Kaupunkisuunnittelu

Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017

Tilastokeskus on saanut valmiiksi ennakkotiedot viime vuodelta kuntien väkiluvun muutoksista. Helsingin kasvu oli tämän mukaan 9 607 henkeä. Ihan ei kymmeneentuhanteen siis päästy, mutta ennätys tämä silti oli. Samoin ennätys oli koko Helsingin seudun kasvu 20 409 hengellä.

Helsingin seudun kuntien asukasluku tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan sekä asukasluvun kasvu vuodessa ja kymmenessä vuodessa.

Paljon on arvosteltu sitä, että vuonna 2011 Helsingin yleiskaavan lähtökohdaksi otettiin korkean väestönkasvun epärealistisena pidetty ennuste, jonka mukaan kaupungin väkiluku kasvaisi vuoteen 2050 neljänkymmenen vuoden aikana 260 000 asukkaalla eli  6 600 asukkaalla vuodessa. Helsingin asukasluku on sen jälkeen ylittänyt tuon kasvuvauhdin joka vuosi, viime vuonna 2 000 asukkaalla. Se on nyt jo 10 000 asukasta yli tuon ennusteen.  

Lujaa meni myös Espoolla (4 701) kun taas Vantaan kasvu (3 767) oli vähän tasoittunut viime vuoden ennätyksestä. Pääkaupunkiseudun neljän kunnan asukasluku kasvoi yhteensä 18 304 asukkaalla. Kasvusta tuli kehyskuntiin enää 10 %.

Kaikkien Helsingin seudun kuntien väkiluku kasvoi Mäntsälää lukuun ottamatta. Sen sijaan Helsingin seudun ulkopuolella kaikkien kuntien väkiluku pieneni Porvoota lukuun ottamatta niin, että muun Uudenmaan väkiluku laski yli tuhannella asukkaalla.

Huomattakoon, että Mäntsälää on siunattu oikoradan asemalla ja Z-junilla, mutta kaavoitusta kunta ei ole lisännyt.

Neljässä vuodessa Helsingin vaalipiirin asukasluku on noussut 32 124 hengellä Uudenmaan vaalipiirin 40 047 hengellä. Tämän mukaan niiden molempien pitäisi saada seuraavissa vaaleissa yksi kansanedustaja enemmän. Helsingiltä se voi tosin jäädä saamatta, jos tänä vuonna on tullut erityisen paljon ulkomaiden kansalaisia.

Nämä ovat siis vasta ennakkotietoja. Lopullisen käsityksensä asiasta Tilastokeskus ilmoittanee noin kuukauden kuluttua.

53 thoughts on “Helsingin ja koko seudun kasvu kiihtyi vuonna 2017

  1. Asukaslukuhan kasvaa ottamalla maahanmuuttajia: Sillä tiellä ei ole mitään rajoja ja asukkaita saadaan vaivatta vaikka 50 000 vuodessa lisää, se on ihan vain tahtokysymys. Veroa maksavien asukkaiden määrä suhteessa muihin kyllä laskee, mutta sillähän ei ole väliä niin kauan kun nämä maksavat maahan otetuille asunnot ja elannon.

    Ei ihme että Helsingillä on jo miljardi velkaa ja lisää tulee joka vuosi: Kun korot alkavat nousta niin kaupunki on pakkosäästöjen edessä eikä ole vaikeata arvata mistä säästetään, sieltä mistä nytkin.

    Omalla rahalla asuntoa ostavalle Helsinki on aivan törkeästi liian kallis, mutta niistähän tässä ei ole kyse. Näkyy hyvin asuntokaupan määrässä, se lähestyy nollaa kun sijoittajat/asunnonvaihtajat myyvät asuntoja toisilleen ja muut ihmettelevät vierestä että koskakohan hintakupla puhkeaa.

    Bonuskerrointa vielä rakennusliikkeiden, kaupungin ja pankkien kompuksesta jossa rakentamiskulut kokonaisuudessaan on dumpattu asunto-osakeyhtiön velaksi ja koko myyntihinta on rakennusyhtiön voittoa.

    Ostaja pääsee lyömään vetoa koko velalla siitä että osakeyhtiön muut osakkaat maksavat oman osuutensa. Selvää tietenkin on että pitää olla täysin mistään ymmärtämätön pannakseen tällaiseen uhkapeliin rahaa: Pelkästään oman talouden ennustaminen 30v päähän on jo kovin vaikeata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tuomas: Asukaslukuhan kasvaa ottamalla maahanmuuttajia: Sillä tiellä ei ole mitään rajoja ja asukkaita saadaan vaivatta vaikka 50 000 vuodessa lisää, se on ihan vain tahtokysymys. Veroa maksavien asukkaiden määrä suhteessa muihin kyllä laskee, mutta sillähän ei ole väliä niin kauan kun nämä maksavat maahan otetuille asunnot ja elannon.

      Se on kyllä totta, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on täysin absurdia. Maahan on käytännössä mahdollista tulla ainoastaan humanitäärisin syin, muut potkitaan heti ulos. Kaikkein kamalimmillaan järjettömyys näkyy vaihto-opiskelijoiden kohdalla: kandina Suomeen tullut ulkomaalainen (vastaa tuollaista n. puolen miljoonan euron kotimaista investointia) saa täällä kyllä halvan maisterintutkinnon, mutta heti kun paperit on ulkona yliopistosta näytetään ovea, vaikka koulutus on huippuluokkaa, kielitaito vähintäänkin riittävä, ja ihmissuhteetkin valmiiksi kunnossa.

      Ja kun parhaat mahdolliset maahanmuuttajat on näin saatu siirrettyä Ruotsin talouselämää vilkastuttamaan ja väestöpyramidia tasoittamaan, voidaan taas jatkaa valitusta siitä, kuinka maahanmuuttajat vain elävät sosiaalituilla.

