Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkiympäristölautakunta 23.1.2018

Toimialan toimintasuunnitelma ja tulosbudjetti vuodelle 2018

Tähän pitää vielä tutustua ajatuksen kanssa tarkemmin. Teen tästä erillisen postauksen, jos aihetta ilmenee.

Patterimäen asemakaava

Jokeriradan varrelle Pajamäen piskuisen asuntoalueen kainaloon 900 uutta asukasta. Toivottavasti Pajamäen palvelutaso tästä kohenee. Jokeri puskee tässä kohdin läpi harmaan kallion. Alueelle tulee myös Staran varikko.

Mannerheimintie 162

Alueella oleva 65 vuotta vanha asuntolarakennus puretaan ja tilalle tulee vähän isompi asuinrakennus. Kerrosala kasvaa 1 250 k-m2 yhteensä 3 600 k-m2:iin.

Jätkäsaareen vaihtoehto etelän rantalomalle

Kahdella erillisellä varauspäätöksellä varataan Bluet Oy:lle tontti toisaalta hiekkaranta- ja surffaus-simulaattorihallille ja toisaalta kelluville uima-altaille, vähän kai sellaisille kuin Allas Oy:llä on presidentinlinnan edessä.

VVO:lle kovan rahan tontti ilman kilpailutusta

VVO:n (nykyiseltä nimeltään Lumokodit Oy) perustama (näin asian ymmärsin) asunto-osakeyhtiö ostaa tontin Kruunuvuorenrannasta hintaan 790 €/k-m2 kovan rahan vuokra-asuntotuotantoa varten. Hinta perustuu ”ulkopuoliseen arvioon”.

En suoraan sanoakseni pidä tästä. Pysyisimme korkeammalla maailman korruptoimattomampien maiden listalla, jos kovan rahan tuotanto kilpailutettaisiin aina.

49 thoughts on “Kaupunkiympäristölautakunta 23.1.2018

  1. VVO:lle kovan rahan tontti ilman kilpailutusta

    VVO:n, nykyiseltä nimeltään Lumokodit Oy:n perustama (näin asian ymmärsin) asunto-osakeyhtiö ostaa tontin Kruunuvuorenrannasta hintaan 790 €/k-m2 kovan rahan vuokra-asuntotuotantoa varten. Hinta perustuu ”ulkopuoliseen arvioon”.

    En suoraan sanoakseni pidä tästä. Pysyisimme korkeammalla maailman korruptoimattomampien maiden listalla, jos kovanrahan tuotanto kilpailutettaisiin aina.

    Tässä tapauksessa kyseessä on ilmeisesti tontti, jonka vahvistettu asemakaava on vuodelta 2011, ja josta VVO on järjestänyt arkkitehtuurikutsukilpailun vuonna 2015.

    Isompi kysymys tässä taitaa olla se, miten ihmeessä tässä ei ole ollut taloa jo puolen vuosikymmenen ajan, vaan vasta nyt aletaan rakentamaan?

    Tontinluovutusprosessissa on tosiaan paljon parantamisen varaa. On aika kestämätöntä että kroonisen asuntopulan vallitessa kestää vuosikymmen ennen kuin päästään asemakaavasta taloksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. “VVO:lle kovan rahan tontti ilman kilpailutusta

    VVO:n, nykyiseltä nimeltään Lumokodit Oy:n perustama (näin asian ymmärsin) asunto-osakeyhtiö ostaa tontin Kruunuvuorenrannasta hintaan 790 €/k-m2 kovan rahan vuokra-asuntotuotantoa varten. Hinta perustuu ”ulkopuoliseen arvioon”.

    En suoraan sanoakseni pidä tästä. Pysyisimme korkeammalla maailman korruptoimattomampien maiden listalla, jos kovanrahan tuotanto kilpailutettaisiin aina.”

    Olisiko syytä nopeuttaa Kruunusiltojen rakentamista ja tonttien myynnin hidastamista odotellen siltayhteyttä? Kruunuvuorenranta on suunnilleen samalla eäisyydellä keskustasta kuin Lauttasaari ja Lauttasaaressa tonttien hinnat ovat ainakin 2-3 korkeampi kuin tuo 790€. Eli muutama vuosi odottamalla tonteista saataisiin paljon korkeampi hinta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Tuoltahan ne syyt löytyy kun katsoo nykyisen Kojamo oy:n hallituksen kokoonpanoa:

    Riku Aalto
    Kojamo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja,
    Päätoimi: Teollisuusliitto ry, puheenjohtaja

    Matti Harjuniemi
    Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
    Päätoimi: Rakennusliitto, puheenjohtaja

    Olli Luukkainen
    Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
    Päätoimi: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry, puheenjohtaja

    Jorma Malinen
    Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
    Päätoimi: Ammattiliitto Pro ry, puheenjohtaja

    Mikko Mursula
    Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja,
    Päätoimi: Päätoimi: Ilmarinen, sijoitusjohtaja

    Reima Rytsölä
    Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
    Päätoimi: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, johtaja (sijoitukset)

    Jan-Erik Saarinen
    Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
    Päätoimi: Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, talouspäällikkö

    Ann Selin
    Kojamo Oyj:n hallituksen jäsen,
    Päätoimi: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, puheenjohtaja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Miksi Jätkäsaareen suunniteltu tilaa vievä surffaus-simulaattorihalli sisähiekkarantoineen pitäisi rakentaa keskelle kaupunkia merenrantaan? Eikö aaltoja voisi simuloida yhtä hyvin jossain kehänvarressa hiihtohallin naapurissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Toimialan toimitasuunnitelmassa ja tulosbudjetissa vuodelle 2018 on varattu kohdassa perusparantaminen ja liikennejärjestelyt päällysteiden uusimiseen 4,4 miljoonaa euroa. Miten suuri prosenttiosuus tästä käytetään kevyen liikenteen väylien päällystämiseen?

