Matalapalkkatyö, SATA-komitea, Talouspolitiikka

Perustulo – negatiivinen tulovero -yhtenäinen perusturva – Universal credit

Haluja korjata sosiaaliturvaa kannustavaan suuntaan on nyt liikkeellä paljon. Kovaa huutoa on Britanniassa käyttöön otettu Universal credit–järjestelmä, jota esitellään Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselän erinomaisessa kirjassa Kannustava perusturva. Kannattaa lukea. Jos joskus löytyy vapaata aikaa, arvostelen sen tällä blogilla. Perusturvaan liittyvien tulonsiirtojen – lähinnä perusturvan ja asumistuen yhdistämistä yhdeksi tulonsiirroksi esittää myös Juho Saaren sosiaaliturvan uudistamista pohtinut työryhmä. Tässä aletaan lähestyä sitä, mitä esimerkiksi minä olen tarkoittanut perustulolla.

Perustulo ja negatiivinen tulovero

Kuulee sanottavan, että perustulo on mahdoton, mutta negatiivinen tulovero käy. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että ne ovat aritmeettisesti aivan sama asia. Jos meillä olisi perustulo 600 €/kk ja siihen liittyvä lineaarinen vero 40 %, se olisi aivan sama asia kuin jos verotettavan tulon alaraja olisi 1500 euroa ja sen alittavista tuloista maksettaisiin negatiivista veroa 40 % summasta, jolla tulot alittavat tuon rajan. Kannattaa kokeilla Excelillä, jos ei usko. Tai jos koulun matikantunneilta on jäänyt jotain mieleen, niin näinkin sen voi todistaa.

T = 0,4(Y-T) eli jos Y< 1500 €, negatiivinen vero on 0,4(1500-Y)

Y* = Y-T = Y-0,4(Y-1500 €) = 600€ + 0,6 Y

Y= ansiotulo,
Y* = käteenjäävä tulo
T = vero

Perustulomallissa kulkee rahaa enemmän edustakaisin, mutta järjestelmä on äärimmäisen yksinkertainen toteuttaa. Negatiivinen tulovero tarkoittaa, että rahaa pitää joka kuukausi anoa ja jos jotain on muuttunut, kaikki maksatus pysähtyy kuukausiksi. Reaaliaikainen tulorekisteri yhdistettynä älykkäisiin ohjelmiin tekee negatiivisen tuloveron mallista toteuttamiskelpoisemman sitten joskus, kun tuo reaaliaikainen tulorekisteri oikeasti toimii.

Negatiivisessa tuloverossa on se hyvä puoli, että nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään tottunut ymmärtää, miten se toimii. Perustulosta moni ihmettelee, miksi sitä maksetaan hyvätuloisillekin.

Perustulon kannattajat luottavat siihen, että työt alkavat maistua, kun työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi ja sen vastustajat uskovat, että pakko on paras motivoija.

Itse olen useampaan kertaan esittänyt, että voisimme kompromissina ainakin aloittaa perustuloon siirtymisen syyperusteisesta negatiivisesta tuloverosta siten, että sen nostaminen edellyttää työmarkkinoiden käytettävissä olemista, koska niin moni kuvittelee, että työnantajat ottavat iloiten vastaan ihmisiä, jotka sanovat, etteivät suin surminkaan halua tänne töihin, mutta karenssin takia on pakko. (Käsi ylös, kuka palkkaisi!)

On tietysti niin, että mitä korkeampi on perustulo, sitä suurempi on riski, että se edistää nuorten syrjäytymistä. Perustulon on pakko olla aika niukka, jotta se todella kannustaisi töihin. Jos halutaan yhdistää hyvä perusturvan taso ja perustulo, siihen on liki pakko liittää jokin työmarkkinoiden käytettävissä olemisehto. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei voisi ajatellakaan ilman työn vastaanottamisehtoa.

Olennaisinta on, että yhdistetään verotus ja tulonsiirrot yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jos nämä kaksi tulojentasausjärjestelmää toimivat toisistaan riippumatta, aina tulee sairaita tilanteita, joita kukaan ei ole tarkoittanut. Tämä on aivan olennaista.

Olen myös ehdottanut aiemmin, että meillä voisi olla niukka ehdoton perustulo ja siihen korotus, jonka saamisen ehtona on työmarkkinoiden käytettävissä oleminen. Juha Saaren työryhmä ehdottaa itse asiassa samaa. Jos kieltäytyy töistä saa 616 €/kk kun muuten saisi 697 €/kk. Minä olin jopa kaavaillut noiden summien välille vähän isompaa eroa.

Kaksi seikkaa syyperusteisuuden puolesta. Jos perustulolle ei olisi mitään ehtoja, se voisi tehdä Suomesta kotirouvayhteiskunnan. Nyt halutaan lyhentää kotihoidon tukea, jotta naiset eivät syrjäytyisi työelämästä. Perustulo takaisi ikuisen oikeuden kotihoidontukeen, eikä siihen tarvittaisi edes sitä hoidettavaa lasta. Maahanmuuttajaäitien kohdalla tulonsiirron ehtona pitäisi olla kotouttamistoimiin osallistuminen. Muuten joistakin naisia sortavista kulttuureista tulevat naiset jäisivät kotiin hoitamaan lapsia tai vaikka ei lapsiakaan olisi, jäisivät kotiin muuten vain miehensä käskystä eivätkä oppisi koskaan Suomea.

Sata-komitea tutki yhtenäistä perusturvaa

Jo ennen kuin Britannian Universal credit -mallista tiedettiin mitään, Sata-komiteassa valmisteltiin ehdotusta perusturvan yhdistämisestä yhdeksi tulonsiirroksi vuosina 2008 ja 2009. Se päättyi työmarkkinajärjestöjen sosiaali-tupoon ja siihen, että maan hallitus yhtyi työmarkkinajärjestöjen käsitykseen, että sosiaaliturvajärjestelmämme on rakenteiltaan niin täydellinen, ettei sitä ole syytä uudistaa lainkaan. Miksi koko komitea oli sitten asetettu?

Sen me kuitenkin ehdimme havaita, että perusturvan yhtenäistäminen yhdeksi tukimuodoksi on aika hankalaa. Joko joidenkin tilanne heikkenee pahasti (ja toisten tietysti paranee), valtion menot kasvavat tai järjestelmästä tulee hyvin epäkannustava.

Britannian ja Kristillisdemokraattien mallissa on valittu jälkimmäinen. Efektiivinen marginaalivero on jossain 70 prosentin tietämissä. Tämä saattaa todella vaatia pakollisen työn vastaanottamisen. Kun kympin tuntipalkasta jää käteen kolme euroa, vapaa-aika alkaa tuntuva aika houkuttelevalta. Työssä käyminen aiheuttaa helposti noin paljon kustannuksia (matkat, lounasruokailu, vaatteet).

Jos tama käännettäisiin perustulon kielelle, se merkitisi, että meillä olisi perustulo, joka riippuisi asumisolosuhtesta ja jossa verotus ei olisi lineaarinen, vaan  pienistä tuloista maksettaisiin korkeampaa veroa (70 %) kuin suurista. Suomeksi sanottuna tama tasaa tuloja asteikon alapäässä voimakkaasti, mikä toisaalta merkitsee, ettei työnteko oikein kannata.

Kannustimista on vaikea puhua julkisuudessa järkevästi. Monet ajattelavat että jos Pekka menee töihin, on oikein ja kohtuullista, että Pekka saa riittävästi lisää rahaa, mutta kuitenkin niin, että jos Kalle ei mene töihin, on väärin, jos Kalle saa olennaisesti vähemmän rahaa kuin Pekka.

Näin sen tekisin

Siksi en yhdistäisi lopulta näitä tukia yhdeksi tueksi, koska silloin kannustimet tuhoutuvat kaikilta. Nyt tulee vielä vanhempi ehdotus vuodelta 1994. *

Sosiaaliturva voisi koostua neljästä palikasta.

  1. Perustulo tai negatiivinen tulovero osapuilleen 560 €/kk. Yhteensovitus tulojen kanssa noin 45 %, joka on samalla yleisin marginaalivero kaikille. Kateussyistä tähän voi liittää korotetun veron yli 5000 € ansaitseville. Se tekee järjestelmästä monimutkaisemman, ei tuota juuri lainkaan verotuloja, mutta voi olla tarpeen koheesiosyistä.
  2. Perustulon korotus, joka on tuloista riippumaton. (Lapsilisä, keliakiakorvaus, vammaistuki)
  3. Tulosidonnainen menotuki. (Asumistuki, päivähoitomaksutuki, korkeiden terveydenhuoltomenojen korvaus)
  4. Ansio-osa eli tulojen vakuutus

Kohdan 3) korvattavat menot lasketaan ensin yhteen minkä jälkeen niillä on yksi yhteinen tuloharkinta. Nuo sadan prosentin pintaan nousevat efektiiviset marginaaliverot johtuvat monesta päällekkäisestä tuloharkinnasta. Jos tässä tuloharkinta oli 25 %, marginaaliveroksi tulisi taas tuo 70 %. Se ei kuitenkaan koskisi kaikkia niin kuin tuossa Universal credit -mallissa.

