_

Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006

Taas kerran on esitetty väitteitä, että muu Suomi kerää rahaa valtion budjetin kautta Pääkaupunkiseudulle. Viimeksi asiaa tiedusteli blogillani nimimerkki Syltty. Seuraavassa on asiaa koskeva tilasto vuodelta 2006. Siitä puuttuvat investointimenot, mutta ne eivät kuvaa muuta. (En tiedä, onko menoissa mukana poistoja.) Tilasto on vanha, koska sen julkaiseminen on jostain syystä lopetettu, vaikka itse tietoon kohdistuu suurta kiinnostusta. Joku tilaston sensuroinnista suivaantunut lähetti sen minulle vuodelta 2012, mutta en sitä ihan pienellä etsimisellä tietokoneeltani löytänyt. Ne osoittivat ihan samaa kuin tämä tilasto. Valtio kerää pääkaupunkiseudulta veroja pari miljardia enemmän kuin käyttää rahaa pääkaupunkiseudulla. Vaikka valtio käyttää täällä paljon rahaa virkamiesten palkkoihin, veroja se kerää paljon enemmän.

Vuoden 2006 jälkeen pääkaupunkiseudulle on muuttanut noin 150 000 asukasta lisää veroja maksamaan, joten mitä ilmeisemmin rahavirrat valtion budjetin kautta muualle Suomeen ovat vain paisuneet. Olisi reilua, jos Tilastokeskus alkaisi julkaista tilastoa uudestaan.

Aluepoliittisesti tämä on perustelua, sitä en kiistä, mutta on aivan eri asia sanoa, että muu maa rahoittaa pääkaupunkiseutua kuin sanoa, että pääkaupunkiseudun tuleekin osallistua muun maan rahoittamiseen

Tilastoon valtion menoista pääsee tästä. Siinä vieressä on tilasto tuloista.

 

 

 

Tagged ,

73 thoughts on “Valtion tulot ja menot alueittain vuonna 2006

      1. Osmo Soininvaara:
        Kyllä. Tuosta kohdfastamenot ulkomaille noin puolet on maataloustukea, josta suuntautuu pääkaupunkiseudulle kohtalaisebn pieni osuus.

        Suoraan niitä ei tule, mutta onhan pääkaupunkiseudulla ainakin HK, Valio ja Fazer isoja tekijöitä. Moni mainostoimiston tai tietotekniikkayrityksen työntekijä yms. elää myös välillisesti maataloustuista. Raha kun ei jää sinne peltoon, vaan kiertää.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. JY: Suoraan niitä ei tule, mutta onhan pääkaupunkiseudulla ainakin HK, Valio ja Fazer isoja tekijöitä. Moni mainostoimistontai tietotekniikkayrityksen työntekijä yms. elää myös välillisesti maataloustuista. Raha kun ei jää sinne peltoon, vaan kiertää.

        Olet mielestäni väärässä. Fazerille on yksi hailee, mistä se raaka-aineensa ostaa. Se ostaa jos on ostaakseen raaka-aineensa Suomesta, jos ne on keinotekoisesti tuilla saatettu kilpailukykyisiksi. Jos sitä tukea ei maajusseille annettaisi, niin sitten Fazer ostaisi raaka-aineensa jostain muualta maailmanmarkkinahinnoin, jotka ovat melko lailla samat kuin ne Suomessa keinotekoisesti tuilla alaspainetut hinnat. Se ei siis hyödy juuri lainkaan siitä, että tehotonta suomalaista maanviljelijää tuetaan niin paljon, että se saa painettua hintansa maailmanmarkkinoilla kilpailukykyiseksi, koska sille tueton tai tuettu raaka-aine maksavat melko tarkkaan saman verran.

        Tietotekniikkayrityksille tämä on tietenkin vielä selvempi asia. Kaikille on päivänselvää, että jos yhdeltä taholta otetaan (koko muu talous) ja annetaan toiselle (maanviljelys), niin tämä ei jotenkin maagisesti auta sitten kaikkia, vaan kyllä se sille ensimmäiselle taholle on negatiivinen asia. Ainoastaan, jos maataloudesta voitaisiin näyttää olevan ulkoishyötyä koko muulle taloudelle, voisi sen tukeminen olla taloudellisesti perusteltua, mutta asia on ennemminkin päinvastoin lannoitteiden aiheuttaman vesien rehevöitymisen vuoksi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Samuli Saarelma: Olet mielestäni väärässä. Fazerille on yksi hailee, mistä se raaka-aineensa ostaa. Se ostaa jos on ostaakseen raaka-aineensa Suomesta, jos ne on keinotekoisesti tuilla saatettu kilpailukykyisiksi. Jos sitä tukea ei maajusseille annettaisi, niin sitten Fazer ostaisi raaka-aineensa jostain muualta maailmanmarkkinahinnoin, jotka ovat melko lailla samat kuin ne Suomessa keinotekoisesti tuilla alaspainetut hinnat. Se ei siis hyödy juuri lainkaan siitä, että tehotonta suomalaista maanviljelijää tuetaan niin paljon, että se saa painettua hintansa maailmanmarkkinoilla kilpailukykyiseksi, koska sille tueton tai tuettu raaka-aine maksavat melko tarkkaan saman verran.

        Tietotekniikkayrityksille tämä on tietenkin vielä selvempi asia. Kaikille on päivänselvää, että jos yhdeltä taholta otetaan (koko muu talous) ja annetaan toiselle (maanviljelys), niin tämä ei jotenkin maagisesti auta sitten kaikkia, vaan kyllä se sille ensimmäiselle taholle on negatiivinen asia. Ainoastaan, jos maataloudesta voitaisiin näyttää olevan ulkoishyötyä koko muulle taloudelle, voisi sen tukeminen olla taloudellisesti perusteltua, mutta asia on ennemminkin päinvastoin lannoitteiden aiheuttaman vesien rehevöitymisen vuoksi.

        Mistä arvelet löytyvän tuettomia maataloustuotteita?
        Ei ainakaan Euroopasta.

        Fazerin Sininen on eräänlainen symboli.
        Ehkä sinulle on yhdentekevää se mistä tuo tuote on valmistettu, mutta jos reseptiin tarvittavaa tuoretta maitoa pitäisi hankkia halvemmalla ja tuottajilta jotka eivät saa tukea, jouduttaisiin sitä tuomaan merten takaa.

        Voisihan Fazer siirtää tuotantonsa vaikka Uuteen-Seelantiin.
        Turun Sinappia tehtiin välillä Ruotsissa ja Puolassa. Jostain syystä tuotanto palasi Suomeen.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Kuntaliitoskuntalainen: Fazerin Sininen on eräänlainen symboli.
        Ehkä sinulle on yhdentekevää se mistä tuo tuote on valmistettu, mutta jos reseptiin tarvittavaa tuoretta maitoa pitäisi hankkia halvemmalla ja tuottajilta jotka eivät saa tukea, jouduttaisiin sitä tuomaan merten takaa.

        Jos Fazer välttämättä halutaan pitää Suomessa, niin on yksinkertaisempaa kaataa sille suoraan rahaa sen sijaan, että kierrätetään se tehottoman maataloustuotannon kautta niin, että se saa maitonsa vähän lähempää.

        Mutta ohitat kokonaan oleellisen pointin. Oleellinen pointti on suhteelline etu. Selvitä itsellesi, mistä siinä on kyse ja mieti sen jälkeen, onko järkeä siirtää rahaa yhdeltä alalta toiselle ja sitä kautta työntää maan taloutta kokonaisuuten pois siitä, että se tuottaisi sitä, missä on (suhteellisesti) hyvä ja ostaisi muualta sitä, missä on (suhteellisesti) huono.

        Minusta on päivänselvää, että maataloustuotanto 60:n leveyspiirin pohjoispuolella ei mitenkään voi olla ala, jossa Suomella on suhteellinen etu. Kaikki sen tueksi kaadettu raha tarkoittaa niiden alojen kuristamista, joissa se suhteellinen etu oikeasti on. Nykytilanteessa, jossa EU pakottaa kierrättämään rahaa maataloustuotantoon, tätä peliä on ehkä pakko pelata, koska siis EU:n jäsenmaksut menevät joka tapauksessa jonkun EU-maan maanviljelijöille, mutta tämä ei kyllä tarkoita sitä, että Suomen pitäisi missään tapauksessa poliittisesti tukea sitä saati sitten vaatia itselleen oikeutta maksaa lisätukia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Samuli Saarelma: Jos Fazer välttämättä halutaan pitää Suomessa, niin on yksinkertaisempaa kaataa sille suoraan rahaa sen sijaan, että kierrätetään se tehottoman maataloustuotannon kautta niin, että se saa maitonsa vähän lähempää.

