Jotain mätää rakennusalalla?

Kun pääkaupunkiseudun kun­nat ovat lop­ul­ta saa­neet kaavoituk­sen kun­toon, nyt ottaa kiin­ni kap­a­siteetista. Onko raken­nusalal­la kaik­ki kunnossa?

Oudol­ta tun­tuu huu­ta­va työvoima­pu­la samal­la, kun raken­nusalan työt­tömyyskas­san jäsenistä on Uudel­la­maal­la kahdek­san pros­entin työt­töminä. Raken­nusalal­la ei näköjään ole huole­hdit­tu työn­tek­i­jöi­den osaamisen ylläpitämis­es­tä eikä työkyvys­tä noin laa­jem­minkaan.  Ei kan­na­ta investoi­da työvoimaan, kun työ­suh­teet ovat lyhyitä?

Suo­ma­lais­es­ta työvoimas­ta ei ole kan­nat­tanut huole­htia, kos­ka Viros­ta on saanut osaavaa porukkaa hal­val­la. Nyt kun viro­laiset pikkuhil­jaa vetäy­tyvät rak­en­ta­maan omaa maataan, hyl­lylle varas­toitu­ja suo­ma­laisia rak­en­ta­jia tarvit­taisi­in taas.

Val­tion pitäisi käyn­nistää voimakkaat toimet alan työvoima­pu­lan voit­tamisek­si. Työt­tömät raken­nus­miehet tulisi koulut­taa uud­estaan ja ohja­ta tarvit­taes­sa kuntoutukseen.

Alan 148-sivuis­es­ta (!) työe­htosopimuk­ses­ta käy ilmi, ettei palkkata­so raken­nusalal­la ole järin vetovoimainen. Aloit­teli­jan tun­tipalk­ka on 9,95 € ja erit­täin koke­neen ammat­ti­laisen 16,17 €. Viiden pen­nin suu­tari tekee markan virheen, mut­ta raken­nusalal­la on mah­dol­lisu­us paljon isom­pi­in moki­in. Toiv­ot­tavasti yri­tyk­set mak­sa­vat parhaalle työvoimalleen olen­nais­es­ti parem­paa palkkaa. Näin toimi­va yri­tys voisi vali­ta parhaat päältä ja men­estyä mui­ta paremmin.

Tuot­tavu­us ei ole raken­nusalal­la  nous­sut 40 vuodessa lainkaan samal­la kun se on tehdas­te­ol­lisu­udessa viisinker­tais­tunut. Kun telakalla raken­netaan uiva hotel­li, on meinin­ki aivan erilaista.

Syynä jämähtämiseen saat­taa olla, ettei alan keksin­töjä voi paten­toi­da, jos ne koske­vat töi­den organ­isoimista. Yri­tys­ten ei kan­na­ta panos­taa tuotekehitykseen.

Myöskään maat­aloudessa ei voi ajatel­la, että yksit­täi­nen maati­la har­joit­taisi tutkimus­toim­intaa vil­je­ly­menetelmien kehit­tämisek­si. Niin­pä maat­alous­tutkimus on val­tion ja yliopis­to­jen vas­tu­ul­la. Pitäisikö jotain saman­laista tehdä myös rakennusalalla?

Urakoiden ketjut­ta­mi­nen ali­u­rakoiden ali­u­rakoik­si on heiken­tänyt laat­ua. Ali­u­rakoi­jaa ei saa vas­tu­useen virheistä. Pitäisikö siis ottaa askel taak­sepäin niin, että nyky­istä huo­mat­tavasti suurem­pi osa työ­maal­la ole­vista olisi pääu­rakoi­jan väkeä? Pilkkomista on perustel­tu rahan säästämisel­lä, mut­ta eihän tuot­tavu­us ole nous­sut lainkaan.

Tun­nelin päässä näkyy ehkä val­oa. Esimerkik­si raken­nus­li­ike Fira ainakin väit­tää panos­ta­vansa tuoteke­hi­tyk­seen ja töi­den mod­ern­im­paan jär­jestämiseen lean-ajat­telun hengessä. Toiv­ot­tavasti se pakot­taa muutkin paran­ta­maan tahtia.

Suh­dan­nevai­hte­lut ovat osa raken­nusalaa. Alas­ta ei saa kovin vetovoimaista nuorten silmis­sä, jos edessä tulee vuoren var­masti ole­maan pitk­iä työttömyysjaksoja.

Pääkaupunkiseudun asun­top­u­la kuitenkin näyt­tää krooniselta. Asun­to­jen hin­nat tule­vat kyl­lä vai­htele­maan sekä ylös- että myös alaspäin. Hin­to­jen lask­ies­sakaan rak­en­tamisen tahdin ei pitäisi antaa laskea, kos­ka asum­i­nen on joka tapauk­ses­sa liian kallista.

Helsingillä on raken­nus­maan omis­ta­jana mah­dol­lisu­us pakot­taa raken­nusala jatka­maan asun­to­tuotan­toa suh­dan­nekuop­pi­en yli, vaik­ka yri­tyk­sil­lä olisi houku­tus tukea hin­tata­soa rak­en­tamista hidas­ta­mal­la.  Ton­tin luovu­tuk­sen ehdok­si pitää aset­taa han­kkeen toteut­ta­mi­nen määräajassa.

Kaupun­gin raken­nus­maas­ta saa­ma hin­ta tietysti las­kee asun­to­jen kysyn­nän lask­ies­sa. Asumisen kalleus rasit­taa kuitenkin kaupun­gin talout­ta monel­la eri taval­la niin pahasti, että pienem­mät tont­ti­t­u­lot kan­nat­taa hyväksyä. Asumisen hin­nan painami­nen alaspäin olkoon yksi keskeisiä kaupun­gin tont­tipoli­ti­ikan päämääriä!

= = = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Arvopaperilehdessä

64 vastausta artikkeliin “Jotain mätää rakennusalalla?”

  1. Raken­nusalal­la mak­se­taan käytän­nössä aina jotain muu­ta palkkaa kuin ns liiton palkkaa. Palkkati­las­ton mukaan keskimääräi­nen aikatyö­palk­ka on noin 16,50 €/h, palkkiopalk­ka 20,00 €/h ja urakkatyö­palk­ka 23,50 €/h. https://rakennusliitto.fi/sopimusalat/talonrakennusala/
    Raken­nusalal­la on voimakas­ta sään­te­lyä ja pikku­tarkkaa ohjeis­tus­ta ton­tin han­k­in­nas­ta avain­ten luovu­tuk­seen ja vielä sen jäl­keenkin, ja sään­te­ly nos­taa kustannuksia.
    Yksi suurim­mista syistä raken­nusu­alan kap­a­siteet­ti­va­jeeseen on sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmämme kan­nustin­loukut. Ulko­työt eivät mais­tu suo­ma­laisille entiseen tapaan vaik­ka nykyään raken­nusalan työt tehdään yllät­tävän mukavien lainapeit­tei­den suo­jaa­mana. Liikku­misen himovero­tuskin mon­en muun lan­nista­jan ohel­la vähen­tää intoa lähteä rin­ta­mail­ta kaupunkei­hin rakentamaan.

  2. Tuli mieleen täm­mö­nen aja­tus, että pakkoko sitä on rak­en­taa uut­ta. Suo­ma­laisille riit­tää asun­to­ja, mut­ta ne ovat “väärässä paikas­sa”. Ymmär­rän että markki­na­t­alous ja näkymätön käsi tätä ohjaa, mut­ta voisiko asi­aan olla silti sel­l­ainen ratkaisu, että hyö­dyn­net­täisi­in niitä raken­nuk­sia joi­ta jo on ole­mas­sa? Muut­toli­ike aiheut­taa myös paljon muu­ta infran rak­en­tamista. Muut­toli­iket­tä palvele­maan pitää tehdä uusia ohi­tusteitä, sil­to­ja, rait­sikoi­ta, koulu­ja, mar­ket­te­ja, päiväkote­ja. Oikeast­i­han meil­lä on jo (melkein!) kaik­ki se infra mitä tarvit­semme, jos vain pysymme paikallamme. Teknolo­gia olisi etä­työhönkin ole­mas­sa. Ei se näin help­poa käytän­nössä ole, etenkään demokra­ti­as­sa. Pitäisikö demokra­ti­aa päivittää?

    1. Jos etä­työ toimii ja asukas viihtyy syr­jäkul­mil­la, ei ole mitään estet­tä tehdä etä­työtä. Siihen on itserasi­as­sa erit­täin voimakas kan­nustin, kos­ka asun­to­ja saa syr­jäseuduil­ta läh­es ilmaiseksi.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos etä­työ toimii ja asukas viihtyy syr­jäkul­mil­la, ei ole mitään estet­tä tehdä etä­työtä. Siihen on itserasi­as­sa erit­täin voimakas kan­nustin, kos­ka asun­to­ja saa syr­jäseuduil­ta läh­es ilmaiseksi.

        sekä janille ja osmolle:
        ennen netin mas­sa-aikaa muutet­ti­in kaupunkei­hin kos­ka siel­lä oli kaik­ki kiva plus työ­paikat. kun net­ti tuli mas­soil­la niin syr­jä-alueet sai pien­tä buus­tia mut­ta nykyään muute­taan kaupunkei­hin (ja tiet­ty­i­hin asun­toi­hin) jot­ta saadaan se net­ti, mielum­min val­okuitu. val­okuidun saan­ti on suomes­sa valitet­ta­van surkeaa, eikä asi­aa helpota ruuhkau­tuneet mobi­iliv­erkot. enkä ole vaku­ut­tunut noiden oper­aat­tor­ei­den toimin­nas­ta, eli siis repii piuho­ja irti, eikä panos­ta val­okuitu­un tarpeek­si ja sanoo asi­akkaille että ota (ruuhkainen) mobiilinetti.

        infraakin pitää päivit­tää vähän väliä, eikä tuo infra ole eri­no­maises­sa kun­nos­sa kaikkialla.

    2. Jani:
      Oikeast­i­han meil­lä on jo (melkein!) kaik­ki se infra mitä tarvit­semme, jos vain pysymme paikallamme. Teknolo­gia olisi etä­työhönkin ole­mas­sa. Ei se näin help­poa käytän­nössä ole, etenkään demokra­ti­as­sa. Pitäisikö demokra­ti­aa päivittää? 

      Että pitäisikö demokra­ti­aan päivit­tää sisäiset pas­sit ja muut­tolu­vat? vai mitä tuol­la suun­nitel­mat­alous-ehdo­tuk­sel­la oikein ajat takaa ?