      Vaihto-opiskelijoille pitäisi välittömästi antaa pysyvä oleskelulupa ja suora tie kansalaisuuteen kun he saapuvat Suomeen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. arkkitehti: Se on kyllä totta, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on täysin absurdia. Maahan on käytännössä mahdollista tulla ainoastaan humanitäärisin syin, muut potkitaan heti ulos. Kaikkein kamalimmillaan järjettömyys näkyy vaihto-opiskelijoiden kohdalla: kandina Suomeen tullut ulkomaalainen (vastaa tuollaista n. puolen miljoonan euron kotimaista investointia) saa täällä kyllä halvan maisterintutkinnon, mutta heti kun paperit on ulkona yliopistosta näytetään ovea, vaikka koulutus on huippuluokkaa, kielitaito vähintäänkin riittävä, ja ihmissuhteetkin valmiiksi kunnossa.

        Ja kun parhaat mahdolliset maahanmuuttajat on näin saatu siirrettyä Ruotsin talouselämää vilkastuttamaan ja väestöpyramidia tasoittamaan, voidaan taas jatkaa valitusta siitä, kuinka maahanmuuttajat vain elävät sosiaalituilla.

        Vaihto-opiskelijoille pitäisi välittömästi antaa pysyvä oleskelulupa ja suora tie kansalaisuuteen kun he saapuvat Suomeen.

        Vierestä olen katsonut, kun pari kiinalaista ensin koulutettiin Suomessa ja sitten kun eivät heti saaneet työtä, passitetiin maasta ulos. Se kaiken muun lisäksi inhimillinen tragedia, kun puhutaan ihmisistä, joiden kulttuurissa kasvot voi menettää paljon vähemmästäkin. Toinen tosin sai töitä Keski-Euroopasta. Täysin käsittämättömän järjetöntä, kun samaan aikaan maahan tulee koulttamatonta tai selvästi huonmmin koulutettua jengiä tuhansittain. Vielä on suunnitelmissa, että kiintiöpakolaisten määrä nostettaisin 10 000:een. ja samaan aikaan parutaan työvoimapulan takia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. TA: Vierestä olen katsonut, kun pari kiinalaista ensin koulutettiin Suomessa ja sitten kun eivät heti saaneet työtä, passitetiin maasta ulos. Se kaiken muun lisäksi inhimillinen tragedia, kun puhutaan ihmisistä, joiden kulttuurissa kasvot voi menettää paljon vähemmästäkin. Toinen tosin sai töitä Keski-Euroopasta. Täysin käsittämättömän järjetöntä, kun samaan aikaan maahan tulee koulttamatonta tai selvästi huonmmin koulutettua jengiä tuhansittain. Vielä on suunnitelmissa, että kiintiöpakolaisten määrä nostettaisin 10 000:een. ja samaan aikaan parutaan työvoimapulan takia.

        Mistä olet kuullut kiintiöpakolaisten määrän kymmenkertaistamisesta viime vuosikymmenien vakiintuneesta tasosta?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Tämä ei vaan käytännössä lopulta liity Helsingin kasvun suunnitteluun:

        Se paljonko _Suomeen_ tulee maahanmuuttajia ja minkälaisia on jotain johon (jossain määrin, ehkä) voi vaikuttaa kansallisella tasolla. Siihen miten he jakautuvat ympäri Suomea ei juuri voi.
        Se kuinka suuri osuus helsinkiläisistä on maahanmuuttajia, ei riipu siitä paljonko Helsinkiin rakennataan.

        Se kuinka suuri on Helsingin osuus Uudenmaan ja valtakunnan koko väestöstä taas riippuu siitä paljonko rakennetaan Helsinkiin, jos lähdemme sellaisesta luontevasta oletuksesta että Helsingissä asuvien määrää rajoittaa se montako ihmistä mahtuu Helsinkiin asumaan. Tämä päätetään pitkälti Helsingissä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Tuomas:
      Bonuskerrointa vielä rakennusliikkeiden, kaupungin ja pankkien kompuksesta jossa rakentamiskulut kokonaisuudessaan on dumpattu asunto-osakeyhtiön velaksi ja koko myyntihinta on rakennusyhtiön voittoa.

      Ostaja pääsee lyömään vetoa koko velalla siitä että osakeyhtiön muut osakkaat maksavat oman osuutensa. Selvää tietenkin on että pitää olla täysin mistään ymmärtämätön pannakseen tällaiseen uhkapeliin rahaa

      Uudisasuntojen alhaiset myyntihinnat voivat aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia yksittäisille perheille, jotka eivät hahmota, miten pystyvät kantamaan juoksevat kulunsa ja lyhennyksensä ison yhtiövelan kanssa, kun korot nousevat. Kieltämättä vielä ei ole varoittavia esimerkkejä, sillä isot 25-vuotiset rakentamisvelat ovat vasta 2000-luvun juttu.

      Pitää olla täysin mistään ymmärtämätön ajatellakseen sitä kuitenkaan uhkapelinä Helsingissä. Jos joku ei selviä omasta osuudestaan, hän myy asunnon tai taloyhtiö ottaa sen haltuun ja myy sen sellaiselle, joka selviää. Tulijoita Helsinkiin näyttäisi riittävän ainakin ennusteiden mukaan. Mahdolliset tappiot menevät sille, joka ei omasta velkaosuudestaan selviä, ei muille osakkaille.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    3. Tuomas:

      Ei ihme että Helsingillä on jo miljardi velkaa ja lisää tulee joka vuosi: Kun korot alkavat nousta niin kaupunki on pakkosäästöjen edessä eikä ole vaikeata arvata mistä säästetään, sieltä mistä nytkin.

      Helsinki kuuluu Suomen kunnista vähävelkaisimpaan päähän. https://yle.fi/uutiset/3-10061698

      Viime vuosina Helsingin lainakanta per asukas on pienentynyt.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ei ihme että teille nauretaan: Helsinki kuuluu Suomen kunnista vähävelkaisimpaan päähän. https://yle.fi/uutiset/3-10061698

        Viime vuosina Helsingin lainakanta per asukas on pienentynyt.

        Pitää myös huomioida kaupungin omistamien yhtiöiden velat. Jos vaikkapa Helen ottaa velkaa ja samalla maksaa kaupungille osinkoa, on kyseessä reaalisesti kaupungin ottama, mutta kaupungin taseesta piilotettu velka. Ja samalla tavalla kun sähköfirma ottaa monopolinsa turvin ylihintaa sähkönsiirrosta, kyseessä on piiloverotus.