        Mutta ohitat kokonaan oleellisen pointin. Oleellinen pointti on suhteelline etu. Selvitä itsellesi, mistä siinä on kyse ja mieti sen jälkeen, onko järkeä siirtää rahaa yhdeltä alalta toiselle ja sitä kautta työntää maan taloutta kokonaisuuten pois siitä, että se tuottaisi sitä, missä on (suhteellisesti) hyvä ja ostaisi muualta sitä, missä on (suhteellisesti) huono.

        Minusta on päivänselvää, että maataloustuotanto 60:n leveyspiirin pohjoispuolella ei mitenkään voi olla ala, jossa Suomella on suhteellinen etu. Kaikki sen tueksi kaadettu raha tarkoittaa niiden alojen kuristamista, joissa se suhteellinen etu oikeasti on. Nykytilanteessa, jossa EU pakottaa kierrättämään rahaa maataloustuotantoon, tätä peliä on ehkä pakko pelata, koska siis EU:n jäsenmaksut menevät joka tapauksessa jonkun EU-maan maanviljelijöille, mutta tämä ei kyllä tarkoita sitä, että Suomen pitäisi missään tapauksessa poliittisesti tukea sitä saati sitten vaatia itselleen oikeutta maksaa lisätukia.

        Saksa, Ranska ja Puola ovat ihan yhtä innokkaita luopumaan maataloutensa saavutetuista EU-eduista kuin suomalainen Ay-liike muuttamaan saavutettuja rakenteita.

        Poliittisen johdon ennakkoluuloton aloitteellisuus näiden asioiden muuttamiseksi tuppaa kostautumaan verisesti.

        Rationaalisessa maailmassa Eu ei tuhlaisi resursseja Strasbourgin kokouksiin, eikä päättäisi maksaa suurimpia hehtaaritukia alueensa tuottavimmille pelloille, mutta näin päätöksistä hyötyneet isot maat ovat sopineet.

        Suhteellinen etu vapailla markkinoilla, jossa eri valuutoissa toimivat erilailla tuetut maataloudet kilpailevat on suhteellisen kompleksinen käsite.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Kuntaliitoskuntalainen: Suhteellinen etu vapailla markkinoilla, jossa eri valuutoissa toimivat erilailla tuetut maataloudet kilpailevat on suhteellisen kompleksinen käsite.

        Asiassa ei ole mitään muuta kompleksisuutta kuin se, että Suomen on pakko osallistua EU:n maataloustukiin riippumatta siitä, tuottiko se maataloustuotteita vai ei. Sen sijaan omien kansallisten tukien suhteen on päivänselvää, että niissä ei ole järkeä, koska se tarkoittaa tuottavien alojen verottamista tuottamattomien ylläpitämiseksi. Tämäkin asia on järkevää joissain poikkeustapauksissa, joissa jokin hetkellinen shokki on aiheuttanut jonkin alan kannattamattomuuden. Suomen maataloudessa ei missään tapauksessa ole kyse tästä, vaan se, että Suomi sijaitsee 60:n leveyspiirin pohjoispuolella on ollut tiedossa jo tuhansia vuosia eikä tule muuttumaan lähiaikoina (vaikka toki ilmastomuutos saattaa potentiaalisesti tehdä suomalaisesta maataloudesta kannattavaa tämän vuosisadan loppupuolella).

        Suhteellisen edun vuoksi on aina järkevää tuottaa niitä asioita, joissa on hyvä ja ostaa muualta niitä, missä ei ole. Näin etenkin maataloudessa, jossa muut maat, jopa ne kaikkein tuottavimmat, ehdoin tahdoin myyvät tuotteitaan alihintaan pumppaamalla niiden tuotannon subventointiin veronmaksajiensa rahaa.

        Mieti asiaa henkilökohtaiselta kannalta. Jos kaikki muut ihmiset myisivät keinotekoisesti alihintaan vaikkapa lumenkolauspalvelua, niin sinun kannattaisi antaa heidän kolata pihasi samaan aikaan, kun teet jotain sellaista, jossa olet hyvä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Samuli Saarelma:

        Suomen maataloudessa ei missään tapauksessa ole kyse tästä, vaan se, että Suomi sijaitsee 60:n leveyspiirin pohjoispuolella on ollut tiedossa jo tuhansia vuosia eikä tule muuttumaan lähiaikoina

        Niinhän sitä luulisi.
        Eu tulkinnan mukaan Tampereen pohjoispuolinen osa (maatalouden c-vyöhyke) kärsii pysyvästi haittaa pohjoisesta sijainnistaan.

        Eteläinen Suomi (A ja B vuohykkeet) sen sijaan liittymissopimuksen mukaan kärsii pohjoisista olosuhteista tilapäisesti ja tulee sopeutumaan niihin ajan myötä.
        Neuvottelijana oli Heikki Haavisto. Koko Suomen sijainti pohjoisessa ei tullut riittävän vahvasti kirjatuksi liittymissopimukseen

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Kuntaliitoskuntalainen: Fazerin Sininen on eräänlainen symboli.
        Ehkä sinulle on yhdentekevää se mistä tuo tuote on valmistettu, mutta jos reseptiin tarvittavaa tuoretta maitoa pitäisi hankkia halvemmalla ja tuottajilta jotka eivät saa tukea, jouduttaisiin sitä tuomaan merten takaa.

        Fazer on ainakin jossain vaiheessa tuonut maitoa Virosta. Syy ei ollu hinta, vaan heidän haluamansa raakamaidon saatavuus. Saatavuus Suomesta oli siis heikentynyt ja asia piti jotenkin hoitaa. En tiedä yksityskohtia, ja tilanne on sittemmin voinut muuttua.

        Tämä ihan vain irrallisena mainintana kun kerran Fazer mainittiin. Suomalainen maito kilpailee EU-maidon kanssa. Kaikkialla tuettua. Suomessa ei kannata tuottaa kuin parasta E-laatua. Mieluummin sekin luomuna. Pohjoisessa ei kannata sekään enää, näkee kun katsoo hintoja ja tukia (vaikka mtk:n tilastoista).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Ismo:
        Tämä ihan vain irrallisena mainintana kun kerran Fazer mainittiin. Suomalainen maito kilpailee EU-maidon kanssa. Kaikkialla tuettua. Suomessa ei kannata tuottaa kuin parasta E-laatua. Mieluummin sekin luomuna. Pohjoisessa ei kannata sekään enää, näkee kun katsoo hintoja ja tukia (vaikka mtk:n tilastoista).

        Maitoa ei kannata tuottaa etelässä, koska siihen ei saa eu -tukea niin pajon kuin pohjoisemmassa. Rehu kyllä kasvaa koko Suomessa.

        Fazer oli minulla esimerkkinä leipomotuotteiden valmistuksen vuoksi, ei suklaan.
        esim. https://tinyurl.com/y92ucx9p

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Samuli Saarelma: Kaikille on päivänselvää, että jos yhdeltä taholta otetaan (koko muu talous) ja annetaan toiselle (maanviljelys), niin tämä ei jotenkin maagisesti auta sitten kaikkia, vaan kyllä se sille ensimmäiselle taholle on negatiivinen asia. Ainoastaan, jos maataloudesta voitaisiin näyttää olevan ulkoishyötyä koko muulle taloudelle, voisi sen tukeminen olla taloudellisesti perusteltua, mutta asia on ennemminkin päinvastoin lannoitteiden aiheuttaman vesien rehevöitymisen vuoksi.

        Eihän tässä keskusteltu maataloustuista vaan valtion suorista tuloista ja menoista. Tarkoitus oli sanoa, että maakuntaan annettu tuki monesti näkyy tulopuolella pk-seudulla. Hyötyjiä on siis sielläkin. Olisiko maailma parempi paikka ilman ko. tukea on sitten eri asia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. JY: Eihän tässä keskusteltu maataloustuista vaan valtion suorista tuloista ja menoista. Tarkoitus oli sanoa, että maakuntaan annettu tuki monesti näkyy tulopuolella pk-seudulla. Hyötyjiä on siis sielläkin. Olisiko maailma parempi paikka ilman ko. tukea on sitten eri asia.

        Kyllä tässä haarassa keskusteltiin juuri maataloustuesta (puhe oli siitä, mitä osuuteen “ulkomaat” oikein kuului ja tietenkin siellä suurin meno on EU:n maataloustuet).