Hyvää ei saa halvalla

Noin muuten olen sitä mieltä, että mahdoton yhdistelmä kannustava, halpa ja riittävä sosiaaliturva kannattaa ratkaista luopumalla halpuudesta.

Ollakseen kannustava, sosiaaliturva ei voi olla ylen antelias, mutta niin huonoa siitä ei voi tehdä, että se olisi halpa ja kannustava.

On hyväksyttävä, että pienipalkkaisten käteen jäävät tulot paranevat. Sorry, muitta se maksaa vähän. Jotain 7,5 %:n tasapainotyöttömyyskin maksaa.

Jotain on maksanut myös Yhdysvalloille ja tulee edelleen maksamaan, että kurjistunut keskiluokka äänesti valtaan Trumpin. Kalliiksi tulee myös Brexit Britannialle

Ennen kaikkea kuitenkin kysymys on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, jos näin vanhanaikaisesta asiasta saa vielä puhua.

Teen asumistuesta toisen postauksen, koska sen ympärillä on myös suuria muutospaineita. Tiiserinä sanottakoon, että otan päälleni osavastuun asumistukimenojen viimeaikaisesta kasvusta.

[KORJAUS 29.3. Universal Grant korjattu Universal credit]

===

*  Osmo Soininvaara. Hahmotelma perustulomallista. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita 1994:2

Tagged , ,

65 thoughts on “Perustulo – negatiivinen tulovero -yhtenäinen perusturva – Universal credit

  1. Itse olen ymmärtänyt, että negatiivisen tuloveron suurempi kannatus perustuloon verrattuna perustuu siihen, että negatiivista tuloveroa oletetaan maksettavan vain jos verotettavaa tuloa ylipäätään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät saisi mitään, tai saisivat nykyisen kaltaista työmarkkinatukea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. arkkitehti:
      Itse olen ymmärtänyt, että negatiivisen tuloveron suurempi kannatus perustuloon verrattuna perustuu siihen, että negatiivista tuloveroa oletetaan maksettavan vain jos verotettavaa tuloa ylipäätään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät saisi mitään, tai saisivat nykyisen kaltaista työmarkkinatukea.

      Näinhän ei tokikaan ole. Tukien ulkopuolelle ei olla ketään heittämässä, vaan jonkin tasoisen perusturvan saavat myös työnvieroksujat. Negatiivisessa tuloverossa nollatuloilla maksettu negatiivinen tulovero on suurimmillaan, ainakin tasavero + negatiivinen tulovero -mallissa ( https://en.wikipedia.org/wiki/Negative_income_tax#Flat_tax_with_negative_income_tax ).

      Voitaisiin tietty käyttää siitä vähimmäistasosta nimikettä “yleinen perusturva” ja siihen päälle tulevasta osasta nimikettä “negatiivinen tulovero”, mutta koska nämä lasketaan eri tavoin kansantalouden tilinpidossa (“laskennallisesti negatiivinen tulovero on osa verotusta ja vähentää kokonaisveroastetta, kun perustulo kasvattaa veroastetta” — https://fi.wikipedia.org/wiki/Negatiivinen_tulovero) lienee parempi käsitellä ne yhdellä ja samalla tavalla laissa ja asetuksissa sekä kansantalouden tilastoinnissa, eri nimikkeitä voi sitten käyttää epämuodollisesti kuten halutaan ja kuten itse kunkin arvomaailmaan helpoiten saa hyväksyttävästi asettumaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. arkkitehti:
      Itse olen ymmärtänyt, että negatiivisen tuloveron suurempi kannatus perustuloon verrattuna perustuu siihen, että negatiivista tuloveroa oletetaan maksettavan vain jos verotettavaa tuloa ylipäätään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät saisi mitään, tai saisivat nykyisen kaltaista työmarkkinatukea.

      Jos sosiaaliturvan rakenne luo kannusteen, markkinatalous luo kyllä työpaikkoja, joissa voidaan täyttää työssäoloehto, mutta palkka ja työvelvoite on mitätön. Äärimmillään työntekijä jopa maksaa työnantajalle, jotta työnantaja kirjaa jonnekin järjestelmään verotettavaa tuloa. Kaksi “työnvieroksujaa” voivat esimerkiksi “palkata” toisensa ristiin matalapalkkatöihin.

      Johtopäätös on siis se, että negatiivinen tulovero on sama taloudellisesti sama kuin perustulo, mutta hallinnollisesti monimutkaisempi.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ” Kaksi “työnvieroksujaa” voivat esimerkiksi “palkata” toisensa ristiin matalapalkkatöihin. ”

        Ei toimi, koska molemmat muuttuisivat yrittäjiksi ja eivät olisi siten oikeutettuja työntekijän työttömyysturvaan tai kerryttäisi työntekijän työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehdon täyttämiseksi täytyy YEL-kassaan maksaa minimityötulon mukaista maksua puolitoista vuotta ja se ei ole mahdollista, jos yritystoiminta ei tuota.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Kyllä se ansa tässä tilanteessa laukeaisi yhdellä seuraavista kahdesta tavoista:

        1) Molemmat palkkaavat toisensa työsuhteiseen työhön. Tällöin realisoituvat työhönantajavelvoitteet ja molemmat katsotaan yrittäjiksi siksi, että palkkasivat toisen työsuhteiseen työhön.

        2) Molemmat palkkaisivat toisensa alihankkijoiksi. Tällöin molemmat katsottaisiin yrittäjiksi siksi, että työllistyvät omassa työssä.

        Työsuhteinen työ on tehty tarkoituksella vaikeaksi generoida tyhjästä. Niissä laukeavat aina jollekin isot vastuut ja byrokraattiset velvoitteet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. arkkitehti:
      Itse olen ymmärtänyt, että negatiivisen tuloveron suurempi kannatus perustuloon verrattuna perustuu siihen, että negatiivista tuloveroa oletetaan maksettavan vain jos verotettavaa tuloa ylipäätään on. Eli “työnvieroksujat”/työttömät eivät saisi mitään, tai saisivat nykyisen kaltaista työmarkkinatukea.

      Negatiivisen tuloveron kohdalla meillä Suomessa on kaksi mielestäni sekavuutta aiheuttavaa käsitettä, joista ilmeisesti viitttaat EITC-periaatteeseen. EITC (Earned Income Tax Credit) on käytössä muutamissa USA:n osavaltioissa ja eräissä muissa maissa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, mutta ne pitää suhteuttaa paikalliseen perusturvaan.

      Suomessa EITC koettaisiin pakkotyöksi. Moittihan jo joku nykyinenkin aktivisti YLEssä Sipilän hallitusta siitä, että se romuuttaa sosiaaliturvan niin pahsti, että kohta on pakko mennä töihin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. >Jotain on maksanut myös Yhdysvalloille ja tulee edelleen maksamaan, että kurjistunut keskiluokka äänesti valtaan Trumpin. Kalliiksi tulee myös Brexit Britannialle

    Ovatko ihmiset tyytyväisiä eläessään puoliksi tai 3/4:lta tulonsiirtojen varassa jos he silloin kokevat, että he ovat kakkosluokan kansalaisia ja kykenemättömiä elättämään itsensä? Silloin ennen muinoin vaan oli siellä tehtaalla ihan hyväpalkkaisia töitä tarjolla, nyt sitten jatketaan tehtaan sulkemisen jälkeen jonain DHL:n osa-aikalähettinä ja puoliksi sossun rahalla.

    Fyysiseen hyvinvointiin sosiaaliset tulonsiirrot ovan hyvä täsmälääke, mutta auttavatko ne hukatun omantunnonarvon muodostumisessa?

    Uskon, että keskilännen hiilikaivostyöläiset ja autotehtailta pois potkitut britit eivät kaipaa isompia sossutukia, vaan kokemuksen siitä, että he itse pystyvät elättämään itsensä hyvällä elintasolla. Ts. väliä on myös sillä miten jokainen sen rahan saa sen lisäksi että paljonko sitä saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ainakin oma kokemukseni on usein ollut se, että olennaisinta omanarvontunnolle olisi se, että pääsisi tekemään jotain itselleen mielekästä esim. vapaaehtoistyötä – ilman että tarvitsisi jatkuvasti huolehtia siitä, riittävätkö rahat elämiseen.