  3. Raken­nusala on jäänyt jun­naa­maan ihan oman­lais­es­ti poteroon:
    — Laadus­ta ei edes yritetä pitää huol­ta, jos mokataan niin lähde­tään vähät­te­lyn ja kieltämisen lin­jalle. Lähtöko­h­ta on, että asi­akas ei tee asi­as­ta julk­ista, kos­ka asi­akkaal­la itsel­lään on liikaa hävit­tävää asunnon/rakennuksen arvos­sa ja oikeu­denkäyn­nit on kalli­ita ja epävarmoja.
    — Mokaamis­es­ta ei tarvitse oppia mitään, kos­ka seu­raaval­la ker­ral­la asi­akas on uusi ja itse asi­as­sa ali­hankki­jakin on ihan uusi.
    — Raken­nus­li­ikkei­den organ­isaa­tios­sa on yleis­es­ti reilusti ns. läskiä ja johto­por­taan palkat on kovat. Useim­mat raken­nus­li­ik­keet ovat nykyään itse asi­as­sa pelkkiä kon­sult­ti­toimis­to­ja, jot­ka han­kki­vat kaiken varsi­naisen rak­en­tamisen ulkoa. Ja aina siltä halvim­mal­ta tarjoajalta.
    — Kuvaavaa on se, että kysyin joskus hyvältä raken­nus­li­ik­keessä työsken­televältä ystävältä, että osaisiko suositel­la jota kuta hyvää laa­toit­ta­jaa. Ei osan­nut, kos­ka heil­lä ei ilmeis­es­ti ollut sel­l­aista osaa­javerkos­toa, jos­sa olisi joku luottolaatoittaja.
    — Men­tal­i­teet­ti on liian usein, että suurin mah­dolli­nen tuot­to joka kohdas­ta ja se riit­tää. Jos joskus oli kau­ni­ita ajatuk­sia hyvästä rak­en­tamis­es­ta, niin ole enää. Raken­nus­li­ike menee aivan var­masti sieltä mis­tä aita on matalin.
    — Raken­nus­li­ik­keet käyt­tävät poikkeuk­set­ta halvimpia mah­dol­lisia mate­ri­aale­ja ja ratkaisu­ja. Uudet asi­at tule­vat markki­noille ensin omakoti­talo­jen kaut­ta ja vas­ta sit­ten pitkin ham­pain pakon sanele­m­ana raken­nus­li­ikkei­den rak­en­tami­in taloihin.
    — Olen haaveil­lut, että tulisi joku kiinalainen 3D-tulostin­valmis­ta­ja ja tek­isi tulosti­men, jol­la voi tulostaa koko talon yht­enä set­tinä. Olen ehkä menet­tänyt toivoni, että raken­nusala pysty­isi itse uudistumaan.

      1. Jyri:
        https://yle.fi/uutiset/3–9596469

        Kel­paisiko suo­ma­lainen 3D-tulostin jol­la voi tulostaa talon:

        1

        Thomas Edi­son muuten kokeili jo 1880-luvul­la koko talon valamista beton­ista ovenkarme­ja myöten. Piti tul­la valmista kol­ma­sos­al­la normikus­tan­nuk­sista. Tuli samo­ja ongelmia kuin 2000-luvun suo­ma­laisil­la sil­lan­rak­en­ta­jil­la, eli beton­i­mas­san laatun­hallinta oli vaikeaa. Betoniset huoneka­lutkaan eivät oikein otta­neet tul­ta, eivätkä myöskään saa­neet osta­jien hyväksyntää.

    1. Juuri näin. Jos olisi edes todel­la kova ja var­ma sank­tio surkeas­ta rak­en­tamis­es­ta. Se lait­taisi moti­vaa­tio­ta siihen että työ tehdään kaut­ta lin­jan hyvin. Mut­ta kun ei. Ja syyt on tuos­sa luetel­tu. Ratkaisuna on tuo sanktio.

    2. Omas­sa tut­tava­pi­iris­säni on yksi­ty­isyrit­täjä, joka tekee raken­nusten kos­teustutkimuk­sia yms. kar­toituk­sia pää­työk­seen. Use­am­man ker­ran, kun hänet on tilat­tu tarkas­ta­maan uut­ta ker­rostaloa sen jäl­keen, kun raken­nus­li­ike on joutunut erim­ielisyyk­si­in asukkaiden tai kun­nan tarkas­ta­jien kanssa, raken­nus­li­ike ei hyväksy tutkimuk­sen tulok­sia, vaan pain­os­taa tekemään vähät­televän selvi­tyk­sen, jos­sa vakavia kos­teu­songelmia ei ole. Kun yrit­täjä kieltäy­tyy, raken­nus­li­ike tilaa joltain muul­ta, joka suos­tuu anta­maan sen kannal­ta edullisen selvi­tyk­sen. Ja use­am­man ker­ran raken­nus­li­ike on tässä kohtaa kieltäy­tynyt mak­samas­ta ensim­mäisen tutkimuk­sen laskua. Kyse ei ole ollut alan suurista toim­i­joista (YIT, NCC yms.), mut­ta silti ker­too jotain alan toimin­nas­ta. Kos­teusviois­sa ongel­ma on vain se, että joku on sem­moi­sen toden­nut, mikä tulee kalli­ik­si, ei se, että viko­ja on tehty tai että niitä tehdään vastakin.

  4. Ongel­mana on myös raken­nushankkei­den suu­ru­us. Pienet eivät pääse markki­noille, kun talot ovat puolen kort­telin kokoisia. Pitäisi ruve­ta rak­en­ta­maan yhden rapun talo­ja, joi­hin ei tulisi juuri mitään yhteis­tilo­ja. Yhteis­ti­lat (saunat, pyykki­tu­vat, ker­ho­huoneet tms.) tulisi kort­telin omaan eril­liseeen rakennukseen/kellariin, joka raken­neit­taisi­in eril­lisenä urakkana. Parkkipaikat raken­net­taisi­in eril­lisurakkana yhteisi­in pysäköin­ti­laitok­si­in. Tämä mah­dol­lis­taisi raken­nushankkei­den hoita­misen paljon jous­tavam­min ja saataisi­in aitoa kil­pailua alalle.

    1. MikkoR: Pienet eivät pääse markki­noille, kun talot ovat puolen kort­telin kokoisia. Pitäisi ruve­ta rak­en­ta­maan yhden rapun talo­ja, joi­hin ei tulisi juuri mitään yhteistiloja.

      Tun­tu­isi kyl­lä vähän has­sul­ta, että talo­jen koko­ja ei valit­taisi niiden käytön kannal­ta vaan sen, minkä kokoinen organ­isaa­tio pystyy niitä tuottamaan.

      1. Ossi Sare­so­ja: Tun­tu­isi kyl­lä vähän has­sul­ta, että talo­jen koko­ja ei valit­taisi niiden käytön kannal­ta vaan sen, minkä kokoinen organ­isaa­tio pystyy niitä tuottamaan.

        Yhden rapun talosta pystyy tekemään täysin yhtä hyvin toimi­van kuin kahdek­san rapun ja puolen kort­telin kokois­es­ta talostakin. Ain­oana erona on se, että yhden rapun talon toteut­tamises­sa kil­pailu toimisi parem­min, ja toisaal­ta syn­tyvä kaupunkiku­va olisi monipuolisempaa.

        Jotain tehokku­ustap­pi­o­ta syn­ty­isi työ­maan perus­tamis­es­ta ja suun­nit­teluku­luista, mut­ta melko toden­näköis­es­ti kiristyvä kil­pailu kuit­taisi ongel­man täysin. Ja jos skaalae­dut ovat riit­tävän suuret, niin kyl­lähän se iso gryn­deri pysty­isi osta­maan kaik­ki kort­telin pienet ton­tit itselleen tar­joa­mal­la korkein­ta hin­taa, ja rak­en­ta­maan ker­ral­la samal­la muotilla. 

        Nyt vai­h­toe­hdoille ei vain anneta lainkaan tilaa, vaan ton­tin­lu­ovu­tus toteutetaan val­ta­van kokoisi­na kokon­aisuuksi­na. Pahim­mil­laan jät­timega­hankkeis­sa ei saa­da tarjous“kilpailussa” kuin yksi tarjous.

  5. ” Työt­tömät raken­nus­miehet tulisi koulut­taa uud­estaan ja ohja­ta tarvit­taes­sa kuntoutukseen.”

    Suo­ma­lai­sista ei ole enää raken­nus­miehik­si. Ihmis­ten fyysi­nen kun­to on niin paljon huonom­pi kuin edel­lis­ten sukupolvien oli samas­sa iässä. Raken­nus­miehik­si vain har­va on fyy­sisiltä omi­naisuuk­sil­taan sopi­va. Sama ilmiö on myös hoito­työssä. Eräs van­hus­ten­hoi­dos­sa työssää ole­va maa­han­muut­ta­ja tote­si min­ulle hyvin mieleen­jäävästi. Suo­ma­laiset ovat toimis­to­työn­tek­i­jöitä, he eivät ole tot­tuneet kovaan fyy­siseen työhön, kun ver­tasi miten suo­ma­laiset työsken­televät vanhustenhoidossa.

    Tämä sama on raken­nusalal­la. Jos halu­taan alalle kykeneviä työn­tek­i­jöitä, niitä pitää tuo­da maista, jois­sa työsken­nel­lään yleen­sä kovem­mas­sa fyy­sisessä työssä. Nuorten työikäis­ten ensim­mäi­nen koke­mus ruumi­il­lis­es­ta työstä tulee varus­mies­palveluk­ses­ta ja siihen se sit­ten jääkin. He ovat “näp­pis­sukupolvea”.

    Ei ole mitään järkeä läheä jol­lain taval­la kuntout­ta­mal­la luo­maan työvoimaa aloille, jois­sa tarvi­taan fyy­sistä voimaa. Ain­oas­taan automa­ti­soin­ti saat­taisi ratkaista sen ongel­man, jos ei halu­ta tuo­da työvoimaa maahan.

    1. Nykyiset nuoret miehet treenaa ihan mielet­tömästi ver­rat­tuna aikaisem­pi­in. Salil­la käyn­ti, lenkkeily ja muukin urheilu on muo­tia. Mut­ta voi tiet­ty olla, että enem­pikin ne toimis­to­työn­tek­i­jät treenaa. En tiedä onko asi­aa tutkittu.

      1. Mutu-poh­jal­ta ja osin lehdis­sä rapor­toidun tutkimustenkin: tässä on voimakas jako kah­tia. Osa treenaa kovaa, osa ei lainkaan. Ja kuten toteat, se treenaa­va poruk­ka on toden­näköis­es­ti innos­tuneem­paa myös opiskelus­ta ja pää­tyy näppistöihin.

        Sinän­sä kun­to­han kyl­lä kohe­nee aika nopeasti kun sitä kohen­taa, jos raken­nustöi­den tasos­ta puhutaan eikä huip­pu-urheilus­ta. Toisin sanoen suo­ma­lai­sista sohvape­runoista iso osa olisi var­maan kehi­tyskelpoisia. Eri asia sit­ten, miten käytän­nösssä mitään tapahtuisi.

  6. Per­het­tä on jonkin ver­ran raken­nusalal­la ja seu­raa­van­laiselta toim­inta näyt­tää sivus­ta seuraten.
    — palkkata­so on ihan riit­tävä. Ammat­timies pääsee suun­nilleen keskian­sioille, vaik­ka koulu­tus­ta ei kovastikaan tarvita.
    — Ihmisjo­htamista ei käytän­nössä ole. Pomona työn­tek­i­jäl­lä on yleen­sä enti­nen työn­tek­i­jä joka on kyl­lästynyt ruumi­il­liseen työhön ja joka on perus­tanut yri­tyk­sen. Työn­tek­i­jät saa­vat motivoitua hom­mi­in­sa ihan itse. Johtamiskult­tuurin puute periy­tyy täl­lä taval­la, kun ihmisjo­hta­jia ei tule ulkop­uolelta, eikä näitä toden­näköis­es­ti otet­taisi edes vakavasti.
    — Edel­liseen liit­tyen, moti­vaa­tio on heikko ja työ­paikkaa vai­hde­taan usein. Tek­i­jä­por­ras on toden­näköis­es­ti jo töis­sä muual­la kun raken­nusvirheet pal­jas­tu­vat. Mik­si tehdä hyvää jälkeä kun seu­raa­va työ­paik­ka siin­tää jo silmissä?
    — Rak­samiehet ovat usein tee-se-itse ‑puuhastelijoi­ta, jot­ka kaipaa­vat omat ver­staansa ym. Näitä on yleen­sä vaikea saa­da muut­ta­maan ker­rostaloi­hin, jois­sa ei ole tilaa työkaluille ynna muulle. 

