Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.2.2018

En pääse kok­ouk­seen. Mikko Särelä pääsee. Niin­pä tämä selostuskin on vähän yleisluotoisempi.

Fil­lar­itun­neli Kansalais­to­ril­ta Kaisaniemeen

Esitet­ty sil­tavai­h­toe­hto on analysoitu ja havait­tu huonok­si. Real­is­tiset vai­h­toe­hdot ovat tun­neli tai ei mitään. (TEKSTIÄ JA KUVA LISÄTTY:)

Tämä kuva ker­too minus­ta kaiken. Tuo pitkä ja alhaal­ta kat­sot­tuna ruma ramp­pi pilaisi Kansalais­torin täysin. On tietysti kovin epäit­sekästä Hesar­il­ta hehkut­taa tätä halvem­paa vai­h­toe­htoa, sil­lä Hesarin toim­i­ta­lo olisi Ood­in ohel­la suurimpia häviäjiä. Hesarin Musi­ikki­talon puoleinen ovi pitäisi sulkea tyystin, kos­ka vauhdikas lasku päät­ty­isi suo­raan oven eteen.

Jätkäsaren Bunkkerin myymi­nen SRV:lle

Uusi yri­tys. edelli­nen kaa­tui muo­tovirheeseen Tähän on ilmaan­tunut viime metreil­lä toinenkin osta­jae­hdokas. Kat­so­taan, miten tästä selvitään täl­lä ker­taa. Ei mielel­lään aloit­taisi koko suun­nit­telua alus­ta. Uusi osta­ja halu­aisi var­maan eri­laisen han­kkeen ja sitä varten pitäisi taas aloit­taa kaavoitus alusta.Vaikka kan­natan jyrkästi sitä, että tont­te­ja luovute­taan tar­jouskil­pailun kaut­ta, tässä eniten tar­joa­va ei automaat­tis­es­ti ole paras. Väliä on sil­läkin, mitä bunkker­ille on tarkoi­tus tehdä.

Skeit­tipuis­to Kontulaan

Nykyi­nen skeit­tipuis­to kor­vataan parem­mal­la. Varaidu­taan myös suuri­in yleisötapahtumiin.

Hotel­li­ton­tin varaami­nen Jätkäsaaresta

Jo toinen lyhyen ajan sisäl­lä. Tuleeko sinne todel­li­nen hotellikeskittymä?

Van­han lin­ja-autoase­man varaami­nen Kamp­is­sa eloku­vakeskuk­sen suun­nit­telua varten

Han­ke väit­tää panos­ta­vansa euroop­palaisi­in laat­ueloku­vi­in. Hyvä han­ke. Har­mi vain, että alue on siis edelleen raken­nustyö­maana senkin jäl­keen kun Amos Rex­in Lasi­palatsin suur­re­mont­ti valmistuu

Hin­tak­il­pailun jär­jestämi­nen Kalasatamasta

Nämä tar­jo­taan myytäväk­si. Jos min­ul­la olisi kaik­ki val­ta, pyytäisin kohtei­ta tekemään vai­h­toe­htoisen tar­jouk­sen vuokra­ton­tista, siis vuokran suu­ru­ud­es­ta. Tar­jousten jäl­keen päätet­täisi­in, myy­däänkö vai vuokrataanko.

Kon­tu­lan keskuk­sen katusu­un­nitelmien hyväksyminen

Tästä on vaik­era sanoa mitään ilman esit­te­lyä. Kos­ka en ole menos­sa kok­ouk­seen, olen pere­htynyt kuvi­in vain pintapuolisesti

Kulosaar­en­tie 42:n kaava

Ton­tille tulee 600 k‑m2:n asuin­raken­nus tont­tite­hokku­udel­la 0,3. Käve­ly­matkan päässä metroase­mas­ta. Näin käy, kun asuinaluei­ta suojellaan.

Vuokraus­pe­rustei­den määräämi­nen kolmelle Jätkäsaaren ton­tille ja kahdel­la autopaikkatontille.

Min­ua kiin­nos­taisi, miten onnekkaat toteut­ta­jat on valit­tu. Ekon­o­mistin mieltäni hiertää, että autopaikka­tont­tien arvok­si on määrät­ty 19 €/neliö, kun asun­to­tont­tien arvo on viisikym­menker­tainen. Piilo­sub­ven­tio­ta pysäköin­nille. Tämä myös vääristää kuvaa maanalaisen pysäkin­nin ja pysäköin­ti­talo­jen välil­lä. Sen taki­a­han pysäköin­ti­talo­ja ei suosi­ta, että ne vievät tilaa asuintaloilta

Maankäyt­tö­sopimus Skan­skan kanssa Kruunuvuorenrannassa. 

Skan­skalta per­itään kaavoitushyödys­tä 13 miljoon­aa euroa. Lisäk­si vai­hde­taan maa­ta kaupun­gin ja Skan­skan välil­lä. Sopimuk­seen kuu­luu, että Skan­s­ka luovut­taa alueel­la ole­vat maanalaiset öljysäil­iöt Helen Oy:lle läm­pöakuk­si. Kos­ka en mene kok­ouk­seen, en joudu painiskele­maan sen kanssa, olenko tässä esteellinen.

Val­tu­utet­tu Simosen aloite ympärivuo­ti­sista kaupunkipyöristä ja pyörätei­den talvikunnossapidosta.

Kaupunkipyörien ympärivuo­tisu­u­teen löy­tyi yllät­tävä han­kalu­us: jos niil­lä ei aje­ta tarpeek­si, niiden akut pää­sevät tyh­jen­tymään ja jär­jestelmä ei pelitä. Turku kokeilee kaupunkipyöriä talvel­la, joten ehkä kat­somme, miten siinä käy.
Har­ja­suo­laus tekee pyöräteistä talvel­lakin hyviä ajaa, muta se on aika kallista. 10 000 €/km/talvi

 

69 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 27.2.2018”

  1. Tiedän tämän ole­van vähän yleis­lu­on­toisem­pi blo­gaus, mut­ta voisitko vähän vielä ava­ta, että mitä se ana­lyysi pal­jasti siitä sil­las­ta niin, että osoit­tau­tui huonom­mak­si vai­h­toe­hdok­si kuin tämä tun­neli? Ainakin julk­isu­udessa ole­vien luku­jen perus­teel­la kyseessä on kuitenkin selkeästi halvem­pi ratkaisu, joten pitäisin sitä prefer­oitu­na siinäkin tilanteessa, että se on vähän huonom­pi vai­h­toe­hto kuin tunneli.

      1. tcrown:
        Voisiko suurem­pia kalte­vuuk­sia hyväksyä jos olisi käytössä hissi? http://www.poma.net/en/solutions‑2/products/cyclocable‑2/

        Pyöräil­i­jänä pidän hissiä oikein hyvänä vai­h­toe­htona, jos ja vain jos se kul­jet­taa min­ua 15km/h eikä siihen tarvitse jonot­taa. Tun­neli (ja sil­ta, joka on muu­toin huono) täyt­tävät tämän vaatimuksen.

      2. Mat­ti Kin­nunen: Pyöräil­i­jänä pidän hissiä oikein hyvänä vai­h­toe­htona, jos ja vain jos se kul­jet­taa min­ua 15km/h eikä siihen tarvitse jonot­taa. Tun­neli (ja sil­ta, joka on muu­toin huono) täyt­tävät tämän vaatimuksen.

        Eihän sin­ua pyöräil­i­jänä kukaan estä tuon hissin vier­essä polke­mas­ta ilman jonot­tamista vaik­ka kolmeakymp­piä jos jalois­sa voima vaan riittää?