        Tämä siis yleisenä kommenttia. Helenin tilanteesta minulla ei ole mitään käryä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Helenin omavaraisuusaste on jotain yli 70% ja sen suurin velkoja on Helsngin kaupunki. Helsingillä on pelkästään ulos vuokrattua tonttimaata, siis myyntikelpoisia tontteja, noin viiden miljardin euron edestä ja lisäksi paljon kaavoittamatonta maata. Eiu ole varsinaisessa konkurssitilassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Minä pääsin tilastokeskuksen tiedoista alla olevaan tulokseen. Helsingin asukasluku oli 31.12.2016 635591
    ja vuotta myöhemmin 644788, eli lisäystä 9197.
    Espoo 4762
    Helsinki 9197
    Hyvinkää 161
    Järvenpää 1060
    Kauniainen 227
    Kerava 48
    Kirkkonummi 147
    Mäntsälä -54
    Nurmijärvi 152
    Pornainen 25
    Sipoo 410
    Tuusula 55
    Vantaa 3912
    Vihti 100

    Täsmää Brotheruksen lukujen kanssa:
    https://twitter.com/JuhanaBrotherus/status/964064557131030528

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Olet käyttänyt vuoden 2016 tietoina ennakkotietoja, kuiten Brotheruskin on tyehnyt joko asiaa harkittuaan tai laiskuuttaan. Niistä on kuitenkin tullut jo lopulliset tiedot. Vertaat kahta epätarkkaa arviota keskenään. Kun käytät lopuillisia tietoja, on vain toinen luvuista epävarma, mutta tietysti, jos korjaukset ovat tänäkin vuonna samansuuntaiset, silloin tuo sinun tapasi on parempi. Jos taas ei ole, niin lisäät satunnaisuutta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Vaalitilastojen tammikuu 2018 mukaan Uusimaa saisi yhden lisäpaikan, 35 -> 36, Savo-Karjalan (17 -> 16) kustannuksella. Helsinki pysyisi 22 paikassa. Helsingin pitäisi saada n 17 000 suomalaista asukasta vuodessa lisää 23 paikkaa varten. Hieman spekulatiivinen laskenta tosin; tuo paikka olisi Uudeltamaalta pois, olettaen ettei Uudenmaan eikä muidenkaan vaalipiirien asukasluvut muuttuisi mihinkään. Jos taas olettaisi että Uudenmaan asukasluku kasvaisi samaa vauhtia kuin Helsingin, Hki saisi lisäpaikkansa Väyrys.. eikun Lapin vaalipiiristä (7 -> 6).

    http://vrk.fi/vaalitilastoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Huomaa myös Järvenpää. Kaupungin satsaus keskustan kehittämiseen on tuottanut tuloksen. Noin 1000 asukkaan lisäys vuonna 2017 on kehyskunnissa selvä ykkönen. Kaikki Järvenpään uudet asunnot ovat kävelymatkan päässä asemalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Eiväthän nämä tulokset yllättäviä ole. Näin on ennustettu ja näin näyttää myös käyvän. Helsingin ja pääkaupunkiseudun vetovoima on selvä kaikille muille paitsi niille, jotka sitä ideologisista syistä vastustavat.

    Onko se sitten hyvä vai huono asia? Itsessään ei kai kumpaakaan. Meidän täytyy tietysti hyödyntää luonnollisen kehityksen hyvät puolet ja pehmentää huonoja. Pitäisikö meidän esimerkiksi jotenkin tukea muuta Suomea? Vaiko ei?

    Tietysti näinä väestönkasvun aiheuttamien ongelmien aikoina tuntuu aina vähän hirvittävältä kuulla ilakointia siitä, että väkimäärä kasvaa. Silloinkin kun kyse on ilmeisesti enemmän väen siirtymisestä kuin sen määrän kasvamisesta. Väkiluvun kun pitäisi oikeasti vähentyä. Ihan riittävästi pöhinää saadaan aikaiseksi jo nykyisilläkin porukoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Vihreän maapallon säilyttämiseksi olisi hillitön väestönkasvu saatava pysähtymään, näin myös Helsingissä, vaikkakin ongelma on pahin Afrikassa ja Aasiassa. Suomessakin oman maan luonnonvarat eivät nykyiselle ja kasvavalle väestölle riitä. Miten saisimme kehityksen kääntymään???
    Tänään osuin sattumalta MTV:ssä Enqvistin haastatteluun, linkki
    https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tanaan-tv-ssa-tiedemiehet-varoittavat-ihmiskuntaa-tuhosta-suomalaisprofessori-kertoo-kovista-keinoista-kannattaisi-ottaa-tosissaan/6778266#gs.vOU86Pc

    Mitenkähän tuo haastattelussa esitetty lapsilisien leikkaus purisi Helsingin väestönkasvuun ???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Vihreän maapallon säilyttämiseksi olisi hillitön väestönkasvu saatava pysähtymään, näin myös Helsingissä, vaikkakin ongelma on pahin Afrikassa ja Aasiassa

      Vaikka Helsingissä syntyvyys ylittää kuolleisuuden roimasti, hedelmällisyysluvut ovat selvästi alempia kuin muualla maassa. Näin ajatellen muutto Helsinkiin hidastaa vcäestönkasvua, mutta kausaliteetin kanssa on tietysti vähän epävarmuutta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Vaikka Helsingissä syntyvyys ylittää kuolleisuuden roimasti, hedelmällisyysluvut ovat selvästi alempia kuin muualla maassa. Näin ajatellen muutto Helsinkiin hidastaa vcäestönkasvua, mutta kausaliteetin kanssa on tietysti vähän epävarmuutta.

        Johtopäätös lienee joka tapauksessa siis se, että syntyvyys Helsingissä pitää saada laskemaan. Toki vielä enemmän muualla maassa, sitäkin enemmän muualla maailmassa ja kaikkein eniten Afrikassa.

        Kuten Matti Arponen aivan oikein ottaa esille, ovat Kari Enqvist ja siis tiedemiehet ylipäätään huolestuneita ihmismäärän kasvusta. Tämä maan ja maailman viisaiden huoli ei tunnu hetkauttavan keskivertopäättäjiä mitenkään, saati sitten suurta kansaa.

