Talouspolitiikka, Tekoäly, _

Tekoäly ja työn tulevaisuus

Olen toiminut syksystä alkaen TEM:n tekoälytyöryhmän Työn tulevaisuus ja yhteiskunnalliset vaikutukset -jaoston puheenjohtajana. Kävin kertomassa jaostomme työstä pienelle kiinnostuneiden porukalle. Laitan pääkohdat esityksestäni tähän.

McKinseyn Suomelle räätälöidyn raportin mukaan nykyisistä työtehtävistä katoaa vuoteen 2035 mennessä kokonaan 15 % ja noin kolmannes työtehtävistä muuttaa muotoaan. Nuo 15 prosenttia katoavat, vaikka tekoälyä ei otettaisi käyttöön Suomessa, koska muualle se kyllä otetaan käyttöön ja on otettukin jo.

Uutta työtä tulee tilalle, mutta uudet työtehtävät ovat voittopuolisesti vaativampia kuin menetetyt. En ole tästä töiden muuttumisesta vaativammiksi täysin varma, koska jotkut työt saattavat myös helpottua, mutta kai se on uskottava, kun minua viisaammat niin sanovat.

Osaamisvinouma siis pahenee entisestään – se että osaajista on pulaa ja huonosti koulutettujen on vaikea päästä töihin. Jos mitään ei tehdä, rakenteellinen työttömyys uhkaa nousta edelleen.

Paine palkkaeroihin kasvaa. Palkkaerojen vaihtoehtona on kasvava työttömyys, kun huono-osaisin työvoima hinnoitellaan ulos markkinoilta.

Sosiaalinen koheesio on uhattuna. Pohjoismaiden tilanne on kuitenkin paljon parempi tilanne kuin vaikkapa Yhdysvaltojen, jossa yhteiskunnan turvaverkko on paljon hatarampi.

Työmarkkinoiden toiminnan parantaminen

Meillä ei oikeastaan ole esittää mitään uutta. Uutta on vain se, että mikä olisi ollut hyvästä jo aiemminkin, muuttuu nyt välttämättömyydeksi.

Uudelleenkoulutus

McKinseyn raportin mukaan Suomessa pitää kouluttaa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa miljoona ihmistä uudestaan.

Ei ole mahdollista panna 45-vuotiasta uudestaan monivuotiseen ammattioppiin, eikä se ole tarpeenkaan, sillä eri alojen opinnoissa on paljon yhteisiä osia, joita ei tarvitse opetella uudestaan. Tarvitaan karsittuja muuntokoulutusopintoja, joissa opetetaan uudessa ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot ja vain ne.

Tämä on jaostomme työssä kohonnut niin keskeiseen asemaan, että Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on liitetty joukkoihimme.

Parasta tietysti olisi oppia muuntuvia työtehtäviä työn ohessa. Tähän työnantajien kannustimet ovat heikentyneet työsuhteiden muuttuessa lyhyemmiksi. Rakennusala on hyvä esimerkki, mihin tämä voi johtaa. Alalla on akuutti työvoimapula samalla kun Uudellamaalla alan tekijöistä kahdeksan prosenttia nostaa työttömyyskorvausta. Työttömiä ei kuulemma kannata palkata, koska talo on valmis ennen kuin palkattu on oppinut työnsä.

Olen pyytänyt jaostossamme Lauri Ihalaista laatimaan tästä esityksen. Sain sen häneltä viikonloppuna.

Eroon työelämän jäykkyyksistä

Mitä jäykemmät työmarkkinat, sitä vaikeampi edessä oleva myllerrys on. Työmarkkinoiden jäykkyyksiä on karsittava, ja on siirryttävä kohden markkinaehtoisempia palkkoja. Tämä voi tarkoittaa myös joidenkin matalien palkkojen laskua edelleen. Työssäkäyviä köyhiä on tavalla tai toisella tuettava täydentävillä tulonsiirroilla. Se tulee halvemmaksi kuin työttömyys ja on muutenkin yhteiskuinnallisesti mukavampi vaihtoehto. Yhteiskuntapoliittisena insinöörityönnäytteenä tämä urakka on varsin haastava.

Meidän jaostomme ei ryhdy hahmottelemaan sosiaalipoliittisia uudistuksia, koska sitä varten on omat työryhmänsä, mutta tulemme varmaankin lähettämään sille kannustavia terveisiä.

Työnvälitykseen uutta puhtia

Tekoälystä on työmarkkinoille myös hyötyä, koska se parantaa työnvälitystä aivan uudelle tasolle. Suomessa solmitaan noin 500 000 työsuhdetta joka vuosi.

Tämä tapahtuu käsipelillä ja siten avuttoman tehottomasti. Jos tekoälyohjelman tiedossa olisi koko työvoima – tai vaikka vain vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneet – ja kaikki potentiaaliset työpaikat, löytäisimme paljon paremmin oikean henkilön oikeaan työpaikkaan.

Olennaista ei ole vain löytää työtä työttömille vaan houkutella osaamisen karttuessa työssä olevia uralla eteenpäin kohden vaativampia tehtäviä, jolloin heidän aiemmat helpommat tehtävänsä jäävät niiden tavoiteltavaksi, joilla ei tarvittavaa kokemusta vielä ole. Tämä helpottaa osaamisvinoumaa sekä helpottamalla työttömien pääsyä töihin että tarjoamalla yrityksille osaavaa työvoimaa vaativampiin tehtäviin.

Terveydenhuollon mullistus

Pari viikkoa sitten Tekesin digijohtaja Pekka Sivonen arvioi Ylen Kova Talous-ohjelmassa, että terveydenhoito muuttuu seuraavan 20 vuoden aikana enemmän kuin viimeisen 200 vuoden aikana.” (Yle.fi)

Vähän taidetaan tuntea terveydenhuollon historiaa huonosti, mutta kun tuosta karsii markkinahenkisen liioittelun, käteen jää, että terveydenhuolto voi potentiaalisesti mullistua valtavasti.

Tekoäly ilmestyy lääkärin pöydälle, mutta se tulee kaupallisina – ja siten ei täysin puolueettomina – sovelluksina myös asiakkaiden kännyköihin. Osa lääkärintyöstä – erityisesti sellainen, joka tehdään potilasta näkemättä – korvautuu tekoälyllä. Potilailla itsellään on erilaista kotimittaria ja kehon toimintaa mittaavia älyasusteita.

Tämä tekee mahdolliseksi organisoida terveydenhuolto kokonaan uudestaan.

Vaikkapa vain diabetes. Diabetespotilaat kutsutaan kahden vuoden välein tarkastukseen. Joidenkin kohdalla tämä on turhaa ja joidenkin taas pitäisi tulla paljon nopeammin. Potilailla on jo nyt kotimittarit. Jos niiden tieto välittyisi lääkärin tietokoneelle, olisi helppo seuloa ne, joiden on tultava heti ja ne, joilla kaikki näyttää olevan kunnossa. Säästyisi paljon rahaa ja voitettaisiin paljon terveyttä.

Lainsäädäntö säätelee tiukasti, mitä töitä mikin ammattiryhmä saa ja ei saa tehdä. Tulevaisuudessa nämä rajat ovat aivan väärässä paikassa. Kun kysyntä kasvaa, tässäkin olisi hyvä, jos jokaisen henkilöstöryhmän tehtäviä siirrettäisiin kohti vaativampia töitä ja jätettäisiin vähemmän vaativat lyhyemmän koulutuksen suorittaneille. Tekoälyn turvin sairaanhoitaja osaa tehdä paljon sellaista, jota vain lääkärit saavat nyt tehdä ja yleislääkärit paljon sellaista, mihin tarvitaan nyt erikoislääkäri. Jotta tekoälyn suomista mahdollisuuksista saadaan kaikki irti, on ammattiryhmien tehtävärajoja siirrettävä.

Minua onkin pyydetty kertomaan tästä sairaanhoitajille. Lääkäriliitosta ei kutsua ole tullut.

Entisessä elämässäni saamani kokemuksen perusteella ennustan, ettei näiden rajojen siirtäminen ole aivan helppoa.

Tulevaisuus yllättää varmasti

Vaikka meillä on käytettävissämme maailman paras tieto tekoälystä, uskallan ennustaa, että tulevaisuus yllättää kaikki. Auton ja sähkön vaikutusta ei kukaan osannut ennustaa.

Julkista keskustelua dominoi syvä pessimismi. Kuitenkin tekoäly synnyttää tuotteita ja toimintoja, jotka parantavat kuluttajan asemaa huomattavasti. Pääsääntöisesti elämä muuttuu siis paremmaksi, vaikka uhat dominoivat ajatteluamme.

Disruptiiviset keksinnöt tulevat tuhoamaan yrityksiä ja korvaamaan monia ammattiryhmiä, mutta emme tiedä mitä. Jos minä tietäisin, olisin varmaan vähän paremmin palkatuissa hommissa

Mika Lintilän tontista sanoisin, että tekoälyn aluepoliittiset vaikutukset ovat ristiriitaisia, mutta potentiaalisesti erittäin suuria.

Vaikutus kaupunkirakenteeseen voi yllättää. Robottitaksit mullistavat kaupunkiliikennettä, mutta vielä mullistavammiksi voivat osoittautua kevyet itse kulkevat tavaralähetit. Tähän asti kehitys on suosinut kaupunkien keskustoja, mutta lähiöiden ja esikaupunkialueiden toimivuus voi parantua olennaisesti.

Muutokset ovat suuria ja monelta osin yllättäviä. Siksi päätöksenteon on kehityttävä ketterämmäksi. Valtiovalta ei ole vastuussa liiketoiminnasta muuten kuin että regulaation pitäisi pysyä ajan tasalla ja tietysti sosiaaliset vaikutukset kaatuvat yhteiskunnan päälle.

= = = =

Keskustelin tekoälystä valtiosihteeri Martti Hetemäen kanssa. Hänellä oli mielenkiintoinen huomio. Tekoäly tulee tekemään yritysten päätöksenteosta rationaalisempaa. Tämä tarkoittaa, että ulkoisvaikutusten merkitys korostuu, jos haluamme, että tuo rationaalisempi on myös yhteiskunnallisesta parempaa. Arthur Pigoun sata vuotta vanha teoria nousee kunniaan. Tarvisemme ohjaavia veroja ja tukia!

Tagged

87 thoughts on “Tekoäly ja työn tulevaisuus

  1. Ilo kuulla, että tuonlainen työryhmä on.
    Itsekin arvelen, että Suomessa on kehityspessimismiä niinkuin Eino Leinon runohenkilöllä: …näki kauhut kaikkialla, haltiat pahat havaitsi, ei hyviä ollenkaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. “… mutta kai se on uskottava, kun minua viisaammat niin sanovat.” — Osmo, älä nyt vaan luule, että jotkut McKinseyn konsultit ovat erityisen eteviä muuta kuin sen arvaamisessa, mitä heidän raporttiensa tilaajat todennäköisesti haluavat kuulla 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jos purilaisen kääntäjälle maksetaan kymppi tunnilta, ei hänen työpaikkaansa säästä palkan pudottaminen vitoseen. Kone kääntää halvemmalla.

    Jos siivooja tekee saman, niin silti hänet potkitaan pois, kun koneet ja automaattisiivous kehittyvät.

    Kun opetus annetaan videoitse yhdestä yliopistossa moniin yliopistoihin (tapahtuu jo nyt), opettajat eivät pysty kilpailemaan kehitystä vastaan palkkoja laskemalla.

    Eikä auta kieltenopettajiakaan palkkojen lasku, kun kontaktitunteja korvataan nettiperustaisella itseopiskelulla, joka on motivoituneille opiskelijoille tehokas opiskelutapa. Lausumista arvioiva kone antaa paljon yksilöllisempää palautetta kuin suurta ryhmää hallinnoiva opettaja. Toistoja pystyy tekemään lyhyessä ajassa valtavasti ja jokaisesta toistosta saa palautteen.

    Joustavuus on menneen maailman ratkaisukeino. Koneet voittavat lopulta kuitenkin. Kysymys on vain ajasta.

    Pidän taantuneena ajatusta, että ihmisten pitäisi ruveta kilpailemaan automaatiota ja tekoälyä vastaan millään tavalla riippumatta siitä, onko tapa palkka vai jokin muu.

    Kukaan tuskin uskoo, että tiskiltä annettavat henkilökohtaiset pankkipalvelut olisivat säilyneet, jos pankkineidit olisivat tiputtaneet palkkojaan 40 %. Ei kai niitä juuri kukaan enää edes tahtoisi.

    Yleistyvien kauppojen itsepalvelukassojen suosiosta päätellen ihmiset ihan mielellään palvelevat itseään. Aktiivinen toimiminen on heille mieluisampaa kuin passiivinen odottelu.

    Ennen pitkää kauppakassit kokoavat koneet ja ihmiset vain noutavat ne. Pitemmän ajan kuluessa kassien tuontikin kotiin automatisoidaan ainakin osittain.

    Joustaminen ei ole ratkaisukeino. Se on parhaimmillaankin vain hetkellinen liennytyskeino pysyvään ongelmaan, mutta tuskinpa edes sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. “Lainsäädäntö säätelee tiukasti, mitä töitä mikin ammattiryhmä saa ja ei saa tehdä”

    Kannattaa myös pohtia ikiaikaisia ongelmia ohjelmoijan vastuusta ja osaamisesta. Hankkimalla ohjelma, sovellus, tekoäly kierretään kätevästi kaikki ammattitaitovaatimukset. Määritykset ovat määrityksiä ja koodi on koodia vai miten se meni?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Olen tainnut aiemminkin hämmästellä blogistin väittämää Suomen työmarkkinoiden jäykkyydestä ja sosiaaliturvan tuomisesta täydentämään pieniä palkkoja. OECD totesi muutama kuukausi sitten Suomen työmarkkinat erääksi Euroopan joustavimmista. Palkan täydentäminen sosiaaliturvalla tarkoittaa osan yrittäjän kuluista siirtämistä veronmaksajien maksettavaksi -Suomeksi kyse on yritystuesta.