    Raken­nus­te­ol­lisu­u­den tuot­tavu­us ja laatu nousisi tosi­aan val­tavasti, jos suuret fir­mat ottaisi­vat vas­tu­un työn­tek­i­jöistään, panos­taisi­vat johtamiseen ja työhyv­in­voin­ti­in ja lopet­taisi­vat ali­hank­in­taketjut­tamisen. Alalle voisi löy­tyä täl­löin myös sel­l­aista porukkaa, jolle asum­i­nen pk-seudul­la ei ole täysin mah­do­ton aja­tus, ts. ihmisiä, joille rak­sa­hom­mat ovat vain työtä eikä elämän­ta­pa, joka vaati­in ison pihan, paket­ti­au­ton ja omakotitalon.

  7. Helsin­ki oelaa pienet raken­nus­li­ik­keet ja vapaara­hoit­teisia vuokra-asun­to­ja rak­en­ta­vat toim­i­jat ulos tont­timyyn­neistä. Nytkin kaupungilla kil­pailus­sa tont­te­ja jois­sa vuokra-asun­to­ja saa olla 50 % / tont­ti. Pienen raken­nus­li­ik­keen rahoi­tusase­ma ei mah­dol­lista isoa han­ket­ta, joten yhteistyö sijoit­ta­jan kanssa olisi ratkaisu. Kaupun­ki ei kuitenkaan hyväksy mallia, isoille tämä ei ole ongel­ma käyn­nistävät oma­l­la rahal­la ja myyvät nipun osakkei­ta sijoit­ta­jalle. Pelkkä tont­ti mak­saa miljoo­nia johon kaikkien vaku­udet ei riitä.

  8. Raken­nustekni­ikan tutkimus­ta on jo useis­sa julk­isra­hoit­tei­sis­sa yliopis­tois­sa ja korkeak­ouluis­sa. Esimerkik­si Aal­toyliopis­tol­la on raken­nustekni­ikan laitos. Men­estys­tek­i­jä alal­la ei ole markki­nae­htoinen tehokku­us ja kus­tan­nusten­säästö, vaan pään­vas­toin hin­to­jen mak­si­moin­ti, yli­tuot­to­jen keräämi­nen julk­isra­hoit­tei­sista pro­jek­teista sekä ansiot­toman arvon­nousun mak­si­moin­ti. Ehkä aluk­si kan­nat­taisi panos­taa toimivi­in markki­noi­hin raken­nusalal­la, eikä kaavoit­taa ja jakaa parhai­ta tont­te­ja vain muu­ta­malle isolle yri­tyk­selle. Toisek­si voisi helpot­taa eri­laisia hin­to­ja nos­tavia ja rak­en­tamista rajoit­tavia säädöksiä.

    1. Tässä kom­men­tis­sa osu­taan mielestäni ihan ytimeen. Tutkimus­ta meil­lä tehdään jo ja ainakin itse tun­te­mani rak­salta valmis­tuneet DI:t ovat pää­tyneet töi­hin raken­nus­fir­moi­hin, joten sitä kaut­ta aka­teemis­es­ti käy­dyt hyvät toim­intata­vat pitäisi kyl­lä olla jo yri­tys­ten sisäl­lä. Ennem­min pitää kysyä, että miten on mah­dol­lista, että näin houkut­tel­e­valle markki­nalle ei ole uusia tuli­joi­ta? Raken­nus­fir­man pystyt­tämi­nen on paper­il­la aika paljon helpom­paa kuin mon­en muun: tarvit­set tek­i­jämiehiä ja asi­akkaan, joka mak­saa sin­ulle raken­nuk­sen pystyt­tämis­es­tä ja jol­ta saat kaik­ki mate­ri­aalit ja ison osan koneis­takin laskutet­tua. Jostain syys­tä pääkaupunkiseudul­la näitä fir­mo­ja ei kuitenkaan juurikaan syn­ny tai, jos syn­tyy, ne on epämääräis­ten konkursse­ja sar­jas­sa teke­vien yrit­täjien pystyttämiä.

  9. Asumisen hin­ta kaupunkiseuduil­la ei saa laskea! Tuli­joi­ta on jo nyt riit­tävästi liikaa.

  10. Rak­en­t­a­mi­nen on luul­tavasti eniten säädel­ty teol­lisu­u­den ala. Lupa­pros­es­si on moni­vai­heinen. Kaik­ki mate­ri­aaleista työsken­te­ly­tapoi­hin on ser­ti­fioitu. Vira­nomainen valvoo vielä tuotan­toakin. Sääte­lyn tarkoi­tus on taa­ta laadun vähim­mäis­ta­so. Kuin­ka hyvin sääte­ly siinä onnis­tuu, sitä sopii siel­lä nor­sun­lu­u­tor­nissa pohtia.

    Jos jotain, sääte­ly tap­paa tehokkasti innovoin­tia. Kaik­ki “eri taval­la” tekem­i­nen vaatii raskaan suun­nit­telu- ja lupa­pros­essin. “Eri taval­la” tekemisek­si las­ke­taan raken­nusalal­la myös sel­l­ainen, joka on ollut aiem­min käytössä ehkä jopa vuo­sisato­ja, mut­tei 60-luvus­ta eteenpäin.

    Kyl­lähän alalle sään­nöl­lis­es­ti kirka­sot­saisia pelle­pelot­to­mia eksyy, mut­ta aika nopeasti ala kyynistää ja opet­taa pelaa­maan samoin kuin muutkin. Eli kasaa­maan samaa ser­ti­fioitua paskaa eri väreissä. 

    Jos olis lupa hais­tat­taa niin vira­nomaiselle kuin alaa pant­ti­vank­i­na pitävälle tarvike­te­ol­lisu­udelle, niin kyl­lä sinä syn­tyis edel­ly­tyk­set tehdä nopeam­min ja halvem­mal­la laadukkaam­paa. Pystyis myön­tämään vuosikym­menten mit­taisia takuitakin. Nyky­isin ei pysty.

    1. Lulle: Jos jotain, sääte­ly tap­paa tehokkasti innovointia. 

      Ei tämä innovoinin puute selitä yhtään mitään laatuon­gelmista. Rak­en­tamisen ongel­mana on, että edes niitä rak­en­tei­ta, joi­ta ollaan tehty saman­laisi­na jo 50v, ei saa­da tehtyä kun­nol­la. Jos tuotan­non laatu on niin pahasti pielessä kuin raken­nusalal­la, niin uudet inno­vaa­tiot vain pahen­ta­vat sitä.

      Ja mitä tulee esimerkik­si yri­tys­ten sisäisi­in organ­isatorisi­in inno­vaa­tioi­hin taik­ka laadun­varmis­tuk­seen, niin ei niitä mitkään lupa­pros­es­si estä. Ain­oa mikä vaatii kun­nol­la luvi­tus­ta ovat uudet tekniset ratkaisut ja alal­la, jos­sa nimeno­mais­es­ti työn laatu on surkeaa, tekni­ikas­ta ei ole apua, pikem­minkin päinvastoin.

      1. Sylt­ty: Ei tämä innovoinin puute selitä yhtään mitään laatuon­gelmista. Rak­en­tamisen ongel­mana on, että edes niitä rak­en­tei­ta, joi­ta ollaan tehty saman­laisi­na jo 50v, ei saa­da tehtyä kun­nol­la. Jos tuotan­non laatu on niin pahasti pielessä kuin raken­nusalal­la, niin uudet inno­vaa­tiot vain pahen­ta­vat sitä.

        Non­i­in. Ei sulle nyt kuitenkaan tul­lut mieleen, että jos 50 vuot­ta on taot­tu päätä seinään ja vieläkin sat­tuu päähän, niin syytä voisi alkaa hakea työ­maid­en sijaan siitä 50 vuot­ta sit­ten val­i­tus­ta suunnasta? 

        Sanois­in, että innovoin­ti on pikem­minkin pääsyy rak­en­tamisen laatuon­gelmi­in. Raken­nus­tarvike­te­ol­lisu­u­den innovoin­ti. Paskaratkaisu­ja pukkaa, niille lobataan luvat ja työ­mail­la kärvis­tel­lään, kun tehda­solo­suhteis­sa askartel­lut ratkaisut ovat työ­maaolo­suhteis­sa haastavia. 

        Joskus onnis­tuu parem­min, joskus huonom­min ja jälkim­mäi­sis­sä tapauk­sis­sa jäl­ki on rumaa. Paradok­si on siinä, että jäl­ki voi olla rumaa, vaik­ka työ­maal­la olisi onnis­tunut hyvin. Ihme homma.

        Jostain syistä, en kyl­lä kek­si mis­tä, mut­ta kun tääl­lä on paljon fik­su­ja luk­i­joi­ta, niin ehkä osaat­te aut­taa, työ­mail­la pär­jät­ti­in ihan hyvin sil­loin kun raken­net­ti­in pitkästä tavaras­ta. Helsin­gin kan­takaupun­ki on edelleen täyn­nä ennen 50-luvun puo­liväliä raken­net­tu­ja ker­rostalo­ja, eikä niiden käyt­töikä ole vält­tämät­tä edes puolivälissä.

        Kyl­lä mä oon samaa mieltä siitä, että rak­en­tamisen laatu on nyky­isin paskaa. Ja aika perustel­lusti voisi väit­tää, että oli ennenkin san­omista. Ei jostain 20-luvun saneer­ausko­hteesta kovin mon­taa 90 asteen nurkkaa löy­dä ja muutenkin on sitä ja tätä. Hyviä talo­ja eniveis. Nykyään sit­ten taas ei, eikä sil­lä ole kovin paljon tekemistä sen kanssa, mitä työ­mail­la tehdään ja osataan.

  11. Olisiko syy jos­sain niin poli­it­tis­es­ti epäko­r­rek­tis­sa tek­i­jässä, että rak­salle pää­tyy ne koulupu­dokkaat ja muut mätä­mu­nat, jot­ka eivät mis­tään muual­ta löy­dä töitä, ja jäl­ki on sit­ten sen mukaista? Esimerkik­si laivan­rak­en­tamiseen ja tehdas­te­ol­lisu­u­teen sen­tään liit­tyy mon­imutkaisten konei­den inte­groimista, mikä vetää puoleen­sa kirkas­silmäisiä ja uud­is­tus­mielisiä insinööre­jä, mut­ta talot nähdään jonkin­laisi­na mono­li­it­teinä. Tämä luo sel­l­aisen yri­tyskult­tuurin, jos­sa ei ole edes poten­ti­aalia uud­is­tua, vaik­ka halua olisi.