        Yleisin strategia tämän ongelman kohdalla lienee silmien sulkeminen, toiseksi yleisin vaihtoehtoisten totuuksien viljely. Ja sitten pöhistään ahkerasti arkisten asioiden parissa. Jopa vihreän mepin Heidi Hautalan painopisteenä tuntuu europarlamentissa viime aikoina olleen kellojen siirtely… (No, ne muovijutut ovat sentään todellinen ongelma).

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Pekka T.: Kuten Matti Arponen aivan oikein ottaa esille, ovat Kari Enqvist ja siis tiedemiehet ylipäätään huolestuneita ihmismäärän kasvusta. Tämä maan ja maailman viisaiden huoli ei tunnu hetkauttavan keskivertopäättäjiä mitenkään, saati sitten suurta kansaa.

        Suurin este väestönkasvun hillitsemisessä on uskonnolliset hörhöt, joiden mielestä ehkäisy on murha ja seksi muuten kuin lastentekomielessä syntiä.

        Noin muuten väestönkasvu ei ole läheskään suurin ongelma; paras tapa vähentää väestönkasvua on elintason nousu, ja elintason nousu lisää ympäristökuormitusta vielä paljon enemmän kuin köyhien lisääntyminen – ja lisää väestöä eliniän odotteen kasvun myötä.

        Kyllä, ympäristöongelmat olisivat paljon pienemmät jos väestöä olisi muutama miljardi vähemmän. Tämän toteaminen on sen luokan itsestäänselvyys, että mitään lisäarvoa mihinkään keskusteluun se ei tuo. Paitsi tietenkin jos taustalla on jonkinlainen sairas fantasia massamurhaamisesta, jolloin esittäjän voi jättää täysin omaan arvoonsa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. arkkitehti:
        Noin muuten väestönkasvu ei ole läheskään suurin ongelma; paras tapa vähentää väestönkasvua on elintason nousu, ja elintason nousu lisää ympäristökuormitusta vielä paljon enemmän kuin köyhien lisääntyminen – ja lisää väestöä eliniän odotteen kasvun myötä.

        Kyllä, ympäristöongelmat olisivat paljon pienemmät jos väestöä olisi muutama miljardi vähemmän. Tämän toteaminen on sen luokan itsestäänselvyys, että mitään lisäarvoa mihinkään keskusteluun se ei tuo. Paitsi tietenkin jos taustalla on jonkinlainen sairas fantasia massamurhaamisesta, jolloin esittäjän voi jättää täysin omaan arvoonsa.

        Väestönkasvu ei tietenkään ole maailman ainoa ongelma, mutta se on niistä sikäli pahin, että se kytkeytyy melkein kaikkiin muihin ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin. Sen luulisi ja pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta sitä se ei selvästikään ole. Miksi me muuten emme olisi jo aikaa sitten tehneet asialle jotain?

        Ihmiskunnan aiheuttama rasitus ympäristölle on karkeasti väkimäärä kertaa yksilön ympäristölle aiheuttama keskimääräinen kuorma. Molemmat kasvavat edelleen, mutta vaikka väestönkasvu saataisiin pysähtymään, kuten toiveikkaat ennusteet lupaavat vuosikymmenien tähtäyksellä, on keskimääräinen kulutus edelleen rajussa nousussa. Yhtälö on pelottava, kun maailman jännitteet lisääntyvät jo nyt.

        Suorastaan vastenmielinen oli tuo lopun ylimielinen heitto, että väestönkasvusta huolehtimisen takana voisi olla sairas fantasia massamurhaamisesta. Hyi helkkari miten sairas ajatus.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Pekka T.: Väestönkasvu ei tietenkään ole maailman ainoa ongelma, mutta se on niistä sikäli pahin, että se kytkeytyy melkein kaikkiin muihin ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin. Sen luulisi ja pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta sitä se ei selvästikään ole. Miksi me muuten emme olisi jo aikaa sitten tehneet asialle jotain?

        Kyllähän sille on tehty paljonkin, kukaan ei enää puhu väestön eksponentiaalisesta kasvusta kuten joskus 60-luvulla. Toki ne mainitut uskonnolliset hörhöt ovat tehneet parhaansa kehityksen hidastamiseksi, mutta politiikka nyt ylipäänsä on jatkuvaa taistelua idiootteja vastaan.

        Mutta kun professori sanoo haastattelussa, että “yksinkertaisin” tapa puolittaa hiilidioksidipäästöt olisi puolittaa väestö (kuten Enqvist yllä linkatussa MTV:n haastattelussa tekee), niin kyllähän sitä täytyy ihmetellä että kuinka helvetin pihalla ukko oikein voi olla, ja kannattaisikohan professorin pysyä omalla erikoisalueellaan?

        Jos ilmastonmuutos halutaan pitää edes jossain määrin aisoissa, reagointiaika on vain muutaman vuosikymmenen mittainen. Siinä ajassa ainoat keinot väkiluvun saamiseksi laskuun (puolittamisesta puhumattakaan) menevät kategoriaan “sairaat fantasiat”. Enqvistin itse esittämä ehdotus lapsilisien leikkaamisesta monilapsisilta perheiltä (mikä sinänsä olisi ilmastosyistä ihan perusteltu ehdotus – lisääntymiseen ei tarvitse erikseen tuilla kannustaa) ei vaikuttaisi millään tavalla globaaliin väestöön; lapsilisän kaltaisia tukia ei tunneta juuri missään muualla kuin vaurauissa hyvinvointivaltioissa, joiden väestö on laskusuunnassa jo nyt.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Mutta kun professori sanoo haastattelussa, että ”yksinkertaisin” tapa puolittaa hiilidioksidipäästöt olisi puolittaa väestö

        Tämä väite ei edes pidä paikkaansa. Jos väestö puolitettaisiin hiilidioksidipäästöt vähenisivät olennaisesti enemmän, koska uusiutuvia energialähteitä olisi entinen määrä. Väestönkasvu on todella paha ongtelma. Se on kuitenkin ratkaistu muualla kuin Afrikassa. Afrikassa se on todella epätoivoisen paha ongelma.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      6. Osmo Soininvaara: Tämä väite ei edes pidä paikkaansa. Jos väestö puolitettaisiin hiilidioksidipäästöt vähenisivät olennaisesti enemmän, koska uusiutuvia energialähteitä olisi entinen määrä. Väestönkasvu on todella paha ongtelma. Se on kuitenkin ratkaistu muualla kuin Afrikassa. Afrikassa se on todella epätoivoisen paha ongelma.

