen ja Wienin välillä on, että asuntotuotantoa ei tule jättää pelkästään markkijatoimijoiden vastuulle

      Varsinkin talouden laskukaudella markkinatoimijoilla on kannustin lopettaa rakentaminen ja jäädä odottamaan parempaa aikaa, vaikka melkein kaikkien talouden oppikirjasäätöjen mukaan rakentaminen nimenomaan laskukaudella olisi kansantaloudellisesti järkevää.

      Ja jos rakentaminen laskusuhdanteessa jää lähes kokonaan yhteiskunnan tuen varaan, niin rakennuttamisorganisaation on syytä olla iskussa myös nousukaudella, jotta koneistoa ei tarvitse rakentaa tyhjästä kun suhdanne jälleen västämättä kääntyy.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. arkkitehti: Varsinkin talouden laskukaudella markkinatoimijoilla on kannustin lopettaa rakentaminen ja jäädä odottamaan parempaa aikaa, vaikka melkein kaikkien talouden oppikirjasäätöjen mukaan rakentaminen nimenomaan laskukaudella olisi kansantaloudellisesti järkevää.

        Ongelma on, että talojen rakentaminen sitoo paljon pääomia. Laskukaudella rakennuttanut joutuu odottamaan mahdollisesti monta vuotta, ennen kuin saa tuottoa investoinnille – ja odotusaikana kulut juoksevat. Hintojen nousua odotellessa voisi tietenkin vuokrata tilapäisesti edullisempaan hintaan, mutta käyttö kuluttaa tiloja ja ne pitäisi peruskorjata nousukauden koittaessa (mikä vie taas aikaa ja rahaa). Ei nykyisin enää oikein millään tuotannonalalla tehdä tavaraa varastoon odottamaan usean vuoden päähän, miksi rakennusala olisi erilainen?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Ville: Ongelma on, että talojen rakentaminen sitoo paljon pääomia. Laskukaudella rakennuttanut joutuu odottamaan mahdollisesti monta vuotta, ennen kuin saa tuottoa investoinnille – ja odotusaikana kulut juoksevat. Hintojen nousua odotellessa voisi tietenkin vuokrata tilapäisesti edullisempaan hintaan, mutta käyttö kuluttaa tiloja ja ne pitäisi peruskorjata nousukauden koittaessa (mikä vie taas aikaa ja rahaa). Ei nykyisin enää oikein millään tuotannonalalla tehdä tavaraa varastoon odottamaan usean vuoden päähän, miksi rakennusala olisi erilainen?

        Tosin jos markkinat toimisivat niin kuin kuuluu, laskukaudella tuotantokustannukset laskisivat niin paljon, että rakennuttaminen kannattaa ja kysyntää riittää alemmalla hintatasollakin. Jostain syystä kustannukset eivät laske tarpeeksi ja rakennustuoteteollisuuskin mieluummin sulkee elementtitehtaita kuin laskee hintoja. Toinen puoli ongelmaa voi olla, että laskukaudella kriteerit täyttävien vuokralaisten tai asuntolainanottajien määrä laskee, koska kriteerit eivät juuri muutu nousukaudesta. Sijoittajan kannalta näin pitää ollakin, mutta tässä kohtaa julkinen valta voisi vaikuttaa asiaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.