Vaalipuheiden arviointia, _

Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus

Kirjoitan sarjan Suomen suurimmista puolueista, niiden heikkouksista ja vahvuuksista. Ydinajatuksenani on, että demokratia voi sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa ovat puolueet. Vaikka kuulun vihreisiin, minun silmissäni ei ole olemassa objektiivisesti oikeaa politiikkaa. Paras tulos saavutetaan sillä, että eri näkemyksiä edustavat puolueet ovat jonkinlaisessa tasapainossa keskenään ja hoitavat oman tonttinsa. Se on vähän sama asia kuin, että oikeudessa syyttäjä ja puolustusasianajaja panevat molemmat parastaan edustaakseen omaa näkemystään.

Se, että meillä menee monessa asiassa huonommin kuin Ruotsissa, johtuu paljolti siitä, että päätöksentekokyky ei ole meillä yhtä hyvä kuin Ruotsissa. Suurena syynä tähän on, että puolueet toimivat meillä huonosti.

Kokoomus

Olen sanonut aikaisemminkin, että kokoomus on Suomessa paha alisuoriutuja. (Katso tästä) Jos se hoitaisi asiansa kunnolla, sen kannatus alkaisi kolmosella. Onhan jotenkin outoa, että suurin porvarillinen puolue on pitkään ollut entinen maalaisliitto.

Kokoomuksen vaikeuksien syyt juontavat Kekkosen aikaan. Kekkonen oli päättänyt pitää kokoomuksen oppositiossa. Pitkä oppositiokausi rapautti puolueen sisäisen koneiston. Hallituksen ulkopuolella valmistelukoneistolle ei ollut käyttöä, ja siksi se pääsi hiipumaan. Sen rakentaminen uudestaan kesti pitkään, jos on valmis vieläkään.

Joku toinen sanoi tämän parikymmentä vuotta sitten, ettei kokoomus ole puolue, se on vaaliorganisaatio. Vasta puoluesihteeri Taru Tujunen rakensi kokoomuksesta jotenkin puoluetta muistuttavan organisaation.

Aikanaan SKDL:llä oli parhaat poliitikot, koska sen aatesuunnan ihmisille politiikka oli ainoa sosiaalisen kohoamisen väylä. Kunnon kokoomuslaiselle on tarjolla paljon paremmin palkattuja ja vähemmän tuulisia paikkoja yritysmaailmassa. Jotain vikaa on kokoomuslaisen maailmankuvan omaavalla, joka ei ole yritysmaailmassa menestynyt. Siksi kokoomuksella on kykypulaa, vaikka se mainostikin itseään kykypuolueena. Keskusta kouluttaa poliitikkojaan järjestelmällisesti. Vaikuttaa siltä, että kokoomus ei kouluta.

Kokoomus ei ole myöskään ymmärtänyt tehdä eroa asiantuntijan ja lobbarin välillä. Kun ministereitä avustamaan tuli kasvava määrä poliittisia avustajia ja valtiosihteereitä, lobbarit pääsivät suoraan vallan ytimeen – katsokaa vain, mistä nämä valtiosihteerit ja poliittiset avustajat ovat tulleet. Kaikilla puolueilla on tässä omat syntinsä, mutta kokoomuksen osalta tämä meni äärimmäisyyksiin.

Lobbarin ajatteluun ei kuulu kokonaisuuden pohtiminen vaan oman erityisintressin ajaminen. Ei ole yllättävää, että niin paljon esityksiä joudutaan perumaan tai korjaamaan jälkikäteen, kun normaali valmistelukoneisto ohitetaan ja järjestölobbarit pääsevät muotoilemaan hallituksen esityksiä.

Pro business, ei pro market

Suomesta puuttuu puolue, joka ajaisi toimivaa markkinataloutta. Tämä rooli kuuluisi luonnostaan kokoomukselle, mutta kokoomus ei sitä tehtävää täytä. Puolue ei ole pro market -puolue vaan pro business -puolue. Ero näkyy sellaisissa asioissa kuin suhtautumassa miljardien eurojen yritystukiin, apteekkien avaamisessa kilpailulle, suhtautumisessa kaupunkien ruuhkamaksuihin ja niin edelleen. Kun kunta myy tai vuokraa tonttia yritystoimintaan, pro business -puolue haluaa antaa sen alihintaan sopivasti valitulle toimijalle ja pro market -puolue luovuttaisi sen tarjouskilpailun perusteella eniten maksavalle.

Sillä, että Ruotsin sosialidemokraatit ovat (olleet?) markkinahenkisempi puolue kuin Suomen kokoomus. Saattaa olla jotain tekemistä sen kanssa, että talous toimii Ruotsissa paremmin ja sosiaalisesti vastuullisemmin kuin matalan työllisyyden Suomessa.

Markkinamekanismien puolustaminen kuuluu lähtökohtaisesit kokoomukselle. Tämän luonnollisimman tehtävänsä kokoomus on hoitanut huonosti.

Kokoomuksessa on muutama markkinahenkisesti toimiva poliitikko, kuten Juhana Vartianen ja Elina Lepomäki. He ovat saaneet nopeasti maineen oikean äärilaidan kulkijoina, mikä erityisesti Juhana Vartiaisen kohdalla on aivan väärä tulkinta. Juhana on yhteiskunnallisilta tavoitteiltaan ilmiselvä demari, edelleen. Hän on Big Government -ihmisiä, jotka puolustavat vahvaa hyvinvointivaltiota. (Hän voisi kyllä vähän hioa puhetapojaan niin, ettei ruokkisi käsitystä laitaoikeistolaisuudestaan turhaan.)