        Ja kääntäen: kun väestö kasvaa, kasvavat myös hiilidioksidipäästöt olennaisesti enemmän? Mikä siis on epätoivoisen paha ongelma.

        On kovin kaunisteltua sanoa, että väestönkasvun ongelma olisi ratkaistu muualla kuin Afrikassa. Se kai siis tarkoittaa, että väestön määrä (muualla kuin Afrikassa) on ennusteiden mukaan kääntymässä joskus tulevina vuosikymmeninä laskuun? Mutta Afrikassa ei siis edes sitä.

        Aivan eri asia on sitten se mikä olisi maapallon kannalta kestävä ihmismäärä? Ottaen siis vielä huomioon, että ihmiset haluavat jopa rikkaissa länsimaissa aina vain lisätä elintasoaan. Ja muistaen, että suuren väestömäärän aiheuttamat jännitteet näkyvät jo nyt monissa maailman suurissa ongelmissa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      7. arkkitehti:

        Mutta kun professori sanoo haastattelussa, että “yksinkertaisin” tapa puolittaa hiilidioksidipäästöt olisi puolittaa väestö (kuten Enqvist yllä linkatussa MTV:n haastattelussa tekee), niin kyllähän sitä täytyy ihmetellä että kuinka helvetin pihalla ukko oikein voi olla, ja kannattaisikohan professorin pysyä omalla erikoisalueellaan?

        Jos ilmastonmuutos halutaan pitää edes jossain määrin aisoissa, reagointiaika on vain muutaman vuosikymmenen mittainen. Siinä ajassa ainoat keinot väkiluvun saamiseksi laskuun (puolittamisesta puhumattakaan) menevät kategoriaan “sairaat fantasiat”.

        Oikeassahan Enqvist on. Kyllä kai periaatteessa tehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä on vähentää ihmisten määrää? Mikä on sitten poliittisesti ylipäätään mahdollinen tapa on eri asia.

        Nyt tuntuu siltä, että koska asia on niin tavattoman vaikea, ja siis lähes mahdoton hoitaa nopeasti, kuten nimimerkki “arkkitehtikin” toteaa, niin mieluummin vain suljetaan silmät. Se ei ainakaan ole oikea tapa, sillä se siirtää ongelmat tulevaisuuteen samalla niitä pahentaen. Ja samanaikaisesti menetetään paljon kenties korvaamatonta.

        Enqvist ei myöskään ole huolessaan yksi. Suuri joukko eri alojen tutkijoita on samaa mieltä, minkä he julkilausumassaan toivat esille. Minusta vaatii melkoista ylimielisyyttä väheksyä tutkijoiden, jotka sentään kuuluvat ihmiskunnan lahjakkaaseen osaan, näkemyksiä sen kummemmin perustelematta. Tutkijat eivät ole asiantuntijoita poliittisten ratkaisujen keksimisessä, mutta kyllä heidän huolensa kannattaa kuulla ja ymmärtää, ei torjua.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      8. Pekka T.: Minusta vaatii melkoista ylimielisyyttä väheksyä tutkijoiden, jotka sentään kuuluvat ihmiskunnan lahjakkaaseen osaan, näkemyksiä sen kummemmin perustelematta.

        Jos näkemys on sitä luokkaa kuin Enqvistillä haastattelussa, se kuuluu ohittaa sen kummemmin perustelematta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että yksinkertaisin tapa puolittaa hiilidioksidipäästöt olisi puolittaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tulimmeko tästä nyt yhtään viisaammiksi?

        Väestönkasvusta voi ihan perustellusti olla huolissaan, mutta kun kokemus kertoo että tehokkain tapa vähentää väestönkasvua on elintason kasvu, ja että elintason kasvu nostaa huomattavasti hiilidioksidipäästöjä, niin on ilmeistä että aivan ensisijainen ongelma ratkaistavaksi on miten pystymme tuottamaan enemmän elintasoa vähemmillä päästöillä. Kun tämä ongelma on ratkaistu, väestönkasvun ongelma ratkeaa itsestään.

        Ei se ole silmien sulkemista, vaan tosiasioiden tunnustamista. Ei kannata hakata päätään seinään, jos vieressä on ovi.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      9. arkkitehti: Jos näkemys on sitä luokkaa kuin Enqvistillä haastattelussa, se kuuluu ohittaa sen kummemmin perustelematta. Yhtä hyvin voisi sanoa, että yksinkertaisin tapa puolittaa hiilidioksidipäästöt olisi puolittaa fossiilisten polttoaineiden käyttö. Tulimmeko tästä nyt yhtään viisaammiksi?

        Väestönkasvusta voi ihan perustellusti olla huolissaan, mutta kun kokemus kertoo että tehokkain tapa vähentää väestönkasvua on elintason kasvu, ja että elintason kasvu nostaa huomattavasti hiilidioksidipäästöjä, niin on ilmeistä että aivan ensisijainen ongelma ratkaistavaksi on miten pystymme tuottamaan enemmän elintasoa vähemmillä päästöillä. Kun tämä ongelma on ratkaistu, väestönkasvun ongelma ratkeaa itsestään.

        Ei se ole silmien sulkemista, vaan tosiasioiden tunnustamista. Ei kannata hakata päätään seinään, jos vieressä on ovi.

        Elintason nousun irrottaminen hiilidioksidipäästöjen kasvusta (ja muusta ympäristölle haitallisesta) on tietenkin yksi ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä. Siitä onkin viime aikoina näkynyt pieniä, lupaavia merkkejä. Pitkään pitää sitäkin tietä tosin vielä kulkea ennen kuin se ratkaisee ongelmamme. Sitä paitsi emme tiedä riittääkö meillä siihen aika.

        Siksi tarvitsemme myös muita ratkaisuja ja sellainen olisi esimerkiksi – simsalabim – ihmismäärän vähentäminen. Tämän ratkaisun itsestäänselvyys ei yhtään vähennä sen voimaa. Sitä ei myöskään hyödynnetä riittävästi niin kauan kuin siihen suhtaudutaan vähättelevästi.