    Helsingissä useat merkittävätkin kevyen liikenteen väylät ovat edelleen pinnoittamatta ja suurimmassa osassa pinnoite on täynnä halkeamia ja koloja. Ne jätetään säännöllisesti pinnoittamatta, kun vieressä kulkeva nastoilla pölyksi hiottu katu pinnoitetaan uudelleen muutaman vuoden välein. Kuka päättää, että näin toimitaan myös vuonna 2018?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Vieläkään ei ole näköpiirissä, että Vuosaareen suuntautuis rekkojen ja matkustajien kuljettamista?

    Jätkänsaari on edelleen katastrofi kun Katajanokka ja Eteleranta vain ajoittain. Julkinen liikennekin on sumputtunut siinä kuin kaikki muukin.

    Jätkänsaari lienee jo esimerkki kaupunkisuunnittelun täydellisestä epäonnistumiosesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Hiihtohallin naapuriin:
    Miksi Jätkäsaareen suunniteltu tilaa vievä surffaus-simulaattorihalli sisähiekkarantoineen pitäisi rakentaa keskelle kaupunkia merenrantaan? Eikö aaltoja voisi simuloida yhtä hyvin jossain kehänvarressa hiihtohallin naapurissa?

    Smurffihalli on tuplaplus-hyvää luomuvillasukkahipste-reiden urbaania pöhinää kun taas murtsikka on dunning-kruger-aivorappeuman raiskaamien punaniskajunttien impivaaralaista luonnonvarojen haaskuuta. Pitäisihän kaikkien tämä jo ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Ja siis surffihalli? Toivottavasti edes yksityisellä rahoituksella. Onko ajateltu mitä siitä saa konkurssin jälkeen.

    Jäähallille tai melkein ihan mille vaan olisi enemmän käyttöä, mutta ksee tuossa taisikin jo todeta syyn miksi moisia pitää suunnitella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mikko Nummelin: Miksi joukkoliikenne on suunniteltu niin, ettei kehille ole laitettu suoria bussilinjoja, jotka eivät poikkeaisi pikkukaduille? Jos sellaisia olisi, ei olisi niin valtavaa eroa poikittaisliikenteen sujuvuudessa yksityisautolla joukkoliikenteeseen verrattuna.

    Bussit voisivat varmaan kulkea kehällä sujuvasti, mutta tyhjinä. Maankäytön painopiste ja siten myös matkustuskysyntä on satojen metrien päässä kehäteiltä. Moottoriväyläympäristössä pysäkkejä ei voi sijoittaa niin, että kävely-yhteydet olisivat kohtuulliset ainakaan molemmille puolille väylää. Tarvitaan ali- ja ylikulkuja, eroteltuja ramppeja ja lopputuloksena on kuitenkin pitkät kävelymatkat ja ihmisille epäviihtyisä ympäristö. Bussi-Jokeri 550 on suosituin bussilinja, koska se kulkee pääosalla reittiään maankäytön keskellä. Sitä edeltäneet poikittaislinjat, joista osa kulki Kehä I:stä, palvelivat hyvin muutamia työmatkalaisia, mutta kokonaiskäyttö jäi aivan liian vähäiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara:
    Kehää pitkin ei oikein joukkoliikennettä kulje.

    Surffihallia ja sisähiekkarantaa ei siis ilmeisesti voi huonojen yhteyksien takia sijoittaa kehän varteen. Löytyisikö tilaa sitten vaikka jonkun pikaratiotielinjan tai pyöräbaanan varrelta? Ei kai surffihalli ainakaan merenrantaa tarvitse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Mikko Nummelin: Miksi joukkoliikenne on suunniteltu niin, ettei kehille ole laitettu suoria bussilinjoja, jotka eivät poikkeaisi pikkukaduille? Jos sellaisia olisi, ei olisi niin valtavaa eroa poikittaisliikenteen sujuvuudessa yksityisautolla joukkoliikenteeseen verrattuna.

    Koska siellä kehällä ei asu ketään. Joukkoliikenne kulkee siellä, missä ihmiset ovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. vk: Eikö pitäisi kulkea? Kun siinä nyt on se valtavatie (Kehä) valmiina pitkänkin bussin kulkea.

    Vai pitääkö siihen rinnalle rakentaa kiskot parilla sadalla miltsillä jotta sopii päättäjien ideologiaan?

    Et ole tainnut koskaan odottaa bussia n-kaistaisen moottoritien autojen pauhussa ja pölyssä tai nastojen huutaessa ja loskan roiskuessa. Kannattaa kokeilla edes yhden kerran.

    Tämän porukan ideologiaan sopii paremmin rakentaa reilulla sadalla “miltsillä” autokatuja Pasilan alle, kun päällä on maan merkittävin joukkoliikenteen risteysasema.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara:
    Ei ole myöskään yhtään hanketta, joka olisi sinne kehä tielle halunnut. Tässä on myös 30 000 asukasta kävelymatkan päässä.