  2. Hauskasti Hesarikin kir­joit­taa sil­lan syyk­si pyöräil­i­jöi­den laisku­u­den, vaik­ka jo tehty selvi­tys tuo ihan muut syyt selvästi nähtävi­in. Jos Hesari lait­taisi kuvan siitä mitä ramp­pi tek­isi Sanomat­alon edessä, niin koko hom­mas­ta ei edes puhut­taisi. Samoin se että sil­lan pitäisi kestää junan tör­mäi­lyjä jää ker­tomat­ta. Pitääkö syyt­tää Sin­nemäen toiv­ot­toman huonoa kom­mu­nikoin­tikykyä ja osaa­mat­to­muut­ta, vai mik­si Rauta­va saa propagoi­da täl­laisen jar­ru­tushankkeen läpi? Sin­nemä­ki tulee todel­la kalli­ik­si kaupungille, kun ei osaa johtaa virkamiehiään, vaan sieltä tulee yhä samaa roskaa autopaikko­jen puoles­ta ja mikään muukaan edis­tyk­sel­lisem­pi han­ke ei saa tukea. 

    Vihreä fem­i­nis­mi, jos­sa nainen saa paikan vain naiseuten­sa täh­den, syök­see nyt kaupunkia taas autop­uolueen jar­ru­mi­esten käsi­in. Mik­si Vapaavuori on muuten se joka kom­men­toi miten Helsinkiä raken­netaan ja Sin­nemä­ki ei sano mitään? Sit­ten joku virkamiespo­mo vaatii autopaikko­ja yli tarpeen ja kieltää kaiken muun arkkite­htu­urin kuin kaikesta riisu­tun palikka­mallin. Ihan usko­ma­ton­ta että vihreil­lä on 14 pros­entin kan­na­tus, kun ken­estäkään johta­jas­ta ei ole johta­maan tai sanomaan edes mitään, vaik­ka toisaal­la ihmisiä kuolee hal­li­tuk­sen takia ja Helsingis­sä autop­uolue demarei­neen otti taas val­lan. Ei ihme jos virkamiehet pitävät Sinnemäestä…

  3. HS:ssa esitelti­in YIT:n ja WSP:n suun­nit­tele­ma sil­tavai­h­toe­hto, jos­sa sil­ta oli lin­jat­tu melko suo­raan Sanomat­alon edestä (link­ki), mikä voisi olla ihan toimi­va ratkaisu — Svante Olssonin puis­toku­ja olisi sen jatkona varsin suo­ra yhteys Unioninkadulle . Onko kyseessä taas saman­lainen (viral­lista suun­nitel­maa parem­pi) vai­h­toe­hto­su­un­nitel­ma kuin keskus­tatun­nelista aiem­min esitelti­in? Ase­makaavas­sa­han on ellipsin muo­toinen sil­ta lähel­lä Alvar Aal­lon kadun pohjoispäässä.

  4. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005582095.html

    HS ker­too että kokoomus, demar­it ja perus­suo­ma­laiset tule­vat toden­näköis­es­ti äänestämään että tun­neli palaute­taan uuteen valmis­telu­un. Lisä­selvi­tyk­siä sil­tavai­h­toe­hdoista vaa­di­taan, vaik­ka luke­mani mukaan ne on jo aika tyh­jen­tävästi virkami­esten puoles­ta selitet­ty (kul­ma on yksinker­tais­es­ti liian jyrkkä, tai sit­ten mäki on liian pitkä).

    Riv­ien välistä voikin siis lukea että kiin­nos­tus­ta han­kkeeseen ei paljon löy­dy (“aikalisähän” tarkoit­taa käytän­nössä “ei”). Eihän tämä yllä­tys ole, oli kuitenkin alus­ta asti selvää että esim. kokoomus täl­laisia han­kkei­ta vas­tus­taa kaikel­la voimallaan.

    Noin yleis­es­ti pitää sanoa että Helsin­gin pyöräverkos­ton suun­nit­telu­un ja toteu­tuk­seen ohjatut resurssit on aivan surkeal­la tasol­la. Puheet ja tavoit­teet on kyl­lä kovat, mut­ta tun­tuu siltä että päätök­sen­tek­i­jät odot­ta­vat niiden toteu­tu­van ilman rahaa.

  5. Bunkkerin “uuden osta­jan” eli IBE:n (inst. tsto. Bertel Ekegren Oy) tar­jous on mie­lenki­in­toinen. Esit­televät mm. toisen yri­tyk­sen ref­er­ensse­jä (EKE), laa­ti­vat niin etu­pain­ot­teisia mak­suerä­taulukoi­ta että kaupun­ki voisi menet­tää 13 miljoonaa+kulut jos han­ke kaa­tu­isi purkutöi­den jäl­keen (ulos mak­set­tu 21 milj., todel­li­nen teh­dyn työn arvo noin 5 milj., vaku­us tässä vai­heessa vai­heessa vain 3 miljoon­aa). Lisäk­si esit­televät työ­maaor­gan­isaa­tio­ta jos­sa Kata­janokallakin Mepan taloa “rak­en­ta­neen” Tatrak Oy:n / Larmix Oy:n työ­maa­henkilöstöä, onko­han tarkoi­tus palkata konkurssi­in men­nyt Tatrak Oy tai sen seu­raa­ja Larmix Oy toteut­ta­maan kohde? (lukekaa HS). Ei kai kukaan voi ottaa tuol­laista tar­jous­ta tosissaan.

  6. Olen kaverei­den kanssa kauan miet­tinyt, että kevyen liiken­teen väylä radan ali kan­nat­taisi rak­en­taa sen ole­mas­sa ole­van rautatiesil­lan ali, joka menee Töölön­lah­den ja Eläin­tarhan­lah­den yhdis­tävän salmen yli.

    Se helpot­taisi pyöräi­lyä todel­la paljon ja ei var­maan mak­saisi kuin mak­simis­saan muu­ta­man miljoonan.

    1. Tuo­ta on aiko­jen saat­teessa mon­esti ehdotet­tu. Ongel­ma on sil­lan matalu­us, eli sen tun­nelin lat­tia olisi Töölön­lah­den ala­puolel­la. Mut­ta siis muuten toki hyvä aja­tus joka tapauk­ses­sa ja tästä tun­nelista riippumatta.

  7. Sil­tavai­h­toe­hto on oikein hyvän oloinen. Parem­pi kuin tun­neli joka hyväl­lä sääl­lä ei tar­joa mitään etu­ja mut­ta huonol­la sääl­lä imee itsen­sä täy­teen joutoväk… siis elämän­sä seu­raavia askelei­ta suunnittelevia.

  8. Paljonko mak­saa suo­lal­la hoidet­tavien autokaisto­jen kun­nos­s­api­to km/talvi?

  9. Julk­isu­udessa esi­in­tyneis­sä havain­neku­vis­sa on kuvat­tu ylävi­is­tos­ta laa­ja tasainen sil­takan­si avaras­sa maise­mas­sa, joka saa korkean pyöräilysil­lan näyt­tämään suo­ras­taan idyl­liseltä. Mitä täl­laisil­la arkite­hti­toimis­ton havain­nekuvil­la on tarkoi­tus havainnollistaa?

  10. Pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen on men­nyt Helsingis­sä ihan mah­dot­to­muuk­si­in. Kaupun­ki halu­taan rak­en­taa täy­teen eri­laisia pyöräteitä, sil­to­ja ja tun­nelei­ta muu­ta­man kesäkuukau­den käyt­töä varten. 

