Tekoäly ja työn tulevaisuus

Olen toimin­ut syksys­tä alka­en TEM:n tekoä­ly­työryh­män Työn tule­vaisu­us ja yhteiskun­nal­liset vaiku­tuk­set ‑jaos­ton puheen­jo­hta­jana. Kävin ker­tomas­sa jaos­tomme työstä pienelle kiin­nos­tunei­den porukalle. Lai­tan pääko­h­dat esi­tyk­ses­täni tähän.

McK­in­seyn Suomelle räätälöi­dyn raportin mukaan nyky­i­sistä työte­htävistä katoaa vuo­teen 2035 men­nessä kokon­aan 15 % ja noin kol­mannes työte­htävistä muut­taa muo­toaan. Nuo 15 pros­ent­tia katoa­vat, vaik­ka tekoä­lyä ei otet­taisi käyt­töön Suomes­sa, kos­ka muualle se kyl­lä ote­taan käyt­töön ja on otet­tukin jo.

Uut­ta työtä tulee tilalle, mut­ta uudet työte­htävät ovat voit­top­uolis­es­ti vaa­ti­vampia kuin menete­tyt. En ole tästä töi­den muut­tumis­es­ta vaa­ti­vam­mik­si täysin var­ma, kos­ka jotkut työt saat­ta­vat myös helpot­tua, mut­ta kai se on uskot­ta­va, kun min­ua viisaam­mat niin sanovat.

Osaamisvi­nouma siis pahe­nee entis­es­tään – se että osaa­jista on pulaa ja huonos­ti koulutet­tu­jen on vaikea päästä töi­hin. Jos mitään ei tehdä, rak­en­teelli­nen työt­tömyys uhkaa nous­ta edelleen.

Paine palkkaeroi­hin kas­vaa. Palkkaero­jen vai­h­toe­htona on kas­va­va työt­tömyys, kun huono-osaisin työvoima hin­noitel­laan ulos markkinoilta.

Sosi­aa­li­nen koheesio on uhat­tuna. Pohjo­is­maid­en tilanne on kuitenkin paljon parem­pi tilanne kuin vaikka­pa Yhdys­val­to­jen, jos­sa yhteiskun­nan tur­vaverkko on paljon hatarampi.

Työ­markki­noiden toimin­nan parantaminen

Meil­lä ei oikeas­t­aan ole esit­tää mitään uut­ta. Uut­ta on vain se, että mikä olisi ollut hyvästä jo aiem­minkin, muut­tuu nyt välttämättömyydeksi.

Uudelleenk­oulu­tus

McK­in­seyn raportin mukaan Suomes­sa pitää koulut­taa seu­raavien kymme­nen vuo­den kulues­sa miljoona ihmistä uudestaan.

Ei ole mah­dol­lista pan­na 45-vuo­ti­as­ta uud­estaan monivuo­tiseen ammat­tiop­pi­in, eikä se ole tarpeenkaan, sil­lä eri alo­jen opin­nois­sa on paljon yhteisiä osia, joi­ta ei tarvitse opetel­la uud­estaan. Tarvi­taan kar­sit­tu­ja muun­tok­oulu­tu­sopin­to­ja, jois­sa opete­taan uudessa amma­tis­sa tarvit­ta­vat tiedot ja taidot ja vain ne.

Tämä on jaos­tomme työssä kohon­nut niin keskeiseen ase­maan, että Ope­tus- ja kult­tuuri­m­in­is­ter­iön kansli­apääl­likkö Ani­ta Lehikoinen on liitet­ty joukkoihimme.

Paras­ta tietysti olisi oppia muun­tu­via työte­htäviä työn ohes­sa. Tähän työ­nan­ta­jien kan­nus­timet ovat heiken­tyneet työ­suhtei­den muuttues­sa lyhyem­mik­si. Raken­nusala on hyvä esimerk­ki, mihin tämä voi johtaa. Alal­la on aku­ut­ti työvoima­pu­la samal­la kun Uudel­la­maal­la alan tek­i­jöistä kahdek­san pros­ent­tia nos­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta. Työt­tömiä ei kuulem­ma kan­na­ta palkata, kos­ka talo on valmis ennen kuin palkat­tu on oppin­ut työnsä.

Olen pyytänyt jaos­tossamme Lau­ri Iha­laista laa­ti­maan tästä esi­tyk­sen. Sain sen häneltä viikonloppuna.

Eroon työelämän jäykkyyksistä

Mitä jäykem­mät työ­markki­nat, sitä vaikeampi edessä ole­va myller­rys on. Työ­markki­noiden jäykkyyk­siä on kar­sit­ta­va, ja on siir­ryt­tävä kohden markki­nae­htoisem­pia palkko­ja. Tämä voi tarkoit­taa myös joidenkin matal­ien palkko­jen laskua edelleen. Työssäkäyviä köy­hiä on taval­la tai toisel­la tuet­ta­va täy­den­tävil­lä tulon­si­ir­roil­la. Se tulee halvem­mak­si kuin työt­tömyys ja on muutenkin yhteiskuin­nal­lis­es­ti mukavampi vai­h­toe­hto. Yhteiskun­tapoli­it­tise­na insinööri­työn­näyt­teenä tämä urak­ka on varsin haastava.

Mei­dän jaos­tomme ei ryhdy hah­mot­tele­maan sosi­aalipoli­it­tisia uud­is­tuk­sia, kos­ka sitä varten on omat työryh­män­sä, mut­ta tulemme var­maankin lähet­tämään sille kan­nus­tavia terveisiä.

Työn­väl­i­tyk­seen uut­ta puhtia

Tekoälystä on työ­markki­noille myös hyö­tyä, kos­ka se paran­taa työn­väl­i­tys­tä aivan uudelle tasolle. Suomes­sa solmi­taan noin 500 000 työ­suhdet­ta joka vuosi.

Tämä tapah­tuu käsipelil­lä ja siten avut­toman tehot­tomasti. Jos tekoä­ly­ohjel­man tiedos­sa olisi koko työvoima – tai vaik­ka vain vapaae­htois­es­ti mukaan ilmoit­tau­tuneet – ja kaik­ki poten­ti­aaliset työ­paikat, löytäisimme paljon parem­min oikean henkilön oikeaan työpaikkaan.

Olen­naista ei ole vain löytää työtä työt­tömille vaan houkutel­la osaamisen karttues­sa työssä ole­via ural­la eteen­päin kohden vaa­ti­vampia tehtäviä, jol­loin hei­dän aiem­mat helpom­mat tehtävän­sä jäävät niiden tavoiteltavak­si, joil­la ei tarvit­tavaa koke­mus­ta vielä ole. Tämä helpot­taa osaamisvi­noumaa sekä helpot­ta­mal­la työt­tömien pääsyä töi­hin että tar­joa­mal­la yri­tyk­sille osaavaa työvoimaa vaa­ti­vampi­in tehtäviin.

Ter­vey­den­huol­lon mullistus

Pari viikkoa sit­ten Tekesin digi­jo­hta­ja Pekka Sivo­nen arvioi Ylen Kova Talous-ohjel­mas­sa, että ter­vey­den­hoito muut­tuu seu­raa­van 20 vuo­den aikana enem­män kuin viimeisen 200 vuo­den aikana.” (Yle.fi)

Vähän taide­taan tun­tea ter­vey­den­huol­lon his­to­ri­aa huonos­ti, mut­ta kun tuos­ta kar­sii markki­na­henkisen liioit­telun, käteen jää, että ter­vey­den­huolto voi poten­ti­aalis­es­ti mullis­tua valtavasti.

Tekoä­ly ilmestyy lääkärin pöy­dälle, mut­ta se tulee kau­pal­lisi­na – ja siten ei täysin puolueet­tom­i­na – sovel­luksi­na myös asi­akkaiden kän­nyköi­hin. Osa lääkärin­työstä – eri­tyis­es­ti sel­l­ainen, joka tehdään poti­las­ta näkemät­tä – kor­vau­tuu tekoä­lyl­lä. Poti­lail­la itsel­lään on eri­laista kotimit­taria ja kehon toim­intaa mit­taavia älyasusteita.

Tämä tekee mah­dol­lisek­si organ­isoi­da ter­vey­den­huolto kokon­aan uudestaan.

Vaikka­pa vain dia­betes. Dia­betespoti­laat kut­su­taan kah­den vuo­den välein tarkas­tuk­seen. Joidenkin kohdal­la tämä on turhaa ja joidenkin taas pitäisi tul­la paljon nopeam­min. Poti­lail­la on jo nyt kotimit­tar­it. Jos niiden tieto välit­ty­isi lääkärin tietokoneelle, olisi help­po seu­loa ne, joiden on tul­ta­va heti ja ne, joil­la kaik­ki näyt­tää ole­van kun­nos­sa. Säästy­isi paljon rahaa ja voitet­taisi­in paljon terveyttä.

Lain­säädän­tö säätelee tiukasti, mitä töitä mikin ammat­tiryh­mä saa ja ei saa tehdä. Tule­vaisu­udessa nämä rajat ovat aivan väärässä paikas­sa. Kun kysyn­tä kas­vaa, tässäkin olisi hyvä, jos jokaisen henkilöstöryh­män tehtäviä siir­ret­täisi­in kohti vaa­ti­vampia töitä ja jätet­täisi­in vähem­män vaa­ti­vat lyhyem­män koulu­tuk­sen suorit­taneille. Tekoä­lyn turvin sairaan­hoita­ja osaa tehdä paljon sel­l­aista, jota vain lääkärit saa­vat nyt tehdä ja yleis­lääkärit paljon sel­l­aista, mihin tarvi­taan nyt erikois­lääkäri. Jot­ta tekoä­lyn suomista mah­dol­lisuuk­sista saadaan kaik­ki irti, on ammat­tiryh­mien tehtävära­jo­ja siirrettävä.

Min­ua onkin pyy­det­ty ker­tomaan tästä sairaan­hoita­jille. Lääkärili­itos­ta ei kut­sua ole tullut.

Entisessä elämässäni saa­mani koke­muk­sen perus­teel­la ennus­tan, ettei näi­den rajo­jen siirtämi­nen ole aivan helppoa.

Tule­vaisu­us yllät­tää varmasti

Vaik­ka meil­lä on käytet­tävis­sämme maail­man paras tieto tekoälystä, uskallan ennus­taa, että tule­vaisu­us yllät­tää kaik­ki. Auton ja sähkön vaiku­tus­ta ei kukaan osan­nut ennustaa.

Julk­ista keskustelua domi­noi syvä pes­simis­mi. Kuitenkin tekoä­ly syn­nyt­tää tuot­tei­ta ja toim­into­ja, jot­ka paran­ta­vat kulut­ta­jan ase­maa huo­mat­tavasti. Pääsään­töis­es­ti elämä muut­tuu siis parem­mak­si, vaik­ka uhat domi­noi­vat ajatteluamme.

Dis­rup­ti­iviset keksin­nöt tule­vat tuhoa­maan yri­tyk­siä ja kor­vaa­maan monia ammat­tiryh­miä, mut­ta emme tiedä mitä. Jos minä tietäisin, olisin var­maan vähän parem­min palka­tuis­sa hommissa

Mika Lin­tilän ton­tista sanois­in, että tekoä­lyn alue­poli­it­tiset vaiku­tuk­set ovat ris­tiri­itaisia, mut­ta poten­ti­aalis­es­ti erit­täin suuria.

Vaiku­tus kaupunki­rak­en­teeseen voi yllät­tää. Robot­ti­tak­sit mullis­ta­vat kaupunkili­iken­net­tä, mut­ta vielä mullis­tavam­mik­si voivat osoit­tau­tua kevyet itse kulke­vat tavar­alähetit. Tähän asti kehi­tys on suos­in­ut kaupunkien keskus­to­ja, mut­ta lähiöi­den ja esikaupunkialuei­den toimivu­us voi paran­tua olennaisesti.

Muu­tok­set ovat suuria ja mon­elta osin yllät­täviä. Sik­si päätök­sen­teon on kehi­tyt­tävä ket­teräm­mäk­si. Val­tio­val­ta ei ole vas­tu­us­sa liike­toimin­nas­ta muuten kuin että reg­u­laa­tion pitäisi pysyä ajan tasal­la ja tietysti sosi­aaliset vaiku­tuk­set kaatu­vat yhteiskun­nan päälle.

= = = =

Keskustelin tekoälystä val­tiosi­h­teeri Mart­ti Het­emäen kanssa. Hänel­lä oli mie­lenki­in­toinen huomio. Tekoä­ly tulee tekemään yri­tys­ten päätök­sen­teosta ratio­naalisem­paa. Tämä tarkoit­taa, että ulkois­vaiku­tusten merk­i­tys koros­tuu, jos halu­amme, että tuo ratio­naalisem­pi on myös yhteiskun­nal­lis­es­ta parem­paa. Arthur Pigoun sata vuot­ta van­ha teo­ria nousee kun­ni­aan. Tarvisemme ohjaavia vero­ja ja tukia!

87 vastausta artikkeliin “Tekoäly ja työn tulevaisuus”

  1. Ilo kuul­la, että tuon­lainen työryh­mä on.
    Itsekin arve­len, että Suomes­sa on kehi­tyspes­simis­miä niinkuin Eino Leinon runo­henkilöl­lä: …näki kauhut kaikkial­la, hal­ti­at pahat havait­si, ei hyviä ollenkaan…

  2. “… mut­ta kai se on uskot­ta­va, kun min­ua viisaam­mat niin sanovat.” — Osmo, älä nyt vaan luule, että jotkut McK­in­seyn kon­sul­tit ovat eri­tyisen ete­viä muu­ta kuin sen arvaamises­sa, mitä hei­dän raport­tien­sa tilaa­jat toden­näköis­es­ti halu­a­vat kuulla 🙂

  3. Jos puri­laisen kään­täjälle mak­se­taan kymp­pi tun­nil­ta, ei hänen työ­paikkaansa säästä palkan pudot­ta­mi­nen vitoseen. Kone kään­tää halvemmalla. 

    Jos siivoo­ja tekee saman, niin silti hänet potk­i­taan pois, kun koneet ja automaat­tisi­ivous kehittyvät.

    Kun ope­tus annetaan videoitse yhdestä yliopis­tossa moni­in yliopis­toi­hin (tapah­tuu jo nyt), opet­ta­jat eivät pysty kil­paile­maan kehi­tys­tä vas­taan palkko­ja laskemalla. 

    Eikä auta kiel­tenopet­ta­ji­akaan palkko­jen lasku, kun kon­tak­ti­tun­te­ja kor­vataan net­tipe­rus­taisel­la itseopiskelul­la, joka on motivoituneille opiske­li­joille tehokas opiske­lu­ta­pa. Lausum­ista arvioi­va kone antaa paljon yksilöl­lisem­pää palautet­ta kuin suur­ta ryh­mää hallinnoi­va opet­ta­ja. Tois­to­ja pystyy tekemään lyhyessä ajas­sa val­tavasti ja jokaises­ta tois­tos­ta saa palautteen.

    Jous­tavu­us on men­neen maail­man ratkaisukeino. Koneet voit­ta­vat lop­ul­ta kuitenkin. Kysymys on vain ajasta.

    Pidän taan­tuneena aja­tus­ta, että ihmis­ten pitäisi ruve­ta kil­paile­maan automaa­tio­ta ja tekoä­lyä vas­taan mil­lään taval­la riip­pumat­ta siitä, onko tapa palk­ka vai jokin muu.

    Kukaan tuskin uskoo, että tiskiltä annet­ta­vat henkilöko­htaiset pankkipalve­lut oli­si­vat säi­lyneet, jos pankkinei­d­it oli­si­vat tiput­ta­neet palkko­jaan 40 %. Ei kai niitä juuri kukaan enää edes tahtoisi. 

    Yleistyvien kaup­po­jen itsepa­lvelukas­so­jen suo­sios­ta päätellen ihmiset ihan mielel­lään palvel­e­vat itseään. Akti­ivi­nen toim­imi­nen on heille mieluisam­paa kuin pas­si­ivi­nen odottelu.

    Ennen pitkää kaup­pakas­sit kokoa­vat koneet ja ihmiset vain nouta­vat ne. Pitem­män ajan kulues­sa kassien tuon­tikin koti­in automa­ti­soidaan ainakin osittain.

    Jous­t­a­mi­nen ei ole ratkaisukeino. Se on parhaim­mil­laankin vain het­kelli­nen lien­ny­tyskeino pysyvään ongel­maan, mut­ta tuskin­pa edes sitä.

  4. Tarvit­ta­van työn määrä per yksikkö vähe­nee. Se merk­it­see työt­tömyy­den kasvua, jos yksikkö­jen määrä ei kas­va tai työai­ka lyhene.

  5. “Lain­säädän­tö säätelee tiukasti, mitä töitä mikin ammat­tiryh­mä saa ja ei saa tehdä”

    Kan­nat­taa myös pohtia iki­aikaisia ongelmia ohjel­moi­jan vas­tu­us­ta ja osaamis­es­ta. Han­kki­mal­la ohjel­ma, sovel­lus, tekoä­ly kier­retään kätevästi kaik­ki ammat­ti­taito­vaa­timuk­set. Määri­tyk­set ovat määri­tyk­siä ja koo­di on kood­ia vai miten se meni?

  6. Eli SAK häviää ja AKAVA on ain­oa merkit­tävä työn­tek­i­jäjär­jestö. Aluk­si kehi­tys var­masti helpot­taa muu­tos­ta, mut­ta miten on pitkäl­lä aikavälillä?

  7. Olen tain­nut aiem­minkin häm­mästel­lä blo­gistin väit­tämää Suomen työ­markki­noiden jäykkyy­destä ja sosi­aal­i­tur­van tuomis­es­ta täy­den­tämään pieniä palkko­ja. OECD tote­si muu­ta­ma kuukausi sit­ten Suomen työ­markki­nat erääk­si Euroopan jous­tavim­mista. Palkan täy­den­tämi­nen sosi­aal­i­tur­val­la tarkoit­taa osan yrit­täjän kuluista siirtämistä veron­mak­sajien mak­set­tavak­si ‑Suomek­si kyse on yritystuesta.

