Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.3.2018

10 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 20.3.2018”

1. Kumipyörästä pois siir­tymisen tiel­lä on edelleen paljon esteitä. Yksi mikä itseäni vaivaa suuresti on se, että juuri mis­sään mihin menen ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta säi­lyt­tää tavaroi­ta, jos tulee muul­la kuin autol­la. Autolle löy­tyy kyl­lä pysäköin­ti­ti­lat, mut­ta kun pitäisi saa­da vai­hdet­tua vaatet­ta ja jät­tää niitä päivän ajak­si säilöön, niin on kokon­aan jonkun aulaemän­nän hyvän­tah­toisu­u­den varas­sa. Ja tämä siis läh­es jokaises­sa Helsin­gin viras­toss­sa, hotel­lis­sa, kon­fer­enssi­ti­las­sa ym. Kesäl­lä toki helpompaa.

   Ja jot­tei totu­us uno­h­tu­isi, niin ver­tail­laan nykyti­laa vuo­den 2010–2011 tilanteeseen. Pyöräi­ly ja käve­ly ovat läh­es säi­lyt­täneet ase­mansa eikä merkit­tävää vähen­tymistä ole tapah­tunut. Joukkoli­iken­teen käyt­tö suomes­sa on vähen­tynyt ja yksi­ty­isautoilu on kas­vanut. Tämä on edelleen tämän päivän tilanne, vaik­ka väestön keskit­tymi­nen kaupunkiseuduille ja eri­tyis­es­ti kaupunkikeskus­to­jen ytimeen voisi tuot­taa odotuk­sen, että liikku­mis­muo­to­jen jakau­tu­mi­nen kään­ty­isi asteit­tain pois autoista. Edelleen siis kevyen liiken­teen ja joukkoli­iken­teen osalta odote­taan, että tilanne lakkaisi huononemasta.

   Mut­ta ei se tilanne lakkaa huonone­mas­ta ilman teko­ja. Itsekin aina välil­lä kokeilen julk­isia ja mietin, että josko nyt olisi jo aika vai­h­taa julkiseen. Tulin taas ker­ran ihan kokei­lu­mielessä julk­isil­la Helsinki­in. Vr+hkl. Julki­nen liikenne hävisi edelleen sekä rahas­sa että ajas­sa. Olin hie­man yllät­tynyt, että molem­mil­la yhtiöil­lä, sekä VR:llä että HKL:lla on ihan ydi­nalueil­la edelleen suuria vaikeuksia. 

   Vielä ei ole siis tul­lut vas­taan se tilanne, että yksin matkus­ta­van kan­nat­taisi vali­ta julki­nen oman auton sijaan. Siis suomes­sa. Muual­la asia on yleen­sä toisinpäin.

   Vastaa

   1. Tätä se on, kun narul­la yritetään työn­tää, tyyli­in rak­en­ta­mal­la miljoonil­la spi­raale­ja tai sil­to­ja yli ja ali autokatu­jen tekemään pyöräi­lyä houkut­tel­e­vam­mak­si, tai kat­e­goris­es­ti kieltäy­tymäl­lä ruuhkamaksuista.

      Minkä tahansa liiken­nemuodon käytölle löy­tyy aina perustelu. Ja usein peruste­lut voivat olla vielä täysin vas­takkaisia ja silti esit­täjän­sä mielestä täysin päte­viä. Tyyli­in toinen halu­aa matkus­taa ratikalla kun saa olla muiden ihmis­ten keskel­lä ja toinen ei voi matkus­taa ratikalla kun joutuu ole­maan muiden ihmis­ten keskellä.

      Jos aivan oikeasti halu­taan, että kaupungis­sa liiku­taan kestävästi, tarvi­taan kep­piä. Se ei voi tarkoit­taa mitään muu­ta kuin autoilun ase­man huonon­tamista. Mis­sään ei ole sel­l­aisia raho­ja, että muiden liikku­mis­muo­to­jen infra saataisi­in nos­tet­tua autoilun infran tasolle, pitämäl­lä autoilun edel­ly­tyk­sen ennal­laan. Oman 1000 kg paina­van auton mukanaan kul­jet­tamis­es­ta paikas­ta toiseen liikut­taes­sa pitäisi tehdä sen hin­taista ja niin vaival­loista, että kovapäisem­mätkin totea­vat muut liikku­mis­muodot toimiviksi myös omas­sa arjessaan.