    Kyllähän Leppävaaran kylkeen Perkkaalle puuhattiin kymmenen vuotta sitten kovalla tohinalla “Super Life Lab” nimellä kulkenutta elämyskeskusta, johon olisi pitänyt tulla sisälaskettelurinnettä ja kylpylää. Pikku hiljaa suunnitelmat latistuivat ensin pelkäksi kylpyläksi IKEAn kyljessä, ja tällä hetkellä hanke taitaa olla ihan puhtaasti kauppakeskus, jonka yhteydessä on toimistoja ja asuntoja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. hupsis:

    Jäähallille tai melkein ihan mille vaan olisi enemmän käyttöä, mutta ksee tuossa taisikin jo todeta syyn miksi moisia pitää suunnitella.

    Hupsiksella taitaa vähän viirata päässä. Jos yksityinen sijoittaja haluaa tehdä surffihallin eikä jäähallia, niin siinähän tekee. Ei ole kaupungin asia päättää, mitä seinien sisällä tapahtuu. Sinä olet aivan vapaa lähestymään kaupunkia yksityisrahoitteisen jäähallisi kanssa, jos kerta olet sitä mieltä, että sellaiselle olisi “enemmän käyttöä”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Koti-isä: Et ole tainnut koskaan odottaa bussia n-kaistaisen moottoritien autojen pauhussa ja pölyssä tai nastojen huutaessa ja loskan roiskuessa. Kannattaa kokeilla edes yhden kerran.

    Minä olen tehnyt moisia uskaliata kokeiluja, kun viherituhippejä kuoliaaksi kaasuttava saksalainen höökivaununi on ollut joka-tois-vuos-huollossa tai korjattavana proletariaatin agressioiden jäljiltä. En huomanut mitenkään erityisesti ahdistuvani vaikka tulinkin seisoskelleeksi erinäisillä kerroilla ilmeisesti eräillä kaikkein vilkasliikenteisimmistä kehä- ja ulosmenoteiden vaihtopysäkeistä.

    Ennemmin ahdistusta aiheuttaa se, että esim. omasta asuinpaikastani yksikään bussi ei suuntaa suoraan kivenheiton päässä olevalle moottoritielle vaan ne kaikki lähtevät meanderoimaan syvemälle lähiöihin ennen paluuta jonnekin kauempana olevaan joukkoliikenteen solmupisteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kollektiivisen kolhoosiliikenteen efektiivinen nopeus jää pakostakin alle 10 km/h – eikä tarvita kummoistakaan insinööriä päättelemään, että kannattaako päivittäisiin työmatkoihin käyttää puolituntia omalla autolla vaiko 2+ tuntia kolhoosikuljetuksina,

    Jos tuolla ihan vieressä olevalla moottoritiellä kulkisi nopea bussien runkolinja, jota syöttäisivät lyhyitä silmukoita taajaan ajavat (mini)bussit ja matkustusaika vs. oma auto saataisiin siten esim. lähemmäksi tuplaa, niin julkealiikenne voisi palata realistiseksi vaihtoehdoksi. Ilmeisesti julkeaa liikennettä kehitetään kuitenkin puhtaasti nykyisten käyttäjien ehdoilla – ja jos ja kun preferessit ovat, että matka-ajan pitenemisen hinta on nolla ja vaihtojen hinta ääretön, niin systeemin muuttaminen houkuttelemaan täysin päinvastaista kantaa edustavia lienee varsin mahdotonta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Koti-isä: Et ole tainnut koskaan odottaa bussia n-kaistaisen moottoritien autojen pauhussa ja pölyssä tai nastojen huutaessa ja loskan roiskuessa. Kannattaa kokeilla edes yhden kerran.

    Tämän porukan ideologiaan sopii paremmin rakentaa reilulla sadalla “miltsillä” autokatuja Pasilan alle, kun päällä on maan merkittävin joukkoliikenteen risteysasema.

    Eikös Helsingin kuningasidea ole asuttaa moottoriteiden jatkeiden viereen kymmeniä tuhansia ihmisiä. Eli kaupunkibulevardien (=”Mäkelänkatujen”). Siellä seisotaan bussi- ja ratikkapysäkillä juuri olosuhteissa joista kerrot, tosin autot paljolti seisovat vieressä liikennevaloissa.

    Poikittaisliikenteessä on puutteita ja siksi Raide-Jokeriin satsataan isot rahat ja hyvä niin. Kehä I:llä muutama harva bussilinja löytyy ja asukkaita/työpaikkoja on kävelyetäisyydellä varmaankin 100.000 eli paljon nykyistä tiheämmälle liikenteelle. Sen puutteessa ajetaan omalla autolla.

    Osmo Soininvaara:
    Sisähiekkarantaa helpottaa se, että on meri siinä vieressä. Vettä se kuitenkin tarvitsee. Ei ole myöskään yhtään hanketta, joka olisi sinne kehä tielle halunnut. Tässä on myös 30 000 asukasta kävelymatkan päässä.