    1. Kiin­teistö- ja raken­nusala tosi­aan vetävät puoleen­sa tietyn­laisia bis­nesmiehiä. Inno­vaa­tioista ei ole niin suur­ta hyö­tyä kuin ns. vaikut­ta­javi­estin­nästä. On asum­is­tukea, kaavoitus­ta, lisäväestöä ym., joi­ta voi poli­itikoil­ta kau­ni­isti pyytää.

    1. Esimerkik­si meri­te­ol­lisu­udessa liike­vai­h­to työn­tek­i­jää kohti on kaksinker­tainen raken­nusalaan ver­rat­tuna. Pääasialli­nen syy on, että talon­rak­en­tamises­sa tarvi­taan paljon ihmistyötä, joka tuot­taa vähän lisäar­voa. Ele­ment­ti­rak­en­tamista on har­joitel­tu pitkään, mut­ta siinäkään ei oikein ole onnis­tut­tu, kos­ka per­in­teinen paikallarak­en­t­a­mi­nen on käytän­nössä saman hintaista.

    2. The Econ­o­mistin jutus­ta: “First, the indus­try has become less cap­i­tal-inten­sive, with work­ers replac­ing machin­ery. This shift is more under­stand­able in coun­tries with access to inex­pen­sive labour.”

      Mik­si juuri 1960-luvul­ta läh­tien? Kyse on niistä ahk­erista ja meitä parem­mista ihmi­sistä, jot­ka kan­ta­vat rak­soil­la kip­silevyjä kahdek­sas­ta kuuteen:
      https://en.wikipedia.org/wiki/Immigration_and_Nationality_Act_of_1965

      Lisää Econ­o­mistin jutus­ta: “The fastest gains are in Chi­na. Labour pro­duc­tiv­i­ty is rac­ing ahead at 7% a year, albeit from a low base. Tight­en­ing labour sup­ply has prompt­ed firms to test automa­tion—Win­Sun, a con­struc­tion com­pa­ny, has built flats using 3D print­ing. Mod­u­lar build­ing is also on the rise, with one com­pa­ny erect­ing a 57-storey tow­er in 19 days.”

      Lib­er­aalin demokra­t­ian tun­nus­merk­ki on ollut val­ta­va lisäväestön tuon­ti kan­taväestön vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta. Olisiko tässä nyt harkin­nan paik­ka? Vai onko seu­raa­va vai­he maan myymi­nen kiinalaisille?

      The Econ­o­mist: “In Britain, past attempts at mass-pro­duced hous­ing are a sour mem­o­ry: poor­ly built mod­u­lar social hous­ing from the 1960s has been demol­ished. British mort­gage lenders shun homes built with “non-tra­di­tion­al con­struc­tion methods”. ”

      Yksi syy mata­lalle tuot­tavu­udelle näyt­tää ole­van myös asumiseen liit­tyvä sig­naloin­ti. Kukaan ei halua halpo­ja ja tehokkai­ta mate­ri­aale­ja ja ratkaisu­ja, jos ne vain näkyvät päälle päin.

      1. Maa­han­muut­to on vähän heikko seli­tys raken­nusalan huonolle tuot­tavu­uskasvulle, kun sitä on ensin­näkin ollut USA:ssa ”aina” ja lisäk­si herää kysymys, mik­sei se vaiku­ta mui­hin aloi­hin? Samat mek­sikaan­it siel­lä wal­mar­tis­sakin pakkaa­vat kas­si­in toisen mek­sikaanon poim­i­mat avo­cadot. Kuitenkin kau­pan ja maat­alouden tuot­tavu­us on kas­vanut jatku­vasti, rak­en­tamisen ei.

      2. Yksi syy mata­lalle tuot­tavu­udelle näyt­tää ole­van myös asumiseen liit­tyvä sig­naloin­ti. Kukaan ei halua halpo­ja ja tehokkai­ta mate­ri­aale­ja ja ratkaisu­ja, jos ne vain näkyvät päälle päin. 

        Sanois­in, että tuos­sa on syyt ja seu­rauk­set takaperin. Kun ala ei ole kehit­tynyt, niin ns. teho­tuotan­to­talot näyt­tävät rumil­ta. Väitän, että ala ei ole jäänyt kehit­tymät­tä sik­si, että jos­sain Englan­nis­sa on tehty ruma lähiö joskus. Toki niitä on tehty joka paikas­sa muuallakin.

        Asi­as­sa on sit­ten myös kaupunkisu­un­nit­telun muu­tok­set, jot­ka eivät liity raken­nusalan toim­intaan kuin välil­lis­es­ti. Siis se, että kaupunkisu­un­nit­telu alis­tet­ti­in autoli­iken­teen suun­nit­telulle kun autot yleistyivät ja tulok­se­na oli paljon rumia paikko­ja. Tästä kra­pu­las­ta ollaan Suomes­sa vähitellen selviämässä vas­ta nyt.

      3. Maa­han­muut­to on vähän heikko seli­tys raken­nusalan huonolle tuot­tavu­uskasvulle, kun sitä on ensin­näkin ollut USA:ssa ”aina”

        1922–1965 kon­trol­li maa­han­muu­ton suh­teen oli hyvin tiuk­ka. 1920-luvul­la teräs oli rak­en­tamises­sa uus­in­ta high-techiä.

        Kuitenkin kau­pan ja maat­alouden tuot­tavu­us on kas­vanut jatku­vasti, rak­en­tamisen ei.

        Toki nämä alat ovat hyö­tyneet raken­nusalaa parem­min ATK:sta, uusista lajikkeista, kon­sol­i­daa­tios­ta (mainit­se­masi Wal­mart). Niidenkin tuot­tavu­us olisi silti paljon suurem­pi ilman hal­paa tuontityövoimaa.

      4. ” Toki nämä alat ovat hyö­tyneet raken­nusalaa parem­min ATK:sta, uusista lajikkeista, kon­sol­i­daa­tios­ta (mainit­se­masi Walmart).”

        Herääkin kysymys, että mik­si raken­nusalal­la ei olla moista tehty. Econ­o­mist veikkasi syyk­si sään­te­lyä (tai sen mon­i­naisu­ut­ta), mut­ta var­masti muitakin syitä on löydettävissä.

        ”Niidenkin tuot­tavu­us olisi silti paljon suurem­pi ilman hal­paa tuontityövoimaa.”

        Onko tälle väit­teelle jotain lähdettä? 

        Pidän selviönä, että mek­sikaano­jen työn tuot­tavu­us on paljon korkeampi USA:ssa kuin Mek­sikos­sa. Yhtä selvää on, että yhdys­val­ta­lais­ten työn tuot­tavu­us on kas­vanut, kos­ka mek­sikaan­it tekevät ruti­ini­hom­mat. Eli molem­mat voittavat.

      5. Herääkin kysymys, että mik­si raken­nusalal­la ei olla moista tehty. Econ­o­mist veikkasi syyk­si sään­te­lyä (tai sen mon­i­naisu­ut­ta), mut­ta var­masti muitakin syitä on löydettävissä.

        Kor­rup­tion ja em. hal­patyövoiman lisään­tymi­nen ovat sään­te­lyn ja rak­en­tamisen rajoi­tusten lisäk­si ilmeisim­mät syyt tuot­tavu­u­den laskemiseen puoleen.

        Onko tälle väit­teelle jotain lähdettä? 

        IMF:llä tai Maail­man­pankil­la oli vuo­den 2014 paikkeil­la tutkimus/raportti maat­alouden automaa­tion ja tuot­tavu­u­den kasvun kär­simis­es­tä maa­han­muu­ton seu­rauk­se­na. Nyt sitä ei löy­dy vaik­ka kuin­ka haen.

        Miten itse luulisit sen vaikut­ta­van automaa­tion ja tuot­tavu­u­den lisään­tymiseen, jos tar­jol­la on hal­paa työvoimaa, jon­ka ylläpi­don val­tio hyvin pitkälti kustantaa?

        Pidän selviönä, että mek­sikaano­jen työn tuot­tavu­us on paljon korkeampi USA:ssa kuin Meksikossa.

        Jotakuinkin uskot­tavaa. USA:ssa on tosin ilmaisia palvelu­ja, jot­ka vetävät huonom­minkin tuot­ta­van työn ääreen.

        Yhtä selvää on, että yhdys­val­ta­lais­ten työn tuot­tavu­us on kas­vanut, kos­ka mek­sikaan­it tekevät rutiinihommat. 

        Ns. kom­ple­men­taarisu­us­teo­ria. Kom­pe­men­taarisu­us toimii sitä parem­min, mitä homogeenisem­paa kan­taväestö on työkyvy­iltään. USA:ssa tämä ei oikein päde, ja miesten työl­lisyys on laskenut etenkin vähäo­saisem­pi­en kansan­ryh­mien paris­sa. Täl­lä on ollut erit­täin suuria negati­ivisia kerrannaisvaikutuksia.

        Kom­ple­men­taarisu­u­den hyö­dyn­tämi­nen tarkoit­taa tasa-arvon “rahas­tamista”: per-capi­ta ‑tarkastelus­sa kom­ple­men­taari­nen maa­han­muut­to on matemaat­tis­es­ti yht­enevää sen kanssa, mitä toises­sa yhtey­dessä kut­sut­taisi­in eri­ar­vois­tu­misek­si. Eli että jois­sakin töis­sä ole­vat saa­vat pienem­pää palkkaa, kos­ka he eivät kykene parem­min palkat­tui­hin töi­hin (kom­ple­men­taarisu­u­den tapauk­ses­sa mm. huonon kieli­taidon takia).

        Eli molem­mat voittavat.

        Mikään maa ei voi rikas­tua tuo­ma­l­la vähän ansait­se­via työn­tek­i­jöitä. Paljon työ­markki­navaiku­tuk­sia (mii­nus­puolel­la palkko­jen laskem­i­nen, plus­puolel­la mm. kom­ple­men­taarisu­us) suurem­pi on mata­lasti tuot­ta­van maa­han­muu­ton negati­ivi­nen vaiku­tus keskimääräiseen hyv­in­voin­ti­in. Vaik­ka USA ei ole hyv­in­voin­ti­val­tio, kan­taväestö menet­tää kaik­ki halpo­jen tomaat­tien ym. edut mak­saes­saan maa­han­muut­ta­jien ter­vey­den­hoidon, las­ten koulu­tuk­sen jne., ja vielä paljon lisäksi.

      6. ”Miten itse luulisit sen vaikut­ta­van automaa­tion ja tuot­tavu­u­den lisään­tymiseen, jos tar­jol­la on hal­paa työvoimaa, jon­ka ylläpi­don val­tio hyvin pitkälti kustantaa?”

        Lisäävän sitä, kos­ka talous tuot­taa enem­män kaikkea, jol­loin jää enem­män käytet­täväk­si esimerkik­si automaa­tion kehittämiseen.

        ”Kom­pe­men­taarisu­us toimii sitä parem­min, mitä homogeenisem­paa kan­taväestö on työkyvy­iltään. USA:ssa tämä ei oikein päde, ja miesten työl­lisyys on laskenut etenkin vähäo­saisem­pi­en kansan­ryh­mien parissa. ”

        Kyl­lä, maa­han­muut­to, kuten ylipäätään kaik­ki kaup­pa ja muu­tok­set taloudessa osu­vat ikävästi toisi­in. Emme me kuitenkaan jätä esimerkik­si automaa­tio­ta tekemät­tä sik­si, että jonkun ase­ma (hom­mis­taan potkut saanut) häviää. Sitä voi tiet­ty pohtia, että voisiko muu­tos­ta helpot­taa ja pitäisikö.