      Jos ver­tailuko­htana on esimerkik­si talvipyöräi­ly nyky­isin ylläpi­det­tävis­sä olo­suhteis­sa, saa autoilun hin­nan nos­taa todel­la korkeak­si. Pitää olla joko tyh­mä tai muuten vain kovapäi­nen, jos vapaae­htois­es­ti ympäri vuo­den pyöräilee jäistä perunapel­toa muis­tut­tavil­la kevyen liiken­teen väylil­lä, kun vier­essä on autokaista, jos­sa on kesäke­li, 50 km/h nopeusra­joi­tus, ideaaliset kaar­resä­teet, vas­ta uusit­tu pin­noite ja vihreä aalto.

      Vastaa

      1. Autoilu vähenisi ihan itses­tään, jos Helsin­gin julk­ista liiken­net­tä oikeasti paran­net­taisi­in eikä heiken­net­täisi, niin kuin nyt koko ajan tehdään. 

         Pyöräi­lyn ja autoilun esit­tämi­nen ain­oina vas­takkaisi­na vai­h­toe­htoina ei ker­ro paljon muus­ta kuin sitkeästä ihmisvi­has­ta, joka kohdis­tuu autoil­i­joi­hin. Fil­lari hyvä, auto paha. Varsi­naista vas­takkainaset­telua, kun useim­mat ihmiset ovat yhtä aikaa autoil­i­joi­ta, jalankulk­i­joi­ta, julkisen liiken­teen käyt­täjiä ja toisi­naan myös fillaristeja.

      2. Jalankulk­i­ja:
         Autoilu vähenisi ihan itses­tään, jos Helsin­gin julk­ista liiken­net­tä oikeasti paran­net­taisi­in eikä heiken­net­täisi, niin kuin nyt koko ajan tehdään. 

         Aivan näin. Kom­men­toi­ja ei mainitse selkeitä konkreet­tisia keino­ja julkisen liiken­teen paran­tamisek­si, mut­ta luul­tavasti yksi kus­tan­nuste­hokkaim­mista olisi raitio­vaunu­jen 100% valoetuus.

         Suun­nitelmia tästä on esitet­ty use­aan otteeseen vuosien saatossa, viimek­si muu­ta­ma kuukausi sit­ten, ja hin­ta­lap­pu olisi mitätön. Mut­ta mitään ei tehdä, kos­ka se väistämät­tä tarkoit­taisi hie­man vähem­män vihreää aal­toa autoil­i­joille. Hyvä huono esimerk­ki tästä pysähtyneisyy­den tilas­ta ovat Kansal­lis­museon ja Lasi­palatsin pysäkeil­lä pian vuosikymme­nen ajan tes­tatut ratikkavalot.

         Oli kyse mis­tä tahansa kestävästä liikku­mis­muo­dos­ta kaupungis­sa (käve­ly, pyöräi­ly, julkiset, tavarankul­je­tus), aina tör­mätään yksi­ty­isautoilu­un. Jon­ka edut on saatu vuosikym­me­nien saatossa hilat­tua aivan suh­teet­toma­lle tasolle suh­teessa liikun­ta­suorit­teeseen. Nyt kun saavute­tu­ista eduista alkaa olla yhä use­am­mas­sa kohdin pakko luop­ua, neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen määräl­lä ei ole rajaa. Autop­uolue on kokoon­sa suh­teutet­tuna äärim­mäisen vah­va puolue.

         PS. Päivän HS:n otsikko: “Ruot­si (hal­li­tus) aikoo kieltää van­hat diese­lau­tot kaupunkien keskus­toista.” Samal­la kun Suomeen tuo­daan kiihtyväl­lä innol­la lisää samaa kalus­toa Saksasta.

      3. ft maail­mal­ta:
         Kumipyörästä pois siir­tymisen tiel­lä on edelleen paljon esteitä. Yksi mikä itseäni vaivaa suuresti on se, että juuri mis­sään mihin menen ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta säi­lyt­tää tavaroi­ta, jos tulee muul­la kuin autol­la. Autolle löy­tyy kyl­lä pysäköin­ti­ti­lat, mut­ta kun pitäisi saa­da vai­hdet­tua vaatet­ta ja jät­tää niitä päivän ajak­si säilöön, niin on kokon­aan jonkun aulaemän­nän hyvän­tah­toisu­u­den varas­sa. Ja tämä siis läh­es jokaises­sa Helsin­gin viras­toss­sa, hotel­lis­sa, kon­fer­enssi­ti­las­sa ym. Kesäl­lä toki helpompaa.

