Miksi presidentin vaali ei välttämättä ratkea ensimmäisellä kierroksella

Pres­i­dentin­vaali­gallupit näyt­tävät kaik­ki samaa: Niin­istön kan­na­tus las­kee nopeasti, mut­ta vaali näyt­täisi silti ratkea­van ensim­mäisel­lä kier­roksel­la. Viimeisin, HS-gallup  lupasi Niin­istölle 58 %. Yleen­sä peli olisi täl­lä selvä, mut­ta on kolme syytä, mik­si näin ei vält­tämät­tä ole.

Tren­di. Niin­istöl­lä on nopeasti laske­va tren­di. Tämä ei yksin riitä toiseen kier­rokseen, kos­ka puo­let äänistä on jo annet­tu. Niin­istön kan­natuk­sen pitäisi olla vaalipäivänä alle 42 %, jos ennakkoäänistä olisi tulos­sa tuo mitat­tu 58 %, mut­ta se myötä­vaikut­taa asiaan.

Mit­taamisen vaikeus. Eduskun­tavaal­i­t­u­losta osa­taan mita­ta aika tarkasti, mut­ta pres­i­dentin vaali on eri asia. Puolue­gallup­pia ei tehdä niin, että kysytään tuhan­nelta ihmiseltä ja jos näistä 250 kan­nat­taa kokoomus­ta, ennuste­taan kokoomuk­selle 25 pros­entin kan­na­tus­ta. Sel­l­ainen johtaisi aivan met­sään, kos­ka ihmisiä saadaan kiin­ni vai­htel­ev­asti niin, että otok­ses­sa voi olla aivan liikaa tai aivan liian vähän kokoomus­laisia. Otos tas­apain­ote­taan kysymyk­sel­lä, ketä äänestit viimek­si. Jos viimek­si kokoomus­ta äänestäneitä on enem­män kuin kokoomus­ta äänestäneitä oli vaaleis­sa, arvio­ta ruu­vataan alaspäin ja päinvastoin.

Ilmeis­es­ti myös pres­i­dentin­vaali­gallupit tas­apain­ote­taan eduskun­tavaa­likäyt­täy­tymisen perus­teel­la, mut­ta se on ihan väärin.  Otos voi siis olla aivan poskel­laan, eikä sitä havaitse mitenkään. Tämän takia eri yhtiöt myös saa­vat kovin eri­laisia tulok­sia. Sitä, mihin suun­taan otos on vinksal­laan ei voi tietää, mut­ta sen tiedämme, että tulok­set ovat epä­tarkko­ja ja ilmoite­tut luot­ta­musvälit täl­lä ker­taa aliarvioi­vat epä­var­muut­ta roimasti.

En osaa tai halua sanoa. Näitä oli HS-gallupis­sa 17 %. Hei­dät on vain jätet­ty pois. Tämä tarkoit­taa, että olete­taan tämän joukon jakau­tu­van samal­la taval­la kuin kan­tansa ratkais­sei­den. Tämä ole­tus liioit­telee Niin­istön kan­na­tus­ta reip­paasti. Jos ei tiedä, toden­näköis­es­ti hark­it­see vakavasti mui­ta ehdokkai­ta kuin Niin­istöä. Luul­tavasti hark­it­see muiden ehdokkaiden välil­lä. Jos Niin­istöl­lä on 58 % kan­tansa ilmais­seista, hänel­lä on 48 % kaik­ista. Var­maan jotkut epä­var­moista äänestävät lop­ul­ta hän­tä, mut­ta sit­ten pitää laskea mukaan tuo laske­va tren­di ja ehkä suurikin harha otoksessa.

Sik­si kan­nat­taa äänestää.

Minä äänestä Haav­is­toa, kos­ka halu­an toisel­la kier­roksel­la seu­ra­ta korkeata­soista argu­men­toivaa keskustelua maas­tamme ja sen ulkopolitiikasta.