        Kuten sanottua, se, että Fazer saa maitonsa juuri ja juuri maailmanmarrkinoilla kilpailukykyiseksi tuetulla hinnalla, ei vielä tarkoita sitä, että maataloustuki näkyisi mitenkään tulopuolella pk-seudulla. Ja maito lienee ainoa maataloustuote, joka sentään tuottaa edes lisäarvoa (eli tuotteen myyntihinta on ylempi kuin tuotantokustannukset). Muissa tuotteissa tuki ylittää tuotantokustannukset, eli kyse on (veronmaksajille) kalliista harrastuksesta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  1. Hieno homma!

    Ja nyt vielä laitat etusivulle pysyvän linkin tähän postaukseen. Tämän jälkeen ei tarvitse ihan jokaiselle blogiin eksyvälle umpikepulaiselle selittää, että rahaa voi ottaa vain sieltä mistä sitä löytyy eli menestyvältä pk-seudulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Guggenheimin tunkee Helsinkiin perustelemalla sen olevan taidemuseon sijaintiseutukunnalle hyvä sijoitus. Siksi siitä kannattaa maksaa. Mutta kannattaako Kainuulaisen veronmaksajan maksaa siitä.

    Jos tällaisten julkisrahoitteisten instanssien sijoituskaupunki hyötyy, niin eikö Valtio voisi kilpailuttaa aika ajoin vaikkapa Eduskunnan, Veikkauksen pääkonttorin, Oopperan ja Metsähallituksen sijoituspaikkakunta.
    Vaihdossa voivat maakunnat antaa muutamia satojatuhansia mummoja.

    Yritysten pääkonttorien sijoituspäätökset ovat oma tarinansa. Metsäteollisuuden pääkonttorin mukana hillo valuu pääkaupunkiseudulle, vaikka lisäarvo syntyy maakunnissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kuntaliitoskuntalainen:
      Guggenheimin tunkee Helsinkiin perustelemalla sen olevan taidemuseon sijaintiseutukunnalle hyvä sijoitus. Siksi siitä kannattaa maksaa. Mutta kannattaako Kainuulaisen veronmaksajan maksaa siitä.

      Jos tällaisten julkisrahoitteisten instanssien sijoituskaupunki hyötyy, niin eikö Valtio voisi kilpailuttaa aika ajoin vaikkapa Eduskunnan, Veikkauksen pääkonttorin, Oopperan ja Metsähallituksen sijoituspaikkakunta.
      Vaihdossa voivat maakunnat antaa muutamia satojatuhansia mummoja.

      Yritysten pääkonttorien sijoituspäätökset ovat oma tarinansa. Metsäteollisuuden pääkonttorin mukana hillo valuu pääkaupunkiseudulle, vaikka lisäarvo syntyy maakunnissa.

      Valtioko ne metsäteollisuusyritysten pääkonttorit sijoittelee? Tuossa tilastossa muuten arvonlisäverot sekä yritysverot on merkitty tuotantopaikkakunnan mukaan. Tottahan se on että pääkonttoripaikkakunnalle valuu rahaa palkkojen muodossa, onhan pääkonttorissa tehtävä työ kaikista tuottavinta, eihän siitä muuten maksettaisi suurimpia palkkoja?

      Miksi muuten aina jaksetaan muistuttaa oopperan menoista, nehän ovat murto-osan kaikista kulttuurilaitoksille menevistä menoista, miksi ei avostella samalla kaikista suurimpia katsojakohtaisia tukia “maakuntien” teattereille ja kotiseutumuseoille jne?

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Miksi muuten aina jaksetaan muistuttaa oopperan menoista, nehän ovat murto-osan kaikista kulttuurilaitoksille menevistä menoista

        No Kansallisoopera+baletti saa kaikista valtion tukea saavien teattereiden ja orkestereiden rahoista about 40%, yhdessä kansallisteatterin kanssa about 50%. Siis Kaikesta Valtion kulttuuritoimijoille jakamasta rahasta… ei ihan merkityksetön vinouma…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Kuntaliitoskuntalainen:
      Guggenheimin tunkee Helsinkiin perustelemalla sen olevan taidemuseon sijaintiseutukunnalle hyvä sijoitus. Siksi siitä kannattaa maksaa. Mutta kannattaako Kainuulaisen veronmaksajan maksaa siitä.

      Guggenheimiin ei käsittääkseni ole tulossa valtion rahaa, lisäksi koko hanke kuopattiin jo pari vuotta sitten.

      Saman kysymyksen voi silti esittää monen muunkin hankkeen kohdalla: kannattaako esimerkiksi turkulaisen maksaa Sulkavalle rakennettavasta Vekaransalmen sillasta, jota käyttää 800 ihmistä päivässä ja jonka valtio rahoittaa 100-prosenttisesti? (V: ei kannata.)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Kuntaliitoskuntalainen: Yritysten pääkonttorien sijoituspäätökset ovat oma tarinansa. Metsäteollisuuden pääkonttorin mukana hillo valuu pääkaupunkiseudulle, vaikka lisäarvo syntyy maakunnissa.

      Miten määritetään se, missä firman X lisäarvo syntyy? Itse sanoisin, että lisäarvoa tuottaa jokainen firman työntekijä riippumatta siitä, työskenteleekö hän pääkonttorissa vai tehtaalla. Kaikkien työtä tarvitaan firman tuloksen tuottamiseksi. Tai jos ei tarvita, niin miksi ihmeessä firma pitää niitä turhakkeita palkkalistoillaan?

      Tuo siis ihmisten työstä. Firman omistajille valuva hillo taas ei ole mitenkään riippuvainen siitä, missä pääkonttori on, vaan se menee omistajan asuinpaikan mukaan, oli se sitten Helsinki, Kajaani tai vaikka Timbuktu.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Blogistin taulukko osoittaa, että PKS maksoi enemmän kuin käytti valtion keräämiä veroja. Voiko tästä päätellä, että valtio sijoittaa toimintaansa (valtion virastoja ja yhtiöitä) suhteessa vähemmän PKS:lle kuin muualle maahan? Nähdäkseni ei voi, jolloin ei ole osoitettu ristiriitaa Sinikka Erosen MST:ssa esittämän näkökulman kanssa: Eronen voi olla oikeassa väittäessään valtion sijoittavan toimintaansa suhteessa enemmän (per asukas) PKS:lle (ja muutamalle muulle alueelle) kuin muualle maahan.

    Jotta blogistin esittämässä taulukossa Erotus-sarake olisi kauttaaltaan 0, tulisi valtion suhteuttaa menonsa kullekin alueelle tämän verokertymän mukaan. Toisin sanoen sinne, missä on enemmän iäkkäitä ja sairaita eläkkeen saajia, valtio laittaisi rahaa suhteessa vähemmän per asukas kuin sinne, missä on enemmän nuoria ja terveitä veronmaksajia. Mitä mieltä tällaisessa olisi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Aika ajatella: Jotta blogistin esittämässä taulukossa Erotus-sarake olisi kauttaaltaan 0, tulisi valtion suhteuttaa menonsa kullekin alueelle tämän verokertymän mukaan. Toisin sanoen sinne, missä on enemmän iäkkäitä ja sairaita eläkkeen saajia, valtio laittaisi rahaa suhteessa vähemmän per asukas kuin sinne, missä on enemmän nuoria ja terveitä veronmaksajia. Mitä mieltä tällaisessa olisi?

      Voisi olla ihan fiksua siksi, että ne valtion toiminnot tarvitsevat yleensä nuoria terveitä työntekijöitä, eivät sairaita eläkeläisiä. Mutta tietenkään tällaisessa staattisessa ajattelussa ei ole juuri järkeä. Jos valtio sijoittaa paikkaan X toimintojaan, niin tietenkin sinne sitten muuttaa nuoria työntekijöitä, muttei eläkeläisiä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Suomessa on järjestelmä, jossa lapsilla ei ole huolehtimisvastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan.

    Maan eri osien erilainen ikärakenne ja työikäisten muuttoliikkeen suunta näkyy taulukosta.
    Pitäisikö maakunnassa työskentelevän lähihoitajan kantaa vielä huonoa omaatuntoa siitä kun pääkaupunkiseudulle muuttaneiden lasten ikääntyneiden vanhempien hoitoa pyöritetään osin valtion rahoin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. mb:
      Ahvenanmaan saamat tuet asukasta kohden ovat kyllä aivan järkyttävät

      Johtuu yritystuista ja Ahvenanmaan verottamisen ja hallinnon erilaisuudesta . Viikkari saa lähes valtavan tuen ja se yksin vääristää tukilaskelman

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Risto O. Toivanen:
      Kannattaa siis siirtää pääkonttorit muihin maakuntiin ja tilanne tasoittuu.