    Sinäänsä siinä, että automatiikka ja tekoäly tekevät osan töistä tarpeettomiksi, ei ole mitään pahaa: Ihmiskunta on kautta aikojen pyrkinyt vähentämään ihmisten tekemää työtä. Ongelma on kuinka jäljelle jäävä työ ja mammona jaetaan. Ratkaisu tuskin on eläkeikien nosto tai työpäivän pidentäminen kuudella minuutilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Asiantuntija minäkin:
    “Lainsäädäntö säätelee tiukasti, mitä töitä mikin ammattiryhmä saa ja ei saa tehdä”

    Kannattaa myös pohtia ikiaikaisia ongelmia ohjelmoijan vastuusta ja osaamisesta. Hankkimalla ohjelma, sovellus, tekoäly kierretään kätevästi kaikki ammattitaitovaatimukset.

    Mikä ongelma tuossa on? Jos johonkin käyttöön tulee ohjelma se tietysti hyväksytäänkäyttöön. Eli sillä on “ammattitaito”. Lääketieteessä kaikki laitteet vaativat hyväksyttämisen ja tekoäly ei nyt oikeasti ole mitään erilaista. Se on vain monimutkaisempi härpäke, mutta samanlaiset prosessit sitäkin koskevat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Realisti:
    Tarvittavan työn määrä per yksikkö vähenee. Se merkitsee työttömyyden kasvua, jos yksikköjen määrä ei kasva tai työaika lyhene.

    Toisin kuin yleisesti uskotaan, työaika ei ole luonnonvakio. Se voi muuttua tarpeen mukaan.

    Lisääntyvä vapaa-aika on jokaiselle pelkästään positiivinen asia. Vähemmän työtä, enemmän elämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koti-isä: Toisin kuin yleisesti uskotaan, työaika ei ole luonnonvakio. Se voi muuttua tarpeen mukaan.

      Lisääntyvä vapaa-aika on jokaiselle pelkästään positiivinen asia. Vähemmän työtä, enemmän elämää.

      Lisääntyvä apaa-aika tarkoittaa sitä että palkkasi tippuu. On aivan naurettavaa luulla että yritys rupeaa maksamaan sinulle samaa palkkaa kuin ennen jos teet vähemmän töitä

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Alalla on akuutti työvoimapula samalla kun Uudellamaalla alan tekijöistä kahdeksan prosenttia nostaa työttömyyskorvausta. Työttömiä ei kuulemma kannata palkata, koska talo on valmis ennen kuin palkattu on oppinut työnsä.

    Työttömiä ei kannata palkata, koska virolaiset ja muut ovat halvempia. Tämä kustannuslaskelma saattaisi toki jonkin verran muuttua, mikäli virhevastuut eivät aina jäisi käyttäjän kontolle. Halvempien työntekijöiden tuonti on kuitenkin myrkkyä työllisyydelle.

    Jos niiden tieto välittyisi lääkärin tietokoneelle, olisi helppo seuloa ne, joiden on tultava heti ja ne, joilla kaikki näyttää olevan kunnossa. Säästyisi paljon rahaa ja voitettaisiin paljon terveyttä.

    Voi toisaalta olla yllättävän paljon pyydetty, että nuo tiedot tulisivat oikeiden lääkärien pöydille oikeassa muodossa ilman järjetöntä säätöä. Lisäksi voi olla aika kaukaa haettu, etteivät tiedot menisi muille tai verkossa oleva laite aiheuttaisi tietoturvaongelmia tai tiukkaa tietoturvaa ylläpitävä joutuisi arvailemaan säätöjä. Tähän pitäisi kenties jopa puuttua lainsäädännöllä, jotta markkinoilla olisi vain tietynlaisia laitteita — kenties jopa niin, että ohjelmisto olisi viranomaisen puolesta syynätty, kunnolla dokumentoitu ja turvalliseksi todettu.

    Kun kysyntä kasvaa, tässäkin olisi hyvä, jos jokaisen henkilöstöryhmän tehtäviä siirrettäisiin kohti vaativampia töitä ja jätettäisiin vähemmän vaativat lyhyemmän koulutuksen suorittaneille.

    Toisaalta tämä ei aina ole hyvä, kuten kuka tahansa asiakaspalvelun kanssa ongelmistaan tapellut tietää: Mikään ei ole niin turhauttavaa kuin kuulla kysymyksistä suoraan, ettei linjan toisessa päässä ymmärretä asiasta edes perusteita, kun itse on jo helposti diagnosoinut ongelman niin pitkälle kuin sen asiakkaan päässä voi tehdä. Tällöin pitää rikkoa toimivat asetukset ja kuluttaa aikaa epäolennaisten asioiden läpikäymiseen.

    Julkista keskustelua dominoi syvä pessimismi. Kuitenkin tekoäly synnyttää tuotteita ja toimintoja, jotka parantavat kuluttajan asemaa huomattavasti.

    Onko noin? Kaipaisin esimerkkejä.
    Minusta nimittäin tuntuu, että homma muuttuu helposti juuri sellaiseksi, että kaikki tiedot kyllä kerätään ihmisistä ja pyritään ohjaamaan heidän käytöstään yritykselle voitollisimpaan suuntaan, mutta toiminta muuttuu hankalaksi ja varsinainen palvelu siirtyy jonnekin konemaisen ja itsepalvelun välimaastoon. Yksilöllisen palvelun (tuotteen, jne.) saaminen muuttuu entistäkin hankalammaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Työttömiä ei kannata palkata, koska virolaiset ja muut ovat halvempia.

      Tämä nyt ei vain pidä paikkaansa. Helsingissä monet työmaat viivästyvät, rakennusliike maksaa viivästyssakkoja, mutta ei palkkaa työttömiä, vaikka ne olisivta paljon halvempia, koska ammattitaito ei enää ole tätä päivää. Ammattitaidon ylläpito on unohtunut.

      Lisäksi voi olla aika kaukaa haettu, etteivät tiedot menisi muille tai verkossa oleva laite aiheuttaisi tietoturvaongelmia tai tiukkaa tietoturvaa ylläpitävä joutuisi arvailemaan säätöjä.

      Minäö näen maailmassa kyllä pahempiakin ongelmia kuin se, että joku ulkopuolinen näkee sokeriarvoni. Voidaan tietysti tehdä niinkin, että tähän hyvään, turvalliseen ja joustavaan palveluun menevät ne, joita tätä tietosuojaongelma ei häiristse, ja loput hoidetaan vanhanaikaisesti ja hoidollisia riskejä ottaen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Junttipulla Savosta:
    Jos purilaisen kääntäjälle maksetaan kymppi tunnilta, ei hänen työpaikkaansa säästä palkan pudottaminen vitoseen. Kone kääntää halvemmalla.

    Kone ei ole yhtä kiva piristys päivään kuin nuori parikymppinen nainen kääntämässä burgeria ja hymyilemässä kauniisti.

    Seksististä, kyllä, mutta realismia.

    Aivan samasta syystä valitsen perinteisen kassan itsepalvelukassan sijaan.

    Mielummin tilaan sitten kaiken suoraan kotiin, kuin asioin paskasti koodattujen robottien kanssa, joiden tekijöillä ei ole ollut harmainta aavistustakaan siitä “tekoälypalikasta”, jota ovat hätäpäissään soveltaneet..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Juuri tällä hetkellä näyttää siltä että terveydenhuollon mullistus tulee tuottamaan yksityiselle sektorille merkittävän etumatkan. Oletus perustuu siihen että tietosuojaan ja -järjestelmiin liittyvät kankeudet estävät geenitiedon pohjalta räätälöitävän hoidon julkisella sektorilla, mutta ei yksityisellä.

    Ero tasoittuu vasta kun geenitesteistä tulee niin edullisia että ne voidaan tehdä rutiininomaisesti aina uudestaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. McKinseyn raportit eivät yleensä perustu kovin tiukkaan tutkimukseen. Automaation eri vaikutuksen aiheuttama kokonaisuus on vaikea kvantifioida.

    Automaatio voidaan määritellä pääoman avulla suoritettavien tehtävien joukon kasvattamiseksi.

    Jos pääoma on tarpeeksi halpaa ja tai tarpeeksi tuottavaa marginaalissa, automaatio johtaa työvoiman korvaamiseen. Tätä kutsutaan korvausvaikutukseksi. Automaation työtä korvaava vaikutus vähentää työvoiman ja palkkojen kysyntää.

    Tuottavuusvaikutus, joka johtuu automaation aiheuttamista kustannussäästöistä, lisää työvoiman kysyntää ei-automatisoitavissa tehtävissä. Tuottavuusvaikutusta täydentää lisääntyvä pääoman kertymä ja automaation “deepening” (parannukset jo automatisoituihin tehtäviin), jotka molemmat lisäävät edelleen työvoiman kysyntää.

    Tuottavuusvaikutuksen suuruus vaikuttaa riittämättömältä korvaamaan kaiken automaation aiheuttaman korvausvaikutuksen. Automaatio lisää työn tuottavuutta per työntekijä enemmän kuin palkkoja ja tulee vähentämään työn osuutta kansantulosta.


    Robots and jobs: Evidence from the US
    Daron Acemoğlu interviewed by Tim Phillips, 12 January 2018

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Akateemisen koulutuksen osalta vaikutus on järisyttävä.
    Yliopistojen pitäisi kehittää uusia rakenteita muunto- ja täydennyskoulutukseen.

    AMK ”ylempi AMK” tutkinto olisi teoriassa työelämälähtöinen täydennystutkunto.
    Ehkä yliopistojen olisi palautettava ’lisensiaation’ tutkinto, joka olisi työelämälähtöinen syventävä ja laajentava tutkinto, jossa olisi n 10 vuotta työkokemusta maisteritutkinnon lisäksi.

    Täydennyskoulutusta on muuttunut pk-yrityksille kalliiksi, avoin-yliopisto taas pääsykokeiden vaihtoehdoksi. Yliopistot tienaavat niiden avulla rahaa.

    Ylempää koulutusta tarvitaan nopeasti, koska jonkun on koulutettava käyttäjiä ja oltava ottamassa käyttöön uutta tekniikkaa.

    Kun uusia maakuntia tehdään, niiden toimintojen pitäisi olla mahdollisimman automatisoitua ja toimivia. Käytännössä maakuntien tarkoitus ei ole työllistää enempää kuin on pakko. Samoin kaikkien maakuntien ict ja päätöstukijärjesyelmien olisi oltava samanlaiset. (Arvatkaa mikä on todennäköisin vaihtoehto kuinka toimitaan.) Tämä vaatii nopeasti muuntokoulutettua väkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. “Parasta tietysti olisi oppia muuntuvia työtehtäviä työn ohessa. Tähän työnantajien kannustimet ovat heikentyneet työsuhteiden muuttuessa lyhyemmiksi.”

    Tämä on ongelma varsinkin pääkaupunkiseudulla. Isot osaamiskeskittymät saavat osaajat vaihtamaan työpaikkaa aika usein ihan vain vaihtelun vuoksi. Jossakin Kuopiossa ja Joensuussa työsuhteet luullakseni selvästi pitempiaikaisia.

    “Jos tekoälyohjelman tiedossa olisi koko työvoima – tai vaikka vain vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuneet – ja kaikki potentiaaliset työpaikat, löytäisimme paljon paremmin oikean henkilön oikeaan työpaikkaan.”

    Toimiva työntekijöiden ja -antajien tinder olisi kyllä hyvä varsinkin pätkätyöläisille. Toimisi parhaimmillaan kuin henkilöstövuokrausyhtiö, paitsi, että välistävetäjää ei olisi.

    “Olennaista ei ole vain löytää työtä työttömille vaan houkutella osaamisen karttuessa työssä olevia uralla eteenpäin kohden vaativampia tehtäviä, jolloin heidät aiemmat helpommat tehtävänsä jäävät niiden tavoiteltavaksi, joilla ei tarvittavaa kokemusta vielä ole. ”

    Tässä on ongelmana suomalaisten yritysten pienuus. Ei jollakin 10 hengen matellipajalla tai ohjelmistoyrityksellä ole varaa maksaa kovin monen paperinpyörittäjän palkkaa, kyllä suurimassa osassa paikkoja täytyy olla moniosaaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Jonne: Palkan täydentäminen sosiaaliturvalla tarkoittaa osan yrittäjän kuluista siirtämistä veronmaksajien maksettavaksi -Suomeksi kyse on yritystuesta.

    Jos tuo tapahtuu tasaisesti kaikkien alojen yli ja siihen kerätään rahat veroina, ei sitä minusta voi kutsua yritystueksi. Korkeintaan se on tulonsiirto niissä hommissa olevilta, jotka eivät saa tuota palkan täydennystä, niille, jotka saavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Samuli Saarelma: Jos tuo tapahtuu tasaisesti kaikkien alojen yli ja siihen kerätään rahat veroina, ei sitä minusta voi kutsua yritystueksi. Korkeintaan se on tulonsiirto niissä hommissa olevilta, jotka eivät saa tuota palkan täydennystä, niille, jotka saavat.

      Toi on yritystuki. Sitä paitsi suurin osa kansasta tulee joutumaan noihin töihin. Mikä taas pakottaa nostamaan niiden palkkoja jotka oikasti jotain tuottaa koska niiden veroprosentti on niin korkea.

      On täysin järjetöntä luulla että jollain tuilla pystytään elättämään kansaa. Kun ei ole edes nykyisiin tukiin rahaa.

      Sosialismi ei toimi eikä se ole koskaan toiminut

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Koti-isä: Toisin kuin yleisesti uskotaan, työaika ei ole luonnonvakio. Se voi muuttua tarpeen mukaan.

    Lisääntyvä vapaa-aika on jokaiselle pelkästään positiivinen asia. Vähemmän työtä, enemmän elämää.

    Jos se lisääntyvä vapaa-aika jakautuu tasaisemmin, kehitys on positiivista. Tällä hetkellä sitä näyttää kuitenkin menevän joillekin todella paljon (eläkeläiset, työttömät) ja joillekin ei ollenkaan (erityisesti nuorempien ikäluokkien töissäkäyvät). Tämän haasteen ratkaiseminen on pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa kriittistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kaikki jotka suitsuttavat lisääntyvää vapaa-aikaa, ovat kuitenkin yleensä monkmuassa lisää lisääntyvän vapaa-ajan vähentämiä palveluja.

