Suomen puolueiden tila (2) Keskusta

Kun maal­ta­pako alkoi 1950-luvul­la, Maalais­li­itolle ennusteti­in pikaista lop­pua. Nyt maat­alous on supis­tunut pääelinkeinos­ta muu­ta­man pros­entin elinkeinok­si, mut­ta niin on vain päämin­is­ter­inä keskustalainen.

Tähän san­o­taan, että puolue luopui nimestään maalais­li­it­to jo 50 vuot­ta sit­ten. Niin luopui, mut­ta yhä on kansane­dus­ta­jista yli kol­mannes maanvil­jelystaus­taisia (entisiä tai nyky­isiä vil­jeli­jöitä tai alan koulu­tus) Tilo­ja on Suomes­sa 50 000, joten yksi 3000:sta vil­jeli­jästä on keskusta­lainen kansane­dus­ta­ja tai tämän puoliso.

Puolueen käsit­tämätön men­estys johtuu minus­ta siitä, että puolue on hoi­tanut asiansa tavat­toman hyvin. Puolue koulut­taa poli­itikko­jaan hyvin ja val­it­see esimerkik­si min­is­terin­sä pääasi­as­sa mer­i­tokraat­tisin perustein. Sik­si keskus­tan poli­itikot ovat kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna usein ylivoimaisia. Eri­tyis­es­ti keskusta­laiset naiskansane­dus­ta­jis­sa on huo­mat­ta­van vahvo­ja persoonia.

Monipuolue­hal­li­tuk­sis­sa käy­dään paljon neu­vot­telu­ja pienis­sä porukois­sa. Niis­sä pär­jää se, joka osaa asiansa parhaiten.

On keskustal­lakin jokin huti­val­in­ta tul­lut, kun on halut­tu ääni­har­a­van tuo­maa gloo­ri­aa puolueelle.

Se, ettei meil­lä ole saatu aikaan kun­non kun­tau­ud­is­tus­ta, johtuu ennen kaikkea siitä, että pien­ten kun­tien kun­nan­val­tu­us­tot ovat tärkeä osa keskus­tan koneis­toa ja rekrytointipohjaa.

Ei todel­lakaan pro mar­ket ‑puolue

Keskus­taa ei kukaan voi syyt­tää siitä, ettei se ole mikään pro mar­ket ‑puolue. Ei sitä nimit­täin kukaan edes oleta.

Van­ha vit­si 1970-luvul­ta ker­too Loh­jan kun­nan­val­tu­us­tos­ta, joka souti Loh­ja-järvel­lä, vene kaa­tui ja kaik­ki hukkui­v­at. Tutkimuk­ses­sa selvisi, että eri puoluei­den edus­ta­jat hukkui­v­at eri syys­tä. Keskusta­laiset, kos­ka eivät edes yrit­täneet uida itse vaan huu­si­vat val­tio­ta apu­un, eikä val­tio tul­lut. [1]

Keskus­tas­sa poli­ti­ikan ytimessä on rahan lyp­sämi­nen omille. Heille esimerkik­si vihreä ener­gia tarkoit­taa lähin­nä vain toimia, joiden tarkoi­tus on nos­taa puun kan­to­hin­taa ja turvekeis­arien tulo­ja. Sitä kan­to­hin­taa nos­te­taan myös met­säau­totei­den kus­tan­nuk­sia sub­ven­toimal­la, dieselpolt­toaineen mata­lal­la vero­tuk­sel­la, mak­sat­ta­mal­la met­sähoidon kus­tan­nuk­sia val­ti­ol­la ja niin edelleen. Kaiken tämän väitetään tuke­van puun­jalostus­te­ol­lisu­ut­ta, mut­ta kyl­lä se kap­i­tal­isoituu kantohintoihin.

Itse asi­as­sa suuri osa niistä neljän mil­jardin yri­tys­tu­ista, joista viime aikoina on vähän yritet­ty kysel­lä, on taustal­taan enem­män tai vähem­män keskusta­laisia, pohjim­mil­taan alue­poli­it­tisia tukia.

Kaut­ta his­to­ri­an ihmiset ovat olleet maaseudul­la kon­ser­vati­ivisem­pia kuin kaupungeis­sa. Kepul­la on oma lib­er­aal­isi­ipen­sä, mut­ta sen näkyvin edus­ta­ja siir­tyi juuri poli­ti­ikas­ta Suomen Pankki­in. Tuu­lah­dus van­has­ta saati­in, kun min­is­teri Saarikko ilmoit­ti, että per­he­vap­aa­paket­ti pan­naan nurin, kos­ka keskus­tan eduskun­taryh­mä ei sitä hyväksy. Äidin paik­ka on kotona.

Vaik­ka keskus­ta on onnis­tunut pysymään val­lan syr­jässä kiin­ni, maail­man kehi­tyk­selle se ei mitään voi, vaik­ka Paa­vo Väyry­nen kuin­ka lupaisi palaut­taa Suomen viime vuosituhannelle.

Voin tun­nus­taa, että ajat­telin 1980-luvun alus­sa Suomen alueke­hi­tyk­ses­tä taval­la, joka sijoit­taisi min­ut nyt Keskus­tan joukkoi­hin. Tässä asi­as­sa olen joutunut muut­ta­maan mie­leni tosi­a­sioiden edessä. Se ei vain ollut mah­dol­lista ja jos olisikin, suo­ma­laiset eivät halu­aisi sel­l­aista elämää, jota kaupungis­tu­misen vält­tämi­nen merkitsisi.

Kaupungis­tu­mi­nen on aikamme suurimpia mega­tren­de­jä. Ennus­tan tästä tule­van vielä kun­non yhteenot­to. Väyry­sen sanomi­sista on ehkä vähän epäreilua syyt­tää enää, mut­ta tarkkailkaa nyt vaik­ka Mau­ri Pekkarisen sanomisia. Mies lupasi pysäyt­tää pääkaupunkiseudun kasvun!

Vaik­ka Keskus­ta on niin kyvykäs puolue, sen on oma­l­ta merkit­tävältä osaltaan syylli­nen maamme surkeaan tilaan mui­hin pohjo­is­mai­hin verrattuna.

Lasku on alkanut?

Keskus­tan vahvu­us on ollut sen rekry­toin­tipo­h­jas­sa maaseudul­la. Se on valin­nut maaseudul­ta fik­suim­mat pojat ja tytöt jo nuo­ri­na. Kaupunkei­hin muutet­tuaankin nämä ovat pysyneet keskusta­laisi­na. Sik­si maanvil­jeli­jä­taus­taisia on eduskun­taryh­mässä niin paljon. Tämä rekry­toin­tipo­h­ja hupe­nee, kos­ka syväl­lä maaseudul­la on nuo­ria vähän. Kaupunkien nuorisos­ta keskus­ta ei voi mitenkään saa­da saman­laista otet­ta. Puolueen jäsen­määrä on nopeas­sa laskussa.

Mer­i­tokraat­ti­nen rekry­toin­tikaan ei puolueessa ole sujunut niin kuin ennen edes puheen­jo­hta­jan kohdal­la. Viime vuosi­tuhan­nel­la keskus­tan puheen­jo­hta­jis­sa oli enem­män ytyä. Juha Sip­ilässä on oman­lais­taan ytyä, mut­ta oireel­lista on, että hän tuli kokon­aan puoluekoneis­ton ulkop­uolelta – ei ymmärtääk­seni ollut edes kuu­lunut puolueeseen kovin pitkää. Asi­at ovat huonos­ti, kun puolue alkaa met­sästää mes­si­as­ta itsen­sä ulkopuolelta.

Sosialidemokraat­tien kohdal­la ajat­telin käsitel­lä tarkem­min, mitä tapah­tuu puolueelle, joka menet­tää unel­mansa. Alueke­hi­tyk­sen osalta asi­at näyt­tävät synkältä ja toiv­ot­ta­mal­ta keskusta­laisen silmin kat­sot­tuna. Se vie puolueelta unel­man ja voi taan­nut­taa sen neli­raa­ja­jar­rut­ta­jak­si. Maakun­nis­sa tulee edelleen asumaan paljon väkeä, joiden katkeru­u­den keskus­ta voi yrit­tää kanavoi­da itseen­sä, mut­ta katkeru­u­den ruokki­ma poli­ti­ik­ka ei ole koskaan hyvää.

Seu­raa­van hal­li­tuk­sen pitäisi ottaa kaupungis­tu­miseen vähän posi­ti­ivisem­pi ote, kos­ka jos edes kaupun­git eivät saa tässä maas­sa men­estyä, ei mikään menesty.

Me tääl­lä Helsin­gin Viron­niemessä panem­mekin sik­si toivomme Paa­vo Väyry­seen. Hänen kansalais­puolueen­sa ei tule pääsemään 20 kansane­dus­ta­jaan, mut­ta pystyy ehkä sabotoimaan keskus­taa niin, ette sen kansane­dus­ta­jamäärä alkaa kakkosel­la. Väyry­nen voi olla oike­as­sa siinä, että hänen viitoit­ta­mansa tie on Keskus­ta tule­vaisu­u­den tie. Poli­ti­ikas­sa se tie toivoak­seni johtaa oppositioon.

Jos keskus­ta päät­tää pysyä toim­intakykyisenä, rak­en­tavasti Suomeen suh­tau­tu­vana puolueena, on ihan Väyry­ses­tä riip­pumat­ta mah­dol­lista, että keskustapuolueesta lohkeaa radikaalimpi siipi ulos alue­poli­it­tisen toiv­ot­to­muu­den edessä. Vähän niin kuin 1960-luvul­la Vennamo.

 

[1] Ker­ro­taan ne nyt lop­utkin: kokoomus­laiset, kos­ka yrit­tivät pitää toisel­la kädel­lä kiin­ni lom­pakostaan, skdl-läiset, kos­ka eivät osan­neet pitää suu­taan kiin­ni edes uidessaan, demar­it, kos­ka juuri ennen kuin tuli­vat rantaan, tehtaan pil­li soi ja he lopet­ti­vat uimisen, lib­er­aalit, kos­ka uiv­at kyl­lä hyvin, mut­ta vai­h­toi­vat koko ajan suun­taan, eivätkä päässeet koskaan rantaan.

91 vastausta artikkeliin “Suomen puolueiden tila (2) Keskusta”

  1. Niin kauan kuin muis­tan on keskus­taa pidet­ty auringonlaskun puolueena. Ihan vain luon­nol­lisen kehi­tyk­sen myötä, kun maanvil­jeli­jöi­den osu­us yhteiskun­nas­sa vähe­nee. Siihen näh­den puolueen men­estys — nytkin päämin­is­teripuolue — on ollut ällistyt­tävä sankaritaru.

    Joko­han puolueen aika lop­ul­takin olisi koit­ta­mas­sa? Paa­vo Väyry­sen kuvioin­nit ker­to­vat ennen kaikkea Väyry­sen omas­ta poli­it­tis­es­ta pelistä, mut­ta olisiko niis­säkin osaltaan kyse myös jonkin­lais­es­ta epä­toivois­es­ta keskusta­lais­es­ta joutsenlaulusta? 

    Väyry­nen sanoo halu­a­vansa pelas­taa puolueen, mut­ta todel­lisu­udessa hän ehkä edesaut­taa sen tuhoa, ainakin nykyisen kokoise­na? Men­neisyys ei sit­tenkään liene ratkaisu aikamme haasteisi­in, vaik­ka moni sinne niin kovasti haikaileekin.

  2. Olen todel­lakin havain­nut viime aikoina, että kan­natat pääkaupunkiseudun kasvua maaseudun kus­tan­nuk­sel­la, kos­ka olet menet­tänyt uskosi siihen, että maaseudul­la on tule­vaisu­ut­ta. Valitet­tavasti tun­nut laske­van maaseuduk­si myös kaik­ki Tam­peretta pienem­mät kaupungit.
    Eikö vain kuitenkin olisi val­tion aihet­ta jatkaa em. “maaseu­tua” tuke­via alue­poli­it­tisia päätök­siä, kuten on joskus tehty?

    1. Hels­ingn kasvul­la ei kyl­lä ole mitään tekemistä maaseudun kanssa. Muut­toli­ike maaseudultya on tyrhtynyt jo parikym­men­tä vuot­ta sit­tern. Nyt isot kaupun­git kisa­vat pienen kanssa. Maaseudul­la on niin vähän nuor­fia, ettei niistä ole muuttoliikkeeksi.

  3. Alkaa maa­hen­ki olla jo kuol­lut kepu­lan­di­as­sakin, joten ei ne enää kauaa pysty pelkästään kaupunki­in päin vit­tuile­mal­la keräämään ääniä.

  4. “Loh­ja-järvel­lä” Loh­jan­järvel­lä. Muuten oikein hyvä artikke­li jälleen kerran.

  5. Eri­no­maista pohd­in­taa ja hyvää tarkkanäköistä analyysiä. 

    On se jo kum­mallista jos edes kaupun­git eivät saa men­estyä tässä maassa?

    Veikkaan, että kaupungis­tu­misen myötä Suomeen jää kak­si suurta/keskisuurta puoluet­ta: Vihreät ja Kokoomus. Muut jäävät eri syistä marginaaliin.

    Kiitos vielä kerran!

    1. Pekka Väisä­nen: Veikkaan, että kaupungis­tu­misen myötä Suomeen jää kak­si suurta/keskisuurta puoluet­ta: Vihreät ja Kokoomus. Muut jäävät eri syistä marginaaliin. 

      Eli Suomen kohtalona on maail­man­halaa­jak­si, joka säästää itsen­sä kuoliaaksi?