      Kuvitteletko oikeasti, että yritysten pääkonttorit voidaan siirtää poliittisella päätöksellä johonkin Savukoskelle “tasoittamaan tilannetta”? Siihen on hyvät syynsä, miksi yritysten pääkonttorit sijaitsevat pääosin suurissa kaupungeissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Asiaa voi tietysti taivastella, mutta olisi varmaan enemmän tarpeellista selvittää miksi vaikkapa Kataisen hallitus sis. Vihreät ei tehnyt asialle mitään vaikka on taatusti tilanteen tiennyt? Ja kun Vihreät tod.näk. ovat seuraavassa hallituksessa niin eikö tämän asian pitäisi olla yksi ihan kohta koittavien eduskuntavaalien teemoista?

    Ai niin, onnettomasti T. Aalto Keski-Suomesta (nettosaaja 331 milj) valittiin puheenjohtajaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ahaa! Miksikäs Turkulaisia kupataan Tamperelaisten kustannuksella, vaikka ovat niin pärjäävinään? Tuollahan erotuksella saisi raitsikan ilmaiseksi Turkuun, valtion kustannuksella…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jos Oy Vesivoima AB omistaa 10 automaattista tuotantolaitosta muualla maassa, niin että jokainen tuottaa voittoa miljoonan niin pääkonttoriin Hkiin tilastoidaan 10 miljoonan tulos sekä 2 me tuloverot. Pääkonttorissa joku myy sähkön pörssiin.

    Eli tässä tapauksessa Hkissä olisi kaikki yhtiön tuottava toiminta vai olisiko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Austrian:
      Jos Oy Vesivoima AB omistaa 10 automaattista tuotantolaitosta muualla maassa, niin että jokainen tuottaa voittoa miljoonan niin pääkonttoriin Hkiin tilastoidaan 10 miljoonan tulos sekä 2 me tuloverot. Pääkonttorissa joku myy sähkön pörssiin.

      Eli tässä tapauksessaHkissä olisi kaikki yhtiön tuottava toiminta vai olisiko?

      Tässä tapauksessa jäisi kiintestöverojen ansiosta jotain myös maakuntiin. Kymmenestä tuotantolaitoksesta satoja tuhansia, jopa miljoonia euroja. Kiinteistövero on todella oikeudenmukainen ja kehittämisen arvoinen vero.

      Tämä Helsingin seutu v.s. maakunnat kiistely on turhanpäiväistä. Se ei pottia yhtään kasvata.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Austrian:
      Jos Oy Vesivoima AB omistaa 10 automaattista tuotantolaitosta muualla maassa, niin että jokainen tuottaa voittoa miljoonan niin pääkonttoriin Hkiin tilastoidaan 10 miljoonan tulos sekä 2 me tuloverot. Pääkonttorissa joku myy sähkön pörssiin.

      Eli tässä tapauksessaHkissä olisi kaikki yhtiön tuottava toiminta vai olisiko?

      Ei tilastoida mitään pääkonttorin perusteella vaan todellisien alueellisten tulojen ja menojen mukaan maakunta- ja toimipaikkakohtaisesti, lue linkeistä löytyvät laatuselosteet tilastoista äläkä keksi omia.

      http://tilastokeskus.fi/til/vtmma/vtmma_2005-08-23_laa_001.html

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Menoista on liian suuri osa kohdistettu Helsinkiin: “valtionapu on maksettu jonkin valtakunnallisen keskusjärjestötyyppisen organisaation tilille. Vaikka siirto pääosin kohdentuukin pääkaupunkiseudulle, niin osa siitä menee myös muualle.” http://tilastokeskus.fi/til/vtmma/vtmma_2005-08-23_laa_001.html

        Tulot on laskettu tarkkaan oikein: “Verotulojen puolella kyse on enemmän tutkimustyyppisestä selvityksestä, jossa jokaista veron aluejakaumaa varten on kehitetty oma laskentamalli.”

        Soininvaara, voisitko korjata taulukon niin, että tulot skaalataan menojen suuruisiksi? Puuttuva osahan on tulevaa verotusta, joka jaetaan samassa suhteessa, ellei muutoksia tule.
        “Tulojen ja menojen alueellisen kohdentumisen vertailussa pitää ottaa huomioon vuotuinen epätasapaino. Siten ne pitää ennen suoraa vertailua muuntaa samannimisiksi eli tulot korottaa koko maan tasolla.”

        Parempi olisi myös skaalata ulkomaanmenot ja selvittämättömät menot alueille esimerkiksi tulojen tai väkiluvun suhteessa. Nehän ovat kaikkien yhteisiä menoja, joilta muu Suomi ei välttyisi kuin osittain, vaikka eteläisin Suomi irtautuisi valtiosta tai päinvastoin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Toivottavasti tulee lisää Pirkanmaan kaltaisia loistavia kasvualueita. Samaten pitää toivoa, että Varsinais-Suomen kaltaisia taantuvia alueita ei tule lisää enää yhtään. Puhumatta Satakunnasta.

    (Tää oli sarkasmia, joka kohdistuu tässäkin blogissa yleisiin käsityksiin eri alueiden menestyksestä, joita syystä tai toisesta levitetään.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        On erittäin ilahduttavaa, että Turku on elpynyt ja ilahduttavaa on myös Satakunan uusi nousu. Tarvittaisiin muuten rata Turku – Uusikaupunki – Rauma – Pori. Turku -Uusikaupunkirata opn, muttas se on kyllä aika huono. Oikealla radalla on 160 km/h nopeusrajoitus.

        Olisikohan tuo ratahanke kokonaisuudessaan sitten Elsa-Turpo rata 😀

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. TA:
      Toivottavasti tulee lisää Pirkanmaan kaltaisia loistavia kasvualueita. Samaten pitää toivoa, että Varsinais-Suomen kaltaisia taantuvia alueita ei tule lisää enää yhtään. Puhumatta Satakunnasta.

      (Tää oli sarkasmia, joka kohdistuu tässäkin blogissa yleisiin käsityksiin eri alueiden menestyksestä, joita syystä tai toisesta levitetään.)

      En tiedä kuka on Varsinais-Suomea taantuvaksi sanonut, mutta Satakunta on valitettavasti ollut kuihtuva alue tällä vuosikymmenellä. Pirkanmaa näyttäisi kuuluvan “plussaa” tuottavien maakuntien harvalukuiseen joukkoon, joten en ymmärrä mitä sarkastista sen kehumisessa on.

      Vuoden 2006 tilastossa silmiinpistävintä on minusta se, että Päijät-Häme ja Kymenlaakso ovat selkeitä “nettomaksajia”. En tiedä onko tuo sitten 12 vuodessa muuttunut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. kaiser söze: Vuoden 2006 tilastossa silmiinpistävintä on minusta se, että Päijät-Häme ja Kymenlaakso ovat selkeitä “nettomaksajia”. En tiedä onko tuo sitten 12 vuodessa muuttunut.

        Eikös ainakin tuolta Myllykoskelta ole yksi paperitehdas hävinnyt? Luulisi sen muuttaneen tilannetta jonkin verran.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Olen siinä käsityksessä, että tuon tyyppiset tilastoinnit on monin paikoin ajettu osin sen takia, että ihmiset ovat alkaneet kysellä laskentamenetelmien perään. Kulujen kohdentaminen tilastointia varten on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä.