    Kun työaikaa lyhennetään, sitä lyhentävät myös sairaanhoitajat, lääkärit ja sosiaalipuolen väki. Ihmisten terveys, päihdeongelmat ja lastensuojelun taso ei kuitenkaan parane henkilökunnan työajan lyhentyessä.

    Sinänsä minulle työajan lyhentäminen kyllä käy. Mutta se ei käy, että työajan lyhentämisestä johtuva sote-puolen resurssivajaus täytetään tunkemalla kädet syvälle taskuihini. Jos työaikaa leikataan niin sitten leikataan kaikkia palveluita ja tuonsiirtojakin ihan samassa suhteessa mitä työaikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Onkohan näissä tekoälyissä vielä havaittu “mielenvikaisuutta” kuten ihmisten tapauksissa on. Tosin vaikea on tekoälyistä huomata ovatko ne bugisia vai onko outo toimininta sittenkin ominaisuus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Ele Alenius ennusti robotisaation vaikutukset jo vuosituhannen vaihteessa kirjassaan. Nyt kun puhutaan tekoälystä ja ennustetaan tulevaisuutta mukana on lainoppineita, tekoälyn etiikan tutkijoita, AY-pomoja yms. Tässä yhtenä päivänä oli YLE:n maakuntauutiset, jossa VTT:n tutkija sanoi ettei Lapin teille tule robottiautoja ainakaan 50 vuoteen. Sellaiset ovat teknologiset esteet senkin kohdalla, jota hypettiin jo käytännössä mahdolliseksi. Kysymyshän on siitä kuka ne laitteet osaa koodata. Visionaareistahan ei koskaan ole pulaa. Toisaalla puhutaan kone-oppimisesta tässä kohtaa, mutta englanninkielisessä Wikipediassa on hyvä artikkeli koneoppimisesta.
    https://en.wikipedia.org/wiki/Machine_learning
    “According to the Gartner hype cycle of 2016, machine learning is at its peak of inflated expectations.[13] Effective machine learning is difficult because finding patterns is hard and often not enough training data are available; as a result, machine-learning programs often fail to deliver.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. N/A:
    Tuottavuusvaikutus, joka johtuu automaation aiheuttamista kustannussäästöistä, lisää työvoiman kysyntää ei-automatisoitavissa tehtävissä. Tuottavuusvaikutusta täydentää lisääntyvä pääoman kertymä ja automaation “deepening” (parannukset jo automatisoituihin tehtäviin), jotka molemmat lisäävät edelleen työvoiman kysyntää.

    Kyynisesti totean tuohon että tuollaisesta ei ole minkäänlaista konkreettista näyttöä vaan automatisoinnin tuomat säästöt menevät kokonaan voiton kasvattamiseen, siis omistajille.

    Ei siis ole olemassa tilannetta jossa automaation lisääminen kasvattaisi työvoiman kysyntää missään kohdassa vaan automaation tarkoitus nimenomaan on vähentää työvoimaa. Se onkin onnistunut erittäin hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Teollisten työpaikkojenkehitys Britanniassa 1870-1910?

        Et voi olla tosissasi? Aikuinen koulutettu mies?

        Vertaatko oikeasti jotain teollistumista tekoälyyn ja digitalisaatioon?

        On se ihme että kaikki maailman johtavat tietotekniikka yritysten johtajat sanovat suoraan että mitään työpaikkojen lisäystä ei tule. Koko tekoälyn, robotisaation ja digitalisaation ideana on vähentää työntekijöitä.

        Yhdysvaltojen autotehtailla työskentelevät ovat saaneet hienosti huomata mitä tämä tekniikan lisääntyminen aiheuttaa. Työttömyyttä ja erittäin suuria palkanalennuksia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tekoälystä on työmarkkinoille myös hyötyä, koska se parantaa työnvälitystä aivan uudelle tasolle.

    IT-alalla LinkedIn on toiminut vuosikausia alan rekrytointikanavana. Kokeneiden koodareiden ongelma on ennemminkin se että työtarjouksia tulee lähes joka päivä, ja pääkaupunkiseudulla monet käyttävät angenttitoimistoja hoitamaan headhuntereiden jatkuvat yhteydenotot.

    Tavalliset duunarit kuulemma välttelevät linkediniä, koska pitävät sitä elitistisenä. Kuulemma duunarihommissa joillain aloilla esim. Facebook ja Facebookin eri ryhmät ovat tärkeitä rekrytointikanavia.

    Ei tuollaiseen tarvita ”tekoälyä”, pitäisi vain saada ihmiset päivittämään ansioluettelonsa verkkoon. Monet eivät kuitenkaan tahdo sitä tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Junttipulla Savosta kirjoitti hyvin. Kaikki se ihmistyö, joka on korvattavissa tekoälyn keinoin korvautuu sillä. Tuo on kehityksen luonne. Vaihe vaiheelta se korvaa tulevaisuudessa myös niitä työpaikkoja, joita syntyy nykyisen tekoälykehityksen ympärille.

    Nähtävä kehitys on ollut, että ensin korvautuu mekaaninen työ automatiikalla (teollisuus), seuraavaksi palvelutyö digitalisoimalla (pankkineidit), jota seuraa robotisointi, jossa tekoäly korvaa sekä palvelua että automatiikkaa. Ja uudet sovellutukset haastavat edelliset.

    Kun Soininvaara toimii TEM:n tekoälytyöryhmän Työn tulevaisuus ja yhteiskunnalliset vaikutukset -jaoston puheenjohtajana niin olisi hyvä, että tuohon ryhmään otettaisiin myös luovan työn tekijöitä.

    Ja syykin on selvä. Superforecasting-kirja (2015) kertoo ihmisyksilöistä, jotka ovat muita parempia arvioimaan tulevia tapahtumia oikein. Tekijät havaitsivat, että koulutuksella ja pätevyydellä ei ollut merkitystä siinä, kuinka tehokkaasti yksilö pystyy arvioimaan mitä todennäköisesti seuraavaksi tapahtuu. Kyky nähdä tulevaan korreloi ajattelutavan kanssa: superennustajat ovat uteliaita, itsekriittisiä, avoimia ja huolellisia. Tetlockin mukaan he uskalsivat hylätä omat uskomuksensa ja oppivat, miten olla yli- tai aliarvioimatta uutta tietoa.

    Josta tulen kiinalaiseen Alibaban perustajaan miljardööri Jack Ma’han, joka toteaa, että kun robotit ja tekoäly tulevat tekemään pitkällä tähtäimellä kaiken ihmistä paremmin niin se, missä ihminen voittaa on edelleen luovuus.

    ”Meidän on opetettava lapsillemme urheilua, musiikkia, maalaamista ja muita taiteita”, hän sanoo. Ja tämä pitää paikkansa siihen saakka, kunnes tekoäly saa tietoisuuden.

    Virkamiestyönä tehty tulevaisuuden ennustaminen on odotusarvoiltaan kelvotonta, jos ei edes sellaisten kuin aktiivimallia ja varhaiskasvatusta koskevien lakien synkronoiminen näytä onnistuvan. Nythän näyttää siltä, ettei aktiivimallin luojat ole osanneet ajatella, miten työttömän vanhemman kotona hoidettavan lapsen päivähoitoon saaminen onnistuu, kun kunnilla on lain mukaan kahden viikon aika järjestää se, kun taas työttömän on vastaanotettava tarjottu työ huomenna.

    Vertailtaessa tulevaisuuden ennustuksia; niitähän on historia täynnä insinööreistä ja ekonomeista teologeihin parhaimpia tulevaisuuden ennustajia ovat olleet kirjailijat. He pohtivat todennäköisyyksiä luovasti. Asettavat palikoita uuteen järjestykseen, josta syntyy uusi kuvakulma. Vähän niinkuin viulua soittava Einstein kesken soittoaan tuli ajatelleeksi, että mitä jos Newtonin painovoimalakien kuvakulma olisikin toinen, josta uudesta kuvakulmasta ja Maxwellin yhtälöistä hahmotteli yleisen suhteellisuusteorian.

    Soininvaara on oikeassa siinä, että Suomen lähitulevaisuuus vaatii jatkuvaa panostusta koulutukseen. Tuo kuitenkin pitäisi nähdä myös globaalissa kontekstissa. Siinä, missä Suomen tämän hetken vaje tietotekniikan osaajissa on reilut 10 000 niin globaalisti puhutaan kymmenistä miljoonista. Nyt Kiina ja Intia vastaavat tuohon huutoon. Väestöltään pienenä maana, jonka yhtenä valttina on tähän saakka ollut osaava koulutus meidän tulisi lisätä panostuksia tuohon. Me voimme saada globaalisti tulevaisuudessa huomattavasti määräämme suuremman osuuden siitä kakusta, joka jää jaettavaksi sen jälkeen, kun ihmistyö korvautuu tekoälyn eri muodoilla ja luova osaaminen jää ihmisen suorittamaksi. Koulutetuimmat yhteiskunnat pärjäävät kauimmin.

    Soininvaara kirjoitti: “Keskustelin tekoälystä Valtiosihteeri Martti Hetemäen kanssa. Hänellä oli mielenkiintoinen huomio. Tekoäly tulee tekemään yritysten päätöksenteosta rationaalisempaa. Tämä tarkoittaa, että ulkoisvaikutusten merkitys korostuu, jos haluamme, että tuo rationaalisempi on myös yhteiskunnallisesta parempaa.”

    Kokoomuksen Hetemäki tuossa puhuu yksityistämisen ja markkinaehtoistamisen puolesta, joka tietysti on hänen agendallaan.

    Rationaalisuudesta olen tuossa yhteydessä myös eri mieltä. Yrityksen päätöksenteon rationaalisuudesta ei seuraa, että se on yhteiskunnallisesti rationaalista. Yhteiskunta on organismi, joka ei toimi markkinatalouden säännöin.

    Eihän markkinatalous edes toimi oletusarvojen mukaan vaan tälläkin hetkellä EK joutuu ruokkimaan taloussysteemiä tuhansilla miljardeilla euroilla. Markkinatalouden perimmäinen ongelma on, että jatkuva taloudellinen kasvu voi syntyä vain jatkuvalla väestömäärän kasvulla – jotta huoltosuhde pysyy kestävänä ja markkinoilla kysyntä kasvaa, vaikka samaan aikaan tunnustetaan, että puhumme paradoksista.

    Markkinatalous on tietysti jo itsessään paradoksi suljetussa systeemissä. Jatkuva taloudellinen kasvu ei ole mahdollista maapallon kaltaisessa suljetussa systeemissä resurssien rajallisuuden vuoksi. ja jatkuva kysynnän kasvu on mahdoton, jos aasiakkaiden määrä eli väestönkasvu pysähtyy, tai jos ostovoima ei kasva ja jakaannu jo olemassaolevan väestön kesken kysyntää kasvattavasti. Enkä nyt suoraan usko, että ne, joille on kertynyt tuhatkertaisesti ostovoimaa taviksiin nähden rupeaisivat siitä luopumaan. Että markkinatalouden paradoksia eletään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kokoomuksen Hetemäki tuossa puhuu yksityistämisen ja markkinaehtoistamisen puolesta, joka tietysti on hänen agendallaan.

      Hei haloo! Pigou-verot, joihin hän viittaa, eivät ole eritysen kokomuslainen ajatus. Ne ovat pro market -ajattelua ja kokoomus on vastakksisella kannalla: pro business

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara: Hei haloo! Pigou-verot, joihin hän viittaa, eivät ole eritysen kokomuslainen ajatus. Ne ovat pro market -ajattelua ja kokoomus on vastakksisella kannalla: pro business

        Hetemäki kannattaa nykyisen hallituksen SOTE kantaa. Se kertoo kaiken mahdollisen kyseisestä herrasta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Syltty:
    Kun työaikaa lyhennetään, sitä lyhentävät myös sairaanhoitajat, lääkärit ja sosiaalipuolen väki.

    Juuri näin. Myös näiden ammattiryhmien työt hoituvat tulevaisuudessa yhä suuremmassa määrin ilman ihmisten työpanosta.

    Mutta on totta, että suurimman uhkan myös työn ikeestä vapauttavalle kehitykselle luovat taas ne ahneimmat ja itsekkäimmät yksilöt, joiden pakkomielteenä on kerätä maksimaalisesti mammonaa taskuihinsa, yhteisen hyvän kustannuksella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Koti-isä: Juuri näin. Myös näiden ammattiryhmien työt hoituvat tulevaisuudessa yhä suuremmassa määrin ilman ihmisten työpanosta.

      Mutta on totta, että suurimman uhkan myös työn ikeestä vapauttavalle kehitykselle luovat taas ne ahneimmat ja itsekkäimmät yksilöt, joiden pakkomielteenä on kerätä maksimaalisesti mammonaa taskuihinsa, yhteisen hyvän kustannuksella.

      Kuule toi systeemi on nähty vanhustenhoidossa. Laitetaan kotihoitoon ihmisiä jotka ei edes muista omaa nimeään eikä voi käydä vessassa ilman apua. Sitten käydään siellä muutaman kerran vuorokaudessa 5 minuuttia kerralla. Nykyään ehkä soitetaan vielä siihen päälle. Mitä se auttaa kun ihminen ei edes vessaan pääse eikä ruokaa pysty laittamaan? Vanhuksen pitäisi myös päästä ulkoilemaan ja päästä muillekkin asioille.

      Samanlaista touhua ne nyt haluaa terveydenhoitoonkin. Pärjätkään vaan yksikään niidne vaivojenne kanssa.

      Sitä paitsi noilla testeillä ei tee yhtään mitään. Siksi terveydenhoitoalan ammattilainen ei saa tippaakaan luottaa niihin lääkkeitä ja hoitoja määrätessä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Tavallinen Teknikko:
    Onkohan näissä tekoälyissä vielä havaittu “mielenvikaisuutta” kuten ihmisten tapauksissa on. Tosin vaikea on tekoälyistä huomata ovatko ne bugisia vai onko outo toimininta sittenkin ominaisuus.