  6. Oikein hyvä ana­lyysi, ehkä osu­vampi kuin Kokoomuksesta.

    Yksi Keskus­tan suo­sion syistä jäi puut­tumaan: Se on pystynyt pitämään Kekkosen ajoista saak­ka mieliku­vaa, että se on Ain­oan Oikean Ulkopoli­ti­ikan Kirstun­var­ti­ja, sil­lä kansa tietää, että oikeal­la laidal­la haikail­laan NATOon, ja vasen lai­ta anti ‑USA-laisu­udessaan ymmärtää Venäjää.

    Luotan Paavon, että hän myös tässäkin asi­as­sa kiihdyt­tää luon­nol­lista kehitystä. 

    Keskus­tan rippeille voisi syn­tyä lib­er­aa­li­nen pro mar­ket- puolue, joka keräi­sisi kan­nat­ta­jia niin oikeal­ta kuin vasem­mal­ta. Kokoomuk­sen poh­jal­ta täl­laista tuskin syn­tyy, niin pahasti Kokoomus on iso­jen yri­tys­ten taskussa.

    Tehtävä on kuitenkin vaikeampi kuin Macronilla.

  7. Miten olisi käynyt soutu­ve­neessä ole­valle vihrei­den val­tu­ute­tulle? Hukkunut odot­taes­saan tule­vaisu­u­den tek­nol­o­gista inno­vaa­tio­ta, joka pelas­taa kaik­ki vedessä olijat.

  8. Ekon­o­misti Andrés Rodríguez-Pose miet­tii samo­ja ongelmia:

    The revenge of the places that don’t mat­ter .

    Alueelli­nen epä­tasa-arvo ja katkeru­us voi men­nä ohi yksilöl­lis­es­tä tasa-arvos­ta kap­inan syynä. Rodríguez-Pose näkee trendin mm. Yhdys­val­lois­sa, Thaimaas­sa, Yhdis­tyneessä Kuningaskun­nas­sa ja Saksassa.

  9. Suomes­sa kaupungis­tu­mista vas­tus­taa myös muut kuin keskusta­laiset. Esim tänään julka­isti­in Hesaris­sa jut­tu mis­sä eräs Aal­to Yliopis­ton pro­fes­sori todisti että Helsin­ki on Tukhol­maan, Kööpen­ham­i­naan ja jopa Osloon ver­rat­tuha tuppukylä. 

    Kom­ment­teista päätellen helsinkiläiset itse halu­aisi­vat asua tup­pukylässä ja veikkaan että suurin osa äänestää mui­ta puoluei­ta kuin keskus­taa. Suurin osa ehkä kokkare­i­ta, perus­suo­ma­laisia, rkp:tä ja jotkut jopa vihreitä?

    Ihan fik­sut ihmiset väit­tävät tostu­vasti että val­tio­val­lal­la ja raken­nus­li­ikkeil­lä on joku salali­it­to joka pyrkii pakkosi­irtämään ihmisiä maakun­nista kehäkol­mosen sisäpuolelle.

    Jos todel­la halu­taan estää maal­ta­muut­to, pitäisi ottaa käyt­tön van­han ajan keinot, kuten irto­laispykälät. Eli jos muut­taa kaupunki­in eikä saa töitä, lähetetään takaisin mis­tä on tul­lut. Samoin opiske­li­joiden kuu­luu olla kir­joil­la siel­lä mis­sä van­hem­mat asu­vat, ja vas­ta kun on valmis­tunut, ja saanut vak­i­tuisen työ­paikan, pääsee stadi­laisek­si, muus­sa tapauk­ses­sa takaisin kotiin!

    Eiköhän noil­la keinil­la saa­da taas maaseu­tu nousuun!

    Sit­ten on noi­ta jot­ka hourii vakavis­saan että “dig­i­tal­isoin­nin” avul­la voidaan saa­da muut­to­tap­piokun­ti­in muut­ta­maan nuo­ria koulutet­tu­ja ihmisiä. Tekemään mitä? Samaa työtä kuin mitä nyt tehdään lanko­ja pitkin Inti­as­ta ja Por­tu­gal­ista käsin? Ja vaik­ka töitä pysty­isi tekemään niin halu­a­vatko kaik­ki edes muut­taa pois kamalas­ta Helsingistä? Kuvit­telisin että ne jot­ka halu­a­vat, ovat jo lähteneet?

  10. Äidin paik­ka on kotona.

    Enem­män aikaa, vähem­män leluroinaa, eikö niin?

    Juuri eräs las­ten­tarhanopet­ta­ja kir­joit­ti lehdessä ettei lait­taisi las­taan omaan hoito­ryh­mään­sä. Äiti on läh­es poikkeuk­set­ta paras ja huolel­lisin henkilö hoita­maan las­taan. Kotona lap­si on huo­mat­tavasti parem­mas­sa tur­vas­sa tarho­jen val­taval­ta tau­tikuor­mal­ta, eikä ole oma­l­ta osaltaan kas­vat­ta­mas­sa efek­ti­ivistä pop­u­laa­tiopo­h­jaa taudeille.

    Ylivoimais­es­ti arvokkain asia mitä osaa­vat ja tun­nol­liset naiset voivat tehdä on lisää osaavia ja tun­nol­lisia ihmisiä. Heitä ei ole koskaan liikaa. Keskus­tan maan­mi­es­taus­tas­ta ehkä vielä kumpuaa pin­nalle sel­l­ainen vais­tom­ainen käsi­tys, että siemen­pe­runoista ei pidä keit­tää pontikkaa.

    1. Jostan syys­tä lapset, jot­ka ovat olleen päivähoi­dos­sa, men­estyvät esimerkik­si koulus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Tässä tietysti kausali­teetin kanssa on vähän niin ja näin.

      1. Ihan jäätelö-hukku­miset-kausali­teet­tia, viit­sit edes toistaa…

        Osmo Soin­in­vaara:
        Jostan syys­tä lapset, jot­ka ovat olleen päivähoi­dos­sa, men­estyvät esimerkik­si koulus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Tässä tietysti kausali­teetin kanssa on vähän niin ja näin.

      2. Tutkimusjulka­is­us­sa “Aca­d­e­m­ic Per­for­mance and Type of Ear­ly Child­hood Care” ehdotet­ti­in pari vuot­ta sit­ten päiväko­tien parem­pi­en oppimis­tu­losten seli­tyk­sek­si sitä, että koulute­tun henkilökun­nan omaa­vat päiväkodit imi­toi­vat korkeak­oulutet­tu­jen kotiym­päristöä, jos­sa mm. puhutaan lap­sille paljon enem­män kuin mitä esimerkik­si mata­lan tulota­son per­heis­sä koti­olois­sa tehdään:

        “Recent work shows that there is a high cor­re­la­tion between socio-eco­nom­ic sta­tus of the par­ents and the num­ber of words spo­ken and con­ver­sa­tion style (Hart and Ris­ley, 2004), use of child-direct­ed speech (Rowe, 2008) and use of ges­tures (Rowe and Goldin-Mead­ows, 2008), which again is pre­dic­tive of lat­er vocab­u­lary growth and lan­guage devel­op­ment. Cen­ters with more edu­cat­ed staff may to a greater extent mim­ic a high edu­cat­ed home envi­ron­ment where there is a greater ver­bal inter­ac­tion with the child.”

        Aihep­i­iri­in liit­tyvät myös ne tutkimus­tu­lok­set, jois­sa korkeak­oulutet­tu­jen las­ten koulumen­estys on ollut kotikas­vatuk­sel­la joko yhtä hyvää tai jopa parem­paa kuin päiväkote­ja käyneil­lä, kun taas päiväkotikas­vatuk­sen hyödyt oppimis­tu­lok­si­in näyt­täi­sivät ole­van merkit­täviä mm. maa­han­muut­ta­jataus­taisil­la ja koulu­ja käymät­tömien van­hempi­en lapsilla.

        Toki ero­ja on sen suh­teen, mitä mis­säkin iässäkin tapah­tuu. 1- ja 2- vuo­tias lap­si on aika eri­lainen kuin vaik­ka 5‑vuotias. Pieni lap­si sairas­tuu ryh­mässä herkästi. Isom­pi lap­si taas hyö­tyy leikki­tovereista. Ja aika mon­en ikäiset lapset saa­vat myöhempään koulumen­estyk­seen­sä hyö­tyä siitä, jos kuule­vat ympäril­lään puhetta.

      3. k:
        Tutkimusjulka­is­us­sa “Aca­d­e­m­ic Per­for­mance and Type of Ear­ly Child­hood Care” ehdotet­ti­in pari vuot­ta sit­ten päiväko­tien parem­pi­en oppimis­tu­losten seli­tyk­sek­si sitä, että koulute­tun henkilökun­nan omaa­vat päiväkodit imi­toi­vat korkeak­oulutet­tu­jen kotiym­päristöä, jos­sa mm. puhutaan lap­sille paljon enem­män kuin mitä esimerkik­si mata­lan tulota­son per­heis­sä koti­olois­sa tehdään: 

        Mik­si kukaan ei koskaan tut­ki tuor­ei­den vihannesten tai sak­san­pähk­inöi­den syömisen vaiku­tus­ta? Sub­jek­ti­ivi­nen porkkanaoikeus ei mak­saisi 10 ton­nia vuodessa ja olisi var­maan yhtä tehokas inter­ven­tio kuin päivähoito.

        Lainaa­masi tutkimuk­sen tulok­set selit­tyvät aivan yhtä hyvin valikoi­tu­misel­la. Esim. itseään toteut­ta­va pro­fe­tia: koulu­tus­su­un­tau­tuneet van­hem­mat lait­ta­vat lapsen­sa laadukkaam­mak­si otak­sut­tuun päiväkoti­hoitoon, ja asen­teet ja per­i­tyvyys hoita­vat lop­ut. Toisaal­ta vähem­män sosi­aaliselle tai hitaam­min kehit­tyneelle lapselle van­hempi voi pitää per­hep­äivähoitoa parem­pana ratkaisuna.

        Varhaisen päiväkodin vaiku­tus 9. luokan val­takun­nal­liseen kokeeseen oli pienem­pi kuin arvosanoi­hin muuten, ja matemaat­tiseen osaamiseen huo­mat­tavasti pienem­pi. Ehkä varhainen pää­tymi­nen korkeak­oulutet­tu­jen käsi­in todel­lakin kehit­tää “opet­ta­javi­estin­tää”.

  11. Tässä oli niin paljon Osmon omaa unel­maa mukana, että blog­itek­stiltä meni uskottavuutta.

    “Kaupunkien nuorisos­ta keskus­ta ei voi mitenkään saa­da saman­laista otet­ta.” Eihän? Olen hyvin pahoil­lani Osmo… 

    Keskus­ta ei kykene houkut­tel­e­van suurek­si vaikut­ta­japuolueek­si ehkä Helsingis­sä, Tam­pereel­la tai Espoos­sa, mut­ta ei niil­lä ole enää jatkos­sa niin väliäkään. Bud­jetit ja päätös­val­ta siir­tyvät vih­doinkin luo­tavalle metropoli­hallinnon­ta­solle ja siel­lä Keskus­ta onkin taas kol­men suuren joukos­sa myös Pääkaupunkiseudulla.

  12. Siis se min­ua ihme­tyt­tää Keskus­tan joh­dos­sa, että miten he eivät ole onnis­tuneet anta­maan Väyry­selle potkut? Mik­si he anta­vat ukon rat­sas­taa kahdel­la hevosel­la ja pila­ta koko porukan maineen? Suomen his­to­ra ei tunne toista tapaus­ta että joku pitää tiukasti kiin­ni entisen puolueen­sa jäsenyy­destä vaik­ka on jo perus­tanut uuden puolueen?

  13. Olen matkustel­lut pari­na viime vuote­na Suomen kaupungeis­sa, kuten Tam­pere, Turku, Lahti, Jyväskylä, Mikke­li, Seinäjo­ki, Rovanie­mi ja Kajaani. On tul­lut mieleen, että miten olisi, jos meil­lä olisi sel­l­ainen alue­poli­ti­ik­ka, että tuet­taisi­in elin­mah­dol­lisuuk­sia esimerkik­si nois­sa kaupungeis­sa. Tuon luet­telon ulkop­uolelle jäi vielä mon­ta suo­ma­laista oikeaa kaupunkia.

  14. Keskus­ta ei kykene houkut­tel­e­van suurek­si vaikut­ta­japuolueek­si ehkä Helsingis­sä, Tam­pereel­la tai Espoos­sa, mut­ta ei niil­lä ole enää jatkos­sa niin väliäkään. Bud­jetit ja päätös­val­ta siir­tyvät vih­doinkin luo­tavalle metropoli­hallinnon­ta­solle ja siel­lä Keskus­ta onkin taas kol­men suuren joukos­sa myös Pääkaupunkiseudulla.

    Mihinkähän tietoon tuokin taas perus­tuu? Jos ote­taan viime kun­tavaalien tulon koko Uuden­maan maaku­nas­sa, kolme suur­in­ta puoluet­ta ovat
    Kok 26,3 %
    Vihr 19,7 %
    SDP 17,0 %
    Keskus­ta on hienos­ti seit­semän­nel­lä tilal­la 5,4 %:n kan­natuk­sel­la. Jos rajataan vähän kapeam­min metropoli­hallinnok­si, eli jätetään reuna-alueet pois, keskus­tan osu­us tietysti piene­nee edelleen.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Jostan syys­tä lapset, jot­ka ovat olleen päivähoi­dos­sa, men­estyvät esimerkik­si koulus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Tässä tietysti kausali­teetin kanssa on vähän niin ja näin.