    Suurimmalle osalle pääkaupunkiseudun tai vaikka Uudenmaan asukkaista suunniteltu surffihallin sijainti on jokseenkin mahdollisimman huono. Kävelevät asukkaat eivät lähellekään riitä elättämään tätä liiketoimintaa. Mutta siitä vaan yrittämään kunhan hanke ei sisällä julkista rahoitusta eikä julkista riskinottoa millään tavalla. Kannattaa tosiaan tehdä varasuunnitelma konkurssin varalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jos asuntojen neliöhintoja halutaan pitää kurissa niin tuollaiset kovan rahan tontit olisi korruptiomielessä terveempää myydä kiinteällä hinnalla ja arpoa osto-oikeus kuin ylläpitää neliöhintoja kirittävää kilpailua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Daniel Federley: Koska siellä kehällä ei asu ketään. Joukkoliikenne kulkee siellä, missä ihmiset ovat.

    Perustin ajatuksen kehäteitä menevistä pikavuoroista kokemukseen Länsimetroa edeltäneestä Länsiväylän bussiliikenteestä. Se oli nopeaa ja bussit kyllä täyttyivätkin ainakin työmatkaliikenteen aikaan.

    Asuinlähiöitä koko matkan kiertelevät bussi on hyödyllinen lyhyillä siirtymillä, mutta pääkaupunkiseudun puolilta toiselle suuntautuvilla reiteillä ne ovat liian hitaita. Monilla ihmisillä on pääkaupunkiseudulla työmatka, josta suoriutuu yksityisautolla 20 minuutissa kun joukkoliikenteellä siihen tuhrautuisi yli tunti.

    Luulin aikaisemmin, että Helsingin seudun kaupunkisuunnittelun polttopiste oli siinä, että yksityisautoilun ylivoimaa suitsitaan parantamalla joukkoliikennettä, mutta nähtävästi näin ei enää ole ollut pitkään aikaan, vaan tavoitteena on kaiken keskipitkän paikallisliikenteen tekeminen mahdollisimman hankalaksi. Lienee tarkoitus, että tulevaisuudessa pääkaupunkiseudulla yhä harvempi kävisi töissä, koska työ- ja asuinpaikkoja ei ole helppoa valita niin, että ne sijaitsisivat vierekkäin.

    Toisaalta ruuhkamaksut mahdollistava lainsäädäntö ei mene kovin helposti läpi eduskunnassa. Suomen asutusjakauma on sellainen, että Arkadianmäellä maakunnat äänestävät tarvittaessa Helsingin seudun tai etenkään pelkän Helsingin kumoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Koti-isä: Et ole tainnut koskaan odottaa bussia n-kaistaisen moottoritien autojen pauhussa ja pölyssä tai nastojen huutaessa ja loskan roiskuessa. Kannattaa kokeilla edes yhden kerran.

    Aikanaan Leppävaaran Maximarketin kohdalla ollut bussipysäkki Kehä I:llä oli infernaalinen paikka aamuruuhkan aikaan, siellä kun odotteli 510 / 512:sta. Melu oli sellainen, että sitä muistellessa puhe autosaatanasta ei tunnu ironialta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Osmo Soininvaara:
    Ei ole myöskään yhtään hanketta, joka olisi sinne kehä tielle halunnut. Tässä on myös 30 000 asukasta kävelymatkan päässä.

    Ei ole halunnut. Kaikki haluavat mieluummin meren rantaan, hotelligrynderit, museonrakentajat, surffihallinpitäjät ja hammasvälineiden valmistajat. Jäähallin rakentajatkin halusivat ensin Töölönlahdelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. TTK: Aikanaan Leppävaaran Maximarketin kohdalla ollut bussipysäkki Kehä I:llä oli infernaalinen paikka aamuruuhkan aikaan, siellä kun odotteli 510 / 512:sta. Melu oli sellainen, että sitä muistellessa puhe autosaatanasta ei tunnu ironialta.

    Itse olen ajanut Kehä I:stä vain mukavasti henkilöautolla. Elämä on valintoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Osmo Soininvaara: Silloin se olisi vain autoilevan vähemmistön tavoiteltavissa.

    Netin mukaan surffilaudat ovat 2-3 m pitkiä. Niitäkö pitäisi kuskata julkisilla tai peräti fillarilla? En asiaa tunne, mutta kenties muitakin varusteita tarvitaan.

    Vai suunnataanko paikka firmojen virkistyspäivien pitoon: ensin otetaan vuokrakalustolla märkää ulkoisesti ja myöhemmin sisäisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kalle: Itse olen ajanut Kehä I:stä vain mukavasti henkilöautolla. Elämä on valintoja.

    Aivan, moottoritiet on tehty aitoille ja niiden varsilla oleskelu vaatii ympärille suojakuoren. Siksi ne eivät kuulukaan kaupunkeihin. Tätä kokonaisuutta on yksityisautoilun liikkumismuodokseen itsekkäästi valinneiden luonnollisesti vaikea ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. vk: Kehä I:llä muutama harva bussilinja löytyy ja asukkaita/työpaikkoja on kävelyetäisyydellä varmaankin 100.000 eli paljon nykyistätiheämmälle liikenteelle.

    Joo, muuten kyllä, paitsi että ei pidä lähimainkaan paikkaansa. Todellisuudessa joku 50 000 tekee tiukkaa ja niistä suurimman osan muodostavat Otaniemi, Leppävaara ja Itäkeskus, joista kaikista lähtee busseja kyllä ihan joka suuntaan, myös Kehä I:tä pitkin sekä länteen että itään. Eli missä se ongelma nyt edes on? Siis millä konkreettisella yhteysvälillä, noin niin kuin esimerkiksi?