        Vielä Enqvististä ja muista tutkijoista. Viime syksynä 15 000 tiedemiestä 184 maasta varoitti julkilausumassaan ihmisten vaarantavan koko ihmiskunnan tulevaisuuden, jos kulutusyhteiskunta ja väestönkasvu jatkuvat nykyisellä tahdilla. Minä en ohita tällaisia hätähuutoja sen kummemmin perustelematta. Ne, jotka sen tekevät, siis perustelematta, sulkevat totisesti silmänsä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      10. Pekka T.: Siksi tarvitsemme myös muita ratkaisuja ja sellainen olisi esimerkiksi – simsalabim – ihmismäärän vähentäminen. Tämän ratkaisun itsestäänselvyys ei yhtään vähennä sen voimaa. Sitä ei myöskään hyödynnetä riittävästi niin kauan kuin siihen suhtaudutaan vähättelevästi.

        Mutta kun ei tuo ole ratkaisu yhtään sen enempää kuin kulutuksen vähentäminen on ratkaisu. Väestön väheminen voi olla mekanismi jolla ympäristökuormitusta voidaan vähentää, mutta ratkaisu on vasta jokin keino, jolla väestö saadaan vähenemään. Tällaisia keinoja ei käytännössä ole olemassa, tai ne keinot itse asiassa tekevät siitä varsinaisesta ongelmasta pahemman, koska niihin liittyy aivan valtava ympäristökuormituksen kasvu.

        Yhtä hyvin voisi esittää “ratkaisuna” Marsin maankaltaistamista ja väestön siirtämistä sinne. Joo, se olisi tosi kivaa, mutta mitään keinoa tällaiseen operaatioon ei ole olemassa, ja teoreettisetkin keinot aiheuttaisivat enemmän tuhoa kuin tuottaisivat hyötyä.

        Tuo “simsalabim” on todella osuva sanavalinta tässä yhteydessä. Taikuus on nimittäin myös oikein hyvä “ratkaisu” ympäristöongelmiin…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      11. arkkitehti: Mutta kun ei tuo ole ratkaisu yhtään sen enempää kuin kulutuksen vähentäminen on ratkaisu. Väestön väheminen voi olla mekanismi jolla ympäristökuormitusta voidaan vähentää, mutta ratkaisu on vasta jokin keino, jolla väestö saadaan vähenemään. Tällaisia keinoja ei käytännössä ole olemassa, tai ne keinot itse asiassa tekevät siitä varsinaisesta ongelmasta pahemman, koska niihin liittyy aivan valtava ympäristökuormituksen kasvu.

        Yhtä hyvin voisi esittää “ratkaisuna” Marsin maankaltaistamista ja väestön siirtämistä sinne. Joo, se olisi tosi kivaa, mutta mitään keinoa tällaiseen operaatioon ei ole olemassa, ja teoreettisetkin keinot aiheuttaisivat enemmän tuhoa kuin tuottaisivat hyötyä.

        Tuo “simsalabim” on todella osuva sanavalinta tässä yhteydessä. Taikuus on nimittäin myös oikein hyvä “ratkaisu” ympäristöongelmiin…

        On ehkä olemassa yksi väestönkasvua alentava keino, joka ei aiheuta ympäristökuormituksen kasvua: koulutus ja terveydenhuolto. Annetaan siis ihmisille tietoa ja keinot ehkäisyyn.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      12. Anneli Jalkanen: On ehkä olemassa yksi väestönkasvua alentava keino, joka ei aiheuta ympäristökuormituksen kasvua: koulutus ja terveydenhuolto. Annetaan siis ihmisille tietoa ja keinot ehkäisyyn.

        Tuo keino usein mainitaan, sillä se on miellyttävän humaani. Vaan onko meillä aikaa odottaa tuloksia? Globaalit jännitteet kun lisääntyvät koko ajan jo nykyiselläkin väkimäärällä.

        Ehdottomasti tämä keino pitäisi kuitenkin ottaa käyttöön. Ehkäisyä vaan joka paikkaan ja tietoa ja ymmärrystä maapallon ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista kaikkialle.

        Meidän oma kristinuskommekin kehottaa ihmisiä täyttämään maan. Näinä päivinä täytyy kuitenkin ymmärtää, että tehtävä on suoritettu ja meni jo vähän pitkäksikin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      13. arkkitehti: Mutta kun ei tuo ole ratkaisu yhtään sen enempää kuin kulutuksen vähentäminen on ratkaisu. Väestön väheminen voi olla mekanismi jolla ympäristökuormitusta voidaan vähentää, mutta ratkaisu on vasta jokin keino, jolla väestö saadaan vähenemään. Tällaisia keinoja ei käytännössä ole olemassa, tai ne keinot itse asiassa tekevät siitä varsinaisesta ongelmasta pahemman, koska niihin liittyy aivan valtava ympäristökuormituksen kasvu.

        Tuo “simsalabim” on todella osuva sanavalinta tässä yhteydessä. Taikuus on nimittäin myös oikein hyvä “ratkaisu” ympäristöongelmiin…

        Liiallinen ympäristökuormitus ja kaikki siihen liittyvä on ongelmana niin vaikea, että siihen ei ole olemassa mitään yksittäistä ratkaisua. Ei siis ole olemassa mitään taikatemppua. Niinpä meidän pitäisi käyttää kaikkia mahdollisia keinoja, ehkä jopa kikkoja ja konsteja, taakan helpottamiseksi. Mielellään tietysti mahdollisimman humaaneja ja oikeudenmukaisia.

        Väestömäärän, keskimääräisen kulutuksen sekä elintason ja ymäristökuorman korrelaation vähentäminen ovat kaikki tällaisia keinoja. Mikään niistä ei yksistään ratkaise ongelmaa, mutta entäs yhdessä? Kaikilla näillä osa-alueilla voidaan kohtuudella tehdä jotain. En tiedä riittääkö sekään, mutta pitäisi kai edes yrittää?

        Olkaamme älyllisesti rehellisiä. Olemme tuhon tiellä, jos meillä ei ole oikeasti keinoja hallita tätä ongelmaa. Ääneen sitä ei kuitenkaan yleensä sanota, sillä enemmistö haluaa sulkea silmänsä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      14. Osmo Soininvaara: Vaikka Helsingissä syntyvyys ylittää kuolleisuuden roimasti, hedelmällisyysluvut ovat selvästi alempia kuin muualla maassa. Näin ajatellen muutto Helsinkiin hidastaa vcäestönkasvua, mutta kausaliteetin kanssa on tietysti vähän epävarmuutta.