Monelta on jäänyt ehkä huomaamatta, että Elina Lepomäki on arvostellut voimakkain sanakääntein nykyistä soten valinnanvapauslakia, koska siinä taloudelliset kannustimet ovat aivan vinksallaan.  Hän on siis selvästi pro market, kun kokoomuksen linjanvedoissa paistaa niin vahvasti pro business -ajattelu, ettei aina tiedä, kummalla puolella pöytää kokoomuslaiset neuvottelevat, kun pitää neuvotella valtion puolesta terveydenhoitoalan yritysten kanssa. Lepomäen kehittämä sosiaalitilimalli on aikaansa edellä oleva viritys.

Se, että kokoomuksen pro market -väki on asemoitu poliittisen kentän oikeaan laitaan, johtunee siitä, ettei meillä ole traditiota, jossa sosiaalista tasa-arvoa ajettaisiin markkinatalouden keinoin. Kokoomuksen sisällä sellaisen muodostaminen voi olla vaikeata, koska puolue ei ole yhteiskunnallisessa köydenvedossa ollut vetämässä köyttä tasa-arvon suuntaan.

Ei myöskään kaupunkipuolue

Tuntuisi myös loogiselta, että kokoomus puolustaisi kaupunkeja ja olisi edistämässä kaupungistumista, mutta ei ole. Eräs merkittävä kokoomusvaikuttaja valitti minulle joskus, että tässä asiassa kokoomus on maakuntaorganisaationsa vanki. Hän ihmetteli suuresti, miksi vihreät ovat hankkimassa tällaista pakkopaitaa itselleen.

Aika iso tienhaara kokoomuksella oli, kun puolue valitsi puheenjohtajakseen Alexander Stubbin eikä Jan Vapaavuorta. Se oli yksi puolueen suurista menetetyistä mahdollisuuksista. Mutta puolueilla on sellaiset puheenjohtajat, jonka ne ansaitsevat.

Kokoomus on viime aikoina kohentanut toimintaansa, mikä näkyykin parempana kannatuksena, mutta kateeksi käy kuitenkin Ruotsia. Ruotsin moderaatit on puolueena paljon osaavampi.

Tagged

49 thoughts on “Suomen puolueiden tila (1) Kokoomus

  1. Ruotsissa on rakennettu Tukholmaa ja muutamaa muuta suurta kaupunkia viimeiset kymmenisen vuotta lähes korottomalla lainalla. Se on suurin syy Ruotsin talouskasvuun, kertoi suomalainen Ruotsissa työskentelevä pankkiiri.

    Hienosti hoidettu – olettaen, että kupla ei äkkiä poksahda ja vie maata pankkikriisiin (ja Suomea siinä ohessa).

    Suomessa taas on tapeltu siitä, että miten pääkaupunkiseutua ei kasvatettaisi. Syy lienee Kepun kummallisen kohtuuton valta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. “He ovat saaneet nopeasti maineen oikean äärilaidan kulkijoina, mikä erityisesti Juhana Vartiaisen kohdalla on aivan väärä tulkinta. Juhana on yhteiskunnallisilta tavoitteiltaan ilmi selvä demari, edelleen.”

    Oletko pannut merkille Vartiaisen työttömiä koskevan retoriikan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. TA:
    Ruotsissa on rakennettu Tukholmaa ja muutamaa muuta suurta kaupunkia viimeiset kymmenisen vuotta lähes korottomalla lainalla. Se on suurin syy Ruotsin talouskasvuun, kertoi suomalainen Ruotsissa työskentelevä pankkiiri.

    Hienosti hoidettu – olettaen, että kupla ei äkkiä poksahda ja vie maata pankkikriisiin (ja Suomea siinä ohessa).

    Suomessa taas on tapeltu siitä, että miten pääkaupunkiseutua ei kasvatettaisi. Syy lienee Kepun kummallisen kohtuuton valta.

    Ihan samalla tavalla Suomessakin rakennetaan Helsinkiä ja Tamperetta taloyhtiön lainojen muodossa.

    Nousukausi tuo mukanaan nousevat korot, jotka ovat olleet vuosikymmenen alhaalla. Palkat eivät tule nousemaan yhtä nopeasti, joten ihmiset alkavat myymään hätäpäissään asuntojaan, koska eivät kykene maksamaan lainavastikkeitaan.

    Siitä jatkumo on luonnollisesti asuntojen hintatason reipas korjausliike suurien kaupunkien ahtaasti rakennetuissa neukkukuutiokomplekseissa.

    Tämän vuoden uusista kohteista suurin osa myydään siten, että asukkaat houkutellaan kohteisiin pienellä asuntolainaosuudella, maksuvapaalla ja helvetillisellä pommilla, joka laukeaa parin vuoden kuluttua.

    Mitä tekee taloyhtiö, johon ei kukaan halua tulla maksamaan koron nousun kallistamaa taloyhtiölainaa?

    Siihen samaan miinaan osuu vielä velaksi asuntosijoittamista harrastavat tuulipuvut, joiden henkilökohtainen talous ei kestä korkojen nousua.

    Niin, vuokria on paha korottaa tilanteessa, jossa asuntojen hinnat laskevat. Siispä on pakko yrittää myydä sijoitusasuntoja pois, jotta selviää sijoituslainoista.

    Ja näin on seuraava suomalainen pankkikriisi valmis. Tik, tak, tik, tak…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. “Suomesta puuttuu puolue, joka ajaisi toimivaa markkinataloutta.”

    Jos ihan rehellisiä ollaan, niin onko maailmassa muka sellainen puolue, joka ajaisi markkinataloutta?

    Puolue on jo määritelmän tasolla lähtökohtaisesti markkinavastainen taho.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Hyvä juttusarjan idea! Liittyneekö johonkin tulevaan kirjaprojektiin?

    Osmo Soninvaara on niitä harvoja poliitikkoja, joka osaa tällaisen sarjan kiinnostavasti kirjoittaa. Omista aatteellisista lähtökohdistaan, toki, mutta silti puolueita riittävän objektiivisesti katsoen.