    Jos tuon tyyppistä tilastoa haluaisi käyttää sen arviointiin, että miten tulonsiirrot menevät eri maakuntien kesken, pitäisi tilastoihin tehdä putsaus vähintään valtion itsensä maksamien verojen osalta. Valtion itsensä maksamat verot kirjautuivat ainakin entisaikaan valtion tuloiksi kai lähinnä pääkaupunkiseudulle, koska valtion toimijoiden osoitteet olivat pääasiassa siellä. Moni luulee, ettei valtio maksa veroja, mutta se ei pidä paikkaansa. Moni asia valtion toiminnassa ei ole veroista vapautettua, ja jopa arvonlisäveroja pyörii siellä ja täällä valtiollisten toimijoiden taloudenpidossa, mistä valtio sitten makselee niitä itse itselleen. Nykyisin myös esimerkiksi valtion omaisuuden myyntivoittoihin ja osinkoihin liittyvät verokertymät kirjautuvat pääkaupunkiseudulle verotuloiksi, koska valtion omaisuudenhoitoyksikkö sijaitsee siellä. Esimerkiksi Solidiumin tähän astinen ennätys on ollut maksaa yhteisöveroa 80 miljoonaa euroa siitä hyvästä, että valtion omaisuuden arvo on noussut: https://yle.fi/uutiset/3-8419524 . Tuo 80 miljoonan potti jaettiin valtion ja Helsingin kaupungin kesken, koska yhteisöverosta noin 70 % menee valtiolle ja noin 30 % siitä saavat yrityksen toimipaikkojen kunnat. Jos vaikkapa tuon tyyppisiä eriä putsaisi tilastosta (esimerkki on nyt tuoreempi kuin vuoden 2006 asiat), pitäisi ehkä jättää sekä valtion itse itselleen maksamat verot pois tilastosta että ratkaista, miten käsitellään valtion kunnille maksamat verot. Siinä hypätään äkkiä laskentamenetelmien yksityiskohtiin, jotka eivät ole täysin objektiivisia asioita, vaan myös mielipidekysymyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ensimmäinen virke kirjoituksessa oli puhdas arvaus tuon tilaston osalta. Mutta eräiden muiden tilastojen osalta olen törmännyt siihen, että nykyään ihmiset kyselevät laskentamenetelmien perään. Aika moni vanha tilasto tehtiin aikoinaan käytännöllisemmin, ajattelematta, että menetelmäkuvauksia ja laskennan oletuksia tarvitsisi kuvata tai edes perustella muille. Laskelmia tehtiin sen pohjalta, mitä laskijat pitivät joko hyvänä tai riittävän helppona laskemisen kannalta, mutta menetelmien yksityiskohtia ei useinkaan kuvattu. Sen myötä laskelman sisällä saattoi olla kirjava joukko sisäisesti ristiriitaisia taloudellisten erien allokointitapoja. Kysymys laskentamenetelmien julkisuudesta on tullut vastaan monissa Tilastokeskuksen julkaisuissa, joissa on nykyään yhä paremmin alettu kuvata laskentamenetelmiä (vaikka usein niin tehdään yhä silti aika vajaasti). Vastaava kysymys tuli vastaan taannoin mm. Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviointien osalta, kun moni taho vaati joitain vuosia sitten julkaisemaan laskentamallia, johon strategian arviot pohjaavat. Taloussanomat pyysi 19. marraskuuta 2014 ministeriötä luovuttamaan energiamallin julkisuuteen – lähtöarvoineen, -oletuksineen ja käytettyine algoritmeineen, ja vei asian lopulta jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, joka totesi, ettei laskentamenetelmää ole ollut ministeriön pakko julkaista, koska julkisuuslaki ei sitä edellytä. Juridista pakkoa laskelmien raportoitujen tulosten taustalla olevien laskelmien esittämiseen ei edelleenkään ole, mutta jonkinlaista painetta yhteiskunnassa on alkanut tulla siihen, että menetelmiä pitäisi nykyään aika paljon alkaa avata. Monet vanhat allokointiin perustuvat tilastot eivät täytä avoimuudeltaan näitä nykyisiä vaatimuksia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Lisään vielä, että omasta mielestäni toivottavaa olisi, että valtio kehittäisi sellaisen sähköisen avoimen datan pankin, josta kuka tahansa pystyisi käymään läpi valtion menoja, ja seulomaan tietoja itse valitsemillaan kriteereillä. Toki hyvin yksityisellä tasolla tulee vastaan tietosuojarajoitteita, kuten että yksittäisen työntekijän kokonaispalkkaa ei saa päästä näkemään. Nyt tiedot ovat hyvin hajallaan, ja monia valtion talouteen liittyviä tietoja ei saa mistään kysymälläkään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Hienoa. Vielä parempi olisi koko julkisen sektorin kattava tilasto (ei pelkkä valtio). Eli sosiaaliturvasektori (lähinnä TyEL) lisättynä noihin. Ne keräävät veroluonteista maksua ympäri maata n. 26miljardia vuodessa ja maksavat eläkkeitä melkein yhtä paljon. En väitä että tämä keikkauttaisi “kuka tukee ja ketä” johtopäätöksen toisinpäin. Pointtini on, että tämä (n.1mrd €?) on kuviossa merkittävä summa ja se olisi reilua huomioida.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. k:
    Tuota tilastoa on näköjään sitenkin julkaistu vuoden 2006 jälkeenkin. Vuoden 2012 alueellisten tulojen ja menojen tilastotaulukko löytyy tästä linkistä sivulta 17:http://vm.fi/documents/10623/3779933/selvitys_ahvenanmaan_talousjarjestelmasta_su.pdf/1b9dd9bf-2af2-427e-9b80-ff0d685a7c17

    Tuoreemmassa tilastossa kaikki muut alueet paitsi Uusimaa ovat miinuksella. Numeroiden valossa Etelä-Karjala päihittää niin Pirkanmaan kuin Varsinais-Suomenkin (arvatenkin kiitos tästä kuuluu venäläisille turisteille), ja Päijät-Hämeessä pärjätään huomattavasti pienemmillä menoilla kuin muualla maassa. Mitä Lahden seudulla osataan paremmin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ville: Tuoreemmassa tilastossa kaikki muut alueet paitsi Uusimaa ovat miinuksella. Numeroiden valossa Etelä-Karjala päihittää niin Pirkanmaan kuin Varsinais-Suomenkin (arvatenkin kiitos tästä kuuluu venäläisille turisteille), ja Päijät-Hämeessä pärjätään huomattavasti pienemmillä menoilla kuin muualla maassa. Mitä Lahden seudulla osataan paremmin?

      Etsi tuoreempi, niin Etelä-Karjala on nettomaksajana uudenmaan rinnalla. Ainoana paikkana suomessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Miksi tästä puuttuvat ne investoinnit? Eikö pääkaupunkiseudulle nimenomaan investoida myös juuri valtionkin kassasta, kovasti sinne tuntuu metroa ja ties mitä hanketta olevan käynnissä joissa näkyy valtiokin olevan osuuksilla mukana…

    En tiedä mitä tälläisen tilaston julkaiseminen hyödyttää ilman että sen laskennassa käytettyjä menetelmiä ja lukuja avataan oikeasti paljon, nyt se tuntuu vain ruokkivan tätä ikuista “helsinkiläiset maksavat muun maan tyhjäntoimittamisen” myyttiä, jonkalaiseen asenteeseen näin syrjäseutujen kasvattina monesti törmään.

    No, en kritisoi tätä tilastoa sen enempää, sillä kuten sanoin en osaa sanoa mitä tästä pitäisi lukea ilman että lukuja avataan enempää. Tosiasia kuitenkin on että tietyt alueet ovat nettosaajia esim. juuri valtionosuuksien kautta. Kerron kuitenkin yhden näkökulman miksi valtionosuudet eivät ole vain Helsingin ryöväystä metsäläisten halvan elämisen puolesta.

    Olen kotoisin pienestä kunnasta, joka on usein kaikkien kuntamenestystä mittaavien listan jälkipäässä. Alle 10 000 asukasta, ja keski-ikä kunnassa alkaa olemaan lähempänä 60v kuin 50v rajaa. Tämä kertoo sitä minkä jokainen nuoruutensa viettänyt voi kertoa ihan näkemästään, käytännössä kukaan nuori ei jää lukion jälkeen asumaan kyseiseen kuntaan, kun töitä ei ole, eikä ikäistä seuraakaan. Tästä seuraa että perheet kunnassa kasvattavat nuoret kyseisessä kunnassa niin kauan kuin he ovat kunnalle maksuerä ilman tuloja (terveyspalvelut ja koulutus pääasiassa maksavat). Kun olisi aika että nuoresta tulisi työntekijä ja nettomaksaja kunnan talouteen, muuttavat he kasvukeskuksiin työn perässä ja sille reissulle jäävät. Toki kuntaan joitakuita jää nuoristakin, mutta nämä yleensä ovat niitä jotka ovat ongelmallisia muutenkin kunnalle, mielenterveysongelmaisia, kehityshäiriöisiä, alkoholisteja yms, jotka entisestään vain kasvattavat kunnan taloudellista taakkaa.