    Tiettävästi ensimmäinen tapaus tätä lajia oli ainakin tehty ihan tarkoituksella, ensimmäisen sukupolven sääntöpohjaista tekoälyä edustava chatbot PARRY nimittäin pyrki esittämään paranoidia skitsofreenikkoa.

    Tästä voi lukea kahden todellisen klassikon eli PARRYn ja tätä paremmin tunnetun psykoterapeuttibotti ELIZAn keskustelua vuosimallia 1972: https://www.theatlantic.com/technology/archive/2014/06/when-parry-met-eliza-a-ridiculous-chatbot-conversation-from-1972/372428/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. “Hei haloo! Pigou-verot, joihin hän viittaa, eivät ole eritysen kokomuslainen ajatus. Ne ovat pro market -ajattelua ja kokoomus on vastakkaisella kannalla: pro business”

    Nuo ovat kokoomuksessa koulukuntaeroja: uusliberalismi, jossa tunnustetaan, että yhteiskunta joutuu säätelemään markkinoita vastaan libertarismi, joka olettaa, että talous toimii itsenäisesti, viisaasti ja itseään korjaavasti. Niinkuin kymmenen vuoden takainen finassikriisi osoitti.

    Haittaverot ovat kyllä hyvä juttu. Niille suoramyyntiyrityksille, jotka myyvät lehtiä dementoituville vanhuksille pitäisi yhteisövero vähintäänkin tuplata samoin kuin jääkiekossa puolustuspelaajille, jotka haittaavat hyökkääjien työtä, pitäisi olla kova progressio. Rauhoittaisi myös ruotsalaisten elvistelyä Erik Karlssonillaan.

    Noh, leikistä asiaan. Haittaverojen idea on, että tuottaa saa periaatteessa mitä tahansa, mutta kuluttaja maksaa haitan. Ainakin osittain. Mitä lähemmäs me tulemme kunkin resurssimme – vaikka metsien hyödyntämisen rajoja sen rajatummaksi niiden käyttö tulee.

    Kaunis toive. Tuon ulkopuolella ryöstökalastetaan, avohakataan ja trumpataan ilmastosopimuksia.

    Pro-market -ajattelussa tyhjäksi ryöstökalastettu meri innovoi uudenlaisen suhteen kalan ja ihmisen välille ja avohakatut metsät innovoivat ihmiskunnalle uuden tavan hengittää.

    Vähän kärjistin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo voisi omalta osaltaan vauhdittaa Kalasatamaa kaupunki-infran “koealueena” kehittämistä tekoälyn ja robotiikan kehitysympäristöksi, jossa olisi mukana kansainvälisiä toimijoita.

    Kalasatama on jonkinlainen Helsingin kaupunki-infran koealue. Esimerkiksi logistiikkaan ja jätehuoltoon liittyviä automatisointiratkaisuja pitäisi siellä kehitellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tuomas: Kyynisesti totean tuohon että tuollaisesta ei ole minkäänlaista konkreettista näyttöä vaan automatisoinnin tuomat säästöt menevät kokonaan voiton kasvattamiseen, siis omistajille.

    Tuollainen taloudellinen laki tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi maatalousyrittäjistä on tullut kaikista upporikkaita, sillä maatalouden automaatio sentään syjäytti 80% työvoimasta. Motojen omistajat ovat myös upporikkaita, koska heidän koneet syrjäyttivät valtavan määrän metsureita. Mutta tämä ei metsureita haitannut, koska moottorisahojen omistajina he olivat ehtineet jo varhaiseläkkeelle taskut täynnä pokasahamiesten rahoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. M- Toivonen: Eihän markkinatalous edes toimi oletusarvojen mukaan vaan tälläkin hetkellä EK joutuu ruokkimaan taloussysteemiä tuhansilla miljardeilla euroilla. Markkinatalouden perimmäinen ongelma on, että jatkuva taloudellinen kasvu voi syntyä vain jatkuvalla väestömäärän kasvulla – jotta huoltosuhde pysyy kestävänä ja markkinoilla kysyntä kasvaa,

    Kestävää huoltosuhdetta tarvitaan vain, jos talouskasvu perustuu ihmistyöhön. Jos se tulevaisuudessa entistä enemmän perustuu tekoälyn ja robottien tekemään työhön, niin minusta talouskasvu on mahdollista, vaikka väestö ei kasvaisi ja huoltosuhde muuttuisi koko ajan huonommaksi. Se, mistä tässä tulee ongelmia on talouskasvun jakaminen. Jos tällaisessa tulevaisuuden tilassa kaikki talouskasvu annetaan niille harvoille, jotka omistavat robotit tai joiden työlle edelleen on kysyntää, ja niille, joiden työlle ei ole enää mitään kysyntää, ei jätetä mitään, niin tästä seuraa toki suuria sosiaalisia ongelmia. Tästä asiasta on tällä palstalla keskusteltu jo useaan kertaan aiemmin.

    M- Toivonen: Markkinatalous on tietysti jo itsessään paradoksi suljetussa systeemissä. Jatkuva taloudellinen kasvu ei ole mahdollista maapallon kaltaisessa suljetussa systeemissä resurssien rajallisuuden vuoksi. ja jatkuva kysynnän kasvu on mahdoton, jos aasiakkaiden määrä eli väestönkasvu pysähtyy, tai jos ostovoima ei kasva ja jakaannu jo olemassaolevan väestön kesken kysyntää kasvattavasti.

    Ensinnäkään maapallo ei ole suljettu systeemi, vaan sinne virtaa koko ajan korkeatasoista energiaa sen ulkopuolelta ja se itse säteilee alempitasoista energiaa ulos. Ihminen käyttää vain hyvin pienen määrän tästä energiasta tällä hetkellä. Energia on se oleellinen resurssi. Suunnilleen kaikki muu on mahdollista kierrättää (niin kuin elämä maapallolla onkin tehnyt jo miljardeja vuosia), kunhan vaan energiaa on käytettävissä.

    Toiseksi, pitkällä aikavälillä ihminen ei ole sidottu elämään maapallolla.

    Kolmanneksi, talouskasvu on eri asia kuin resurssien käyttö. Talouden kokoa mitataan euroissa ja dollareissa, jotka ovat täysin virtuaalisia asioita, mutta jotka heijastelevat sitä, miten ihmisten tarpeet tyydytetään. Olemme jo kauan sitten jättäneet taakse sen, että ihmisen perustavaa laatua olevat biologiset tarpeet tyydytetään. Nykyinen talouskasvu ei kosketa näitä asioita juuri lainkaan, vaan kasvu on lähes kokonaan siinä, miten elämästä saadaan “mukavampaa” (miten tuon nyt kukin ymmärtääkin). Tämän parantaminen ei mitenkään välttämättä vaadi fyysisten resurssien käytön lisäämistä.

    En myöskään näe, että kysynnän kasvu olisi sidottu väkimäärän kasvuun. Sinä ja minä kulutamme tällä hetkellä paljon enemmän kuin ihmiset 100 vuotta sitten. Tämä ero kulutuskysynnässämme verrattuna menneisyyteen on siis kysynnän kasvua, joka ei vaadi väkimäärän kasvua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. M- Toivonen: Noh, leikistä asiaan. Haittaverojen idea on, että tuottaa saa periaatteessa mitä tahansa, mutta kuluttaja maksaa haitan. Ainakin osittain. Mitä lähemmäs me tulemme kunkin resurssimme – vaikka metsien hyödyntämisen rajoja sen rajatummaksi niiden käyttö tulee.

    Kaunis toive. Tuon ulkopuolella ryöstökalastetaan, avohakataan ja trumpataan ilmastosopimuksia.

    Siis ryöstökalastus ja ilmastosopimusten noudattamatta jättäminen ovat juuri esimerkkejä siitä, että ei ole toteutettu haittaveroja. Niitä on siis aika huono pitää esimerkkeinä siitä, miten toteutetut haittaverot hillitsevät sitä toimintaa, johon niillä on tarkoitus vaikuttaa.

    Avohakkauksista on sitten vaikeampi sanoa. Käsittääkseni Suomessa on ollut luokkaa 100 vuotta voimassa laki, ettei metsää saa tuhota. Avohakkuun tekijän on siis istutettava siihen uusi metsä ja näin käsittääkseni tapahtuukin, koska uusi metsä on metsän omistajan itsensäkin kannalta eniten taloudellista hyötyä tuottava asia.

    Mitä happeen tulee, niin käsittääkseni kliimaksitilaan päässeen ikimetsän hiili-(ja siten myös happi)-tasapaino on lähellä nollaa, eli se ei enää sido hiiltä, eikä myöskään siten vapauta happea. Ainoastaan kasvava metsä tuottaa nettomääräisesti happea. Vain, jos metsä pystyy hautaamaan hiiltä maahan (samaan tyyliin kuin meren plankton sedementoituu pohjaan), voi se toimia pitkällä aikavälillä hiilinieluna ja happilähteenä. Paremmin metsäbiologiaa tuntevat korjatkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Ajattelussa, että tekoälyjen tekemien töiden tilalle noin vain ilmestyy uusia töitä, on vain yksi perustavanlaatuinen ongelma, jonka pitäisi ainakin Vihreille olla kirkkaan päivänselvä:

    Miltä planeetalta tämän syntyvän toimeliaisuuden tarvitsemat resurssit käydään hakemassa?

    Nyt ihan viimeistään pitäisi ottaa käteen ne heterodoksisen taloustieteen kirjat, joissa käsitellään valtavirtaisesta talousajattelusta puuttuvia kysymyksiä kuten esimerkiksi taloutta energiaa ja materiaaleja prosessoivana järjestelmänä. Talouskasvu onkin viimeiset 200 vuotta ollut ihan oleellisesti ottaen sitä, että olemme kyenneet prosessoimaan enemmän energiaa ja materiaalia samassa aikayksikössä. Valtaosa prosessointiin tarvittavasta energiasta on tietenkin tuotettu polttamalla fossiilisia polttoaineita.

    Energia on karkeasti sanoen kykyä tehdä työtä. Työn tuottavuuden kasvu taas on, muutamat poikkeukset kuten kirjoituskone ja polkupyörä poislaskien, käytännössä täysin sitä, että ihmisten työpanosta lisätään ja korvataan ulkopuolista, yleensä siis fossiilista energiaa tarvitsevien koneiden työpanoksella.

    Edes paljon mainostettu “aineeton talous” ei ole tähän mikään patenttilääke, koska sekin on hyvin suurelta osin sidoksissa hyvinkin aineelliseen talouteen. Tietokoneiden rakentaminen ja serverifarmien pyörittäminen on yllättävänkin energiaintensiivistä puuhaa.

    Jos meillä olisi käytössämme suunnattomasti liki saasteetonta energiaa ja eläisimme kiertotaloudessa, tekoälyn aiheuttama työelämän muutos ei ehkä olisi mikään suuri ongelma – “vain” 1960-luvun rakennemuutokseen verrattava. (Eikä tuokaan ollut mitenkään parasta aikaa niille, jotka tuohon myllerrykseen joutuivat.)

    Mutta nyt on tilanne ihan konkreettisesti se, että jos lisäämme taloudellista toimeliaisuutta eli keksimme uusia työpaikkoja, niin kiihdytämme vain elinympäristömme tuhoutumista. Tämä ei voi mitenkään olla kestävä ratkaisu tekoälyn aiheuttamaan muutokseen työmarkkinoilla.

    Vielä pahempaa: todennäköisesti nyt jo iso osa työpaikoista on asiallisesti ottaen sellaisia, joita ei pitäisi olla olemassa, jos ulkoiskustannukset laskettaiisin realistisesti.

    Tein karkean laskelman esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaasta; on ihan täysin mahdollista, että joka ikinen sinne työllistyvä ihminen tuhoaa vuodessa yhteisvarallisuutta satojen tuhansien eurojen edestä. Näin siis nettona, sen jälkeen kun työpaikan kaikki hyödyt on huomioitu.

    Jos nykyisellä, ulkoiskustannukset unohtavalla logiikalla aiotaan jatkaa vielä pidempään, niin ehdotan, että työttömiksi jääviä työllistetään esimerkiksi louhintafirmoihin. Esimerkiksi Arkadianmäellä Helsingissä on havaintojeni mukaan huomattava graniittimöhkäle, josta varmasti saataisiin jonkin verran tienpohjia kun se murskattaisiin. Kun kerran emme huomioi aiheutuneita vahinkoja työllistämishuumassamme, niin miksemme sitten jatka valitulla tiellä loogisesti loppuun saakka?

    https://jmkorhonen.fi/2017/10/19/kaikki-tyo-ei-ole-tekemisen-arvoista/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Jorma Nordlin:
    “Uutta työtä tulee tilalle, mutta uudet työtehtävät ovat voittopuolisesti vaativampia kuin menetetyt.”

    Minkälaisia ovat ne vaativammat työt, joita tekoäly ja robotiikka ei voi korvata?

    Koneet tulevat tekemään kaikki työt paremmin kuin ihmiset. Matkaa on vielä paljon, mutta ei kai lopputuloksesta enää ole juurikaan epätietoisuutta?

    Nykyisin koneet ottavat työtehtäviä ihmisiltä vähitellen. Niille joiden tehtäviä siirtyy koneelle yleensä tulee tehtäväksi koneen ohjaaminen, valvominen, laadun seuranta. Jos tuotannon lisääminen on järkevää, ihmisten määrä pysyy samana ja koneiden määrä kasvaa niin, että tuotanto kasvaa. Jos tuotannon lisääminen ei ole järkevää, työntekijöille joko löydetään muita tehtäviä tai irtisanotaan.

    Uusina töinä on lisää koneiden valmistamista (sis. ohjelmistot), huoltamista (sis. ohjelmistokorjaukset), jotka vaativat yleensä aivan eri alan osaamista kuin koneiden käyttö.