      Jos tekee jotain minkä kokee arvokkaaksi, niin se ylläpitää kyllä omanarvontuntoa vaikkei se elättäisikään. Mutta se että jokin elättää ei välttämättä tee siitä arvokkaan tuntuista. Se voi päinvastoin syödä elämästä arvokkuuden, mikäli energia ei riitä sekä itsensä elättämiseen että jonkin arvokkaan tuntuisen tekemiseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Tämä tilanne meillä on nyt kuitenkin sillä erotuksella, että jos erehtyy menemään töihin, menetä tuon edun. Tulot eivät peinene, mutta eivät juuri myöskään kasva.

        Mistä muka kotona asuva, äidin ruokia syövä nuori saa nykyisin 600 euroa kuussa diskorahaa? Kun lapseni täytti 18 ja kävi lukiota, hän ei saanut senttiäkään mitään tukia. Sitten, kun hän aloitti opiskelut yliopistossa (ja asui vielä kotona), rupesi hän saamaan opintotukea noin 40 eur / kk. Tuet paranivat vasta sitten, kun hän muutti omilleen opiskelija-asuntoon. Perustulo olisi aivan olennainen tulojen lisäys tällaiselle kotona asuvalle täysi-ikäiselle nuorelle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara: Tämä tilanne meillä on nyt kuitenkin sillä erotuksella, että jos erehtyy menemään töihin, menetä tuon edun. Tulot eivät peinene, mutta eivät juuri myöskään kasva.

        Vanhempien kotona asuva saa työmarkkinatukea Kelan laskurin mukaan noin 300e kk, jos vanhemmat ovat keskituloisia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Niin perustulo kuin negatiivinen vero tarkoittavat sitä, että yhteiskunta maksaa osan palkasta yrityksen puolesta. Sitä voi kutsua myös yritystueksi.

    Lähtökohta tulisi olla, että sellaista työtä, josta ei voida maksaa sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen, ei pidä tehdä eikä teettää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jonne:
      Niin perustulo kuin negatiivinen vero tarkoittavat sitä, että yhteiskunta maksaa osan palkasta yrityksen puolesta. Sitä voi kutsua myös yritystueksi.

      Lähtökohta tulisi olla, että sellaista työtä, josta ei voida maksaa sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen, ei pidä tehdä eikä teettää.

      Nälkäkuolema olisi sitten hyväksyttävä vaihtoehto?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Jonne:
      Niin perustulo kuin negatiivinen vero tarkoittavat sitä, että yhteiskunta maksaa osan palkasta yrityksen puolesta. Sitä voi kutsua myös yritystueksi.

      Lähtökohta tulisi olla, että sellaista työtä, josta ei voida maksaa sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen, ei pidä tehdä eikä teettää.

      Nämä ovat melko tavallisia ja harmillisia väärinymmärryksiä. Nykyisellä elintasollamme vain vähemmistö populaatiosta kykenee tuottamaan sen verran kuin kuluttaa. Silti vähemmän tuottavienkin työ on arvokasta — siitä on hyvä maksaa markkinataloudessa tuottavuuden verran; loput annetaan tulonsiirtoina, kuten päivä-/kotihoito, peruskoulu, jatkokoulutus, perusterveys, tiet ja muu infra, kirjastot, kulttuurilaitokset yms. Tulonsiirrot eivät ole “yritystukia” varsinkaan siltä osin, kuin ne annetaan perustulona, koska silloin ei tueta mitään valikoituja yrityksiä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Aika ajatella: Nämä ovat melko tavallisia ja harmillisia väärinymmärryksiä. Nykyisellä elintasollamme vain vähemmistö populaatiosta kykenee tuottamaan sen verran kuin kuluttaa. Silti vähemmän tuottavienkin työ on arvokasta — siitä on hyvä maksaa markkinataloudessa tuottavuuden verran; loput annetaan tulonsiirtoina, kuten päivä-/kotihoito, peruskoulu, jatkokoulutus, perusterveys, tiet ja muu infra, kirjastot, kulttuurilaitokset yms. Tulonsiirrot eivät ole “yritystukia” varsinkaan siltä osin, kuin ne annetaan perustulona, koska silloin ei tueta mitään valikoituja yrityksiä.

        Tulonsiirroille on täyspäiväisten työntekijöiden kohdalla erinomaisia vaihtoehtoja, kuten yleissitovan työehtosopimuksen määrittämä minimipalkka. Tämän ansiosta työntekijä ei joudu ainakaan itse anomaan oman tuottavuutensa ja riittävän palkan erotusta Kelasta vaan sen maksaa työnantaja. On työnantajan ja valtion välinen asia, maksetaanko siinä välissä yritystukia vai annetaanko palkkakulujen jyvittyä kuluttajahintoihin.

        Palkan täydentäminen sellaisella sosiaaliturvalla, jota työntekijä joutuu anomaan itselleen voi katsoa turhaksi työntekijöiden vaivaannuttamiseksi ja häpäisemiseksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Mikko Nummelin: Tulonsiirroille on täyspäiväisten työntekijöiden kohdalla erinomaisia vaihtoehtoja, kuten yleissitovan työehtosopimuksen määrittämä minimipalkka. Tämän ansiosta työntekijä ei joudu ainakaan itse anomaan oman tuottavuutensa ja riittävän palkan erotusta Kelasta vaan sen maksaa työnantaja.

        Jos määräät minimipalkan yli työntekijän (marginaalisen) tuottavuuden, teet näistä työntekijöistä (tai ainakin osasta) työttömiä (jos ratkaisuna ei sitten ole palkkatuki).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Ossi Saresoja: Jos määräät minimipalkan yli työntekijän (marginaalisen) tuottavuuden, teet näistä työntekijöistä (tai ainakin osasta) työttömiä (jos ratkaisuna ei sitten ole palkkatuki).

        Tämä toistetaan varsin usein ja se uskotaan kovin helposti todeksi. Sen perusteella, mitä tiedän oikeista esimerkeistä henkilöitä, jotka ovat olleet silpputöissä, ei tämä kuitenkaan tunnu olevan kestävä tapa työllisyyden parantamiseen. Tilanne on nimittäin se, että monilla silpputyöt joko hiipuvat itsestään käytännössä täydeksi työttömyydeksi tai sitten silpputyön, jolla ei elä ja jonka päälle joutuu anomaan tukea, tulee tekijälleen niin vastenmielinen, että työntekijä omasta halustaan yrittää päästä hommasta eroon tai saada työtuntimääränsä nollaan.

        On totta, että opiskelijat ovat poikkeuksellinen ryhmä osa-aikaisilla työmarkkinoilla, koska he ovat joskus innokkaita ylityökorvaussyistä ottamaan mahdollisimman paljon tunteja epämääräisiinkin aikoihin. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että opiskelijat ovat elämäntilanteensa vuoksi sellaisen tukijärjestelmän piirissä, jossa työnteko ei itsessään aiheuta suoraa karenssiseuraamusta tai sellaisen harkitsemistakaan ja toisin kuin moniin muihin ryhmiin, opiskelijoihin luotetaan sen verran, että heille myönnetään lainoja ja tarjotaan mahdollisuuksia palauttaa vapaaehtoisesti ylimääräiset tuet myöhemmin. Työttömän kykyyn tai haluun maksaa tukia takaisin taas ei luoteta ja epävarmaa tuen maksua lykätään varmuuden vuoksi.

        Jotkut talousoikeistolaiset ekonomistit eivät pidä opiskelijatyövoiman hyödyntämisestä siksi, että katsovat opiskelijoiden työnteon viivästyttävän valmistumista ja kuluttavan yhteiskunnan varoja paljon enemmän kuin mitä opiskelijoiden työnteosta on verohyötyjä. Vaikka opiskelijat olisivat työttömiin verrattuna mieluisampaa työvoimaa työnantajille, haluttaisiin esimerkiksi pikaruokaloiden ja kauppojen kassoille mieluummin työntekijät kortistosta kuin yliopistoista.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Todella vaikea uskoa, että valtio päätyisi moneen, moneen vuoteen tekemään yhtään uudistusta, joka merkittävästi lisäisi valtion menoja. Ensin pitäisi alijäämäongelma ratkaista, sitten lyhentää velkaa, sitten hoitaa suuret ikäluokat hautaan. Ja tämä kaikki pitäisi tehdä pienenevällä työikäisellä väestöllä (olettaen, että Suomi ei pysty kilpailemaan osaajista) ja investoinneilla, jotka ovat vuosia madelleet alamaissa etenkin tuotekehityksen suhteen.