    Blo­gisti viit­tan­nee siihen melko tuoreeseen tutkimuk­seen, jon­ka mukaan korkeam­min koulute­tut van­hem­mat lait­ta­vat lapsen­sa nuoremp­ina päivähoitoon. Tutkimus­tu­losta yritet­ti­in uuti­soi­da tarkoituk­sel­la harhaan­jo­htavasti, mitä tulee kausali­teet­ti­in. Pohtikaamme het­ken kukin tykönämme, mis­tä tämä kertoo.

    1. On myös tutkimus­tu­lok­sia, joiden mukaan koti­hoidon val­it­se­vat eri­tyis­es­ti ne, joiden lap­sille olisi parem­pi olla päivähoi­dos­sa. Ääri­ta­pauk­ses­sa lap­si ei opi puhu­maan, kos­ka kukaan ei ole koskaan puhunut hänen kanssaan.

  16. “Väyry­nen voi olla oike­as­sa siinä, että hänen viitoit­ta­mansa tie on Keskus­ta tule­vaisu­u­den tie. Poli­ti­ikas­sa se tie toivoak­seni johtaa oppositioon.”

    Pelkään, ettei Väyry­nen saa oikaistua Keskus­tan enem­mistön lin­jaa. Merkit­tävä osa keskusta­lai­sista tulee kuitenkin anta­maan äänen­sä Väyry­sen lin­jalle, riip­pumat­ta siitä, mitä kanavaa (esim. puoluet­ta) pitkin ääni annetaan. Toden­näköis­es­ti Keskus­ta menet­tää 20 paikkaa eduskun­nas­sa; Kansalais­puolue puolestaan voi saa­da 15 paikkaa. 

    Väyry­sen edus­ta­malle aat­teelle ja poli­it­tisen lin­jan edis­tämiselle olisi tärkeää, että Väyry­nen löytäisi pian nuoren ja kyvykkään — itsen­sä ver­taisen — seu­raa­jan, jol­loin Väyry­nen voisi itse jäädä taus­tavaikut­ta­jak­si. Täl­lä het­kel­lä turhan moni jät­tää anta­mat­ta äänen­sä Väyry­selle tämän per­soo­nan vuok­si vaik­ka pitäisikin poli­it­tista lin­jaa parhaana.

    1. Tämä on ihan kaupunki­laisen unel­ma. Enti­nen maalais­li­it­to jakau­tuu neljään osaan, Kesk, Väyry­nen, Siniset, ja per­sut. Siinä menee sopi­vas­ta 200 000 ään­tä hukkaan.

  17. Väyry­sen maan­laa­juinen kan­na­tus on 6%. Paa­vo ei kuitenkaan voi olla ehdol­la kuin yhdessä vaalipi­iris­sä. Viime eduskun­tavaaleis­sa Paa­vo sai Lapis­sa 6889 ään­tä (häviten Katri Kul­mu­nille 9702). Keskus­tan kovin änkyräsi­ipi on siir­tynyt Perus­suo­ma­laisi­in jo 2011. Paa­vo ei tule syömään vain keskus­tan ääniä, vaan myös perus­suo­ma­lais­ten ja sin­is­ten. Mui­ta val­ovoimaisia ehdokkai­ta ei kansalais­puolueel­la ainakaan vielä ole. Luulen, että jää yhden edus­ta­jan ja 2% puolueek­si ja syö keskustal­ta näin 1–2 paikkaa. Paikko­ja katoaa paljon enem­män hal­li­tus­vas­tu­un takia.

    Seu­raa­va “kaupungis­tu­mishal­li­tus” Kok+Vihr+Sdp, nos­taa keskus­tan taas 20% pin­taan ja yli, kun maakun­tien kokoomus­laiset siir­tyvät tuke­maan keskus­taa. Samal­la tietysti vihreät pää­sevät eroon maakuntasiivestään.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Hels­ingn kasvul­la ei kyl­lä ole mitään tekemistä maaseudun kanssa. Muut­toli­ike maaseudultya on tyrhtynyt jo parikym­men­tä vuot­ta sit­tern. Nyt isot kaupun­git kisa­vat pienen kanssa. Maaseudul­la on niin vähän nuor­fia, ettei niistä ole muuttoliikkeeksi.

  19. Asia on mielestäni likip­itäin noin kuin Osmo san­ot. Kuitenkin yhä kyliltäkin löy­tyy yliopis­tokaupunkei­hin muut­tavia nuo­ria kykyjä tule­vaisu­ut­taan tekemään.Ehkä heistä ei ole muut­toli­ik­keek­si asti. Kuitenkin he edus­ta­vat suuria tule­vaisu­u­den mahdollisuuksia.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Jostan syys­tä lapset, jot­ka ovat olleen päivähoi­dos­sa, men­estyvät esimerkik­si koulus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Tässä tietysti kausali­teetin kanssa on vähän niin ja näin.

    Onko kolme vuo­tias jo täysin menetet­ty tapaus siis? Nythän täl­lä per­he­vap­aau­ud­is­tuk­sel­la on pää­tavoit­teena työn tar­jon­nan lisäämi­nen, eli kotona ole­vien äitien siir­to työ­markki­noille. Se on ver­hot­tu tasa-arvon kaa­pu­un, mut­ta lap­si itse on uno­hdet­tu. Keltink­a­gas-Järvi­nen, Cac­cia­tore, Sinkko­nen jne ovat sitä mieltä, että alle 3 vuo­tias ei tarvitse päivähoitoa kuin eri­tystapauk­sis­sa. Ekon­o­mistit näyt­tävät ole­van toista mieltä.

    1. JY: Onko kolme vuo­tias jo täysin menetet­ty tapaus siis? Nythän täl­lä per­he­vap­aau­ud­is­tuk­sel­la on pää­tavoit­teena työn tar­jon­nan lisäämi­nen, eli kotona ole­vien äitien siir­to työ­markki­noille. Se on ver­hot­tu tasa-arvon kaa­pu­un, mut­ta lap­si itse on uno­hdet­tu. Keltink­a­gas-Järvi­nen, Cac­cia­tore, Sinkko­nen jne ovat sitä mieltä, että alle 3 vuo­tias ei tarvitse päivähoitoa kuin eri­tystapauk­sis­sa. Ekon­o­mistit näyt­tävät ole­van toista mieltä. 

      On siitä ekon­o­mistien tutkimuk­si­akin, että kaik­ki lapset kat­ta­va päiväko­ti­malli on yhteiskun­nalle kallis. Halvin vai­h­toe­hto yhteiskun­nalle on se, jos koulute­tut van­hem­mat hoita­vat pienet lapsen­sa (monikos­sa, eli siis ker­ral­la hoitaen mon­taa las­ta, jot­ka tuke­vat tois­t­en­sa kasvua) hyvin kotona ja yhdis­tävät siihen osa-aikaisen työsken­te­lyn. Kallein vai­h­toe­hto on se, jos joku lap­si syr­jäy­tyy lop­puiäk­seen sen takia, että kas­va­tus ei ole vas­tan­nut tämän tarpei­ta, kas­vaa tämä sit­ten mis­sä tahansa.

  21. Tietoli­ikenne ker­too yhteiskun­nan kehi­tyk­ses­tä paljon ja ker­too mihin ihmiset keskittyvät.

    Kiin­teän verkon aikaan kehi­tyk­sen kykeni kohdis­ta­maan hyvinkin tarkasti, mut­ta ei mobi­ili ole juuri muut­tanut seurantaa

    Niin­pä oli help­po nähdä, että 60–70-luvuilla tyh­jenivät ja autioituneista kylistä kelat­ti­in johto­ja pois

    Nyt on menos­sa kehi­tys, jos­sa ns kirkonkylät tyh­jenevät ja kasvukeskusten määrä vähenee

    Var­ti­ainen kehot­ti muut­ta­maan työn perässä, mut­ta niin ovat ihmiset tehneet aina

    Hyvä esimerk­ki on Kemi­järvi sel­l­ute­htaan ja Sal­compin jäl­keen väkimäärä on tip­punut 30 % ja talo­ja pure­taan, kos­ka niihin ei riitä asiakkaita

    Muutenkin nykyään muute­taan enem­män kuin 60–70-luvulla, mitä on pidet­ty suuren muu­ton aikana. Tilas­tokeskuk­sen tiedoista näkyy kun­tien väli­nen muut­toli­ike, vuon­na 1995 alle 200000, mut­ta 2016 jo 290000

    Sama näkyy maakun­tata­sol­lakin, 1995 n 93000 ja 2016 n 133000.

    Mut­ta mik­si työt­tömän pitäsi muut­taa ? Uudel­la­maal­la on nli­ki 100000 työtön­tä ja Kain­u­us­sa, jota pide­tään ver­tausku­vana syr­jäseu­tu­jen työt­tömyy­destä on vain 5000 työtöntä.

    Sen ver­ran löy­tyy työt­tömiä jo yhdestä Helsin­gin lähiöstä

  22. Ikävä real­is­mi:
    Tässä oli niin paljon Osmon omaa unel­maa mukana, että blog­itek­stiltä meni uskottavuutta.

    “Kaupunkien nuorisos­ta keskus­ta ei voi mitenkään saa­da saman­laista otetta.”Eihän? Olen hyvin pahoil­lani Osmo… 

    Keskus­ta ei kykene houkut­tel­e­van suurek­si vaikut­ta­japuolueek­si ehkä Helsingis­sä, Tam­pereel­la tai Espoos­sa, mut­ta ei niil­lä ole enää jatkos­sa niin väliäkään. Bud­jetit ja päätös­val­ta siir­tyvät vih­doinkin luo­tavalle metropoli­hallinnon­ta­solle ja siel­lä Keskus­ta onkin taas kol­men suuren joukos­sa myös Pääkaupunkiseudulla. 

    Tarkoi­tat ilmeis­es­ti maakuntahallintoa?

    Uuden­maan maaseu­tu Helsin­gin itä- ja län­sipuolel­la on RKP:n valtakuntaa. 

    Keskus­ta pystyy nouse­maan isok­si vain PK-seudun pohjois­puolen kehyskun­nis­sa, mut­ta se ei riitä kol­men suuren joukkoon pääsemik­sek­si kos­ka 70% uus­maalai­sista äänestää kehäkol­mosen sisäpuolel­la jos­sa keskus­ta on kääpiö. Ain­oas­taan jos äänestyspros­ent­ti jää hyvin alhaisek­si, voi keskus­ta uhitel­la lähin­nä vihreitä.

    1. Kaupunkien ja maaseudun vas­takkainaset­telu on turhaa, kun samas­sa Suo­mi-nimisessä veneessä ollaan. Maakun­tien keskuskaupun­git toimi­vat aluei­den­sa vetureina ja Helsin­gin seu­tu koko Suomen vetu­ri­na. Maakun­tau­ud­is­tuk­ses­sa jää keskustalle ehkä Mus­ta Pekka käteen. Jos maakun­tavaaleis­sa ei ole kun­tako­htaisia kiin­tiöitä, suurten kun­tien asukkaat saa­vat maakun­taval­tu­us­toi­hin enem­mistöt, siis muut kuin keskus­tan äänestäjät.

      Koti­hoidontues­ta vielä. Per­he­vap­aau­ud­is­tuk­ses­ta ei tai­da tul­la edes ‘hiirelle takkia’. Siinä olisi kyl­lä mah­dol­lisu­us ottaa aske­lia tasa-arvoisem­pi­in työ­markki­noi­hin. Yksi askel olisi tasaisem­pi suorien kulu­jen jako ja toinen askel olisi tasaisem­pi hoito­va­paiden jako äitien ja isien kesken. Per­he­vap­aiden kus­tan­nuk­set pitäisi jakaa kaikkien työ­nan­ta­jien kesken, eikä nyky­malli­in, jos­sa äitien työ­nan­ta­jat kan­ta­vat suurem­paa taakkaa. Jälkim­mäiseen päästäisi­in vaik­ka laske­mal­la van­hempainva­paan hoitora­ha kah­den van­hem­man per­heis­sä per­heko­htais­es­ti. Täl­löin olisi taloudel­lis­es­ti aivan sama lop­putu­los riip­pumat­ta siitä, kumpi tahansa van­hem­mista jäisi hoito­va­paalle. Hoito­va­paiden määrät ja kiin­tiöt voisi­vat jäädä vaik­ka ennalleen. Hiukan tämä lasken­tat­a­pa kyl­lä nos­taisi per­he­vap­aiden kus­tan­nuk­sia, mut­ta per­hei­den valin­nan­va­paus kas­vaisi ja ehkäpä myös äitien osal­lis­tu­misas­te työmarkkinoille.

      Kan­to­hin­noista väitän, että markki­nat ne määräävät, ja tukipoli­ti­ikalla on pieni vaiku­tus kokon­aisu­udessa. Tukin hin­ta on pitänyt pin­tansa, mut­ta kuitupu­un hin­ta on heikko kroonis­es­ta yli­tar­jon­nas­ta johtuen. Met­sä­te­ol­lisu­us tekee hyvää tulosta kuitupu­un jalostuk­sel­la, mut­ta ei jaa met­sän­o­mis­ta­jille näitä voittoja.

      1. Anneli Jalka­nen: Jälkim­mäiseen päästäisi­in vaik­ka laske­mal­la van­hempainva­paan hoitora­ha kah­den van­hem­man per­heis­sä per­heko­htais­es­ti. Täl­löin olisi taloudel­lis­es­ti aivan sama lop­putu­los riip­pumat­ta siitä, kumpi tahansa van­hem­mista jäisi hoitovapaalle. 