        ”Mikään maa ei voi rikas­tua tuo­ma­l­la vähän ansait­se­via työntekijöitä”

        Esimerkik­si USA on rikas­tunut juurikin tuol­la reseptillä. 

        Mut­ta tämä alkaa men­nä sen ver­ran kauas rak­en­tamis­es­ta, että ehkäpä lopetan tähän, pian tääl­lä on taas ”maa­hamuut­tokri­itikoi­ta” paikat puo­lil­laan, ja sitä ei kukaan jaksa 🙂

      7. [Pieni­palkkainen maa­han­muut­to lisää automaa­tio­ta], kos­ka talous tuot­taa enem­män kaikkea, jol­loin jää enem­män käytet­täväk­si esimerkik­si automaa­tion kehittämiseen.

        Väärin. Mata­lasti tuot­ta­vat maa­han­muut­ta­jat kulut­ta­vat enem­män kuin tuot­ta­vat, kun mukaan las­ke­taan julkiset palve­lut. Maal­la on täl­löin vähem­män tuotan­toa käytet­tävis­sä investoin­tei­hin. Mek­siko­laiset eivät tuo mukanaan pääomaa.

        Yleis­es­tikin uusklas­si­sis­sa kasvu­malleis­sa väestönkasvu vas­taa per-capi­ta ‑tasol­la saman­su­u­ruista inflaa­tio­ta, jol­loin säästämisas­te vält­tämät­tä kär­sii. Län­si­mais­sa on vain viime aikoina jyl­län­nyt tar­jon­ta­puolen posi­ti­ivis­ten vaiku­tusten paisut­telu, juurikin kos­ka väestönkasvus­ta hyö­tyvät tahot halu­a­vat maa­han­muut­topoli­ti­ikalle jonkin­laista tieteel­listä top­paus­ta. Tämä on tehnyt mei­dät sokeik­si kehi­tys­maid­en väestönkasvun ongelmille: vielä ennen vuot­ta 2011 puhut­ti­in pähkähul­luista “demografi­sista osin­go­ista”, joi­ta Lähi-idäl­lä ja Afrikalla olisi odotet­tavis­sa. Näi­den aluei­den tule­vaisu­us näyt­tää nyt erit­täin synkältä.

        Ne kuu­luisat kan­nus­teet eivät muuten koske vain työn­tek­i­jöitä. Jos työ­nan­ta­ja voi hoitaa esim. tiskaamisen koural­lisel­la pähk­inöitä päivässä, ei tiskikonet­ta hankita.

        Kyl­lä, maa­han­muut­to, kuten ylipäätään kaik­ki kaup­pa ja muu­tok­set taloudessa osu­vat ikävästi toisi­in. Emme me kuitenkaan jätä esimerkik­si automaa­tio­ta tekemät­tä sik­si, että jonkun ase­ma (hom­mis­taan potkut saanut) häviää. Sitä voi tiet­ty pohtia, että voisiko muu­tos­ta helpot­taa ja pitäisikö.

        Ihmiset eivät ole kaup­patavaroi­ta eivätkä työtä säästäviä koneita.

        Kan­sain­vä­li­nen kaup­pa ja siitä saata­vat hyödyt ovat yksi analo­gia, jos­ta lähteä tarkastele­maan maa­han­muut­toa, mut­ta se on erit­täin huono analo­gia, kos­ka se sivuuttaa

        1. kansalais­ten omis­tu­soikeu­den val­tioon ja val­tioon liit­tyvän pääo­man, ja

        2. maa­han­muut­ta­ji­in liit­tyvät kus­tan­nuk­set, jot­ka ovat ulkoisia työ­suh­teelle. Nämä eivät rajoitu vain sosi­aal­i­tur­vaan ja julk­isi­in palvelui­hin. Esim. asuinaluei­den eriy­tymi­nen pal­jas­taa tiet­tyjä mieltymyksiä.

        Sama pätee analo­giaan maahanmuuttaja=~automaatio.

        Muu­tos­ta on hyvin vaikea helpot­taa “jaka­mal­la maa­han­muu­ton hedelmiä”, kos­ka nämä hedelmät on jo aiko­ja sit­ten syö­ty johtuen maa­han­muut­ta­jien huonom­mas­ta työl­lisyy­destä ja ansio­ta­sos­ta. (Suomes­sa työssäkäyvien mm:jien tulota­so noin neljän­nek­sen pienem­pi, mikäli oikein muistan.)

        Meil­lä ei ole mitään pulaa helpon suorit­ta­van työn tek­i­jöistä, meil­lä on vain huonot kan­nus­teet. Näi­den kan­nus­timien kor­jaami­nen täyt­tämäl­lä ansi­oloukku­ja käy sitä kalli­im­mak­si, mitä enem­män mata­lasti tuot­tavaa väestöä otamme maahan.

        Ja mei­dän ei ole mitään järkeä lisätä mata­lan tuot­tavu­u­den työ­suhtei­ta maa­han­muu­tol­la, kos­ka nämä tuot­ta­vat julk­isy­hteisölle tap­pi­o­ta. Jos jokin pro­jek­ti ei hal­patyövoiman puut­teen vuok­si toteudu, kyse on täl­löin kan­nat­ta­mat­tomas­ta pro­jek­tista, näil­lä reunae­hdoil­la. (Yhtä sun toista saadaan kan­nat­tavak­si esim. sal­li­mal­la orju­us.) Kaal­in­päil­lä ei ole mitään sub­jek­ti­ivista oikeut­ta tul­la poimituksi.

        ”Mikään maa ei voi rikas­tua tuo­ma­l­la vähän ansait­se­via työntekijöitä”

        Esimerkik­si USA on rikas­tunut juurikin tuol­la reseptillä. 

        Toki, tietyt ryh­mät ovat kas­vat­ta­neet tulota­soaan val­tavasti. Toiset eivät. Lisäisin tähän saman huo­mau­tuk­sen kuin Sin­ga­poren hyvän­tah­toinen dik­taat­tori Lee Kuan Yew: https://www.youtube.com/watch?v=TXHPmIcy-kI&feature=youtu.be&t=3m14s

        Mut­ta tämä alkaa men­nä sen ver­ran kauas rak­en­tamis­es­ta, että ehkäpä lopetan tähän, pian tääl­lä on taas ”maa­hamuut­tokri­itikoi­ta” paikat puo­lil­laan, ja sitä ei kukaan jaksa 🙂

        Ok, pidä huol­ta itses­täsi. Eivät taloudel­liset argu­men­tit min­unkaan mieltäni tässä asi­as­sa muuttaisi 🙂.

  12. asumisen­hin­taa ei voi kovin paljon rak­safir­man toimes­ta laskea. Verot ja raken­nu­soikeu­den­hin­ta riit­tävät yksistään aset­ta­maan poh­jata­son. Ali­u­rakoin­tikin on vähän pakon sanele­ma­jut­tu. Ei tartte koko ajan olla rekryämässä ja irtisanomassa

    1. qwer­ty: asumisen­hin­taa ei voi kovin paljon rak­safir­man toimes­ta laskea. Verot ja raken­nu­soikeu­den­hin­ta riit­tävät yksistään aset­ta­maan poh­jata­son. Ali­u­rakoin­tikin on vähän pakon sanele­ma­jut­tu. Ei tartte koko ajan olla rekryämässä ja irtisanomassa

      Asumisen hin­ta ei määräy­dy kus­tan­nusten, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan mukana. Monis­sa maakun­nis­sa asum­i­nen mak­saa paljon vähem­män kuin talo­jen raken­nuskus­tan­nuk­sista voisi päätel­lä, muut­to­tap­pioalueil­la kun talo­ja ja tont­te­ja on myyn­nis­sä reilusti alle “omakus­tan­nehin­nan”.

      1. Sepi: Asumisen hin­ta ei määräy­dy kus­tan­nusten, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan mukana. Monis­sa maakun­nis­sa asum­i­nen mak­saa paljon vähem­män kuin talo­jen raken­nuskus­tan­nuk­sista voisi päätel­lä, muut­to­tap­pioalueil­la kun talo­ja ja tont­te­ja on myyn­nis­sä reilusti alle “omakus­tan­nehin­nan”.

        Asumisen hin­nat vai­htel­e­vat aika paljon vähem­män asuin­paikan mukaan kuin asun­to­jen hin­nat. Jos puhutaan asumisen hin­nas­ta, ei riitä, että ver­taa talo­jen ja tont­tien hin­to­ja, vaan pitäisi kat­soa myös hin­taero­ja vuokris­sa, omis­tusasun­to­jen lain­o­jen korois­sa, sähkön hin­nas­sa, veden hin­nas­sa, jätemak­su­is­sa ja muis­sa asumisen menois­sa. Lisäk­si asum­is­meno­jen kannal­ta ilmas­tol­lakin on vaiku­tus­ta. Lapis­sa on pitkä ja kylmä talvi, joka aiheut­taa omat veron­sa asum­is­menoi­hin, ja sitä myötä isot vuosit­taiset asum­is­menot, vaik­ka asun­to­jen myyn­ti­hin­nat etelä-Suomen hin­tata­soon näh­den edullisem­pia ovatkin.

      2. Sepi: Asumisen hin­ta ei määräy­dy kus­tan­nusten, vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan mukana. Monis­sa maakun­nis­sa asum­i­nen mak­saa paljon vähem­män kuin talo­jen raken­nuskus­tan­nuk­sista voisi päätel­lä, muut­to­tap­pioalueil­la kun talo­ja ja tont­te­ja on myyn­nis­sä reilusti alle “omakus­tan­nehin­nan”.

        PK seudul­la kus­tan­nuk­set val­u­vat asumisen hin­taan var­masti. Jos rak­en­t­a­mi­nen olisi halvem­paa niin kil­pailu lask­isi hin­to­ja. Niukku­us tääl­lä ei ole taivaas­ta annet­tu vaan ihan kaavoitus päätöksin luo­to. Pois lukien kantakaupunki

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Asumisen hin­ta on nous­sut lähin­nä vain kan­takaupungis­sa. Kehyskun­nis­sa se on jopa laskenut.

        En ole Espoos­sa huo­man­nut asun­to­jen hal­ven­tu­mista tai vuokrien laskua. Ja Espooseen+Vantaalle mah­tu­isi use­ampi satatuhat­ta asun­toa kun­han niitä vaan voisi rak­en­taa. Radan var­restakin löy­tyy rak­en­ta­mataon­ta tilaa. Toki huo­mat­tavasti vähemmän

      4. xyzzy: En ole Espoos­sa huo­man­nut asun­to­jen hal­ven­tu­mista tai vuokrien laskua. Ja Espooseen+Vantaalle mah­tu­isi use­ampi satatuhat­ta asun­toa kun­han niitä vaan voisi rak­en­taa. Radan var­restakin löy­tyy rak­en­ta­mataon­ta tilaa. Toki huo­mat­tavasti vähemmän

        Ei jotain pros­entin kym­menyk­sen muu­tok­sia pysty huo­maanaan, mut­ta tilas­tokeskuk­sen mukaan koko Espoos­sa ja kehyskun­nis­sa asun­to­jen hin­nat lask­i­vat Q3 → Q4 2017, kun Helsingis­sä (ja Van­taal­la) ne vielä nousivat.