    Eriarvoisuusryhmän perusturvaehdotuskin, jota jopa KELA tukee, ei tehtävänannon mukaisesti saa lisätä valtion menoja. http://www.kela.fi/-/kela-tukee-eriarvoisuusryhman-ehdotusta-uudesta-perusturvalaista

    Siksi ehdotankin, että negatiiviseen tuloveroon palataan joskus parinkymmenen vuoden kuluttua – jos Suomi silloin olisi jonkun nokiamaisen ihmeen kautta taas elinvoimainen kansantalous eikä taantuva euroalueen periferia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Blogissa on paljon hyviä pointteja, ja nosto 24 vuoden takaa on hieno.

    Malli vaatii kuitenkin virtaviivaistamista.

    Paras perustulo -malli (PP):

    Kenelle? Perustulo koskekoon täysivaltaisia Suomen kansalaisia; holhottaville ja ulkomaalaisille erillinen järjestelmä.

    Paljonko? Perustulon tulee taata pääsy vähintään yhteisesti sovitulle köyhyysrajalle. EU:n komissio määrittelee rajaksi 60 % nettotulojen mediaanista. Suomessa siis noin 1000 €/kk.

    Lisätuet? Erityisryhmät (esim. invalidit) voivat saada anomalla lisätukia. Asumistukea, opintotukea, eläkettä, työttömyyskorvausta ei makseta. Lapsilisistä tms. säädetään erillisessä järjestelmässä.

    Ansiot? Tuloja saa hankkia vapaasti. Verottaja ottaa noin 50 % (ellei verotuksen painopistettä saada siirrettyä tuloista omistamiseen ja kuluttamiseen). Valtio ja kunnat voivat muiden toimijoiden tapaan maksaa palkkaa hyödyllisestä toiminnasta, kuten aktiivisesta työn hakemisesta ja lapsien hoitamisesta.

    Voittajat? Edullisesti asuvat. Opiskelijat. Köyhät. Pienituloiset. Kotirouvat. Kokonaisuus.

    Häviäjät? Kalliisti asuvat. Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta nauttineet. Suurta eläkettä saaneet. Suurten kaupunkien asuntokauppiaat ja vuokranantajat. Yli varojensa elävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Perustulo on hyvä ratkaisu moneen ongelmaan.

    Sellainen perustulo, joka on sama vastasyntyneille, kolmekymppisille ja satavuotiaille sen sijaan ei ole ratkaisu. Yleisen oikeustaju mieltää asian niin, että lapsille ja vanhuksille tulontasaus saa olla korkeampi kuin työikäisille. Eli lapsilisät ja kansaneläke voidaan hyvin hoitaa sellaisella perustulolla, jonka suuruus muuttuu iän myötä.

    Yleinen oikeustaju ei myöskään vastaa tilannetta jossa turvapaikanhakija saa heti saavuttuaan täyttä perustuloa, mutta EU-kansalainen romanikerjäläinen ei mitään. Eikä sitä, jos asia on päin vastoin.

    Tarvitaan perustulo, joka muuttuu iän myötä. Ja tarvitaan taulukoita, joiden mukaan maahanmuuttajat (lapsineen) pääsee perustulolle pikkuhiljaa – kenties nopeammin maksamalla veroja ja hitaammin jos ei.

    Jos perustulo on vain joko 0 € tai 560 € kuussa, syntyy rajatapauksissa todella voimakkaita kannustinongelmia. En tiedä miten saajat on tarkoitus rajata, mutta jotain esimerkkejä jotka tulevat itselle mieleen tässä heittelee.

    – 17v vs 18v, kulkeeko tässä raja? Ikä sinänsä insentiivimielessä hyvä kun siihen ei voi vaikuttaa (paitsi tietysti valehtelemalla ikänsä paperittomana voi yrittää), mutta epäreilu se voi olla jos vaikka sisarukset asuvat olosuhteiden pakosta muualla kuin vanhempansa tms.
    – Suomen kansalainen/ei-kansalainen?
    – ETA-kansalainen/ei-ETA -kansalainen?
    – Riittääkö osoite Suomessa vai tarvitaanko todiste “tosiasiallisesta oleskelusta” tms?
    – Kaksoiskansalaisuus, vaikuttaako?
    – Turvapaikanhakija/tilapäisen oleskeluluvan saanut/kielteisestä päätöksestä valituksen käsittelyä odottavat/turvapaikan saaneet/turvapaikan saaneen juuri vihitty puoliso jne. jne. erilaiset viime vuosien otsikoissa olleet kymmenissä tuhansissa laskettavat ihmisryhmät
    – Osoitteen Suomeen muutamaksi kuukaudeksi vaihtanut keikkakoodari / ydinvoimalan osan x valmistumiseen asti jatkuvalla työkomennuksella Suomessa oleva Arevan insinööri
    – Ulkomailla asuva armeijaan vuodeksi tuleva Suomen kansalainen
    – Suomen kansalainen joka asuu lähinnä Espanjassa ja maksaa verot sinne / Suomen kansalainen joka asuu lähinnä Espanjassa mutta maksaa verot Suomeen
    – Edellisten esimerkkien Gambialainen puoliso, jolla on osoite Suomessa mutta jolla avioero on vireillä

    jne jne.

    Näitähän on varmasti ratkaistu maailman sivu erilaisissa sosiaaliturva-tapauksissa. Mutta voisi kuvitella, että kun tukiviidakon eri osissa rajatapaukset ja tulkinnat ovat erilaisia, niin epäoikeudenmukaisuudet ja insentiivit osin tasoittuvat. Eli rajatapaus x saa tukea y mutta ei tukea z.

    Vaan kun järjestelmää yksinkertaistetaan, kuten kannattaa, niin noista rajatapauksista voi tulla aika dramaattisia.

    Eli kannatan Osmon neljää palikkaa lisäyksillä, että perustulon kuukausisumma ei ole vakio vaan sen suuruus riippuu:
    – iästä
    – ei-syntyperäisillä oleskelun pituudesta / perusteesta / olosuhteista / kansalaisuudesta, jopa veronmaksusta
    – työmarkkinoiden käytettävissä olemisesta / koulunkäynnistä / kotouttamiseen osallistumisesta
    – maasta pois muuttavilla olosuhteista / verokohtaannosta

    Ja päätösvalta parametreista eduskunnalle. Kolmikanta-sanan mainitsemisesta ehdotuksena asian yhteydessä pudotetaan ehdottaja alimpaan 5€/kk -perustuloluokkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Miltei ajattelin tänään:
      Eli lapsilisät ja kansaneläke voidaan hyvin hoitaa sellaisella perustulolla, jonka suuruus muuttuu iän myötä.

      Ikä ei ole hyvä peruste oikein mihinkään. Sitä käytetään, kun parempaa ei osata. Parhaassa Perustulossa osataan. Siinä perustuloa maksetaan vain täysivaltaisille kansalaisille ja vain Suomessa vietetyiltä päiviltä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Aika ajatella: Ikä ei ole hyvä peruste oikein mihinkään. Sitä käytetään, kun parempaa ei osata. Parhaassa Perustulossa osataan. Siinä perustuloa maksetaan vain täysivaltaisille kansalaisille ja vain Suomessa vietetyiltä päiviltä.

        Ei ole mitään järkeä rajata muut kuin Suomen kansalaiset lähtökohtaisesti pois. Eihän me tälläkään hetkellä tehdä niin. Mielestäni tämä “ongelma” tuodaa yleensä esille tavalla, joka ei ollenkaan peilaa jo tällä hetkellä käytössä olevaa ratkaisua.

        Nykyään Kela tekee päätöksen sosiaaliturvaan kuulumisesta (“vakuuttamispäätös”). Päätös tehdään pääsääntöisesti vakinaisen asumisen perusteella. Vakinaisina asukkaina pidetään esim. Suomen kansalaisia jotka asuvat vakinaisesti Suomessa, eli käytännössä kotikunta Suomessa ja viettää myös tosiasiallisesti yli puolet vuodessa Suomessa. Vakuuttaminen voidaan kuitenkin myöntää myös perhesuhteiden perustella (esim. ulkomaalainen menee naimisiin Suomen kansalaisen kanssa). Vakinaisen asumisen todisteena voidaan käyttää myös vähintään kahta vuotta kestävää työskentelyä. Tässä kuitenkin itse päätös tehdään asumisen, ei työskentelyn perusteella. Työskentely on vain tapa osoittaa asumisen vakinaisuus.