16 vastausta artikkeliin “Miksi presidentin vaali ei välttämättä ratkea ensimmäisellä kierroksella”

  1. Toivoin pitkään toista kier­rosta, kos­ka yhden ehdokkaan suo­sio tun­tui ylisu­urelta ja suo­sio­ta seu­raa­va kaikkien puheenai­hei­den väis­te­ly turhan helpol­ta taval­ta voittaa.

    Kun olen kat­sonut vaali­tent­te­jä ja toden­nut keskustelun tason, olen kään­tänyt kelkkani ja alka­nut toivoa vaalin ratkeamista ensim­mäisel­lä kier­roksel­la. Kat­so­jal­la alkaa olla kiin­tiö täyn­nä speku­loimista akti­ivi­mallin valiokun­ta­lausun­noil­la, viisas­telua siitä miten Suomen pres­i­dentin pitäisi pistää USA:n, Kiinan ja Venäjän johto kuri­in ja Nato-puheenai­heen kilpaväistelyä.

  2. Minä olisin halun­nut tuol­laista keskustelua seu­ra­ta jo pres­i­dentin­vaalien 1. vai­heessa. Jos eivät toimit­ta­jat osan­neet sitä ja siihen joh­datel­la nyt, niin ehkä he eivät osaisi 2. vaiheessakaan.

  3. Ei Haav­is­ton jutut tähän asti kovin korkeata­soisia ole olleet, vai miten akti­ivi­mallit ulkopoli­ti­ikkaan liittyy?

  4. On erikoista, että vaalien suurin jän­ni­tys on siinä val­i­taanko Niin­istö suo­raan yhdel­lä kier­roksel­la vai ei. Aika tiukoille se taitaa men­nä. Hänethän kuitenkin joka tapauk­ses­sa lop­pu­jen lopuk­si val­i­taan, joten eivät nämä val­lan dra­maat­tiset vaalit ole.

    Eikä Niin­istö huono pres­i­dent­ti ole ollut. En silti aio hän­tä äänestää, ellei sit­ten toiselle kier­rokselle sat­tuisi pääsemään Huh­tasaari tai Väyrynen.

  5. OS: “Sik­si kan­nat­taa äänestää.”
    itse olen ottanut jok­seenkin toisen­laisen lin­jan että aina pitää äänestää. olen huo­man­nut että suomes­sa ja muual­la ollaan pas­si­ivisia ja sit­ten kuitenkin valite­taan ja pur­nataan poli­ti­ikas­ta. olen huo­man­nut että keskimäärin ne jot­ka ei äänestä niin hei­dän asioi­ta ei aje­ta vaan jopa huononnetaan.

    pres­i­dentin val­ta ei ole niin suuri ja enem­män ulkopoli­it­tisel­la puolel­la mut­ta sitäkään en näe perus­teek­si olla äänestämättä.

    itse olen miet­tinyt puoli-pakko äänestämistä, eli äänesty­s­paikalla olisi pakko käy­dä mut­ta voi vielä jät­tää äänestämät­tä tai äänestää ns. tyhjää. rikos­rek­ister­iä ei saa paikalla käymät­tömyy­destä tul­la. eli siis jokin sakko mut­ta juridis­es­ti joko veroa tai virhemaksu.

  6. Siis että 10 miljoona euroa käytet­täisi­in turhaan keskustelu­un, ei kiitos. 

    Kun pres­i­dentin tehtävä näyt­tää ole­van kom­men­toi­da lööppe­jä koti­maas­sa ja mielis­tel­lä ulko­maisia sor­to­hal­li­tuk­sia Kiinas­ta Venäjän ja Israelin kaut­ta Jenkkei­hin, niin koko hom­ma on pelkkää pilkantekoa. 