        Ei olisi. Tuol­loin vain tuki olisi yhtä iso molem­mil­la, mut­ta vai­h­toe­htoiset tulot eivät sitä olisi. Jos toinen tien­aa 4000 €/kk ja toinen 2000 €/kk, niin sil­loin suu­rit­u­loisem­man ollessa pois­sa töistä per­he menet­tää enem­män tulo­ja kuin pien­i­t­u­loisem­man jäädessä pois töistä. Jos uno­hde­taan verot, niin pien­i­t­u­loisem­man ollessa koti­in jäävä per­he tien­aisi sil­loin 2000 €/kk enem­män kuin jos suu­rit­u­loisem­pi olisi kotona. Kyse ei todel­lakaan olisi samas­ta lop­putu­lok­ses­ta taloudel­lis­es­ti riip­pumat­ta siitä, kumpi on hoito­va­paal­la. Nyky­mallis­sa tätä eroa on loiven­net­tu henkilöko­htaisel­la ansiosi­don­naisu­udel­la, jol­loin iso­tu­loisem­man jäädessä per­he­vap­aalle tämän päivära­hat ovat isom­mat kuin pien­i­t­u­loisel­la. Tasat­tu per­he­vap­aako­r­vaus suurentaisi sitä eroa nykyti­laan näh­den, mikä per­heel­lä tulee käteen jäävis­sä tulois­sa siitä riip­puen, kumpi on kotona.

      2. kom­men­toin: Ei olisi. Tuol­loin vain tuki olisi yhtä iso molem­mil­la, mut­ta vai­h­toe­htoiset tulot eivät sitä olisi. 

        Tasat­tu per­he­vap­aako­r­vaus suurentaisi sitä eroa nykyti­laan näh­den, mikä per­heel­lä tulee käteen jäävis­sä tulois­sa siitä riip­puen, kumpi on kotona.

        Joo, pitää valitet­tavasti paikkansa, vaik­ka pro­gres­si­ivi­nen tulovero­tus toki tasaa tilannetta.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    On myös tutkimus­tu­lok­sia, joiden mukaan koti­hoidon val­it­se­vat eri­tyis­es­ti ne, joiden lap­sille olisi parem­pi olla päivähoi­dos­sa. Ääri­ta­pauk­ses­sa lap­si ei opi puhu­maan, kos­ka kukaan ei ole koskaan puhunut hänen kanssaan.

    Puolipäivähoito mak­saa tuhan­sia euro­ja vuodessa. Eikö tähän ole paljon halvem­pia ja humaan­impia ratkaisu­ja? Paljon esim. päi­hteitä väärinkäyt­täville naisille pitäisi mak­saa munatiehyi­den tukkimis­es­ta? Tuskin enem­pää kuin lap­sil­isät maksaisivat.

  24. Itse innos­tu­in Juhana Var­ti­ais­es­ta hänen lähtiessä poli­ti­ikkaan. Toivoin kokoomus­laista Soin­in­vaaraa, sil­lä en ole voin­ut ko. puoluet­ta äänestää juurikin Oden mainit­semi­ta syistä.

    Odotin siis markki­namyön­teistä henkilöä joka paa­lut­taa päätök­sen­sä tieteel­lisi­in fak­toi­hin. Täl­laise­na Juhana on tässä Odenkin tek­stis­sä esitelty.

    Olen kuitenkin kovasti pet­tynyt. Juhana perustelee melko peruskokoomus­laista etu­ryh­mä-ajat­telu­ansa “muka­masti­eteel­lis­es­ti” cher­ryp­ick­at­ul­la tai vääris­tetyl­lä datalla.

    Hänen somen­sa on ollut täyn­nä suo­ras­taan val­heel­lisia tai ainakin todel­la hämääviä väit­teitä taloud­es­ta. Kom­ment­ti­raidal­la sit­ten kri­ti­ikit­tömien wes­t­endiläis­ten audimi­esten kuoro hur­raa. Minkään­laista dialo­giakaan ei syn­ny jos hänen virheen­sä huomioi.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Jostan syys­tä lapset, jot­ka ovat olleen päivähoi­dos­sa, men­estyvät esimerkik­si koulus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Tässä tietysti kausali­teetin kanssa on vähän niin ja näin.

    Tässä kysymyk­sessä mielestäni ihmiset keskustel­e­vat jatku­vasti tois­t­en­sa ohi: toinen puhuu taap­er­oista, joiden paras paik­ka lie­nee äidin luona; toinen puhuu 6‑v nap­er­oista, jot­ka oletet­tavasti hyö­tyvät suun­nitel­mallis­es­ta varhaiskas­vatuk­ses­ta. Ja molem­mat kuvit­tel­e­vat puhu­vansa yksiselit­teis­es­ti lapsista.

  26. On Keskus­tas­sa hyviäkin puo­lia, niin his­to­ri­as­sa kuin nykypäivässäkin. His­to­ri­al­lis­es­ti se on ollut tas­apain­ot­ta­va, joskin kon­ser­vati­ivi­nen tek­i­jä, joka on osaltaan estänyt niin ääri­vasem­mis­ton kuin ‑oikeis­tonkin val­taan­pääsyä (1918, 1932, 1946).

    Nykypäivässä taan­tu­vien seu­tu­jen ryhtyessä äänestämään Trumpia, Brex­i­tiä, PiS:a, Le Peniä, tms. on todel­la hyvä asia, että taan­tu­vien seu­tu­jen poli­it­tisen ken­tän on niin voimakkaasti miehit­tänyt suh­teel­lis­es­ti ihan jär­jelli­nen puolue. Toiv­ot­tavasti tämä jatkuukin.

    Dis­claimer: olen kaupunki­lainen lib­er­aali enkä todel­lakaan Keskus­tan kannattaja.

  27. KKK:
    Miten olisi käynyt soutu­ve­neessä ole­valle vihrei­den val­tu­ute­tulle? Hukkunut odot­taes­saan tule­vaisu­u­den tek­nol­o­gista inno­vaa­tio­ta, joka pelas­taa kaik­ki vedessä olijat.

    Ei vaan hukkui yrit­täessään pelas­taa mui­ta. Per­su puolestaan säikähti räjähtävää lep­akkoa ja sai laakin. Sini­nen sit­tiäi­nen oli ain­oa joka pelas­tui, kos­ka veden pin­ta­jän­ni­tys riit­ti kan­nat­ta­maan mitättömyyden.

  28. Tässä vastikään julka­isti­in uuti­nen, jon­ka pääko­h­ta oli sen kauhis­telu kuin­ka me suo­ma­laiset pakkaudumme yhä enem­män etelän keskuk­si­in. Oli­pa oikein kart­taku­va, johon piir­ret­ty vii­va jakoi maamme kah­teen osaan: 50 pros­ent­tia asuu rajal­in­jan pohjois­puolel­la, 50 pros­ent­tia eteläpuolel­la. Mut­ta kart­taa voi lukea toisink­in­päin. Häm­mästyt­tävää, että tääl­lä pohjoises­sa, köy­hässä, kur­jas­sa “kepu­lan­di­as­sa” asuu edelleen PUOLET suo­ma­lai­sista. Pitkään saadaan siis odotel­la sitä tilan­net­ta, jos­sa viimeinen sam­mut­taa ne valot.

    Ehkäpä siinä onkin suurin syy, mik­si meil­lä edelleen on niinkin suuri keskus­taan luet­ta­va puolue. Ehkäpä se ei ole Keskus­tan hyvyyt­tä, vaan laita­puoluei­den huo­nout­ta. Varsinkin sosialidemokraateis­sa on elänyt vah­va hen­ki “kepu­lan­di­as­sa räy­tyvistä surkimuk­sista, jot­ka huokail­e­vat kepu­laisen satraap­pi­val­lan alla”. Eivät­pä vain nämä surkimuk­set edes sen ver­taa tajua, että äänestäi­sivät ruot­salaiseen tapaan sosialidemokraat­te­ja. Tai ehkä nykypäivänä vihreitä.

    1. Se rajavi­i­va kul­kee Hömeen­lin­nan eteläpuolella.

      Se että Hämeen­li­nan pohjois­puolel­la asuu puo­let suo­ma­lai­sista johtuu raskaas­ta perus­te­ol­lisu­ud­es­ta. Maatalu­os ei edel­lytä sel­l­aista väkimääärää.

      K Haa­pakan­gas:
      Tässä vastikään julka­isti­in uuti­nen, jon­ka pääko­h­ta oli sen kauhis­telu kuin­ka me suo­ma­laiset pakkaudumme yhä enem­män etelän keskuk­si­in. Oli­pa oikein kart­taku­va, johon piir­ret­ty vii­va jakoi maamme kah­teen osaan: 50 pros­ent­tia asuu rajal­in­jan pohjois­puolel­la, 50 pros­ent­tia eteläpuolel­la. Mut­ta kart­taa voi lukea toisink­in­päin. Häm­mästyt­tävää, että tääl­lä pohjoises­sa, köy­hässä, kur­jas­sa “kepu­lan­di­as­sa” asuu edelleen PUOLET suo­ma­lai­sista. Pitkään saadaan siis odotel­la sitä tilan­net­ta, jos­sa viimeinen sam­mut­taa ne valot.

      Ehkäpä siinä onkin suurin syy, mik­si meil­lä edelleen on niinkin suuri keskus­taan luet­ta­va puolue. Ehkäpä se ei ole Keskus­tan hyvyyt­tä, vaan laita­puoluei­den huo­nout­ta. Varsinkin sosialidemokraateis­sa on elänyt vah­va hen­ki “kepu­lan­di­as­sa räy­tyvistä surkimuk­sista, jot­ka huokail­e­vat kepu­laisen satraap­pi­val­lan alla”. Eivät­pä vain nämä surkimuk­set edes sen ver­taa tajua, että äänestäi­sivät ruot­salaiseen tapaan sosialidemokraat­te­ja. Tai ehkä nykypäivänä vihreitä.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä on ihan kaupunki­laisen unel­ma. Enti­nen maalais­li­it­to jakau­tuu neljään osaan, Kesk, Väyry­nen, Siniset, ja per­sut. Siinä menee sopi­vas­ta 200 000 ään­tä hukkaan.

    Onko­han tuos­sa liioitel­tu “sin­is­ten” ja per­su­jen kepulähtöisyyt­tä? Per­su­jen ja edeltäjien kan­na­tus on tul­lut paljolti myös taajamista.Jo Johannes Viro­lainen sanoi, että SMP on päässyt parem­min kaupunkei­hin kuin Kepu, vaik­ka Ven­namo syyt­ti Kepua kaupunkei­hin pyrkimis­es­tä ja maalais­ten unohtamisesta.

  30. Minus­ta kir­joit­ta uno­htaa nyt glob­al­isaa­tion seu­raa­van vai­heen. Se on ollut jo selkeästi näkyvis­sä vuosia. 

    Tule­vaisu­udessa dig­i­tal­isaa­tio mah­dol­lis­taa ja osit­tain pakot­taa ihmisiä takaisin maaseudulle. Työte­htävien muu­tut­tua ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in liit­tyvät tek­i­jät kan­nus­ta­vat muut­ta­maan maaseudulle. Ihmis­ten mie­len­ter­veys ei tule kestämään ilmas­ton­muu­tos­ta ja kaupunkilaiselämää. 

    Poli­it­tis­ten päätök­sen­tek­i­jöi­den pitää varmis­taa nyky­is­ten kun­tien ja yhteisö­jen toim­intakyky sekä ohja­ta tukea maaseuduille palaavien yrit­täjien tukemiseen. Sitä kaut­ta varmis­te­taan sopivien kump­paniverkos­to­jen syn­tymisen vetu­ri­toimi­alo­jen ympärille ja varmis­te­taan koko maan toimintakyky.

    1. Strand P:
      Minus­ta kir­joit­ta uno­htaa nyt glob­al­isaa­tion seu­raa­van vai­heen. Se on ollut jo selkeästi näkyvis­sä vuosia. 

      Tule­vaisu­udessa dig­i­tal­isaa­tio mah­dol­lis­taa ja osit­tain pakot­taa ihmisiä takaisin maaseudulle. Työte­htävien muu­tut­tua ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in liit­tyvät tek­i­jät kan­nus­ta­vat muut­ta­maan maaseudulle. Ihmis­ten mie­len­ter­veys ei tule kestämään ilmas­ton­muu­tos­ta ja kaupunkilaiselämää.

      Jos todel­la kävisi niin, että merkit­tävä määrä ihmisiä muut­taisi maaseudulle, ei siitä vält­tämät­tä seu­raisi se, että he äänestäi­sivät keskus­taa. Ainakaan nykyisen kaltaista.

      Ympäristöa­sioista puheen ollen: tun­tuu siltä, että aina kun keskus­ta ajaa jotain toimen­pidet­tä ympäristöpe­rustein, edesaut­taa kyseinen toimen­pide samal­la (ja ennen kaikkea?) puolueen peruskan­nat­ta­jien mui­ta etu­ja. Puolueen ympäristöti­etoisu­us ei vaiku­ta vilpittömältä.

    2. Ai oikein pakot­taa muut­ta­maan maaseudulle?
      Kuu­lunko johonkin vöhem­mistöön kun mun mie­len­ter­veys ei kestäisi maaseudul­la asum­ista. Siis tarkoitan
      sel­l­aista paikkaaa että palvelu­iden äärelle pääsem­i­nen edel­lyt­tää mon­en kilo­metrin matkaa jon­ka voi tehdä vain autolla. 

      Strand P:
      Minus­ta kir­joit­ta uno­htaa nyt glob­al­isaa­tion seu­raa­van vai­heen. Se on ollut jo selkeästi näkyvis­sä vuosia. 