        Vakuuttaminen voidaan myöntää myös määräaikaisena työskentelyn perusteella jos joku tulee työskentelemään vuodeksi Suomeen. Tällöin päätös on voimassa sen vuoden ajan (lisäksi voi työskenteyn perusteella olla oikeus työttömyysturvaan).

        Vakuuttaminen päättyy pääsääntöisesti jos muuttaa Suomesta pois (yli vuodeksi), mutta poikkeuksia on lukuisia (esim. lähetetyt työntekijät ja opiskelijat). Eli ei ole mitään järkeä sitoa etuuksien maksatus vain “Suomessa vietettyihin päiviin”. Jos menee Suomesta töihin muualle EU:n sisällä kuuluu sen jälkeen sen maan sosiaaliturvajärjestelmään vaikka onkin Suomen kansalainen. Ei siis myöskään ole järkeä maksaa perustuloa kaikille Suomen kansalaisille, kuten ei etuuksia makseta nytkään.

        Koska sosiaaliturva ja verotus muodostavat tässä mallissa yhtenäisen kokonaisuuden, olisi täysin kestämätöntä vaatia ulkomailta työskentelemään tulevien maksamaan meidän veroja saamatta samalla kokonaisuuteen kiinteästi kuuluvaa perustuloa. Lisäksi tämä taitaa olla mahdotona EU:n sisällä (mihin Osmo jo viittasikin). Pääsääntönä on, että työskentely ratkaisee missä on vakuutettu.

        Voidaan tietenkin miettiä onko perustuloa järkevää maksaa esim. hyvin nuorille syrjäytymispelon takia. Ongelma siitä, pitäisikö se perustulo mukamas sitten maksaa kaikille jotka astuvat Suomen kamaralle, on täysin keinotekoinen. Me ratkaistaan jo tämä tälläkin hetkellä. Ennen yliyksinkertaistujen ratkaisujen tarjoamista voisi ehkä hieman tutustua siihen, miten tämä vastaava lainsäädäntö on tällä hetkellä tehty.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Totte: Ei ole mitään järkeä rajata muut kuin Suomen kansalaiset lähtökohtaisesti pois. Eihän me tälläkään hetkellä tehdä niin.

        Suomessa asuvilla EU-kansalaisilla ei nytkään ole yleisesti samoja oikeuksia kuin Suomen kansalaisilla, kuten esimerkiksi äänioikeutta valtiollisissa vaaleissa.

        Tällä hetkellä on sovittu, että EU-kansalainen on asuinmaansa sosiaaliturvajärjestelmän piirissä. Tästä periaatteesta ei tarvitse luopua Parhaassa Perustulossa: riittää tulkita tai säätää uudelleen niin, että maan sosiaaliturvajärjestelmä voi pitää sisällään erilliset osajärjestelmät kansalaisille ja ulkomaalaisille.

        Sitä, että jotain “ei tehdä tälläkään hetkellä niin”, minun on vaikea ottaa vahvana argumenttina. Toki terveen konservatismin hengessä nykyhetkestä ja menneestä on pyrittävä säilyttämään hyvä. Mutta ei kaikki ollut ennen paremmin. Juuri siksihän suunnittelemme parempaa.

        Ulkomaalaisten rinnakkaisjärjestelmä voisi olla paljolti samankaltainen kuin kansalaisten järjestelmä. Erillinen järjestelmä kuitenkin antaisi tarpeellista ja turvallista säätövaraa, muun muassa erilaisen verokohtelun. Se myös alleviivaisi sitä tärkeää periaatetta, että viimekädessä jokainen maa on vastuussa omista kansalaisistaan.

        Totte, en ymmärrä ollenkaan “Eli ei ole” ja “Ei siis” -argumentointisi logiikkaa. Voisitko avata niitä hieman lisää?

        Suomi haluaa järjestää yhteiskuntansa niin, että sen jokaisella jäsenellä on korkea elintaso. Siksi tuon elintason takaavaa perustuloa ei ole varaa ulottaa kenelle tahansa niin, että se alkaisi vetää tulonsiirtojen nettosaajia ulkomailta Suomeen. Jos tätä huolta ei olisi, virtaviivaisinta oli laajentaa perustulo koskemaan myös muita kuin kansalaisia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Jos Ruotsalainen muuttaa Suomeenn asumaan ja tekemään töitä, hän siirtyy lyhyen määräajan jälkeen Suomen sosiaaliturvan varaan ihan siitä riippumatta, vaihtaa ko kansalaisuutta vai ei. Samoin, jos suomalainen muuttaa Portugaliin, hän menettää Suomen sosiaaliturvan. Eläkkeitä tosin kohdellaan eri tavalla, koska ne katsotaan kotimaassa ansaitun palkan jälkimaksuksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Jos Ruotsalainen muuttaa Suomeenn asumaan ja tekemään töitä, hän siirtyy lyhyen määräajan jälkeen Suomen sosiaaliturvan varaan ihan siitä riippumatta, vaihtaa ko kansalaisuutta vai ei.

        Kyllä, näin lienee asia tällä hetkellä. Mutta tämä ei kerro sitä (a) pitäisikö niin olla tulevaisuudessakin ja (b) voiko maan sosiaaliturva kohdella oman maan kansalaisia eri tavoin kuin muita.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Aika ajatella: Kyllä, näin lienee asia tällä hetkellä. Mutta tämä ei kerro sitä (a) pitäisikö niin olla tulevaisuudessakin ja (b) voiko maan sosiaaliturva kohdella oman maan kansalaisia eri tavoin kuin muita.

        Oletetaan, että Suomi pystyisi muutamaan tämän asian yksin. Eli muut EU-maat seuraavat nykyistä linjaa, mutta Suomessa sosiaaliturva kuuluisi vain 1) “täysivaltaisille kansalaisille” ja 2) “vain Suomessa vietetyiltä päiviltä”.

        Kohta 2) johtaa siihen, että:

        i) Kaikki ulkomailla olevat suomalaiset diplomaatit putoaisivat sosiaaliturvan ulkopuolelle, sillä he eivät tämän jälkeen kuuluisi minkään maan sosiaaliturvan piiriin.

        ii) Sama koskee kaikki suomalaisten yritysten lähetettyjä työntekijöitä.

        iii) Sama juttu kaikilla vaihto-opiskelijoilla.

        iv) Finnairin lentäjät ja lentoemännät menettävät sosiaaliturvansa suurimman osan vuodesta.

        v) Suomalaisen lipun alla olevan laivan suomalainen miehistö tippuisi matkojen ajaksi kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolelle.

        Kohta 1) johtaa siihen, että:

        a) Suomen lipun alla olevan laivan kaikki ulkomaalainen miehistö olisi täysin sosiaaliturvan ulkopuolella. Ne eivät kuulu kotimaansa sosiaaliturvaan, koska työskentelevät Suomen lipun alla ja kotimaa soveltaa vielä nykyisiä sääntöjä. (Nyt voi kysyä kuka näillä laivoilla olisi enää tämän uudistuksen jälkeen töissä?)

        b) Suomeen töihin tulo ulkomailta tarkoittaisi yleisestikin sitä, että ei kuuluisi enää minkään maan sosiaaliturvaan.

        c) Kansainvälisissä avioliitoissa joutuu käytännössä aina suomalainen muutamaan ulkomaille, sillä vierasmaalainen puoliso ei pysty muuttamaan Suomeen (ei kuuluisi sosiaaliturvaan). Korkeasti koulutettua porukkaa ei tälläkään hetkellä houkutella rahalla tai säällä, vaan merkittävä osa tulee perhesuhteiden perusteella Suomeen. Tämä päättyisi ja lisäksi menetettäisiin ulkomaille myös heidän suomalainen puoliso (joka todennäköisesti on myös korkeasti koulutettu).

        Ja nämä esimerkit oli nyt vain ihan mitä tuli hihaa ravistelemalla. Mahdollisia ongelmia mitä en edes osaa ajatella tulisi vielä paljon lisääkin. Sinun ehdottama järjestelmä toimii siinä tapauksessa, että kaikki suomalaiset pysyvät aina Suomen rajojen sisäpuolella ja toistaalta Suomen rajojen sisäpuolella ei ole muun maan kansalaisia. Yhteiskuntamme ei ole tällainen ja ainakaan minä en koe tarvetta tehdä lainsäädäntöä jonkun fantasiayhteiskunnan mukaan.

