Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 30.1.2018

Toimintasuunnitelma ja tulosbudjetti vuodelle 2018

Fokus taitaa olla siinä, sisällytetäänkö tähän velvoita myydä maata sadalla miljoonalla vai säilyykö vuokraaminen tasa-arvoisena vaihtoehtona.

Huomattakoon muuten, että kaupungin maanvuokratulot ovat 210 miljoonaa euroa. Tästä voi päätellä, että vuokrattavien tonttien arvo on viiden miljardin euron luokkaa. Tämä siis vain niitä varten, jotka epäilevät kaupungin luottokelpoisuutta.

Patterimäen asemakaava

Pöydältä. Minusta tämä on kunnossa.

Ratikkalinja Nihti – Pasila Vallilanlaakson läpi

Vuosia sitten Vallilan laakson läpi suunniteltiin bussikatua, tosin kokoomuksen paikallisyhdistys halusi avata tämä kadun myös autoliikenteelle. Tämä kaatui täpärästi, muistaakseni paheenjohtajan äänellä. Sitä oli edeltänyt taktikointi, joka päättyi kaikkien tappioksi. Vihreät esittivät bussikadun sijasta ratikkaa, siis tätä, joka on nyt esillä. Lisäksi oli hylkäävä vaihtoehto. Väliäänestyksissä ratikkavaihtoehto taktikoitiin pois ja jäljelle jäi bussikatu ja hylkääminen, ja hylkääminen siis voitti. Nyt lopultakin on esillä ratikkavaihtoehto.

Tämä ratikkalinja on hyvin tärkeä. Sillä lasketaan olevan aikanaan jopa 50 000 matkustajaa päivässä. Siksi on myös tärkeätä, että linja on nopea.

Tämä on nyt vain saatava läpi.

Anni Sinnemäen vähän perusteellisempi postaus asiasta.

Ratikkaverkon osalta Helsingissä tapahtuu nyt paljon! Ensi tiistaina kaupunkiympäristölautakunnassa käsitellään…

Julkaissut Anni Sinnemäki 26. tammikuuta 2018

Asemakaava Maununnevantie 3

Kaksi huonokuntoista kerrostaloa puretaan ja tilalle rakennetaan viisi. Kerrosneliömetrimäärä yli tuplaantuu. Noin sata uutta asukasta

Kahden talon korottaminen Särkiniementiellä

Talojen korottaminen osittain kerroksella hatuttaa naapureita: näköala, varjostus (!) ja muu harmi.

Tontin myyminen Henri Borgströmin tiellä

Se, että tämä menee ilman tarjouskilpailua, johtuu siitä, että tätä yritettiin ensin toiselle, uudelle taholle, mutta tämä vetäytyi hankkeesta, koska liian vaikea toteuttaa.  Menköön siis tämän kerran. Asunnoilla on kiire.

= = =

Listalla on yhteensä 22 kohtaa. Olen poiminut tähän harkintani mukaan kiinnostavimmat. Nämä toimialalautakunnat ovat aika työteliäitä.

14 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 30.1.2018

  1. Ihmettelen, miten Nihdin–Pasilan linjan rakentamiskustannukset on saatu noin hirvittävän korkeiksi. Kymmenisen vuotta sitten uudisratoja toteutettiin noin 5 Me/km hinnalla olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen, kaikki kustannukset huomioiden. On vaikea uskoa kustannusten nousseen noin jyrkästi.

    Linja sinänsä on kyllä tarpeellinen ja perusteltu. Harmittaa, että viime kierros meni pieleen Vallilanlaaksossa. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että On Sovittu, että tämä toteutuu. Hyvä niin.

    Samalla saadaan mielenkiintoinen referenssi, ensimmäinen pitkä osuus, joka toteutuu uusilla suunnitteluperiaatteilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Teethän nyt sitten kaikkesi, että tuo tonttien myyntivelvoite putoaa suunnitelmista. Käsittämätön typeryys kaupungin näkökulmasta. Ilkeämielinen epäilisi rakennuttajien ja gryndereiden lobbausta, jos hommaa ei voisi selittää siiloutuneen hallinnon lyhytnäköisten tavoitteiden ja rajoitteiden itsesynnyttämänä läjänä.