      Tule­vaisu­udessa dig­i­tal­isaa­tio mah­dol­lis­taa ja osit­tain pakot­taa ihmisiä takaisin maaseudulle. Työte­htävien muu­tut­tua ihmis­ten hyv­in­voin­ti­in liit­tyvät tek­i­jät kan­nus­ta­vat muut­ta­maan maaseudulle. Ihmis­ten mie­len­ter­veys ei tule kestämään ilmas­ton­muu­tos­ta jakaupunkilaiselämää. 

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Jostan syys­tä lapset, jot­ka ovat olleen päivähoi­dos­sa, men­estyvät esimerkik­si koulus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäidit6 ovat hoi­ta­neet. Tässä tietysti kausali­teetin kanssa on vähän niin ja näin.

    Muiden tutkimusten mukaan tärkein lapsen koulumen­estys­tä selit­tävä tek­i­jä on äidin koulu­tus­ta­so. Lie­nee aika selvää, että korkeasti koulute­tut äid­it lait­ta­vat lapsen­sa keskimäärin aikaisem­min päivähoitoon kuin mata­lasti koulutetut.

    Itse asi­as­sa Oulun yliopis­tossa 1990-luvun lopus­sa Mir­ja Luo­to­sen tekemässä tutkimuk­ses­sa saati­in sel­l­ainen tulos, että koti­hoi­dos­sa olleet lapset men­estyivät koulus­sa parem­min kuin päväkodis­sa olleet, kun äidin koulu­tus vakioitiin. 

    En sinän­sä pidä pitk­iä hoito­va­pai­ta hyvänä, kos­ka ne heiken­tävät sel­l­aiselle jäävän naisen ase­man lisäk­si kaikkien muidenkin nuorten nais­ten ase­maa työ­markki­noil­la, kun työ­nan­ta­jat eivät uskalla palkata heitä hoito­va­paan pelis­sa. Lapsen kehit­tymiseen liit­tyvil­lä syil­lä ei kuitenkaan pidä nor­maaliper­hei­den tapauk­ses­sa perustel­la pien­ten las­ten päiväkotihoitoa.

    Toki on sit­ten eri­ty­is­ryh­miä, jot­ka hyö­tyvät varhais­es­ta päivähoidon aloituk­ses­ta. Ensim­mäisenä tule­vat mieleen maa­han­muut­ta­japer­hei­den lapset ihan kieli­taidon kehit­tymisen takia.

    1. Kepa: Muiden tutkimusten mukaan tärkein lapsen koulumen­estys­tä selit­tävä tek­i­jä on äidin koulu­tus­ta­so. Lie­nee aika selvää, että korkeasti koulute­tut äid­it lait­ta­vat lapsen­sa keskimäärin aikaisem­min päivähoitoon kuin mata­lasti koulutetut. 

      Onko tuol­la päivähoidol­la sit­ten mitään merk­i­tys­tä? Oletet­tavasti päivähoi­dos­ta riip­pumat­ta lapsen kotikas­vatuk­sen hoitaa täl­löin korkeak­oulutet­tu äiti ja oletet­tavasti myös korkeak­oulutet­tu isä (kos­ka naiset suo­si­vat puolisois­saan vähin­tään yhtä hyvää koulu­tus­taus­taa) eli ero voi syn­tyä myös siitä.

  32. Tai­dat Osmo unel­moi­da turhaan. Uskon, että tulee Suomes­sakin aika, jol­loin vihrei­den kan­na­tus las­kee kuten muis­sa Euroopan mais­sa on tapah­tunut. Yksi asia, jota et ole näköjään huo­man­nut tai halun­nut tuo­da esi­in keskus­tan kan­natuk­sen säi­lymisessä, ovat vihreät itse. Vihreäthän ovat suuris­sa kaupungeis­sa syöneet nimeno­maan sdp:n ja kokoomuk­sen kan­na­tus­ta, jon­ka vuok­si keskus­ta on ollut useis­sa vaaleis­sa suurin pouolue. Jos siis Osmo halu­at keskus­tan vaiku­tus­val­lan hiipu­van , niin paras keino on ajaa alas vihreät.

  33. Nähdäk­seni keskus­tan ase­ma on itse asi­as­sa kaik­ista puolueista ehkä jopa vahvin täl­lä het­kel­lä. Tämä johtuu siitä, että keskustal­la on tasais­es­ti kan­na­tus­ta kaikissa ammatti‑, koulu­tus- ja ikäryh­mis­sä ja kan­nat­ta­jia löy­tyy myös melko tasais­es­ti eri­laisil­ta asuinalueil­ta — myös kaupunkien keskus­toista, vaik­ka tässä “kaupungik­si” lue­taan ilmeis­es­ti pienetkin kaupun­git. Näitä voi lueskel­la Eduskun­tavaal­i­tutkimus 2015 ‑julka­isun luvus­ta 12: https://www.vaalitutkimus.fi/documents/Eduskuntavaalitutkimus_2015.pdf.

    Mil­lään muul­la puolueel­la ei ole yhtä monipuolista kan­na­tus­po­h­jaa. Muiden puoluei­den kohdal­la suun­ta näyt­tää ole­van kan­na­tus­po­h­jan kas­va­va keskit­tymi­nen tiet­ty­i­hin sosioekonomisi­in ryh­mi­in. Tämän olet­taisi tekevän kan­natuk­ses­ta aika hel­posti heilahtel­e­vaa tai johta­van tiukem­paan etu­ryh­mäpoli­tikoin­ti­in, joka heiken­tää puoluei­den liikku­mavaraa. Eli ennus­tan, että kepu porskut­taa mukavasti jatkos­sakin. Toki voi olla, että päämin­is­teripuolueek­si pääsem­i­nen on jatkos­sa vaikeam­paa, mut­ta keskus­ta on jatkos­sakin keskeinen hal­li­tus­puolue tai oppo­si­tios­sa tehokas piik­ki hal­li­tuk­sen lihas­sa. Ja ei, tämä ei ole min­un toiveku­vani, päin vas­toin, mut­ta tältä nyt ainakin tuon tutkimuk­sen poh­jal­ta vaikuttaa.

  34. Näin myöhään illal­la ei jak­sa paneu­tua asi­aan. Eläköi­tyneenä lob­ba­ri­na täy­tyy tun­nus­taa, että keskus­tan kansane­dus­ta­jat oli­vat ammat­ti­taitoisimpia. Oli­vat edus­taval­la porukalla liik­keel­lä, tun­si­vat asi­at ja suh­tau­tu­i­v­at arvostavasti. Kokoomus­laiset oli­vat päin­vas­taisia tyyppe­jä. Demar­it jostain siitä väliltä.

    Jotain merk­i­tys­tä kan­natuk­seen lie­nee ollut sil­läkin, että keskus­tan eduskun­taryh­mässä en muista olleen neitipoikia. Rossikin oli vielä kaapissa.

  35. Mainio tuo vit­si! Hyvässä vit­sis­sä on aina puoli totuutta… 😀

  36. Muis­tan miten yli 50 vuot­ta sit­ten “ajat­telev­ina” luki­o­laisi­na väit­te­limme samas­ta asi­as­ta. Auringonlasku on siir­tynyt ainakin­n­uo 50 vuotta.

    1. M H:
      Muis­tan miten yli 50 vuot­ta sit­ten “ajat­telev­ina” luki­o­laisi­na väit­te­limme samas­ta asi­as­ta. Auringonlasku on siir­tynyt ainakin­n­uo 50 vuotta.

      Heh, maail­ma on muut­tunut, Kepu ei.

  37. Tuos­sa koti­hoidontues­sa var­maan keskustalle tärkeää oli lesta­di­o­lais­ten ase­ma. Lie­nee vaikeaa tehdä kohdis­tet­tua täs­mäleikkaus­ta omaan isoon ja uskol­liseen kannattajaryhmään. 

    ”Jostain syys­tä lapset, jot­ka ovat olleen päivähoi­dos­sa, men­estyvät esimerkik­si koulus­sa parem­min kuin ne, joi­ta kotiäid­it ovat hoi­ta­neet. Tässä tietysti kausali­teetin kanssa on vähän niin ja näin.”

    Onko ole­mas­sa jotain tutkimusti­etoa siitä, että esim. lesta­di­o­lais­ten kanssa on edes kor­re­laa­tio­ta? Pär­jäävätkö lesta­di­o­laiset kotona olleet lapset eri­tyisen huonos­ti suh­teessa esim. saman paikkakun­nan päiväkodis­sa olleisi­in lap­si­in? Luulisi, että jos­sain pohjoises­sa voisi olla ver­tailukelpoista aineis­toa. Minä en ainakaan ole pan­nut merkille tutkimuk­sia aiheesta. 

    Voidaan var­maan olla mon­taa mieltä siitä, edus­taako lesta­di­o­laisu­us hyvää elämää. Maail­manku­va lie­nee esim. vihreistä aika kaukana. Kaupunki­laisateistin käsi­tys­tä tasa-arvos­ta lie­nee vaikeaa heiltä löytää, mut­ta jos hyvän elämämen­estyk­sen mit­tar­it ovat koulumen­estys tai esim. työura/tulokehitys, niin mah­ta­vatko esim. kotiäidin kas­vat­ta­mat lesta­di­o­lais­miehet pär­jätä huonom­min kuin muut (päiväkodis­sa olleet) miehet vas­taav­il­ta seuduilta?

    Jos muut puolueet oli­si­vat halun­neet oikeasti keskus­tan suos­tu­van per­he­vap­aau­ud­is­tuk­seen, niin joku ratkaisumalli lesta­di­o­laisille olisi pitänyt kek­siä. Ei mikään puolue voi noin isoa ja uskol­lista kan­nat­ta­jaryh­mää täysin nilkoille potkia.

    1. Huolestunut kansalainen:
      Tuos­sa koti­hoidontues­sa var­maan keskustalle tärkeää oli lesta­di­o­lais­ten asema. 

      Koti­hoidontuen kan­nat­tamiselle on paljon parem­piakin syitä. Ensin­näkin las­ten­hoito ja ‑kas­vat­ta­mi­nen on työtä, jos­ta on hyvä mak­saa kun­non palk­ka — tässä ei ole syytä erotel­la palka­nsaa­jia sen mukaan, tekeekö hän työn kotona vain kodin ulkop­uolel­la. Kos­ka kun­nal­lista ja yksi­ty­istä päivähoitoa sub­ven­toidaan merkit­tävästi, on perustel­tua sub­ven­toi­da koti­hoitoa vähin­tään yhtä paljon. Koti­hoidol­la on myös monia etu­ja ver­rat­tuna päivähoitoon: pieni ryh­mäkoko, kiin­nos­tunut hoitaja/kasvattaja, tehokas infran käyt­tö (ei matko­ja eikä toisia tilo­ja ja lait­tei­ta), mah­dol­lisu­us hoitaa samal­la kotia. Oikein olisikin nos­taa koti­hoidontuen tasoa niin, että siitä voidaan mak­saa verot, eläke­mak­sut yms.

      1. Aika ajatel­la: Koti­hoidontuen kan­nat­tamiselle on paljon parem­piakin syitä. Ensin­näkin las­ten­hoito ja ‑kas­vat­ta­mi­nen on työtä, jos­ta on hyvä mak­saa kun­non palk­ka — tässä ei ole syytä erotel­la palka­nsaa­jia sen mukaan, tekeekö hän työn kotona vain kodin ulkop­uolel­la. Kos­ka kun­nal­lista ja yksi­ty­istä päivähoitoa sub­ven­toidaan merkit­tävästi, on perustel­tua sub­ven­toi­da koti­hoitoa vähin­tään yhtä paljon. Koti­hoidol­la on myös monia etu­ja ver­rat­tuna päivähoitoon: pieni ryh­mäkoko, kiin­nos­tunut hoitaja/kasvattaja, tehokas infran käyt­tö (ei matko­ja eikä toisia tilo­ja ja lait­tei­ta), mah­dol­lisu­us hoitaa samal­la kotia. Oikein olisikin nos­taa koti­hoidontuen tasoa niin, että siitä voidaan mak­saa verot, eläke­mak­sut yms.

        Kun­nal­lista päivähoitoa sub­ven­toidaan Helsingis­sä noin 700€/lapsi kuukaudessa. Mikäli tämä mah­dol­lis­taa yhden van­hem­man osal­lis­tu­misen työelämään keskimääräisel­lä 3000€/kk pal­ka­lla, palau­tuu tästä vero­tuot­to­ja yhteiskun­nalle jonkin ver­ran enem­män kuin päivähoidon sub­ven­toin­ti. Toisin sanoen jos halu­taan kus­tan­nus­mielessä yhteiskun­nan etua, tulee koti­hoidon tuki lopet­taa sekä suun­na­ta rahoi­tus yhteiskun­nan (tai yksi­ty­is­ten) jär­jestämän päivähoidon paran­tamiseen. Vaik­ka en kan­na­ta täl­laista, niin näin se asia yhteiskun­nan osalta menee, tämän takia yhteiskun­nan jär­jestämä päivähoito on hyvää talouspolitiikkaa.

      2. peksu: Toisin sanoen jos halu­taan kus­tan­nus­mielessä yhteiskun­nan etua, tulee koti­hoidon tuki lopet­taa sekä suun­na­ta rahoi­tus yhteiskun­nan (tai yksi­ty­is­ten) jär­jestämän päivähoidon parantamiseen. 