        Eli kiteytettynä: Näin on tällä hetkellä, koska nämä säännökset ja EU-tason harmonisointi on toteutettu ihan syystä, nimittäin toimivan järjestelmän takaamiseksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Totte: Oletetaan, että Suomi pystyisi muutamaan tämän asian yksin. Eli muut EU-maat seuraavat nykyistä linjaa, mutta Suomessa sosiaaliturva kuuluisi vain 1) “täysivaltaisille kansalaisille” ja 2) “vain Suomessa vietetyiltä päiviltä”.

        Totte, kiitokset jäsennellystä vastakommentista. Esittämäsi “ongelmat” eivät oikeasti ole ongelmia Parhaassa Perustulossa (PP:ssa). Toisin kuin tulkitsit, PP:n ei ole tarkoitus käsittää kaikkea sosiaaliturvaa. Poimin pari esimerkkiä listastasi.

        iii) Suomalaiset vaihto-opiskelijat kuuluvat ulkomailla asuessaan asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin. Siksi heillä ei ole tarvetta kuulua PP:n piiriin tuolloin.

        b, c) Suomeen muuttava ulkomaalainen (työntekijä tai ei) kuuluisi Suomen sosiaaliturvan piiriin. Huomaa, että PP ei käsitä Suomen sosiaaliturvaa kokonaisuudessaa: holhottaville ja ulkomaalaisille on erikseen määritelty sosiaaliturva.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Aika ajatella: Totte, kiitokset jäsennellystä vastakommentista. Esittämäsi “ongelmat” eivät oikeasti ole ongelmia Parhaassa Perustulossa (PP:ssa). Toisin kuin tulkitsit, PP:n ei ole tarkoitus käsittää kaikkea sosiaaliturvaa. Poimin pari esimerkkiä listastasi.

        iii) Suomalaiset vaihto-opiskelijat kuuluvat ulkomailla asuessaan asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin. Siksi heillä ei ole tarvetta kuulua PP:n piiriin tuolloin.

        b, c) Suomeen muuttava ulkomaalainen (työntekijä tai ei) kuuluisi Suomen sosiaaliturvan piiriin. Huomaa, että PP ei käsitä Suomen sosiaaliturvaa kokonaisuudessaa: holhottaville ja ulkomaalaisille on erikseen määritelty sosiaaliturva.

        Kohta iii) ei pidä paikkaana. Vaihto-opiskelija ei muuta pysyvästi toiseen maahan, eikä siten kuulu tilapäisen asuinmaan sosiaaliturvaan. He siis putoavat järjestelmistä kokonaan pois, aivan kuten muutkin mainitsemani ulkomailla aikaa viettävät ryhmät.

        Tietenkin voit esittää, että jokaiselle erityisryhmälle olisi omat säännöksensä mitä koskee sosiaaliturvaa ja verotusta. Ihmiset voivat kuitenkin kuulua eri ryhmiin jopa vuoden aikana, jolloin verotustakaan ei voida toimeenpanna yhden säännön mukaan.

        Perustulon ideana on yleensä selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää. Sinun ehdottama tapa toteuttaa se tekee asioista monimutkaisempia kun ihmiset pomppivat eri järjestelmien välillä, joita jouduttaisiin ylläpitämään rinnakkain. Jos perustulosta ei halua kattavaa niin järjestelmää joudutaan paikkalemaan tilkkutäkin tavoin eri kohdennetuilla etuuksilla. Tämä on kai juuri se mistä halutaan eroon.

        Sen lisäksi, että ehdottamasi toteutustapa ei saa sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistettua, se myös monimutkaistaa verotusjärjestelmää luodessaan sinne rinnakkaisia standardeja. Lisäksi se on laillisesti mahdoton niin kauan kun ollaan EU:n jäsen.

        Eli voit tietenkin haluta tällaisen järjestelmän, mutta sen brändääminen “Parhaaksi” vaihtoehdoksi on hyvin kyseenalaista. Lisäksi se sotkee keskustelua, sillä se ei käytännössä ole toteuttamiskelpoinen, ja jos sen saisi toteutettua, se ei yltäisi niihin tavoitteisiin joita yleisesti perustulolta toivotaan (eli mm. selkeys, joustavuus ja yksinkertaisuus).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. olisi täysin kestämätöntä vaatia ulkomailta työskentelemään tulevien maksamaan meidän veroja saamatta samalla kokonaisuuteen kiinteästi kuuluvaa perustuloa.

        Päin vastoin. Niissä tuloluokissa, joissa ~500 € perustulolla on merkitystä, emme halua kilpailla ulkomaalaisten kanssa, eikä näistä ulkomaalaisista ole meille hyötyä (enemmän menoja kuin tuloja valtiolle). Ei tänne ole mikään pakko tulla jos tuntuu epäreilulta.

        EU-kansalaisille voi maksaa minimin kotimaan ja Suomen sosiaaliturvasta. Antaa tulla lunta tupaan.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. ei-kansalainen?

      Miksi ihmeessä maksaisimme perustuloa ei-kansalaisille? Toinen kysymys: miksi antaisimme kansalaisuuksia ilmaiseksi ilman osuusmaksuja?

      Kutsutaan perustuloa kansalaisosingoksi. Ei se palkkaakaan ole, jos sen saa töitä tekemättä. “Osinko” antaisi rappioromantikoille niin vasemmalla kuin oikealla sen tunteen, että ehkä tässä firmassa on kuitenkin joku penni kiinni.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Nimenomaan ikä on olennainen parametri. Nuoren palkka on aina aika huono, joten nuoren perustulokaan ei voi olla suuri. Toisaalta opiskelijan työpanos menee suoraan opiskeluun, ja yhteiskunnan etu on tukea köyhistä perheistä lähtevien nuorten opintoja. Koko lahjakkuusreservi pitää saada käyttöön. Eli nuorisolle pitää maksaa jonkinlaista kannustinta opintojen suorittamisesta.

      Voisi olla mielekästä sitoa perustulo ikäkaudella 17-30 vuotta saman ikäluokan mediaanipalkkaan siten, että maksettaisiin esim. 60 % ikäluokan mediaanitulosta. Jos tämä ei riittäisi toimeentuloon, annetaan tarvittavat tarpeet luonnossa tavarana ja palveluina, ei rahana. Opintoja voisi kannustaa sillä, että tähän maksettaisiin päälle jokin lisäosa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Erastotenes aleksandrialainen:
        Nimenomaan ikä on olennainen parametri. Nuoren palkka on aina aika huono, joten nuoren perustulokaan ei voi olla suuri.

        Eikö tuossa argumentissasi oleellinen parametri ole (huono) palkka, ei (nuori) ikä?

        Jos ihmistä ei voi kohdella täysivaltaisena aikuisena, niin silloin häntä on kohdeltava holhottavana. Peruskoulun oppimäärän tyydyttävät taidot voisivat olla täysivaltaisen kansalaisuuden välttämätön (kenties ei vielä riittävä) ehto. Jos yhdelle täysivaltaiselle voidaan antaa rahana, niin silloin on voitava antaa toisellekin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Aika ajatella: Eikö tuossa argumentissasi oleellinen parametri ole (huono) palkka, ei (nuori) ikä?

        Jos ihmistä ei voi kohdella täysivaltaisena aikuisena, niin silloin häntä on kohdeltava holhottavana. Peruskoulun oppimäärän tyydyttävät taidot voisivat olla täysivaltaisen kansalaisuuden välttämätön (kenties ei vielä riittävä) ehto. Jos yhdelle täysivaltaiselle voidaan antaa rahana, niin silloin on voitava antaa toisellekin.

        Ongelmana tässä on se, että kukaan nuori ei käytännössä tienaa kuin minimitoimeentulon verran tai sitä vähemmän. On siis hyvin vaikeaa tehdä järjestelmää, joka kohtelisi 18-vuotiasta tasa-arvoisesti vanhempien kansalaisten kanssa ja olisi silti kannustava. Käytännössä nuorelle on pakko antaa minimitoimeentulo, mutta tällöin työnteosta ei ole mitään hyötyä, ei myöskään opiskelusta lyhyellä tähtäimellä. Kannustavuus syntyy väistämättä siitä, että nuorta rangaistaan syrjäytymisestä, jollei sitten haluta palkita nuorta työnteosta ja opiskelusta. Eräs tapa järjestää rankaisu on se, että minimitoimeentulo annetaan osittain luonnossa, jolloin nuori ei voi käyttää sitä harkintansa mukaisesti. (Esim. opiskelijoiden ateriatuki on loistava esimerkki tällaisesta.)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tämä keskustelu perustulon ikäporratuksesta on vähän irrallaan todellisuudesta. Perustulo tulee siis tulojen pohjalle, joten se ei vie motivaatiota nuoreltakaan tehdä töitä. Nyt hänelle on tarjolla toimeentulotuki, 490 € + asumismenot kokonaan, ja se estää työnteon, koska 80 % nettoansioista leikkaa toimeentulotukea.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Oliko naisia sortavia kulttuureja olemassa? Eikös kaikki ole pelkästään miesten vika?