    Sinään­sä siinä, että automati­ik­ka ja tekoä­ly tekevät osan töistä tarpeet­tomik­si, ei ole mitään pahaa: Ihmiskun­ta on kaut­ta aiko­jen pyrkinyt vähen­tämään ihmis­ten tekemää työtä. Ongel­ma on kuin­ka jäl­jelle jäävä työ ja mam­mona jae­taan. Ratkaisu tuskin on eläkeikien nos­to tai työpäivän piden­tämi­nen kuudel­la minuutilla.

  8. Asiantun­ti­ja minäkin:
    “Lain­säädän­tö säätelee tiukasti, mitä töitä mikin ammat­tiryh­mä saa ja ei saa tehdä”

    Kan­nat­taa myös pohtia iki­aikaisia ongelmia ohjel­moi­jan vas­tu­us­ta ja osaamis­es­ta. Han­kki­mal­la ohjel­ma, sovel­lus, tekoä­ly kier­retään kätevästi kaik­ki ammattitaitovaatimukset.

    Mikä ongel­ma tuos­sa on? Jos johonkin käyt­töön tulee ohjel­ma se tietysti hyväksytäänkäyt­töön. Eli sil­lä on “ammat­ti­taito”. Lääketi­eteessä kaik­ki lait­teet vaa­ti­vat hyväksyt­tämisen ja tekoä­ly ei nyt oikeasti ole mitään eri­laista. Se on vain mon­imutkaisem­pi här­päke, mut­ta saman­laiset pros­es­sit sitäkin koskevat

  9. Real­isti:
    Tarvit­ta­van työn määrä per yksikkö vähe­nee. Se merk­it­see työt­tömyy­den kasvua, jos yksikkö­jen määrä ei kas­va tai työai­ka lyhene.

    Toisin kuin yleis­es­ti usko­taan, työai­ka ei ole luon­non­va­kio. Se voi muut­tua tarpeen mukaan.

    Lisään­tyvä vapaa-aika on jokaiselle pelkästään posi­ti­ivi­nen asia. Vähem­män työtä, enem­män elämää.

    1. Koti-isä: Toisin kuin yleis­es­ti usko­taan, työai­ka ei ole luon­non­va­kio. Se voi muut­tua tarpeen mukaan.

      Lisään­tyvä vapaa-aika on jokaiselle pelkästään posi­ti­ivi­nen asia. Vähem­män työtä, enem­män elämää.

      Lisään­tyvä apaa-aika tarkoit­taa sitä että palkkasi tip­puu. On aivan nau­ret­tavaa luul­la että yri­tys rupeaa mak­samaan sin­ulle samaa palkkaa kuin ennen jos teet vähem­män töitä

  10. Alal­la on aku­ut­ti työvoima­pu­la samal­la kun Uudel­la­maal­la alan tek­i­jöistä kahdek­san pros­ent­tia nos­taa työt­tömyysko­r­vaus­ta. Työt­tömiä ei kuulem­ma kan­na­ta palkata, kos­ka talo on valmis ennen kuin palkat­tu on oppin­ut työnsä. 

    Työt­tömiä ei kan­na­ta palkata, kos­ka viro­laiset ja muut ovat halvem­pia. Tämä kus­tan­nus­laskel­ma saat­taisi toki jonkin ver­ran muut­tua, mikäli virhev­as­tu­ut eivät aina jäisi käyt­täjän kon­tolle. Halvem­pi­en työn­tek­i­jöi­den tuon­ti on kuitenkin myrkkyä työllisyydelle.

    Jos niiden tieto välit­ty­isi lääkärin tietokoneelle, olisi help­po seu­loa ne, joiden on tul­ta­va heti ja ne, joil­la kaik­ki näyt­tää ole­van kun­nos­sa. Säästy­isi paljon rahaa ja voitet­taisi­in paljon terveyttä. 

    Voi toisaal­ta olla yllät­tävän paljon pyy­det­ty, että nuo tiedot tuli­si­vat oikei­den lääkärien pöy­dille oike­as­sa muo­dos­sa ilman jär­jetön­tä säätöä. Lisäk­si voi olla aika kaukaa haet­tu, etteivät tiedot menisi muille tai verkos­sa ole­va laite aiheut­taisi tieto­tur­vaon­gelmia tai tiukkaa tieto­tur­vaa ylläpitävä jou­tu­isi arvaile­maan säätöjä. Tähän pitäisi ken­ties jopa puut­tua lain­säädän­nöl­lä, jot­ta markki­noil­la olisi vain tietyn­laisia lait­tei­ta — ken­ties jopa niin, että ohjelmis­to olisi vira­nomaisen puoles­ta syynät­ty, kun­nol­la doku­men­toitu ja tur­val­lisek­si todettu.

    Kun kysyn­tä kas­vaa, tässäkin olisi hyvä, jos jokaisen henkilöstöryh­män tehtäviä siir­ret­täisi­in kohti vaa­ti­vampia töitä ja jätet­täisi­in vähem­män vaa­ti­vat lyhyem­män koulu­tuk­sen suorittaneille. 

    Toisaal­ta tämä ei aina ole hyvä, kuten kuka tahansa asi­akas­palvelun kanssa ongelmis­taan tapel­lut tietää: Mikään ei ole niin turhaut­tavaa kuin kuul­la kysymyk­sistä suo­raan, ettei lin­jan toises­sa päässä ymmär­retä asi­as­ta edes perustei­ta, kun itse on jo hel­posti diag­nosoin­ut ongel­man niin pitkälle kuin sen asi­akkaan päässä voi tehdä. Täl­löin pitää rikkoa toimi­vat ase­tuk­set ja kulut­taa aikaa epäolen­nais­ten asioiden läpikäymiseen.

    Julk­ista keskustelua domi­noi syvä pes­simis­mi. Kuitenkin tekoä­ly syn­nyt­tää tuot­tei­ta ja toim­into­ja, jot­ka paran­ta­vat kulut­ta­jan ase­maa huomattavasti. 

    Onko noin? Kaipaisin esimerkkejä.
    Minus­ta nimit­täin tun­tuu, että hom­ma muut­tuu hel­posti juuri sel­l­aisek­si, että kaik­ki tiedot kyl­lä kerätään ihmi­sistä ja pyritään ohjaa­maan hei­dän käytöstään yri­tyk­selle voitol­lisim­paan suun­taan, mut­ta toim­inta muut­tuu han­kalak­si ja varsi­nainen palvelu siir­tyy jon­nekin kone­maisen ja itsepa­lvelun väli­maas­toon. Yksilöl­lisen palvelun (tuot­teen, jne.) saami­nen muut­tuu entistäkin hankalammaksi.

    1. Työt­tömiä ei kan­na­ta palkata, kos­ka viro­laiset ja muut ovat halvempia.

      Tämä nyt ei vain pidä paikkaansa. Helsingis­sä mon­et työ­maat viivästyvät, raken­nus­li­ike mak­saa viivästys­sakko­ja, mut­ta ei palkkaa työt­tömiä, vaik­ka ne oli­siv­ta paljon halvem­pia, kos­ka ammat­ti­taito ei enää ole tätä päivää. Ammat­ti­taidon ylläpi­to on unohtunut. 

      Lisäk­si voi olla aika kaukaa haet­tu, etteivät tiedot menisi muille tai verkos­sa ole­va laite aiheut­taisi tieto­tur­vaon­gelmia tai tiukkaa tieto­tur­vaa ylläpitävä jou­tu­isi arvaile­maan säätöjä.

      Minäö näen maail­mas­sa kyl­lä pahempiakin ongelmia kuin se, että joku ulkop­uo­li­nen näkee sok­e­ri­ar­voni. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että tähän hyvään, tur­val­liseen ja jous­tavaan palvelu­un menevät ne, joi­ta tätä tieto­suo­jaon­gel­ma ei häiristse, ja lop­ut hoide­taan van­hanaikaises­ti ja hoidol­lisia riske­jä ottaen.

      1. Ei kukaan rupea ylläpitämään ammat­ti­taito­ja jos ei ole edes töitä. Sitä pait­si mis­sä sitä ylläpidät?

  11. Junt­tip­ul­la Savos­ta:
    Jos puri­laisen kään­täjälle mak­se­taan kymp­pi tun­nil­ta, ei hänen työ­paikkaansa säästä palkan pudot­ta­mi­nen vitoseen. Kone kään­tää halvemmalla. 

    Kone ei ole yhtä kiva piristys päivään kuin nuori parikymp­pinen nainen kään­tämässä burg­e­ria ja hymy­ilemässä kauniisti. 

    Sek­sis­tistä, kyl­lä, mut­ta realismia.

    Aivan samas­ta syys­tä val­it­sen per­in­teisen kas­san itsepa­lvelukas­san sijaan.

    Mielum­min tilaan sit­ten kaiken suo­raan koti­in, kuin asioin paskasti koo­dat­tu­jen robot­tien kanssa, joiden tek­i­jöil­lä ei ole ollut har­main­ta aav­is­tus­takaan siitä “tekoä­ly­pa­likas­ta”, jota ovat hätäpäis­sään soveltaneet..

  12. Juuri täl­lä het­kel­lä näyt­tää siltä että ter­vey­den­huol­lon mullis­tus tulee tuot­ta­maan yksi­tyiselle sek­to­rille merkit­tävän etu­matkan. Ole­tus perus­tuu siihen että tieto­suo­jaan ja ‑jär­jestelmi­in liit­tyvät kankeudet estävät geen­i­tiedon poh­jal­ta räätälöitävän hoidon julkisel­la sek­to­ril­la, mut­ta ei yksityisellä.

    Ero tasoit­tuu vas­ta kun geen­itesteistä tulee niin edullisia että ne voidaan tehdä ruti­ini­no­mais­es­ti aina uudestaan.

  13. McK­in­seyn rapor­tit eivät yleen­sä perus­tu kovin tiukkaan tutkimuk­seen. Automaa­tion eri vaiku­tuk­sen aiheut­ta­ma kokon­aisu­us on vaikea kvantifioida.

    Automaa­tio voidaan määritel­lä pääo­man avul­la suoritet­tavien tehtävien joukon kasvattamiseksi. 

    Jos pääo­ma on tarpeek­si hal­paa ja tai tarpeek­si tuot­tavaa mar­gin­aalis­sa, automaa­tio johtaa työvoiman kor­vaamiseen. Tätä kut­su­taan kor­vaus­vaiku­tuk­sek­si. Automaa­tion työtä kor­vaa­va vaiku­tus vähen­tää työvoiman ja palkko­jen kysyntää.

    Tuot­tavu­us­vaiku­tus, joka johtuu automaa­tion aiheut­tamista kus­tan­nussäästöistä, lisää työvoiman kysyn­tää ei-automa­ti­soitavis­sa tehtävis­sä. Tuot­tavu­us­vaiku­tus­ta täy­den­tää lisään­tyvä pääo­man ker­tymä ja automaa­tion “deep­en­ing” (paran­nuk­set jo automa­ti­soi­tu­i­hin tehtävi­in), jot­ka molem­mat lisäävät edelleen työvoiman kysyntää. 

    Tuot­tavu­us­vaiku­tuk­sen suu­ru­us vaikut­taa riit­tämät­tömältä kor­vaa­maan kaiken automaa­tion aiheut­ta­man kor­vaus­vaiku­tuk­sen. Automaa­tio lisää työn tuot­tavu­ut­ta per työn­tek­i­jä enem­män kuin palkko­ja ja tulee vähen­tämään työn osu­ut­ta kansantulosta. 


    Robots and jobs: Evi­dence from the US
    Daron Ace­moğlu inter­viewed by Tim Phillips, 12 Jan­u­ary 2018

  14. Aka­teemisen koulu­tuk­sen osalta vaiku­tus on järisyttävä.
    Yliopis­to­jen pitäisi kehit­tää uusia rak­en­tei­ta muun­to- ja täydennyskoulutukseen. 

    AMK ”ylem­pi AMK” tutk­in­to olisi teo­ri­as­sa työelämälähtöi­nen täydennystutkunto.
    Ehkä yliopis­to­jen olisi palautet­ta­va ’lisen­si­aa­tion’ tutk­in­to, joka olisi työelämälähtöi­nen syven­tävä ja laa­jen­ta­va tutk­in­to, jos­sa olisi n 10 vuot­ta työkoke­mus­ta mais­ter­itutkin­non lisäksi. 

    Täy­den­nysk­oulu­tus­ta on muut­tunut pk-yri­tyk­sille kalli­ik­si, avoin-yliopis­to taas pääsykokei­den vai­h­toe­hdok­si. Yliopis­tot tien­aa­vat niiden avul­la rahaa. 

    Ylem­pää koulu­tus­ta tarvi­taan nopeasti, kos­ka jonkun on koulutet­ta­va käyt­täjiä ja olta­va otta­mas­sa käyt­töön uut­ta tekniikkaa. 

    Kun uusia maakun­tia tehdään, niiden toim­into­jen pitäisi olla mah­dol­lisim­man automa­ti­soitua ja toimivia. Käytän­nössä maakun­tien tarkoi­tus ei ole työl­listää enem­pää kuin on pakko. Samoin kaikkien maakun­tien ict ja päätös­tuk­i­jär­jesyelmien olisi olta­va saman­laiset. (Arvatkaa mikä on toden­näköisin vai­h­toe­hto kuin­ka toim­i­taan.) Tämä vaatii nopeasti muun­tok­oulutet­tua väkeä.

  15. Automaat­timetro ei menisi mukaan per­jan­tain lakkopäivään. Har­mi ettei saatu automatisoitua.

  16. “Paras­ta tietysti olisi oppia muun­tu­via työte­htäviä työn ohes­sa. Tähän työ­nan­ta­jien kan­nus­timet ovat heiken­tyneet työ­suhtei­den muuttues­sa lyhyemmiksi.”

    Tämä on ongel­ma varsinkin pääkaupunkiseudul­la. Isot osaamiskeskit­tymät saa­vat osaa­jat vai­h­ta­maan työ­paikkaa aika usein ihan vain vai­htelun vuok­si. Jos­sakin Kuo­pios­sa ja Joen­su­us­sa työ­suh­teet luul­lak­seni selvästi pitempiaikaisia.

    “Jos tekoä­ly­ohjel­man tiedos­sa olisi koko työvoima – tai vaik­ka vain vapaae­htois­es­ti mukaan ilmoit­tau­tuneet – ja kaik­ki poten­ti­aaliset työ­paikat, löytäisimme paljon parem­min oikean henkilön oikeaan työpaikkaan.”

    Toimi­va työn­tek­i­jöi­den ja ‑anta­jien tin­der olisi kyl­lä hyvä varsinkin pätkä­työläisille. Toimisi parhaim­mil­laan kuin henkilöstövuokrausy­htiö, pait­si, että välistävetäjää ei olisi.

    “Olen­naista ei ole vain löytää työtä työt­tömille vaan houkutel­la osaamisen karttues­sa työssä ole­via ural­la eteen­päin kohden vaa­ti­vampia tehtäviä, jol­loin hei­dät aiem­mat helpom­mat tehtävän­sä jäävät niiden tavoiteltavak­si, joil­la ei tarvit­tavaa koke­mus­ta vielä ole. ”

    Tässä on ongel­mana suo­ma­lais­ten yri­tys­ten pienu­us. Ei jol­lakin 10 hen­gen matel­li­pa­jal­la tai ohjelmis­toyri­tyk­sel­lä ole varaa mak­saa kovin mon­en paper­in­pyörit­täjän palkkaa, kyl­lä suuri­mas­sa osas­sa paikko­ja täy­tyy olla moniosaaja.

  17. Jonne: Palkan täy­den­tämi­nen sosi­aal­i­tur­val­la tarkoit­taa osan yrit­täjän kuluista siirtämistä veron­mak­sajien mak­set­tavak­si ‑Suomek­si kyse on yritystuesta.

    Jos tuo tapah­tuu tasais­es­ti kaikkien alo­jen yli ja siihen kerätään rahat veroina, ei sitä minus­ta voi kut­sua yri­tystuek­si. Korkein­taan se on tulon­si­ir­to niis­sä hom­mis­sa olevil­ta, jot­ka eivät saa tuo­ta palkan täy­den­nys­tä, niille, jot­ka saavat.

    1. Meil­lä on pitkään mak­set­tu työ­den­täviä tulon­si­ir­to­ja asum­istuen muo­dos­sa. Kukaan ei pidä sitä yri­tys­tuke­na eikä sitä ainakaan kiel­letyk­si val­tion tuek­si voi kutsua.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Meil­lä on pitkään mak­set­tu työ­den­täviä tulon­si­ir­to­ja asum­istuen muo­dos­sa. Kukaan ei pidä sitä yri­tys­tuke­na eikä sitä ainakaan kiel­letyk­si val­tion tuek­si voi kutsua.

        Niin tuki joka on erit­täin haitalli­nen ja aiheut­taa suuret velat yhteiskunnalle.

    2. Samuli Saarel­ma: Jos tuo tapah­tuu tasais­es­ti kaikkien alo­jen yli ja siihen kerätään rahat veroina, ei sitä minus­ta voi kut­sua yri­tystuek­si. Korkein­taan se on tulon­si­ir­to niis­sä hom­mis­sa olevil­ta, jot­ka eivät saa tuo­ta palkan täy­den­nys­tä, niille, jot­ka saavat.

      Toi on yri­tys­tu­ki. Sitä pait­si suurin osa kansas­ta tulee jou­tu­maan noi­hin töi­hin. Mikä taas pakot­taa nos­ta­maan niiden palkko­ja jot­ka oikasti jotain tuot­taa kos­ka niiden vero­pros­ent­ti on niin korkea.

      On täysin jär­jetön­tä luul­la että jol­lain tuil­la pystytään elät­tämään kansaa. Kun ei ole edes nyky­isi­in tuki­in rahaa. 