    Lisäk­si tun­nelit ja sil­lat hirveine ramppei­neen pilaa­vat kaupunkiku­vaa ja kus­tan­nuk­set karkaa­vat taivaisi­in. Täl­laisil­la tek­i­jöil­lä ei kuitenkaan näytä ole­van mitään merk­i­tys­tä, kun kaupunkisu­un­nit­teli­jat suun­nit­tel­e­vat liiken­net­tä vain pyöränku­vat silmissään.

    1. Pyöräsil­to­ja ja tun­nelei­ta:
      Pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen on men­nyt Helsingis­sä ihan mah­dot­to­muuk­si­in. Kaupun­ki halu­taan rak­en­taa täy­teen eri­laisia pyöräteitä, sil­to­ja ja tun­nelei­ta muu­ta­man kesäkuukau­den käyt­töä varten. 

      Lisäk­si tun­nelit ja sil­lat hirveine ramppei­neen pilaa­vat kaupunkiku­vaa ja kus­tan­nuk­set karkaa­vat taivaisi­in. Täl­laisil­la tek­i­jöil­lä ei kuitenkaan näytä ole­van mitään merk­i­tys­tä, kun kaupunkisu­un­nit­teli­jat suun­nit­tel­e­vat liiken­net­tä vain pyöränku­vat silmissään.

      Kyl­lähän näitä hukkain­vestoin­te­ja on jo vaik­ka kuin­ka paljon. Män­tymäen reuna tuhot­ti­in miljoon­ain­vestoin­nil­la, vaik­ka toisel­la puolen kat­ua on jo ennestään kak­si pyöräkaistaa. Nyt täl­lä uudel­la pätkäl­lä ei aja juuri kukaan, kun kaik­ki käyt­tävät van­ho­ja edelleen. Nor­den­skiöldinkadun pyöräkaistoil­la ei näe juuri koskaan ketään. Tyhjänä ammot­taa. Mut­ta täl­lä hom­mal­la­han on ihan muut tavoit­teet kuin pyöräi­ly­olo­suhtei­den parantaminen.

  11. Tuo polkupyörä­tun­neli / sil­ta on sen ver­rna iso asia, etä eiköhön se vaa­dia jatkoaikaa miettimiseen.

    Sil­las­ta en ole jörin innos­tunut: Kävelin kak­si viikkoa sit­ten raikkaas­sa talvisäässä Kamp­ista Fin­lan­dia-talolle. Sen ver­ran kylmää tuuli osui vas­taan ja matkaa, että oli aikaa mietitä, mitä se tun­tu­isi sit­ten kevyen liiken­teen sil­lal­la rautateiu­den pääl­lä. Tuuli­han on julem­paa korkeammalla.

    Ratkaisu on tarkoitet­tu hyväkun­tois­t­en lisä­ki heikom­pikun­toisille, kuten min­un­laisel­leni 65-vuo­ti­aalle faar­ille. Ei ole alla Jaguaari eikä ket­terästi pol­je vaari.

    1. Markku af Heurlin:
      Kävelin kak­si viikkoa sit­ten raikkaas­sa talvisäässä Kamp­ista Fin­lan­dia-talolle. Sen ver­ran kylmä tuuli osui vas­taan ja matkaa, että oli aikaa mietitä, mitä se tun­tu­isi sit­ten kevyen liiken­teen sil­lal­la rautatei­den pääl­lä. Tuuli­han on julem­paa korkeammalla.

      Kylmä tuuli ja pakka­nen eivät ole mikään este täl­laiselle pyöräilysil­lalle. Tämä vaatii vain hie­man karais­tu­mista, jota voi har­joitel­la esimerkik­si tule­val­la kah­den kilo­metrin pituisel­la pyöräsil­lal­la Hakaniemestä Kru­unuvuorenselän yli Laajasaloon.

      1. Täy­tyypä ottaa ohjel­maan. Tois­taiskeis tänöä tavle­na olen pyöräil­lyt 5 astene pakkasessa.

        Lau­ri Lorvi

  12. Pyöräsil­to­ja ja tun­nelei­ta:
    Pyörätei­den rak­en­t­a­mi­nen on men­nyt Helsingis­sä ihan mah­dot­to­muuk­si­in. Kaupun­ki halu­taan rak­en­taa täy­teen eri­laisia pyöräteitä, sil­to­ja ja tun­nelei­ta muu­ta­man kesäkuukau­den käyt­töä varten. 

    Kuin­ka mon­ta pyöräsil­taa ja ‑tun­nelia Helsinki­in on täl­lä vuosi­tuhan­nel­la raken­net­tu? Min­ulle ei tule mieleen yhtään. Ei sil­lä, että niitä eri­tyisem­min tarvit­sisikaan rak­en­taa, mut­ta aikamoi­ses­sa vai­h­toe­hto­todel­lisu­udessa täy­tyy elää, jos tuol­laista kir­joit­taa. Varsinkin kun merkit­tävä osa suun­nitelmista ei edes päädy toteu­tuk­seen asti.

      1. Sil­ta Nor­den­skiöldinkadun yli? Se jos­sa talvel­la on latu?

  13. Ehdote­tun pyöräsil­lan innoit­ta­jak­si mainit­ti­in Kööpen­ham­i­nan Cykel­slan­gen, mut­ta toki tuo tarvit­sisi enem­män tilaa ympärilleen. Voisi toimia lähempänä Töölön­lahtea. Toimin­nal­lis­es­ti tun­neli tietenkin on parem­pi, joskin kier­reramp­pi ja hissi toises­sa päässä ovat vähän harmilli­nen ratkaisu.

  14. Itse pidän sil­tavai­h­toe­htoa parem­pana. Tun­nelei­hin kerään­tyy herkästi epämääräistä aines­ta, jos niitä ei tehdä niin lev­eäk­si, että molem­mil­la reunoil­la on liikkeitä. Tun­nelista tulee suurel­la toden­näköisyy­del­lä vain pitkä pisuaari.

    Sil­lan osalta kan­nat­taa myös selvit­tää, voiko osak­si sil­taa rak­en­taa liiketilo­ja? Ne antaisi­vat parem­man suo­jan kuin pelkät kaiteet huonol­la säällä.

  15. Tuo havain­neku­va täy­tyy olla jonkun virkamiehen tekele, eihän kukaan järkevä suun­nit­teli­ja tek­isi tuol­laista pilar­i­palkkiru­milus­ta suo­raan 1960 luvul­ta, sil­lan­han voi tehdä vinoköysir­ak­en­teena tai muil­la sirom­mil­la raken­ner­atakaisuil­la. Tam­pereen Laukon­sil­ta käy esimerkik­si kevyenolois­es­ta rak­en­teesta, tai vaik­ka Auro­ran­sil­ta, jos­sa on toki aivan turhaan kikkail­tu ulkonäköä heikentävästi.

    1. Sil­taa kovasti main­os­te­taan hal­vak­si. Toki arkkite­hdit ja insinöörit var­masti pystyvät kek­simään ele­gant­te­ja ratkaisu­ja, ja niil­lä on sit­ten hin­ta­lap­pun­sa. Vinokö­y­sisil­ta tuos­sa kohtaa tun­tuu kyl­lä erit­täin kaukaa haetul­ta. Olisit siis lait­ta­mas­sa pylonit ja köy­siviritelmät rat­api­han ja kansalais­torin ylle?