    Vallilanlaakson joukkoliikenneyhteydestä on sanottava, että joskus viivästyminen on hyväksi. Asiat tulevat tehtyä parhaalla mahdollisella tavalla. Raitiovaunu ei pilaa puistoaluetta samoin kuin bussit olisivat tehneet JA nyt kun Kruunusilloista on päätös, poikittaisyhteys Kalasataman ja Pasilan välillä tulee ennemmin kuin myöhemmin vaatimaan raitiovaunun kapasiteettia. Sekin voi käydä ahtaaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Valtuusto hylkäsi Vallilanlaakson bussikadun vuonna 2012, koska ELY-keskuksen mukaan yleiskaavassa Vallilanlaakso on kaupunkipuistoa. Sen voi jokainen todeta myös käymällä itse paikalla.

    Sen jälkeen alue muutettiin uudessa vuoden 2016 yleiskaavassa vähin äänin liikennealueeksi, ja nyt suunnitelmat on kaivettu uudestaan esiin. Tällä kertaa suunnitelma on tehty vain raitiovaunulinjaukselle, mutta yhtäkaikki tällainen väylä halkaisee puiston kahtia. Myöhemmin väylän ja puiston käyttöä on myös helppo laajentaa, kunhan puisto ensin saadaan avattua liikennekäyttöön.

    Vallilanlaakso on helposti kierrettävissä olemassaolevia katuja käyttäen. Arabiasta ja Kalasatamasta pääsee Pasilaan jo nyt Mäkelänkatua pitkin, missä on jo kiskotkin valmiina omalla kaistallaan. Myös Sturenkadulla on kiskot valmiina. Vallilanlaakson puisto pitäisi lopultakin jättää rauhaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Aika kalliiksi tulee tuo Sörnäistentunnelin varaus. Ja myöhemmin noilla uponneilla kustannuksilla tullaan sitten perustelemaan hankkeen toteuttamista, mikä on aika ongelmallista, kun hankkeen hyöty/kustannus on selvityksen mukaan 0,13, eli kerrassaan surkea. Kannattaisiko vain luopua varauksesta?

    https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2013/Ksv_2013-05-28_Kslk_15_El/9CE52E99-87EF-45FD-BCA8-5829DAE0B0A9/Liite.pdf

    Saman selvityksen mukaan Sörnäistentunnelin H/K nousee kyllä niukasti päälle ykkösen, MIKÄLI myös keskustatunneli ja Pasilanväylä toteutetaan. Se on vain melko epärealistinen skenaario, koska Helsingillä tuskin on varaa panostaa paria miljardia euroa naapurikuntalaisten sujuvampaan keskusta-autoiluun. Eri asia, jos kustannukset jotenkin jaettaisiin kaikkien seudun kuntien kesken. Lisäksi H/K-arvo 1,28 ei sekään ole kovin hyvä, kun yleensä tiehankkeiden H/K:t, jotka perustuvat laskennallisiin aikasäästöihin, ovat luokkaa 2-5. Eikä pidä tietenkään tuijottaa ainoastaan H/K-lukuja, mutta tunnelihankkeissa on ihan reaalimaailmassakin se sisäänrakennettu ongelma, että hyödyt eivät ole paljon sen suurempia kuin maanpäällisillä hankkeillakaan, mutta kustannukset ovat moninkertaiset.