    Kokoomuksellahan menee hyvin, vaiika edellä esitetty kritiikki pitääkin varmaan paikkansa. Se on ja tuntuu pysyvän galluppien ykkösenä huolimatta hallitusvastuustaan. Suunnattoman suosittu tasavallan presidentti on puolueen miehiä.

    Tästä hyvänolon tunteestako johtunee, että olen jo jonkin aikaa kokenut puolueessa olevan jonkinlaista ylimielisyyttä. Vai onko se vain vähän kömpelöä poliittista pelisilmää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Olen sanonut aikaisemminkin, että kokoomus on Suomessa paha alisuoriutuja. Jos se asiansa kunnolla, sen kannatus alkaisi kolmosella.

    En kyllä osaa ajatella Kokoomusta alisuorittajaksi. Minusta se pikemminkin ylisuorittaa sekä tuloksen perusteella että kannattajakunnan osalta. Sehän pääsee nykykannatuksellaan joka vaaleissa hallitukseen ja näyttää saavan politiikkaansa ja ideologiaansa läpi silloinkin, kun ei itse ole hallituksessa. Monista sille mieluisista laeista löytyy muiden sormenjäljet. (Johtuisiko siitä, että suurin osa mediastahan on yksityisomistuksessa ja että sillä on takanaan yksi työmarkkinaosapuolista ja rahakkaita yksityisiä tahoja?)

    Lisäksi puoluetta tuntuu kannattavan varsin moni sellainen ihminen, joka ei sen politiikasta ja tavoitteista hyödy suoraan, ja vielä enemmän kannattajissa on sellaisia, joille se tuottaa vähintäänkin epäsuoraa haittaa, tosin oletettavasti pidemmällä tähtäimellä. Aliresursointihan usein toimii lyhyellä tähtäimellä ja toiminnan lopulta sakatessa syy voidaan aina vierittää yleisen tehottomuuden tai julkisena palveluna olemassaolon niskoille, mikä on varsin kätevää.

    Kokoomuksen vaikeuksien syyt juontavat Kekkosen aikaan.

    Kokoomus käsittäkseni oli paljon nykyistä vastuullisempi (ja siis parempi) puolue 80- ja 90-luvuilla, koska se joutui huomioimaan muutkin puolueet ja koska sen ei tarvinnut toimia oman ideologiansa aiheuttamista lähtökohdista.

    Lobbarin ajatteluun ei kuulu kokonaisuuden pohtiminen vaan oman eritysintressin ajaminen.

    Hyvä on, ehkä Kokoomus on vaikeuksissa, mikäli mittapuuna on yhteiskunnan kokonaishyöty eikä sen oman ideologian ajaminen. Tällöinhän sen ideologia ei sovellu yhteiskunnan pyörittämiseen. En vain ole silloinkaan ihan varma, onko tällöin vaikeuksissa niinkään puolue kuin yhteiskunta kokonaisuutena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Lähtöoletuksessa, että jokaisella puolueella on rooli, jota se hoitaa systeemissä, on ongelmia. Tuohan tarkoittaa, että uusille puolueille ei ole tarvetta. Esim. PS, siniset ja vihreät ovat siis turhia. Puhumattakaan piraateista tai feministipuolueesta.

    Puolueilla tapahtuu evoluutiota, niissä elää ja kuolee erilaisia siipiä, perustarkoituskin muuttuu. Uusia alueita vallataan, vanhoja jätetään. Mielenkiinnolla odotan, miten määrittelet Keskustan olemassaolon tarkoituksen / roolin, jota varten se on. Ei se ole enää maalaisten liitto, joku muukin äänestää, vaikken välttämättä tiedä miksi 🙂

    Kokoomuksella menee minusta paljon vahvemmin kuin teksti antaa ymmärtää (lukuunottamatta viimeistä kappaletta).

    Suomessa on kolme näkyvää pro market -kansanedustajaa ja kokoomuksella on heistä kaksi. Puolueella on siis asiat hyvin suhteessa muihin. Koko maan ymmärryksen puute markkinoista on se, mikä mättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. LK:
    “Suomesta puuttuu puolue, joka ajaisi toimivaa markkinataloutta.”

    Jos ihan rehellisiä ollaan, niin onko maailmassa muka sellainen puolue, joka ajaisi markkinataloutta?

    Puolue on jo määritelmän tasolla lähtökohtaisesti markkinavastainen taho.

    Tai sitten tämän voi ajatella toisinkin päin. Mehän olemme lähes kaikki sitä mieltä, että markkinatalous on tunnetuista talousjärjestelmistä tehokkain. Toisaalta lähes yhtä suuri enemmistö on sitä mieltä, että markkinatalous tarvitsee kuitenkin säätelyä. Ja se säätely on sitä politiikkaa.

    Lähes kaikki puolueet siis kannattavat markkinataloutta ja sen säätelyä. Erot syntyvät sitten siitä miten ja kuinka paljon säätelyä pitäisi harrastaa. Ja tässä homma meneekin sotkuiseksi, kuten Osmo Soininvaara kirjoitti. Ideologia ohittaa tosiasiat ja ymmärryksen.

    Kärjistäen voi sanoa, että oikeisto haluaa yksityistää kaiken, vasemmisto ei mitään ja keskusta pelaa aluepolitiikkaa. Ja tämä kaikki riippumatta siitä mikä olisi kokonaisuuden kannalta järkevää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kokoomus on pitkälti virkamiespuolue. Virkamiesten johtajista sairaanhoitajiin on fiksuinta äänestää Kokoomusta. Se on totta, että Suomesta puuttuu markkinahenkinen ja liberaali puolue, joka takaisi hyvinvoinnin tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Hei,

    kiinnostavaa analyysia! Odotan mielenkiinnolla kommenttejasi muista puolueista.