    Koko sys­tee­mi on kor­rup­toitunut ja mielis­telee vain suur­ta rahaa. On pan­do­ja tukki­mas­sa sui­ta, mie­lenosoit­ta­jat aje­taan koko Helsingistä ulos kun Kiinan pääjolp­pi käy Kaup­pa­to­ril­la; Venäjä buliveivaa ydin­voimaloitaan kaiken maail­man bul­vaanien ja rikol­lis­ten kanssa tänne; Israel aparthei­daa ja tap­paa ja vielä kohtelee törkeästi suo­ma­laisi­akin; ja Jenkit sotii lait­tomasti tap­paen sato­ja tuhan­sia, mut­ta kukaan Suomes­sa ei sano oikeasti sanaakaan! Jos tuos­ta lis­tas­ta ei löy­dä aku­ut­tia väärää johon pitää puut­tua, niin mitä teikäläisil­lä tekee? 

    Mik­si siis mitään type­r­ää keskustelua, kun kukaan ei uskalla sanoa mitään mihinkään. Mitä vähem­män täl­lainen jär­jestelmä kulut­taa veron­mak­sajien raho­ja, niin sitä pienem­pi tap­pio kansakun­nalle, joten toiv­ot­tavasti jää yhteen kier­rokseen ja poli­itikot häipyvät taas pois julk­isu­ud­es­ta odot­ta­maan uusia vaale­jaan jol­loin tule­vat taas ker­jäämään ääniä kaduille koloistaan.

  7. antti:
    Ei Haav­is­ton jutut tähän asti kovin korkeata­soisia ole olleet, vai miten akti­ivi­mallit ulkopoli­ti­ikkaan liittyy?

    En odot­tanut vaa­likeskustelu­iden ole­van kovin korkeata­soisia ja sik­si en aikonut niitä kat­soakaan. Kävi kuitenkin niin, että sat­tumal­ta näin niitä jonkin verran.

    Eivät ne todel­lakaan kovin korkeata­soisia olleet, mut­ta eivät sit­ten kuitenkaan aivan kelvot­to­mi­akaan. Täl­lais­ten use­an ehdokkaan keskustelu­iden luon­teeseen kai kuu­luu, että ne suo­si­vat nokke­lia heit­to­ja, eivät syväl­lisiä analyysejä.

    Sik­si kah­den ehdokkaan keskuste­lut voisi­vat olla antoisampia.

  8. Antero Umpimieli:

    Koko sys­tee­mi on kor­rup­toitunut ja mielis­telee vain suur­ta rahaa. On pan­do­ja tukki­mas­sa sui­ta, mie­lenosoit­ta­jat aje­taan koko Helsingistä ulos kun Kiinan pääjolp­pi käy Kaup­pa­to­ril­la; Venäjä buliveivaa ydin­voimaloitaan kaiken maail­man bul­vaanien ja rikol­lis­ten kanssa tänne; Israel aparthei­daa ja tap­paa ja vielä kohtelee törkeästi suo­ma­laisi­akin; ja Jenkit sotii lait­tomasti tap­paen sato­ja tuhan­sia, mut­ta kukaan Suomes­sa ei sano oikeasti sanaakaan! Jos tuos­ta lis­tas­ta ei löy­dä aku­ut­tia väärää johon pitää puut­tua, niin mitä teikäläisil­lä tekee? 

    Vähän kär­jis­te­tysti san­ot­tu, mut­ta pitää kyl­lä jos­sain määrin paikkansa. Oma johtopäätök­seni on kuitenkin päin­vas­tainen: keskustelus­ta ei pidä luop­ua, vaan sitä pitää lisätä ja sen pitää johtaa toimenpiteisiin.

    Kuka tai mikä on muuten kor­rup­toitunut? Se sama salali­it­toko, joka vääris­telee koko ajan Paa­vo Väyry­sen gallupkannatusta?

    Eräs mie­lenki­in­toinen piirre näis­sä vaaleis­sa on se, että per­in­teis­ten pres­i­dent­tipuoluei­den Sdp:n ja keskus­tan ehdokkaiden gallup­su­o­sio on ällistyt­tävän alhainen. Niin­istö on kan­natuk­seltaan omaa luokkaansa, mut­ta seu­raa­vana tulee lib­er­aali, “punav­ihreää kuplaa” edus­ta­va ehdokas ja sit­ten kak­si populistia.