  16. KariS:
    Tuo havain­neku­va täy­tyy olla jonkun virkamiehen tekele, eihän kukaan järkevä suun­nit­teli­ja tek­isi tuol­laista pilar­i­palkkiru­milus­ta suo­raan 1960 luvul­ta, sil­lan­han voi tehdä vinoköysir­ak­en­teena tai muil­la sirom­mil­la raken­ner­atakaisuil­la. Tam­pereen Laukon­sil­ta käy esimerkik­si kevyenolois­es­ta rak­en­teesta, tai vaik­ka Auro­ran­sil­ta, jos­sa on toki aivan turhaan kikkail­tu ulkonäköä heikentävästi. 

    Kauneus on kat­so­jan silmässä 😉 

  17. Töölön­lah­den alueelta halut­taisi­in rak­en­taa pyöräilysil­ta ase­malai­turei­den yli Kaisaniemen puis­toon. Täl­lainen mas­si­ivi­nen sil­ta ramppei­neen pilaisi sekä Kansalais­torin että Kaisaniemen puis­ton ympäristön. Myös Kaisaniemestä Sil­tasaa­reen on kaavail­tu Kaisaniemen­lah­den yli raken­net­tavaa pyöräsiltaa.

    Täl­laiset raken­nel­mat eivät sovi Kaisaniemen puis­toon eivätkä etenkään Kaisaniemen­lahdelle, joka on kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti arvokas­ta miljöötä ja kaupunkiku­val­lis­es­ti tärkeä merelli­nen puistoalue.

  18. > Har­ja­suo­laus tekee pyöräteistä talvel­lakin hyviä ajaa, muta se on aika kallista. 10 000 €/km/talvi

    Kallista jos kyseessä on yksit­täisiä, eril­lisiä, pätk­iä. Mut­ta kun 140 km:n baanaverkko on valmis, saadaan 1,4 m€:llä vuodessa koko kaupun­gin kat­ta­va hyvin ajet­ta­va talvipyöräi­lyverkos­to. Siitä tuo on minus­ta ihan kohtu­ulli­nen hinta.

  19. Pyöräilen päivit­täin Roi­hu­vuores­ta Kamp­pi­in Rautatiease­man editse. Työ­matkani lyhenisi use­an min­uutin, jos min­un ei tarvit­sisi kiertään ase­man edestä ja pysähtyä val­oi­hin ja väis­tel­lä jalankulk­i­joi­ta, joille annan aina tilaa suo­jateil­lä. Joten kovasti tykkäisin suorem­mas­ta reitistä. 

    Muu­ta­ma havainto:
    — yli 5% mäet ovat ikäviä ja monille heikom­mille pyöräil­i­jöille ehkäpä jopa syy jät­tää pyöräilemät­tä. Itse toki jak­san jyrkem­mänkin mäen, mut­ta mielu­usti vältän työ­matkoil­la mäk­iä. Joten ei jyrkkiä ramppeja.
    — sil­lat jää­tyvät Helsingis­sä herkästi. Sil­ta näet jäähtyy maa­ta nopeam­min; ilmas­sa on aina kos­teut­ta. Sil­taa pitäisi siis talvikun­nos­s­apitää huolel­lis­es­ti. En tiedä miten se onnis­tu­isi. Lun­ta tuskin voisi pudotel­la alas raiteille, suo­lal­i­u­os­ta vielä vähemmän.
    — muiden sil­to­jen liukkau­den­tor­jun­ta on todel­la huonoa nyky­isin Helsingis­sä. Jyrkähkö liukas sil­ta ei ole hyvää pyöräilyinfraa
    — Sanomat­alon ramp­pi veisi kauas radas­ta eikä olisi ehkä kovin hyvä yleisimpi­en reit­tien suh­teen. Miten siltä pää­sisi kir­jas­toon? Miten Fin­lan­dia-talon suun­taan? Miten Elielin­auki­olle. Kaik­ki eivät ole menos­sa Baanalle.
    — EDIT: reitin on tul­ta­va jon­nekin nykyisen tun­nelin paikkeille Kaisaniemen­puis­tossa, kos­ka idästä län­teen menevät eivät kier­rä Töölön­lah­den ja Tokoin­lah­den salmen kaut­ta. Varsinkaan Sörnäis­ten rantatieltä tulevat.

  20. Auro­ran­sil­taa Nor­den­skiöldinkadun yli ei vaiku­ta kovin onnis­tuneelta. Havain­neku­vis­sa sirol­ta näyt­tänyt sil­ta on paikalla aika kol­ho. Kevyt liikenne käyt­tää edelleen liiken­neval­o­ja kadun yli, sil­lä sil­lan pitkää nousua on pidet­ty ikävänä polkea tai kävel­lä. Mon­et var­masti tykkäi­sivät paikas­ta ilman kallista siltaa.

    Toiv­ot­tavasti samaa virhet­tä ei tois­te­ta Rautatiease­man ympäristössä. Tun­neli olisi huo­maa­mat­tomampi; tur­val­lisu­us kuitenkin arve­lut­taa. Jo nyt rato­jen alta kulke­va käve­ly­tun­neli tun­tuu tur­vat­toma­l­ta, eikä sitä käytä mielellänsä.

    1. Auro­ran­sil­ta ja alla ole­va tien yli­tys vas­taa­vat eri tarpeisiin.

      Itse sil­ta­han on pyöräil­i­jän kannal­ta suo­ras­taan nerokas, sil­lä molem­mis­sa päis­sä nous­taan sen ver­ran korkealle kallioille, että ener­giaa ei tarvitse käyt­tää itse sil­lan yli­tyk­seen juuri lainkaan, jos vain on muis­tanut täyt­tää mum­mopy­örän kumit ja uskaltaa ajaa hie­mankin yli 15 km/h. Suosit­te­len kokeilemaan.

  21. En tiedä onko hutais­ten tehdy­il­lä selvi­tyk­sil­lä ja virheel­lisil­lä suun­nitelmil­la tarkoi­tus ohja­ta päät­täjiä vai mik­si esil­lä ole­va aineis­to ei oikein täsmää

    Esimerkik­si esite­tyis­sä suun­nitelmis­sa (Piirus­tus 30855/400 leikkaus A‑A) tun­nelin poh­ja on merkit­ty tasoon +1,79 ja sisää­na­jo taas merkit­ty tasoon +3,5, eli nousua tulee 1,7m. Niin­pä kier­reramp­pikin on kohtu­ullisen lyhyt. 

    Mut­ta mah­tuuko tun­neli oikeasti tuo­hon? Poh­ja siis suun­n­mitelmien mukaan tasos­sa +1,79, siihen vapaa korkeus 3,2, ollaan jo +5m meren­pin­nas­ta. Betoni­rakenne tun­nelin kan­nes­sa vaati­nee ainakin 50cm ja radan rak­en­teet saman, sil­loin ollaan jo tasol­la +6 meren­pin­nas­ta. Eli tun­nelin suu olisi 2,5 m rato­jen tasoa alempana. 

    Onko siis tarkoi­tus kaivaa mont­tu jos­sa spi­raali­ramp­pi on vai miten suun­nitel­maa pitää lukea? Silmämääräis­es­ti tarkastel­tuna kun alueel­la liikkuu, niin rata on kutakuinkin samas­sa tasos­sa kat­u­alueen kanssa. Vai onko vaan vääril­lä lähtötiedoil­la (eli siis tun­neli tuleekin alem­mas, ja kier­reramp­pi vas­taavasti pidem­mäk­si) tarkoi­tus saa­da “mieleinen” päätös. Näin­hän Län­simetron kohdal­la paljolti tapah­tui. Suun­nitelmia tarken­net­ti­in ja hin­ta nousi. Tämän tun­nelin metri­hin­ta muuten on 40% korkeampi kuin oli Län­simetron metri­hin­ta, se anta­nee käsi­tyk­sen mitä tässä rahankäytössä veron­mak­sa­ja taas maksaa.