      Sosial­is­mi ei toi­mi eikä se ole koskaan toiminut

  18. Koti-isä: Toisin kuin yleis­es­ti usko­taan, työai­ka ei ole luon­non­va­kio. Se voi muut­tua tarpeen mukaan.

    Lisään­tyvä vapaa-aika on jokaiselle pelkästään posi­ti­ivi­nen asia. Vähem­män työtä, enem­män elämää.

    Jos se lisään­tyvä vapaa-aika jakau­tuu tasaisem­min, kehi­tys on posi­ti­ivista. Täl­lä het­kel­lä sitä näyt­tää kuitenkin menevän joillekin todel­la paljon (eläkeläiset, työt­tömät) ja joillekin ei ollenkaan (eri­tyis­es­ti nuorem­pi­en ikälu­okkien töis­säkäyvät). Tämän haas­teen ratkaisem­i­nen on pohjo­is­mai­sis­sa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nis­sa kriittistä.

  19. Kaik­ki jot­ka suit­sut­ta­vat lisään­tyvää vapaa-aikaa, ovat kuitenkin yleen­sä monkmuas­sa lisää lisään­tyvän vapaa-ajan vähen­tämiä palveluja.

    Kun työaikaa lyhen­netään, sitä lyhen­tävät myös sairaan­hoita­jat, lääkärit ja sosi­aalipuolen väki. Ihmis­ten ter­veys, päi­hdeon­gel­mat ja las­ten­suo­jelun taso ei kuitenkaan parane henkilökun­nan työa­jan lyhentyessä.

    Sinän­sä min­ulle työa­jan lyhen­tämi­nen kyl­lä käy. Mut­ta se ei käy, että työa­jan lyhen­tämis­es­tä johtu­va sote-puolen resurssi­va­jaus täytetään tunke­mal­la kädet syvälle taskui­hi­ni. Jos työaikaa leikataan niin sit­ten leikataan kaikkia palvelui­ta ja tuon­si­ir­to­jakin ihan samas­sa suh­teessa mitä työaikaa.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Meil­lä on pitkään mak­set­tu työ­den­täviä tulon­si­ir­to­ja asum­istuen muodossa. 

    Kyl­lä se on aika usein määritel­ty nimeno­maan tuek­si vuokra-asuntoyrityksille.

  21. Onko­han näis­sä tekoä­lyis­sä vielä havait­tu “mie­len­vikaisu­ut­ta” kuten ihmis­ten tapauk­sis­sa on. Tosin vaikea on tekoä­ly­istä huo­ma­ta ovatko ne bugisia vai onko outo toi­min­in­ta sit­tenkin ominaisuus.

  22. Ele Ale­nius ennusti robo­t­i­saa­tion vaiku­tuk­set jo vuosi­tuhan­nen vai­h­teessa kir­jas­saan. Nyt kun puhutaan tekoälystä ja ennuste­taan tule­vaisu­ut­ta mukana on lain­op­pinei­ta, tekoä­lyn eti­ikan tutk­i­joi­ta, AY-pomo­ja yms. Tässä yht­enä päivänä oli YLE:n maakun­tauutiset, jos­sa VTT:n tutk­i­ja sanoi ettei Lapin teille tule robot­ti­au­to­ja ainakaan 50 vuo­teen. Sel­l­aiset ovat tek­nol­o­giset esteet senkin kohdal­la, jota hypet­ti­in jo käytän­nössä mah­dol­lisek­si. Kysymyshän on siitä kuka ne lait­teet osaa koo­da­ta. Vision­aareis­ta­han ei koskaan ole pulaa. Toisaal­la puhutaan kone-oppimis­es­ta tässä kohtaa, mut­ta englan­ninkielisessä Wikipedi­as­sa on hyvä artikke­li koneoppimisesta.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Machine_learning
    “Accord­ing to the Gart­ner hype cycle of 2016, machine learn­ing is at its peak of inflat­ed expectations.[13] Effec­tive machine learn­ing is dif­fi­cult because find­ing pat­terns is hard and often not enough train­ing data are avail­able; as a result, machine-learn­ing pro­grams often fail to deliver.”

  23. N/A:
    Tuot­tavu­us­vaiku­tus, joka johtuu automaa­tion aiheut­tamista kus­tan­nussäästöistä, lisää työvoiman kysyn­tää ei-automa­ti­soitavis­sa tehtävis­sä. Tuot­tavu­us­vaiku­tus­ta täy­den­tää lisään­tyvä pääo­man ker­tymä ja automaa­tion “deep­en­ing” (paran­nuk­set jo automa­ti­soi­tu­i­hin tehtävi­in), jot­ka molem­mat lisäävät edelleen työvoiman kysyntää. 

    Kyynis­es­ti totean tuo­hon että tuol­lais­es­ta ei ole minkään­laista konkreet­tista näyt­töä vaan automa­ti­soin­nin tuo­mat säästöt menevät kokon­aan voiton kas­vat­tamiseen, siis omistajille.

    Ei siis ole ole­mas­sa tilan­net­ta jos­sa automaa­tion lisäämi­nen kas­vat­taisi työvoiman kysyn­tää mis­sään kohdas­sa vaan automaa­tion tarkoi­tus nimeno­maan on vähen­tää työvoimaa. Se onkin onnis­tunut erit­täin hyvin.

    1. Ei siis ole ole­mas­sa tilan­net­ta jos­sa automaa­tion lisäämi­nen kas­vat­taisi työvoiman kysyn­tää mis­sään kohdas­sa vaan automaa­tion tarkoi­tus nimeno­maan on vähen­tää työvoimaa. Se onkin onnis­tunut erit­täin hyvin.

      Teol­lis­ten työ­paikko­jenke­hi­tys Bri­tan­ni­as­sa 1870–1910?

      1. Osmo Soin­in­vaara: Teol­lis­ten työ­paikko­jenke­hi­tys Bri­tan­ni­as­sa 1870–1910?

        Et voi olla tosis­sasi? Aikuinen koulutet­tu mies?

        Ver­taatko oikeasti jotain teol­lis­tu­mista tekoä­lyyn ja digitalisaatioon?

        On se ihme että kaik­ki maail­man johta­vat tietotekni­ik­ka yri­tys­ten johta­jat sanovat suo­raan että mitään työ­paikko­jen lisäys­tä ei tule. Koko tekoä­lyn, robo­t­i­saa­tion ja dig­i­tal­isaa­tion ideana on vähen­tää työntekijöitä. 

        Yhdys­val­to­jen autote­htail­la työsken­televät ovat saa­neet hienos­ti huo­ma­ta mitä tämä tekni­ikan lisään­tymi­nen aiheut­taa. Työt­tömyyt­tä ja erit­täin suuria palkanalennuksia.

  24. Tekoälystä on työ­markki­noille myös hyö­tyä, kos­ka se paran­taa työn­väl­i­tys­tä aivan uudelle tasolle. 

    IT-alal­la LinkedIn on toimin­ut vuosikau­sia alan rekry­toin­tikana­vana. Kokenei­den koodarei­den ongel­ma on ennem­minkin se että työ­tar­jouk­sia tulee läh­es joka päivä, ja pääkaupunkiseudul­la mon­et käyt­tävät angent­ti­toimis­to­ja hoita­maan head­hunterei­den jatku­vat yhteydenotot.

    Taval­liset duu­nar­it kuulem­ma vält­televät linke­diniä, kos­ka pitävät sitä elit­is­tisenä. Kuulem­ma duu­nar­i­hom­mis­sa joil­lain aloil­la esim. Face­book ja Face­bookin eri ryh­mät ovat tärkeitä rekrytointikanavia.

    Ei tuol­laiseen tarvi­ta ”tekoä­lyä”, pitäisi vain saa­da ihmiset päivit­tämään ansi­oluet­telon­sa verkkoon. Mon­et eivät kuitenkaan tah­do sitä tehdä.

  25. Junt­tip­ul­la Savos­ta kir­joit­ti hyvin. Kaik­ki se ihmistyö, joka on kor­vat­tavis­sa tekoä­lyn keinoin kor­vau­tuu sil­lä. Tuo on kehi­tyk­sen luonne. Vai­he vai­heelta se kor­vaa tule­vaisu­udessa myös niitä työ­paikko­ja, joi­ta syn­tyy nykyisen tekoä­lyke­hi­tyk­sen ympärille. 

    Nähtävä kehi­tys on ollut, että ensin kor­vau­tuu mekaa­ni­nen työ automati­ikalla (teol­lisu­us), seu­raavak­si palve­lu­työ dig­i­tal­isoimal­la (pankkinei­d­it), jota seu­raa robo­t­i­soin­ti, jos­sa tekoä­ly kor­vaa sekä palvelua että automati­ikkaa. Ja uudet sovel­lu­tuk­set haas­ta­vat edelliset.

    Kun Soin­in­vaara toimii TEM:n tekoä­ly­työryh­män Työn tule­vaisu­us ja yhteiskun­nal­liset vaiku­tuk­set ‑jaos­ton puheen­jo­hta­jana niin olisi hyvä, että tuo­hon ryh­mään otet­taisi­in myös luo­van työn tekijöitä. 

    Ja syykin on selvä. Super­fore­cast­ing-kir­ja (2015) ker­too ihmisyk­silöistä, jot­ka ovat mui­ta parem­pia arvioimaan tule­via tapah­tu­mia oikein. Tek­i­jät havait­si­vat, että koulu­tuk­sel­la ja pätevyy­del­lä ei ollut merk­i­tys­tä siinä, kuin­ka tehokkaasti yksilö pystyy arvioimaan mitä toden­näköis­es­ti seu­raavak­si tapah­tuu. Kyky nähdä tule­vaan kor­reloi ajat­te­lu­ta­van kanssa: superen­nus­ta­jat ovat uteliai­ta, itsekri­it­tisiä, avoimia ja huolel­lisia. Tet­lockin mukaan he uskalsi­vat hylätä omat usko­muk­sen­sa ja oppi­vat, miten olla yli- tai aliarvioimat­ta uut­ta tietoa. 

    Jos­ta tulen kiinalaiseen Aliba­ban perus­ta­jaan mil­jardööri Jack Ma’han, joka toteaa, että kun robot­it ja tekoä­ly tule­vat tekemään pitkäl­lä tähtäimel­lä kaiken ihmistä parem­min niin se, mis­sä ihmi­nen voit­taa on edelleen luovuus. 

    ”Mei­dän on opetet­ta­va lap­sillemme urheilua, musi­ikkia, maalaamista ja mui­ta taitei­ta”, hän sanoo. Ja tämä pitää paikkansa siihen saak­ka, kunnes tekoä­ly saa tietoisuuden.

    Virkami­estyönä tehty tule­vaisu­u­den ennus­t­a­mi­nen on odotusar­voil­taan kelvo­ton­ta, jos ei edes sel­l­ais­ten kuin akti­ivi­mallia ja varhaiskas­va­tus­ta koske­vien lakien synkro­noimi­nen näytä onnis­tu­van. Nythän näyt­tää siltä, ettei akti­ivi­mallin luo­jat ole osan­neet ajatel­la, miten työt­tömän van­hem­man kotona hoidet­ta­van lapsen päivähoitoon saami­nen onnis­tuu, kun kun­nil­la on lain mukaan kah­den viikon aika jär­jestää se, kun taas työt­tömän on vas­taan­otet­ta­va tar­jot­tu työ huomenna. 

    Ver­tail­taes­sa tule­vaisu­u­den ennus­tuk­sia; niitähän on his­to­ria täyn­nä insinööreistä ja ekonomeista teolo­gei­hin parhaimpia tule­vaisu­u­den ennus­ta­jia ovat olleet kir­jail­i­jat. He pohti­vat toden­näköisyyk­siä luo­vasti. Aset­ta­vat palikoi­ta uuteen järjestyk­seen, jos­ta syn­tyy uusi kuvakul­ma. Vähän niinkuin viu­lua soit­ta­va Ein­stein kesken soit­toaan tuli ajatelleek­si, että mitä jos New­tonin pain­ovoimalakien kuvakul­ma olisikin toinen, jos­ta uud­es­ta kuvakul­mas­ta ja Maxwellin yhtälöistä hah­mot­teli yleisen suhteellisuusteorian.

    Soin­in­vaara on oike­as­sa siinä, että Suomen lähi­t­ule­vaisu­u­us vaatii jatku­vaa panos­tus­ta koulu­tuk­seen. Tuo kuitenkin pitäisi nähdä myös globaalis­sa kon­tek­stis­sa. Siinä, mis­sä Suomen tämän het­ken vaje tietotekni­ikan osaa­jis­sa on reilut 10 000 niin globaal­isti puhutaan kym­menistä miljoon­ista. Nyt Kiina ja Intia vas­taa­vat tuo­hon huu­toon. Väestöltään pienenä maana, jon­ka yht­enä valt­ti­na on tähän saak­ka ollut osaa­va koulu­tus mei­dän tulisi lisätä panos­tuk­sia tuo­hon. Me voimme saa­da globaal­isti tule­vaisu­udessa huo­mat­tavasti määräämme suurem­man osu­u­den siitä kakus­ta, joka jää jaet­tavak­si sen jäl­keen, kun ihmistyö kor­vau­tuu tekoä­lyn eri muodoil­la ja luo­va osaami­nen jää ihmisen suorit­ta­mak­si. Koulute­tu­im­mat yhteiskun­nat pär­jäävät kauimmin.

    Soin­in­vaara kir­joit­ti: “Keskustelin tekoälystä Val­tiosi­h­teeri Mart­ti Het­emäen kanssa. Hänel­lä oli mie­lenki­in­toinen huomio. Tekoä­ly tulee tekemään yri­tys­ten päätök­sen­teosta ratio­naalisem­paa. Tämä tarkoit­taa, että ulkois­vaiku­tusten merk­i­tys koros­tuu, jos halu­amme, että tuo ratio­naalisem­pi on myös yhteiskun­nal­lis­es­ta parempaa.”

    Kokoomuk­sen Het­emä­ki tuos­sa puhuu yksi­ty­istämisen ja markki­nae­htois­tamisen puoles­ta, joka tietysti on hänen agendallaan.

    Ratio­naal­isu­ud­es­ta olen tuos­sa yhtey­dessä myös eri mieltä. Yri­tyk­sen päätök­sen­teon ratio­naal­isu­ud­es­ta ei seu­raa, että se on yhteiskun­nal­lis­es­ti ratio­naal­ista. Yhteiskun­ta on organ­is­mi, joka ei toi­mi markki­na­t­alouden säännöin. 

    Eihän markki­na­t­alous edes toi­mi ole­tusar­vo­jen mukaan vaan täl­läkin het­kel­lä EK joutuu ruokki­maan taloussys­teemiä tuhan­sil­la mil­jardeil­la euroil­la. Markki­na­t­alouden per­im­mäi­nen ongel­ma on, että jatku­va taloudelli­nen kasvu voi syn­tyä vain jatku­val­la väestömäärän kasvul­la — jot­ta huolto­suhde pysyy kestävänä ja markki­noil­la kysyn­tä kas­vaa, vaik­ka samaan aikaan tun­nuste­taan, että puhumme paradoksista.

    Markki­na­t­alous on tietysti jo itsessään paradok­si sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä. Jatku­va taloudelli­nen kasvu ei ole mah­dol­lista maa­pal­lon kaltaises­sa sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä resurssien rajal­lisu­u­den vuok­si. ja jatku­va kysyn­nän kasvu on mah­do­ton, jos aasi­akkaiden määrä eli väestönkasvu pysähtyy, tai jos ostovoima ei kas­va ja jakaan­nu jo ole­mas­saol­e­van väestön kesken kysyn­tää kas­vat­tavasti. Enkä nyt suo­raan usko, että ne, joille on ker­tynyt tuhatk­er­tais­es­ti ostovoimaa taviksi­in näh­den rupeaisi­vat siitä luop­umaan. Että markki­na­t­alouden paradok­sia eletään.

    1. Kokoomuk­sen Het­emä­ki tuos­sa puhuu yksi­ty­istämisen ja markki­nae­htois­tamisen puoles­ta, joka tietysti on hänen agendallaan.

      Hei haloo! Pigou-verot, joi­hin hän viit­taa, eivät ole eri­ty­sen koko­mus­lainen aja­tus. Ne ovat pro mar­ket ‑ajat­telua ja kokoomus on vas­takksisel­la kan­nal­la: pro business

      1. Osmo Soin­in­vaara: Hei haloo! Pigou-verot, joi­hin hän viit­taa, eivät ole eri­ty­sen koko­mus­lainen aja­tus. Ne ovat pro mar­ket ‑ajat­telua ja kokoomus on vas­takksisel­la kan­nal­la: pro business

        Het­emä­ki kan­nat­taa nykyisen hal­li­tuk­sen SOTE kan­taa. Se ker­too kaiken mah­dol­lisen kyseis­es­tä herrasta.

  26. Sylt­ty:
    Kun työaikaa lyhen­netään, sitä lyhen­tävät myös sairaan­hoita­jat, lääkärit ja sosi­aalipuolen väki.

    Juuri näin. Myös näi­den ammat­tiryh­mien työt hoitu­vat tule­vaisu­udessa yhä suurem­mas­sa määrin ilman ihmis­ten työpanosta.

    Mut­ta on tot­ta, että suurim­man uhkan myös työn ikeestä vapaut­tavalle kehi­tyk­selle luo­vat taas ne ahneim­mat ja itsekkäim­mät yksilöt, joiden pakkomiel­teenä on kerätä mak­si­maalis­es­ti mam­mon­aa taskui­hin­sa, yhteisen hyvän kustannuksella.

    1. Koti-isä: Juuri näin. Myös näi­den ammat­tiryh­mien työt hoitu­vat tule­vaisu­udessa yhä suurem­mas­sa määrin ilman ihmis­ten työpanosta.

      Mut­ta on tot­ta, että suurim­man uhkan myös työn ikeestä vapaut­tavalle kehi­tyk­selle luo­vat taas ne ahneim­mat ja itsekkäim­mät yksilöt, joiden pakkomiel­teenä on kerätä mak­si­maalis­es­ti mam­mon­aa taskui­hin­sa, yhteisen hyvän kustannuksella.