    Myös vähän ihmettelen tätä keskustelua siksi, että Helsingin puolella bussilinja 54 kulkee hyvinkin tiheästi (näin ei ollut vielä muutama vuosi sitten) ja menee koko matkan Kehä I:tä pitkin Itäkeskuksesta Lassilaan asti. Lassilassa se poistuu Kehältä ja ajaa vielä Pitäjänmäkeen, Espoon rajalle. Liekö sitten Espoon halukkuudesta kiinni jatkaa tuota linjaa siten, että se kulkisi koko kehätien päästä päähän? Tai ainakin Itäkeskuksesta Leppävaaraan? Tosin näin nopeasti ajateltuna jatkossa Leppävaaraan jäisi vaihtoyhteys Martinlaakson radalle saamatta, kun nyt se on juuri siellä Lassilassa. Kumpi sitten on tärkeämpi? En tiedä, kysyn.

    Lisäksi Kehää pitkin huristelee vielä 553, eli entinen 512, jolle nyt ei vaan tunnu riittävän matkustajia, koska juna ja 550 ovat kätevämpiä melkein kaikessa. Tuota linjaa olen itse käyttänyt vuosia sitten, kun se vielä tunnettiin numerolla 512 ja opiskelin Otaniemessä. Melko tyhjänä se pääsääntöisesti kulki.

    Lopuksi sanoisin, että ei tuo kokonaan kehätietä kulkeva runkolinja nyt niin kovin kaukaa haettu ajatus ole, mutta kannattaisi kuitenkin koittaa tajuta, että 550:n matkustajamäärät puhuvat ihan oikeasti puolestaan. Jos esimerkiksi 54 palvelisi ihmisten tarpeita paremmin kuin 550, niin sitten ihmiset käyttäisivät enemmän 54:ää ja vähemmän 550:aa. Vähän tulee sellainen vaikutelma, että sinulla on tässä taustalla joku sakea teoria, että HSL vain ihan tahallaan kiusatakseen jättää kannattavat Kehätielinjat ajamatta, koska ideologia ja salaliitto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. ksee: eikä tarvita kummoistakaan insinööriä päättelemään, että kannattaako päivittäisiin työmatkoihin käyttää puolituntia omalla autolla vaiko 2+ tuntia kolhoosikuljetuksina,

    Itse olen tykännyt tästä viiden minuutin kävelystä, mutta kukin tietysti tyylillään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Kaikki haluavat meren rantaan: Ei ole halunnut. Kaikki haluavat mieluummin meren rantaan, hotelligrynderit, museonrakentajat, surffihallinpitäjät ja hammasvälineiden valmistajat. Jäähallin rakentajatkin halusivat ensin Töölönlahdelle.

    Tuo kyseenomainen ranta näyttäisi olevan aivan sataman vieressä olevaa asfalttijoutomaata, joten ei luulisi jonkun hallirakennuksen ketään haittaavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. SPOILER: Saattaa sisältää lapsille sopimatonta kielenkäyttöä.

    ksee: Ennemmin ahdistusta aiheuttaa se, että esim. omasta asuinpaikastani yksikään bussi ei suuntaa suoraan kivenheiton päässä olevalle moottoritielle […] Jos tuolla ihan vieressä olevalla moottoritiellä kulkisi nopea bussien runkolinja […] niin julkealiikenne voisi palata realistiseksi vaihtoehdoksi.

    Muiden vika, että veit itsesi (ja pakotit perheesikin mukaasi?) johonkin persläpeen jonne ei ole ainoatakaan järkevää taloudellista insentiiviä tuottaa yhtään minkäänlaista julkista liikennettä IKINÄ koska lisäksesi siellä jossain yllättäen on tasan kaksi muuta taloa eikä niissäkään välttis yhtään selväjärkistä ihmistä..?

    Ja että sinäkin LUPAISIT HARKITA ainakin minuutin JOSKO SINÄKIN SITTEN… ennen kuin naurahtaisit kepeästi koko mielipuoliselle ajatukselle ja vääntäisit avainta virtalukossa.

    Mutta niin vaan sinuakin ahdistaa. Voi että. Kyynel pyrkii omaankin silmäkulmaani: otan osaa weltschmerziisi. We care a lot.

    Kehillä suhaisi pikaratikkaa 5 minuutin välein minkä lisäksi niiden varsilla asuisi satojatuhansia uusia helsinkiläisiä jos SINÄ ja KALLE vittu suostuisitte sille vihreää valoa näyttämään!

    Toisin kuin olet kuvitellut, kyllä noita ja muita vastaavia ja ehkä vieläkin parempia joukkoliikennehankkeita ihan pääsee edistämään jos halua siihen on.

    Vaikuttaisi kuin olisi, mutta väärässä lienen?

    Niin tavattoman tyypillinen tulokulma asiaan teikäläisten kohdalla.

    Kalle: Itse olen ajanut Kehä I:stä vain mukavasti henkilöautolla. Elämä on valintoja.

    Et ymmärrä, että sinun ja muiden yksityisautoilijoiden valinta on mahdollinen vain koska me muut SUOSTUMME liikkumaan muilla keinoin kuin sillä autosaatanalla..?