        Noin­han asia ei oikeasti ole. Jätät huomiotta oleel­lisia seikko­ja, kuten esimerkik­si sen, että kotona voi olla kak­si las­ta, 2- ja 4‑vuotiaat, ja että koti­hoidon­tu­ki sovel­tuu eri­tyis­es­ti nii­ille, jot­ka eivät tien­aisi ja mak­saisi vero­ja paljon. Kat­so vaikka­pa, mitä Eli­na Lep­omä­ki on asi­as­ta sanonut.

      3. peksu: Kun­nal­lista päivähoitoa sub­ven­toidaan Helsingis­sä noin 700€/lapsi kuukaudessa. 

        Kus­tan­nus per lasken­nalli­nen lap­si on 10057 €/vuosi. Kod­in­hoidon tukea mak­se­taan alle kolmivuo­ti­aista. Näi­den kus­tan­nus kun­nal­lises­sa hoi­dos­sa on 1,75 ker­taa lasken­nalli­nen lap­si, eli siis n. 17600 €/vuosi tai 1600 €/kk. Aika hyvä palk­ka saa kyl­lä olla että mak­saa tuon ver­ran vero­ja vuodessa, melkein 4600 € pitäisi saa­da kuussa.

      4. Aika ajatel­la: Koti­hoidontuen kan­nat­tamiselle on paljon parem­piakin syitä. Ensin­näkin las­ten­hoito ja ‑kas­vat­ta­mi­nen on työtä, jos­ta on hyvä mak­saa kun­non palk­ka — tässä ei ole syytä erotel­la palka­nsaa­jia sen mukaan, tekeekö hän työn kotona vain kodin ulkop­uolel­la. Kos­ka kun­nal­lista ja yksi­ty­istä päivähoitoa sub­ven­toidaan merkit­tävästi, on perustel­tua sub­ven­toi­da koti­hoitoa vähin­tään yhtä paljon. Koti­hoidol­la on myös monia etu­ja ver­rat­tuna päivähoitoon: pieni ryh­mäkoko, kiin­nos­tunut hoitaja/kasvattaja, tehokas infran käyt­tö (ei matko­ja eikä toisia tilo­ja ja lait­tei­ta), mah­dol­lisu­us hoitaa samal­la kotia. Oikein olisikin nos­taa koti­hoidontuen tasoa niin, että siitä voidaan mak­saa verot, eläke­mak­sut yms. 

        Jos yleinen lin­ja on se että lap­sia pitää hoitaa vain kotona, niin yhteiskun­ta jää pait­si kotona lapsen kanssa ole­van van­hem­man työ­panok­ses­ta ja se las­kee yleistä tuot­tavu­ut­ta. Jos siitä las­ten hoita­mis­es­ta kotona pitää mak­saa vielä palkkaa niin se revitään työssäkäyvien selkä­na­has­ta. Päivähoito päiväkodeis­sa tulee yhteiskun­nalle edullisem­mak­si kuin koti­hoito, pait­si ehkä yhteiskun­nis­sa jois­sa eletään vielä keskiaikaa.

      5. R.Silfverberg: Jos yleinen lin­ja on se että lap­sia pitää hoitaa vain kotona, niin yhteiskun­ta jää pait­si kotona lapsen kanssa ole­van van­hem­man työ­panok­ses­ta ja se las­kee yleistä tuottavuutta. 

        Jos­sit­telusi on turhaa, kos­ka mainit­se­maasi äärim­mäistä yleistä lin­jaa ei liene juuri kukaan ehdot­tanut. Jääkö muuten mielestäsi yhteiskun­ta pait­si päiväkodin las­ten­hoita­jan työ­panos­ta? Kat­so myös vas­tauk­seni peksulle yllä.

      6. Aika ajatel­la: Ensin­näkin las­ten­hoito ja ‑kas­vat­ta­mi­nen on työtä, jos­ta on hyvä mak­saa kun­non palkka

        Miten olisi vai­h­toe­htona se, että omat lapset las­ket­taisi­in per­hep­äivähoita­jal­la lap­sik­si joista saa yksi­tyisen hoidon tukea? Täl­löin lap­sia voisi hoitaa kotona saaden siihen yhteiskunnal­ta tukea, mut­ta edel­lyt­täisi ammat­in­har­joit­ta­jak­si ryhtymistä. Samal­la ker­ty­isi eläket­tä (kun­han mak­saa yrit­täjäeläket­tä), ja ken­ties muu­takin hyö­tyä ver­rat­tuna koti­hoidon tukeen.
        En todel­lakaan tiedä eri tukien suu­ruuk­sia ja vaa­timuk­sia, joten tämä voisi vaa­tia tukien uusimista jol­lain tapaa ollak­seen mielekäs vaihtoehto.

      7. Ismo: Miten olisi vai­h­toe­htona se, että omat lapset las­ket­taisi­in per­hep­äivähoita­jal­la lap­sik­si joista saa yksi­tyisen hoidon tukea? 

        Tämä olisi hyvä alku. Sit­ten pitäisi vielä nos­taa yksi­tyisen hoidon tuki (~300 €/kk/lapsi) samalle tasolle kuin kun­nal­lisen päivähoidon tuki (~1000 €/kk/lapsi).

      8. Aika ajatel­la: Tämä olisi hyvä alku. Sit­ten pitäisi vielä nos­taa yksi­tyisen hoidon tuki (~300 €/kk/lapsi) samalle tasolle kuin kun­nal­lisen päivähoidon tuki (~1000 €/kk/lapsi).

        Kun­nal­lisen päivähoidon kus­tan­nuk­sista liikkuu sen ver­ta mon­en­laista lukua, että taide­taan tarvi­ta tutkimus aiheesta. Toisek­seen, per­hep­äivähoita­jal­ta ei edel­lytetä esim. las­ten­tarhan opet­ta­jan pätevyyt­tä tai mon­taa muu­takaan asi­aa mitä kun­nal­lises­sa päivähoi­dos­sa edellytetään.
        Oikea ver­tailuko­h­ta lie­nee kun­nalli­nen per­hep­äivähoita­ja joka siis saa palkkansa kunnal­ta, ei päiväkoti. Tästä var­maan on tieto­ja saatavil­la kun­han tietää mis­tä etsii?

      9. Aika ajatel­la: Oikein olisikin nos­taa koti­hoidontuen tasoa niin, että siitä voidaan mak­saa verot, eläke­mak­sut yms.

        Aikoinaan las­ten koti­hoi­dos­ta ei eläket­tä ker­tynyt, ja se on osasyy siihen, mik­si nyky­isil­lä eläk­keelle jäävil­lä on niin iso ero eläk­keen määrässä miesten ja nais­ten välil­lä. Vuo­den 2005 jäl­keen lap­sia saaneil­la ero tule­vis­sa eläkkeis­sä on kai jonkin ver­ran kutis­tunut miesten ja nais­ten välil­lä tuon koti­hoidontuen eläkek­er­tymän takia. Koti­hoidon­tuki­a­jas­ta on ker­tynyt eläket­tä vuodes­ta 2005 alkaen.

        Koti­hoidon­tu­ki on myöskin veronalaista tuloa. Jos työsken­telee koti­hoidon­tuki­aikana, vero­ja menee sik­si vähän enem­mänkin. Jos ain­oana tulona on koti­hoidon­tu­ki, tulot jäävät toimeen­tu­lotuen peru­sosaakin pienem­mik­si, eikä vero­ja mene. Koti­hoidon­tu­ki on kai yleisin käytössä ole­va perus­tu­lon muo­to, jon­ka päälle saa vapaasti työsken­nel­lä. Verot­ta­ja sit­ten leikkaa tulo­ja niiden kas­vaes­sa. Koti­hoidon­tukea saav­ista varsinkin yksin­huolta­jat ovat aika usein oikeutet­tu­ja saa­maan myös toimeen­tu­lo­tukea, kos­ka tulot koti­hoidontuen määrä on reilusti alle toimeen­tu­lo­tuk­i­lain mukaisten vähim­mäis­tu­lo­jen. Työ­markki­natukea saavi­in näh­den koti­hoidon­tukea saav­il­la on se etu, että ajas­ta ker­tyy tosi­aan eläkettä.

    2. Huolestunut kansalainen:

      Onko ole­mas­sa jotain tutkimusti­etoa siitä, että esim. lesta­di­o­lais­ten kanssa on edes kor­re­laa­tio­ta? Pär­jäävätkö lesta­di­o­laiset kotona olleet lapset eri­tyisen huonos­ti suh­teessa esim. saman paikkakun­nan päiväkodis­sa olleisi­in lap­si­in? Luulisi, että jos­sain pohjoises­sa voisi olla ver­tailukelpoista aineis­toa. Minä en ainakaan ole pan­nut merkille tutkimuk­sia aiheesta. 

      Voidaan var­maan olla mon­taa mieltä siitä, edus­taako lesta­di­o­laisu­us hyvää elämää. Maail­manku­va lie­nee esim. vihreistä aika kaukana. Kaupunki­laisateistin käsi­tys­tä tasa-arvos­ta lie­nee vaikeaa heiltä löytää, mut­ta jos hyvän elämämen­estyk­sen mit­tar­it ovat koulumen­estys tai esim. työura/tulokehitys, niin mah­ta­vatko esim. kotiäidin kas­vat­ta­mat lesta­di­o­lais­miehet pär­jätä huonom­min kuin muut (päiväkodis­sa olleet) miehet vas­taav­il­ta seuduilta?

      Jos muut puolueet oli­si­vat halun­neet oikeasti keskus­tan suos­tu­van per­he­vap­aau­ud­is­tuk­seen, niin joku ratkaisumalli lesta­di­o­laisille olisi pitänyt kek­siä. Ei mikään puolue voi noin isoa ja uskol­lista kan­nat­ta­jaryh­mää täysin nilkoille potkia. 

      Lesta­di­o­laiset ovat nyt yksi pieni lahko joiden­ka kas­va­tus­me­todit sekä lap­sia että aikuisia kohtaan yleis­es­ti ottaen ovat keski­a­jal­ta, heistä ei kan­na­ta välit­tää sen enempää. 

      Kyse on yleis­es­ti ottaen siitä että eikö nais­ten koulut­tau­tu­mista enää arvosteta.

    3. Huolestunut kansalainen: Tuos­sa koti­hoidontues­sa var­maan keskustalle tärkeää oli lesta­di­o­lais­ten asema.

      Per­in­teisessä van­hoil­lislesta­di­o­lais­per­heessä lap­sia syn­tyy sen ver­ran lyhyin välein, että ei ole juurikaan merk­i­tys­tä sil­lä, paljonko koti­hoidon­tukea mak­se­taan yli 2‑vuotiaan van­hem­malle (sen leikkaamis­es­ta ilmeis­es­ti kiista oli). Sik­si on vaikea uskoa, että tämä olisi ollut olen­nainen taustatekijä.

      1. Kepa: Per­in­teisessä van­hoil­lislesta­di­o­lais­per­heessä lap­sia syn­tyy sen ver­ran lyhyin välein, että ei ole juurikaan merk­i­tys­tä sil­lä, paljonko koti­hoidon­tukea mak­se­taan yli 2‑vuotiaan van­hem­malle (sen leikkaamis­es­ta ilmeis­es­ti kiista oli). Sik­si on vaikea uskoa, että tämä olisi ollut olen­nainen taustatekijä.

        Aikoi­vat ilmeis­es­ti leika­ta myös sisarlisät.

    4. Huolestunut kansalainen: Voidaan var­maan olla mon­taa mieltä siitä, edus­taako lesta­di­o­laisu­us hyvää elämää. Maail­manku­va lie­nee esim. vihreistä aika kaukana. Kaupunki­laisateistin käsi­tys­tä tasa-arvos­ta lie­nee vaikeaa heiltä löytää, mut­ta jos hyvän elämämen­estyk­sen mit­tar­it ovat koulumen­estys tai esim. työura/tulokehitys, niin mah­ta­vatko esim. kotiäidin kas­vat­ta­mat lesta­di­o­lais­miehet pär­jätä huonom­min kuin muut (päiväkodis­sa olleet) miehet vas­taav­il­ta seuduilta?

      Se antaa oikein hyvän eämän niille liik­keeseen syn­tyneille, jot­ka alis­tu­vat ehdoit­ta liik­keen äärim­mäisen van­hoil­liseen arvomaailmaan.

      Oulun seudun kehi­tys­loik­ka 80- ja 90-luvuil­la saa paljolti kiit­tää lesta­di­o­lais­ten koulu­tus­myön­teisyyt­tä, yrit­täjyyt­tä ja työ­moraalia. Siinä on tosin omat erikoisuutensa.

      1. Tapio: Se antaa oikein hyvän eämän niille liik­keeseen syn­tyneille, jot­ka alis­tu­vat ehdoit­ta liik­keen äärim­mäisen van­hoil­liseen arvomaailmaan.

        Oulun seudun kehi­tys­loik­ka 80- ja 90-luvuil­la saa paljolti kiit­tää lesta­di­o­lais­ten koulu­tus­myön­teisyyt­tä, yrit­täjyyt­tä jatyö­moraalia. Siinä on tosin omat erikoisuutensa. 

        Ja Noki­aa

      2. Tapio: Muna vai kana? 

        Sen vain tiedän että Nokian Oulun yksiköt sai­vat alkun­sa Yliopis­ton mah­dol­lis­ta­man tuoteke­hi­tysy­hteistyön ansios­ta. Sitä en tiedä oliko Yliopis­ton ja sen teknil­lisen tiedekun­nan opettaja‑, tutkija‑, ja opiske­li­jakun­nas­sa lesta­di­o­laiset yliedustet­tuina. Itse Nokial­la heitä lie­nee ollut aika paljon.