    Data-analyysi tuo myös lisää töitä, sillä koneet tuottavat dataa. Tämä luonnollisesti automatisoidaan vähitellen, mutta siihen menee aikaa ja tekijöiksi tarvitaan niitä jotka nyt tekevät sitä analyysiä sen lisäksi, että tarvitaan ohjelmistotuotannon ammattilaisia. Tämä on yksi automatisointia hidastava tekijä: ne jotka nyt tekevät vaativinta työtä eivät voi heittää vanhaa työtään pois ja siirtyä alansa automatisoinnin pariin vaan heidän täytyy tehdä vanhaa työtään samalla kun jotenkin saadaan aikaa siihen automatisoinnin edistämiseen.

    Muita töitä syntyy, mutta emme tiedä vielä mitä ne ovat. Emmekä paljonko niitä syntyy. Niistä tiedetään enemmän sitten kun on pula työntekijöistä alalla jota ei vielä ole olemassa (tai luultavammin ala on olemassa mutta se laajenee kattamaan alueita joita ei vielä ole olemassa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ismo: i

      Kyllä noi tiedetään. Niitä uusia töitä on äärimmäisen harvassa verrattuna niihin jotka menetetään.

      30 000 ihmisen yrityksestä voi jäädä vain ehkä 100 henkilöä töihin jos sitäkään. Ne 100 henkilöä tekee suunnittelua ja koneiden huoltoa jne. Sama tapahtuu kaikissa yrityksissä

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Syltty: Tuollainen taloudellinen laki tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi maatalousyrittäjistä on tullut kaikista upporikkaita, sillä maatalouden automaatio sentään syjäytti 80% työvoimasta. Motojen omistajat ovat myös upporikkaita, koska heidän koneet syrjäyttivät valtavan määrän metsureita. Mutta tämä ei metsureita haitannut, koska moottorisahojen omistajina he olivat ehtineet jo varhaiseläkkeelle taskut täynnä pokasahamiesten rahoja.

    Maa- ja metsätalouden koneet oli suhteellisen helppo kopioida ja valmistajien välinen kilpailu piti voitot kurissa.

    Tekoälyt perustuvat nähtävässä olevassa tulevaisuudessa koneoppimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että eniten dataa hallussaan pitävä pystyy kouluttamaan parhaat tekoälyt, ja sillä on myös hyvin voimakas kilpailuetu, koska eniten käytetty tekoäly pysyy jatkuvasti vähän edellä kilpailijoitaan. Koska tekoälyn monistamisen kustannus on liki nolla, paras tekoäly voidaan myydä samalla hinnalla kuin toiseksi paras tai huonoin. Ja on käytännössä varmaa, että tekoälyjä myydään pilvipalveluna vähän samaan tyyliin kuin kännyköiden käyttöjärjestelmiä.

    Robottien valmistajia toki tulee useita, aivan kuten vaikka Android-puhelimia tehdään vähän joka nyrkkipajassa. Mutta varsinaiset voitot korjannee jatkossakin Googlen ja Amazonin kaltaisten teknologiajättien oligopoli. (Lisäksi vallitseva IP-järjestelmä on huomattavasti vahvempi ja kansainvälisempi kuin se oli vaikkapa teollistumisen alkuvaiheessa.)

    Nykyinen tilanne on siis erilainen kuin aikaisemmat koneistamisen purskahdukset..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Työtunnit per capita on puolittunut noin sadassa vuodessa ( http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25 )
    Tämänhetkinen työajan muuntuminen vapaa-ajaksi on (suhteellisesti) sama eli työn määrä näyttää edelleen puolittuvan sadassa vuodessa. ( https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf sivu 23)

    Työtuntien laskutrendiä ei voi järkevästi kiistää. Sensijaan työllisyydessä, työttömyydessä ja työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Automaatio on jo hävittänyt yli puolet työTUNNEISTA. Väheneviä tunteja jaetaan tasan työvoiman kesken -> siksi muutokset työpaikkojen määrässä, työllisyydessä ja työttömyydessä ovat melko mitättömiä verrattuna työtuntien vähenemiseen. Mielestäni työpaikat, työllisyys ja työttömyys kannattaa unohtaa tässä yhteydessä ja tarkastella asiaa enemminkin työtuntien katoamisen kautta ja vapaa-ajan lisääntymisen kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rokka:
      Työtunnit per capita on puolittunut noin sadassa vuodessa ( http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25 )
      Tämänhetkinen työajan muuntuminen vapaa-ajaksi on (suhteellisesti) sama eli työn määrä näyttää edelleen puolittuvan sadassa vuodessa. ( https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf sivu 23)

      Työtuntien laskutrendiä ei voi järkevästi kiistää. Sensijaan työllisyydessä, työttömyydessä ja työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Automaatio on jo hävittänyt yli puolet työTUNNEISTA. Väheneviä tunteja jaetaan tasan työvoiman kesken -> siksi muutokset työpaikkojen määrässä, työllisyydessä ja työttömyydessä ovat melko mitättömiä verrattuna työtuntien vähenemiseen. Mielestäni työpaikat, työllisyys ja työttömyys kannattaa unohtaa tässä yhteydessä ja tarkastella asiaa enemminkin työtuntien katoamisen kautta ja vapaa-ajan lisääntymisen kautta.

      Mutta kun mitään vapaa-ajan lisääntymistä ei tule. Sillä kukaan ei maksa sinulle siitä vapaa-ajasta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Janne M. Korhonen:

    Jos meillä olisi käytössämme suunnattomasti liki saasteetonta energiaa ja eläisimme kiertotaloudessa, tekoälyn aiheuttama työelämän muutos ei ehkä olisi mikään suuri ongelma –

    LERN tuottaa rajattomasti ja halvalla energiaa. Joukko japanilaisia yliopistoja ja Nissan maalailevat tuotantokäyttöä 5-10 vuoden päästä. Rossi jo tänä vuonna.

    https://tinyurl.com/ybof7fkb

    Foreseeing the industrial applicability, road-map study was made by our joint-team to draw the realization of industrial devices in 5-10 years later. Direct usage devices of excess heat for warming EV cars and family rooms as well as electric power devices with thermos-electric conversion systems are looked for realization in 10-20 years later.

    https://www.researchgate.net/publication/322160963_Brief_Summary_Report_of_MHE_Project_Phenomenology_and_Controllability_of_New_Exothermic_Reaction_between_Metal_and_Hydrogen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Janne M. Korhonen: Tekoälyt perustuvat nähtävässä olevassa tulevaisuudessa koneoppimiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että eniten dataa hallussaan pitävä pystyy kouluttamaan parhaat tekoälyt, ja sillä on myös hyvin voimakas kilpailuetu, koska eniten käytetty tekoäly pysyy jatkuvasti vähän edellä kilpailijoitaan.

    Tähän liittyen the Economist’issa oli äskettäin mielenkiintoinen kirjoitus The digital proletariat.

    Koska jokainen meistä aloittaa päivänsä tuottamalla dataa tekoälyjen opettamiseen (s.o. tarttuu älypuhelimeen), ja koska se on mikä on pitkässä juoksussa arvokasta sitten kun kaiken robottituotetun sälän hinta on laskenut lähelle nollaa, meidän datantuottajien pitäisi vaatia työstämme parempaa palkkaa kuin ilmainen hakukone tai ilmainen sosiaalinen media. Keinona ehdotetaan vastaavanlaisen tarjontakartellin perustamista kuin AY-liike oli teollistumisen aikoihin. Kirjoituksessa spekuloidaan että tämä voisi olla yksi avain tulonjako-ongelman ratkaisemiseen.

    Vähintäänkin näen ehdotuksessa riemastuttavia analogioita teollisuuden ajan kehityskulkuihin.

    (Krediitit kirjoituksen huomaamisesta Franssilan Samille)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Mikko Kiviranta: Tähän liittyen the Economist’issa oli äskettäin mielenkiintoinen kirjoitus The digital proletariat.

      Koska jokainen meistä aloittaa päivänsä tuottamalla dataa tekoälyjen opettamiseen (s.o. tarttuu älypuhelimeen), ja koska se on mikä on pitkässä juoksussa arvokasta sitten kun kaiken robottituotetun sälän hinta on laskenut lähelle nollaa, meidän datantuottajien pitäisi vaatia työstämme parempaa palkkaa kuin ilmainen hakukone tai ilmainen sosiaalinen media. Keinona ehdotetaan vastaavanlaisen tarjontakartellin perustamista kuin AY-liike oli teollistumisen aikoihin. Kirjoituksessa spekuloidaan että tämä voisi olla yksi avain tulonjako-ongelman ratkaisemiseen.

      Vähintäänkin näen ehdotuksessa riemastuttavia analogioita teollisuuden ajan kehityskulkuihin.

      (Krediitit kirjoituksen huomaamisesta Franssilan Samille)

      Ei toimi. Joko annatte ilmaiseksi tiedot tai ette käytä tuotteita.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Rokka:
    Työtunnit per capita on puolittunut noin sadassa vuodessa ( http://www.ilo.org/wcmsp5/groups/public/@dgreports/@dcomm/@publ/documents/publication/wcms_104895.pdf sivu 25 )
    Tämänhetkinen työajan muuntuminen vapaa-ajaksi on (suhteellisesti) sama eli työn määrä näyttää edelleen puolittuvan sadassa vuodessa. ( https://bfi.uchicago.edu/sites/default/files/research/Hurst_draft_v2.pdf sivu 23)

    Työtuntien laskutrendiä ei voi järkevästi kiistää. Sensijaan työllisyydessä, työttömyydessä ja työpaikkojen määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Automaatio on jo hävittänyt yli puolet työTUNNEISTA. Väheneviä tunteja jaetaan tasan työvoiman kesken -> siksi muutokset työpaikkojen määrässä, työllisyydessä ja työttömyydessä ovat melko mitättömiä verrattuna työtuntien vähenemiseen. Mielestäni työpaikat, työllisyys ja työttömyys kannattaa unohtaa tässä yhteydessä ja tarkastella asiaa enemminkin työtuntien katoamisen kautta ja vapaa-ajan lisääntymisen kautta.

    Miten mahtaa olla Suomessa työtuntien kehitys välillä 2008-2018. Entäs juuri nyt, kun talous kasvaa? Asiantuntijat varmaan leppoistavat sankoin joukoin työpaikoillaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. JTS:
    Akateemisen koulutuksen osalta vaikutus on järisyttävä.
    Yliopistojen pitäisi kehittää uusia rakenteita muunto- ja täydennyskoulutukseen.

    AMK ”ylempi AMK” tutkinto olisi teoriassa työelämälähtöinen täydennystutkunto.
    Ehkä yliopistojen olisi palautettava ’lisensiaation’ tutkinto, joka olisi työelämälähtöinen syventävä ja laajentava tutkinto, jossa olisi n 10 vuotta työkokemusta maisteritutkinnon lisäksi.

    Täydennyskoulutusta on muuttunut pk-yrityksille kalliiksi, avoin-yliopisto taas pääsykokeiden vaihtoehdoksi. Yliopistot tienaavat niiden avulla rahaa.

    Ylempää koulutusta tarvitaan nopeasti, koska jonkun on koulutettava käyttäjiä ja oltava ottamassa käyttöön uutta tekniikkaa.

    Kun uusia maakuntia tehdään, niiden toimintojen pitäisi olla mahdollisimman automatisoitua ja toimivia. Käytännössä maakuntien tarkoitus ei ole työllistää enempää kuin on pakko. Samoin kaikkien maakuntien ict ja päätöstukijärjesyelmien olisi oltava samanlaiset. (Arvatkaa mikä on todennäköisin vaihtoehto kuinka toimitaan.) Tämä vaatii nopeasti muuntokoulutettua väkeä.

    Suomen ongelma on jo nyt ylikoulutus tarjolla oleviin töihin nähden. Tulisi siirtyä anglosaksisten maiden systeemiin, jossa töihin siirrytään alemmalla korkeakoulututkinnolla ja vasta myöhemmin suoritetaan tarpeen mukaan ylempi tutkinto jopa kokonaan toiselta opintosuunnalta. Usein se on MBA, koska työtehtävät ovat vieneet liikkeenjohtoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Korhonen, tuohan tarkoittaa sitä, että tekoälystä tulee halpaa kuin saippua. Jos sillä voidaan automatisoida lähes kaikki työt, kaikki, sen on oltava halpa kuin mikä.

    Mitä sitten, jos yksi firma tekee jättivoitot? Halpa tekoälyhän räjäyttää materiaalisen hyvinvoinnin aivan uudelle tasolle nykyiseen verrattuna. Ei ne Android-kännykätkään kalliita ole, vaikka Google kerääkin voitot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Syltty:
      Korhonen, tuohan tarkoittaa sitä, että tekoälystä tulee halpaa kuin saippua. Jos sillä voidaan automatisoida lähes kaikki työt, kaikki, sen on oltava halpa kuin mikä.

      Mitä sitten, jos yksi firma tekee jättivoitot? Halpa tekoälyhän räjäyttää materiaalisen hyvinvoinnin aivan uudelle tasolle nykyiseen verrattuna. Ei ne Android-kännykätkään kalliita ole, vaikka Google kerääkin voitot.

      Paitsi että sinä et saa palkkaa etkä tukia niin et osta niitä puhelimia enää.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Syltty: Korhonen, tuohan tarkoittaa sitä, että tekoälystä tulee halpaa kuin saippua. Jos sillä voidaan automatisoida lähes kaikki työt, kaikki, sen on oltava halpa kuin mikä.

    Mitä sitten, jos yksi firma tekee jättivoitot? Halpa tekoälyhän räjäyttää materiaalisen hyvinvoinnin aivan uudelle tasolle nykyiseen verrattuna.

    Siis, tekoälyn tuomat ongelmat työmarkkinoille eivät ole siinä, että ne eivät nostaisi yhteenlaskettua hyvinvointia aivan uudelle tasolle, vaan siinä, että se hyvinvointi menee entistä enemmän niille tekoälyn omistajille/tekijöille. Jos henkilön työpanoksella ei ole enää juuri mitään arvoa työmarkkinoilla, niin niin kauan, kun hyvinvoinnin jako menee markkinatalouden ohjaamana, hän saa siitä hyvinvoinnista hyvin pienen osan.