    Odottaisimmekin teiltä pikemminkin saatanan nöyrää asennetta ynnä joka päiväistä kiittelyä ja päänsilittely vittuilun sijaan.

    Esim. mulla selkä juilinut viimeiset pari päivää aivan mahottomasti. Ottaisinkin ensimmäisen erän mainitusta kiitoksesta vastaan tunnin selkähierontana. Mikä aika sovitaan Kalle?

    Ksee ja Kalle, juuri TE teette valinnan kaikkien meidän muidenkin puolesta jonka seurauksena stadi on vitusti ankeempi, myrkyllisempi ja meluisampi mesta kuin se olisi ilman teitä.

    Eli tehkää nyt isot ihmiset hyvin. Tehkää jo jumalauta se valinta, ettette tule enää lähellekään Hesaa vaan yrittäisittekin vittu elää sitä autonkokoisen ihmisen elämätä siellä jossain jossa se voisi mahdollisesti jotenkin toimiakin – jos ja KUN kerran autottomuuden edistäminen ei kiinnosta käytännössä eikä luultavasti edes abstraktiona!

    Ihan aikuisten oikeasti, menkää pois. Lupaan teille ettei kukaan meistä jää teitä kaipaamaan.

    Tehkää hyvä teko jo huomenna. Jättäkää kärsivät vaimonne ja lapsenne viheliäisen kivikaupungin armoille.

    Laukatkaa yhdessä ratsuillanne rohkein mielen ylpeyttä rinnassanne taaksenne katsomatta kohti auringonlaskua. [Vinkki: länteen päin…]

    Älkää unohtako meitä kurjia kaupunkilaisia. Pankaa twitter laulamaan vapauden hoosiannaa meille tavallisille kuolevaisillekin missä ikinä uljaat ratsunne sitten laukkaavatkin. God bless you guys. So long, and thanks for all the fish!

    Saa jakaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. 4ntti: Joo, muuten kyllä, paitsi että ei pidä lähimainkaan paikkaansa. Todellisuudessa joku 50 000 tekee tiukkaa ja niistä suurimman osan muodostavat Otaniemi, Leppävaara ja Itäkeskus, joista kaikista lähtee busseja kyllä ihan joka suuntaan, myös Kehä I:tä pitkin sekä länteen että itään. Eli missä se ongelma nyt edes on? Siis millä konkreettisella yhteysvälillä, noin niin kuin esimerkiksi?

    Kotiseutumatkailu avartaisi, tässä suurimpia Kehä I:ltä Helsingin osalta: Myllypuro 12000 asukasta, Latokartano 8000, Pukinmäki 9000, Pakilat 10000, Kannelmäki 14000. Sitten on vielä Kurkimäki, Lassila, Konala … Kohtuullisen kävelymatkan päässä Kehä I:n toimivasta poikittaisliikenteestä, jos sellaista olisi, asuu jo Helsingin puolella 80.000 ihmistä. (Itis ja Otis ovat pieniä 4-5000, Leppävaara 25000)

    Kehä I:ssä kiinni olevalla Malmin hautausmaalla on 213.000 asukasta, jotka eivät kk-lippua enää tarvitse, mutta siellä kävijöillä voisi olla tarvetta poikittaisliikenteelle. Tulevat nykyisin autoilla.

    Jos nyt oikein tulkitsen niin taisit itsekin päätyä siihen että yhdeltä maan vilkkaimmalta pääväylältä puuttuu suora julkisen liikenteen yhteys. Bussilinjat joko kiertelevät tai sitten joutuu vaihtamaan kesken matkan bussia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Miksi ihmeessä poikittaisliikenne pitäisi vetää kehäteitä pitkin, jotka suurelta osin ovat liikennemelun takia rakennuskiellossa olevia alueita. Jokeri I vedetään Kehä I:n eteläpuolelta asutuksen kautta ja vastaavasti Jokeri II rata Kehä I:n pohjoispuolelta sieltä missä ihmiset asuvat. Autoilijat tuskin myökään kiittäisivät, jos Kehä I:ltä otetaan yksi kaita suuntaansa bussikaistoiksi. Bussikaista taas olisi toimivan joukkoliikenteen edellytys, sillä busseja ei ole varaa eikä järkeä seisottaa Kehä I:n pahenevissa ruuhkissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Captain Awesome:
    Ksee ja Kalle, juuri TE teette valinnan kaikkien meidän muidenkin puolesta jonka seurauksena stadi on vitusti ankeempi, myrkyllisempi ja meluisampi mesta kuin se olisi ilman teitä.

    Eli tehkää nyt isot ihmiset hyvin. Tehkää jo jumalauta se valinta, ettette tule enää lähellekään Hesaa vaan yrittäisittekin vittu elää sitä autonkokoisen ihmisen elämätä siellä jossain jossa se voisi mahdollisesti jotenkin toimiakin – jos ja KUN kerran autottomuuden edistäminen ei kiinnosta käytännössä eikä luultavasti edes abstraktiona!

    Ihan aikuisten oikeasti, menkää pois. Lupaan teille ettei kukaan meistä jää teitä kaipaamaan.

    Enpä olisi uskonut, että täällä törmää näin vihaiseen purkaukseen. Pitäisi nyt vaan yrittää ymmärtää, että elämää on muuallakin kuin omassa kuplassa.