      Kuule toi sys­tee­mi on nähty van­hus­ten­hoi­dos­sa. Laite­taan koti­hoitoon ihmisiä jot­ka ei edes muista omaa nimeään eikä voi käy­dä ves­sas­sa ilman apua. Sit­ten käy­dään siel­lä muu­ta­man ker­ran vuorokaudessa 5 min­u­ut­tia ker­ral­la. Nykyään ehkä soite­taan vielä siihen päälle. Mitä se aut­taa kun ihmi­nen ei edes ves­saan pääse eikä ruokaa pysty lait­ta­maan? Van­huk­sen pitäisi myös päästä ulkoile­maan ja päästä muillekkin asioille.

      Saman­laista touhua ne nyt halu­aa ter­vey­den­hoitoonkin. Pär­jätkään vaan yksikään niidne vaivo­jenne kanssa. 

      Sitä pait­si noil­la testeil­lä ei tee yhtään mitään. Sik­si ter­vey­den­hoitoalan ammat­ti­lainen ei saa tip­paakaan luot­taa niihin lääkkeitä ja hoito­ja määrätessä.

  27. Tavalli­nen Teknikko:
    Onko­han näis­sä tekoä­lyis­sä vielä havait­tu “mie­len­vikaisu­ut­ta” kuten ihmis­ten tapauk­sis­sa on. Tosin vaikea on tekoä­ly­istä huo­ma­ta ovatko ne bugisia vai onko outo toi­min­in­ta sit­tenkin ominaisuus.

    Tiet­tävästi ensim­mäi­nen tapaus tätä lajia oli ainakin tehty ihan tarkoituk­sel­la, ensim­mäisen sukupol­ven sään­töpo­h­jaista tekoä­lyä edus­ta­va chat­bot PARRY nimit­täin pyr­ki esit­tämään para­noidia skitsofreenikkoa.

    Tästä voi lukea kah­den todel­lisen klas­sikon eli PAR­RYn ja tätä parem­min tun­netun psykoter­apeut­ti­bot­ti ELIZAn keskustelua vuosi­mallia 1972: https://www.theatlantic.com/technology/archive/2014/06/when-parry-met-eliza-a-ridiculous-chatbot-conversation-from-1972/372428/

  28. “Hei haloo! Pigou-verot, joi­hin hän viit­taa, eivät ole eri­ty­sen koko­mus­lainen aja­tus. Ne ovat pro mar­ket ‑ajat­telua ja kokoomus on vas­takkaisel­la kan­nal­la: pro business”

    Nuo ovat kokoomuk­ses­sa koulukun­taero­ja: uus­lib­er­al­is­mi, jos­sa tun­nuste­taan, että yhteiskun­ta joutuu säätelemään markki­noi­ta vas­taan lib­er­taris­mi, joka olet­taa, että talous toimii itsenäis­es­ti, viisaasti ja itseään kor­jaavasti. Niinkuin kymme­nen vuo­den takainen finas­sikri­isi osoitti. 

    Hait­taverot ovat kyl­lä hyvä jut­tu. Niille suo­ramyyn­tiyri­tyk­sille, jot­ka myyvät lehtiä demen­toituville van­huk­sille pitäisi yhteisövero vähin­täänkin tupla­ta samoin kuin jääkiekos­sa puo­lus­tus­pelaa­jille, jot­ka hait­taa­vat hyökkääjien työtä, pitäisi olla kova pro­gres­sio. Rauhoit­taisi myös ruot­salais­ten elvis­te­lyä Erik Karlssonillaan.

    Noh, leik­istä asi­aan. Hait­tavero­jen idea on, että tuot­taa saa peri­aat­teessa mitä tahansa, mut­ta kulut­ta­ja mak­saa hai­tan. Ainakin osit­tain. Mitä lähem­mäs me tulemme kunkin resurssimme — vaik­ka met­sien hyö­dyn­tämisen rajo­ja sen raja­tum­mak­si niiden käyt­tö tulee. 

    Kau­nis toive. Tuon ulkop­uolel­la ryöstökalaste­taan, avo­hakataan ja trumpataan ilmastosopimuksia.

    Pro-mar­ket ‑ajat­telus­sa tyhjäk­si ryöstökalastet­tu meri innovoi uuden­laisen suh­teen kalan ja ihmisen välille ja avo­hakatut met­sät innovoivat ihmiskun­nalle uuden tavan hengittää. 

    Vähän kär­jistin.

  29. Osmo voisi oma­l­ta osaltaan vauhdit­taa Kalasa­ta­maa kaupun­ki-infran “koealueena” kehit­tämistä tekoä­lyn ja roboti­ikan kehi­tysym­päristök­si, jos­sa olisi mukana kan­sain­välisiä toimijoita.

    Kalasa­ta­ma on jonkin­lainen Helsin­gin kaupun­ki-infran koealue. Esimerkik­si logis­ti­ikkaan ja jäte­huoltoon liit­tyviä automa­ti­soin­ti­ratkaisu­ja pitäisi siel­lä kehitellä.

  30. “Uut­ta työtä tulee tilalle, mut­ta uudet työte­htävät ovat voit­top­uolis­es­ti vaa­ti­vampia kuin menetetyt.”

    Minkälaisia ovat ne vaa­ti­vam­mat työt, joi­ta tekoä­ly ja roboti­ik­ka ei voi korvata?

  31. Tuo­mas: Kyynis­es­ti totean tuo­hon että tuol­lais­es­ta ei ole minkään­laista konkreet­tista näyt­töä vaan automa­ti­soin­nin tuo­mat säästöt menevät kokon­aan voiton kas­vat­tamiseen, siis omistajille.

    Tuol­lainen taloudelli­nen laki tarkoit­taisi sitä, että esimerkik­si maat­alousyrit­täjistä on tul­lut kaik­ista upporikkai­ta, sil­lä maat­alouden automaa­tio sen­tään syjäyt­ti 80% työvoimas­ta. Moto­jen omis­ta­jat ovat myös upporikkai­ta, kos­ka hei­dän koneet syr­jäyt­tivät val­ta­van määrän met­sure­i­ta. Mut­ta tämä ei met­sure­i­ta hai­tan­nut, kos­ka moot­torisa­ho­jen omis­ta­ji­na he oli­vat ehti­neet jo varhaiseläk­keelle taskut täyn­nä pokasa­hami­esten rahoja.

  32. Osmo Soin­in­vaara: Hei haloo! Pigou-verot, joi­hin hän viit­taa, eivät ole eri­ty­sen koko­mus­lainen aja­tus. Ne ovat pro mar­ket ‑ajat­telua ja kokoomus on vas­takksisel­la kan­nal­la: pro business

    Juu ja Vihreät ovat sosial­isti­nen puolue, siel­lä kan­nate­taan viherkom­mu­nis­mia ja käytetään huumeita.

  33. M- Toivo­nen: Eihän markki­na­t­alous edes toi­mi ole­tusar­vo­jen mukaan vaan täl­läkin het­kel­lä EK joutuu ruokki­maan taloussys­teemiä tuhan­sil­la mil­jardeil­la euroil­la. Markki­na­t­alouden per­im­mäi­nen ongel­ma on, että jatku­va taloudelli­nen kasvu voi syn­tyä vain jatku­val­la väestömäärän kasvul­la – jot­ta huolto­suhde pysyy kestävänä ja markki­noil­la kysyn­tä kasvaa,

    Kestävää huolto­suhdet­ta tarvi­taan vain, jos talouskasvu perus­tuu ihmistyöhön. Jos se tule­vaisu­udessa entistä enem­män perus­tuu tekoä­lyn ja robot­tien tekemään työhön, niin minus­ta talouskasvu on mah­dol­lista, vaik­ka väestö ei kas­vaisi ja huolto­suhde muut­tuisi koko ajan huonom­mak­si. Se, mis­tä tässä tulee ongelmia on talouskasvun jakami­nen. Jos täl­laises­sa tule­vaisu­u­den tilas­sa kaik­ki talouskasvu annetaan niille har­voille, jot­ka omis­ta­vat robot­it tai joiden työlle edelleen on kysyn­tää, ja niille, joiden työlle ei ole enää mitään kysyn­tää, ei jätetä mitään, niin tästä seu­raa toki suuria sosi­aal­isia ongelmia. Tästä asi­as­ta on täl­lä pal­stal­la keskustel­tu jo use­aan ker­taan aiemmin. 

    M- Toivo­nen: Markki­na­t­alous on tietysti jo itsessään paradok­si sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä. Jatku­va taloudelli­nen kasvu ei ole mah­dol­lista maa­pal­lon kaltaises­sa sul­je­tus­sa sys­tee­mis­sä resurssien rajal­lisu­u­den vuok­si. ja jatku­va kysyn­nän kasvu on mah­do­ton, jos aasi­akkaiden määrä eli väestönkasvu pysähtyy, tai jos ostovoima ei kas­va ja jakaan­nu jo ole­mas­saol­e­van väestön kesken kysyn­tää kasvattavasti.

    Ensin­näkään maa­pal­lo ei ole sul­jet­tu sys­tee­mi, vaan sinne vir­taa koko ajan korkeata­soista ener­giaa sen ulkop­uolelta ja se itse säteilee alem­pi­ta­soista ener­giaa ulos. Ihmi­nen käyt­tää vain hyvin pienen määrän tästä ener­gias­ta täl­lä het­kel­lä. Ener­gia on se oleelli­nen resurssi. Suun­nilleen kaik­ki muu on mah­dol­lista kier­rät­tää (niin kuin elämä maa­pal­lol­la onkin tehnyt jo mil­jarde­ja vuosia), kun­han vaan ener­giaa on käytettävissä. 

    Toisek­si, pitkäl­lä aikavälil­lä ihmi­nen ei ole sidot­tu elämään maapallolla. 

    Kol­man­nek­si, talouskasvu on eri asia kuin resurssien käyt­tö. Talouden kokoa mitataan eurois­sa ja dol­lareis­sa, jot­ka ovat täysin vir­tu­aal­isia asioi­ta, mut­ta jot­ka hei­jastel­e­vat sitä, miten ihmis­ten tarpeet tyy­dytetään. Olemme jo kauan sit­ten jät­täneet taakse sen, että ihmisen perus­tavaa laat­ua ole­vat biol­o­giset tarpeet tyy­dytetään. Nykyi­nen talouskasvu ei kos­ke­ta näitä asioi­ta juuri lainkaan, vaan kasvu on läh­es kokon­aan siinä, miten elämästä saadaan “mukavam­paa” (miten tuon nyt kukin ymmärtääkin). Tämän paran­t­a­mi­nen ei mitenkään vält­tämät­tä vaa­di fyy­sis­ten resurssien käytön lisäämistä. 

    En myöskään näe, että kysyn­nän kasvu olisi sidot­tu väkimäärän kasvu­un. Sinä ja minä kulu­tamme täl­lä het­kel­lä paljon enem­män kuin ihmiset 100 vuot­ta sit­ten. Tämä ero kulu­tuskysyn­nässämme ver­rat­tuna men­neisyy­teen on siis kysyn­nän kasvua, joka ei vaa­di väkimäärän kasvua.

  34. M- Toivo­nen: Noh, leik­istä asi­aan. Hait­tavero­jen idea on, että tuot­taa saa peri­aat­teessa mitä tahansa, mut­ta kulut­ta­ja mak­saa hai­tan. Ainakin osit­tain. Mitä lähem­mäs me tulemme kunkin resurssimme – vaik­ka met­sien hyö­dyn­tämisen rajo­ja sen raja­tum­mak­si niiden käyt­tö tulee.

    Kau­nis toive. Tuon ulkop­uolel­la ryöstökalaste­taan, avo­hakataan ja trumpataan ilmastosopimuksia.

    Siis ryöstökalas­tus ja ilmas­tosopimusten nou­dat­ta­mat­ta jät­tämi­nen ovat juuri esimerkke­jä siitä, että ei ole toteutet­tu hait­tavero­ja. Niitä on siis aika huono pitää esimerkkeinä siitä, miten toteutetut hait­taverot hillit­sevät sitä toim­intaa, johon niil­lä on tarkoi­tus vaikuttaa. 

    Avo­hakkauk­sista on sit­ten vaikeampi sanoa. Käsit­tääk­seni Suomes­sa on ollut luokkaa 100 vuot­ta voimas­sa laki, ettei met­sää saa tuho­ta. Avo­hakku­un tek­i­jän on siis istutet­ta­va siihen uusi met­sä ja näin käsit­tääk­seni tapah­tuukin, kos­ka uusi met­sä on met­sän omis­ta­jan itsen­säkin kannal­ta eniten taloudel­lista hyö­tyä tuot­ta­va asia. 

    Mitä happeen tulee, niin käsit­tääk­seni kli­imak­si­ti­laan päässeen ikimet­sän hiili-(ja siten myös happi)-tasapaino on lähel­lä nol­laa, eli se ei enää sido hiiltä, eikä myöskään siten vapau­ta hap­pea. Ain­oas­taan kas­va­va met­sä tuot­taa net­tomääräis­es­ti hap­pea. Vain, jos met­sä pystyy hau­taa­maan hiiltä maa­han (samaan tyyli­in kuin meren plank­ton sede­men­toituu poh­jaan), voi se toimia pitkäl­lä aikavälil­lä hiilin­ielu­na ja hap­piläh­teenä. Parem­min met­säbi­olo­giaa tun­te­vat korjatkoon.

  35. Ajat­telus­sa, että tekoä­ly­jen tekemien töi­den tilalle noin vain ilmestyy uusia töitä, on vain yksi perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma, jon­ka pitäisi ainakin Vihreille olla kirkkaan päivänselvä:

    Miltä pla­nee­tal­ta tämän syn­tyvän toimeli­aisu­u­den tarvit­se­mat resurssit käy­dään hakemassa?

    Nyt ihan viimeistään pitäisi ottaa käteen ne het­erodok­sisen talousti­eteen kir­jat, jois­sa käsitel­lään val­tavir­tais­es­ta talousa­jat­telus­ta puut­tuvia kysymyk­siä kuten esimerkik­si talout­ta ener­giaa ja mate­ri­aale­ja pros­es­soivana jär­jestelmänä. Talouskasvu onkin viimeiset 200 vuot­ta ollut ihan oleel­lis­es­ti ottaen sitä, että olemme kyen­neet pros­es­soimaan enem­män ener­giaa ja mate­ri­aalia samas­sa aikayk­sikössä. Val­taosa pros­es­soin­ti­in tarvit­tavas­ta ener­gias­ta on tietenkin tuotet­tu polt­ta­mal­la fos­si­il­isia polttoaineita.

    Ener­gia on karkeasti sanoen kykyä tehdä työtä. Työn tuot­tavu­u­den kasvu taas on, muu­ta­mat poikkeuk­set kuten kir­joi­tuskone ja polkupyörä pois­lask­ien, käytän­nössä täysin sitä, että ihmis­ten työ­panos­ta lisätään ja kor­vataan ulkop­uolista, yleen­sä siis fos­si­ilista ener­giaa tarvit­se­vien konei­den työpanoksella. 

    Edes paljon main­os­tet­tu “ainee­ton talous” ei ole tähän mikään patent­tilääke, kos­ka sekin on hyvin suurelta osin sidok­sis­sa hyvinkin aineel­liseen talouteen. Tietokonei­den rak­en­t­a­mi­nen ja server­i­farmien pyörit­tämi­nen on yllät­tävänkin ener­giain­ten­si­ivistä puuhaa.

    Jos meil­lä olisi käytössämme suun­nat­tomasti liki saas­tee­ton­ta ener­giaa ja eläisimme kier­to­taloudessa, tekoä­lyn aiheut­ta­ma työelämän muu­tos ei ehkä olisi mikään suuri ongel­ma — “vain” 1960-luvun raken­nemuu­tok­seen ver­rat­ta­va. (Eikä tuokaan ollut mitenkään paras­ta aikaa niille, jot­ka tuo­hon myller­ryk­seen joutuivat.)

    Mut­ta nyt on tilanne ihan konkreet­tis­es­ti se, että jos lisäämme taloudel­lista toimeli­aisu­ut­ta eli kek­simme uusia työ­paikko­ja, niin kiihdytämme vain elinympäristömme tuhou­tu­mista. Tämä ei voi mitenkään olla kestävä ratkaisu tekoä­lyn aiheut­ta­maan muu­tok­seen työmarkkinoilla.

    Vielä pahempaa: toden­näköis­es­ti nyt jo iso osa työ­paikoista on asial­lis­es­ti ottaen sel­l­aisia, joi­ta ei pitäisi olla ole­mas­sa, jos ulkoiskus­tan­nuk­set las­ket­tai­isin realistisesti.

    Tein karkean laskel­man esimerkik­si Äänekosken bio­tuotete­htaas­ta; on ihan täysin mah­dol­lista, että joka iki­nen sinne työl­listyvä ihmi­nen tuhoaa vuodessa yhteis­var­al­lisu­ut­ta sato­jen tuhan­sien euro­jen edestä. Näin siis net­tona, sen jäl­keen kun työ­paikan kaik­ki hyödyt on huomioitu.

    Jos nykyisel­lä, ulkoiskus­tan­nuk­set uno­htaval­la logi­ikalla aio­taan jatkaa vielä pidem­pään, niin ehdotan, että työt­tömik­si jääviä työl­lis­tetään esimerkik­si louhintafir­moi­hin. Esimerkik­si Arka­di­an­mäel­lä Helsingis­sä on havain­to­jeni mukaan huo­mat­ta­va grani­it­timöhkäle, jos­ta var­masti saataisi­in jonkin ver­ran tien­po­hjia kun se murskat­taisi­in. Kun ker­ran emme huomioi aiheutunei­ta vahinko­ja työl­listämishu­umas­samme, niin mik­semme sit­ten jat­ka val­i­t­ul­la tiel­lä loogis­es­ti lop­pu­un saakka?

    https://jmkorhonen.fi/2017/10/19/kaikki-tyo-ei-ole-tekemisen-arvoista/

  36. Jor­ma Nordlin:
    “Uut­ta työtä tulee tilalle, mut­ta uudet työte­htävät ovat voit­top­uolis­es­ti vaa­ti­vampia kuin menetetyt.”