    Tilanteeseen on var­masti yht­enä syynä Niin­istön val­ta­va suo­sio, mut­ta epäilemät­tä jotain muu­takin on poli­it­tises­sa ken­tässä liikah­tanut. Liekö se sit­ten hyvä vai huono asia?

  9. Pekka T.:
    Sik­si kah­den ehdokkaan keskuste­lut voisi­vat olla antoisampia.

    Halu­aisin nähdä kah­den ehdokkaan väit­televän ihan ajan kanssa siitä, mitä Suomen olisi tul­lut tehdä syksyl­lä 2015, kun tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ylit­ti län­sir­a­jan suurin joukoin. Se, joka olisi toimin­ut men­neisyy­dessä parem­min, toimii luul­tavasti tule­vaisu­udessakin parem­min. Kos­kee muitakin kysymyk­siä, kuten esim. EMUn perus­tamista ja sen jäsenek­si liit­tymistä. Tämän mukaises­ti äänestän.

  10. Pekka T.: Eräs mie­lenki­in­toinen piirre näis­sä vaaleis­sa on se, että per­in­teis­ten pres­i­dent­tipuoluei­den Sdp:n ja keskus­tan ehdokkaiden gallup­su­o­sio on ällistyt­tävän alhainen.
    […]epäilemät­tä jotain muu­takin on poli­it­tises­sa ken­tässä liikahtanut. […] 

    Poli­it­tises­sa ken­tässä on tapah­tunut muu­tok­sia. Puolueuskol­lisu­us (tai oikeas­t­aan ‑usko­vaisu­us) on heiken­tynyt. Nuorem­pi­en sukupolvien kan­na­tus on polar­isoitunut vihreille ja kokoomuk­selle (ellei sit­ten jälkim­mäi­nen ole viemässä vähitellen koko potin). Lisäk­si karis­maat­tisia poli­itikko­ja ei enää ole, tai siis paras korvike sel­l­aiselle on Niin­istö, joka ei mikään varsi­nainen sanan säilän mes­tari ole.

  11. Pekka T.: per­in­teis­ten pres­i­dent­tipuoluei­den Sdp:n ja keskus­tan ehdokkaiden gallup­su­o­sio on ällistyt­tävän alhainen. 

    Eikä Niin­istökään aset­tunut ehdolle Kokoomuk­sen väreis­sä, joten voisi sanoa että yhtään aitoa per­in­teis­ten suurten puoluei­den ehdokas­ta ei ole lähel­läkään valintaa.

  12. Ville: Nuorem­pi­en sukupolvien kan­na­tus on polar­isoitunut vihreille ja kokoomuk­selle (ellei sit­ten jälkim­mäi­nen ole viemässä vähitellen koko potin). Lisäk­si karis­maat­tisia poli­itikko­ja ei enää ole, tai siis paras korvike sel­l­aiselle on Niin­istö, joka ei mikään varsi­nainen sanan säilän mes­tari ole.

    Van­hoista, suurista puolueista kokoomus ehkä todel­lakin parhait­en istuu ajan hen­keen. Vaikea silti kuvitel­la, että sen kan­na­tus voisi enää kovin paljon suurem­mak­si kas­vaa, sil­lä eivät kai köy­hät kansalaiset enää tämän oikeis­to­laisem­paa poli­ti­ikkaa kaipaa?

    Uusia poli­it­tisia voimia ovat vihreät, jot­ka ovat yhä tärkeämpi­en ympäristöa­sioiden lisäk­si onnis­tuneet saa­maan kan­nat­ta­jik­seen tai ainakin sym­pa­tiseer­aa­jik­si mon­enkin­laisia lib­er­aale­ja tai radikaale­ja äänestäjiä.