        Kts. tarkem­min

        https://www.stat.fi/til/asu.html

  13. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Tuot­tavu­us ei ole raken­nusalal­la nous­sut 40 vuodessa lainkaan samal­la kun se on tehdas­te­ol­lisu­udessa viisinker­tais­tunut. Kun telakalla raken­netaan uiva hotel­li, on meinin­ki aivan erilaista.”

    Tuot­tavu­us on nous­sut raken­nusalal­la 40 vuodessa monel­la mit­tar­il­la, mut­ta ei taloudel­lise­na jälleen­myyn­tiar­voa käsit­tele­vis­sä tilas­tois­sa, jol­lainen Soin­in­vaaran viit­ta­ma tilas­to on. Jot­ta tuot­tavu­us olisi sil­lä mit­tar­il­la viisinker­tais­tunut, uud­is­raken­nusten pitäisi mak­saa nyt 20–25 000 euroa neliöltä. Niil­lä hin­tata­soil­la raken­nusalan tuot­tavu­us vas­taisi tehdas­te­ol­lisu­u­den tuotan­non taloudel­lisen arvon kehi­tys­tä, ja joku voisi kehua tuot­tavu­u­den nousseen yhtä paljon. Kil­pailu on raken­nusalal­la pitänyt huolen siitä, että tapah­tunut tuot­tavu­uske­hi­tys ei ole päässyt näkymään palkko­jen nousua nopeam­min nou­sev­ina hin­toina, vaan tuotan­non reaaliar­vo on nous­sut aika samaan tahti­in palkko­jen kanssa.

    Maan­raken­nusala on hyvä esimerk­ki tuot­tavu­u­den kehi­tyk­ses­tä. Aikoinaan sitä tehti­in lapi­omi­estyövoimal­la. Nykyään val­tavil­la koneil­la voidaan siir­rel­lä työ­mail­la kym­meniä miljoo­nia kuu­tioi­ta maa­ta. Se, että maa­mas­so­jen siir­tomäärä per työn­tek­i­jämäärä voi olla työ­mail­la yli 10-ker­tainen 40 vuot­ta sit­ten vallinneeseen tilanteeseen näh­den, on taloudel­liseen arvoon poh­jaavis­sa tilas­tois­sa täysin merk­i­tyk­setön asia. Niis­sä kat­so­taan tuo­tok­sen arvon kehi­tys­tä, eli hin­taa, joka siir­roista on mak­set­tu. Arvo ei ole nous­sut 40 vuodessa, mut­ta tehty­jen yksiköi­den (esimerkik­si siir­ret­ty­jen maakuu­tioiden) määrä on kas­vanut huomattavasti.

  14. Raken­nusalaa vaivaa kon­ser­vati­ivi­su­us, lukeneis­ton viha, armei­jakuri, kor­rup­tio, monop­o­lit ja hal­van työvoiman ammat­ti­taidot­to­muus. Ratkaisu on ole­mas­sa, ja jo tässä ketjus­sa mainit­tu; aidot sank­tiot joil­la aje­taan hui­jar­i­fir­mat (myös suuret) konkurssi­in. Muu­ta­ma tämän het­ken suurista isoi­hin sank­tiovelkoi­hin, ja muut pakot­tau­tu­vat kor­jaa­maan toimintakulttuuriaan.

  15. Joo kyl­lä se niin on, että mei­dän fir­mas­sa on vain muu­ta­ma yli 17€ mies. Palk­ka on keskimäärin 10–14€, vaik­ka kyseessä on arvostet­tu poh­jan­maal­la toimi­va yri­tys. Ali­u­rakoit­si­joiden palkat lähen­telee sit­ten tuo­ta 20€. Raken­nusala on nykyään sitä, että tilaa­jan tarkas­ta­jal­ta yritetään piilot­taa mah­dol­lisim­man paljon raken­nusvirheitä. Laatu on kaukana ja arkkite­hdeistä läh­tien koko pros­es­si on per­sauk­sista. Suo­ma­laisil­ta työmiehiltä puut­tuu ammat­tiylpeys ja ulko­maalaisil­ta taito. Olisko tuo ammat­tiylpeyskin palkan syytä. Paljon on paran­net­tavaa, jos halu­taan laadukas­ta rak­en­tamista. Aikataulut on luo­tu todel­la tiukik­si, jon­ka vuok­si virhei­den määrä on todel­la huomattava.

  16. Yksi tehostamisen paik­ka raken­nusalal­la voisi olla parem­man mit­tatarkku­u­den vaa­timi­nen. Täl­lä het­kel­lä esimerkik­si ikkunoi­ta tai ovia ei voi tila­ta suun­nitelmien mukaan, vaan jokainen aukko pitää aina mita­ta seinän tekemisen jäl­keen ja tehdä ikku­na mit­tati­laustyönä aukkoon sopivaksi.

    Toki ikku­nat ovat usein uni­ikke­ja kap­palei­ta jo suun­nit­telupöy­däl­lä koon, äänieristyk­sen, luk­i­tus­tarpei­den, aurinko­suo­jauk­sen, aukeamis­su­un­nan, palo­tur­val­lisu­u­den ja muiden muut­tu­jien yhdis­telmien vuok­si, mut­ta kyl­lähän se rak­en­tamista nopeut­taisi jos mit­tatarkat osat voisi vain liit­tää toisi­in­sa eikä jokaisen työ­vai­heen jäl­keen tarvit­sisi erik­seen mita­ta lop­putu­losta ja muut­taa suun­nitelmia vas­taa­maan muut­tunut­ta tilan­net­ta. Samoin kaiken­lainen tiivistämi­nen ja lis­toit­ta­mi­nen vähenisi, jos osat osu­isi­vat kohdalleen just eikä melkein.

    Teolli­nen val­lanku­mous perus­tui kom­po­nent­tien vai­hdet­tavu­u­teen: sak­sas­sa tehty mut­teri sopi englan­nis­sa tehtyyn pult­ti­in. Ehkä teolli­nen val­lanku­mous saa­puu jon­akin päivänä rakennusalallekin.

    1. Osmon epäilemän IP-oikeuk­sien puut­teen sijaan [1] epäil­isin kyl­lä että nimeno­maan tuo teolli­nen val­lanku­mous olisi tässä askel eteen­päin. En tiedä miten vaikka­pa wikihousea[2] saisi edis­tet­tyä niin että sieltä löy­ty­isi valmi­it ohjeet talvi­a­sut­tavaan omakoti­taloon tai rivitaloon.

      [1] en oikein osaa nähdä miten 90-luvul­la paten­toitu raken­nustyön organ­soin­ti­in tehty ohjelmis­to olisi edistänyt 

      [2] http://www.wikihouse.cc

    2. arkkite­hti: Toki ikku­nat ovat usein uni­ikke­ja kap­palei­ta jo suun­nit­telupöy­däl­lä koon, äänieristyk­sen, luk­i­tus­tarpei­den, aurinko­suo­jauk­sen, aukeamis­su­un­nan, palo­tur­val­lisu­u­den ja muiden muut­tu­jien yhdis­telmien vuoksi, 

      Tämä raken­nusten uni­ikkius on osa ongel­maa. Mikäli tekniset ratkaisut pysy­i­sivät muut­tumat­tom­i­na, niitä voi viilail­la kohteesta toiseen parem­mik­si, mut­ta jos ne kaik­ki muut­tuvat joka ker­ta niin ihan saman­laista oppimista ei synny.

      1. Sylt­ty: Tämä raken­nusten uni­ikkius on osa ongel­maa. Mikäli tekniset ratkaisut pysy­i­sivät muut­tumat­tom­i­na, niitä voi viilail­la kohteesta toiseen parem­mik­si, mut­ta jos ne kaik­ki muut­tuvat joka ker­ta niin ihan saman­laista oppimista ei synny.

        Kyl­lähän tekniset ratkaisut sinän­sä pysyvät saman­laisi­na, raken­nusten suun­nit­telu on aina vain enem­män valmi­iden raken­nu­sosakom­po­nent­tien yhdis­telemistä legopa­likoiden tapaan. Eli vaikka­pa siinä ikku­nas­sa eristys­lasiele­men­tit ovat yksi kom­po­nent­ti, kar­mi- ja puiteprofi­ilit toinen ja heloi­tus kol­mas. Jokaises­sa kat­e­go­ri­as­sa tapah­tuu jatku­vaa tuotekehitystä.

        Itseasi­as­sa raken­nusalal­la on tapah­tunut huo­mat­ta­van paljon tuot­tavu­u­den parane­mista. Se vain tilas­toituu teol­lisu­u­den tuot­tavu­udek­si, sil­lä raken­nu­sosien valmis­tamista ei ymmärtääk­seni las­ke­ta raken­nusalaan. Ain­oas­taan työ­maal­la tehtävä kokoon­pano on tehotonta.

    3. Kyl­lä niitä vakiokokoisia ikkunoitakin ikku­nate­htail­ta löy­tyy, jot­ka on vakioiduil­la omi­naisuuk­sil­la. Ovet varsinkin tehdään tehtail­la jopa pääasi­as­sa vakiomi­toil­la. Arkkite­hdit kyl­lä aika usein tykkäävät määritel­lä omi­naisuuk­sia muun­laisik­si kuin mitä vakioma­llis­tossa on — eivätkä muutenkaan aina suos­tu tekemään talo­ja valmi­il­la mod­u­ulim­i­toil­la — joil­la ikku­na-aukotkin tuli­si­vat suo­raan vakiokokois­t­en ikkunoiden kokoisik­si. Hin­taero vakioma­llis­ten ja räätälöi­ty­jen ikkunoiden välil­lä ei ole kauhean iso kohteis­sa, jois­sa on paljon ikkunoi­ta. Ovien teet­tämi­nen paikan pääl­lä mitat­tavien mit­to­jen mukaan on aika harv­inaista. Kyl­lä ne yleen­sä tilataan vakiokokoisi­na, sen mukaan mitä suun­nit­teli­jat ovat ovek­si merkanneet.

  17. Onko­han ongel­ma työn­tek­i­jöi­den lisäk­si työnjohdossa?

    Rak­en­tamisen tahti varsinkin pääkaupunkiseudul­la on yltynyt niin kiivaak­si, että se uhkaa jo tuot­taa laatuon­gelmia, alal­ta kerrotaan.

    ”Resurssit ovat tiukoil­la. Ammat­ti­mais­es­ta työvoimas­ta on kova kysyn­tä. Pulaa on esimerkik­si kokeneista ja osaav­ista työn­jo­hta­jista, suun­nit­telijoista ja valvo­jista. Epäilemät­tä täl­lä voi pahim­mil­laan olla seu­rauk­sen­sa myös työn jäl­jessä”, sanoo Talon­raken­nus­te­ol­lisu­us-yhdis­tyk­sen johta­ja Juk­ka Pekkanen.