    Minkälaisia ovat ne vaa­ti­vam­mat työt, joi­ta tekoä­ly ja roboti­ik­ka ei voi korvata?

    Koneet tule­vat tekemään kaik­ki työt parem­min kuin ihmiset. Matkaa on vielä paljon, mut­ta ei kai lop­putu­lok­ses­ta enää ole juurikaan epätietoisuutta?

    Nyky­isin koneet otta­vat työte­htäviä ihmisiltä vähitellen. Niille joiden tehtäviä siir­tyy koneelle yleen­sä tulee tehtäväk­si koneen ohjaami­nen, valvom­i­nen, laadun seu­ran­ta. Jos tuotan­non lisäämi­nen on järkevää, ihmis­ten määrä pysyy samana ja konei­den määrä kas­vaa niin, että tuotan­to kas­vaa. Jos tuotan­non lisäämi­nen ei ole järkevää, työn­tek­i­jöille joko löy­de­tään mui­ta tehtäviä tai irtisanotaan.

    Uusi­na töinä on lisää konei­den valmis­tamista (sis. ohjelmis­tot), huoltamista (sis. ohjelmis­toko­r­jauk­set), jot­ka vaa­ti­vat yleen­sä aivan eri alan osaamista kuin konei­den käyttö.

    Data-ana­lyysi tuo myös lisää töitä, sil­lä koneet tuot­ta­vat dataa. Tämä luon­nol­lis­es­ti automa­ti­soidaan vähitellen, mut­ta siihen menee aikaa ja tek­i­jöik­si tarvi­taan niitä jot­ka nyt tekevät sitä ana­lyysiä sen lisäk­si, että tarvi­taan ohjelmis­to­tuotan­non ammat­ti­laisia. Tämä on yksi automa­ti­soin­tia hidas­ta­va tek­i­jä: ne jot­ka nyt tekevät vaa­tiv­in­ta työtä eivät voi heit­tää van­haa työtään pois ja siir­tyä alansa automa­ti­soin­nin pari­in vaan hei­dän täy­tyy tehdä van­haa työtään samal­la kun jotenkin saadaan aikaa siihen automa­ti­soin­nin edistämiseen.

    Mui­ta töitä syn­tyy, mut­ta emme tiedä vielä mitä ne ovat. Emmekä paljonko niitä syn­tyy. Niistä tiede­tään enem­män sit­ten kun on pula työn­tek­i­jöistä alal­la jota ei vielä ole ole­mas­sa (tai luul­tavam­min ala on ole­mas­sa mut­ta se laa­je­nee kat­ta­maan aluei­ta joi­ta ei vielä ole olemassa).

    1. Ismo: i

      Kyl­lä noi tiede­tään. Niitä uusia töitä on äärim­mäisen har­vas­sa ver­rat­tuna niihin jot­ka menetetään. 

      30 000 ihmisen yri­tyk­ses­tä voi jäädä vain ehkä 100 henkilöä töi­hin jos sitäkään. Ne 100 henkilöä tekee suun­nit­telua ja konei­den huoltoa jne. Sama tapah­tuu kaikissa yrityksissä

  37. Sylt­ty: Tuol­lainen taloudelli­nen laki tarkoit­taisi sitä, että esimerkik­si maat­alousyrit­täjistä on tul­lut kaik­ista upporikkai­ta, sil­lä maat­alouden automaa­tio sen­tään syjäyt­ti 80% työvoimas­ta. Moto­jen omis­ta­jat ovat myös upporikkai­ta, kos­ka hei­dän koneet syr­jäyt­tivät val­ta­van määrän met­sure­i­ta. Mut­ta tämä ei met­sure­i­ta hai­tan­nut, kos­ka moot­torisa­ho­jen omis­ta­ji­na he oli­vat ehti­neet jo varhaiseläk­keelle taskut täyn­nä pokasa­hami­esten rahoja.

    Maa- ja met­sä­talouden koneet oli suh­teel­lisen help­po kopi­oi­da ja valmis­ta­jien väli­nen kil­pailu piti voitot kurissa.

    Tekoä­lyt perus­tu­vat nähtävässä olevas­sa tule­vaisu­udessa koneop­pimiseen. Tämä tarkoit­taa sitä, että eniten dataa hal­lus­saan pitävä pystyy koulut­ta­maan parhaat tekoä­lyt, ja sil­lä on myös hyvin voimakas kil­pailue­tu, kos­ka eniten käytet­ty tekoä­ly pysyy jatku­vasti vähän edel­lä kil­pail­i­joitaan. Kos­ka tekoä­lyn monistamisen kus­tan­nus on liki nol­la, paras tekoä­ly voidaan myy­dä samal­la hin­nal­la kuin toisek­si paras tai huonoin. Ja on käytän­nössä var­maa, että tekoä­lyjä myy­dään pil­vipalvelu­na vähän samaan tyyli­in kuin kän­nyköi­den käyttöjärjestelmiä.

    Robot­tien valmis­ta­jia toki tulee usei­ta, aivan kuten vaik­ka Android-puhe­lim­ia tehdään vähän joka nyrkkipa­jas­sa. Mut­ta varsi­naiset voitot kor­jan­nee jatkos­sakin Googlen ja Ama­zonin kaltais­ten teknolo­gia­jät­tien oli­gop­o­li. (Lisäk­si val­lit­se­va IP-jär­jestelmä on huo­mat­tavasti vahvem­pi ja kan­sain­välisem­pi kuin se oli vaikka­pa teol­lis­tu­misen alkuvaiheessa.)

    Nykyi­nen tilanne on siis eri­lainen kuin aikaisem­mat koneis­tamisen purskahdukset..

  38. Työ­tun­nit per capi­ta on puolit­tunut noin sadas­sa vuodessa ( http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25 )
    Tämän­hetki­nen työa­jan muun­tu­mi­nen vapaa-ajak­si on (suh­teel­lis­es­ti) sama eli työn määrä näyt­tää edelleen puolit­tuvan sadas­sa vuodessa. ( https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf sivu 23)

    Työ­tun­tien laskutrendiä ei voi järkevästi kiistää. Sen­si­jaan työl­lisyy­dessä, työt­tömyy­dessä ja työ­paikko­jen määrässä ei ole tapah­tunut merkit­täviä muu­tok­sia. Automaa­tio on jo hävit­tänyt yli puo­let työ­TUN­NEISTA. Väheneviä tun­te­ja jae­taan tasan työvoiman kesken -> sik­si muu­tok­set työ­paikko­jen määrässä, työl­lisyy­dessä ja työt­tömyy­dessä ovat melko mität­tömiä ver­rat­tuna työ­tun­tien vähen­e­miseen. Mielestäni työ­paikat, työl­lisyys ja työt­tömyys kan­nat­taa uno­htaa tässä yhtey­dessä ja tarkastel­la asi­aa enem­minkin työ­tun­tien katoamisen kaut­ta ja vapaa-ajan lisään­tymisen kautta.

    1. Rok­ka:
      Työ­tun­nit per capi­ta on puolit­tunut noin sadas­sa vuodessa ( http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25 )
      Tämän­hetki­nen työa­jan muun­tu­mi­nen vapaa-ajak­si on (suh­teel­lis­es­ti) sama eli työn määrä näyt­tää edelleen puolit­tuvan sadas­sa vuodessa. ( https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf sivu 23)

      Työ­tun­tien laskutrendiä ei voi järkevästi kiistää. Sen­si­jaan työl­lisyy­dessä, työt­tömyy­dessä ja työ­paikko­jen määrässä ei ole tapah­tunut merkit­täviä muu­tok­sia. Automaa­tio on jo hävit­tänyt yli puo­let työ­TUN­NEISTA. Väheneviä tun­te­ja jae­taan tasan työvoiman kesken -> sik­si muu­tok­set työ­paikko­jen määrässä, työl­lisyy­dessä ja työt­tömyy­dessä ovat melko mität­tömiä ver­rat­tuna työ­tun­tien vähen­e­miseen. Mielestäni työ­paikat, työl­lisyys ja työt­tömyys kan­nat­taa uno­htaa tässä yhtey­dessä ja tarkastel­la asi­aa enem­minkin työ­tun­tien katoamisen kaut­ta ja vapaa-ajan lisään­tymisen kautta.

      Mut­ta kun mitään vapaa-ajan lisään­tymistä ei tule. Sil­lä kukaan ei mak­sa sin­ulle siitä vapaa-ajasta.

  39. Janne M. Korho­nen:

    Jos meil­lä olisi käytössämme suun­nat­tomasti liki saas­tee­ton­ta ener­giaa ja eläisimme kier­to­taloudessa, tekoä­lyn aiheut­ta­ma työelämän muu­tos ei ehkä olisi mikään suuri ongelma – 

    LERN tuot­taa rajat­tomasti ja hal­val­la ener­giaa. Joukko japani­laisia yliopis­to­ja ja Nis­san maalail­e­vat tuotan­tokäyt­töä 5–10 vuo­den päästä. Rossi jo tänä vuonna.

    https://tinyurl.com/ybof7fkb

    Fore­see­ing the indus­tri­al applic­a­bil­i­ty, road-map study was made by our joint-team to draw the real­iza­tion of indus­tri­al devices in 5–10 years lat­er. Direct usage devices of excess heat for warm­ing EV cars and fam­i­ly rooms as well as elec­tric pow­er devices with ther­mos-elec­tric con­ver­sion sys­tems are looked for real­iza­tion in 10–20 years later. 

    https://www.researchgate.net/publication/322160963_Brief_Summary_Report_of_MHE_Project_Phenomenology_and_Controllability_of_New_Exothermic_Reaction_between_Metal_and_Hydrogen

  40. Janne M. Korho­nen: Tekoä­lyt perus­tu­vat nähtävässä olevas­sa tule­vaisu­udessa koneop­pimiseen. Tämä tarkoit­taa sitä, että eniten dataa hal­lus­saan pitävä pystyy koulut­ta­maan parhaat tekoä­lyt, ja sil­lä on myös hyvin voimakas kil­pailue­tu, kos­ka eniten käytet­ty tekoä­ly pysyy jatku­vasti vähän edel­lä kilpailijoitaan.

    Tähän liit­tyen the Econ­o­mist’is­sa oli äsket­täin mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus The dig­i­tal pro­le­tari­at.

    Kos­ka jokainen meistä aloit­taa päivän­sä tuot­ta­mal­la dataa tekoä­ly­jen opet­tamiseen (s.o. tart­tuu äly­puhe­limeen), ja kos­ka se on mikä on pitkässä juok­sus­sa arvokas­ta sit­ten kun kaiken robot­ti­tuote­tun sälän hin­ta on laskenut lähelle nol­laa, mei­dän datan­tuot­ta­jien pitäisi vaa­tia työstämme parem­paa palkkaa kuin ilmainen hakukone tai ilmainen sosi­aa­li­nen media. Keinona ehdote­taan vas­taa­van­laisen tar­jon­takartellin perus­tamista kuin AY-liike oli teol­lis­tu­misen aikoi­hin. Kir­joituk­ses­sa speku­loidaan että tämä voisi olla yksi avain tulon­jako-ongel­man ratkaisemiseen.

    Vähin­täänkin näen ehdo­tuk­ses­sa riemas­tut­tavia analo­gioi­ta teol­lisu­u­den ajan kehityskulkuihin.

    (Kredi­itit kir­joituk­sen huo­maamis­es­ta Franssi­lan Samille)

    1. Mikko Kivi­ran­ta: Tähän liit­tyen the Economist’issa oli äsket­täin mie­lenki­in­toinen kir­joi­tus The dig­i­tal pro­le­tari­at.

      Kos­ka jokainen meistä aloit­taa päivän­sä tuot­ta­mal­la dataa tekoä­ly­jen opet­tamiseen (s.o. tart­tuu äly­puhe­limeen), ja kos­ka se on mikä on pitkässä juok­sus­sa arvokas­ta sit­ten kun kaiken robot­ti­tuote­tun sälän hin­ta on laskenut lähelle nol­laa, mei­dän datan­tuot­ta­jien pitäisi vaa­tia työstämme parem­paa palkkaa kuin ilmainen hakukone tai ilmainen sosi­aa­li­nen media. Keinona ehdote­taan vas­taa­van­laisen tar­jon­takartellin perus­tamista kuin AY-liike oli teol­lis­tu­misen aikoi­hin. Kir­joituk­ses­sa speku­loidaan että tämä voisi olla yksi avain tulon­jako-ongel­man ratkaisemiseen.

      Vähin­täänkin näen ehdo­tuk­ses­sa riemas­tut­tavia analo­gioi­ta teol­lisu­u­den ajan kehityskulkuihin.

      (Kredi­itit kir­joituk­sen huo­maamis­es­ta Franssi­lan Samille)

      Ei toi­mi. Joko annat­te ilmaisek­si tiedot tai ette käytä tuotteita.

  41. Rok­ka:
    Työ­tun­nit per capi­ta on puolit­tunut noin sadas­sa vuodessa ( http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25 )
    Tämän­hetki­nen työa­jan muun­tu­mi­nen vapaa-ajak­si on (suh­teel­lis­es­ti) sama eli työn määrä näyt­tää edelleen puolit­tuvan sadas­sa vuodessa. ( https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf sivu 23)

    Työ­tun­tien laskutrendiä ei voi järkevästi kiistää. Sen­si­jaan työl­lisyy­dessä, työt­tömyy­dessä ja työ­paikko­jen määrässä ei ole tapah­tunut merkit­täviä muu­tok­sia. Automaa­tio on jo hävit­tänyt yli puo­let työ­TUN­NEISTA. Väheneviä tun­te­ja jae­taan tasan työvoiman kesken -> sik­si muu­tok­set työ­paikko­jen määrässä, työl­lisyy­dessä ja työt­tömyy­dessä ovat melko mität­tömiä ver­rat­tuna työ­tun­tien vähen­e­miseen. Mielestäni työ­paikat, työl­lisyys ja työt­tömyys kan­nat­taa uno­htaa tässä yhtey­dessä ja tarkastel­la asi­aa enem­minkin työ­tun­tien katoamisen kaut­ta ja vapaa-ajan lisään­tymisen kautta.

    Miten mah­taa olla Suomes­sa työ­tun­tien kehi­tys välil­lä 2008–2018. Entäs juuri nyt, kun talous kas­vaa? Asiantun­ti­jat var­maan lep­pois­ta­vat sankoin joukoin työpaikoillaan.

  42. JTS:
    Aka­teemisen koulu­tuk­sen osalta vaiku­tus on järisyttävä.
    Yliopis­to­jen pitäisi kehit­tää uusia rak­en­tei­ta muun­to- ja täydennyskoulutukseen. 

    AMK ”ylem­pi AMK” tutk­in­to olisi teo­ri­as­sa työelämälähtöi­nen täydennystutkunto.
    Ehkä yliopis­to­jen olisi palautet­ta­va ’lisen­si­aa­tion’ tutk­in­to, joka olisi työelämälähtöi­nen syven­tävä ja laa­jen­ta­va tutk­in­to, jos­sa olisi n 10 vuot­ta työkoke­mus­ta mais­ter­itutkin­non lisäksi. 

    Täy­den­nysk­oulu­tus­ta on muut­tunut pk-yri­tyk­sille kalli­ik­si, avoin-yliopis­to taas pääsykokei­den vai­h­toe­hdok­si. Yliopis­tot tien­aa­vat niiden avul­la rahaa. 

    Ylem­pää koulu­tus­ta tarvi­taan nopeasti, kos­ka jonkun on koulutet­ta­va käyt­täjiä ja olta­va otta­mas­sa käyt­töön uut­ta tekniikkaa. 

    Kun uusia maakun­tia tehdään, niiden toim­into­jen pitäisi olla mah­dol­lisim­man automa­ti­soitua ja toimivia. Käytän­nössä maakun­tien tarkoi­tus ei ole työl­listää enem­pää kuin on pakko. Samoin kaikkien maakun­tien ict ja päätös­tuk­i­jär­jesyelmien olisi olta­va saman­laiset. (Arvatkaa mikä on toden­näköisin vai­h­toe­hto kuin­ka toim­i­taan.) Tämä vaatii nopeasti muun­tok­oulutet­tua väkeä.

    Suomen ongel­ma on jo nyt ylik­oulu­tus tar­jol­la ole­vi­in töi­hin näh­den. Tulisi siir­tyä anglosak­sis­ten maid­en sys­teemi­in, jos­sa töi­hin siir­ry­tään alem­mal­la korkeak­oulu­tutkin­nol­la ja vas­ta myöhem­min suorite­taan tarpeen mukaan ylem­pi tutk­in­to jopa kokon­aan toiselta opin­to­su­unnal­ta. Usein se on MBA, kos­ka työte­htävät ovat vie­neet liikkeenjohtoon.

  43. Korho­nen, tuo­han tarkoit­taa sitä, että tekoälystä tulee hal­paa kuin saip­pua. Jos sil­lä voidaan automa­ti­soi­da läh­es kaik­ki työt, kaik­ki, sen on olta­va hal­pa kuin mikä.

    Mitä sit­ten, jos yksi fir­ma tekee jät­tivoitot? Hal­pa tekoä­ly­hän räjäyt­tää mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin aivan uudelle tasolle nykyiseen ver­rat­tuna. Ei ne Android-kän­nykätkään kalli­ita ole, vaik­ka Google kerääkin voitot.

    1. Sylt­ty:
      Korho­nen, tuo­han tarkoit­taa sitä, että tekoälystä tulee hal­paa kuin saip­pua. Jos sil­lä voidaan automa­ti­soi­da läh­es kaik­ki työt, kaik­ki, sen on olta­va hal­pa kuin mikä.