         Ja jot­tei totu­us uno­h­tu­isi, niin ver­tail­laan nykyti­laa vuo­den 2010–2011 tilanteeseen. Pyöräi­ly ja käve­ly ovat läh­es säi­lyt­täneet ase­mansa eikä merkit­tävää vähen­tymistä ole tapah­tunut. Joukkoli­iken­teen käyt­tö suomes­sa on vähen­tynyt ja yksi­ty­isautoilu on kas­vanut. Tämä on edelleen tämän päivän tilanne, vaik­ka väestön keskit­tymi­nen kaupunkiseuduille ja eri­tyis­es­ti kaupunkikeskus­to­jen ytimeen voisi tuot­taa odotuk­sen, että liikku­mis­muo­to­jen jakau­tu­mi­nen kään­ty­isi asteit­tain pois autoista. Edelleen siis kevyen liiken­teen ja joukkoli­iken­teen osalta odote­taan, että tilanne lakkaisi huononemasta.

         Mut­ta ei se tilanne lakkaa huonone­mas­ta ilman teko­ja. Itsekin aina välil­lä kokeilen julk­isia ja mietin, että josko nyt olisi jo aika vai­h­taa julkiseen. Tulin taas ker­ran ihan kokei­lu­mielessä julk­isil­la Helsinki­in. Vr+hkl. Julki­nen liikenne hävisi edelleen sekä rahas­sa että ajas­sa. Olin hie­man yllät­tynyt, että molem­mil­la yhtiöil­lä, sekä VR:llä että HKL:lla on ihan ydi­nalueil­la edelleen suuria vaikeuksia. 

         Vielä ei ole siis tul­lut vas­taan se tilanne, että yksin matkus­ta­van kan­nat­taisi vali­ta julki­nen oman auton sijaan. Siis suomes­sa. Muual­la asia on yleen­sä toisinpäin.

         Jalankulk­i­ja:
         Autoilu vähenisi ihan itses­tään, jos Helsin­gin julk­ista liiken­net­tä oikeasti paran­net­taisi­in eikä heiken­net­täisi, niin kuin nyt koko ajan tehdään. 

         Pyöräi­lyn ja autoilun esit­tämi­nen ain­oina vas­takkaisi­na vai­h­toe­htoina ei ker­ro paljon muus­ta kuin sitkeästä ihmisvi­has­ta, joka kohdis­tuu autoilijoihin…

         Julki­nen liikenne on kaupunki­maisen yhdyskun­tarak­en­teen liikku­mis­muo­to. Nyt kaupunki­mais­es­ti on raken­net­tu joitakin kort­telei­ta niemellä. 

         Tuo jälkim­mäi­nen on aika hyvä analyysi.

2. Vielä Tat­tarisu­os­ta ja kaavoituk­sen järkevyy­destä pääkaupunkiseudulla.
   Toimi­iko­han kaavoitus ihan opti­maalis­es­ti kun sijoitel­laan isohkoa teol­lisu­us­laitos­ta noin 1,5 kilo­metrin päähän juna-ase­mas­ta? Eikö Tat­tarisuo ja lähistö alueena ole viihty­isäm­min käytet­tävis­sä asuinalueena jonne on vielä hyvät yhteydet?
   Laitos on siis raken­net­ta­va hyvien tiey­hteyk­sien päähän kaukoläm­pöverkon päähän. Opti­maal­isin alue sijoit­tamiselle olisi Van­taan jätevoimalan viereen Por­voon­väylän ja Kehä III viereen. Toinen savupi­ip­pu nykyisen vier­essä ei juuri hait­taisi kenenkään maise­maa. Van­taan yleiskaavas­sa on juuri ja juuri riit­tävästi tilaa toiselle laitok­selle (Mik­si yleiskaavas­sa on laitos­alue kaavoitet­tu niin “niukasti” on oma esimerk­ki nykyisen pks- kaavoituk­sen jär­jet­tömyy­destä — liike­toimin­nat ja tuotan­to­laitok­set luon­nol­lis­es­ti agglo­moreoitu­vat, jol­loin jätevoimalan läheisyy­teen olisi pitänyt vara­ta saman­lu­on­toiseen toim­intaan tai teol­lisu­u­teen enem­män tilaa kuin kaavas­sa on nyt)
   Tun­tuu, että Helsin­gin on raken­net­ta­va Hele­nille tuotan­topaikko­ja oman kaupun­gin alueelta, jot­ta Helenin tulosta voidaan tukea edullisin ton­tein. Sama on tietysti tot­ta Espoon ja Van­taan suh­teen, jokainen rak­en­taa omaa kokon­aisu­ut­taan ja ottaa aluei­ta käyt­töön sille ja tuolle toimin­nalle jot­ta omas­sa kaupungis­sa olisi kaikkea.