    Näin ulkopuolisen silmin kantakaupungin lukemattomissa tunnelivarauksissa lienee osittain kyse siitä, että autopuolueenkin valtuutetut asuvat pääasiassa kantakaupungissa tai aivan sen lähistöllä ja haluavat tietenkin “poistaa ruuhkat” ensisijaisesti omasta naapurustostaan. Jotenkin sitä itse kuvittelisi, että ns. yleisen edun kannalta olisi järkevämpää käyttää kantakaupungin tunneleihin varatut rahat maanpäällisiin parannuksiin jossain kehäteiden varsilla, jossa jokaista investoitua euroa kohti saisi paljon enemmän vastinetta. Tämä Sörnäistentunneli ei taida myöskään vapauttaa tonttimaata yhtään tai nosta maan arvoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Saman selvityksen mukaan Sörnäistentunnelin H/K nousee kyllä niukasti päälle ykkösen, MIKÄLI myös keskustatunneli ja Pasilanväylä toteutetaan.

      En ole lainkaan varma, että Sörnäisten tunneli on kannattava hanke, mutta jos se on, kannattavuus tulee maankäytöstä – vapauuttaa maata rakentamiselle – eikä liikenteellisistä hyödyistä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Miksi Borgströmintie 2:n tontti myydään, miksi ei vuokrata? Viereisen Borgströminmäen kaikki yhtiöt ovat vuokratontilla ja kaupunki saa niistä tuottoa vuodesta toiseen. Asiakirjojen mukaan ko. tontille rakennetaan toki vuokra-asuntoja mutta niiden vuokrakäyttövelvoite on rajattu 10 vuoteen eli sitten ne voi realisoida; varmaankin hyvänä sijoituksena nykyomistajan kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Oden valintojen ulkopuolelta haluan nyt etukäteen onnitella että Kalasataman ratikka on saatu Leonkadulla 18m katukuilussa omalle kaistalleen. Tästä voi ottaa jatkossa oppia!

    Tätä voi verrata siihen että Raide-Jokeri joutuu kulkemaan sekaliikennekaistalla 22m katutilassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Jahas ja sitten kun menin noissa kaduissa sekaisin, niin huomasin, että tämän ratikkasuunnutelman pakollinen pullonkaula on luotu tosiaan Leonkadulle. Tilaa olisi enemmän kuin Junonkadulla mutta jostain syystä tuossa lukee että Leonkadulla sekaliikenne. Ei ole edes kehdattu laittaa leikkauskuvia. Ja minä kun niin jo innostuin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. MikkoR:
    Jahas ja sitten kun menin noissa kaduissa sekaisin, niin huomasin, että tämän ratikkasuunnutelman pakollinen pullonkaula on luotu tosiaan Leonkadulle. Tilaa olisi enemmän kuin Junonkadulla mutta jostain syystä tuossa lukee että Leonkadulla sekaliikenne. Ei ole edes kehdattu laittaa leikkauskuvia. Ja minä kun niin jo innostuin…

    Tuo Leonkatu on varmaan ajateltu jonkinlaiseksi kokeiluksi: jos (kun) järjestely ei toimi, sekakaistat poistetaan. Tätä tietysti edeltää noin 15 vuotta jatkunut kädenvääntö siitä, toimiiko ne vai ei. Toimintatapaa kutsutaan ketteräksi ja kokeilevaksi päätöksenteoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Kuinka paljon tonttimaata Sörnäistentunneli mukamas vapauttaisi? Eihän se poistaisi ainuttakaan tietä maan päältä. Ettei se vain olisi jo otettu huomioon tuossa 0,13 hyöty/kustannussuhteessa?

    Naurettavaa jos 33 miljoonaa upotetaan tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Leonkatu on tuossa kohtaa 22 metriä leveä. Hyvin sinne ratikkakaistat mahtuu, jos niin tahdotaan. Sinne on nyt hyväksytty katusuunnitelma, jossa on kadunvarsipysäköintiä kohtalaisen ahtaalla mitoituksella (2 m parkki, 7 m kaistat ja 2 m parkki) eli reunakivestä huolimatta tuolla saadaan lumitalvina hienosti jumitettua ratikkaliikenne. Helposti tuntuu unohtuvan se, että ratikkalinja on juuri niin epäluotettava kuin sen heikoiten toteutettu kohta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.