    1. KariS:
      Mut­ta mah­tuuko tun­neli oikeasti tuo­hon? Poh­ja siis suun­n­mitelmien mukaan tasos­sa +1,79, siihen vapaa korkeus 3,2, ollaan jo +5m meren­pin­nas­ta. Betoni­rakenne tun­nelin kan­nes­sa vaati­nee ainakin 50cm ja radan rak­en­teet saman, sil­loin ollaan jo tasol­la +6 meren­pin­nas­ta. Eli tun­nelin suu olisi 2,5 m rato­jen tasoa alempana. 

      Kyl­lä tuo leikkaus on kohtu­ullisen oikein tehty ja tun­neli mah­tuu paikalle. Poh­ja on noin 1,7 metriä miinuk­sel­la, nol­lata­so näkyy leikkauk­ses­sa. Se TSV-merk­in­tä tarkoit­taa tasausvi­ivaa ja etumerk­ki on vain väärin.

      1. Ville: Kyl­lä tuo leikkaus on kohtu­ullisen oikein tehty ja tun­neli mah­tuu paikalle. Poh­ja on noin 1,7 metriä miinuk­sel­la, nol­lata­so näkyy leikkauk­ses­sa. Se TSV-merk­in­tä tarkoit­taa tasausvi­ivaa ja etumerk­ki on vain väärin.

        Siis mitä? Leikkauk­ses­sa lukee +1,79. Oikea korko onkin ‑1,79. Siis päätöstä tehdään noin 3,4 metriä väärään korkoon suun­nitel­lul­la esit­te­ly­ma­te­ri­aalil­la? No, sat­tuuhan sitä, KSV:lle ihan peni virhe tämä vielä on. 

        Sekin on mie­lenki­in­toinen yksi­tyisko­h­ta, että spi­raali­rampin 5% jyrkkyys on ulkoke­hän kalte­vu­us. Se taas tarkoit­taa, että 4,5 metrin pyöräbaanan lev­ey­del­lä sisäke­hä nousee 7% jyrkkyy­del­lä, keskimäärin ramp­pi on 6%. Kos­ka ylös ja alas ei voi­da ajaa samaa kaistaa, ja yksinker­tainenkin ymmärtää, että alas on men­tävä ulko­laitaa ihan tur­val­lisu­ussy­istä, niin rampin todel­li­nen nousu ylös menevää kaistaa onkin jos­sain 6–7% haarukas­sa. Mik­si siitäkin annetaan väärä kuva materiaalissa? 

        Tuol­lainen tahalli­nen huoli­mat­to­muus ja virheet mate­ri­aalis­sa on ikävää. Kan­natan pyöräi­lyn olo­suhtei­den paran­tamista, mut­ta sil­loin pitää asi­at esit­tää rehellis­es­ti ja oikein, eli ei 3,4 metriä väärään korkeu­teen tai väärän kuvan todel­li­sista rampin kalte­vuuk­sista antavil­la tiedoilla.

  22. Jätkäsaaren tont­tivuokrat eivät ole herät­täneet suurem­pia into­hi­mo­ja. Kum­mallista. Asuin­tont­tien lasken­nalli­nen tont­tivuokra 2.9 e/m2/kk. Autopaikko­jen lasken­nalli­nen tont­tivuokra 0.075 e/m2/kk. Autopaikka­ton­tin koko 4200 m², samal­la 2 — 2.5 tont­tite­hokku­udel­la kuin asuin­ton­tit, parkki­talon vuo­sivuokra on noin 7500 euroa/v. Asuin­ta­lo tuol­la ton­til­la mak­saisi noin 300 000 euroa vuodessa vuokraa kaupungille. Kol­men pysäköin­ti­ton­tin sub­ven­tio mak­saa 25 vuodessa saman kuin pyöräi­ly­tun­neli steissille.

    1. 1) autopaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen maan­pin­nalle omik­si raken­nuk­sik­seen on kohtu­ullisen hölmö ratkaisu

      2) tont­tien vuokraus myymisen sijaan on kohtu­ullisen hölmö ratkaisu

      Mikä tuos­sa meni oikein?

  23. Kos­ka en ole henlsinkiläi­nen, nin en voi kom­men­toi­da tuo­ta pulkupyörä­tun­neli-/sil­ta­jut­tua muu­toin kuin että hölmöläisen hom­maa molem­mat! Pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat saisi­vat olla tyy­tyväisiä että radan ali pääsee jo nyt yhtä tun­nelia pitkin, ja radan yli Lin­nun­laulus­sa. Polkupyörän talut­ta­mi­nen nyky­istä tun­nelia pitkin ei voi viedä kohtu­ut­tomasti aikaa.

    Jos tun­neli kuitenkin raken­netaan, kaivakaa se niin lev­eäk­si ja korkeak­si että siihen mah­tuu raitio­vaunu. Helsin­ki saat­taa tarvi­ta jon­ain päivänä raiti­otiey­htey­den rat­api­han poik­ki kun Kai­vokadun kap­a­siteet­ti lop­puu. Myös vai­h­t­a­mi­nen lähi­ju­nan ja raitio­vau­nun välil­lä sujuisi sil­loin helpom­min jos lai­turil­ta pää­sisi suo­raan raikkapysäkille.

    1. Nopein reit­ti pyöräil­i­jälle kul­kee nyt ase­man edestä. Sen pitäisi olla help­po yhteys, kos­ka siinä on erilli­nen, selkeästi merkit­ty pyörätie, mut­ta jalankulk­i­jat eivät kun­nioi­ta sitä. Se on nyt vaar­alli­nen molemmille.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Nopein reit­ti pyöräil­i­jälle kul­kee nyt ase­man edestä. Sen pitäisi olla help­po yhteys, kos­ka siinä on erilli­nen, selkeästi merkit­ty pyörätie, mut­ta jalankulk­i­jat eivät kun­nioi­ta sitä. Se on nyt vaar­alli­nen molemmille.

        Ase­man eteen saisi riit­tävästi tilaa kevyelle liiken­teelle, jos parkkipaikat poistettaisiin.

        Noin muuten Sil­fver­ber­gin idea raitio­vau­nun kul­jet­tavas­ta tun­nelista on eri­no­mainen ja kan­natet­ta­va! Pis­araa ei kuitenkaan saa­da aikaan vielä vuosikym­meni­in ja nykyisel­lään vai­h­to lähili­iken­nelai­tureil­ta raitio­vaunuun on surkuhu­paisan huono: pitkä, mutkainen ja esteinen, eli juuri niin kuin Helsingis­sä on tapana.

      2. antti:
        Ase­man edestä vielä mah­tuu jotenkin, ainakin noin peri­aat­teessa, mut­ta jos vaik­ka Baanan suun­taan yrit­tää niin Kai­vokadul­la pyörätie alkaa/loppuu kesken kaiken ja sit­ten on taas ihmeis­sään mis­tä pitäisi ajaa minne päin.

        https://www.google.fi/maps/@60.170457,24.9400971,3a,36.3y,285.11h,84.69t/data=!3m6!1e1!3m4!1sb0jIPbhESU4IcN9WipKMeQ!2e0!7i13312!8i6656

        https://www.google.fi/maps/@60.1705043,24.9396494,3a,75y,23.58h,70.86t/data=!3m6!1e1!3m4!1sREWy7sjAUCBpDF8anxtk3Q!2e0!7i13312!8i6656

      3. J.lu: Ase­man eteen saisi riit­tävästi tilaa kevyelle liiken­teelle, jos parkkipaikat poistettaisiin… 

        Kuten Osmo tote­si, eivät ne parkkipaikat ole ongel­ma vaan ne toopet jalankulkijat.