        Hedelmällisyydellä tarkoitetaan ilmeisesti montako lasta nainen synnyttttää. Millainen mahtaa miesten “hedelmällisyys” maaseudulla olla. Veikkaan alle 1 kun se pk-seudulla on reilusti isompi. Joka mitalilla on 2 puolta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      15. R.Silfverberg: Hedelmällisyydellä tarkoitetaan ilmeisesti montako lasta nainen synnyttttää. Millainen mahtaa miesten “hedelmällisyys” maaseudulla olla. Veikkaan alle 1 kun se pk-seudulla on reilusti isompi. Joka mitalilla on 2 puolta.

        Onhan se selvästi alle 1, kun maalla ei, niin kuin ei kaupungissakaan, miehet synnytä. Mutta tarkoiti varmaan, että maalaismiehet eivät siitä lapsia? Kuka ne maaseudulla sitten siittää? Kaupunkilaismiehet, koeputkihedelmöitys? Vai tarkoitiko, että yhtä synnytysikäistä naista kohden maaseudulla on 3 “synnytysikäistä” miestä? Ei se taida ihan pitää paikkaansa tuokaan. Onko sinulla käynyt mielessä, että ihan kaikki maalaiset eivät ole luusereita? Miesten lapsettomuus taitaa olla kasvussa ihan koko maassa. Ja jos Japanin mallin mukaan mennään, niin kohta nuoret eivät harrasta enää seksiäkään.

        https://yle.fi/uutiset/3-10060617
        “Britannian yleisradioyhtiö BBC:n kyselytutkimuksen mukaan noin 43 prosenttia 18–34-vuotiaista japanilaisnuorista ei ole harrastanut koskaan seksiä.”

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      16. JY: Onhan se selvästi alle 1, kun maalla ei, niin kuin ei kaupungissakaan, miehet synnytä.Mutta tarkoiti varmaan, että maalaismiehet eivät siitä lapsia? Kuka ne maaseudulla sitten siittää?

        Tarkoitin sitä että maaseudulla on niin vähän hedelmällisessä iässä olevia naisia samaan ikäluokan miehiin verratuna että läheskään jokaiselle miehelle ei riitä naista jonka kanssa perustaa perhe ja saada lapsia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kuulin Ruotsista, että Helsingin kasvu uutisoitiin ongelmaksi. En kuullut koko uutista, kävi vain mielessä, että Helsingin päättäjät on Ruotsissa ymmärretty väärin. Toinen, mitä ihmettelen, Helsingin viihtyisyys on tiessään, suurella osalla ihmisistä ei ole harmainta aavistusta kaupunkikulttuurista. Ruotsista kuultua tämäkin: epäiltiin, että monissa ihmisissä ilmenevä voimattomuus voi liittyä liian pieneen tilaan ympärillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Anne Mattila-Borg:
      Kuulin Ruotsista, että Helsingin kasvu uutisoitiin ongelmaksi. En kuullut koko uutista, kävi vain mielessä, että Helsingin päättäjät on Ruotsissa ymmärretty väärin. Toinen, mitä ihmettelen, Helsingin viihtyisyys on tiessään, suurella osalla ihmisistä ei ole harmainta aavistusta kaupunkikulttuurista. Ruotsista kuultua tämäkin: epäiltiin, että monissa ihmisissä ilmenevä voimattomuus voi liittyä liian pieneen tilaan ympärillä.

      Ruotsalaisilla on joskus vähän outoja käsityksiä suomalaista, mutta tässä tapauksessa ovat oikeassa. He tietävät että suomalaisilla (tai suurimmalla osalla) ei ole harmainta aavistusta kaupunkikultturista.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Erkki Niini:
      Erilaisissa keskusteluissa ei kukaan uskalla esittää väkiluvun vähenemistä ratkaisuksi. Siitä saa heti natsileiman otsaansa

      Natsileiman saa vasta kun alkaa esittelemään niitä keinoja, millä meinaa tuohon päästä. (Siis muita kuin talouskasvu, tyttöjen kouluttaminen, terveydenhuollon parantaminen jne.)

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pekka T.: Oikeassahan Enqvist on. Kyllä kai periaatteessa tehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä on vähentää ihmisten määrää?

    Tuossa on se ongelma, että ihmiset ovat aika taitavia lisäämään kulutusta, jos se on mahdollista, joten hiilidioksidipäästöt eivät välttämättä juurikaan laskisi, vaikka väestön määrä vähentyisi merkittävästikin. Yksi qatarilainen vastaa viittä suomalaista ja yksi suomalainen kymmentä pakistanilaista…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ville: Tuossa on se ongelma, että ihmiset ovat aika taitavia lisäämään kulutusta, jos se on mahdollista, joten hiilidioksidipäästöt eivät välttämättä juurikaan laskisi, vaikka väestön määrä vähentyisi merkittävästikin. Yksi qatarilainen vastaa viittä suomalaista ja yksi suomalainen kymmentä pakistanilaista…

      Korrelaatio väestön määrän ja (esimerkiksi) hiolidioksidipäästöjen välillä ei tietenkään ole aivan suoraviivainen. Korrelaatio on kuitenkin hyvin selvästi olemassa.

      Maapallon ja ihmiskunnan ongelmia ei myöskään ratkaista pelkästään ihmisten määrää vähentämällä. Ne vaativat monia hyvin erityyppisiä toimenpiteitä, joiden yhteisvaikutus voi olla osin ristiriitainenkin. Näistä toimenpiteistä väkimäärän vähentäminen on silti yksi tehokkaimpia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Suomessa, Japanissa ja jopa Kiinassa väestön ikääntyminen on iso ongelma. 2020 – 2030 suuret ikäluokat tulevat hoivaikään ja vastaavasti työelämään siirtyvät ennätyksellisen pienet ikäluokat.