    Onko moderaation linjaa muutettu pysyvästi vai sattuiko vain vahinko? Jos muutos on pysyvä niin sääli mutta sayonara vaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Osmo Soininvaara:
    Miksi ihmeessä poikittaisliikenne pitäisi vetää kehäteitä pitkin, jotka suurelta osin ovat liikennemelun takia rakennuskiellossa olevia alueita. Jokeri I vedetään Kehä I:n eteläpuolelta asutuksen kautta ja vastaavasti Jokeri II rata Kehä I:n pohjoispuolelta sieltä missä ihmiset asuvat. Autoilijat tuskin myökään kiittäisivät, jos Kehä I:ltä otetaan yksi kaita suuntaansa bussikaistoiksi. Bussikaista taas olisi toimivan joukkoliikenteen edellytys, sillä busseja ei ole varaa eikä järkeä seisottaa Kehä I:n pahenevissa ruuhkissa.

    Kehä 1:lle siksi, että,

    – Kehä I:llä busseja kulkee jo nykyään, mutta käsittääkseni suora ja nopea yhteys puuttuu.
    – sen vierustalla on jo suurelta osin rakennetut asuinalueet, työpaikkoja ja opinahjoja (mm. Otaniemi, Leppävaaran ja Myllypuron kasvavat AMK:t). Eli kysyntä on jo paikalla.
    – Kehä I on suorin ja nopein kulkuyhteys, paljon nopeampi kuin asuinalueilla kiertelevät bussit.
    – bussien kulkeminen jo meluista tietä pitkin rauhoittaisi asuinalueita.
    – tiehen ei tarvitse investoida juuri mitään. Edulliset ratkaisut ei näytä päättäjille kelpaavan ainakaan jos valtiolta rahaa tulee reilusti.
    – esimerkiksi Pakilasta Otaniemeen menee julkisilla noin 1 tunti ja joutuu vaihtamaan. Autolla matka-aika on noin 20 minuuttia (toki pahassa ruuhkassa hitaampi). Jos säästää päivässä 2×40 minuuttia niin varmasti kulkee omalla autolla jos on varaa. Suora bussi voisi kulkea jopa 30 minuutissa, jolloin oma auto jää seisomaan.
    – osa nyt omalla autollaan liikkuvista vaihtaisi suoraan ja nopeasti kulkevaan bussiin helpottaen ruuhkia.
    – poikittaisliikenteessä on julkisen suurimmat ongelmat. Raide-Jokeri helpottaa mutta ei tarpeeksi. Ja valmistuu vasta joskus. Bussilinja saataisiin liikkeelle muutamassa kuukaudessa.

    Miksi ihmeessä pitää matkustajien kulkea keskustan tai Pasilan kautta ja vielä vaihtaen kulkuneuvoa? Tarvitaanko läpikulkuliikenne lisäämään pöhinää keskustaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. vk: Kotiseutumatkailu avartaisi, tässä suurimpia Kehä I:ltä Helsingin osalta: Myllypuro 12000 asukasta, Latokartano 8000, Pukinmäki 9000, Pakilat 10000, Kannelmäki 14000. Sitten on vielä Kurkimäki, Lassila, Konala … Kohtuullisen kävelymatkan päässä Kehä I:n toimivasta poikittaisliikenteestä, jos sellaista olisi, asuu jo Helsingin puolella 80.000 ihmistä.

    Väitän, että tunnen Kehä I:n ympäristön huomattavasti sinua paremmin. Lisäksi et näytä enää edes muistavan, mitä edellisessä viestissäsi kirjoitit. Tässä nimittäin puhuttiin asukas- ja työpaikkamääristä kävelyetäisyydellä Kehä I:n bussipysäkeista. Esimerkiksi Kannelmäestä (13 000 asukasta, 2000 työpaikkaa) kävelyetäisyydellä Klaneettipolun ja Kantelettarentien pysäkeistä on yhteensä noin 3000 asukasta ja 1000 työpaikkaa. Loput 10 000+ asukasta ja työpaikkaa sijaitsevat ihan muualla kuin Kehä I:n bussipysäkkien lähellä.

    Se, mitä sinä et näytä ymmärtävän on, että ihmisiä ei keskimäärin kiinnosta kävellä 800 metriä jollekin moottoritien reunan bussipysäkille, vaan silloin kuljetaan suoraan omalla autolla. Siihen on syynsä, miksi 550 on huomattavasti käytetympi linja kuin 54. Ja kun se 54 on jo tosiaan olemassa, niin en oikein ymmärrä, mistä edes pillität. Ehkä pillittämisen ilosta?

    vk:(Itis ja Otis ovat pieniä 4-5000, Leppävaara 25000)

    Otaniemessä on melko paljon työpaikkoja ja erittäin paljon opiskelijoita. Se on alue, joka generoi paljon joukkoliikennematkoja. Se, että tuijotat tässä vain asukasmääriä, osoittaa, että et ymmärrä aiheesta joukkoliikenne yhtään mitään.

    vk:Kehä I:ssä kiinni olevalla Malmin hautausmaalla on 213.000 asukasta, jotka eivät kk-lippua enää tarvitse, mutta siellä kävijöillä voisi olla tarvetta poikittaisliikenteelle. Tulevat nykyisin autoilla.