    Esimerkki. Sanotaan, että nykyinen hyvinvoinnin tuotantomme on 10 yksikköä. Tämä jakaantuu työntekijöiden (9) ja omistajien (1) kesken niin, että jokainen saa yhden yksikön. Sitten siirrymme tekoäly-yhteiskuntaan, jossa tuotamme hyvinvointia 100 yksikköä, mutta jossa millekään työlle, mitä 8 työntekijöistä pystyy tekemään ei ole kysyntää. He saavat kuitenkin almuina sen saman yhden yksikön, minkä saivat aiemminkin. Sen yhden työntekijän työn arvo markkinoilla on 10 ja loput 82 yksikköä menevät tekoälyn omistajalle. Tällainen yhteiskunta ei voisi pyöriä mitenkään, vaan joutuisi välittömästi valtaviin sosiaalisiin riitoihin, vaikka siinä ei kenenkään absoluuttinen hyvinvointi olisi laskenut. Vaikka ne 8 saisivat halpenemisen ansiosta 2 yksikköä hyvinvointia, kun heille keksittäisiin jotain puuhastelua, olisi jako edelleen niin epäsuhtainen (74,10,8 x 2), että yhteiskuntarauha ei sitä mitenkään voisi kestää. On siis pakko kehittää jotain muita tapoja jakaa yhteiskunnan hyvinvointia kuin se, miten ihmisen työ menee markkinoilla kaupaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. spottu: Oletus perustuu siihen että tietosuojaan ja -järjestelmiin liittyvät kankeudet estävät geenitiedon pohjalta räätälöitävän hoidon julkisella sektorilla, mutta ei yksityisellä.

    Niin, yksityisellä puolella tietosuojaa ja yksityisyysvaatimuksia kierretään “vapaaehtoisilla” suostumuksilla, jossa toimijoille annetaan kaikki oikeudet kaikkeen. Korulauseissa kyllä maalaillaan kauniita kuvia, mutta varsinainen suostumusteksti sanoo yleensä eri asioita ja mahdollistaa raa’asti erilaisen toiminnan. Yksityisten toimintaa on myös vaikeampi valvoa.

    Osmo Soininvaara: Minäö näen maailmassa kyllä pahempiakin ongelmia kuin se, että joku ulkopuolinen näkee sokeriarvoni.

    Tuollaista järjestelmää ei taida edes kannattaa ottaa käyttöön pelkkien sokeriarvojen vuoksi. Ei ainakaan sitten, jos soterekisterin pohjaksi tulee tarpeettoman kallis suljettu ohjelmisto. Asioiden pulttaamisesta siihen tullee vaikeata, kallista ja sotkuista. Ongelma kuitenkin muodostuu siitä, että erinäiset laitteet alkavat välittää kokonaisvaltaisempaa ja yksityisempää kuvaa terveydentilasta ja sekä sijaintitietoja jne. Silloin onkin kyse kovin erilaisesta asiasta.

    Samuli Saarelma: Jos tuo tapahtuu tasaisesti kaikkien alojen yli ja siihen kerätään rahat veroina, ei sitä minusta voi kutsua yritystueksi. Korkeintaan se on tulonsiirto niissä hommissa olevilta, jotka eivät saa tuota palkan täydennystä, niille, jotka saavat.

    Riippuu dynamiikasta. Kyse voi myös olla yritystuesta tai tulonsiirrosta palkoista pääomatuottoihin, mikäli työpaikkoja ei pelkästään luoda lisää vaan olemassa olevissa työpaikoissa työnantajan maksamat palkat laskevat. EU:n sisäisen verokilpailun jne. vuoksi rahaa ei voida kerätä takaisin kovemmalla pääomaverotuksella. Tai tähänhän aina vedotaan. Tällöin se pitäisi rahoittaa joko työn verotusta korottamalla (tätäkään ei “saa” tehdä) tai hyvinvointivaltiota purkamalla.

    Osmo Soininvaara: Teollisten työpaikkojenkehitys Britanniassa 1870-1910?

    Mikäköhän mahtaa olla lapsityövoiman kehitys samalta ajanjaksolta? Luulen kuitenkin, että tuossa viitattiin enemmänkin tulevaisuuteen. Menneisyyttä on toki helpompi ennustaa.

    Syltty: Mitä sitten, jos yksi firma tekee jättivoitot? Halpa tekoälyhän räjäyttää materiaalisen hyvinvoinnin aivan uudelle tasolle nykyiseen verrattuna. Ei ne Android-kännykätkään kalliita ole, vaikka Google kerääkin voitot.

    Ai nytkö yksityiset monopolit ovatkin hyvä asia? Noin vaikutusvaltainen yritys globaalissa mittakaavassa vie ja muut sitten vikisevät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Samuli Saarelma: Jos henkilön työpanoksella ei ole enää juuri mitään arvoa työmarkkinoilla

    Jos henkilön työpanoksella ei ole mitään arvoa, sen korvaavan tekoälyn on oltava halpa.

    Materiaalinen elintaso on siis nykyiseen nähden räjähtänyt kasvuun varmaan samassa suhteessa mitä meidän elintasomme on noussut vs. tilanne 100v sitten (jätetään sodat huomioimatta).

    Olen varma että tällaisen Star Trek-luokan elintason jakaminen jotenkin järkevällä tavalla on pienempi ongelma kuin meidän tämänhetkiset taloudelliset ongelmat. Voihan se tietenkin jonkinlaisia nikotuksia aiheuttaa, mutta ne ovat oikeasti kertaluokkaa pienempiä niiden probleemien rinnalla, mitä tuollaisella tekoälyllä voidaan ratkaista.

    Lääkäriaika aina kun on tarvetta, heti? No problem. Automaattiset autot? Joo, nämähän tehtiin jo aivan ensimmäisenä ja samalla katosi 99% liikenneonnettomuuksista ja 50% ruuhkista.

    anonyymi
    “Ai nytkö yksityiset monopolit ovatkin hyvä asia? ”

    Ei tietenkään, mutta yksityinen monopoli on mielestäni pieni ongelma siinä vaiheessa, jos se myy tekoälyjä samaan hintaan mitä tänään saa Android-puhelimen. Vähän sama kuin joku 1900-luvun alun renki toteaisi “mut kuuulostaa siltä, että siinä sun ehdottamassa globaalissa kapitalistisessa järjestelmässä joku omenafirma kerää suurimmat voitot, taidan mielummin pysyä tässä viikatteen varressa”

    Tietenkin olisi parempi että tekoälyjä myisivät muutkin ja että tekoälymarkkinat olisivat kilpaillut. Mutta hei, oikea TEKOÄLY olisi huima parannus nykyiseen ihan riippumatta siitä kuka sitä myy ja miten.

    Itse olisin enemmän huolissaan siitä, ettei tekoäly seuraavan 50v aikana lunastakaan odotuksia ja jäämme automaatiossa junnaamaan paikoilleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Syltty: Olen varma että tällaisen Star Trek-luokan elintason jakaminen jotenkin järkevällä tavalla on pienempi ongelma kuin meidän tämänhetkiset taloudelliset ongelmat. Voihan se tietenkin jonkinlaisia nikotuksia aiheuttaa, mutta ne ovat oikeasti kertaluokkaa pienempiä niiden probleemien rinnalla, mitä tuollaisella tekoälyllä voidaan ratkaista.

    Oikeastihan länsimaissa eletään jo käytännössä star trek-luokan elintasossa, jos katsotaan edoes muutama kymmenen vuotta vanhalla perspektiivillä. Mutta ihmiskunta vaikuttaisi olevan loputtoman kekseliäs uusien keinojen suhteen millä osoittaa oma sosioekonominen asema muihin nähden niin nämä “nikotukset” vaikuttavat kyllä olevan aika pysyväluontoinen ongelma, jollei yhteiskuntamallia saada jonkinlaiseen uuteen järjestykseen.

    Syltty: Automaattiset autot? Joo, nämähän tehtiin jo aivan ensimmäisenä ja samalla katosi 99% liikenneonnettomuuksista ja 50% ruuhkista.

    En kyllä ymmärrä mihin ne ruuhkat häviävät sillä että kaduille laitetaan ihmisiä kyyditsevien autojen lisäksi hirveä määrä tyhjiä autoja jotka joko etsivät uusia kyydittäviä tai ovat matkalla jonnekin parkkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Samuli Saarelma: En myöskään näe, että kysynnän kasvu olisi sidottu väkimäärän kasvuun. Sinä ja minä kulutamme tällä hetkellä paljon enemmän kuin ihmiset 100 vuotta sitten. Tämä ero kulutuskysynnässämme verrattuna menneisyyteen on siis kysynnän kasvua, joka ei vaadi väkimäärän kasvua.

    Aiemmin on vaatinut. Tuohon esimerkkiisi muuten liittyy siirtyminen maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan, ja öljyn ja sähkön nopeasti laajennut käyttö energian lähteenä, ja myös maatalouden koneistuminen, jotka kaikki lisäsivät työn tuottavuutta. Tuossa talouden rakennemuutoksessa samaan aikaan tapahtunut voimakas väestön kasvu tarkoitti, että tuotteille syntyi koko ajan lisää kuluttajia.

    Ilman väestönkasvua on vaikea kasvattaa bkt:n tulosta, josta jaetaan, koska silloin pitää kilpailla muilla muuttujilla koko ajan alaspäin. kuten raaka-aineiden hinnoilla, palkoilla, energialla jne, kunnes olemme kilpailleet nuo tekijät 0-tasolle. Tuossa logiikka on, että taseiden väliin pitää syntyä positiivista tulosta. Jos se ei synny asiakasmäärien kasvulla niin sitten sen tulee syntyä edullisimmilla tuotantokustannuksilla.

    Markkinataloudessa ja yhteiskunnassa, jossa verotuloilla infraa ja palveluja pidetään yllä ja jonka bkt:n muutoksesta kohtuullisen hyvin näemme sen taloudellisen vireyden kaikkien palkkojen pitäisi kuitenkin säännöllisesti nousta, (aivan niinkuin odotetaan osakkeillekin tuottoa) jotta ostovoima kasvaa tasaisesti.

    Noin merkityksellisessä asemassa väestönkasvu markkinataloudessa on.

    Ja tuosta suljetusta systeemistä vielä, että aurinko kuuluu tähän suljettuun systeemiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara: Ei mene. Kilpailu.

    Tuo oli vastauksesi väitteeseen: “hyvinvointi menee entistä enemmän niille tekoälyn omistajille/tekijöille.”

    Reaalitaloudessa ne, jotka omistavat tuotantovälineet, jotka on laajasti automatisoitu ja robotisoitu kasvattavat varallisuuttaan, koska tuotannon voiton jakajia on vähemmän.

    Tekoälyn kehityksessä näkyy myös, että suuret toimijat kasvattavat osuuksiaan paitsi siksi, että niillä on suuret resurssit satsata kehitystyöhön myös siksi, että ne ostavat innovaatioita ja pieniä yrityksiä markkinoilta ja lisäävät ne omaan tuoteryhmäänsä. Myös suuryritysten ja suursijoittajien asiamiehet kiertävät Flash-tapahtumissa hakemassa sijoituskohteita. Kyllä näilläkin markkinoilla raha kovin mielellään tulee rahan luo.

    Näinhän on käynyt jo useamman vuosikymmenen ajan. Suunta on, että yhä harvempi omistaa suhteellisesti yhä suuremman osan maailman varallisuudesta, jopa Kiinan keskiluokan kasvusta huolimatta. Kun taas Yhdysvaltain keskiluokan koko on jo 70-luvulta saakka kutistunut. Työväestön ja alemman keskiluokan tulojen kasvu on ollut vähäistä verrattuna varakkaimpien tulojen kasvuun. Ja tuo kilpailun Mekassa, Yhdysvalloissa.

    Kilpailu tuskin siis on oikea vastaus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. LK: Miten mahtaa olla Suomessa työtuntien kehitys välillä 2008-2018. Entäs juuri nyt, kun talous kasvaa? Asiantuntijat varmaan leppoistavat sankoin joukoin työpaikoillaan.

    Voi olla että jonkun työaika on lisääntynytkin, mutta tuo on “kohinaa”. En löytänyt 2018 lukuja, mutta tilastokeskuksen hyvinvointitutkimuksen mukaan Suomalaistenkin vuosityöaika on tippunut n.50 vuodessa yli 20%. ILOn mukaan globaali työaika on puolittunut reilussa sadassa vuodessa. Mielestäni tästä työn katoamisedta voi antaa kunnian automaatiolle. En keksi syytä miksi jatkossa olisi toisin. Automaatio jatkanee siis työtuntien tuhoamista vanhaan tahtiin: työ puolittuu sadassa vuodessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. M- Toivonen: Tuossa talouden rakennemuutoksessa samaan aikaan tapahtunut voimakas väestön kasvu tarkoitti, että tuotteille syntyi koko ajan lisää kuluttajia.

    Tuottajaa ei kiinnosta tuotteiden kuluttajien lukumäärä, vaan se, paljonko rahaa kuluttajat kuluttavat. Suomessa ei ole tapahtunut “voimakasta väestönkasvua” sitten 1970-luvun. Nykyinen väestönkasvu johtuu melkein pelkästään siitä, että ei vaan kuolla yhtä nuorena kuin aiemmin.

    Siitä huolimatta talous kasvaa. Tästä voit katsella sitä, miten bkt/henki -luku on kehittynyt viimeiset 40 vuotta: http://findikaattori.fi/fi/2. Jos otat lähtökohdaksi vaikkapa viime laman loppuhetken, on bkt/henki -luku noussut 50%. Eli vaikka mitään väestönkasvua ei olisi tapahtunut, kulutus on kasvanut 50% siitä, mitä se oli silloin. Tämä on kaikki johtunut siis siitä, että ihmistä kohden kulutamme enemmän. Et siis voi mitenkään kuitata asiaa niin, että talouskasvu loppuu, kun ihmisten väkimäärän kasvu loppuu. Mitään merkkejä tästä ei ole.