    Vielä tuoreem­pi ilmiö ovat pop­ulis­tit, joskin hei­dän riv­in­sä ovat melkoisen hajal­laan. Huolestut­tavak­si hei­dän nousun­sa tekee se, että he hylkäävät, enem­män tai vähem­män, järkevään ja asi­apo­h­jaiseen argu­men­toin­ti­in poh­jaa­van keskustelun. Ja flirt­tail­e­vat pelot­tavasti jopa valeme­dioiden ja muiden vai­h­toe­htois­t­en totuuk­sien kanssa.

    Niin­istö ei ole mikään säihkyvä esi­in­tyjä, mut­ta ei hän huono puhu­ja ole. Hänessä on vähän saman­laista kryp­tistä fun­deer­aa­jaa kuin oli Mauno Koivis­tossa, ja sel­l­ai­sis­ta­han suo­ma­laiset näköjään pitävät.

  13. Aika ajatel­la: Halu­aisin nähdä kah­den ehdokkaan väit­televän ihan ajan kanssa siitä, mitä Suomen olisi tul­lut tehdä syksyl­lä 2015, kun tur­va­paikan­hak­i­joi­ta ylit­ti län­sir­a­jan suurin joukoin. Se, joka olisi toimin­ut men­neisyy­dessä parem­min, toimii luul­tavasti tule­vaisu­udessakin parem­min. Kos­kee muitakin kysymyk­siä, kuten esim. EMUn perus­tamista ja sen jäsenek­si liit­tymistä. Tämän mukaises­ti äänestän.

    Minäkin arvostaisin kah­den hyvän ehdokkaan kun­nol­lista keskustelua ilman help­po­jen poli­it­tis­ten irtopis­tei­den keräi­lyä. Tosin aiheik­si kaipaisin muu­ta: arvot, kuten sivistys ja suvait­se­vaisu­us, ympäristöasi­at, väestönkasvu, Suomen rooli glob­al­isoitu­vas­sa ja dig­i­tal­isoitu­vas­sa maail­mas­sa. Ylipäätään se, miten ehdokas arvo­jo­hta­jana näkee roolin­sa yhteiskun­nas­sa ja maail­mas­sa, jos­sa jän­nit­teet lisääntyvät.

    Pres­i­den­tiltä kaipaisin sekä ide­al­is­mia, joka hän­tä taustal­la ohjaa, että real­is­mia, jol­la ide­al­is­mia sovel­letaan todel­liseen, usein raadol­liseen maail­maan. Mut­ta tiedän: kuu­lun vähemmistöön.

  14. Pekka T.:

    Eräs mie­lenki­in­toinen piirre näis­sä vaaleis­sa on se, että per­in­teis­ten pres­i­dent­tipuoluei­den Sdp:n ja keskus­tan ehdokkaiden gallup­su­o­sio on ällistyt­tävän alhainen. 

    Minus­ta tässä ei ole mitään ihmeel­listä. Van­hanen on var­masti useim­mille keskus­tan kan­nat­ta­jille ihan hyvä ehdokas, mut­ta on vaikea nähdä, mitä uut­ta hän toisi Niin­istöön ver­rat­tuna. Kun nyt Niin­istö on näin ajat­tel­e­van henkilön mielestä hoi­tanut pres­i­dentin toin­ta kun­ni­al­lis­es­ti yhden kau­den, niin mitä syytä hänel­lä olisi vai­h­taa Niin­istö Van­haseen? Väyry­nen taas vie EU:hun kri­it­tisem­min suh­tau­tu­van keskus­tan siiv­en äänet.

    Sosi­aalidemokraateil­ta taas puut­tuu korkean profi­ilin ehdokas.

  15. Toinen kier­ros taisi jäädä näkemät­tä juuri sik­si, että vaalien suurin mie­lenki­in­to kohdis­tui siihen, nähdäänkö toista kier­rosta vai ei. Itsekin päädyin lop­ul­ta sille kan­nalle, että toista kier­rosta ei tarvi­ta ja äänestin sik­si Niin­istöä, vaik­ka en hänestä eri­tyisem­min pidä. Samoin teki moni tuttuni.

Vastaa käyttäjälle Tero Tolonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.