      4. Jos niitä parkkipaikko­ja ei olisi, jalankulk­i­joiden ja fil­larei­den ris­tiri­ita olisi todel­la help­po ratkaista. Parkkipaikat kuitenkin ovat siinä vain tilapäis­es­ti, kos­ka Kru­unuratikoiden päät­täri karkot­taa ne sieltä.

  24. Käveli­jöitä bas­nal­la on ainakin kym­menker­tais­es­ti pyöräil­i­jöi­hin ja näi­den väylä on har­ja­suo­lat­tu. Sadat käveli­jät saa liukastel­la sohjos­sa ja jäässä. Aijuu laskuri las­kee vai pyöräil­i­jät, ne on niin paljon parem­paa väkeä.

  25. Sin­nemäelle voit toimit­taa seu­raa­vat terkut: Kallion kaupungi­nosaan on täysin mah­do­ton­ta ajaa nouse­mat­ta ylämä­keen. Jyrkkiäkin nousu­ja on ja tähän men­nessä ei vielä yksikään “fysi­ikan laki” tul­lut esteeksi. 

    Ja toinen jut­tu. Ne hienot uudet fil­lar­ite­lineet, joi­ta viime vuon­na pikavauh­tia asen­net­ti­in ympäri kaupunkia, eivät var­maan ole tarkoite­tut ympärivuo­tiseen käyt­töön. Aikamoista lumi­jääkökköä on jokaises­sa täl­lä het­kel­lä ja talvipyöräil­iät eivät niitä voi käyt­tää. Eikö niitä olisi voin­ut suun­nitel­la irrotet­taviksi ja uudelleen asen­net­taviksi kun ihmiset taas alka­vat pyöräil­lä joskus touko-kesäkuussa?

    1. Tuon sil­tavai­h­toe­hdon suurin ongel­ma ei ole nousun jyrkkyys, vaan tuon rampin este­vaiku­tus. Se sul­kee tosi­asi­as­sa pääsyn Ood­i­in kir­ja­son vilkkaim­mak­si olete­tus­ta sisäänkäyn­nistä ja pilaa muutenkin Kansalais­torin. Myös Musi­ikki­talon puoleinen Sanomat­alosta joudut­taisi­in sulke­maan. Tätä sil­tavai­h­toe­htoa ei siis tosi­asi­as­sa ole olemassa.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuon sil­tavai­h­toe­hdon suurin ongel­ma ei ole nousun jyrkkyys, vaan tuon rampin este­vaiku­tus. Se sul­kee tosi­asi­as­sa pääsyn Ood­i­in kir­ja­son vilkkaim­mak­si olete­tus­ta sisäänkäyn­nistä ja pilaa muutenkin Kansalais­torin. Myös Musi­ikki­talon puoleinen Sanomat­alosta joudut­taisi­in sulke­maan. Tätä sil­tavai­h­toe­htoa ei siis tosi­asi­as­sa ole olemassa.

        Sil­ta- ja tun­neli­v­ai­h­toe­hto­jen ylä/alamäkien todel­li­nen ero on 1,2 m. (sil­ta tasos­sa +10 kuten KSV ker­too). Siis sil­lalle nous­taisi­in maan­pinnal­ta 1,2 m enem­män kuin mitä tun­nelista nous­taan maan­pin­nalle. Yhtä hyvin se sil­lalle nousu voidaan lait­taa kier­rerampik­si vaikka­pa ellipsin muo­toon niin saadaan se 1,2 m yhdel­lä kier­roksel­la lisät­tyä. Ei pyöräil­i­jöille tuol­la erol­la pitäisi olla merk­i­tys­tä, vain onko juuri tuos­sa se raja, jon­ka helsinkiläi­nen pyöräiljä jak­saa ajaa ylämäkeen

        Tun­neli­rampinkin todel­li­nen jyrkkyys on jos­sain 6–7% haarukas­sa nousukaistal­la (sisem­mäl­lä puo­likkaal­la), joten Sin­nemäeltä vetoami­nen nousun jyrkkyy­teen sil­lan torp­paamises­sa osoit­taa asiantun­tem­at­to­muut­ta ja heikkoa pere­htyneisyyt­tä asiaan.

      2. Mikä estää pyöräil­i­jöitä käyt­tämästä nyky­istä rat­api­han alikulku­tun­nelia, pyörää reilut 100 metriä talut­ta­mal­la? Kaisaniemen päässä on help­pokäyt­töi­nen luiska, mut­ta sel­l­ainen taitaa puut­tua Elielin­aukion puolelta. Tarvit­ta­va luiska syn­ty­isi var­maan yhdel­lä miljoonalla.

        Omien käyt­tökoke­musteni mukaan nykyiseen tun­neli­in mah­tuu hyvin pyöräntaluttajia.

      3. Talut­ta­mi­nen on hidas­ta ja fil­lar­in kan­t­a­mi­nen rap­pu­sia pitkin on raskas­ta. Sik­si tuo­ta yhteyt­tä ei juuri kukaan käytä vaan kier­retään ase­man eteläpuolelta jalankulk­i­joiden seassa. Tulisiko mieleen esit­tää autoil­i­joille, että näi­den pitäisi sam­mut­taa moot­tori ja työn­tää autoaan 200 metriä. 

      4. Osmo Soin­in­vaara:
        Talut­ta­mi­nen on hidas­ta ja fil­lar­in kan­t­a­mi­nen rap­pu­sia pitkin on raskas­ta. Sik­si tuo­ta yhteyt­tä ei juuri kukaan käytä vaan kier­retään ase­man eteläpuolelta jalankulk­i­joiden seassa. Tulisiko mieleen esit­tää autoil­i­joille, että näi­den pitäisi sam­mut­taa moot­tori ja työn­tää autoaan 200 metriä. 

        Hah­hah. Siis 100 metrin talut­ta­mi­nen on hidas­ta! Pyöräillen säästö talut­tamiseen ver­rat­tuna tuol­la matkalla on noin 40 sekun­tia. On kiireisiä ihmisiä nuo pyöräil­i­jät ja täy­tyy olla eri­tyisen hyvä­tu­loisia, jot­ta 26 miljoon­aa olisi perustel­tua törsätä uuteen tun­neli­in tuon ajan­säästön takia. Siinä talutel­lessa­han voisi vaik­ka somet­taa eli käyt­tää ajan tehokkaasti.

        Kaisik­sen päässä ei ole por­tai­ta. Sinne Elielin päähän ehdotin luiskan rak­en­tamista eli uusi ulostu­lo luiskalla varustettuna.

        Kaikkein halvin vai­h­toe­hto on lait­taa pyöräi­lykiel­to noin 100 metrin matkalle Kai­vokadun var­teen niin päästään eroon Suomen vilkkaim­man käve­ly­paikan vaarati­lanteista. Ei kun taluttamaan.

        Ja vielä yksi isom­pi visio. Kate­taan koko rat­api­ha Tokoin­ran­taan saak­ka. Syn­ty­isi val­tavasti Suomen kalleim­malle paikalle raken­nu­soikeut­ta ja sinne mah­tu­isi pyöräteitä pitkin ja poikin. Kaisaniemen puis­to, katet­tu rat­api­ha ja Töölön­lah­den puis­to muo­dostaisi yhden suuren kokon­aisu­u­den Oop­per­at­alolle tai oikeas­t­aan Eläin­tarhaan saak­ka. Näin saataisi­in vih­doin rat­api­ha pois rumen­ta­mas­ta maan tärkein­tä neliök­ilo­metrin puolikasta.