   Vastaa

3. Helsin­gin seudul­la ongel­ma on rak­en­teelli­nen: Autoli­iken­teen suju­vu­ud­es­ta huole­htimi­nen kuu­luu pääosin val­ti­olle, kun taas joukkoli­ikenne kun­nille. Val­tio hoitaa mallikkaasti vas­tu­u­taan autoli­iken­teen suju­vu­ud­es­ta: Jos­sain kehä ykkösel­lä on joku paran­nustyö ollut käyn­nis­sä toden­näköis­es­ti koko tien ole­mas­saolon ajan. Autol­la pääseekin mukavasti liikku­maan kun­tara­joista riip­pumat­ta, pahimpi­en ruuh­ka-aiko­jen ulkop­uolel­la 80 km/h keskinopeudel­la. Joukkoli­iken­teessä sen sijaan kun­nat opti­moi­vat liiken­net­tä omil­la alueil­laan, usein vaa­ti­mat­tomil­la resurs­seil­la. Seudulli­nen suun­nit­telu tapah­tuu siten, että kun­nat tuo­vat oman alueen­sa tärkeät han­kkeet seudulliseen liiken­nesu­un­nit­telu­un, mut­ta ketään ei kiin­nos­ta koko seudun joukkoli­iken­teen toimivu­us ja suju­va matkus­t­a­mi­nen paikas­ta toiseen. Uusis­sa joukkoli­iken­nehankkeis­sa on yleen­sä tarkoituk­se­na mah­dol­lis­taa lisärak­en­t­a­mi­nen jol­lain alueel­la, ei se, että investoin­ti nopeut­taisi matkan­takoa esimerkik­si suju­voit­ta­mal­la vai­h­to­ja ja vähen­tämäl­lä mat­ka-aikaa. Kos­ka liiken­teen suju­voit­ta­mi­nen tapah­tuu vain autoli­iken­teen puolel­la, ei ole ihme että kehi­tys­tä ei joukkoli­iken­teen kulku­o­su­udessa tapah­du. Mat­ka-aika paikas­ta A paikkaan B taitaa olla ylivoimais­es­ti tärkein peruste liiken­nemuodon valin­nas­sa. Itseäni usein har­mit­taa etten per­heenisänä yksinker­tais­es­ti ehdi käyt­tää julk­isia niin paljon kuin halu­aisin, vaan auto on ain­oa vaihtoehto.

   Jot­ta julki­nen liikenne pysty­isi aidosti kil­paile­maan autoilun kanssa, pitäisi kun­ni­an­hi­mon tasoa nos­taa selvästi. Esimerkik­si, kun kil­pail­i­jana on 80 km/h kulke­va auto, niin 25 km/h keskinopeudel­la kulke­va pikaraitio­vaunu häviää kil­pailun selvästi pidem­mil­lä seudullisil­la matkoil­la, vaik­ka pär­jäisikin ihan hyvin muu­ta­man kilo­metrin matkoil­la kaupun­gin sisäl­lä. En ymmär­rä mik­sei han­kkei­ta suun­nitel­lessa ver­tail­la tuol­laista hal­paa perus­ratikkaa jär­jestelmi­in, jois­sa raitio­vaunu kul­kee 30 km/h tai jopa 35 km/h keskinopeudel­la? Hin­ta voi olla korkeampi mut­ta niin hyödytkin. Jostain pitäisi saa­da seudulli­nen näkökul­ma ja rahoi­tus julkisen liiken­teen kehit­tämiseen. Maakunnat?