    Yksi kysymys minua askarruttaa verrattuna kokoomuksen sisarpuolueisiin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näissä kaikissa kolmessa maassa kokoomukset ovat suhteessa maahanmuuttoon ja integraatioon huomattavasti tiukemmalla linjalla kuin kokoomus Suomessa (viimeisenä moderaattien muutos). Mistä tämä johtuu? Miksi Suomen kokoomus vetää tässä suhteessa omia latujaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. anonyymi: En kyllä osaa ajatella Kokoomusta alisuorittajaksi. Minusta se pikemminkin ylisuorittaa sekä tuloksen perusteella että kannattajakunnan osalta. Sehän pääsee nykykannatuksellaan joka vaaleissa hallitukseen ja näyttää saavan politiikkaansa ja ideologiaansa läpi silloinkin, kun ei itse ole hallituksessa. Monista sille mieluisista laeista löytyy muiden sormenjäljet.

    Tämä johtuu siitä että talouspolitiikassa on markkinamyönteinen bias.

    Jos on valittavana kaksi vaihtoehtoista politiikkaa: markkinoita korostava taikka julkista valtaa korostava, niin keskimäärin enemmän menee oikein jos valitsee aina markkintalouden puolelle kuin jos valitsee aina julkista valtaa korostavan. Etenkin Suomessa, koska meillä on aika vahva julkinen valta ja pitkät perinteet ei-markkinapolitiikassa eli paljon vapautettavaa.

    Jos joku hallitus haluaa laittaa Suomen talouden kuntoon, niin sen on toteutettava aika lailla kokoomuslaista politiikkaa, olipa kok hallituksessa tai ei. Aivan kuten Ode sanoo, Suomessa ei ole vasemmistolaista markkinatalouspolitiikkaa olemassakaan, tällaita politiikkaa kannattavat on savustettu ulos demareiden oikeasta laidasta. Semarit ovat muutenkin Lipposen jälkeen ottaneet aimo harppauksen keskusjohtoiseen ei-markkinatalouden suuntaan, tätä kehitystä vauhdittaakseen he valitsivat puheenjohtajaksi Rinteen (minulle on jäänyt mielikuva, että Lipponen on modelle demarille lähinnä kirosana). Koska demareihin ei heitä huolita, näille on tarjolla lähinnä Kokoomuksen vasen laita.

    Ja koska vasemmistolaisella talouspolitiikalla ei taloutta korjata, korjaavat toimenpiteet näyttävät pakostakin kokoomuslaisilta. Markkinahenkisiä toimenpiteitä mikän muu puolue (pl RKP) ei julkisesti kannata ja joka kerta kun jotain vapautetaan, sitä vastustetaan henkeen ja vereen ja vapautusta pyritään veisttämään kaiki keinoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tästä oikean pro market -puolueen kaipailusta tulee vähän mieleen vasemman laidan protestit siitä että missään ei ole kokeiltu oikeaa kommunismia. Kun maailmalta on vaikea löytää oikeasti markkinahenkistä puoluetta joka ei oikeasti olisi lähinnä suuryritysten intressien etujärjestö, ehkä siitä pitäisi päätellä jotain.

    Mahdollisia tulkintoja on ainakin että sellaista on mahdoton perustaa ilman että iso raha sitä valtaisi ja että aika ei ole vielä ollut kypsä sille ja oikeisto on vain ollut menneisyytensä vanki. Totuus löytynee jostain niiden välimaastosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Politiikan dynamiikka menee niin että Kokoomukselle riittää että on hieman markkinaliberaalimpi kuin Vihreät ja demarit. Vihreät taas mieluummin kilpailevat vassareiden ja demarien kanssa kuin lähtisivät yhtään liukumaan liberaalimpaan suuntaan. Kun enemmistö vihreistä kannattaa vaikka HITAS säännöstelyä ja kouluruokailun pitämistä kaupungin monopolina, ei Kokoomuksen tarvitse kovin liberaali olla että on silti puoluekartan markkinahenkisin. Sääli yhteiskunnalle, mutta korjausliikkeen pitää lähteä kilpailijoista, ei kokoomuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Aki Kivirinta:
    Ja hoksasin kirjoitusvirheen. Se on Taru Tujunen, ei Tatu.

    Ei tarvitse olla mikään lukion käynyt löytääkseen parikymmentä kirjoitusvirhettä tuosta jutusta. Tulkitsen kirjoitusvirheet meriitiksi: Osmo pystyy kirjoittamaan noin loogisen ja hyvän tarinan lukematta sitä itse kertaakaan läpi. Olen käyttänyt kirjoitusvirheitä joskus tehokeinona. Asiaan: jutussa parasta oli tuo toteamus: meillä ei ole “traditiota, jossa sosiaalista tasa-arvoa ajettaisiin markkinatalouden keinoin.”. Sellainen traditio tarvitaan! Ehkä Liberaalipuolue?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kymysys bloggarille! Jos puolueet olisivat kuin lätkän sm-liiga joukkueet eli puvuntakit olisivat täynnä sponsorien/vaalirahoittajien tms mainoksia, niin kenen mainokset olisivat Kokoomuksen puvuntakeissa? Ja sama tietysti jatkossa muista puolueista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Pekka T.:
    Kärjistäen voi sanoa, että oikeisto haluaa yksityistää kaiken, vasemmisto ei mitään ja keskusta pelaa aluepolitiikkaa. Ja tämä kaikki riippumatta siitä mikä olisi kokonaisuuden kannalta järkevää.