    Kuten yleen­sä toimi­alal­la, joka on joutunut korkea­suh­dan­teen kouri­in, kysy­tyin työvoima liikkuu nyt Pekkasen mukaan vilkkaasti rak­en­tamisen markki­noil­la. Työ­maid­en ammat­ti­taitoisik­si tun­ne­tu­ille avain­henkilöille löy­tyy tarjouksia.

    Harv­inaista ei ole kuulem­ma sekään, että työn­jo­htoa siir­tyy toisaalle kesken pro­jek­tin ja yksi henkilö voi hoitaa use­aa työ­maa­ta ker­ral­la. (HS 9.1.2018)

    Toinenkin hyvä artikke­li aiheesta viime aikoina:

    ”Keskeistä tässä kiireen syn­nyssä on rakennuttaja–suunnittelijat–urakoitsijat-ketjun toim­i­mat­to­muus”, Jun­nonen sanoo.

    Rak­en­tamises­sa on kak­si keskeistä toim­intoa: suun­nit­teluno­h­jaus ja tuotan­nono­h­jaus. Jos jom­pikumpi näistä ei toi­mi, niin toim­inta ajau­tuu kaaok­seen ja kiireeseen.(HS 9.2.2018)

  18. Asi­akas voi esit­tää toimit­ta­jalle vaa­timuk­sia. Yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la ei ole mui­ta kuin taloudel­lisia intresse­jä, mut­ta kun­nil­la ja val­ti­ol­la on myös kansan­taloudel­lisia intresse­jä. Jos ali­u­rakoin­tike­j­tut epäi­lyt­tävät, voi vaa­tia pääu­rakoit­si­jal­ta suurem­paa osu­ut­ta oman henkilöstön voimin, tai miten parhait­en taitaakin sen ehdoik­si tar­jous­pyyn­nössä muo­toil­la. Mut­ta osaisi­vatko julkisen sek­torin osta­jat vaa­tia asioi­ta jot­ka oli­si­vat järke­viä alan tehokku­u­den ja ter­ve­hdyt­tämisen kannal­ta? Vaatisi osaamista pait­si rak­en­tamis­es­ta myös rak­en­tamis­mentelmistä joi­ta on ole­mas­sa mut­ta ei käytössä.

    Miten laat­ua voisi mita­ta kestäväl­lä taval­la jos­sa pääu­rakoit­si­ja on vas­tu­us­sa laadus­ta riit­tävän pitkään raken­nuk­sen elinkaari huomioiden (esim. 50 vuot­ta)? Elinkaari­mallil­la ostaen? Sil­loinkin pitää osa­ta määrit­tää laatu mitä vaa­di­taan ja sank­tiot puutteista.

  19. 1990-luvun lamas­sa sat­u­maisia voit­to­ja Neu­vos­toli­itossa tehneet raken­nusyrit­ryk­set kaa­tu­i­v­at ja ala siir­tyi pääosin ulkom­naalaiseen omis­tuk­seen. Samal­la alan ima­go tuhot­ti­in kat­tavasti — rak­salle mil­lään tasol­la ammat­tik­oulus­tua teknikan yliopis­toi­hin ei saatu pääosin kuin ihan alaa viimeisenä vai­h­toe­htona harkitsevia.
    Lisäk­si samal­la irti­san­ot­ti­in eläkeput­keen alan osaamista arkki­eth­tu­urista rakennusstatiikkaan.

    25 vuodessa tätä kuop­paa ei ole saatu kurot­tua. Lisäk­si välil­lä lopetetet­ti­in raken­nusmestarei­den koulut­ta­mi­nen ja siir­tymi­nen käytän­nön lin­jal­la ammt­tik­oulupo­h­jais­es­ta rak­en­ta­jas­ta amk-rakins puolelle on aika haastavaa.

    Pro­jek­t­in­hallinnan ongel­mat lienevätr ratkaistavis­sa. Hin­taon­gel­maa taas ei markki­na­t­alous ratkaise.

    Asun­non hin­ta on sen minkä kak­si työssäol­e­vaa suihkin pystyy mak­samaan 25 vuodessa. Kus­tan­nuk­set taas raken­nut­ta­ja pyrkii paina­maan mah­dol­lisim­man alas. Laadukas­ta rak­en­tamista ei saa edes halutes­saan vaan kaik­ki on samaa bulkki­tuotan­toa, kos­ka siihen on tapana tyy­tytä. Tuotan­to menee kau­pak­si olim laatu mitä vain.

    Asukkaal­la ei ole välineitä vaikut­taa. Pankkien olisi ryhdis­täy­dytävä ja lain­oituk­sen ehtona olisi laatukri­tee­rien täyt­tämi­nen rakentamisessa? 

    Entä lain­säädän­tö? Raken­nus­li­ik­keet osaa­vat loba­ta päät­täjiä tueke­seen, joten toiveet ovat olemattomat.

    Kään­teinen alv ehkäisee pahimpia verovir­i­tyk­siä. Luon­nol­lis­es­ti han­kkeen epäon­nistues­sa kan­nat­taa lait­taa raken­nusyri­tys konkurssi­in ja jät­tää ongel­mat muille. Työvoima­pu­lan aikkana kaik­ki saa­vat töitä ja hom­ma jatkuu uudel­la nimel­lä. Pitäisikö rikoslai­sis­sa määrätä “raken­nushui­jaus­rikok­ses­ta” aina vähin­tään 2 vuot­ta vankeut­ta, ei yhteiskun­ta­palvelua eikä ehdon­laista, yri­tys­ten toimi­valle johdolle? Kan­sain­välis­es­ti USA:n henkilöko­htaiset vankeusran­gais­tuk­set ovat ain­oa toimi­va uhka, kos­ka muuten vaku­u­tus kor­vaa eikä lauil­la ole kovinkaan paljoa väliä.

    Sää­suo­jil­la sen­tään hie­man tor­ju­taan home­on­gelmia. Määräyk­sien löysäämi­nen näyt­tää’ vain pahen­ta­van aivan kaikkea. Sairas ala.

  20. Oma ensim­mäi­nen ajatuk­seni kun artikke­lin otsikon näin oli, että kysymys­merkin voi pois­taa. Peru­songel­ma on se, että rak­en­t­a­mi­nen on todel­la kallista, mut­ta valitet­tavasti kallis hin­ta ei takaa laat­ua. Työvoimakus­tan­nuk­set ovat tosi­asi­as­sa jotain aivan muu­ta kuin työe­htosopimusten taulukkopalkat. Ongel­maa voisi lähteä havain­nol­lis­ta­maan laske­mal­la, mon­tako tun­tia keskipalkkainen ihmi­nen joutuu tekemään töitä, jot­ta saa net­topal­ka­llaan mak­set­tua raken­nusalan työ­tun­nin lasku­tushin­nan arvon­lisäveroi­neen. Talon rak­en­tamiseen tarvi­taan aikamoinen määrä työtunteja…ja sen lisäk­si tule­vat mate­ri­aa­likus­tan­nuk­set. Työ­tun­nin tuot­tavu­u­den kehi­tys on ollut ilmeisen heikkoa ja ymmärtääk­seni tätä on lähdet­ty alal­la ratko­maan lähin­nä käyt­tämäl­lä urakka­palkkaus­ta. On kyseenalaista onko täl­lä saatu nos­tet­tua muu­ta kuin virhei­den määrää. Ongel­man mit­takaa­va on kar­mai­se­va, val­taosa koko kansakun­nan var­al­lisu­ud­es­ta on kiin­ni asun­nois­sa, ne ovat pääosa luot­to­laitosten vaku­uskan­nas­ta ja pohjim­mil­taan kyse on perus­tarpeesta, jos­sain on asut­ta­va: taivasal­la elämi­nen on Suomes­sa hen­gen­vaar­al­lista puuhaa.

  21. Osmo, nyt on pakko kysyä, mihin peru­s­tat väit­tämäsi, että kaavoitu olisi kun­nos­sa? Minus­ta se on kaikkea muu­ta. Helsin­ki ei keski­ty kaupunki­maisen ympäristön kehit­tämiseen, vaan roiskii paikko­ja sinne tänne ja tekee uusista alueista kaikkea muu­ta kuin kaupunki­maisia ympäristöjä. Ympäristökun­nat eivät kaavoita raskaan ratain­fran viereen uusia pikkukaupunke­ja, vaan kat­so­taan, mis­tä kun­ta saa parhaat voitot.

  22. Tässä ketjus­sa on yleinen aja­tus, että ongel­mat kor­jaan­tu­vat lisäämäl­lä rak­en­ta­jien vas­tui­ta ja ran­gais­tuk­sia virheistä. Itse en usko että tästä ajat­telus­ta löy­tyy ratkaisu. Syys­tä että kukaan järkevä yrit­täjä tai fir­ma ei halua ottaa vas­tatak­seen kovem­pia vastuita/sanktioita ilmaisek­si. Sopimus­sakot siis hin­noitel­laan hin­taan (hin­nat nou­se­vatI tai sit­ten jätetään tar­jous lähettämättä.

    Ratkaisun pitäisi siis löy­tyä porkkanas­ta eikä kepistä.

    1. Itse väitän, että sopimus­sakko­ja ei voi hin­noitel­la hin­toi­hin, kos­ka raken­nusalal­la markki­nat eivät toi­mi. Teo­ri­as­sa­han korkeam­man laadun pitäisi näkyä korkeam­pana hin­tana jo nyt, mut­ta käytän­nössä näin ei ole, vaik­ka aivan kaik­ki valit­ta­vat laadun ole­van heikko.

      Ongel­ma on epäsym­metri­nen markki­na-asetel­ma: valmi­in tuot­teen laadun arvioimi­nen on vaikeaa ammat­ti­laisellekin kun raken­nusvirheet ja laadut­tomat mate­ri­aali­valin­nat on piilotet­tu rak­en­tei­den sisään, eikä tavan kulut­ta­jal­ta voi mitenkään odot­taa kykyä tai aikaa käy­dä läpi suun­nitelmia tai työ­maan muis­tioi­ta, sikäli kun ne edes ovat kulut­ta­jan saatavil­la. Eli kun paskaa on mah­do­ton­ta erot­taa kul­las­ta, voidaan pas­ka myy­dä kul­lan hin­nal­la (tai sekä pas­ka että kul­ta keskinker­taisen tuot­teen hinnalla).

      Sinän­sä paskan rak­en­t­a­mi­nen voi olla ihan markki­noiden tah­don mukaista, mut­ta ongel­ma on siinä, että paskaa on liian help­po myy­dä pri­imana. Vaikka­pa automarkki­noil­la pas­ka pal­jas­tuu paskak­si heti autole­htien ensim­mäi­sis­sä koea­jois­sa ja asi­akkaat otta­vat arviot huomioon, mut­ta asun­torak­en­tamisen puolel­la viat ilmenevät tyyp­il­lis­es­ti vas­ta kun raken­nus­li­ik­keen vas­tuu on lakannut.

      Raken­nusalle tarvit­taisi­inkin jonkin­lainen puoluee­ton laadunvalvonta‑, ja ‑ser­ti­fioin­ti­jär­jestelmä vähän ener­gia­todis­tusten tapaan. Eli jokin puoluee­ton taho kävisi läpi suun­nitel­mat, käyte­tyt raken­nus­tuot­teet ja ‑tavat, ja antaisi raken­nuk­selle laat­u­lu­okan, jota kulut­ta­ja voisi käyt­tää ostopäätök­sen tuke­na. Täl­löin markki­na-asetel­ma olisi sym­metrisem­pi, ja hin­ta voisi määräy­tyä markki­noil­la parem­min todel­liseen infor­maa­tioon perustuen, ei pelkkien stailat­tu­jen myyn­tiku­vien ja markki­na­puheen perusteella.