   Vastaa

   1. Tuo­mas L.:
      En ymmär­rä mik­sei han­kkei­ta suun­nitel­lessa ver­tail­la tuol­laista hal­paa perus­ratikkaa jär­jestelmi­in, jois­sa raitio­vaunu kul­kee 30 km/h tai jopa 35 km/h keskinopeudel­la? Hin­ta voi olla korkeampi mut­ta niin hyödytkin. Jostain pitäisi saa­da seudulli­nen näkökul­ma ja rahoi­tus julkisen liiken­teen kehit­tämiseen. Maakunnat?

      Esimerkik­si Oulunkylässä Raide-Jok­eri tulee suun­nitelmien mukaises­ti matele­maan jonos­sa autoli­iken­teen seassa. Kun parkkipaikat ja/tai enti­nen määrä autokaisto­ja täy­tyy säi­lyt­tää. Tämä on puh­taasti Helsin­gin kaupun­gin oma päätös, ei voi syyt­tää val­tio­ta tai Espoo­ta eikä ketään muutakaan.

      Jos pelkää pääosan ajas­ta var­al­la ole­via läm­pökeskuk­sia, kan­nat­taa käy­dä tutus­tu­mas­sa muu­ta­maan jo ole­mas­saol­e­vaan. Ovat sel­l­aisia raken­nuk­sia, että piip­pu pois­lukien har­va niitä edes voimaloik­si tajuaa. Esimerkik­si Ruskea­suon ja Kivi­haan väli­maas­tossa on ollut pitkään yksi. Ei ole rom­ah­dut­tanut kum­mankaan alueen asun­to­jen arvoa. Yksi laitos lisää sopii myös Tat­tarisuolle val­lan main­iosti. Jos­sain läm­pö on talvipakkasil­la tuotet­ta­va. Ja polt­toaineen kul­je­tuk­ses­ta muu­ta­mal­la kymmenel­lä rekalla on turha olla huolis­saan, kun kaupun­ki on kuitenkin täyn­nä mukavuusautoilua.

      Vastaa

4. Kir­joi­tat Osmo: ”Paikalliset asukkaat pitävät min­ua jääv­inä, joten pidän varmim­pana jäävätä itseni.”

   Kom­ment­tisi on erikoinen. Olen itse ollut siinä käsi­tyk­sessä, että yhtiön hal­li­tuk­sen jäsenet ovat jääve­jä päät­tämään lau­takun­nas­sa ja kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa, mut­ta ei val­tu­us­tossa asioista, jot­ka koske­vat yhtiötä, jon­ka hal­li­tuk­ses­sa he ovat jäs­en­inä. Kysyin myös kaupungilta tätä ja sain sieltä vahvis­tuk­sen näke­myk­selle. Puhuimme myös tästä nimeno­mais­es­ta tapauk­ses­ta, emmekä vain yleisel­lä tasol­la asi­as­ta. Ei tässä ole kyse asukkaiden mielip­i­teestä vaan yksiselit­teis­es­ti laista.

   Vastaa

   1. Näin tulen myös toim­i­maan. Tämä kom­ment­ti­ni jojh­tui siitä, että min­ua myös syytet­ti­in rin­ta­makarku­ru­ud­es­ta, kun olin jäävän­nyt itseni tästä asi­as­ta ja jääviy­teen vedoten kielätäy­dyin tule­maan asi­aa koske­vaan asi­akasti­laisu­u­teen lau­takun­nan jäse­nenä. Sinän­sä pidän epälo­ogise­na, että sat­apros­ent­tis­es­ti kaupun­gin omis­ta­maa yhtiötä kos­kee sama määräys, kos­ka intres­siri­s­tiri­itaa kaupun­gin ja yhtiön välil­lä on vaikea kuvitel­la. Tuol­la logi­ikalla lau­takun­tien jäsen­ten­pitäisi olla jääve­jä kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa. Mut­ta lakia tietysti nou­date­taan, mikä myös tarkoit­taa, ettei asi­as­ta keskustel­la blogillani, sil­loin kun puhutaan kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan päätös­val­las­sa ole­vista asioista.

      Vastaa