    Kunnon puolue johtaa aatteesta poliittisen lyhyen ja pitkän tähtäimen ohjelman yhteisten asioiden hoitamiseen, erityisesti ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Toivoisin blogistin etsivän sarjassaan jokaisen puolueen aatteen. Kokoomuksen aatteeksi keksittiin kaiketi “pro business”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kokoomuksesta täytyy muistaa että se on isoista puolueista ainoa joka kannattaa ulko- ja turvallisuuspoliittista liittoutumista muiden länsimaiden kanssa, suomeksi sanottuna Naton jäsenyyttä.
    Keskusta ja SDP eivät tee sitä, eivätkä Perussuomalaiset ja Vihreillä ei ole minkäänlaista turvallisuuspoliittista linjaa.
    Ainoastaan RKP on avoimesti samoilla linjoilla Kokoomuksen kanssa ja Kristillisdemokraateista löytyy kaappinatottajia.

    Ymmärrän että kokoomuksen ja RKP:n kaupungistuneella äänistejäkunnalla olisi eniten hävittävää jos presidentinlinnan katolla liehuisi Venäjän lippu. Rehellisesti sanottuna pelkästään omaan, alueelliseen puolustukseen perustuva sissisota joka kestäisi 50 vuotta että Suomi saataisiin vapautettua ei houkuttele. Ennemmin otetaan vastaan kaikki mahdollinen apu muualta mikä saadaan je tehdään jo etukäteen selväksi että mistä siinä tapauksessa.

    Kokoomuksen ideologiaa vastaan puhuu liika yksityistämisvimma, on toki olemassa toimialoja joiden olisi kuulunut yksityistää jo kauan sitten mutta myös sellaisia joiden yksityistämisessä ei ole järkeä, kuten julkinen terveydenhoito.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. tj:
    Kymysys bloggarille! Jos puolueet olisivat kuin lätkän sm-liiga joukkueet eli puvuntakit olisivat täynnä sponsorien/vaalirahoittajien tms mainoksia, niin kenen mainokset olisivat Kokoomuksen puvuntakeissa? Ja sama tietysti jatkossa muista puolueista?

    Kokoomus: Mehiläinen, Koff, Kesko, Patria, Veho
    Keskusta: Valio, Atria, SOK, Lähivakuutus, Vallila interior, Ponsse, Toyota
    RKP: Stockmann, Aktia, Arla-Ingman, Viking Line, Volvo
    SDP: VR, Altia, Alko, YLE, Veikkaus, Nissan
    Vas: UFF, Fennovoima, Teboil, Lada
    Vihr: Ruohojuuri, HSL, HSY, Helkama
    KD: Snellman, Masku, Rinta-Jouppi
    PerusS: Tokmanni, Onnibus, Olvi, Skoda

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Puolueilla on pientä eroa retoriikassa, mutta heti hallitukseen päästyään niiden politiikka muuttuu yhteneväiseksi yhden vaihtoehdon politiikaksi. Minusta 30 viimeisen vuoden aikana tämä harjoitettu politiikka muistuttaa kovasti kokoomuksen retoriikkaa oli se hallituksessa tai ei. Minusta puolue voisi olla tyytyväinen siihen, että kaikista on tullut kokoomukselaisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara: Kokoomuksessa on muutama markkinahenkisesti toimiva poliitikko, kuten Juhana Vartianen ja Elina Lepomäki. He ovat saaneet nopeasti maineen oikean äärilaidan kulkijoina

    Sama pätee Vihreisiin. Vihreissäkin on muutama markkinahenkinen poliitikko, kuten esim Vartia ja Soininvaara. Hekin ovat saaneet kovin oikeistolaisen leiman (ainakin esim demareiden silmissä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Suomen puoluerakenteen erikoisuus on, että poliittinen kenttä on hyvin samanlainen kuin vuonna 1917!

    Edistyspuolueen tilalle on tullut Vihreät, hyvinkin samanlaisilla teemoilla.

    IKL:n perinnettä oikeiston venttiilinä jatkavat Siniset ja Perussuomalaiset. Toisaalta Perssuomalaiset olisivat voineet olla vaikka SDP:tä lähellä olleen TSPSL:n perintöä, no, ehkä SMP:n aikana.

    Puoluekntän jähmeys lienee kansallinen ongelma, jota tukevat puoluetukijärjestelmä ja vaalipiirijako, joka nostaa äänikynnystä.

    Sitten on tämä 70-luvun ja suurten ikäluokkien sankareiden vaikutus: Kanerva ja Tuomioja ovat edelleen määrittämässä ulkopuolitiikkaa. Kepulla, Kokoomuksella ja SDP:llä on oma kummisetäkaarti. Ei ole ihme, että puoluet eivät uudistu ennen kuin ihmisiä uskalletaan vaihtaa ja kasvattaa vaativiin tehtäviin.

    Millainen on puoluiden käsitys Suomesta 2030 – aikaa on 12 vuotta, silloin pres Niinistön seuraaja joko jatkaa tai vaihtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Yksi syy Ruotsin ja Suomen eroihin on vaalisysteemi. Ruotsissa on suljetut listat ja Suomessa on avoimet listat.

    Suljetun listan vaalitavassa puolueen vaaleissa valitaan omat ehdokkaat ja niiden järjestys. Avoimessa listassa puolue valitsee ehdokkaat ja kaikki pääsevät valitsemaan kuka pääsee läpi.

    Ruotsissa enemmän valitaan tylsempiä ja pätevämpiä poliitikkoja.
    Suljettu lista palkitsee asiaan perehtymistä ja osallistumista. Avoimella listalla moni tietämätön äänestäjä valitsee puolueen oikein, mutta numeron pärstäkertoimen tai tuttuuden perusteella. Suljetun listan vaalitavassa ehdokkaat kilpailevat ensin puolueen jäsenten suosiosta, tämän jälkeen kilpaillaan yhdessä puolueen ohjelmalla muita puolueita vastaan.