      Mitä sit­ten, jos yksi fir­ma tekee jät­tivoitot? Hal­pa tekoä­ly­hän räjäyt­tää mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin aivan uudelle tasolle nykyiseen ver­rat­tuna. Ei ne Android-kän­nykätkään kalli­ita ole, vaik­ka Google kerääkin voitot.

      Pait­si että sinä et saa palkkaa etkä tukia niin et osta niitä puhe­lim­ia enää.

  44. Sylt­ty: Korho­nen, tuo­han tarkoit­taa sitä, että tekoälystä tulee hal­paa kuin saip­pua. Jos sil­lä voidaan automa­ti­soi­da läh­es kaik­ki työt, kaik­ki, sen on olta­va hal­pa kuin mikä.

    Mitä sit­ten, jos yksi fir­ma tekee jät­tivoitot? Hal­pa tekoä­ly­hän räjäyt­tää mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin aivan uudelle tasolle nykyiseen verrattuna. 

    Siis, tekoä­lyn tuo­mat ongel­mat työ­markki­noille eivät ole siinä, että ne eivät nos­taisi yhteen­las­ket­tua hyv­in­voin­tia aivan uudelle tasolle, vaan siinä, että se hyv­in­voin­ti menee entistä enem­män niille tekoä­lyn omistajille/tekijöille. Jos henkilön työ­panok­sel­la ei ole enää juuri mitään arvoa työ­markki­noil­la, niin niin kauan, kun hyv­in­voin­nin jako menee markki­na­t­alouden ohjaa­mana, hän saa siitä hyv­in­voin­nista hyvin pienen osan. 

    Esimerk­ki. San­o­taan, että nykyi­nen hyv­in­voin­nin tuotan­tomme on 10 yksikköä. Tämä jakaan­tuu työn­tek­i­jöi­den (9) ja omis­ta­jien (1) kesken niin, että jokainen saa yhden yksikön. Sit­ten siir­rymme tekoä­ly-yhteiskun­taan, jos­sa tuo­tamme hyv­in­voin­tia 100 yksikköä, mut­ta jos­sa millekään työlle, mitä 8 työn­tek­i­jöistä pystyy tekemään ei ole kysyn­tää. He saa­vat kuitenkin almuina sen saman yhden yksikön, minkä sai­vat aiem­minkin. Sen yhden työn­tek­i­jän työn arvo markki­noil­la on 10 ja lop­ut 82 yksikköä menevät tekoä­lyn omis­ta­jalle. Täl­lainen yhteiskun­ta ei voisi pyöriä mitenkään, vaan jou­tu­isi välit­tömästi val­tavi­in sosi­aal­isi­in riitoi­hin, vaik­ka siinä ei kenenkään absolu­ut­ti­nen hyv­in­voin­ti olisi laskenut. Vaik­ka ne 8 saisi­vat halpen­e­misen ansios­ta 2 yksikköä hyv­in­voin­tia, kun heille kek­sit­täisi­in jotain puuhastelua, olisi jako edelleen niin epä­suh­tainen (74,10,8 x 2), että yhteiskun­ta­rauha ei sitä mitenkään voisi kestää. On siis pakko kehit­tää jotain mui­ta tapo­ja jakaa yhteiskun­nan hyv­in­voin­tia kuin se, miten ihmisen työ menee markki­noil­la kaupaksi.

  45. spot­tu: Ole­tus perus­tuu siihen että tieto­suo­jaan ja ‑jär­jestelmi­in liit­tyvät kankeudet estävät geen­i­tiedon poh­jal­ta räätälöitävän hoidon julkisel­la sek­to­ril­la, mut­ta ei yksityisellä. 

    Niin, yksi­tyisel­lä puolel­la tieto­suo­jaa ja yksi­ty­isyys­vaa­timuk­sia kier­retään “vapaae­htoisil­la” suos­tu­muk­sil­la, jos­sa toim­i­joille annetaan kaik­ki oikeudet kaik­keen. Koru­lau­seis­sa kyl­lä maalail­laan kau­ni­ita kuvia, mut­ta varsi­nainen suos­tu­mustek­sti sanoo yleen­sä eri asioi­ta ja mah­dol­lis­taa raa’asti eri­laisen toimin­nan. Yksi­ty­is­ten toim­intaa on myös vaikeampi valvoa.

    Osmo Soin­in­vaara: Minäö näen maail­mas­sa kyl­lä pahempiakin ongelmia kuin se, että joku ulkop­uo­li­nen näkee sokeriarvoni. 

    Tuol­laista jär­jestelmää ei tai­da edes kan­nat­taa ottaa käyt­töön pelkkien sok­e­ri­ar­vo­jen vuok­si. Ei ainakaan sit­ten, jos soterek­isterin poh­jak­si tulee tarpeet­toman kallis sul­jet­tu ohjelmis­to. Asioiden pult­taamis­es­ta siihen tullee vaikea­ta, kallista ja sotkuista. Ongel­ma kuitenkin muo­dos­tuu siitä, että erinäiset lait­teet alka­vat välit­tää kokon­ais­val­taisem­paa ja yksi­tyisem­pää kuvaa ter­vey­den­ti­las­ta ja sekä sijain­ti­ti­eto­ja jne. Sil­loin onkin kyse kovin eri­lais­es­ta asiasta.

    Samuli Saarel­ma: Jos tuo tapah­tuu tasais­es­ti kaikkien alo­jen yli ja siihen kerätään rahat veroina, ei sitä minus­ta voi kut­sua yri­tystuek­si. Korkein­taan se on tulon­si­ir­to niis­sä hom­mis­sa olevil­ta, jot­ka eivät saa tuo­ta palkan täy­den­nys­tä, niille, jot­ka saavat. 

    Riip­puu dynami­ikas­ta. Kyse voi myös olla yri­tystues­ta tai tulon­si­ir­rosta palkoista pääo­matuot­toi­hin, mikäli työ­paikko­ja ei pelkästään luo­da lisää vaan ole­mas­sa ole­vis­sa työ­paikois­sa työ­nan­ta­jan mak­samat palkat laske­vat. EU:n sisäisen verokil­pailun jne. vuok­si rahaa ei voi­da kerätä takaisin kovem­mal­la pääo­mavero­tuk­sel­la. Tai tähän­hän aina vedo­taan. Täl­löin se pitäisi rahoit­taa joko työn vero­tus­ta korot­ta­mal­la (tätäkään ei “saa” tehdä) tai hyv­in­voin­ti­val­tio­ta purkamalla.

    Osmo Soin­in­vaara: Teol­lis­ten työ­paikko­jenke­hi­tys Bri­tan­ni­as­sa 1870–1910?

    Mikäköhän mah­taa olla lap­si­työvoiman kehi­tys samal­ta ajan­jak­sol­ta? Luulen kuitenkin, että tuos­sa viitat­ti­in enem­mänkin tule­vaisu­u­teen. Men­neisyyt­tä on toki helpom­pi ennustaa.

    Sylt­ty: Mitä sit­ten, jos yksi fir­ma tekee jät­tivoitot? Hal­pa tekoä­ly­hän räjäyt­tää mate­ri­aalisen hyv­in­voin­nin aivan uudelle tasolle nykyiseen ver­rat­tuna. Ei ne Android-kän­nykätkään kalli­ita ole, vaik­ka Google kerääkin voitot. 

    Ai nytkö yksi­tyiset monop­o­lit ovatkin hyvä asia? Noin vaiku­tus­val­tainen yri­tys globaalis­sa mit­takaavas­sa vie ja muut sit­ten vikisevät.

  46. Samuli Saarel­ma: Jos henkilön työ­panok­sel­la ei ole enää juuri mitään arvoa työmarkkinoilla

    Jos henkilön työ­panok­sel­la ei ole mitään arvoa, sen kor­vaa­van tekoä­lyn on olta­va halpa.

    Mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so on siis nykyiseen näh­den räjähtänyt kasvu­un var­maan samas­sa suh­teessa mitä mei­dän elin­ta­somme on nous­sut vs. tilanne 100v sit­ten (jätetään sodat huomioimatta).

    Olen var­ma että täl­laisen Star Trek-luokan elin­ta­son jakami­nen jotenkin järkeväl­lä taval­la on pienem­pi ongel­ma kuin mei­dän tämän­hetkiset taloudel­liset ongel­mat. Voihan se tietenkin jonkin­laisia niko­tuk­sia aiheut­taa, mut­ta ne ovat oikeasti ker­talu­okkaa pienem­piä niiden prob­leemien rin­nal­la, mitä tuol­laisel­la tekoä­lyl­lä voidaan ratkaista. 

    Lääkäri­ai­ka aina kun on tarvet­ta, heti? No prob­lem. Automaat­tiset autot? Joo, nämähän tehti­in jo aivan ensim­mäisenä ja samal­la katosi 99% liiken­neon­net­to­muuk­sista ja 50% ruuhkista. 

    anonyy­mi
    “Ai nytkö yksi­tyiset monop­o­lit ovatkin hyvä asia? ”

    Ei tietenkään, mut­ta yksi­tyi­nen monop­o­li on mielestäni pieni ongel­ma siinä vai­heessa, jos se myy tekoä­lyjä samaan hin­taan mitä tänään saa Android-puhe­li­men. Vähän sama kuin joku 1900-luvun alun ren­ki toteaisi “mut kuu­u­lostaa siltä, että siinä sun ehdot­ta­mas­sa globaalis­sa kap­i­tal­is­tises­sa jär­jestelmässä joku ome­nafir­ma kerää suurim­mat voitot, taidan mielum­min pysyä tässä viikat­teen varressa”

    Tietenkin olisi parem­pi että tekoä­lyjä myi­sivät muutkin ja että tekoä­ly­markki­nat oli­si­vat kil­pail­lut. Mut­ta hei, oikea TEKOÄLY olisi huima paran­nus nykyiseen ihan riip­pumat­ta siitä kuka sitä myy ja miten.

    Itse olisin enem­män huolis­saan siitä, ettei tekoä­ly seu­raa­van 50v aikana lunas­takaan odotuk­sia ja jäämme automaa­tios­sa jun­naa­maan paikoilleen.

  47. Sylt­ty: Olen var­ma että täl­laisen Star Trek-luokan elin­ta­son jakami­nen jotenkin järkeväl­lä taval­la on pienem­pi ongel­ma kuin mei­dän tämän­hetkiset taloudel­liset ongel­mat. Voihan se tietenkin jonkin­laisia niko­tuk­sia aiheut­taa, mut­ta ne ovat oikeasti ker­talu­okkaa pienem­piä niiden prob­leemien rin­nal­la, mitä tuol­laisel­la tekoä­lyl­lä voidaan ratkaista.

    Oikeast­i­han län­si­mais­sa eletään jo käytän­nössä star trek-luokan elin­ta­sos­sa, jos kat­so­taan edoes muu­ta­ma kymme­nen vuot­ta van­hal­la per­spek­ti­ivil­lä. Mut­ta ihmiskun­ta vaikut­taisi ole­van lop­ut­toman kek­seliäs uusien keino­jen suh­teen mil­lä osoit­taa oma sosioekonomi­nen ase­ma mui­hin näh­den niin nämä “niko­tuk­set” vaikut­ta­vat kyl­lä ole­van aika pysyvälu­on­toinen ongel­ma, jollei yhteiskun­ta­mallia saa­da jonkin­laiseen uuteen järjestykseen. 

    Sylt­ty: Automaat­tiset autot? Joo, nämähän tehti­in jo aivan ensim­mäisenä ja samal­la katosi 99% liiken­neon­net­to­muuk­sista ja 50% ruuhkista.

    En kyl­lä ymmär­rä mihin ne ruuhkat häviävät sil­lä että kaduille laite­taan ihmisiä kyy­dit­se­vien auto­jen lisäk­si hirveä määrä tyhjiä auto­ja jot­ka joko etsivät uusia kyy­dit­täviä tai ovat matkalla jon­nekin parkkiin.

  48. Samuli Saarel­ma: En myöskään näe, että kysyn­nän kasvu olisi sidot­tu väkimäärän kasvu­un. Sinä ja minä kulu­tamme täl­lä het­kel­lä paljon enem­män kuin ihmiset 100 vuot­ta sit­ten. Tämä ero kulu­tuskysyn­nässämme ver­rat­tuna men­neisyy­teen on siis kysyn­nän kasvua, joka ei vaa­di väkimäärän kasvua.

    Aiem­min on vaat­in­ut. Tuo­hon esimerkki­isi muuten liit­tyy siir­tymi­nen maat­alousy­hteiskun­nas­ta teol­liseen yhteiskun­taan, ja öljyn ja sähkön nopeasti laa­jen­nut käyt­tö ener­gian läh­teenä, ja myös maat­alouden koneis­tu­mi­nen, jot­ka kaik­ki lisä­sivät työn tuot­tavu­ut­ta. Tuos­sa talouden raken­nemuu­tok­ses­sa samaan aikaan tapah­tunut voimakas väestön kasvu tarkoit­ti, että tuot­teille syn­tyi koko ajan lisää kuluttajia.

    Ilman väestönkasvua on vaikea kas­vat­taa bkt:n tulosta, jos­ta jae­taan, kos­ka sil­loin pitää kil­pail­la muil­la muut­tu­jil­la koko ajan alaspäin. kuten raa­ka-ainei­den hin­noil­la, palkoil­la, ener­gial­la jne, kunnes olemme kil­pailleet nuo tek­i­jät 0‑tasolle. Tuos­sa logi­ik­ka on, että tasei­den väli­in pitää syn­tyä posi­ti­ivista tulosta. Jos se ei syn­ny asi­akas­määrien kasvul­la niin sit­ten sen tulee syn­tyä edullisim­mil­la tuotantokustannuksilla. 

    Markki­na­t­aloudessa ja yhteiskun­nas­sa, jos­sa vero­tu­loil­la infraa ja palvelu­ja pide­tään yllä ja jon­ka bkt:n muu­tok­ses­ta kohtu­ullisen hyvin näemme sen taloudel­lisen virey­den kaikkien palkko­jen pitäisi kuitenkin sään­nöl­lis­es­ti nous­ta, (aivan niinkuin odote­taan osakkeillekin tuot­toa) jot­ta ostovoima kas­vaa tasaisesti.

    Noin merk­i­tyk­sel­lisessä ase­mas­sa väestönkasvu markki­na­t­aloudessa on.

    Ja tuos­ta sul­je­tus­ta sys­teemistä vielä, että aurinko kuu­luu tähän sul­jet­tuun systeemiin.

  49. Osmo Soin­in­vaara: Ei mene. Kilpailu.

    Tuo oli vas­tauk­sesi väit­teeseen: “hyv­in­voin­ti menee entistä enem­män niille tekoä­lyn omistajille/tekijöille.”

    Reaal­i­taloudessa ne, jot­ka omis­ta­vat tuotan­tovä­li­neet, jot­ka on laa­jasti automa­ti­soitu ja robo­t­i­soitu kas­vat­ta­vat var­al­lisu­ut­taan, kos­ka tuotan­non voiton jaka­jia on vähemmän.

    Tekoä­lyn kehi­tyk­sessä näkyy myös, että suuret toim­i­jat kas­vat­ta­vat osuuk­si­aan pait­si sik­si, että niil­lä on suuret resurssit sat­sa­ta kehi­tystyöhön myös sik­si, että ne osta­vat inno­vaa­tioi­ta ja pieniä yri­tyk­siä markki­noil­ta ja lisäävät ne omaan tuoteryh­mään­sä. Myös suuryri­tys­ten ja suur­si­joit­ta­jien asi­amiehet kiertävät Flash-tapah­tu­mis­sa hake­mas­sa sijoi­tusko­htei­ta. Kyl­lä näil­läkin markki­noil­la raha kovin mielel­lään tulee rahan luo.

    Näin­hän on käynyt jo use­am­man vuosikymme­nen ajan. Suun­ta on, että yhä harvem­pi omis­taa suh­teel­lis­es­ti yhä suurem­man osan maail­man var­al­lisu­ud­es­ta, jopa Kiinan keskilu­okan kasvus­ta huoli­mat­ta. Kun taas Yhdys­val­tain keskilu­okan koko on jo 70-luvul­ta saak­ka kutis­tunut. Työväestön ja alem­man keskilu­okan tulo­jen kasvu on ollut vähäistä ver­rat­tuna varakkaimpi­en tulo­jen kasvu­un. Ja tuo kil­pailun Mekas­sa, Yhdysvalloissa. 

    Kil­pailu tuskin siis on oikea vastaus.

  50. LK: Miten mah­taa olla Suomes­sa työ­tun­tien kehi­tys välil­lä 2008–2018. Entäs juuri nyt, kun talous kas­vaa? Asiantun­ti­jat var­maan lep­pois­ta­vat sankoin joukoin työpaikoillaan.

    Voi olla että jonkun työai­ka on lisään­tynytkin, mut­ta tuo on “kohi­naa”. En löytänyt 2018 luku­ja, mut­ta tilas­tokeskuk­sen hyv­in­voin­ti­tutkimuk­sen mukaan Suo­ma­lais­tenkin vuos­i­työai­ka on tip­punut n.50 vuodessa yli 20%. ILOn mukaan globaali työai­ka on puolit­tunut reilus­sa sadas­sa vuodessa. Mielestäni tästä työn katoamised­ta voi antaa kunn­ian automaa­ti­olle. En kek­si syytä mik­si jatkos­sa olisi toisin. Automaa­tio jatka­nee siis työ­tun­tien tuhoamista van­haan tahti­in: työ puolit­tuu sadas­sa vuodessa.

  51. M- Toivo­nen: Tuos­sa talouden raken­nemuu­tok­ses­sa samaan aikaan tapah­tunut voimakas väestön kasvu tarkoit­ti, että tuot­teille syn­tyi koko ajan lisää kuluttajia.

    Tuot­ta­jaa ei kiin­nos­ta tuot­tei­den kulut­ta­jien lukumäärä, vaan se, paljonko rahaa kulut­ta­jat kulut­ta­vat. Suomes­sa ei ole tapah­tunut “voimakas­ta väestönkasvua” sit­ten 1970-luvun. Nykyi­nen väestönkasvu johtuu melkein pelkästään siitä, että ei vaan kuol­la yhtä nuore­na kuin aiemmin. 