    Perussuomalaiset tekivät maalle ison haitan ulkomaalaispolitiikallaan ja muut puolueet lähtemällä mukaan heidän valeisiinsa. Eniten kilpaillaan siitä minne maahanmuuttoa ylipäätään saadaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä (Maaelu Tulevik Viron merkkipäivän kunniaksi) olevassa mielipidekirjoituksessa väitettiin että: “Helsinki joutuu maksamaan 285,7 miljoonaa euroa muille kunnille tulontasausta (HS 7.2.2012). Koko maan verovaroin tuetaan pääkaupunkiseutua puolestaan vuosittain 8,24 miljardilla eurolla ja siitä pelkästään Helsinkiä keskimäärin 4,69 miljardilla eurolla. Tämä ilman valtion pääkaupunkiseutuun kohdistuvia investointeja, kuten kehärataa, oikorataa, länsimetroa, eduskuntatalon peruskorjausta jne.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/maakunnat-elättävät-pääkaupunkia-1.13912

    Onko tuo väite perusteltu vai populismia? Itse ajattelisin että iso osa pääkaupunkiseudun organisaatioista palvelee koko Suomea, ei vain meitä pääkaupunkiseutulaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Onko tuo väite perusteltu vai populismia?

      Jos lasketaan valtion tulot ja menot pääkaupunkiseudulla ja katsotaan ministeriöiden menot ja esimerkiksi presidentin palkka tueksi Helsingille, valtio kerää pääkaupunkiseudulta selvästi enemmän rahaa kuin käyttää sinne. Tilastokeskus julkaisi ennen tästä tilastoa vuosittain, mutta sen julkaiseminen on jostain syystä lopetettu. Väite on siis silkkaa potaskaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Jos lasketaan valtion tulot ja menot pääkaupunkiseudulla … Väite on siis silkkaa potaskaa.

        Voi olla potaskaa, mutta pääkaupunkiseudun “sponsorointiin” pitäisi laskea lisäksi nämä:
        – Kela maksaa meille täällä pääkaupunkiseudulla isompia toimeentulo- ja asumistukia kuin muualle
        – Järjestöjen päättämät vähimmäispalkat sallii pääkaupunkuseudulla työnteon lähes kaikille, mutta maalla vähimmäispalkat ovat tyypillisesti vain 5% alempia ja siksi pakottavat monet maalla työttömiksi. TESien vähimmäispalkkojen pitäisi syrjäseuduilla olla ~puolet Helsingin tasosta. Jos liikkuu vain Hakaniemi-Eteläranta akselilla niin säädökset optimoituu Helsingille.

        Kuntien valtionapu on valtava, mutta miljardeista lienee näissäkin kysymys.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Rosmo: Voi olla potaskaa, mutta pääkaupunkiseudun “sponsorointiin” pitäisi laskea lisäksi nämä:
        – Kela maksaa meille täällä pääkaupunkiseudulla isompia toimeentulo- ja asumistukia kuin muualle

        Kuntien valtionapu on valtava, mutta miljardeista lienee näissäkin kysymys.

        Pääkaupunkiseudulle maksettavat asumistuet ovat aika pieni menoerä aluetukien kokonaisuudessa. Hesari laski taannoin Kelan maksamat tuet (sisältää mm.asumistuet) auki ja niissäkin Helsingin seutu on nettomaksaja: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005515360.html

        Seudun kunnista Helsinki on tosin suhteellisen lähellä maan keskiarvoa, mikä johtunee juurikin kalliista asumisesta sekä humanitaaristen maahanmuuttajien suhteettoman suuresta määrästä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara: Jos lasketaan valtion tulot ja menot pääkaupunkiseudulla ja katsotaan ministeriöiden menot ja esimerkiksi presidentin palkka tueksi Helsingille, valtio kerää pääkaupunkiseudulta selvästi enemmän rahaa kuin käyttää sinne. Tilastokeskus julkaisi ennen tästä tilastoa vuosittain, mutta sen julkaiseminen on jostain syystä lopetettu. Väite on siis silkkaa potaskaa.

        Sinun todellakin pitäisi tehdä tästä oma laskelmansa ja laitaa siihen iso linkki suoraan etusivulle. Tämä on jo ties kuinka mones kerta, kun tämä sama väite nousee esille.

        (Ja joka kerta minä kirjoitan tämän saman kommentin. Jos asuisin pks tekisin laskelman varmaan itse, mutta koska en asu niin odotan että esimerkiksi joku helsinkiläinen kunnallispoliitikko tai joku muu aktivisti tekee sen. Luulatavsti jostain sellainen löytyisikin kovalla googlaamisella)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mitä mieltä Soininvaara on kaupungin kestävän tason kasvusta ? eli mikä on väestönkasvun max. vauhti ennen kuin pullonkaulat (kaavoitus, infrarakentaminen, velkaantuminen kasvun rahoittamiseksi jne.) tulevat vastaan ? 1,2 tai 3% tms. vuodessa ?
    Pääkaupunkiseudun kunnista Vantaa ja Espoo kasvavat nopeasti mutta velkakin (konsernitasolla) on kasvanut (esim. Espoon kohdalla paljon Länsimetron takia).

    Helsinki sinänsä on taseeltaan Suomen selvästi vahvin kunta (opo / asukas).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Ja kuinka nopeaa voisi olla “kasvaa hyvinkin nopeasti”, pystyykö väestönkasvua kvantifoimaan ??eli x% vuodessa nykytilassa vs. siinä tapauksessa että Helsinki “ottaisi täyden hyödyn maan hinnasta” ?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. “Tilastokeskus on saanut valmiiksi ennakkotiedot viime vuodelta kuntien väkiluvun muutoksista. Helsingin kasvu oli tämän mukaan 9 607 henkeä. Ihan ei kymmeneentuhanteen siis päästy, mutta ennätys tämä silti oli. ”

    Twitteristä:
    “Kaupunkitieto Hki
    @kaupunkitieto
    #Helsinki’ssä asui vuodenvaihteessa 2017/2018 vakituisesti 643 272 asukasta. Väkiluku kasvoi vuoden 2017 aikana 8 091 hengellä. ”

    Jäi aika kauaksi kymmenestätuhannesta. Alkuvuoden tilastojen mukaan ennakkoväkiluku 4/2018 on 645482. Ensimmäisen kolmanneksen aikana olisi väkiluku kasvanut 2210 henkeä. Hyytyykö kasvu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply to Matti Arponen Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.