      Täl­lainen laa­tuser­ti­fikaat­ti voisi hyvin olla vapaae­htoinen, mut­ta esimerkik­si pankke­ja luulisi hyvinkin kiin­nos­ta­van onko use­an vuosikymme­nen mit­taisen lainan vakuute­na ole­va asun­to tule­vaisu­udessa edelleen kurant­tia tavaraa, vai rom­ah­taako sen arvo ennenaikaisten kalli­iden remont­tien vuoksi.

  23. “Urakoiden ketjut­ta­mi­nen ali­u­rakoiden ali­u­rakoik­si on heiken­tänyt laat­ua. Ali­u­rakoi­jaa ei saa vas­tu­useen virheistä. Pitäisikö siis ottaa askel taak­sepäin niin, että nyky­istä huo­mat­tavasti suurem­pi osa työ­maal­la ole­vista olisi pääu­rakoi­jan väkeä? Pilkkomista on perustel­tu rahan säästämisel­lä, mut­ta eihän tuot­tavu­us ole nous­sut lainkaan.

    Tun­nelin päässä näkyy ehkä val­oa. Esimerkik­si raken­nus­li­ike Fira ainakin väit­tää panos­ta­vansa tuoteke­hi­tyk­seen ja töi­den mod­ern­im­paan jär­jestämiseen lean-ajat­telun hengessä. Toiv­ot­tavasti se pakot­taa muutkin paran­ta­maan tahtia.”

    Olen itse toimin­ut pitkään konepa­ja-alal­la ja lähin­nä har­rasteli­jana (taloy­htiöi­den osakkaana ja asukkaana) seu­raan myös raken­nusalaa. Olen ihme­tel­lyt tätä raken­nusalan väitet­tyä (uskon kyl­lä, en vain ole itse penkonut tilas­to­ja) huonoa tuot­tavu­uske­hi­tys­tä ja laatua. 

    Konepa­ja­te­ol­lisu­udessa tuot­tavu­us ja laatu syn­tyvät pitkälti erikois­tu­mis­es­ta, ja tämä taas on paljolti valmis­tustekni­ikan erikois­tu­mista. Näitä hyö­tyjä tietysti real­isoidaan raken­nus­tuote­te­ol­lisu­udessa täysil­lä. Talon­rak­en­tamises­sa tuote­vai­htelu on suur­ta ja tekem­i­nen tuot­teesta johtuen pitkälti ihmis­ten työtä. Näis­sä olo­suhteis­sa tuot­tavu­u­den kehit­tämi­nen ei ole help­poa ja se perus­tuu, tai sen tulisi perus­tua, ainakin hyvään työn organ­isoin­ti­in. Laatu taas syn­tyy lähin­nä tekemisen laadus­ta. Varsi­naisia laa­tumokia voi syn­tyä toki myös huonos­ta suun­nit­telus­ta ja ahneuk­sis­sa tehdys­tä fuskaamis­es­ta mate­ri­aalien laadussa.

    Uskon, että Osmo on oikeil­la jäljil­lä tuos­sa kom­mentin alku­un lainaa­mas­sani pohdin­nas­sa. Hyvää laat­ua ei syn­ny, jos tek­i­jä­poruk­ka vai­h­tuu koko ajan. He eivät hit­saudu tuot­tavak­si tiimik­si, eivät opi jonkun suun­nit­tele­maa vakiotoim­intat­a­paa, työn­su­un­nit­telua ei nou­date­ta, ja vas­tu­u­ta ei ote­ta. Se että tek­i­jät tule­vat jostain Viros­ta Suomeen vain keikalle ja voivat mil­loin vain “pae­ta” koti­maa­hansa, on vas­tu­un ottamisen kannal­ta tuhoisaa. 

    Pari hyvää esimerkkiä:

    Fira muis­taak­seni rapor­toi, että Sak­sas­sa putkire­mont­te­ja tekee aina sama työ­poruk­ka. Työtä tehdään aina samas­sa järjestyk­sessä, joka on hiot­tu niin, että turhaa (lean-mielessä) tekemistä on mah­dol­lisim­man vähän. 

    Raken­nusy­htiö Lehto luke­mani mukaan halu­aa suun­nitel­la ja toteut­taa kohteen­sa itse. Tämä mah­dol­lis­taa valmis­tusys­täväl­lisen tuote­su­un­nit­telun, mikä on aivan olen­naista tuot­tavu­u­den kannalta.

    1. -e-: Raken­nusy­htiö Lehto luke­mani mukaan halu­aa suun­nitel­la ja toteut­taa kohteen­sa itse. Tämä mah­dol­lis­taa valmis­tusys­täväl­lisen tuote­su­un­nit­telun, mikä on aivan olen­naista tuot­tavu­u­den kannalta.

      Raken­nut­ta­jalähtöi­nen toim­intat­a­pa ei vält­tämät­tä ole lop­pukäyt­täjän kannal­ta paras mah­dolli­nen — se voi johtaa yhdestä muo­tista tehty­i­hin (luon­nol­lis­es­ti min­imim­i­toitet­tui­hin) bulkki­ratkaisui­hin, jot­ka luo­vat monot­o­n­ista kaupunkiku­vaa. Tarvit­taisi­in val­is­tunei­ta raken­nut­ta­jia tai vaa­tivia kulut­ta­jia, mut­ta kum­matkin ovat har­vas­sa. Kaavoituk­sel­la ja lisäsään­te­lyl­lä ongel­ma ei ratkea.

      1. Ville: Raken­nut­ta­jalähtöi­nen toim­intat­a­pa ei vält­tämät­tä ole lop­pukäyt­täjän kannal­ta paras mah­dolli­nen – se voi johtaa yhdestä muo­tista tehty­i­hin (luon­nol­lis­es­ti min­imim­i­toitet­tui­hin) bulkki­ratkaisui­hin, jot­ka luo­vat monot­o­n­ista kaupunkiku­vaa. Tarvit­taisi­in val­is­tunei­ta raken­nut­ta­jia tai vaa­tivia kulut­ta­jia, mut­ta kum­matkin ovat har­vas­sa. Kaavoituk­sel­la ja lisäsään­te­lyl­lä ongel­ma ei ratkea.

        Ongel­man ydin on gryn­daus. Raken­nusy­htiön lak­isääteinen tehtävä on tehdä voit­toa, eli min­i­mi panos­tuk­sel­la mak­si­mi voit­to. Olen jok­seenkin kyyni­nen, kun joku yri­tys main­os­taa vas­tu­ullisu­ut­ta tms. pup­pua. Ennen sotia oli taval­lista, että raken­nusy­htiö vain rak­en­si ja rahoit­ta­ja oli joku muu, parhaas­sa tapauk­ses­sa osakkaat. Liian tark­ka kaavoitus ja sään­te­ly ei ratkaise vaan on osa ongelmaa.

      2. Sitä, että raken­nus­li­ike saa tehdä mitä halu­aa, on koke­mus­ta 1960-luvul­ta. Pitäisikö määrätä Kallelle ran­gais­tuk­sek­si velvol­lisu­us asua 1960-luvun betoni­bru­tal­is­milähiössä vuo­den ver­ran, jot­ta oppisi ymmärtämään kaavoituk­sen arvoja.

      3. Osmo Soin­in­vaara:
        Sitä, että raken­nus­li­ike saa tehdä mitä halu­aa, on koke­mus­ta 1960-luvul­ta. Pitäisikö määrätä Kallelle ran­gais­tuk­sek­si velvol­lisu­us asua 1960-luvun betoni­bru­tal­is­milähiössä vuo­den ver­ran, jot­ta oppisi ymmärtämään kaavoituk­sen arvoja. 

        Raken­netun ympäristön esteet­tisyys ei ole yksin kaavoituk­sen arvoista kiinni.
        1900-luvul­la hypät­ti­in yksit­täis­ten talo­jen rak­en­tamis­es­ta suuren mit­takaa­van aluer­ak­en­tamiseen. Raken­nus­li­ikkeistä tuli itse raken­nut­ta­jia ja raken­nusten ulkonäkö ja sijoit­telu perus­tui ele­ment­tien valmis­tus- ja asen­nustekni­ikkaan. Raken­nusten ulkonäkö ja kaupunki­ti­la jäivät sivurooli­in — se ei johtunut siitä, että hyviä tavoit­tei­ta ja pyrkimyk­siä olisi puut­tunut kaavoituk­ses­ta ja raken­nus­su­un­nit­telus­ta, vaan siitä, että tek­nis-taloudel­liset arvot menivät niiden edelle.

  24. Urakoiden ketjut­ta­mi­nen ali­u­rakoiden ali­u­rakoik­si on heiken­tänyt laat­ua. Ali­u­rakoi­jaa ei saa vas­tu­useen virheistä. Pitäisikö siis ottaa askel taak­sepäin niin, että nyky­istä huo­mat­tavasti suurem­pi osa työ­maal­la ole­vista olisi pääu­rakoi­jan väkeä?

    Vai onko kyse siitä, että urakoit­si­jaa ei saa vastuuseen?

    Jos heikko laatu liit­tyy nimeno­maan ali­u­rakoin­ti­in, niin sys­tee­mis­sä on val­u­vi­ka. Ali­u­rakoin­nin ei pitäisi olla tekosyy saa­da tehdä huonoa laat­ua, sil­lä se on ain­oas­taan toteu­tuk­sen eräs yksityiskohta.

    Urakointsi­jan­han pitää olla vas­tu­us­sa myymästään työstä. Urakoit­si­ja voi sit­ten tehdä työn itse oma­l­la henkilökun­nal­la tai teet­tää sen ali­u­rakoit­si­jal­la, riip­puen miten syn­tyy paras hin­ta-laatu ‑suhde. Mut­ta jos ali­u­rakoit­si­ja mokaa, viime kädessähän urakoit­si­jan itsen­sä tulee kaiken jär­jen mukaan vas­ta­ta siitä, ja joko teet­tää työ uusik­si tai tehdä se itse niin mon­ta ker­taa, että se tulee kun­nol­la tehdyksi.

    Tästä seu­raa väistämät­tä se, että urakoit­si­jal­la pitäisi olla val­ta­va intres­si valvoa ali­u­rakoit­si­jan työtä tai jopa tehdä tarvit­taes­sa tärkeim­mät hom­mat itse. Mut­ta mil­lään ei pitäisi syn­tyä tilan­net­ta, että urakoit­si­ja voi heilutel­la käsiään ja tode­ta, että “ali­u­rakoit­si­ja mokasi, ei me tehdä mitään tälle”. Näin­hän ei voi tapah­tua, jos tilaa­ja saa urakoit­si­jan hel­posti vastuuseen.

    Jos tilaa­jal­la ei ole halua tai keino­ja saa­da urakoit­si­jaa vas­taa­maan osta­mas­taan työstä, ei vas­tu­u­ta tietenkään tarvitse löy­tyä myöskään ketjun häntäpäästä.

Vastaa käyttäjälle Jorma Nordlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.