      5. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuon sil­tavai­h­toe­hdon suurin ongel­ma ei ole nousun jyrkkyys, vaan tuon rampin estevaikutus. 

        Kyl­lä se jyrkkyyskin vaikut­taa, kos­ka pyöräil­i­jät pyrkivät opti­moimaan liikkeensä.

        Jyrkem­pi mäki = kovem­mat vauhdit.

        Fil­lari liikkuu lihasvoimal­la, ja luon­tais­es­ti pyöräil­i­jä pyrkii mak­si­moimaan liik­keen jatku­vu­u­den edut. Turhat pysähdyk­set ja hidaste­lut ovat pyöräil­i­jälle myrkkyä.

        Ennen ylämäkeä kerätään mah­dol­lisi­man paljon vauh­tia, ja alamäestä saatu liike-ener­gia pyritään hyö­dyn­tämään mah­dol­lisi­man tehokkaasti.

        Sik­si jyrkän sil­lan alkaminen/päättyminen johonkin ihmis­ten täyt­tämälle auki­olle kuul­lostaisi todel­la typerältä.

      6. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuon sil­tavai­h­toe­hdon suurin ongel­ma ei ole nousun jyrkkyys, vaan tuon rampin este­vaiku­tus. Se sul­kee tosi­asi­as­sa pääsyn Ood­i­in kir­ja­son vilkkaim­mak­si olete­tus­ta sisäänkäyn­nistä ja pilaa muutenkin Kansalais­torin. Myös Musi­ikki­talon puoleinen Sanomat­alosta joudut­taisi­in sulke­maan. Tätä sil­tavai­h­toe­htoa ei siis tosi­asi­as­sa ole olemassa.

        Jos ongel­ma on “ruma” ramp­pi, niin sen ratkaisee se, että siitä tehdään kaunis.
        Ja kat­so, yhtäkkiä ramp­pi tuokin lisäar­voa, eikä siis vie nyky­istä “tyhjän aukion” arvoa.

        Lisäk­si Sanomat­alon työ­matkafil­laroi­jat toiv­ot­taisi­vat ter­ve­tulleek­si talon ja rampin väli­in (ja ehkä vielä rampin alle) aidatun, valvon­takameroidun fil­lar­i­parkin. Jos käyt­töä halut­taisi­in laa­jen­taa, niin kulku voisi olla esim. matkakortilla.

        Sil­lan isoin ongel­ma on itäpään sadan metrin ramp­pi pohjoiseen.
        Ehkä fik­sumpi olisikin, jos sil­ta jatkaisi suo­raan itään vesial­taan yli ja siitä jatkuisi väylät kaikki­in ilman­su­un­ti­in? Onhan tämä vai­h­toe­hto tutkit­tu, onhan?

        Tun­nelin ongel­ma on kier­reramp­pi, siitä pitäisi tol­la rahal­la päästä eroon. Siir­retään sit­ten Eliel-parkin luiskaa, jos tarvis.

        Ja sit­ten toisaal­ta, jos nyky­istä tun­nelia lev­en­tää 80 sent­tiä, niin se on saman­levyi­nen, kuin tule­va tun­neli. Ei ihan hirveen kova hom­ma louhia? Kun tun­nelis­sa on por­taat toisel­la ja hissit toisel­la puolel­la, niin näi­den kohdalle suo­jatie korote­tun pyörä­tien yli ja väylä on ihan riit­tävän tur­valli­nen ja paljon tur­val­lisem­pi kuin 99% kevyen liiken­teen väylistä.

        Kun fil­lar­itun­neli tuleekin huo­mat­ta­van hal­vak­si nykyisessä tun­nelis­sa, niin voidaan samal­la rak­en­taa toinen tun­neli Töölön­lah­den rautatiesil­lan ali ja päästään eroon kier­reramp­ista. Kolme kär­pästä yhdel­lä iskulla!

      7. Olkoon ramp­pi kuin­ka kau­nis tahansa, se on kulkueste. Se on siinä olen­naista. Se sul­kee esimerkik­si Ood­in eteläisen oven.

      8. Osmo Soin­in­vaara:
        Olkoon ramp­pi kuin­ka kau­nis tahansa, se on kulkueste. Se on siinä olen­naista. Se sul­kee esimerkik­si Ood­in eteläisen oven.

        Mon­tako metriä sil­taa pitäisi piden­tää, jot­ta se ei “sul­je” Ood­in eteläistä ovea?

      9. toke: Ehkä fik­sumpi olisikin, jos sil­ta jatkaisi suo­raan itään vesial­taan yli ja siitä jatkuisi väylät kaikki­in ilman­su­un­ti­in? Onhan tämä vai­h­toe­hto tutkit­tu, onhan?

        Kaisaniemen puis­to on käsit­tääk­seni suo­jel­tu, mihin tuos­sa viras­ton diae­si­tyk­sessä sil­tavai­h­toe­htoa koskien myös viitataan. Altaan yli ei ihan noin vain pökäistä sil­taa, ja viras­to ennakoi, että pohjoiseen menevästä ramp­is­takin tulisi valituksia.

      10. Osmo Soin­in­vaara:
        Tuon sil­tavai­h­toe­hdon suurin ongel­ma ei ole nousun jyrkkyys, vaan tuon rampin este­vaiku­tus. Se sul­kee tosi­asi­as­sa pääsyn Ood­i­in kir­ja­son vilkkaim­mak­si olete­tus­ta sisäänkäyn­nistä ja pilaa muutenkin Kansalais­torin. Myös Musi­ikki­talon puoleinen Sanomat­alosta joudut­taisi­in sulke­maan. Tätä sil­tavai­h­toe­htoa ei siis tosi­asi­as­sa ole olemassa.

        Lau­takun­ta oli eri mieltä!

        “Kansalais­tori-Kaisanie­mi kevyen­li­iken­teen yhteysratkaisu palaute­taan uuteen valmis­telu­un siten, että nyt esite­tyn tun­neli­v­ai­h­toe­hdon rin­nalle tehdään ver­tailukelpoiset, saman tasoiset suun­nitel­mat myös sil­tavai­h­toe­hdoista syysku­uhun 2018 men­nessä. Keskeis­inä kri­teere­inä yhteysratkais­us­sa ovat liiken­teen suju­vu­us, tur­val­lisu­us ja taloudellisuus.”

        Voit­ti 7–6.

      11. Tämä oli “palau­tus”, mut­ta kos­ka kaik­ki tuo on jo tutkit­tu, kyse oli han­kkeen hylkäämisestä.

      12. Osmo Soin­in­vaara:
        Tämä oli “palau­tus”, mut­ta kos­ka kaik­ki tuo on jo tutkit­tu, kyse oli han­kkeen hylkäämisestä.

        Näin­hän se on, nyt lykkäyk­sen muo­dos­sa ja sit­ten syksyl­lä tehdään se lop­ulli­nen viralli­nen hylkäys.

        Surkuhu­paisa jut­tu on, että jos jostain syys­tä lau­takun­nan mieli syksyl­lä muut­tuu, se saat­taa mak­saa kaupungille miljoo­nia (selvi­tyk­sessä luki että jos tun­neli raken­netaan ennen kuin junat pitenevät niin säästetään mon­ta miljoon­aa — tämän viivy­tyk­sen jäl­keen se taitaa olla hyvin epätodennäköistä).