    M- Toivonen: . Tuossa logiikka on, että taseiden väliin pitää syntyä positiivista tulosta. Jos se ei synny asiakasmäärien kasvulla niin sitten sen tulee syntyä edullisimmilla tuotantokustannuksilla.

    Niin? Oloissa, joissa väestö ei kasva, talouskasvu todellakin syntyy sillä, että teknologia menee eteenpäin ja samalla työmäärällä saadaan tuotettua enemmän hyvinvointia.

    M- Toivonen: Noin merkityksellisessä asemassa väestönkasvu markkinataloudessa on.

    Ei ole. Vuodesta 1995 nykyhetkeen Suomen väkiluku on kasvanut 7%. Ja siis BKT/henki on kasvanut 50%. Kuten huomaat, väestönkasvun osuus koko BKT:n kasvusta on täysin mitätön verrattuna siihen, miten paljon talous on kasvanut siksi, että tuotamme henkeä kohden enemmän.

    Eikä kyse ole vain rikkaista maista. Otetaan vertailuun yksi köyhimmistä, Etiopia. Siellä BKT on Googlen mukaan kymmenkertaistunut sitten 1990-luvun. Toki väkimääräkin on kasvanut, mutta “vain” tuplaantunut tuosta ajasta. Sielläkin siis BKT:n kasvu on pääosin ollut sitä, että ihmistä kohden tuotetaan enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Syltty: Materiaalinen elintaso on siis nykyiseen nähden räjähtänyt kasvuun varmaan samassa suhteessa mitä meidän elintasomme on noussut vs. tilanne 100v sitten

    Aivan, kuten sanottua, ongelmana ei ole elintason kokonaisvolyymi, vaan sen jakaminen. Tällä hetkellä toimii edelleen suht hyvin sama malli, mikä oli käytössä 100v sittenkin, eli ihmisen käytössä oleva hyvinvointi on verrannollinen hänen työpanoksensa arvoon markkinoilla. Tästä poikkeavat lapset, sairaat ja vanhukset, mutta yleispiirteenä on se, että jokaisen terveen aikuisen ihmisen oletetaan hankkivan elantonsa omaa työtään myymällä ja työttömyysjaksot yms. ovat vain tilapäisiä poikkeuksia tästä.

    Minun on vaikea nähdä, miten tämä malli voisi toimia enää tilanteessa, jossa merkittävälle osalle muuten terveitä ihmisiä, on tullut hyvin vaikeaksi saada työpanostaan myytyä millään järkevällä hinnalla työmarkkinoilla.

    Kyse on vähän samasta kuin mitä kävi maataloustyölle rakennemuutoksen aikaan. Silloin teollisuus ja palvelut ottivat kopin niistä kaikista, joille maataloustyön tekeminen omalla pikkutilalla oli tullut mahdottomaksi oman elättämisen kannalta, koska suurtilaviljely oli tullut niin tehokkaaksi. On vaikea nähdä mitään, mikä ottaisi kopin niistä ihmisistä, joiden työn tekoäly tekee samalla tavoin kilpailukyvyttömäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. M- Toivonen: Ilman väestönkasvua on vaikea kasvattaa bkt:n tulosta, josta jaetaan, koska silloin pitää kilpailla muilla muuttujilla koko ajan alaspäin. kuten raaka-aineiden hinnoilla, palkoilla, energialla jne, kunnes olemme kilpailleet nuo tekijät 0-tasolle.

    1800-luvulla duunari joutui tekemään tuntikausia töitä, että sai ostettua reilun tunnin verran valaistusta, kun piti käyttää öljylamppuja. Nyt vastaavan vaomäärän ostaa alle sekunnin työpanoksella. Toisin sanoen valaistuksen hinta on 1800-lukuun verrattuna kilpailtu 0-tasolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Osmo Soininvaara: Katso: http://www.dottli.com

    Joo, mutta tästä puuttuu se tärkein eli datan vieminen lääkärin eteen ja henkilön omiin sähköisiin potilastietoihin. Muuten tämä on taas tätä samaa käsityönä tehtävää “automaatiota”.

    Syltty: Itse olisin enemmän huolissaan siitä, ettei tekoäly seuraavan 50v aikana lunastakaan odotuksia ja jäämme automaatiossa junnaamaan paikoilleen.

    Entä jos tuon yhdistetään monopoliasemaan sekä automaatiossa että globaalin datan omistuksessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Samuli Saarelma: On vaikea nähdä mitään, mikä ottaisi kopin niistä ihmisistä, joiden työn tekoäly tekee samalla tavoin kilpailukyvyttömäksi.

    Uskon, että enimmäkseen kopin ottaa lisääntyvä vapaa-aika (kuten ennenkin). Lisäksi koppia ottaa uudenlaisten palvelujen työtehtävät (kuten ennenkin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rosmo: Uskon, että enimmäkseen kopin ottaa lisääntyvä vapaa-aika (kuten ennenkin). Lisäksi koppia ottaa uudenlaisten palvelujen työtehtävät (kuten ennenkin).

      Vapaa-aika ei elätä. Elinkustannukset jatkavat nousemista koko elinikämme.

      Uusia työtehtäviä ei tule. Vaan ideana on että kaikki automatisoidaan mitä voidaan.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Rosmo: Uskon, että enimmäkseen kopin ottaa lisääntyvä vapaa-aika (kuten ennenkin). Lisäksi koppia ottaa uudenlaisten palvelujen työtehtävät (kuten ennenkin).

    Entä kun vapaa-aika ei lisäänny enää ihan identtisesti väestössä vaan osalle tulee todella paljon vapaa-aikaa ja osalle tulee kovin paljon vähemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Rosmo: Uskon, että enimmäkseen kopin ottaa lisääntyvä vapaa-aika (kuten ennenkin). Lisäksi koppia ottaa uudenlaisten palvelujen työtehtävät (kuten ennenkin).

    Tuosta vapaa-ajasta jotkut ovat jo kirjoittaneet. Siinä ei olisikaan mitään ongelmaa, jos kaikkien yhteiskunnan jäsenten vapaa-aika lisääntyisi tasaisesti samalla, kun tekoäly ottaisi työn tekemisen kontolleen ja hyvinvointi tätä myötä jakaantuisi siten tehdyn (ihmis)työmäärän suhteessa niin kuin nytkin, mutta vaara on juuri siinä, että osalla vapaa-aika lisääntyy 100%:in kokonaisajasta, mikä tarkoittaa sitä, että heillä ei ole tarjota muille sellaista työtä, josta markkinoilla olisi joku valmis maksamaan ja tästä seuraa sitten se, että kun hyvinvointi jaetaan edelleen sen mukaan, miten paljon on saanut myytyä työtään markkinoilla, näiden ihmisten välimatka materiaalisessa hyvinvoinnissa niihin, joiden työ edelleen käy kaupaksi, kasvaa hyvin suureksi. Tämä ei todennäköisesti tarkoita absoluuttista köyhyyttä nälkineen ja kylmineen, mutta kyllä suhteellista köyhyyttä.

    Mitä tuohon jälkimmäiseen tulee, niin niistä töistä kuulisin mielelläni, joissa toisaalta on mahdollista tuottaa niin paljon lisäarvoa suht matalan koulutustason työntekijän toimesta, että sillä saa oikeasti elannon ja toisaalta tekoäly ei pysty sitä korvaamaan. Jos näitä ilmaantuu pilvin pimein, niin hyvä. En vain pidätä hengitystä asian suhteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. M- Toivonen:

    … Kun taas Yhdysvaltain keskiluokan koko on jo 70-luvulta saakka kutistunut. Työväestön ja alemman keskiluokan tulojen kasvu on ollut vähäistä verrattuna varakkaimpien tulojen kasvuun. Ja tuo kilpailun Mekassa, Yhdysvalloissa.

    Tätä tosiasiaa ei toki käy kiistäminen. Kuitenkin kannattaisi muistaa myös kysyä minne entiset keskiluokan edustajat ovat päätyneet.

    Yes, the middle class has been disappearing, but they haven’t fallen into the lower class, they’ve risen into the upper class

    “Bottom Line: In other words, America’s “middle class” did start largely disappearing in the 1970s, but it was because they were moving up to a higher-income category, not down into a lower-income category. “

    Kilpailu tuskin siis on oikea vastaus.

    Eli haluaisit ilmeisesti järjestelmän jossa päädyttäisiin päinvastaiseen tulokseen? Keskiluokasta ei saisi päätyä kuin alaspäin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. ksee: Tätä tosiasiaa ei toki käy kiistäminen. Kuitenkin kannattaisi muistaa myös kysyä minne entiset keskiluokan edustajat ovat päätyneet.

      Yes, the middle class has been disappearing, but they haven’t fallen into the lower class, they’ve risen into the upper class

      “Bottom Line: In other words, America’s “middle class” did start largely disappearing in the 1970s, but it was because they were moving up to a higher-income category, not down into a lower-income category. “

      Eli haluaisit ilmeisesti järjestelmän jossa päädyttäisiin päinvastaiseen tulokseen? Keskiluokasta ei saisi päätyä kuin alaspäin?

      En tiedät mikä huijaussivusto toi on mutta haittaohjelmia se on ainakin täynnä. Joten ei kauhean luotettava.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Samuli Saarelma: … ei olisikaan mitään ongelmaa, jos kaikkien yhteiskunnan jäsenten vapaa-aika lisääntyisi tasaisesti …

    Pitkiä päiviä tekeviä johtajia/asiantuntijoita on vain vähän. Ei niihin kannata keskittyä. Pitkät päivät on nykyisin käytännössä kriminalisoitu melkein kaikkialla. Esim. Saksassa ei juuri kukaan ole työtön (työttömyys 3.6%) ja eilenkin joku porukka siellä juhli 28h työviikon saavuttamista. 50v sitten sitä olisi pidetty puolipäivätyönä. Pysyn kannassani: automaatio vie työtunnit, tuo paljon vapaa-aikaa, mutta työttömyysluvut ei juuri muutu, koska vähenevät työaika jaetaan tasan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rosmo: Pitkiä päiviä tekeviä johtajia/asiantuntijoita on vain vähän. Ei niihin kannata keskittyä. Pitkät päivät on nykyisin käytännössä kriminalisoitu melkein kaikkialla. Esim. Saksassa ei juuri kukaan ole työtön (työttömyys 3.6%) ja eilenkin joku porukka siellä juhli 28h työviikon saavuttamista. 50v sitten sitä olisi pidetty puolipäivätyönä. Pysyn kannassani: automaatio vie työtunnit, tuo paljon vapaa-aikaa, mutta työttömyysluvut ei juuri muutu, koska vähenevät työaika jaetaan tasan.

      Saksassa toistakymmentä miljoonaa ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Ihmiset vuokraa jopa toisten parvekkeita jotta saa laittaa sinne teltan kun ei ole muuta kotia.

      Saksa on umpisurkea esimerkki automaation hyödyistä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Samuli Saarelma: Tämä ei todennäköisesti tarkoita absoluuttista köyhyyttä nälkineen ja kylmineen, mutta kyllä suhteellista köyhyyttä.

    1. Tämähän on ongelma lähinnä vasemmistolaisille.
    2. Tätä voi korjata erilaisilla tulonsiirroilla
    3. Tulevaisuudessa nykyistäkin suurempi osa kulutuksesta on ilmaista (nettipalvelut) tai lähes ilmaista (kun tuotteiden hinnat laskevat), joten ero köyhän ja rikkaan välillä supistuu vaikka ero rahoissa kasvaa. 70-luvulla hyvätuloisella oli puhelin mutta köyhällä ei ollut edes vessaa. Nyt sekä köyhällä että rikkaalla on kummallakin vessat ja älypuhelimet.

    Suurin ongelma tälläkin hetkellä on absoluuttinen köyhyys, pahimpana ehkä jos ei ole alkuvuodesta varaa ostaa reseptilääkkeitä (ennen kuin omavastuu täyttyy) ja elämänhallinta (päihdeongelmat ja masennus). Ei niinkään suhteellinen köyhyys.

    Sitäpaitsi jos vaikkapa 50% väestöstä tienaa olennaisesti vähemmän kuin toinen puolikas, niin ei suhteellisesti köyhänä oleminen silloin ole niin kurjaa kuin nyt. Nyt työttömiäkin on vain alle kymmenesosa työikäisestä väestöstä. Jos niitä olisi puolet, ei se olisi kyllä enää mikään häpeä.

    Tällaisessa tilanteessa demokratia kyllä tuottaa hiukan arvaamattomia tuloksia, joten olisi parempi keskittyä siihen että mahdollisimman monella olisi töitä. Jos saantipuolella olevien määrä kasvaa tarpeeksi niin sittenhän voi käydä joko niin, että jos vasemmistopopulistit pääsevät valtaan, tuloeroja tasoistetaan helposti niin paljon että hyvätuloiset ja nuoret karkaavat ulkomaille (“malli venezuela”) tai jos oikeistopopulistit pääsevät valtaan, kaikki jähmettyy, lyödään rajat kiinni ja älymystö sekä nuoret karkaavat ulkomaille (“malli venäjä & unkari”).

    kuulisin mielelläni, joissa toisaalta on mahdollista tuottaa niin paljon lisäarvoa suht matalan koulutustason työntekijän toimesta, että sillä saa oikeasti elannon ja toisaalta tekoäly ei pysty sitä korvaamaan.

    1. Tuohan riippuu puhtaasti tekoälyn hinnasta ja siitä kuinka hyvä se on.

    2. Jos 1920-luvulla joku olisi vaatinut ketomaan, mitä amatteja tulee traktorin syrjäyttämien maajussie tilalle, olisiko onnistunut? Koodari, 3d-piirtäjä, some-konsultti…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Syltty: 1. Tämähän on ongelma lähinnä vasemmistolaisille.
      2. Tätä voi korjata erilaisilla tulonsiirroilla
      3. Tulevaisuudessa nykyistäkin suurempi osa kulutuksesta on ilmaista (nettipalvelut) tai lähes ilmaista (kun tuotteiden hinnat laskevat), joten ero köyhän ja rikkaan välillä supistuu vaikka ero rahoissa kasvaa. 70-luvulla hyvätuloisella oli puhelin mutta köyhällä ei ollut edes vessaa. Nyt sekä köyhällä että rikkaalla on kummallakin vessat ja älypuhelimet.