    Siitä huoli­mat­ta talous kas­vaa. Tästä voit kat­sel­la sitä, miten bkt/henki ‑luku on kehit­tynyt viimeiset 40 vuot­ta: http://findikaattori.fi/fi/2. Jos otat lähtöko­hdak­si vaikka­pa viime laman lop­puhetken, on bkt/henki ‑luku nous­sut 50%. Eli vaik­ka mitään väestönkasvua ei olisi tapah­tunut, kulu­tus on kas­vanut 50% siitä, mitä se oli sil­loin. Tämä on kaik­ki johtunut siis siitä, että ihmistä kohden kulu­tamme enem­män. Et siis voi mitenkään kui­tata asi­aa niin, että talouskasvu lop­puu, kun ihmis­ten väkimäärän kasvu lop­puu. Mitään merkke­jä tästä ei ole. 

    M- Toivo­nen: . Tuos­sa logi­ik­ka on, että tasei­den väli­in pitää syn­tyä posi­ti­ivista tulosta. Jos se ei syn­ny asi­akas­määrien kasvul­la niin sit­ten sen tulee syn­tyä edullisim­mil­la tuotantokustannuksilla.

    Niin? Olois­sa, jois­sa väestö ei kas­va, talouskasvu todel­lakin syn­tyy sil­lä, että teknolo­gia menee eteen­päin ja samal­la työmääräl­lä saadaan tuotet­tua enem­män hyvinvointia. 

    M- Toivo­nen: Noin merk­i­tyk­sel­lisessä ase­mas­sa väestönkasvu markki­na­t­aloudessa on.

    Ei ole. Vuodes­ta 1995 nyky­het­keen Suomen väk­iluku on kas­vanut 7%. Ja siis BKT/henki on kas­vanut 50%. Kuten huo­maat, väestönkasvun osu­us koko BKT:n kasvus­ta on täysin mitätön ver­rat­tuna siihen, miten paljon talous on kas­vanut sik­si, että tuo­tamme henkeä kohden enemmän. 

    Eikä kyse ole vain rikkaista maista. Ote­taan ver­tailu­un yksi köy­him­mistä, Etiopia. Siel­lä BKT on Googlen mukaan kym­menker­tais­tunut sit­ten 1990-luvun. Toki väkimääräkin on kas­vanut, mut­ta “vain” tuplaan­tunut tuos­ta ajas­ta. Siel­läkin siis BKT:n kasvu on pääosin ollut sitä, että ihmistä kohden tuote­taan enemmän.

  52. Sylt­ty: Mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so on siis nykyiseen näh­den räjähtänyt kasvu­un var­maan samas­sa suh­teessa mitä mei­dän elin­ta­somme on nous­sut vs. tilanne 100v sitten 

    Aivan, kuten san­ot­tua, ongel­mana ei ole elin­ta­son kokon­aisvolyy­mi, vaan sen jakami­nen. Täl­lä het­kel­lä toimii edelleen suht hyvin sama malli, mikä oli käytössä 100v sit­tenkin, eli ihmisen käytössä ole­va hyv­in­voin­ti on ver­ran­nolli­nen hänen työ­panok­sen­sa arvoon markki­noil­la. Tästä poikkea­vat lapset, sairaat ja van­huk­set, mut­ta yleispi­ir­teenä on se, että jokaisen ter­veen aikuisen ihmisen olete­taan han­kki­van elan­ton­sa omaa työtään myymäl­lä ja työt­tömyys­jak­sot yms. ovat vain tilapäisiä poikkeuk­sia tästä. 

    Min­un on vaikea nähdä, miten tämä malli voisi toimia enää tilanteessa, jos­sa merkit­tävälle osalle muuten ter­veitä ihmisiä, on tul­lut hyvin vaikeak­si saa­da työ­panos­taan myy­tyä mil­lään järkeväl­lä hin­nal­la työmarkkinoilla. 

    Kyse on vähän samas­ta kuin mitä kävi maat­aloustyölle raken­nemuu­tok­sen aikaan. Sil­loin teol­lisu­us ja palve­lut otti­vat kopin niistä kaik­ista, joille maat­aloustyön tekem­i­nen oma­l­la pikku­ti­lal­la oli tul­lut mah­dot­tomak­si oman elät­tämisen kannal­ta, kos­ka suur­tilav­il­je­ly oli tul­lut niin tehokkaak­si. On vaikea nähdä mitään, mikä ottaisi kopin niistä ihmi­sistä, joiden työn tekoä­ly tekee samal­la tavoin kilpailukyvyttömäksi.

  53. M- Toivo­nen: Ilman väestönkasvua on vaikea kas­vat­taa bkt:n tulosta, jos­ta jae­taan, kos­ka sil­loin pitää kil­pail­la muil­la muut­tu­jil­la koko ajan alaspäin. kuten raa­ka-ainei­den hin­noil­la, palkoil­la, ener­gial­la jne, kunnes olemme kil­pailleet nuo tek­i­jät 0‑tasolle.

    1800-luvul­la duu­nari jou­tui tekemään tun­tikau­sia töitä, että sai ostet­tua reilun tun­nin ver­ran valais­tus­ta, kun piti käyt­tää öljy­lamp­pu­ja. Nyt vas­taa­van vaomäärän ostaa alle sekun­nin työ­panok­sel­la. Toisin sanoen valais­tuk­sen hin­ta on 1800-luku­un ver­rat­tuna kil­pail­tu 0‑tasolle.

  54. Osmo Soin­in­vaara: Kat­so: http://www.dottli.com

    Joo, mut­ta tästä puut­tuu se tärkein eli datan viem­i­nen lääkärin eteen ja henkilön omi­in sähköisi­in poti­lasti­etoi­hin. Muuten tämä on taas tätä samaa käsi­työnä tehtävää “automaa­tio­ta”.

    Sylt­ty: Itse olisin enem­män huolis­saan siitä, ettei tekoä­ly seu­raa­van 50v aikana lunas­takaan odotuk­sia ja jäämme automaa­tios­sa jun­naa­maan paikoilleen. 

    Entä jos tuon yhdis­tetään monop­o­liase­maan sekä automaa­tios­sa että globaalin datan omistuksessa?

  55. Samuli Saarel­ma: On vaikea nähdä mitään, mikä ottaisi kopin niistä ihmi­sistä, joiden työn tekoä­ly tekee samal­la tavoin kilpailukyvyttömäksi. 

    Uskon, että enim­mäk­seen kopin ottaa lisään­tyvä vapaa-aika (kuten ennenkin). Lisäk­si kop­pia ottaa uuden­lais­ten palvelu­jen työte­htävät (kuten ennenkin).

    1. Ros­mo: Uskon, että enim­mäk­seen kopin ottaa lisään­tyvä vapaa-aika (kuten ennenkin). Lisäk­si kop­pia ottaa uuden­lais­ten palvelu­jen työte­htävät (kuten ennenkin).

      Vapaa-aika ei elätä. Elinkus­tan­nuk­set jatka­vat nousemista koko elinikämme.

      Uusia työte­htäviä ei tule. Vaan ideana on että kaik­ki automa­ti­soidaan mitä voidaan.

  56. Ros­mo: Uskon, että enim­mäk­seen kopin ottaa lisään­tyvä vapaa-aika (kuten ennenkin). Lisäk­si kop­pia ottaa uuden­lais­ten palvelu­jen työte­htävät (kuten ennenkin).

    Entä kun vapaa-aika ei lisään­ny enää ihan ident­tis­es­ti väestössä vaan osalle tulee todel­la paljon vapaa-aikaa ja osalle tulee kovin paljon vähemmän?

  57. Ros­mo: Uskon, että enim­mäk­seen kopin ottaa lisään­tyvä vapaa-aika (kuten ennenkin). Lisäk­si kop­pia ottaa uuden­lais­ten palvelu­jen työte­htävät (kuten ennenkin).

    Tuos­ta vapaa-ajas­ta jotkut ovat jo kir­joit­ta­neet. Siinä ei olisikaan mitään ongel­maa, jos kaikkien yhteiskun­nan jäsen­ten vapaa-aika lisään­ty­isi tasais­es­ti samal­la, kun tekoä­ly ottaisi työn tekemisen kon­tolleen ja hyv­in­voin­ti tätä myötä jakaan­tu­isi siten teh­dyn (ihmis)työmäärän suh­teessa niin kuin nytkin, mut­ta vaara on juuri siinä, että osal­la vapaa-aika lisään­tyy 100%:in kokon­aisa­jas­ta, mikä tarkoit­taa sitä, että heil­lä ei ole tar­jo­ta muille sel­l­aista työtä, jos­ta markki­noil­la olisi joku valmis mak­samaan ja tästä seu­raa sit­ten se, että kun hyv­in­voin­ti jae­taan edelleen sen mukaan, miten paljon on saanut myy­tyä työtään markki­noil­la, näi­den ihmis­ten väli­mat­ka mate­ri­aalises­sa hyv­in­voin­nis­sa niihin, joiden työ edelleen käy kau­pak­si, kas­vaa hyvin suurek­si. Tämä ei toden­näköis­es­ti tarkoi­ta absolu­ut­tista köy­hyyt­tä nälki­neen ja kylm­i­neen, mut­ta kyl­lä suh­teel­lista köyhyyttä. 

    Mitä tuo­hon jälkim­mäiseen tulee, niin niistä töistä kuulisin mielel­läni, jois­sa toisaal­ta on mah­dol­lista tuot­taa niin paljon lisäar­voa suht mata­lan koulu­tus­ta­son työn­tek­i­jän toimes­ta, että sil­lä saa oikeasti elan­non ja toisaal­ta tekoä­ly ei pysty sitä kor­vaa­maan. Jos näitä ilmaan­tuu pil­vin pimein, niin hyvä. En vain pidätä hen­gi­tys­tä asian suhteen.

  58. M- Toivo­nen:

    … Kun taas Yhdys­val­tain keskilu­okan koko on jo 70-luvul­ta saak­ka kutis­tunut. Työväestön ja alem­man keskilu­okan tulo­jen kasvu on ollut vähäistä ver­rat­tuna varakkaimpi­en tulo­jen kasvu­un. Ja tuo kil­pailun Mekas­sa, Yhdysvalloissa. 

    Tätä tosi­asi­aa ei toki käy kiistämi­nen. Kuitenkin kan­nat­taisi muis­taa myös kysyä minne entiset keskilu­okan edus­ta­jat ovat päätyneet.

    Yes, the mid­dle class has been dis­ap­pear­ing, but they haven’t fall­en into the low­er class, they’ve risen into the upper class

    “Bot­tom Line: In oth­er words, America’s “mid­dle class” did start large­ly dis­ap­pear­ing in the 1970s, but it was because they were mov­ing up to a high­er-income cat­e­go­ry, not down into a low­er-income category. ”

    Kil­pailu tuskin siis on oikea vastaus.

    Eli halu­aisit ilmeis­es­ti jär­jestelmän jos­sa päädyt­täisi­in päin­vas­taiseen tulok­seen? Keskilu­okas­ta ei saisi pää­tyä kuin alaspäin?

    1. ksee: Tätä tosi­asi­aa ei toki käy kiistämi­nen. Kuitenkin kan­nat­taisi muis­taa myös kysyä minne entiset keskilu­okan edus­ta­jat ovat päätyneet.

      Yes, the mid­dle class has been dis­ap­pear­ing, but they haven’t fall­en into the low­er class, they’ve risen into the upper class

      “Bot­tom Line: In oth­er words, America’s “mid­dle class” did start large­ly dis­ap­pear­ing in the 1970s, but it was because they were mov­ing up to a high­er-income cat­e­go­ry, not down into a low­er-income category. “

      Eli halu­aisit ilmeis­es­ti jär­jestelmän jos­sa päädyt­täisi­in päin­vas­taiseen tulok­seen? Keskilu­okas­ta ei saisi pää­tyä kuin alaspäin?

      En tiedät mikä hui­jaus­sivus­to toi on mut­ta hait­tao­hjelmia se on ainakin täyn­nä. Joten ei kauhean luotettava.

  59. Samuli Saarel­ma: … ei olisikaan mitään ongel­maa, jos kaikkien yhteiskun­nan jäsen­ten vapaa-aika lisään­ty­isi tasaisesti … 

    Pitk­iä päiviä teke­viä johtajia/asiantuntijoita on vain vähän. Ei niihin kan­na­ta keskit­tyä. Pitkät päivät on nyky­isin käytän­nössä krim­i­nal­isoitu melkein kaikkial­la. Esim. Sak­sas­sa ei juuri kukaan ole työtön (työt­tömyys 3.6%) ja eilenkin joku poruk­ka siel­lä juh­li 28h työvi­ikon saavut­tamista. 50v sit­ten sitä olisi pidet­ty puolipäivä­työnä. Pysyn kan­nas­sani: automaa­tio vie työ­tun­nit, tuo paljon vapaa-aikaa, mut­ta työt­tömyys­lu­vut ei juuri muu­tu, kos­ka vähenevät työai­ka jae­taan tasan.

    1. Ros­mo: Pitk­iä päiviä teke­viä johtajia/asiantuntijoita on vain vähän. Ei niihin kan­na­ta keskit­tyä. Pitkät päivät on nyky­isin käytän­nössä krim­i­nal­isoitu melkein kaikkial­la. Esim. Sak­sas­sa ei juuri kukaan ole työtön (työt­tömyys 3.6%) ja eilenkin joku poruk­ka siel­lä juh­li 28h työvi­ikon saavut­tamista. 50v sit­ten sitä olisi pidet­ty puolipäivä­työnä. Pysyn kan­nas­sani: automaa­tio vie työ­tun­nit, tuo paljon vapaa-aikaa, mut­ta työt­tömyys­lu­vut ei juuri muu­tu, kos­ka vähenevät työai­ka jae­taan tasan.

      Sak­sas­sa tois­takym­men­tä miljoon­aa ihmistä elää äärim­mäisessä köy­hyy­dessä. Ihmiset vuokraa jopa tois­t­en parvekkei­ta jot­ta saa lait­taa sinne teltan kun ei ole muu­ta kotia. 

      Sak­sa on ump­isurkea esimerk­ki automaa­tion hyödyistä.

  60. Samuli Saarel­ma: Tämä ei toden­näköis­es­ti tarkoi­ta absolu­ut­tista köy­hyyt­tä nälki­neen ja kylm­i­neen, mut­ta kyl­lä suh­teel­lista köyhyyttä. 

    1. Tämähän on ongel­ma lähin­nä vasemmistolaisille.
    2. Tätä voi kor­ja­ta eri­laisil­la tulonsiirroilla
    3. Tule­vaisu­udessa nyky­istäkin suurem­pi osa kulu­tuk­ses­ta on ilmaista (net­ti­palve­lut) tai läh­es ilmaista (kun tuot­tei­den hin­nat laske­vat), joten ero köy­hän ja rikkaan välil­lä supis­tuu vaik­ka ero rahois­sa kas­vaa. 70-luvul­la hyvä­tu­loisel­la oli puhe­lin mut­ta köy­häl­lä ei ollut edes ves­saa. Nyt sekä köy­häl­lä että rikkaal­la on kum­mal­lakin ves­sat ja älypuhelimet. 

    Suurin ongel­ma täl­läkin het­kel­lä on absolu­ut­ti­nen köy­hyys, pahim­pana ehkä jos ei ole alku­vuodes­ta varaa ostaa resep­tilääkkeitä (ennen kuin omavas­tuu täyt­tyy) ja elämän­hallinta (päi­hdeon­gel­mat ja masen­nus). Ei niinkään suh­teelli­nen köyhyys.

    Sitä­pait­si jos vaikka­pa 50% väestöstä tien­aa olen­nais­es­ti vähem­män kuin toinen puo­likas, niin ei suh­teel­lis­es­ti köy­hänä olem­i­nen sil­loin ole niin kur­jaa kuin nyt. Nyt työt­tömiäkin on vain alle kymme­ne­sosa työikäis­es­tä väestöstä. Jos niitä olisi puo­let, ei se olisi kyl­lä enää mikään häpeä. 

    Täl­laises­sa tilanteessa demokra­tia kyl­lä tuot­taa hiukan arvaa­mat­to­mia tulok­sia, joten olisi parem­pi keskit­tyä siihen että mah­dol­lisim­man monel­la olisi töitä. Jos saan­tipuolel­la ole­vien määrä kas­vaa tarpeek­si niin sit­ten­hän voi käy­dä joko niin, että jos vasem­mistopop­ulis­tit pää­sevät val­taan, tulo­ero­ja tasois­te­taan hel­posti niin paljon että hyvä­tu­loiset ja nuoret karkaa­vat ulko­maille (“malli venezuela”) tai jos oikeistopop­ulis­tit pää­sevät val­taan, kaik­ki jäh­mettyy, lyödään rajat kiin­ni ja älymys­tö sekä nuoret karkaa­vat ulko­maille (“malli venäjä & unkari”).

    kuulisin mielel­läni, jois­sa toisaal­ta on mah­dol­lista tuot­taa niin paljon lisäar­voa suht mata­lan koulu­tus­ta­son työn­tek­i­jän toimes­ta, että sil­lä saa oikeasti elan­non ja toisaal­ta tekoä­ly ei pysty sitä korvaamaan. 

    1. Tuo­han riip­puu puh­taasti tekoä­lyn hin­nas­ta ja siitä kuin­ka hyvä se on. 

    2. Jos 1920-luvul­la joku olisi vaat­in­ut ketomaan, mitä amat­te­ja tulee trak­torin syr­jäyt­tämien maa­jussie tilalle, olisiko onnis­tunut? Koodari, 3d-piirtäjä, some-konsultti…

    1. Sylt­ty: 1. Tämähän on ongel­ma lähin­nä vasemmistolaisille.
      2. Tätä voi kor­ja­ta eri­laisil­la tulonsiirroilla
      3. Tule­vaisu­udessa nyky­istäkin suurem­pi osa kulu­tuk­ses­ta on ilmaista (net­ti­palve­lut) tai läh­es ilmaista (kun tuot­tei­den hin­nat laske­vat), joten ero köy­hän ja rikkaan välil­lä supis­tuu vaik­ka ero rahois­sa kas­vaa. 70-luvul­la hyvä­tu­loisel­la oli puhe­lin mut­ta köy­häl­lä ei ollut edes ves­saa. Nyt sekä köy­häl­lä että rikkaal­la on kum­mal­lakin ves­sat ja älypuhelimet. 