      3. R.Silfverberg: Sen vain tiedän että Nokian Oulun yksiköt sai­vat alkun­sa Yliopis­ton mah­dol­lis­ta­man tuoteke­hi­tysy­hteistyön ansios­ta. Sitä en tiedä oliko Yliopis­ton ja sen teknil­lisen tiedekun­nan opettaja‑, tutkija‑, ja opiske­li­jakun­nas­sa lesta­di­o­laiset yliedustet­tuina. Itse Nokial­la heitä lie­nee ollut aika paljon.

        Nokian teolli­nen tari­na Oulun seudul­la alkoi siitä, kun Suomen Kaapelite­hdas ja sen omis­ta­ma Pohjolan Kaapeli Oy fuu­sioiti­in Noki­aan v. 67. Pohjolan Kaapeli oli hie­man aiem­min perustet­tu tap­pa­maan paikalli­nen kil­pail­i­ja. Lisäk­si Helsin­gin kaapelite­hdas oli kovin lakko­herkkä ja sopi­vas­ta työvoimas­ta alkoi olla Helsingis­sä pulaa. 

        Elek­tron­i­ik­ka tuli mukaan 70-luvul­la, aluk­si lisenssi­valmis­tuk­se­na. Täys­mit­tainen paikalli­nen tuoteke­hi­tys lähti lentoon vas­ta 80-luvun alussa.

        Koulu­tus­myön­teisyyten­sä takia yliopis­tossa ja opis­tois­sa oli alus­ta alka­en huo­mat­ta­van paljon lesta­di­o­lais­taus­taisia opiske­li­joi­ta ja 70-luvul­ta alka­en heitä on ollut paljon myös tutk­i­joina ja opet­ta­ji­na. Ihan fik­sua väkeä. Eivät mitään hurma­henkiä. Ain­oa mis­tä hei­dät tun­nisti oli, että tila­si­vat juh­lis­sa vet­tä tai maitoa.

      4. Tapio: Koulu­tus­myön­teisyyten­sä takia yliopis­tossa ja opis­tois­sa oli alus­ta alka­en huo­mat­ta­van paljon lesta­di­o­lais­taus­taisia opiske­li­joi­ta ja 70-luvul­ta alka­en heitä on ollut paljon myös tutk­i­joina ja opettajina. 

        Tuo lie­nee tot­ta. Lesta­di­o­laisia on pro­fes­sor­eina ja tutk­i­joina Suomes­sa käsit­tääk­seni eri­tyisen paljon lääketi­eteen ja tekni­ikan sekä ped­a­gogi­ikan aloil­la. Myös esimerkik­si talousti­etei­den paris­sa taitaa toimia aika paljon lesta­di­o­laisia. Eräiltä muil­ta aloil­ta yliopis­tois­sa lesta­di­o­laisia löytää vähemmän.

  38. Keskus­tan tule­vaisu­u­den kanssa ei kan­na­ta olla hätäi­nen. Jos maakun­tau­ud­is­tus raken­netaan rahoi­tus­mall­in ja esim. val­takun­nal­lis­ten yhtiöi­den kaut­ta siten, että luo­daan krooni­nen vas­takkainaset­telu, jos­sa toisel­la puolel­la ovat pääkaupunkiseu­tu, Pirkan­maa ja Varsi­nais-Suo­mi ja toisel­la puolel­la muu Suo­mi, keskustal­la voi olla hyvät näkymät tulevaisuudessa.

    Tähän asti esim. kokoomus­ta on elät­tänyt esim. Kuo­pios­sa, Jyväskylässä ja Oulus­sa keskuskaupun­gin ja maakun­nan jän­nite. Jos maakun­tau­ud­is­tus raken­netaan niin, että Helsin­ki ja kump­pan­it ovat juuri Kuo­pi­on (Pohjois-Savon) ja Oulun (Pohjois-Poh­jan­maan) vihol­lisia, on kokoomuk­sen (ja vihrei­denkin) ase­ma han­kala. Keskus­tan taas on help­po vali­ta puoli tule­vis­sa lop­ut­tomis­sa riidoissa.

  39. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Tähän san­o­taan, että puolue luopui nimestään maalais­li­it­to jo 50 vuot­ta sit­ten. Niin luopui, mut­ta yhä on kansane­dus­ta­jista yli kol­mannes maanvil­jelystaus­taisia (entisiä tai nyky­isiä vil­jeli­jöitä tai alan koulu­tus) Tilo­ja on Suomes­sa 50 000, joten yksi 3000:sta vil­jeli­jästä on keskusta­lainen kansane­dus­ta­ja tai tämän puoliso.”

    Tuos­sa eivät tilas­tol­lisen ver­tailun joukot täs­mää ehdoil­taan. Nyky­isiä maanvil­jeli­jöitä on aika vähän, mut­ta entisiä maanvil­jeli­jöitä ja näi­den puolisoi­ta tai alan koulu­tuk­sen omaavia on enem­män. Maat­alousyrit­täjäin eläk­keen saa­jia on läh­es 120 000, joka indikoi maat­alousyrit­täjä­mak­su­ja joskus mak­sanei­den eläk­keel­lä ole­vien vil­jeli­jöi­den määrää. Maat­aloustöis­sä ole­via vil­jeli­jöitä on ehkä noin 50 000 ja joskus vil­jeli­jänä toiminei­ta, jot­ka ovat yhä työikäisiä, mut­ta nykyään muul­la alal­la, ehkä hie­man sitä enem­mänkin. Päälle vielä ne koulu­tuk­sen omaa­vat, jot­ka ovat muis­sa töis­sä, niin vas­taav­il­la ehdoil­la kuin edel­lä kansane­dus­ta­jia haarukoiti­in, haarukoitu­jen maanvil­jelystaus­tais­ten elos­sa ole­vien suo­ma­lais­ten määrä voi olla esim. 250 000. Nuo­ria vil­jeli­jöitä on vähän, mut­ta eläkeläisiä paljon. Vil­jeli­jä­taus­taiset kansane­dus­ta­jat taita­vat pain­ot­tua myös vähän van­hempaan ikälu­okkaan, ja osa heistä on eläkeiässä.

  40. O.S:” Kaupunkien nuorisos­ta keskus­ta ei voi mitenkään saa­da saman­laista otetta”

    Kat­so­taanko , tuo ennus­tus karah­taa kiville kuin Paa­vo Lip­posen , kepu auringonlaskun puolue. Mitä kuu­luu demareille nyt.

    Kaino pyyn­tä Osmo Soin­in­vaar­alle, voisitko olla käyt­tämät­tä Keskus­tas­ta väärää lyhen­net­tä kepu. Haukku­ma­n­i­mi heiken­tää ana­lyysin arvoa esson paari­par­la­mentin tasolle.

    Keven­nys tuo­hon vene­jut­tuun, kos­ka siitä puut­tui­v­at vihreät. Hekin hukkui­v­at, sil­lä he eivät suos­tuneet uimaan sinileväpu­urossa. Saas­tu­mis­es­ta he syyt­tivät Suomen maat­alout­ta eivätkä kaupunkien vuo­sisa­taista käytän­töä johtaa jätevedet Itämereen.

  41. O.S:“Kaiken tämän väitetään tuke­van puun­jalostus­te­ol­lisu­ut­ta, mut­ta kyl­lä se kap­i­tal­isoituu kantohintoihin.”

    Mis­tähän tuonkin väit­ten repäisit . Todel­lisu­udessa :“Esimerkik­si nimel­lispalkat ovat nousseet vuodes­ta 1978 läh­tien noin seit­semänker­taisik­si. Samaan aikaan män­tykuitupu­un nimell­ish­in­ta on nous­sut kaksinker­taisek­si. Puun hin­take­hi­tys on ollut hitaam­paa kuin inflaatio.”

    Samaa sar­jaa ovat väit­teet :“Keskus­tas­sa poli­ti­ikan ytimessä on rahan lyp­sämi­nen omille. Heille esimerkik­si vihreä ener­gia tarkoit­taa lähin­nä vain toimia, joiden tarkoi­tus on nos­taa puun kan­to­hin­taa ja turvekeis­arien tuloja.”

    Muutko puolueet toimi­vat epäit­sekkäästi ? EU:n velvoit­teet biopolt­toaineis­sa pitäisi näköjään täyt­tää maaaseudun talkoovoimin. Kaupungeis­sa hiilen polt­ta­mi­nen senkun jatkuu. Samoinkuin muukin fos­si­ili­nen (autoilu), hiilen hävikkiä lisäävä poli­ti­ik­ka. Maaseudun pitäisi toimia hiilen varas­tona ja net­tonielu­na, mut­ta bioen­er­gia pitäisi tuot­taa fos­si­ilisen riis­to­talouden hinnoilla.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Talouskasvu on sitä, että reaali­palkat nou­se­vat suh­teessa materiaan.

        Niin on, mut­ta onko se oikein ? Vihreätkin puhu­vat paljon reilus­ta kau­pas­ta ja kehi­tys­maid­en riis­tos­ta. Suo­ma­lainen , kotitekoinen riis­to ei aiheuta minkään­näköistä oaman­tun­non liikah­dus­ta. Bioen­er­gia pitää olla kil­pailukyky­istä kivi­hi­ilen kanssa, ruo­ka entistä halvem­paa ja ekol­o­giset näköko­h­dat yhä vain parem­pia. Tek­i­jälle siitä ei tarvitse mak­saa. Kyse on epäter­veistä rak­en­teista, joi­ta Keskus­ta yrit­tää kom­pen­soi­da poli­ti­ikas­saan. Näin ei saisi O.S:N mielestä tehdä. Sen sijaan esim. demar­it ovat luoneet Suomen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan lakkoile­mal­la. Ei voi suurem­paa vääryyt­tä olla, mus­ta onkin valkoista.

        Kaik­ki luvut ja tilas­tot osoit­ta­vat alku­tuotan­non jäl­keen­jääneisyyt­tä. Mil­lainen reak­tio seu­raisi jos Osmo Soin­in­vaara toisi Suomen Kuvale­hden artikke­lis­saan esille tämän ja vaatisi kansakunnal­ta reilumpaa kohtelua esim. hin­to­jen nos­ton avul­la ? Siinä man­ner­laatat liikahtaisivat.

        Onnek­si näin ei tapah­du, kos­ka O.S. väit­tää tilas­to­jen ole­van vääris­tel­tyjä. Kan­to­hin­tati­las­tokin vale­htelee tai kuten hän kom­men­toi , se on ok. Mik­si onnek­si ? Muuten saat­taisi maal­ta muut­tanut hyvin koulutet­tu palka­nsaa­jaköy­hälistö äänestää Vihreitä.

        Kas tässäpä Osmon dilem­ma. Ham­letin sanoin :” Ollakko vai ei olla”

      2. eemil: Kaik­ki luvut ja tilas­tot osoit­ta­vat alku­tuotan­non jälkeenjääneisyyttä. 

        Pait­si että vil­jeli­jöi­den tulot ovat kas­va­neet selvästi nopeam­min kuin pal­jansaa­jien. Jopa Maaseudun tule­vaisu­us rapor­toi asi­as­ta: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/hs-yritt%C3%A4j%C3%A4t-ja-viljelij%C3%A4t-ovat-vaurastuneet-eniten‑1.162246

        Paljonko­han veron­mak­sajil­ta pitää lisää kupa­ta, että vil­jeil­i­jä ja metäs­no­mis­ta­ja on rikas­tunut tarpeek­si omas­ta mielestään? Mul­lakin on muu­ta­ma tut­tu viel­jeli­jä. En sit­ten tiedä, pitäiskö saa­da kol­mas kämp­pä vaik­ka Thaimaas­ta jos Espan­jas­sa sat­tu ole­maan huonot säät? Tai jos sen kol­man­nen Mer­sun ostaa, kuka sil­lä oikein ajaa?

      3. TA: Pait­si että vil­jeli­jöi­den tulot ovat kas­va­neet selvästi nopeam­min kuin pal­jansaa­jien. Jopa Maaseudun tule­vaisu­us rapor­toi asi­as­ta: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/hs-yritt%C3%A4j%C3%A4t-ja-viljelij%C3%A4t-ovat-vaurastuneet-eniten‑1.162246

        Paljonko­han veron­mak­sajil­ta pitää lisää kupa­ta, että vil­jeil­i­jä ja metäs­no­mis­ta­ja on rikas­tunut tarpeek­si omas­ta mielestään? Mul­lakin on muu­ta­ma tut­tu viel­jeli­jä. En sit­ten tiedä, pitäiskö saa­da kol­mas kämp­pä vaik­ka Thaimaas­ta jos Espan­jas­sa sat­tu ole­maan huonot säät? Tai jos sen kol­man­nen Mer­sun ostaa, kuka sil­lä oikein ajaa?

        Olisiko­han tuo Hesarin van­ha jut­tu perus­tunut tulon­jakoti­las­toon? Lai­tan nyt kuitenkin luku­jakin pöytään (käytet­tävis­sä ole­vat rahatulot):
        1994 maat­alousyrit­täjät kulu­tusyk­sikköä kohti 18863 euroa
        1994 palka­nsaa­jat kulu­tusyk­sikköä kohti 19979 euroa
        2015 maat­alousyrit­täjät kulu­tusyk­sikköä kohti 25139 euroa
        2015 palka­nsaa­jat kulu­tusyk­sikköä kohti 29826 euroa

  42. Olisit­pa sit­ten lukenut koko jutun:“Tuottajahintojen laskun vaiku­tus alkoi Pyykkösen mukaan näkyä vas­ta viime vuon­na. Tuol­loin maat­alouden yrit­täjä­tu­lo supis­tui Luon­non­va­rakeskuk­sen alus­tavien tieto­jen mukaan 40 prosenttia.
    ”Täl­lä het­kel­lä ahtaim­mal­la ovat ne tilat, jot­ka ovat tehneet iso­ja investoin­te­ja ja ovat velka­isia”, Pyykkö­nen sanoo.
    Jos keskimääräisen maanvil­jeli­jän tulot ovatkin kas­va­neet nopeam­min kuin palka­nsaa­jan, Pyykkö­nen muis­tut­taa, että vil­jeli­jä tekee myös enem­män työ­tun­te­ja. Hänen mukaansa maat­alousyrit­täjä tekee vuodessa keskimäärin 2 200 tun­tia töitä, kun palka­nsaa­jan työ­tun­nit jäävät alle 1 600:aan.