    Täten nykyinen(kin) maan sisäisen muuttoliike on järjestelmä mikä maksattaa kulut nuorista näillä muuttotappiokunnilla, ja tuottaa valmiita työkykyisiä veronmaksajia kasvukeskuksiin ilman että ne ovat osallistuneen näiden kulujen maksamiseen (tai no ovat tieten osittain, juuri näiden paljon kritisoitujen valtionosuuksien kautta joita monet vaativat lopetettaviksi). Esimerkiksi tämän takia tälläisten tilastojen julkistaminen, ja myytin vahvistaminen miten Helsinkiä vääryydellä kuritetaan taloudellisesti että Posiolla maalaiset saavat ajella rattorilla valtion tukien voimalla on mielestäni täysin turhaa ja järjetöntä. Ellei tietenkin tämän(kin) asian monia puolia avata sen enempää tilaston yhteydessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Eivät ne investoinnit muuta tätä kuvaa vaan pikemminkin vahvistavat sitä. Pääkaupunki ei saa väkilukuaan vastaavaa osuutta infrainvestoinneista, koska ne maksetaan pääosin itse. Väestön ikääntymisestä muuttotappiokunnissa tämä rahansiirto Helsingin seudulta muualle maahan tietysti johtuu. Koulutukseen kunnat eivät tosin joudu investoimaan, koska valtionosuudet peitt6ävät koulun kustannukset jokseenkin kokonaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Entinen nuori Lapista:
      Miksi tästä puuttuvat ne investoinnit?

      Olennaisempi kysymys on, miksei koko tilastoa enää julkaista. Investoinnit sisältävä laskelmakin olisi tietysti mielenkiintoista nähdä, vaikka ne ovatkin suhteellisen pieni menoerä valtion muihin menoihin verrattuna.

      Entinen nuori Lapista:
      Eikö pääkaupunkiseudulle nimenomaan investoida myös juuri valtionkin kassasta, kovasti sinne tuntuu metroa ja ties mitä hanketta olevan käynnissä joissa näkyy valtiokin olevan osuuksilla mukana…

      Tämä on klassinen myytti, jota viljellään paljon. Todellisuudessa pääkaupunkiseudulle ja muulle Uudellemaalle maksetaan valtion infrarahaa huomattavasti vähemmän kuin asukasluku edellyttäisi. Myytissä lienee osittain kyse siitä, että suuret yksittäiset hankkeet, kuten Länsimetro (senkin Espoo ja Helsinki maksavat noin 80-prosenttisesti itse), saavat paljon mediahuomiota ja vääristävät siten kokonaiskuvaa. Ja jossain määrin lienee kyse siitä, että tietyt populistiryhmät pyrkivät luomaan mielikuvaa, että infrarahat kupataan Uudellemaalle, vaikka tietävät hyvin, että oikeasti asia menee aivan päinvastoin.

      Entinen nuori Lapista:
      En tiedä mitä tälläisen tilaston julkaiseminen hyödyttää ilman että sen laskennassa käytettyjä menetelmiä ja lukuja avataan oikeasti paljon, nyt se tuntuu vain ruokkivan tätä ikuista “helsinkiläiset maksavat muun maan tyhjäntoimittamisen” myyttiä, jonkalaiseen asenteeseen näin syrjäseutujen kasvattina monesti törmään.

      Miksi pitää vääristellä muiden sanomisia? Ei kukaan väitä, että muualla kuin Uudellamaalla kaikki ovat tyhjäntoimittajia. Johan tuosta tilastostakin näkee, että Uudenmaan lisäksi mm. Varsinais-Suomi osallistuu ns. syrjäseutujen “elättämiseen”. Lisäksi tämäkin blogikirjoitus julkaistiin siksi, että toisessa keskustelussa väitettiin täysin päinvastaista. Eräs kirjoittaja siis väitti, että muu Suomi elättää Uuttamaata pumppaamalla sinne paljon enemmän rahaa kuin sieltä tulee takaisin. Mikä ei siis pidä paikkaansa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Miksi pitää vääristellä muiden sanomisia? Ei kukaan väitä, että muualla kuin Uudellamaalla kaikki ovat tyhjäntoimittajia. Johan tuosta tilastostakin näkee, että Uudenmaan lisäksi mm. Varsinais-Suomi osallistuu ns. syrjäseutujen “elättämiseen”. Lisäksi tämäkin blogikirjoitus julkaistiin siksi, että toisessa keskustelussa väitettiin täysin päinvastaista. Eräs kirjoittaja siis väitti, että muu Suomi elättää Uuttamaata pumppaamalla sinne paljon enemmän rahaa kuin sieltä tulee takaisin. Mikä ei siis pidä paikkaansa.

        Pahoittelut olkiukosta, ehkä se oli tarpeeton tässä tapauksessa. Soininvaara nyt ei ainakaan tälläistä väittänyt. Tälläinen retoriikka jota lainasin on yleisempää muissa, synkemmissä osissa internetiä. Kirjoitukseni tarkoitus olikin tarjota toisenlainen näkökulma ihmisille joilla on kovat asenteet esim. valtionosuusjärjestelmää kohtaan. Pääkaupunkiseutu voi maksaa euroja muuttotappioalueille, mutta vastineeksi se saa koulutettuja nuoria veronmaksajia, asia jonka rahallisen arvon laskeminen on lähestulkoon mahdotonta, eikä sitä täten huomioida tälläisissä laskelmissa (mikä ei kuitenkaan tarkoita etteikö sillä olisi arvoa).

        Mutta ei siitä sen enempää. Hienoa muuten että sivustosta vihdoin saatiin mobiiliyhteensopiva versio!

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. “Pääkaupunkiseutu voi maksaa euroja muuttotappioalueille, mutta vastineeksi se saa koulutettuja nuoria veronmaksajia, asia jonka rahallisen arvon laskeminen on lähestulkoon mahdotonta.”

        Juuri näin. Samoin saavat maakuntien keskuskaupungit koulutettuja nuoria maaseutukunnista ja maaseutu sen kun vaan harmaantuu. Ehkä soteuudistus tarjoaa tähän palvelujen rahoitusongelmaan jonkinlaista korjausta, vaikkakin jää tavallaan puolitiehen, kun osa palveluista jää kunnille. Olisiko sittenkin ollut sotea parempi vaihtoehto tehdä vaan entistä paljon suurempia kuntia? Päätöksenteko olisi säilynyt lähempänä kuntalaisia eikä olisi tarvittu maakuntavaaleja. Erikoissairaanhoito olisi voitu laittaa valtion maksettavaksi yhteisestä potista ja valtion aluehallintoa järjestellä muulla tavoin uudelleen (yhdistämällä elyt ja avit ja metsäkeskukset, esimerkiksi).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Kuntaliitoskuntalainen:
    Suomessa on järjestelmä, jossa lapsilla ei ole huolehtimisvastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan.

    Tätä näkökulmaa olen myös tuonut esille. Osa alueiden välisistä tulonsiirroista on luonnollista, yleiseen tasa-arvoon ja yhteisesti hyväksyttyyn henkilökohtaisen verotukseen ja tulonsiirtoihin liittyvää. Helsingissäkin Töölö tukee Kalliota, Kulosaari Jakomäkeä ja Pakila Maunulaa. Vastavasti espoolaisperheen vanhemmat hoidetaan Ranualla ja ranualaiset joutuvat ehkä siksi maksamaan korkeampaa kuntaveroa. Entä miksi kuntalaisten tulisi hyötyä kunnassa sijaitsevasta yrityksestä kuten osingonsaajat? Ylipäätään oikeudenmukaisuutta ei pidä tarkastella kunnittain tai alueittain vaan alueen asukkaiden saamien tukien, tulonsiirtojen ja maksamien verojen tasolla. Tilastot saavat mielekkyyden vasta, kun kepulaiset maaseutu- ja elinkeinotuet erotetaan väestörakenteen vaikutuksista ja lisäksi tarkastellaan keskimääräisiä hallintokuluja, mikä tuskin on Helsingille mairittelevaa tsaarinaikaisen byrokratian ja nousukasmaisten metropolihullutusten vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. No tästä sen näkee myös kun vähän askartelee, suomen suurin vientiyritys Neste sijaitsee espoossa, Porvoossa ei tietenkään ole mitään eikä Naantalissa.
    Metsäteollisuus ilmeisesti tekee suomen viennistä 20% jalostamalla helsingin rakentamisen tieltä hakatut puut sahatavaraksi ja selluksi
    Todellisuudessa pääkapunkiseudun ansiot viennissä ovat hyvin ohuita ja näinollen kun suomi elää viennistä niin väite siitä että pääkaupunkiseutu imee muun suomen rahat on vallankin totta.
    https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Hyvinikäällä on konepaja, mutta sen merkitys Koneen toimintoihin on marginaalinen. Pääosa porukasta on Aasiassa, missä on myös markkinat. Lisäarvo Suomeen syntyy kyllä Espoossa, josta käsi globaalia yriotystä johdetaan ja sen tuoptteita kehitetään.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Osmo Soininvaara:
        Hyvinikäällä on konepaja, mutta sen merkitys Koneen toimintoihin on marginaalinen. Pääosa porukasta on Aasiassa, missä on myös markkinat. Lisäarvo Suomeen syntyy kyllä Espoossa, josta käsi globaalia yriotystä johdetaan ja sen tuoptteita kehitetään.