  26. Kaisaniemen puis­toon ei pitäisi rak­en­taa sen enem­pää kym­meniä miljoo­nia mak­savia pyöräsil­to­ja kuin tun­neleitakaan. Kaupun­gin olisi jo aika lopet­taa mielet­tömäk­si men­nyt pyöräi­lyväylien rak­en­t­a­mi­nen ja antaa pyöräil­i­jöi­den pyöräil­lä maan pääl­lä nyky­isiä pyöräteitä käyttäen.

  27. Yksi ongel­ma on sekä tun­nelis­sa että sil­las­sa: viras­ton ana­ly­y­sis­sa tode­taan, että pui­s­tor­e­itit eivät ole kelvol­lisia pyöräi­lyre­it­te­jä, joten Kansal­listeat­terin takaa ain­oa var­teenotet­ta­va reit­ti jatkuu Kaisaniemen Puis­toku­jaa pitkin pohjoiseen. Luon­te­va yhteys itä­su­un­taan puut­tuu ja eteläänkin päin yhtey­dessä on toivom­isen varaa. Ehkä näitä voidaan kehit­tää. Pelkkä yhteys radan ali ei riitä.

  28. Eri­ty­istä fil­lar­itun­nelis­sa on nyös se, että nyt olemme saa­neet antaa itsellemme tiedok­si, että polkupyärän pysäköin­tipaik­ka mak­saa yli kymppitonnin!

    1. toke:
      Eri­ty­istä fil­lar­itun­nelis­sa on nyös se, että nyt olemme saa­neet antaa itsellemme tiedok­si, että polkupyärän pysäköin­tipaik­ka mak­saa yli kymppitonnin!

      Aika rap­sak­ka hin­ta. Jos neliöhin­to­ja ajat­telee, niin tuon perus­teel­la kenenkään ei pitäisi olla mitään valitet­tavaa alle 100 k€ autopaikoista…

  29. Kulkure­itin suun­nit­telus­sa on fakki­in­nut­tu liikaa ajatuk­seen, että se tulisi suur­in­pi­irtein nykyisen aliku­lun kohdille. Sekä ehdotet­tu uusi tun­neli että sil­ta tuli­si­vat ko. paikkaan, joka on huono. Län­nen puolel­la ovat kansalais­torin ja Ood­in jalankulk­i­jat ja idän puolel­la Kaisaniemen puis­ton kapeat väylät.

    Ain­oa tapa tehdä toimi­vaa baanata­soista reit­tiä on tehdä se Kaisaniemen­ran­taan, ja ohja­ta pyöräli­ikenne sinne. Ja täl­löin alikulkuakaaan ei ole tarpeen tai järkevää tehdä ase­man sump­pu­un, vaan pohjoisem­mak­si, lähelle Töölön­lah­den rantaa.

  30. Smith-Polvisen poi­ka — Helsin­gin polkupyöräily­su­un­nitel­mat. Edis­tys ei lopu ennen kuin Helsingis­sä voi pyöräil­lä joka paikkaan 1% alamäkeä myötä­tu­u­lessa men­nen tullen kesä­vaat­teis­sa ympäri vuo­den. Kus­tan­nuk­sista välittämättä. 

    Helsinginkadun ylämä­keen pitää saa­da mat­to­hissi ylös ettei siinä väsy. Ja alamä­keen men­täessä shikaane­ja esim. 3 metrin välein. 

    Puo­li­vakavasti: 5 vuot­ta tästä ja kaik­ki ne “pyöräil­i­jät” joil­la ei ole rei­sis­sä jerkkua aja­vat kiinalaisil­la sähköpyöril­lä jol­loin on ihan sama onko nousu 5% vai 5,5%. Kun­han läm­mitet­tyjä parkki­halle­ja ja ilmaisia lataus­pis­teitä löy­tyy riit­tävästi. Mut­ta se joukko joka oikeasti pyöräilee mut­ta ei jak­sa polkea on aika pieni.

    1. Puo­li­vakavasti: 5 vuot­ta tästä ja kaik­ki ne “pyöräil­i­jät” joil­la ei ole rei­sis­sä jerkkua aja­vat kiinalaisil­la sähköpyöril­lä jol­loin on ihan sama onko nousu 5% vai 5,5%. Kun­han läm­mitet­tyjä parkki­halle­ja ja ilmaisia lataus­pis­teitä löy­tyy riit­tävästi. Mut­ta se joukko joka oikeasti pyöräilee mut­ta ei jak­sa polkea on aika pieni.

      Tarkoi­tus olisi, että kaik­ki voisi­vat pyöräil­lä, myös osta­mat­ta sähköpyörää. 

      Sil­lan ongel­mat ovat vain osin jyrkkyy­destä, mut­ta myös talvikun­nos­s­api­dos­ta ja siitä, ettei sil­ta nyt vaan sovi Sanomat­alon ja Ood­in väli­in. Mut­ta mitäpä näistä, onhan se kivem­paa “nokke­lasti” laskea leikkiä “pyöräil­i­jöistä”.

  31. Vähän vielä tunneli/silta asi­aa. Vaik­ka akti­ivise­na pyöräil­i­jänä ylämäet ovat pyöräi­lyn kohoko­htia, silti eniten ärsyt­tää se, että toisi­naan isotkin alamäet päät­tyvät risteyk­seen, jos­sa on jar­rutet­ta­va. Baanan alus­sa ja kansalais­to­ril­la pyöräilleenä, se on jo nyt haas­ta­va paik­ka. Pyörät ja jalankulk­i­jat menevät ris­ti­in rasti­in. Voin vain kuvitel­la, että siihen pis­teeseen tul­taisi­in rap­sakkaa vauh­tia alamäkeä, sitä huu­toa ja ham­mas­ten kiristys­tä, puolin ja toisin. (Mielestäni läh­es aina kun jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät sät­tivät toisi­aan, vika on rak­en­teelli­nen, väylien suun­nit­telus­sa. Vrt. Turku: Län­ti­nen rantatie.) Sik­si tun­neli­v­ai­h­toe­hto, jos­sa lopus­sa nous­taan ylämä­keen, on liiken­teel­lis­es­ti vähem­män ongelmia aiheut­ta­va. Alamä­ki tun­nelis­sa helpot­taa ylämä­keen nousemista, alamä­ki sil­las­sa menee (evo­lu­ti­ivis-men­taalis­es­ti ajatellen) hukkaan.

  32. Ps. Hie­man off-the-top­ic: Mielestäni Töölön­lah­den län­sipuol­ta kulke­va väylä, jos­sa pyöräil­i­jät ja jalankulk­i­jat on erotet­tu kivipaadel­la, on aivan lois­ta­va ratkaisu noin vilkkaal­la väyläl­lä. Toki keskus­tas­sa on aina olta­va hie­man varovainen pyöräiltäessä ja alen­net­ta­va nopeuk­sia, mut­ta tuo väylä on hyvä esimerk­ki (myös Turku­un!) siitä, miten liikenne pyöräil­i­jöi­den ja jalankulk­i­joiden suh­teen olisi jär­jestet­tävä tuol­laises­sa väkeä vili­sevässä paikas­sa. [Eniten ongelmia ja valit­tamista olisi Turun­tiel­lä, välil­lä Kehä III — Pitäjän­mä­ki, mut­ta se on jo toinen jut­tu — ja toinen kaupun­ki — ja eri asia…] Mut­ta tuos­ta kivetyk­ses­tä vinkkiä kansalaistorille!

Vastaa käyttäjälle Tuuli ja pakkanen ei ole este Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.