      Suurin ongel­ma täl­läkin het­kel­lä on absolu­ut­ti­nen köy­hyys, pahim­pana ehkä jos ei ole alku­vuodes­ta varaa ostaa resep­tilääkkeitä (ennen kuin omavas­tuu täyt­tyy) ja elämän­hallinta (päi­hdeon­gel­mat ja masen­nus). Ei niinkään suh­teelli­nen köyhyys.

      Sitä­pait­si jos vaikka­pa 50% väestöstä tien­aa olen­nais­es­ti vähem­män kuin toinen puo­likas, niin ei suh­teel­lis­es­ti köy­hänä olem­i­nen sil­loin ole niin kur­jaa kuin nyt. Nyt työt­tömiäkin on vain alle kymme­ne­sosa työikäis­es­tä väestöstä. Jos niitä olisi puo­let, ei se olisi kyl­lä enää mikään häpeä. 

      Täl­laises­sa tilanteessa demokra­tia kyl­lä tuot­taa hiukan arvaa­mat­to­mia tulok­sia, joten olisi parem­pi keskit­tyä siihen että mah­dol­lisim­man monel­la olisi töitä. Jos saan­tipuolel­la ole­vien määrä kas­vaa tarpeek­si niin sit­ten­hän voi käy­dä joko niin, että jos vasem­mistopop­ulis­tit pää­sevät val­taan, tulo­ero­ja tasois­te­taan hel­posti niin paljon että hyvä­tu­loiset ja nuoret karkaa­vat ulko­maille (“malli venezuela”) tai jos oikeistopop­ulis­tit pää­sevät val­taan, kaik­ki jäh­mettyy, lyödään rajat kiin­ni ja älymys­tö sekä nuoret karkaa­vat ulko­maille (“malli venäjä & unkari”).

      kuulisin mielel­läni, jois­sa toisaal­ta on mah­dol­lista tuot­taa niin paljon lisäar­voa suht mata­lan koulu­tus­ta­son työn­tek­i­jän toimes­ta, että sil­lä saa oikeasti elan­non ja toisaal­ta tekoä­ly ei pysty sitä korvaamaan. 

      1. Tuo­han riip­puu puh­taasti tekoä­lyn hin­nas­ta ja siitä kuin­ka hyvä se on. 

      2. Jos 1920-luvul­la joku olisi vaat­in­ut ketomaan, mitä amat­te­ja tulee trak­torin syr­jäyt­tämien maa­jussie tilalle, olisiko onnis­tunut? Koodari, 3d-piirtäjä, some-konsultti…

      Et selvästi elä oike­as­sa maail­mas­sa. Net­ti ei koskaan tule ilmaisek­si vaan sen hin­ta päin­vas­toin nousee. 

      Tuot­tei­den todel­liset hin­nat on nousus­sa. Elek­tron­i­ik­ka ei kestä yhtään mitään eikä vaat­teet. Ennen telkkari kesti hel­posti 30–40 vuot­ta nyt ei edes 3 vuotta. 

      Sen lisäk­si Suo­mi on sitoutunut leikkaa­maan päästöjä eli niitä 3 vuo­den tele­vi­sioiden myyn­ti on tule­vaisu­udessa aivan pakko lopettaa. 

      Äly­puhe­lin ei ole mikään elin­ta­son mit­tari. Vaan asun­non, ruoan ja ter­vey­den­hoidon sekä muiden yhteiskun­nal­lis­es­ti vält­tämät­tömien palvelu­jen saanti.

      1. Lau­raTuot­tei­den todel­liset hin­nat on nousus­sa. Elek­tron­i­ik­ka ei kestä yhtään mitään eikä vaat­teet. Ennen telkkari kesti hel­posti 30–40 vuot­ta nyt ei edes 3 vuotta. 

        Älä nyt viit­si, muis­tan oikeasti ajan ennen hal­paa elek­tron­i­ikkaa. Oma taulutele­vi­sionikin on ollut pitem­pään käytössä kuin mikään TV min­ul­la koskaan aiemmin.

        Ensin­näkin ennen 90-lukua köy­hillä ei vält­tämät­tä edes ollut tele­vi­sioi­ta, 70-luvul­la ei var­masti ollut. Toisek­si, en muista että 90-luvul­la (eli noin 20v sit­ten) *kenel­läkään*, jon­ka ei tarvin­nut tur­vau­tua ilmaiseen romutele­vi­sioon, olisi ollut yli 10v van­haa tele­vi­sio­ta ihan vain teknisen kehi­tyk­sen takia. 90-luvul­la tuo­lainen sin­un ihaile­masi “van­ha ketävä tele­vi­sio” oli mus­tavalkoinen ja ilman kaukosääd­in­tä eli ne oli­vat arvot­to­mia ja niitä sai roskalavoil­ta. (Min­ul­la oli sel­l­ainen ja sen kuvas­sa oli vikaa). Kol­man­nek­si, jos ostit 70-luvul­la hal­van neu­vos­to­valmis­teisen tele­vi­sion, se oli laadul­taan ihan saman­laista roskaa kuin Kiinan halpis-vim­pu­lat tänään. Mut­ta se oli hal­pa, ei kuitenkaan niin hal­pa kuin Kiinan vim­pu­lat tänään.

        Vaat­tei­den kohdal­la olet oike­as­sa, ne eivät nykyään meinaa kestää ja oikeas­t­aan ain­oa var­ma tapa han­kkia var­mati kestäviä kamo­ja on ostaa armei­jan yli­jäämä­tavaraa vaikka­pa Varustelekasta.

        Äly­puhe­lin ei ole mikään elin­ta­son mit­tari. Vaan asun­non, ruoan ja ter­vey­den­hoidon sekä muiden yhteiskun­nal­lis­es­ti vält­tämät­tömien palvelu­jen saanti.

        Dig­i­tal­isaa­tion myötä äly­puhe­lin (tai vähin­täänkin tietokone) on nykyään vält­tämätön apu­vä­line useisi­in yhteiskun­nan palvelui­hin. Eihän ter­veyskeskuk­sen puhe­linu­meroakaan enää löy­dä mis­tään, ellei omista nettiyhteyttä.

        Noh, 80-luvul­la mag­neet­tiku­vauk­seen pääsyä piti odot­taa 10 vuot­ta, kun se tuli saataville vas­ta 90-luvul­la. Samat­en ruuan hin­ta tipahti ker­ral­la 15% kun liityt­ti­in EU:hun. (edel­liset ovat ulko­muis­tista, saa kor­ja­ta en jak­sa tarkistaa)

        Ennen oli mate­ri­aa­li­nen elin­ta­so ihan eri pla­nee­tal­ta kuin nykyään. Kyl­lä tulisi mon­elle itku, jos pitäisi alkaa 70-luvun köy­häk­si. Ne oli­vat köy­hiä ne, ansiosi­don­nainekin tuli vas­ta 80-luvun puolessavälissä.

  61. Sylt­ty: 1. Tämähän on ongel­ma lähin­nä vasemmistolaisille.

    Käsit­tääk­seni kateud­es­ta seu­raa­va mieli­pa­ha pätee kyl­lä ihmisi­in poli­it­tisen skaalan laidas­ta laitaan. Jostain syys­tä ne maat, jois­sa tulo­erot ovat pieniä (Pohjo­is­maat) ovat onnel­lisu­us­mit­tauk­sis­sa kär­jessä, eivätkä ne maat, jois­sa absolu­ut­ti­nen elin­ta­so on korkeimmillaan. 

    Sylt­ty: 2. Tätä voi kor­ja­ta eri­laisil­la tulonsiirroilla

    Niin voi, ja tämä tässä point­ti onkin. Tämä koko sys­tee­mi pitää miet­tiä kokon­aan uudelleen. Nykysys­tee­mi on raken­net­tu siitä ole­tuk­ses­ta, että suun­nilleen kaik­ki ter­veet ihmiset tule­vat toimeen oman työn­sä tulok­sil­la ja sit­ten yhteiskun­ta aut­taa sairai­ta ja jonkun ver­ran (kepil­lä höys­tet­tynä) sit­ten niitä ter­veitä, jot­ka eivät ole saa­neet töitä. Siinä vai­heessa, kun merkit­tävän osan väestöä työ­panok­selle ei ker­ta kaikki­aan löy­dy kysyn­tää, tämä koko sys­tee­mi menee uusik­si. Ennen kaikkea sen moraa­li­nen poh­ja (=jokainen pyrkiköön elät­tämään itse itsen­sä) joutuu koetukselle. 

    Sylt­ty: 3. Tule­vaisu­udessa nyky­istäkin suurem­pi osa kulu­tuk­ses­ta on ilmaista (net­ti­palve­lut) tai läh­es ilmaista (kun tuot­tei­den hin­nat laske­vat), joten ero köy­hän ja rikkaan välil­lä supis­tuu vaik­ka ero rahois­sa kasvaa.

    Aivan, suh­teelli­nen köy­hyys säi­lyy, vaik­ka absolu­ut­ti­nen poistuu.

    Itse olen sitä mieltä, että jos elämän­hallinta on kun­nos­sa, niin Suomes­sa ei absolu­ut­tista köy­hyyt­tä joudu kär­simään. Lääkkei­den kohdal­la ehkä paran­tamisen varaa olisi, mut­ta niis­säkin vain uusim­mat lääk­keet ovat kalli­ita. Jos köy­häl­lä ei täl­lä het­kel­lä ole varaa ostaa jotain patentin suo­jaa­maa lääket­tä, niin tämä tarkoit­taa sitä, ettei kel­lään ollut siihen varaa 20 vuot­ta sit­ten, kos­ka kyseistä lääket­tä ei ollut edes olemassa. 

    Sylt­ty: Jos niitä olisi puo­let, ei se olisi kyl­lä enää mikään häpeä.

    Niin, tämä on se iso kysymys. Miten suuri­in suh­teel­lisi­in tulo­eroi­hin suh­taudu­taan tilanteessa, jos­sa köy­him­mil­läkin on absolu­ut­tis­es­ti asi­at ok. Minä en osaa tätä arva­ta. Voi olla, että taloudelli­nen sta­tus menet­tää merk­i­tyk­sen­sä tuol­laises­sa tilanteessa. 

    Sylt­ty: 1. Tuo­han riip­puu puh­taasti tekoä­lyn hin­nas­ta ja siitä kuin­ka hyvä se on.

    Ole­tus on kai se, että tekoä­ly tulee ajan myötä yhä halvem­mak­si, tehokkaam­mak­si ja use­am­paan asi­aan soveltuvaksi.

    Sylt­ty: Jos 1920-luvul­la joku olisi vaat­in­ut ketomaan, mitä amat­te­ja tulee trak­torin syr­jäyt­tämien maa­jussie tilalle, olisiko onnis­tunut? Koodari, 3d-piirtäjä, some-konsultti…

    Nuo ammatit eivät tuleet maa­jussien tilalle. Maa­jus­sit menivät tehtaisi­in, jot­ka kyl­lä 1920-luvun maa­jus­si olisi ymmärtänyt. Ja toinen oleelli­nen point­ti tuon ajan muu­tok­ses­sa oli se, että se oli hitaampi. 1920-luvun maa­jus­si ei vält­tämät­tä itse henkilöko­htais­es­ti lopet­tanut vil­je­lyä 1950-luvul­la ja siir­tynyt kaupunki­in, mut­ta hänen poikansa ei enää jatkanut sitä kah­den hehtaarin vil­je­lyä, vaan lähti kaupun­gin tehtaaseen töihin. 

    Täl­lä het­kel­lä muu­tosnopeus on minus­ta suurem­pi ja tämä entis­es­tään vaikeut­taa sitä tekoä­lyn kanssa kil­pailua. Kyse ei vain ole siitä, että uusi sukupolvi joutuu kek­simään itselleen uut­ta tekemistä, vaan jo varsin päte­viksi jos­sain asi­as­sa tulleet huo­maa­vat sen hom­man tulleen työ­markki­noil­la täysin tarpeettomaksi.

  62. >“Tekoä­ly tulee tekemään yri­tys­ten päätök­sen­teosta ratio­naalisem­paa. … Tarvisemme ohjaavia vero­ja ja tukia!”

    Tuo pätee ainakin jos verottajan/sääntelijän päätök­set olete­taan ääret­tömän rationaalisiksi/viisaiksi. Päteekö tuo Het­emäen teesi myös, jos ole­tamme yri­tyk­set sään­telijää rationaalisemmiksi/viisaammiksi? Esim. Tekesin inno­vaa­tioseteli, työl­listämis kesäseteli lait­toi min­unkin ratio­naalisen yri­tyk­sen liik­keelle, mut­ta tämä ei vielä takaa sitä, että te muut saitte verora­hoil­lenne hyvän vasti­neen, vai mitä?

    1. Rok­ka: Tuo pätee ainakin jos verottajan/sääntelijän päätök­set olete­taan ääret­tömän rationaalisiksi/viisaiksi. Päteekö tuo Het­emäen teesi myös, jos ole­tamme yri­tyk­set sään­telijää rationaalisemmiksi/viisaammiksi?

      Hyvin san­ot­tu. Maail­ma on täyn­nä esimerkke­jä insen­ti­iv­io­h­jauk­ses­ta, jos­sa on päädyt­ty ihan eri tulok­seen kuin se, mihin yritet­ti­in, kos­ka insen­ti­ivien rak­en­ta­ja ei ottanut huomioon sitä tai tätä väärinkäyt­tömah­dol­lisu­ut­ta. Hyvä esimerk­ki P‑Irlannista, jos­sa val­tio koit­ti tuki­aisia käyt­täen saa­da ihmiset läm­mit­tämään asun­to­jaan uusi­u­tu­val­la ener­gial­la, ennen kaikkea puul­la. Tuki­aiset oli kuitenkin asetet­tu niin, että syn­tyi kan­nat­tavak­si liike­toimin­naksi se, että osti niin paljon puu­ta kuin vain pystyi ja pani sen kaiken pala­maan välit­tämät­tä siitä, oliko syn­tyneelle läm­mölle mitään käyt­töä vai ei. Tulok­se­na sato­jen miljoonien katoami­nen kir­jaimel­lis­es­ti taivaan tuuliin.

      Itse sanois­in, että insen­ti­iveille on paikkansa, mut­ta niiden pitäisi olla ennen kaikkea negati­ivisia (eli “älä tee näin tai joudut mak­samaan lisäveroa”). Niitä on vaikea kiertää olemat­ta tekemät­tä sitä, mitä ei saisi tehdä. Posi­ti­ivisi­in insen­ti­ivei­hin liit­tyy sen sijaan aina se ongel­ma, että nerokkaat ihmiset ja mik­sei tekoä­lytkin kek­sivät keino­ja päästä käsik­si insen­ti­iv­inä ole­vi­in palk­in­toi­hin tekemät­tä sitä, mitä oikeasti halut­ti­in saavuttaa.

  63. “Uudelleenk­oulu­tus

    McK­in­seyn raportin mukaan Suomes­sa pitää koulut­taa seu­raavien kymme­nen vuo­den kulues­sa miljoona ihmistä uudestaan.

    Ei ole mah­dol­lista pan­na 45-vuo­ti­as­ta uud­estaan monivuo­tiseen ammat­tiop­pi­in, eikä se ole tarpeenkaan, sil­lä eri alo­jen opin­nois­sa on paljon yhteisiä osia, joi­ta ei tarvitse opetel­la uud­estaan. Tarvi­taan kar­sit­tu­ja muun­tok­oulu­tu­sopin­to­ja, jois­sa opete­taan uudessa amma­tis­sa tarvit­ta­vat tiedot ja taidot ja vain ne.”

    Mikäs tässä on uutta.Minun koulu­tuk­seni van­heni viidessä vuodessa, mut­ta en minä niihin entisi­inkään opin­toi­hin apua tarvin­nut, joten opet­telin itse uuden teknolo­gian. Ensin val­okaapelitekni­ikan ja dig­i­taalisen siir­ron, sit­ten digikeskutekni­ikkaa, seu­raavak­si kaapeli-tv-teknolo­giaa, NMT ‑tekni­ikkaa. Sen jäl­keen tuli GSM ja lopus­sa IP-teknologiakin.

    Sil­loin 80-luvul­la Tele ja Nokia jär­jes­tivät laa­jan uudel­lenk­oulu­tuk­sen eli oli koulu­tus­ta kaikille tasoille. Koulu­tus­ta­soa myös nos­tet­ti­in : Asen­ta­jas­ta teknikok­si, teknikos­ta insinöörik­si ja insinööristä diplarik­si :Ja taisi olla vielä lisensiaattikoulutustakin

    Ope­tus­ta jär­jes­tivät ammat­tik­oulut, opis­tot ja korkeakoulut.Opiskelu tapah­tui oma­l­la ajal­la, työ­nan­ta­ja tuki opiskelua tent­ti­va­pail­la ja matkava­pail­la. Mut­ta 90 % opiskelus­ta tapah­tui oma­l­la ajal­la ja oma­l­la kus­tan­nuk­sel­la Koulutet­tu­ja oli pelkästään kahdes­ta fir­mas­ta tuhansia

    Nykyään aikuisk­oulu­tus on lopetet­tu ja miljoo­nan koulut­ta­mi­nen on pelkkä haave . Nykyään entiset potk­i­taan pihalle ja palkataan uut­ta tilalle, eivät yri­tyk­set sat­saa cent­tiäkään koulutukseen

Vastaa käyttäjälle Realisti Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.