        Perustuslaki tyrmäsi selvityksessä toiveet kaksoiskuntalaisuudesta. “Vapaa-ajan”-asunnollaan voi kirjoittaa kirjan tai hoitaa kakkosasunnolta etänä työtään ja bisneksiään yli puolet vuodesta. Verot kerätään vakituisen osoitteen kuntaan, sillä siellähän kaikki lisäarvokin on syntynyt.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Kuntaverolla maksetaan kunnallisista palveluista, siis koulusta ja terveydenhuollosta. Ne saa vain siitä kunnasta, jossa on kirjoilla. Kiireellistä terveydenhoitoa saa, mutta siitä lähtee lasku kotikuntaan. Kiinteistöveroa maksetaan tietysti siitä kesämökkikunnasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Osmo Soininvaara:
        Kuntaverolla maksetaan kunnallisista palveluista, siis koulusta ja terveydenhuollosta. Ne saa vain siitä kunnasta, jossa on kirjoilla. Kiireellistä terveydenhoitoa saa, mutta siitä lähtee lasku kotikuntaan. Kiinteistöveroa maksetaan tietysti siitä kesämökkikunnasta.

        Keskustelu koski sitä, minkä verran valtio maksaa ja saa eri maakunnilta.

        Kakkosasunnolta tehty työ kirjautuu tehdyksi vakituisen asunnon kunnassa. Valtionveron osalta on yhdentekevää missä työ on tehty, mutta tilastoissa etätyö ei näy.

        Puun kasvu tapahtuu enimmäkseen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Valtion tulovirtojen näkökulmasta puunkasvun lisäarvoa muodostuu pääkaupunkiseudulla runsaasti, koska siellä asuu paljon metsänomistajia.

        Valtio maksaa avustuksia eräisiin metsänhoito toimenpiteisiin ja metsäteiden suunnitteluun.
        Valtio maksaa maakuntaan ja hyödyn saaja asuu usein pk-seudulla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Kuntaliitoskuntalainen: Kakkosasunnolta tehty työ kirjautuu tehdyksi vakituisen asunnon kunnassa. Valtionveron osalta on yhdentekevää missä työ on tehty, mutta tilastoissa etätyö ei näy.

        No, tällainen puuhastelu on kyllä niin marginaalista kokonaisuuden kannalta, että sen voi ihan huoletta jättää sivuun. Suomalaisilla ei yleisesti ole kakkosasuntoja. Aika monella on kesämökki, jossa yleensä ei tehdä työtä, vaan vietetään kesälomaa. Ylivoimainen valtaosa suomalaisten työntekijöiden lisäarvosta tehdään niin, että asutaan siinä ykkösasunnossa. Itse työpaikka voi toki olla toisessa kunnassa. Tämä todennäköisesti huonontaa pääkaupunkiseudun asemaa tällaisessa verolaskennassa, koska pääkaupunkiseudulla käydään enemmän töissä kuin pääkaupunkiseudulta käydään muuala töissä.

        Kuntaliitoskuntalainen: Puun kasvu tapahtuu enimmäkseen pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Valtion tulovirtojen näkökulmasta puunkasvun lisäarvoa muodostuu pääkaupunkiseudulla runsaasti, koska siellä asuu paljon metsänomistajia.

        Tällaisissa laskennoissa oleellista on se, missä tehdään ihmistyötä, ei se, missä joku puu kasvaa. Metsäteollisuus tuottaa viidesosan Suomen viennin arvosta. Osa tästä lisäarvosta tehdään ulkomaista puuta käyttäen ja siitä lopustakin jalostuksen arvo on suurempi kuin itse raaka-puun. Laskin karkeasti, että Suomen tuottama 60 milj. m^3 puuta €50/m^3 hinnalla on 3mrd. euroa. Jos tätä vertaa metsäteollisuuden kokonaistuotantoon, 20 mrd. €, huomaamme, että raakapuun tuotannon osuus on täysin mitätön.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Samuli Saarelma: No, tällainen puuhastelu on kyllä niin marginaalista kokonaisuuden kannalta, että sen voi ihan huoletta jättää sivuun. Suomalaisilla ei yleisesti ole kakkosasuntoja. Aika monella on kesämökki, jossa yleensä ei tehdä työtä, vaan vietetään kesälomaa. Ylivoimainen valtaosa suomalaisten työntekijöiden lisäarvosta tehdään niin, että asutaan siinä ykkösasunnossa. Itse työpaikka voi toki olla toisessa kunnassa. Tämä todennäköisesti huonontaa pääkaupunkiseudun asemaa tällaisessa verolaskennassa, koska pääkaupunkiseudulla käydään enemmän töissä kuin pääkaupunkiseudulta käydään muuala töissä.

        Tällaisissa laskennoissa oleellista on se, missä tehdään ihmistyötä, ei se, missä joku puu kasvaa. Metsäteollisuus tuottaa viidesosan Suomen viennin arvosta. Osa tästä lisäarvosta tehdään ulkomaista puuta käyttäen ja siitä lopustakin jalostuksen arvo on suurempi kuin itse raaka-puun. Laskin karkeasti, että Suomen tuottama 60 milj. m^3 puuta €50/m^3 hinnalla on 3mrd. euroa. Jos tätä vertaa metsäteollisuuden kokonaistuotantoon, 20 mrd. €, huomaamme, että raakapuun tuotannon osuus on täysin mitätön.

        Muutaman miljardin tulkintaerot yksittäisessä asiassa ei ole ihan mitättömiä.

        Jos esittää provosoivia väitteitä puoleen tai toiseen alun talulukon perusteella, pitäisi taulukon tietojen perusteet olla paremmin tiedossa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. Kuntaliitoskuntalainen: Muutaman miljardin tulkintaerot yksittäisessä asiassa ei ole ihan mitättömiä.

        Jos esittää provosoivia väitteitä puoleen tai toiseen alun talulukon perusteella, pitäisi taulukon tietojen perusteet olla paremmin tiedossa.

        Mihin tulkintaeroihin nyt oikein viittaat? Minun pointtini oli se, että metsäteollisuuden tuottamasta lisäarvosta ylivoimaisesti suurin osa tulee ihan muusta kuin raakapuun arvosta, kun aloit selittää jotain puun kasvusta. Oletko tästä asiasta eri mieltä?

        Mitä itse puun kasvuun tulee, niin en ihan tiedä, miksi se pitäisi laskea yhtään minkään alueen tuotokseksi, kun puhutaan moraalisella pohjalla siitä, kenelle kuuluu mitäkin. Puun kasvaminen Tuupovaaran metsässä on tuupovaaralaisen eläkeläisen ansiota ihan yhtä vähän kuin sen metsän omistavan helsinkiläisenkin. Ainoa perusta moraalisille pohdinnoille on työn teko. On moraalisesti perusteltua, että henkilön X tekemän työn lisäarvo on hänen ansiotaan, vaikka tämäkään ei tietenkään ole täysin selvää (sitä lisäarvon tuottamista on auttanut yhteiskunnan antama koulutus ja ylläpitämä infrastruktuuri ja tietenkin hänen työnantajan tarjoamat työvälineet), mutta siitä huolimatta tämä on jotenkin perustellumpaa kuin omin päin kasvavan metsän arvon laskeminen jonkun alueen ihmisten tuottamaksi (tietenkin metsänhoidollinen työ on sitten eri asia).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Osmo Soininvaara: Kuntaverolla maksetaan kunnallisista palveluista, siis koulusta ja terveydenhuollosta. Ne saa vain siitä kunnasta, jossa on kirjoilla. Kiireellistä terveydenhoitoa saa, mutta siitä lähtee lasku kotikuntaan. Kiinteistöveroa maksetaan tietysti siitä kesämökkikunnasta.