    Suomessa valitaan enemmän värikkäitä tai kuuluisia ihmisiä: Tony Halme, Veltto Virtanen, Lasse Viren, Tanja Karpela, Anni Sinnemäki,Mikko Alatalo, Hjallis Harkimo. Avoimelta listalta tulee myös enemmän hyvän näköisiä poliitikkoja. Yhdysvalloissa on tehty tutkimusta siitä, kuinka poliitikkojen ulkonäkö muuttui television myötä. Rumia ja vanhoja valitaan edelleen, mutta nuori ja keskiverto/ruma ei pärjää yhtä hyvin kuin ennen. Osmo Soininvaara tulee valituksi täysin sisäisen kauneutensa perusteella. Mutta Antero Vartialla, Alexander Stubbilla jne. on muita avuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. N/A: Avoimella listalla moni tietämätön äänestäjä valitsee puolueen oikein, mutta numeron pärstäkertoimen tai tuttuuden perusteella.

      Minusta näyttäisi pikemminkin siltä, että tietämätön ihminen ei tiedä mitään puolueista eikä välitäkään tietää ja sitten valitsee henkilön fiilingin perusteella, joskus kopissa “miettien”. Moni jopa yllättyy, kun se oma ehdokas ei olekaan ehdolla omassa vaalipiirissä…

      Tässä tilanteessa pärjäävät toisaalta tunnetut ja nimitutut sekä sitten toisaalta myös hyvin pukeutuvat ja hyvää mielikuvamainontaa tekevät. Kokoomus ei ehkä rekrytoi varsinaisia julkkiksia listalle, mutta osaakin sitten pelata muuten noissa kaikissa aika hyvin.

      Uudistus ei minusta paranna ulkonäköä tai käytettävyyttä vaan huonontaa niitä. Ehkä puhelimella tai tabletilla käytettäessä asia on toisin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. En voi ymmärtää miten Kokoomus kehtaa yhtäältä ajaa terveudenhuollon avaamista kilpailulle, ja samaan aikaan kynsin hampain puolustaa apteekkien monopolia.

    Vastaavasti toki vasemmistopuolueet ovat haukkana vaatimassa veronkorotuksia, mutta ammattiliittojen verovapaat bisnekset ovatkin ihan ok.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Mietiskelijä: Yksi kysymys minua askarruttaa verrattuna kokoomuksen sisarpuolueisiin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Näissä kaikissa kolmessa maassa kokoomukset ovat suhteessa maahanmuuttoon ja integraatioon huomattavasti tiukemmalla linjalla kuin kokoomus Suomessa (viimeisenä moderaattien muutos). Mistä tämä johtuu? Miksi Suomen kokoomus vetää tässä suhteessa omia latujaan?

    Yksi syy on Osmon mainitsema lobbareiden valta kokoomuksessa. Erityisesti matalan tuottavuuden aloilla ja kaupalla ym. väestönkasvusta hyötyvillä toimijoilla on kannusteita vaikuttaa politiikkaan. Korkean tuottavuuden aloille taas poliitikoilla ei ole oikein muuta annettavaa kuin suoraa rahallista tukea, jota on hankalampi ujuttaa hallitusohjelmaan kuin vapaata maahanmuuttoa ja matalapalkkatukia.

    Tanskan ja Norjan keskusteluilmapiiri on korkeammalla tasolla kuin Suomessa ja Ruotsissa, ja paikalliset ovat tästä ilmeisen ylpeitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jalonen:
    Hyvää piiskausta!
    Ilmiselvien jääviysongelmien vuoksi juttusarjan Vihreitä koskevan osan voisivat kirjoittaa blogin lukijat.

    Mitähän siitäkin tulisi? Blogin lukijat näyttävät olevan jokseenkin heterogeeninen joukko (joka muuten suhtautuu Vihreisiin yllättävänkin ärhäkästi). Se tuskin löytäisi mitään yhtenäisen näkemyksen kaltaistakaan.

    Osmo Soininvaaran täytyy tietysti olla omilleen jossain määrin lojaali, mutta uskon hänen keksivän Vihreistäkin jotain kirpeää sanottavaa. Hän on sikäli täysin oikea henkilö kirjoittamaan tätä sarjaa, että hän varmasti osaa ja uskaltaa nähdä kaikissa puolueissa sekä hyvää että huonoa.

    Moiseen harva poliitikko pystyy. Ei sen puoleen – moiseen ylipäätään harva kommentoijakaan pystyy. Poliittiset intohimot kun pakkaavat jylläämään aika voimakkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Siitä vaan Osmo liberaraalipuoluetta nostamaan uudelleen Suomen näkyvään puoluekenttään. Kuudessa vuodessa kuuden prosentin kannatus ja pääsy vaa’ankieleksi hallitukseen.
    Onhan se nykytilanne harmillinen, kun yritykset kun käyttää paljon rahaa siihen ettei markkinatalous toimisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. “Juhana on yhteiskunnallisilta tavoitteiltaan ilmiselvä demari, edelleen. Hän on Big Government -ihmisiä, jotka puolustavat vahvaa hyvinvointivaltiota.”

    Et kuunnellut Vartiaisen puhetta Senaatintorilla, jossa hän vaati työttömyysturvan leikkaamista ja palkkojen polkemista. Juhana Vartiainen on niin ilmiselvä kokoomuslainen kuin olla ja voi.

    Oikea demari puolustaisi työntekijöiden palkkoja ja työttömyysturvaa. Entinen jäsenkirjademari Vartiainen ei tehnyt sitä koskaan. Hyvä, että hän on nyt Kokoomuksessa.