    Eikä ole olemassa miehiä tai naisia, teet olettama sukupuolesta. Teillä vihreä nuorempi polvi on päässyt tällaisten jaottelujen yli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Niiden, jotka vihaavat perustuloa siksi että se antaa rahaa myös työnvieroksujille, olisi syytä ymmärtää että sama minkälainen järjestelmä on käytössä, työnvieroksujia ja työttömiä, mutta työhaluisia on mahdoton erottaa toisistaan mitenkään. Työnvieroksuja voi aina teeskennellä työhaluista kysyttäessä tai käydä työhaastatteluissa niin huonolla asenteella, ettei varmastikaan töitä saa. Tästä seuraa, että toinen seuraavista vaihtoehdoista on pakko valita:
    1) Hyväksytään, että on joukko ihmisiä jotka eivät halua tehdä mitään, mutta joita yhteiskunta silti elättää. Sekä nykyjärjestelmä, että perustulomalli toteuttavat tämän vaihtoehdon. Perustulo vain on paljon yksinkertaisempi ja ilman nykyjärjestelmän kannustinloukkuja.
    2) Työttömät ja pienituloiset jätetään oman onnensa nojaan joko kerjäämään kaduille tai harrastamaan jonkinlaista rikollisuutta henkinsä pitimiksi. Jos tätä halutaan, voidaan sosiaaliturvajärjestelmä poistaa kokonaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kun esim. Helsingissä kuitenkin tarvitsisi tuon perustulon päälle asumistuen/lisän/osan, niin eikö se kannattaisi ottaa perustulon kanssa samaan tuloharkintaan/leikkaantumiseen, kun muuten tulee kumulatiivisesti se korkea marginaaliveroaste, eikä mitenkään marginaaliselle porukalle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Lukas Korpelainen:
      Kun esim. Helsingissä kuitenkin tarvitsisi tuon perustulon päälle asumistuen/lisän/osan, niin eikö se kannattaisi ottaa perustulon kanssa samaan tuloharkintaan/leikkaantumiseen, kun muuten tulee kumulatiivisesti se korkea marginaaliveroaste, eikä mitenkään marginaaliselle porukalle?

      Perustulon varassa elävän ei tarvitse/tule asua kalliisti Helsingissä. Hätätapauksia varten kaupungit tulee velvoittaa järjestämään riittävästi mitoitettu säällinen konttitasoinen majoitus.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Talouden kokonaisuus on aina kehä, sillä kaikki yritysten tuottama on viime kädessä yksityiseen kulutukseen. Välissä toki on pitkiäkin ketjuja joissa tuotetaan yrityksille jotka tuottavat yrityksille jne, mutta lopussa on aina se yksityishenkilö joka ostaa jotain.
    Julkinen sektori voidaan katsoa poikkeukseksi, sillä puolustusvoimat eivät myy mitään yksityishenkilöille. Mutta yhtä hyvin voidaan sanoa, että puolustusvoimat tuottaa yksityishenkilöille turvallisuuspalvelua joka maksetaan veroissa. Sama muidenkin julkisen sektorin tehtävien kohdalla, viime kädessä kyse on aina luonnollisista henkilöistä.

    Mutta eivät ihmiset voi mitään ostaa elleivät saa jostain rahaa. Tässä kohdassa kehä umpeutuu, sillä raha tulee niiltä yrityksiltä joihin raha tulee luonnollisilta henkilöiltä, myös yrityksen omilta työntekijöiltä.

    Teoriassa kaikki tämä tuottava (sekä tuottamaton) toiminta voitaisiin järjestää ja tuotannon hedelmät jakaa muutenkin, ilman rahaa tai palkkatyötä. Käytännössä vaihdon väline on kuitenkin osoittautunut käteväksi, ja yritykset kelvolliseksi tavaksi järjestää toimintaa ja tuotannon hedelmiin oikeuttavien vaihdon välineiden jakoa. Valtiota tarvitaan järjestämään osa toiminnoista, huolehtimaan tuotannon aiheuttamien haittojen korvaamisesta, ja tasoittamaan hedelmien jakoa väestön kesken.

    Jos sovimme tuesta joka maksetaan kaikille kansalaisille (tai kaikille täysi-ikäisille kansalaisille, tai miten se lopulta määritetäänkin) samoin ehdoin ja tavoin, sitä ei oikein voi pitää tukena yrityksille. Jos ehdot asettaisivat yritykset eriarvoisiin asemiin jollain tapaa, kansalaisen valtiolta saamien hedelmien määrä riippuisi siitä tekeekö töitä sellun keitossa vai parturina, voisi kyse olla tuesta joillekin yrityksille. Mutta yleisenä tukena ei.

    Ennemmin kannattaa ajatella sitä osana kokonaisuutta, tulojen tasauksena, tuotannon hedelmien jakamisena.

    Pidemmän päälle näkisin ennemmin verotuksen painopisteen siirtymistä arvonlisäveroon (yksityinen kulutus), sillä yksityiseen kulutukseenhan kaikki tuotanto tähtää. Sekä yhteisöveroon ja yhteisöjen liikevaihtoon kohdistuvaan veroon, sillä jos verotus kohdistuisi vain yksityiseen kulutukseen, osa kulutuksesta naamioitaisiin yhteisöjen kulutukseksi. Ja toisaalta, yhteisöjen toiminnan verottaminen suoraan pitäisi huolen siitä, että yhteisöt pyrkisivät pistämään rahan tuottamaan. Muutenkin olisi hyvä huolehtia siitä, että yhteisöjen toimintaa verotettaisiin siellä missä ne toimivat riippumatta siitä mitä kautta ne rahaa kierrättävät — tässä on ilmennyt hieman haasteita.

    Toiminnan aiheuttamia haittoja pitää toki aina verottaa. Mieluiten riittävän kovalla kädellä, jotta ne haitat saadaan katettua haittaveroilla eikä siihen tarkoitukseen tarvitse käydä muiden kukkarolla.
    Kiinteistöjä voidaan aina verottaa, tällä kertaa pohjaten oletukseen, että kiinteistöt tarvitsevat infraa jonka kunta maksaa.

    Jos pääosa valtion tuloista tulisi yrityksistä, ansiotulojen verotuksen ei tarvitsisi olla suurempaa kuin mitä tulojen tasaamiseksi haluttaisiin isompia tuloja leikata. Se olisi siis puhtaasti moraalinen ja arvomaailmaan liittyvä vero, ei fiskaalinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Miten nuo ehdotukset soveltuvat monikansalliseen ympäristöön? Sosiaaliturvauudistusten vaikutuslaskelmissa on lukuisia kertoja unohdettu monikansallisuus. Eli se, että nykyään moni kansalainen verotetaan ainakin joiltain osin moneen maahan. Näin on paitsi osalla työikäisistä, myös kasvavalla osalla eläkeläisistä, joiden eläketuloja verotetaan joidenkin maiden osalta sen mukaan, mistä maasta eläke on tienattu. Negatiivinen tulovero toimisi ajatuksellisesti paremmin, jos tulot tulisivat aina vain yhden maan verotuksen piiriin. Niin ei ole nyt, ja Espanjan ja Portugalin kanssa tehtyjen uusien verosopimusten mahdollisesti voimaan tullessa yhä useammalla tuloverotus pirstoutuu moneen maahan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Luulen, että oikeistolaisten ja vasemmistolaisten perustulomalli eroaa siltä osin, otetaanko säästöt ja pääomatulot huomioon. Elelen aiemmin keräämälläni omaisuudella. Pitäisikö minun saada 600 e/kk, koska olen työtön, tuloni eivät laskennallisesti riitä edes asuntoni maksamiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Krtek:
      Luulen, että oikeistolaisten ja vasemmistolaisten perustulomalli eroaa siltä osin, otetaanko säästöt ja pääomatulot huomioon. Elelen aiemmin keräämälläni omaisuudella. Pitäisikö minun saada 600 e/kk, koska olen työtön, tuloni eivät laskennallisesti riitä edes asuntoni maksamiseen?