      Suurin ongelma tälläkin hetkellä on absoluuttinen köyhyys, pahimpana ehkä jos ei ole alkuvuodesta varaa ostaa reseptilääkkeitä (ennen kuin omavastuu täyttyy) ja elämänhallinta (päihdeongelmat ja masennus). Ei niinkään suhteellinen köyhyys.

      Sitäpaitsi jos vaikkapa 50% väestöstä tienaa olennaisesti vähemmän kuin toinen puolikas, niin ei suhteellisesti köyhänä oleminen silloin ole niin kurjaa kuin nyt. Nyt työttömiäkin on vain alle kymmenesosa työikäisestä väestöstä. Jos niitä olisi puolet, ei se olisi kyllä enää mikään häpeä.

      Tällaisessa tilanteessa demokratia kyllä tuottaa hiukan arvaamattomia tuloksia, joten olisi parempi keskittyä siihen että mahdollisimman monella olisi töitä. Jos saantipuolella olevien määrä kasvaa tarpeeksi niin sittenhän voi käydä joko niin, että jos vasemmistopopulistit pääsevät valtaan, tuloeroja tasoistetaan helposti niin paljon että hyvätuloiset ja nuoret karkaavat ulkomaille (“malli venezuela”) tai jos oikeistopopulistit pääsevät valtaan, kaikki jähmettyy, lyödään rajat kiinni ja älymystö sekä nuoret karkaavat ulkomaille (“malli venäjä & unkari”).

      kuulisin mielelläni, joissa toisaalta on mahdollista tuottaa niin paljon lisäarvoa suht matalan koulutustason työntekijän toimesta, että sillä saa oikeasti elannon ja toisaalta tekoäly ei pysty sitä korvaamaan.

      1. Tuohan riippuu puhtaasti tekoälyn hinnasta ja siitä kuinka hyvä se on.

      2. Jos 1920-luvulla joku olisi vaatinut ketomaan, mitä amatteja tulee traktorin syrjäyttämien maajussie tilalle, olisiko onnistunut? Koodari, 3d-piirtäjä, some-konsultti…

      Et selvästi elä oikeassa maailmassa. Netti ei koskaan tule ilmaiseksi vaan sen hinta päinvastoin nousee.

      Tuotteiden todelliset hinnat on nousussa. Elektroniikka ei kestä yhtään mitään eikä vaatteet. Ennen telkkari kesti helposti 30-40 vuotta nyt ei edes 3 vuotta.

      Sen lisäksi Suomi on sitoutunut leikkaamaan päästöjä eli niitä 3 vuoden televisioiden myynti on tulevaisuudessa aivan pakko lopettaa.

      Älypuhelin ei ole mikään elintason mittari. Vaan asunnon, ruoan ja terveydenhoidon sekä muiden yhteiskunnallisesti välttämättömien palvelujen saanti.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. LauraTuotteiden todelliset hinnat on nousussa. Elektroniikka ei kestä yhtään mitään eikä vaatteet. Ennen telkkari kesti helposti 30-40 vuotta nyt ei edes 3 vuotta.

        Älä nyt viitsi, muistan oikeasti ajan ennen halpaa elektroniikkaa. Oma taulutelevisionikin on ollut pitempään käytössä kuin mikään TV minulla koskaan aiemmin.

        Ensinnäkin ennen 90-lukua köyhillä ei välttämättä edes ollut televisioita, 70-luvulla ei varmasti ollut. Toiseksi, en muista että 90-luvulla (eli noin 20v sitten) *kenelläkään*, jonka ei tarvinnut turvautua ilmaiseen romutelevisioon, olisi ollut yli 10v vanhaa televisiota ihan vain teknisen kehityksen takia. 90-luvulla tuolainen sinun ihailemasi “vanha ketävä televisio” oli mustavalkoinen ja ilman kaukosäädintä eli ne olivat arvottomia ja niitä sai roskalavoilta. (Minulla oli sellainen ja sen kuvassa oli vikaa). Kolmanneksi, jos ostit 70-luvulla halvan neuvostovalmisteisen television, se oli laadultaan ihan samanlaista roskaa kuin Kiinan halpis-vimpulat tänään. Mutta se oli halpa, ei kuitenkaan niin halpa kuin Kiinan vimpulat tänään.

        Vaatteiden kohdalla olet oikeassa, ne eivät nykyään meinaa kestää ja oikeastaan ainoa varma tapa hankkia varmati kestäviä kamoja on ostaa armeijan ylijäämätavaraa vaikkapa Varustelekasta.

        Älypuhelin ei ole mikään elintason mittari. Vaan asunnon, ruoan ja terveydenhoidon sekä muiden yhteiskunnallisesti välttämättömien palvelujen saanti.

        Digitalisaation myötä älypuhelin (tai vähintäänkin tietokone) on nykyään välttämätön apuväline useisiin yhteiskunnan palveluihin. Eihän terveyskeskuksen puhelinumeroakaan enää löydä mistään, ellei omista nettiyhteyttä.

        Noh, 80-luvulla magneettikuvaukseen pääsyä piti odottaa 10 vuotta, kun se tuli saataville vasta 90-luvulla. Samaten ruuan hinta tipahti kerralla 15% kun liityttiin EU:hun. (edelliset ovat ulkomuistista, saa korjata en jaksa tarkistaa)

        Ennen oli materiaalinen elintaso ihan eri planeetalta kuin nykyään. Kyllä tulisi monelle itku, jos pitäisi alkaa 70-luvun köyhäksi. Ne olivat köyhiä ne, ansiosidonnainekin tuli vasta 80-luvun puolessavälissä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Syltty: 1. Tämähän on ongelma lähinnä vasemmistolaisille.

    Käsittääkseni kateudesta seuraava mielipaha pätee kyllä ihmisiin poliittisen skaalan laidasta laitaan. Jostain syystä ne maat, joissa tuloerot ovat pieniä (Pohjoismaat) ovat onnellisuusmittauksissa kärjessä, eivätkä ne maat, joissa absoluuttinen elintaso on korkeimmillaan.

    Syltty: 2. Tätä voi korjata erilaisilla tulonsiirroilla

    Niin voi, ja tämä tässä pointti onkin. Tämä koko systeemi pitää miettiä kokonaan uudelleen. Nykysysteemi on rakennettu siitä oletuksesta, että suunnilleen kaikki terveet ihmiset tulevat toimeen oman työnsä tuloksilla ja sitten yhteiskunta auttaa sairaita ja jonkun verran (kepillä höystettynä) sitten niitä terveitä, jotka eivät ole saaneet töitä. Siinä vaiheessa, kun merkittävän osan väestöä työpanokselle ei kerta kaikkiaan löydy kysyntää, tämä koko systeemi menee uusiksi. Ennen kaikkea sen moraalinen pohja (=jokainen pyrkiköön elättämään itse itsensä) joutuu koetukselle.

    Syltty: 3. Tulevaisuudessa nykyistäkin suurempi osa kulutuksesta on ilmaista (nettipalvelut) tai lähes ilmaista (kun tuotteiden hinnat laskevat), joten ero köyhän ja rikkaan välillä supistuu vaikka ero rahoissa kasvaa.

    Aivan, suhteellinen köyhyys säilyy, vaikka absoluuttinen poistuu.

    Itse olen sitä mieltä, että jos elämänhallinta on kunnossa, niin Suomessa ei absoluuttista köyhyyttä joudu kärsimään. Lääkkeiden kohdalla ehkä parantamisen varaa olisi, mutta niissäkin vain uusimmat lääkkeet ovat kalliita. Jos köyhällä ei tällä hetkellä ole varaa ostaa jotain patentin suojaamaa lääkettä, niin tämä tarkoittaa sitä, ettei kellään ollut siihen varaa 20 vuotta sitten, koska kyseistä lääkettä ei ollut edes olemassa.

    Syltty: Jos niitä olisi puolet, ei se olisi kyllä enää mikään häpeä.

    Niin, tämä on se iso kysymys. Miten suuriin suhteellisiin tuloeroihin suhtaudutaan tilanteessa, jossa köyhimmilläkin on absoluuttisesti asiat ok. Minä en osaa tätä arvata. Voi olla, että taloudellinen status menettää merkityksensä tuollaisessa tilanteessa.

    Syltty: 1. Tuohan riippuu puhtaasti tekoälyn hinnasta ja siitä kuinka hyvä se on.

    Oletus on kai se, että tekoäly tulee ajan myötä yhä halvemmaksi, tehokkaammaksi ja useampaan asiaan soveltuvaksi.

    Syltty: Jos 1920-luvulla joku olisi vaatinut ketomaan, mitä amatteja tulee traktorin syrjäyttämien maajussie tilalle, olisiko onnistunut? Koodari, 3d-piirtäjä, some-konsultti…

    Nuo ammatit eivät tuleet maajussien tilalle. Maajussit menivät tehtaisiin, jotka kyllä 1920-luvun maajussi olisi ymmärtänyt. Ja toinen oleellinen pointti tuon ajan muutoksessa oli se, että se oli hitaampi. 1920-luvun maajussi ei välttämättä itse henkilökohtaisesti lopettanut viljelyä 1950-luvulla ja siirtynyt kaupunkiin, mutta hänen poikansa ei enää jatkanut sitä kahden hehtaarin viljelyä, vaan lähti kaupungin tehtaaseen töihin.

    Tällä hetkellä muutosnopeus on minusta suurempi ja tämä entisestään vaikeuttaa sitä tekoälyn kanssa kilpailua. Kyse ei vain ole siitä, että uusi sukupolvi joutuu keksimään itselleen uutta tekemistä, vaan jo varsin päteviksi jossain asiassa tulleet huomaavat sen homman tulleen työmarkkinoilla täysin tarpeettomaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. >”Tekoäly tulee tekemään yritysten päätöksenteosta rationaalisempaa. … Tarvisemme ohjaavia veroja ja tukia!”

    Tuo pätee ainakin jos verottajan/sääntelijän päätökset oletetaan äärettömän rationaalisiksi/viisaiksi. Päteekö tuo Hetemäen teesi myös, jos oletamme yritykset sääntelijää rationaalisemmiksi/viisaammiksi? Esim. Tekesin innovaatioseteli, työllistämis kesäseteli laittoi minunkin rationaalisen yrityksen liikkeelle, mutta tämä ei vielä takaa sitä, että te muut saitte verorahoillenne hyvän vastineen, vai mitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Rokka: Tuo pätee ainakin jos verottajan/sääntelijän päätökset oletetaan äärettömän rationaalisiksi/viisaiksi. Päteekö tuo Hetemäen teesi myös, jos oletamme yritykset sääntelijää rationaalisemmiksi/viisaammiksi?

      Hyvin sanottu. Maailma on täynnä esimerkkejä insentiiviohjauksesta, jossa on päädytty ihan eri tulokseen kuin se, mihin yritettiin, koska insentiivien rakentaja ei ottanut huomioon sitä tai tätä väärinkäyttömahdollisuutta. Hyvä esimerkki P-Irlannista, jossa valtio koitti tukiaisia käyttäen saada ihmiset lämmittämään asuntojaan uusiutuvalla energialla, ennen kaikkea puulla. Tukiaiset oli kuitenkin asetettu niin, että syntyi kannattavaksi liiketoiminnaksi se, että osti niin paljon puuta kuin vain pystyi ja pani sen kaiken palamaan välittämättä siitä, oliko syntyneelle lämmölle mitään käyttöä vai ei. Tuloksena satojen miljoonien katoaminen kirjaimellisesti taivaan tuuliin.

      Itse sanoisin, että insentiiveille on paikkansa, mutta niiden pitäisi olla ennen kaikkea negatiivisia (eli “älä tee näin tai joudut maksamaan lisäveroa”). Niitä on vaikea kiertää olematta tekemättä sitä, mitä ei saisi tehdä. Positiivisiin insentiiveihin liittyy sen sijaan aina se ongelma, että nerokkaat ihmiset ja miksei tekoälytkin keksivät keinoja päästä käsiksi insentiivinä oleviin palkintoihin tekemättä sitä, mitä oikeasti haluttiin saavuttaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. “Uudelleenkoulutus

    McKinseyn raportin mukaan Suomessa pitää kouluttaa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa miljoona ihmistä uudestaan.

    Ei ole mahdollista panna 45-vuotiasta uudestaan monivuotiseen ammattioppiin, eikä se ole tarpeenkaan, sillä eri alojen opinnoissa on paljon yhteisiä osia, joita ei tarvitse opetella uudestaan. Tarvitaan karsittuja muuntokoulutusopintoja, joissa opetetaan uudessa ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot ja vain ne.”

    Mikäs tässä on uutta.Minun koulutukseni vanheni viidessä vuodessa, mutta en minä niihin entisiinkään opintoihin apua tarvinnut, joten opettelin itse uuden teknologian. Ensin valokaapelitekniikan ja digitaalisen siirron, sitten digikeskutekniikkaa, seuraavaksi kaapeli-tv-teknologiaa, NMT -tekniikkaa. Sen jälkeen tuli GSM ja lopussa IP-teknologiakin.

    Silloin 80-luvulla Tele ja Nokia järjestivät laajan uudellenkoulutuksen eli oli koulutusta kaikille tasoille. Koulutustasoa myös nostettiin : Asentajasta teknikoksi, teknikosta insinööriksi ja insinööristä diplariksi :Ja taisi olla vielä lisensiaattikoulutustakin

    Opetusta järjestivät ammattikoulut, opistot ja korkeakoulut.Opiskelu tapahtui omalla ajalla, työnantaja tuki opiskelua tenttivapailla ja matkavapailla. Mutta 90 % opiskelusta tapahtui omalla ajalla ja omalla kustannuksella Koulutettuja oli pelkästään kahdesta firmasta tuhansia

    Nykyään aikuiskoulutus on lopetettu ja miljoonan kouluttaminen on pelkkä haave . Nykyään entiset potkitaan pihalle ja palkataan uutta tilalle, eivät yritykset satsaa centtiäkään koulutukseen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.