    Lepomäki on tästä kaksikosta huomattavasti rehellisempi. Hän (toisin kuin suurin osa poliitikoista) tajuaa eurojäsenyyden turhuuden, mikä nostaa hänen pisteitään minun silmissäni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Rosmo: Ei tarvitse olla mikään lukion käynyt löytääkseen parikymmentä kirjoitusvirhettä tuosta jutusta. Tulkitsen kirjoitusvirheet meriitiksi: Osmo pystyy kirjoittamaan noin loogisen ja hyvän tarinan lukematta sitä itse kertaakaan läpi. Olen käyttänyt kirjoitusvirheitä joskus tehokeinona. Asiaan: jutussa parasta oli tuo toteamus: meillä ei ole “traditiota, jossa sosiaalista tasa-arvoa ajettaisiin markkinatalouden keinoin.”. Sellainen traditio tarvitaan! Ehkä Liberaalipuolue?

    Ei ehkä vaan ehdottomasti, vilkaise vaikka puolueohjelmaa. Kyllä meillä reilun vuoden päästä on kansanedustaja ja sen jälkeen on portit auki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. OFFTOPIC

    Vaikka juttusarjassa on (ihan ymmärrettävästi) tarkoitus keskittyä vain isoimpiin puolueisiin, niin pari sanaa olisi hyvä sanoa RKP:stäkin. Puolue on kokoaan suurempi ja ollut tähän hallitukseen asti mukana tekemässä jokaista suurta poliittista päätöstä. Lisäksi puolueen kielipolitiikka on jossain määrin kansainvälistymisen jarru ja sitä on käytetty hyväksi lobattaessa mm. lähipalveluja äänestäjille ja vaalirahaa valtuutetuille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Ylipäätänsäkin uusiutuminen on aivan helvetin hidasta. Jos ajatellaan, että poliitikko tulisi kolmikymppisenä politiikkaan ja moni jatkaa seitsemänkymmpiseksi, niin ehtii olla mukana neljäkymmentä vuotta.

    Ja kun vielä politiikassa tulee arvovaltataisteluja eikä omasta kannasta päästetä irti vaikka tietäisi sen olevan väärä. tähän päälle vielä se, että monit poliitikko on paljon keskivertoa narsistisempi. Tuommoinen 50 vuotta voi olla ihan realistinen aikaväli saada suuria muutoksia, kun innokkaimmat ja jästipäisimmät poliitiko ovat sen nelkyt vee vallankahvassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. espoost: Oletko pannut merkille Vartiaisen työttömiä koskevan retoriikan?

    Kalervo: Et kuunnellut Vartiaisen puhetta Senaatintorilla, jossa hän vaati työttömyysturvan leikkaamista ja palkkojen polkemista.

    Te kommentoijat ette ole huomanneet tätä parenteesia Osmon tekstistä:

    “(Hän voisi kyllä vähän hioa puhetapojaan niin, ettei ruokkisi käsitystä laitaoikeistolaisuudestaan turhaan.)”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Pakko todeta, että Oden analyysi on kovin kevyt. Mielestäni Kokoomuksen suurin ongelma on ollut rohkeuden puute. Ei ole uskallettu hoitaa rakenteellisiä uudistuksia loppuun. Ei ole uskallettu hoitaa valtiontaloutta kuntoon. Siksi vvm Orpo kertoo valtion ottavan edelleen velkaa vaikka nyt sitä pitäisi jo vähentää.

    Kokoomuksen ongelma on se, että se pyrkii yhdistämään kolme aatesuuntausta eli liberalismin, konservatismin ja vihreyden. Viime vuosina on korostettu erityisesti liberalismia, joka ideologiana täysin hahmoton. Ehkä liberalismin kaapuun käytkeytyy Oden maitsema bisnesajattelu markkina-ajattelun sijaan.

    Kokoomuksen ongelman ydin on kuitenkin se, ettei aatekysymyksiin juurikaan kiinnitetty 2000-luvulla huomioitu. Hallitusvastuu on tuonut mukaan jonkinlaisen pragmatismin, jossa ongelmia vain ratkaistaan huomiomatta ratkaisujen vaikutuksia ja seurauksia. Hyvä esimerkki on sote. Kukaan rationaalisesti ajatteleva poliitikko ei voi kannattaa tätä hirviötä.

    Liberalismin myötä Kokoomus on lähentynyt sosialidemokratiaa, jossa korostetaan oikeuksia, vapauksia ja etuja, muttei vastuutaa itsestä, lähimmäisestä eikä ympäristöstä. Markkinataloudessa korostetaan kuitenkin myös yksilön vastuuta. Eikä ympäristöä suojella eikä ilmastonmuutosta hillitä ilman kansalaisten osallistumista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jammu Saloniemi: sosialidemokratiaa, jossa korostetaan oikeuksia, vapauksia ja etuja, muttei vastuutaa itsestä, lähimmäisestä eikä ympäristöstä

      Et taida tietää, mitä sosiaalidemokratialla tarkoitetaan.

      Jammu Saloniemi: Markkinataloudessa korostetaan kuitenkin myös yksilön vastuuta. Eikä ympäristöä suojella eikä ilmastonmuutosta hillitä ilman kansalaisten osallistumista.

      Valitettavasti markkinatalous on todella huono isäntä ja hallintotapa. Lisäksi huomauttaisin, että edustuksellisen demokratian tarkoitus on nimenomaan valita päättäjiksi päteviä ihmisiä perehtymään asioihin ja toteuttamaan yhteiskunnallisia kokonaistavoitteita, eikä toteuttaa sokeasti kansalaisten mielihaluja. Osallistuminen voidaan myös pakottaa ja vastuuta ottaa kollektiivisesti. Julkinen hallinto on olemassa juuri sitä varten. Vapaaehtoiseen toimintaan ei tarvita hallitusta. Lisäksi täytyy muistaa, että yhteiskunnassa on monia yksilöitä mahtavampia toimijoita, jotka eivät kuuntele yksilöiden haluja.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. On tässä pieniä askeleita saatu otettua liberaalimpaan suuntaan: Kauppojen aukioloaikojen vapautus, taksiliikenteen vapautus, raideliikenteen avaus kilpailulle, alkoholipolitiikkaan pientä liberalisointia. Tietty, kun kuuntelee mitä melua vihervasemmisto näistä pitää, taitaa olla liberalisoinnille äkkipysäytys tiedossa jos vihervasemmistosta kukaan hallitukseen tulee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Jammu Saloniemi:

    Liberalismin myötä Kokoomus on lähentynyt sosialidemokratiaa, jossa korostetaan oikeuksia, vapauksia ja etuja, muttei vastuutaa itsestä, lähimmäisestä eikä ympäristöstä. Markkinataloudessa korostetaan kuitenkin myös yksilön vastuuta. Eikä ympäristöä suojella eikä ilmastonmuutosta hillitä ilman kansalaisten osallistumista.