    Kun ver­rataan mil­lä ryh­mäl­lä tulot ovat nousseet eniten pitäisi huomioi­da myös lähtö­ta­so. Se on maa­jus­seil­la alhaisin. Tilas­tokeskuk­sen mukaan esim. palvelu- ja hoitoalal­la työn­tek­i­jöi­den keskian­sio on 2400 e/kk. Maa­jus­seil­la se on 2260 e/kk. Kaik­ki muut ammat­tiryh­mät ovat sit­ten parem­min palkattuja.

    https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_palkat.html

    Maa­jus­sit tekevät yleen­sä kah­ta eri työtä, talvel­la he ovat palka­nsaa­ji­na. Tämä korot­taa ansio­ta­soa. On myös huo­mat­ta­va mil­lainen saneer­aus on koko ajan käyn­nis­sä. Vuon­na 1995 Suomes­sa oli 100 000 maati­laa, mut­ta vuon­na 2015 enää noin puo­let siitä. Samal­la on tapah­tunut suuri raken­nemuu­tos kotieläin­tiloil­la. Vuon­na 1995 joka toisel­la tilal­la oli kotieläim­iä, nyt vain joka kolmannella.
    Ennus­teen mukaan tilo­ja olisi noin 37 000 vuon­na 2025. Suurin pudo­tus nähdään sikatiloissa.
    Vähem­män tek­i­jöitä ja ruuan hin­ta vain putoaa.

    “Mul­lakin on muu­ta­ma tut­tu viel­jeli­jä” Turha kade­htia , kuka sin­ua estää han­kki­mas­ta tilan ja met­sää niin pääset thaimaaseen. Eikä tuol­laisen mah­dol­lis­ta­mat tulot tule kuin har­voille ja val­i­tu­ille, turha yleistää.

    Rehellisyyt­tä kom­men­toin­ti­in , trumptwi­it­tien sijaan.

  43. O.S:“Äidin paik­ka on kotona.”
    O.S. halu­aisi kaik­ki lapset laitok­seen, per­hei­den valin­nan­va­paud­es­ta viisveisaten.

    O.S:“Vaikka Keskus­ta on niin kyvykäs puolue, sen on oma­l­ta merkit­tävältä osaltaan syylli­nen maamme surkeaan tilaan mui­hin pohjo­is­mai­hin verrattuna.”

    Kyl­lä on törkeä heit­to ja täysin perus­tee­ton. Kat­sokaa Nor­jaa , se nos­taa öljyä ja rikas­tuu. Meil­lä on Nor­jan öljy­varo­jakin suurem­mat turve­varat, mut­ta vihreät ovat krim­i­nal­isoi­neet sen käytön . Mikä puolue meil­lä onkaan syylli­nen tähän surkeaan tilaan ? Turpeen luok­i­tuk­ses­sa­han tapah­tui maail­man suurin hui­jaus, uusi­u­tu­va turve luokitelti­in kivi­hi­iltäkin fos­si­ilisem­mak­si. Samoin Ruot­sis­sa turpeel­la tuote­tulle sähkölle annetaan tukea uusi­u­tu­van ener­gian sähköser­ti­fikaat­tien muo­dos­sa. EU on hyväksynyt Ruotsin jär­jestelmän. Ruot­si on perustel­lut turpeen tukea nimeno­maan ympäristösyillä.

    Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to vas­tus­taa turpeen käyt­tämistä Van­taan ener­gian Mar­tin­laak­son voimalaan rak­en­teil­la olevas­sa biokat­ti­las­sa. Yhtiö on muut­ta­mas­sa van­haa öljykat­ti­laansa biokat­ti­lak­si. Hki omis­taa Van­taan ener­gias­ta 40 % ja Van­taa lop­ut. Hki pyrkii siis vähem­mistöosakkaana määräilemään enem­mistön ohi, todel­la röyhkeää.

    Ja kaik­ki tämä vain sen vuok­si, että maakun­nat eivät saisi lisää tulo­ja ja Keskus­ta äänestäjiä. Niin pienisieluista kuin vain ollavoi.

  44. OS: “Kaiken tämän väitetään tuke­van puun­jalostus­te­ol­lisu­ut­ta, mut­ta kyl­lä se kap­i­tal­isoituu kantohintoihin.”
    Tämä on kyl­lä usko­ma­ton­ta joskus kansan­taloustiedet­tä opiskelleelta. Tosin kyl­lä nuorem­mil­takin vihreisi­in lukeu­tuvil­ta itseään ekon­o­mistik­si kut­suvil­ta tulee vas­taavaa tek­stiä twit­teri­in. Ker­tauk­sen vuok­si: Puun myyjiä on 300000, osta­jia 3 ja nekin vielä kartel­lis­sa keskenään. Min­nekähän tuotan­toketjun löysät kerääntyy?

    1. Tim­oT:
      OS: “Kaiken tämän väitetään tuke­van puun­jalostus­te­ol­lisu­ut­ta, mut­ta kyl­lä se kap­i­tal­isoituu kantohintoihin.”
      Tämä on kyl­lä usko­ma­ton­ta joskus kansan­taloustiedet­tä opiskelleelta. Tosin kyl­lä nuorem­mil­takin vihreisi­in lukeu­tuvil­ta itseään ekon­o­mistik­si kut­suvil­ta tulee vas­taavaa tek­stiä twit­teri­in. Ker­tauk­sen vuok­si: Puun myyjiä on 300000, osta­jia 3 ja nekin vielä kartel­lis­sa keskenään. Min­nekähän tuotan­toketjun löysät kerääntyy?

      Puunos­tokartel­lioikeu­denkäyn­ti on vielä kesken, mut­ta alkaa olla jo oikeudessa täysin todis­tet­tu ettei kartel­li madal­tanut kantohintoja.

      Noin teo­reet­tis­es­ti voisi pohtia mik­si jär­jestäy­tyä kartel­li­in ja käräyt­tää itsen­sä jos sil­lä ei ole onnis­tut­tu rajoit­ta­maan kil­pailua ja vääristämään markkinahintoja.

      Sähkön­jakelun kan­taverkon voisi myy­dä met­sä­fir­moille. Ovat todis­te­tusti tosi reiluja.

    2. Tim­oT: Ker­tauk­sen vuok­si: Puun myyjiä on 300000, osta­jia 3 ja nekin vielä kartel­lis­sa keskenään. Min­nekähän tuotan­toketjun löysät kerääntyy?

      Itse ole­tan kyl­lä met­säau­totei­den paran­nusten yms. näkyvän kan­to­hin­nois­sa, ainakin suh­teel­li­sis­sa kan­to­hin­nois­sa. Alem­mat kan­to­hin­nat saa, jos met­sä on tiet­tömässä paikas­sa. Val­takun­nan tason kan­to­hin­to­jen osalta Suo­mi ei ole sul­jet­tu maa, vaan osa kan­sain­välistä met­sä­talousverkos­toa. Hin­to­jen “katon” aset­taa sil­loin tuon­nin hin­tata­so, tai siis ulko­mainen tar­jon­ta vaikut­taa koti­mais­ten kan­to­hin­to­jenkin hin­ta­jous­toi­hin. Jos Venäjältä saa halvem­mal­la puu­ta, niin sitä tuo­daan siinä määrin, että koti­mainen hin­tata­so ei nouse osta­jien mielestä liian ylös. Vas­taavasti esim. Venäjän puu­tul­lien koro­tuk­set vaikut­ta­vat suo­ma­laisen puun hin­taa nos­tavasti varsinkin heti tul­lien koro­tuk­sen jäl­keen, joskin hin­tavaiku­tus laime­nee toden­näköis­es­ti ajan edetessä, kun met­säy­htiöt kehit­tävät vai­h­toe­htoisia tapo­ja lisätä tar­jon­taa (ks. eräs tutkimus aiheesta: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6388.pdf ). Tai jos sel­l­ua saa halvem­mal­la Etelä- tai Pohjois-Amerikas­ta, niin sitä kuskataan tänne. Markki­nat eivät ole suljetut.

      1. k: Itse ole­tan kyl­lä met­säau­totei­den paran­nusten yms. näkyvän kan­to­hin­nois­sa, ainakin suh­teel­li­sis­sa kan­to­hin­nois­sa. Alem­mat kan­to­hin­nat saa, jos met­sä on tiet­tömässä paikas­sa. Val­takun­nan tason kan­to­hin­to­jen osalta Suo­mi ei ole sul­jet­tu maa, vaan osa kan­sain­välistä met­sä­talousverkos­toa. Hin­to­jen “katon” aset­taa sil­loin tuon­nin hin­tata­so, tai siis ulko­mainen tar­jon­ta vaikut­taa koti­mais­ten kan­to­hin­to­jenkin hin­ta­jous­toi­hin. Jos Venäjältä saa halvem­mal­la puu­ta, niin sitä tuo­daan siinä määrin, että koti­mainen hin­tata­so ei nouse osta­jien mielestä liian ylös. Vas­taavasti esim. Venäjän puu­tul­lien koro­tuk­set vaikut­ta­vat suo­ma­laisen puun hin­taa nos­tavasti varsinkin heti tul­lien koro­tuk­sen jäl­keen, joskin hin­tavaiku­tus laime­nee toden­näköis­es­ti ajan edetessä, kun met­säy­htiöt kehit­tävät vai­h­toe­htoisia tapo­ja lisätä tar­jon­taa (ks. eräs tutkimus aiheesta: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6388.pdf ). Tai jos sel­l­ua saa halvem­mal­la Etelä- tai Pohjois-Amerikas­ta, niin sitä kuskataan tänne. Markki­nat eivät ole suljetut.

        Tul­li­ti­las­to­jen perus­teel­la raaka­pu­u­ta ei Venäjältä tuo­da halvem­man hin­nan takia.
        Fir­mat halu­a­vat vain lisätä kuitupu­un yli­tar­jon­taa markkinoilla.

        On luo­jan lykky, ettei Venäjä pysty luo­maan toimi­vaa met­sätiev­erkos­toa maahansa.
        Jos sel­l­ainen olisi, Suomen talous olisi helisemässä.

      2. k: Itse ole­tan kyl­lä met­säau­totei­den paran­nusten yms. näkyvän kan­to­hin­nois­sa, ainakin suh­teel­li­sis­sa kan­to­hin­nois­sa. Alem­mat kan­to­hin­nat saa, jos met­sä on tiet­tömässä paikas­sa. Val­takun­nan tason kan­to­hin­to­jen osalta Suo­mi ei ole sul­jet­tu maa, vaan osa kan­sain­välistä met­sä­talousverkos­toa. Hin­to­jen “katon” aset­taa sil­loin tuon­nin hin­tata­so, tai siis ulko­mainen tar­jon­ta vaikut­taa koti­mais­ten kan­to­hin­to­jenkin hin­ta­jous­toi­hin. Jos Venäjältä saa halvem­mal­la puu­ta, niin sitä tuo­daan siinä määrin, että koti­mainen hin­tata­so ei nouse osta­jien mielestä liian ylös. Vas­taavasti esim. Venäjän puu­tul­lien koro­tuk­set vaikut­ta­vat suo­ma­laisen puun hin­taa nos­tavasti varsinkin heti tul­lien koro­tuk­sen jäl­keen, joskin hin­tavaiku­tus laime­nee toden­näköis­es­ti ajan edetessä, kun met­säy­htiöt kehit­tävät vai­h­toe­htoisia tapo­ja lisätä tar­jon­taa (ks. eräs tutkimus aiheesta: https://metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6388.pdf ). Tai jos sel­l­ua saa halvem­mal­la Etelä- tai Pohjois-Amerikas­ta, niin sitä kuskataan tänne. Markki­nat eivät ole suljetut.

        Tiestö vaikut­taa suh­teel­lisi­in kan­to­hin­toi­hin aivan kuten kuv­a­sit. Ulko­maankaup­pa on sit­ten oma lukun­sa. Se selviää tul­li­ti­las­toista: tuo­tu puu­tavara on ollut koti­maista selvästi kalli­im­paa tehtaalle toimitet­tuna kuin koti­mainen. Se vaikut­taa tietysti kum­malliselta, mut­ta monop­sonis­sa toimi­va osta­ja voi sen avul­la vähen­tää koti­maisen puun kysyn­tää ja siten vään­tää kan­to­hin­to­ja alas ja siten se tuleekin kan­nat­tavak­si kokon­aisu­ut­ta ajatellen.

  45. Kun puhutte “kaupungeista”, ette selvästi ota huomioon sanan kaupun­ki määritelmää
    ( http://minurli.com/p7hq5g )
    Mikä tahansa kun­ta voi halutes­saan ottaa kaupun­ki-nimik­keen käyt­töön. Ihan kuin kaik­ki kaupun­git oli­si­vat jotain metropole­ja. Har­javal­ta on kaupun­ki, jon­ka asukasluku on noin 7000. Kask­i­nen on kaupun­ki, jon­ka asukasluku on reilu 1000.

Vastaa käyttäjälle JY Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.