        Koulu on sellainen asia, johon ehkä tarvittaisiin jonkinlaista monikuntalaislainsäädäntöä. Esimerkiksi kausitöitä tekevillä perheillä kouluasioiden järjestäminen on hankalaa. Jos vaikkapa perhe asuu puolet vuodesta pysyvästi jossain kunnassa (esim. matkailusesongin ajan Lapissa tai asfalttityösesongin niiden töiden lähellä) ja toisen puolet toisessa kunnassa, ja tekee näin vuodesta toiseen, on kouluasioiden järjestäminen oma lukunsa. Tällöin lapsella voi olla vuosittain kaksi koulua, joita tämä vaihtelee vuoden mittaan. Kunta saa valtionrahoituksen koulujen oppilaista sen mukaan, montako oppilasta on syksyllä kirjoilla lukukauden alkuvaiheessa. Kunnallisverot määräytyvät sen mukaan, missä kunnassa asukkaiden kirjat ovat vuoden vaihtuessa. Ja palvelut määräytyvät sen mukaan, missä kukakin on kirjoilla sillä hetkellä. Kaikkein kannattamattomin asukas kunnalle on sellainen, joka on kirjoilla aina vuodenvaihteessa ja koulujen alkuaikaan muualla, mutta käyttää kuitenkin vuosittain vakituisten asukkaiden kunnallisia palveluita muina aikoina. Näistä asukkaista kunta saa menot, mutta tulot menevät muualle.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. Kuntaliitoskuntalainen:

        Perustuslaki tyrmäsi selvityksessä toiveet kaksoiskuntalaisuudesta. “Vapaa-ajan”-asunnollaan voi kirjoittaa kirjan tai hoitaa kakkosasunnolta etänä työtään ja bisneksiään yli puolet vuodesta. Verot kerätään vakituisen osoitteen kuntaan, sillä siellähän kaikki lisäarvokin on syntynyt.

        Perustuslaki ei sitä tyrmännyt, vaan Tulevaisuuden kunta -työryhmä, joka väitti perustuslain muodostavan esteen. Työryhmä teki johtopäätöksensä käsiteltyään vain joitakin itse keksimiään alkeellisia toteutustapoja kaksoiskuntalaisuudelle ja todettuaan itse kehittämänsä vision johtavan ongelmiin. Työryhmä totesi esimerkiksi tällaista:

        “Kaksois- tai monikuntalaisuudesta aiheutuvan verovelvollisuuden ja oikeuksien toteutumisen valvontaan liittyisi ongelmia. Miten saadaan selvitettyä yhdenvertaisuuden kannalta riittävän tarkasti se, kuka täyttää kaksoiskuntalaisuuden kriteerit? Käytännössä kaksoiskuntalaisuuden olemassaolo voitaisiin selvittää vain henkilön oman ilmoituksen perusteella ja asian varmentaminen olisi usein hankalaa tai jopa mahdotonta. Näin syntyy riski siitä, että henkilö voisi käytännössä itse pitkälle vaikuttaa siihen, mihin kuntaan, millä veroprosentilla hän veronsa maksaa sekä mitä oikeuksia hän saa missäkin kunnassa. Tällainen sääntely ei täyttäisi, mitä ilmeisimmin sen paremmin PL 6 §:n kuin PL 121.3 §:n veron määräytymistä koskevia reunaehtoja.”

        Työryhmä jätti mainitsematta, että täsmälleen sama ongelma on jo nykyisin olemassa sekä Suomen sisällä monella paikkakunnalla asuvilla että monessa maassa asuvilla – eikä vallitsevaa oikeustilaa silti ole tuomittu perustuslain vastaiseksi. Monessa kunnassa asuvista aika moni pystyy jo nyt aika paljolti itse omalla ilmoituksellaan vaikuttamaan siihen, mihin kuntaan/kuntiin ja millä veroprosentilla veronsa vuosittain maksavat – silloin, jos asuinpaikka on niin sanottu vakituinen asuinrakennus. Verotus onnistuu nykyisin kuitenkin vain yhteen kuntaan kerrallaan, jolloin nykytilanteessa voi olla jopa isompi riski veroshoppailulle kuin olisi silloin, jos monikuntalaisten kohdalla verotus jakautuisi jotenkin lailla tarkemmin säädetyllä tavalla kuntien kesken.

        PL 121.3 § kuuluu näin: “Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.”. Eli siinä säädetään, että kunnilla (monikossa) on oikeus verottaa, ja että kuntien veroasioista tulee säätää lailla, eli säädetään, että asetukset eivät riitä. Pl 6 § on puolestaan yhdenvertaisuutta käsittelevä lakipykälä, jossa säädetään mm. siitä, että “Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.” On hyvin kaukaa (tulkintojen tulkinnoista päättelemällä) haettu väite, että perustuslain 121.3 § ja PL 6 § jotenkin automaattisesti estäisi esimerkiksi kunnallisverotuksen moneen kuntaan. Ainakaan itseäni raportin perustelut perustuslain vastaisuudesta eivät vakuuttaneet. Siitä olen samaa mieltä, että ihan yksinkertainen asia ei monen kunnan verotuksen järjestäminen olisi.

        USA:ssahan monen verokannan piiriin kuulumisen mahdollisuus on ollut käytäntöä jo pitkään monessa osavaltiossa asuville. Se systeemi on kuitenkin niin monimutkainen, ettei sellaisenaan ole mielekäs kopioitava kohde – mutta osoitus kuitenkin siitä, että ainakin jollain tavoin voi vältellä mm. tuplaverotuksen ongelmat ja luoda sääntöjä sille, miten veroja eri paikkojen kesken jaetaan ilman, että toiminta on täysin mielivaltaista ja pelkästään ihmisten omista ilmoituksista kiinni. Osa USA:n osavaltioista on tehnyt keskenään verosopimuksia ja toiset eivät, ja se riippuu osavaltioyhdistelmistä, miten useassa osavaltioissa asuvien kokonaisverotus lopulta tapahtuu. Sieltä löytyy niin hyviä kuin huonojakin esimerkkejä paikallisverotuksen järjestämisestä monessa paikassa asuville.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. harri kämäräinen:
      No tästä sen näkee myös kun vähän askartelee, suomen suurin vientiyritys Neste sijaitsee espoossa, Porvoossa ei tietenkään ole mitään eikä Naantalissa.
      Metsäteollisuus ilmeisesti tekee suomen viennistä 20% jalostamalla helsingin rakentamisen tieltä hakatut puut sahatavaraksi ja selluksi
      Todellisuudessa pääkapunkiseudun ansiot viennissä ovat hyvin ohuita ja näinollen kun suomi elää viennistä niin väite siitä että pääkaupunkiseutu imee muun suomen rahat on vallankin totta.
      https://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/menestyjat/vientilista.jsp

      Porvoo? Uudellamaalla. Naantali? Varsinais-Suomessa. Hyvinkää? Uudellamaalla.

      Suuri kuva on se, että Uusimaa, Varsinais-Suomi ja muutama muu etelän maakunta elättävät jäljelle jäävää maata. Pääkaupunkiseudun roolista yhtälössä voi toki kinastella, mutta millään matematiikalla sitä ei tappiolliseksi saa. Metsäteollisuudesta kannattaa huomata, että vuosittain noin viidesosa Suomessa käytetystä raakapuusta tuodaan Venäjältä. Voidaanko siis sanoa, että Venäjä elättää Suomea? No ei voida, koska se on ihan tavallista kaupankäyntiä ja teollisuutta, jossa yksi tuottaa raaka-aineet, toinen jalostaa, kolmas myy ja niin edelleen. Lisäarvoa syntyy kaikissa vaiheissa. Metsäteollisuudessa merkittävä osa lisäarvosta syntyy mm. tuotekehittelyssä, jota on myös pääkaupunkiseudulla. Pelkkä kaadettujen puiden myynti on kehitysmaatouhua, jolla ei maata elätetä.

      Sihtiä voi tietysti kaventaa tarkoitushakuisesti loputtomiin asti: esimerkiksi Westend ja Kaivopuisto eivät logiikallasi tuota mitään, koska niissä ei kasva metsää eikä niissä sijaitse ainuttakaan sellutehdasta. Silti kyseisillä alueilla asuu pääasiassa yhteiskunnan nettomaksajia. Vastaavasti se, että joku alue on luonnonvarareservaatti, ei vielä tarkoita, että siellä asuvat kustantavat kaupungeissa asuvien elämisen.

      Omat vanhempani muuttivat maaseudulta Uudellemaalle 60-luvulla niin kuin sadat tuhannet muutkin. Jos tätä ei olisi tapahtunut, vaan nämä ihmiset olisivat jääneet asumaan synnyinsijoilleen, Suomi vertautuisi nykyään johonkin Moldovaan. Minusta on oikeudenmukaista, että kuihtuvia seutuja tuetaan, mutta on aika törkeää väittää jostain Kainuusta käsin, että siellä asuvat elättävät Etelä-Suomea.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply to spede33 Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.