    Liberaalina en tunnista käsitystäsi liberalismista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Jammu Saloniemi: Markkinataloudessa korostetaan kuitenkin myös yksilön vastuuta.

    Tästä olen kyllä täysin eri mieltä. Markkinatalouden toiminta perustuu siihen, että ihmiset eivät kanna vastuuta kenestäkään muusta kuin itsestään. “Greed is good” on markkinataloususkon uskontunnustus.

    Jos ympäröivä yhteiskunta ei aseta rajoja, niin markkinatalous ei niitä todellakaan spontaanisti tuota. Koski tämä sitten orjuutta, työntekijöiden oikeuksia, eläinten oikeuksia tai ilmastomuutosta. Etelävaltiolainen plantaasinomistaja ei pahuuttaan pitänyt orjia, vaan siksi, että orjien hyvinvointi oli hänelle täysin yhdentekevää niin kauan, kunhan orjat olivat kykeneviä tekemään työtä. Nykyinen lihateollisuus ei pahuuttaan kohtele eläimiä huonosti, vaan siksi, että eläinten hyvinvointi on sille täysin yhdentekevää niin kauan, kunhan eläimet tuottavat lihaa. Molemmissa tapauksissa asiaan on mahdollista vaikuttaa vain siten, että valtio kieltää orjuuden tai eläinten huonosti kohtelun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Samuli Saarelma: “Greed is good” on markkinataloususkon uskontunnustus.

    Ei ole vaan kapitalismin. Onhan sellainenkin pitkän ja kunniakkaan historian omaava ajatussuunta kuin markkinasosialismi, jonka kannattajaksi itse tunnustaudun:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Market_socialism

    Kapitalismi, kuten sen nimikin kertoo, merkitsee sitä, että taloudellisen tuotannon vaatimat pääomat kerätään tietyllä tavalla (nykyään yleensä pörssin kaltaisten instituutioiden kautta). Markkinatalous taas tarkoittaa resurssien yleistä jakamista yhteiskunnassa hintamekanismia käyttäen. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa, ja toinen voi esiintyä ilman toista.

    Jos haluaa olla oikein kärjekäs, voi jopa väittää, että se, että yhteiskunnassa esiintyy kapitalismia, on merkki siitä, ettei markkinatalous toimi siellä riittävän hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa. Nykyaikana kapitalismi nähdään teollisuusyhteiskunnan kontekstissa.

      Max Weberin määritelmän mukaan kapitalismi on talousjärjestelmä, joka perustuu:

      – henkilökohtaisesta tai perheen taloudesta erotettuihin kirjanpitoa ylläpitäviin yrityksiin,
      – vapaisiin markkinoihin, jotka ovat avoimet sosiaalisesta asemasta riippumatta,
      . kehittyneen teknologian käyttöön, erityisesti suuryrityksissä, jotka tarvitsevat runsaasti sijoituspääomaa,
      – tasa-arvoon lain edessä perustuva oikeusjärjestelmä, joka takaa yksityisen omistusoikeuden
      – joustaviin työmarkkinoihin, jotka takaavat sosiaalisen liikkuvuuden, ilman orjuutta tai maaorjuutta ja lakiin perustuvia tai institutionaalisia rajoituksia, kuten minimipalkkoja tai ammattiyhdistyksiä
      – osakkeiden julkiseen kauppaan, jolla kerätään suuria määriä sijoituspääomaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Aki Kivirinta: Ei ehkä vaan ehdottomasti, vilkaise vaikka puolueohjelmaa. Kyllä meillä reilun vuoden päästä on kansanedustaja ja sen jälkeen on portit auki.

    Pidetään peukkuja. Liberaalipuolueelle on todellakin tilausta. Kokoomuksesta tai Vihreistä ei ole sitä lokeroa täyttämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Pro market vai pro business? Tulee mieleen opiskeluajat Otaniemessä 1970-
    luvun alkupuolella. Eipä siellä taistolaisia montaakaan ollut, mutta yksi slogan niillä oli hyvä. Mitä kapitalisti vihaa eniten maailmassa? Kommunismia ja vapaata kilpailua. Miksi tämä tulee aina sotesta mieleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. “Juhana on yhteiskunnallisilta tavoitteiltaan ilmiselvä demari, edelleen.”

    “Kateeksi käy kuitenkin Ruotsia. Ruotsin moderaatit on puolueena paljon osaavampi.”
    ehdokkaaksi”.

    Ensimmäinen väite on täysin totta. Vartiainen lähti SDP:stä vain, koska “häntä pyydettiin ehdokkaaksi”. Hän sanoo sen aivan itse tällä videolla http://minurli.com/p7c1w3 . Toinen väite alkoi naurattaa, kun muistui mieleen, että Vartiainenhan joutui tekemään raportin yhdessä ruotsalaisen Anders Borgin kanssa. Eihän se mikään yllätys kenellekkään ollut, ettei Suomi hoida talouspolitiikkaa kunnolla, kun johdossa on tuollaisia pellejä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.