      Paras Perustulo antaa sinulle noin 1000 €/kk riippumatta säästöistäsi tai pääomatuloistasi, joita kylläkin saatetaan pyrkiä verottamaan. PP kannustaa säästämään itselleen rahaa vaikkapa auton hankintaan. PP kannustaa suunnitelmallisuuteen ja laadukkaaseen elämänhallintaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mikään poliittinen malli ei voi ratkaista köyhyyden ongelmaa ja perussyy on:

    1.
    Politiikka on kaupankäyntiä poliitikkojen ja äänestäjien kesken.
    2.
    Poliitikko haluaa ääniä ja kansalainen rahaa. Nämä ovat tämän kaupankäynnin pelimerkit.
    3.
    Mitä vauraampi tai paremmin toimeentuleva tuo äänestäjä on, sitä enemmän pitää järjestää hänelle rahaa, jotta ääni saadaan ostettua. — Rikkaan ääni on kalliimpi kuin köyhän.
    4.
    Poliitikon on pidettävä äänestäjiensä suuri enemmistö köyhänä, jotta samalla rahalla saadaan mahdollisimman paljon ääniä. Pitää luoda tukijärjestelmiä, jotka estävät kansalaista vaurastumasta, pitävät hänet riippuvaisena puolueen politiikasta ja mahdollisimman köyhänä, että ääni saadaan halvalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Olen kääntynyt perustulon kannattajasta sen kriitikoksi, ainakin siinä muodossa mitä siitä nyt puhutaan.

    Syy on aika yksinkertainen: systeemin ongelmia ei kannata lähteä korjaamaan siten, että systeemiin lisätään lisää rahaa, koska raha on tällöin pois sieltä missä sitä oikeasti tarvittaisiin. Jos mallia ei voida rakentaa niin, että sosiaaliturvaan käytetyt rahat pysyvät samana tai laskevat, se on jotenkin pielessä.

    Kun OS sanoo: “sosiaaliturva kannattaa ratkaista luopumalla halpuudesta.” ollaan jo ikäänkuin luovutettu ja lähdetty rakentamaan lentokenttää, jolle toivotaan tippuvan paketteja taivaalta. Ajatellaan, että raha ohjaa ihmisiä työntekoon mutta samalla ohjataan rahaa juuri sinne missä töitä tehdään vähän ja tämän ohjaussignaalin vaikutusta ei nyt arvioida kriittisesti.

    Monet argumentit perusturvan puolesta kuulostavat huolestuttavalla tavalla populismilta, joka peittää alleen sen todellisen ongelman – esimerkiksi sen että on käynnissä rakennemuutos työmarkkinoilla johon pitäisi kohdentaa rahoitusta vaikkapa alakohtaisesti tai kehittämällä koulutusta tai yksinkertaisesti vain korjaamalla sosiaaliturvan epäoikeudenmukaisuuksia paremmalla tietojenkäsittelyllä ja mielekkäämmillä prosesseilla.

    Lisäksi arvelen, että ne ongelmat, joita perustulolla pyritään ratkaisemaan olisivat ratkaistavissa paremman tietojenkäsittelyn avulla siten, että työn vastaanottaminen olisi sekä yhteiskunnalle että henkilölle itselleen kannattavaa siten että sosiaaliturvan kulut laskisivat. On vaikea ymmärtää miten tämä ei voisi olla mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tero Tolonen:
      Jos mallia ei voida rakentaa niin, että sosiaaliturvaan käytetyt rahat pysyvät samana tai laskevat, se on jotenkin pielessä.

      Ei se ole noin yksioikoista. Käyttämällä sosiaaliturvaan enemmän rahaa saattaa yleinen toimeliaisuus kohentua, jolloin kokonaiskakku kasvaa. Tähänkin perustulolla pyritään. Liian niukka perustulo johtaa runsaisiin harkinnanvaraisiin tukiin ja siten tuloloukkoihin eli heikkoon toimeliaisuuteen. Toki liian suuri perustulo voi passivoida. Hypoteesi on, että väliltä löytyy makea piste.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Tuo ”työmarkkinoiden käytettävissä” ehto on nykyisen järjestelmän suurin ongalma ja perustulon suurin hyöty olisi juuri tuon ehdon poituminen. Miksikö ? Jos omalla ammattialalla ei ole töitä kaikille alan koulutuksen saaneille niin ei niitä työpaikkoja synny vaikka jokainnen tehtailisi kymmeniä hakemuksia päivässä. Tästä seuraa se kysymys että mitä kannattaa tehdä jos alan töitä ei vaan ole riittävästi tarjolla ? On kaksi ilmeistä vaihtoehtoa, opiskella uusi ammatti alalle jolle on töitä, ei siis mikään työllisyyskurssi vaan ihan oikeasti opiskella uusi tutkinto tai ammatti. Toinen vaihtoehto on ryhtyä yrittäjäksi ja tehdä itselleen työpaikka. Nämä kaksi ilmeistä ja järkevää vaihtoehtoa ovat juuri ne jotka on kielletty koska silloin henkilö ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Perustulo toisi yrittäjälle myös perusturvan joka koskisi kaikkia yrittäjiä YEL:istä riippumatta.

    Joku tietysti sanoo että jos saa vastikeetonta rahaa nin se laiskistaa mutta tästäkin tehtiin paljon nykyistä perustulokokeilua suurempi kenttäkoe. Kun Nokian matkapuhelintoiminta ajettiin alas niin ansiosidonnaisen työttömyysturvan vaihtoehtona jaettiin vapaaehtoisia eropaketteja. Pakettiin ei sisältynyt mitään velvoitteita mutta ajalta ei saanut muita tukia.

    Mikä oli tulos ? Vaikka en tiedä tekikö kukaan asiasta tutkimusta niin subjektiivinen kuva on että jokainen tietämäni paketin saaja joko alkoi yrittäjäksi, opiskeli tai työllistyi. Suurin osa meistä haluaa tehdä jotain hyödyllistä, aika harva ei halua tehdä mitään. Jos siis ajatellaan tätä ”työmarkkinoiden käytettävissä” ehtoa niin mikä on nettovaikutus ? Kuinka suurelta osalta se kieltää hyödyllisen tekemisen, yrittämisen tai opiskelun suhteessa siihen että kuinka monta työnvieroksujaa sillä saadaan pakotetuksi töihin ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Luin tuon Maanselän kirjan ja hän ylistää estoitta Ruotsin mallia ja ummistaa silmänsä sen ongelmilta.
    Aikoinan kun porvarihallitus astui valtaan tukien tasoa kiristettiin ja velvoitteita lisättiin niin se jakoi syrjäytymisvaarssa olevat kahteen ryhmään
    Tukien tiukka rajaaminen ajoi työttömät ja köyhät asumaan samoille alueille eli syntyy köyhien gettoja, jotka tunnemme nyt ampumisista,autojen poltoista no go-alueista etc Eli köyhät jakaantuivat kahteen osaan, ne jotka sinnittelevät pienillä korvauksilla kyykytettävänä ja toiseen , täysin syrjäytyneeseen ryhmään, joka elää yhteiskunnan ulkopuolella

    Eli tukien tiukentaminen johtaa vain syvempään segregaatioon ja suurempaan syrjäytymiseen ja väkivallan lisääntymiseen

    Mutta kyllä tähänkin varaudutaan, suojeluskuntia kaivetaan koipusseista. Puolisostilaallisia joukkoja voidaan jotenkin perustella sotilaallisilla tarpeilla mutta varapoliisit on suoraan tarkoitettu omia kansalaisia vastaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Liian vanha:
      Tukien tiukka rajaaminen ajoi työttömät ja köyhät asumaan samoille alueille eli syntyy köyhien gettoja, jotka tunnemme nyt ampumisista,autojen poltoista no go-alueista etc

      Näiden Ruotsin ongelmien pääsyy ja -selitys ovat aivan toisenlaisessa naiiviudessa. Eikö olisi rehellisempää, vaikkakin vähemmän kilttiä, tunnustaa asiat sellaisina kuin ne oikeasti ovat?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ennen kaikkea kuitenkin kysymys on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta, jos näin vanhanaikaisesta asiasta saa vielä puhua.

    Ei saa. Vasemmistolainen ajattelu on kuulemma passé. Siksihän oikeistoa koko ajan äänestetään valtaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Perustulo voitaisiin nimetä köyhäinavuksi, ja sitä pitäisi hakea erikseen. Hakemukset hyväksyttäisiin automaattisesti joten byrokratiaan ei palaisi valtion rahaa. Veikkaan että säästyisi aika monta miljoonaa kun niille ketkä eivät tuloa tarvitse tulisi korkeampi kynnys sitä nostaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.