    Hautausmaa tuskin on mikään erityisen paljon matkoja generoiva kohde. Sitä paitsi kyllä sinne kulkee bussilinjoja Kehä I:tä pitkin, mm. mainittu 54.

    vk:Jos nyt oikein tulkitsen niin taisit itsekin päätyä siihen että yhdeltä maan vilkkaimmalta pääväylältä puuttuu suora julkisen liikenteen yhteys. Bussilinjat joko kiertelevät tai sitten joutuu vaihtamaan kesken matkan bussia.

    Olen kuule päätynyt siihen tulokseen jo vuosia sitten, ja niin on nähtävästi HSL:kin. Se on sitten toinen kysymys, tarvitseeko koko Kehän päästä päähän ajavaa linjaa olla. Ehkä sellainen joskus tulee, kun asukasmäärät seudulla kasvavat, ehkä ei. Käytännössä se vaatisi vain sen, että nykyinen linja 54 ei kääntyisikään pois Kehältä Lassilassa, vaan jatkaisi Leppävaaran kautta Otaniemeen (Keilaniemeen jatkaminen olisi aika vaikeaa). En usko, että tuo muutos tekisi linjasta 54 yhtäkkiä huippusuosittua, vaan matkustajamäärät pysyisivät melko samoina, koska tuossa menetettäisiin mm. vaihtoyhteydet Martinlaakson radalle. Lisäksi väli Leppävaara-Otaniemi olisi päällekkäinen 550:n kanssa, joten siinä matkustajamäärät jakautuisivat.

    Mutta kuten jo aiemmassa viestissä sanoin, tämä keskustelu on aika turhaa, koska sinulla on tässä joku salaliittoteoria taustalla, että HSL vain tahallaan ja kiusatakseen ei tee kunnollista kehätielinjaa, vaikka oikeasti sillä saisi houkuteltua ainakin sata miljoonaa matkustajaa lisää joukkoliikenteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. 4ntti: Itse olen tykännyt tästä viiden minuutin kävelystä, mutta kukin tietysti tyylillään.

    Aivan, itse tykkään nostaa läppärin lattialta syliin ja olen töissä. Pääkaupunkiseudulla tehdään aivan liian paljon turhia työmatkoja työnantajien joustamattomuuden takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. 4ntti: Väitän, että tunnen Kehä I:n ympäristön huomattavasti sinua paremmin. Lisäksi et näytä enää edes muistavan, mitä edellisessä viestissäsi kirjoitit. Tässä nimittäin puhuttiin asukas- ja työpaikkamääristä kävelyetäisyydellä Kehä I:n bussipysäkeista. Esimerkiksi Kannelmäestä (13 000 asukasta, 2000 työpaikkaa) kävelyetäisyydellä Klaneettipolun ja Kantelettarentien pysäkeistä on yhteensä noin 3000 asukasta ja 1000 työpaikkaa. Loput 10 000+ asukasta ja työpaikkaa sijaitsevat ihan muualla kuin Kehä I:n bussipysäkkien lähellä.

    Se, mitä sinä et näytä ymmärtävän on, että ihmisiä ei keskimäärin kiinnosta kävellä 800 metriä jollekin moottoritien reunan bussipysäkille, vaan silloin kuljetaan suoraan omalla autolla. Siihen on syynsä, miksi 550 on huomattavasti käytetympi linja kuin 54. Ja kun se 54 on jo tosiaan olemassa, niin en oikein ymmärrä, mistä edes pillität. Ehkä pillittämisen ilosta?

    Otaniemessä on melko paljon työpaikkoja ja erittäin paljon opiskelijoita. Se on alue, joka generoi paljon joukkoliikennematkoja. Se, että tuijotat tässä vain asukasmääriä, osoittaa, että et ymmärrä aiheesta joukkoliikenne yhtään mitään.

    Hautausmaa tuskin on mikään erityisen paljon matkoja generoiva kohde. Sitä paitsi kyllä sinne kulkee bussilinjoja Kehä I:tä pitkin, mm. mainittu 54.

    Olen kuule päätynyt siihen tulokseen jo vuosia sitten, ja niin on nähtävästi HSL:kin. Se on sitten toinen kysymys, tarvitseeko koko Kehän päästä päähän ajavaa linjaa olla. Ehkä sellainen joskus tulee, kun asukasmäärät seudulla kasvavat, ehkä ei. Käytännössä se vaatisi vain sen, että nykyinen linja 54 ei kääntyisikään pois Kehältä Lassilassa, vaan jatkaisi Leppävaaran kautta Otaniemeen (Keilaniemeen jatkaminen olisi aika vaikeaa). En usko, että tuo muutos tekisi linjasta 54 yhtäkkiä huippusuosittua, vaan matkustajamäärät pysyisivät melko samoina, koska tuossa menetettäisiin mm. vaihtoyhteydet Martinlaakson radalle. Lisäksi väli Leppävaara-Otaniemi olisi päällekkäinen 550:n kanssa, joten siinä matkustajamäärät jakautuisivat.

    Mutta kuten jo aiemmassa viestissä sanoin, tämä keskustelu on aika turhaa, koska sinulla on tässä joku salaliittoteoria taustalla, että HSL vain tahallaan ja kiusatakseen ei tee kunnollista kehätielinjaa, vaikka oikeasti sillä saisi houkuteltua ainakin sata miljoonaa matkustajaa lisää joukkoliikenteeseen.

    Oletko nuori ja vihainen? Ei hätää, useimmilla se karisee iän myötä.

    1 km:n kävely- tai pyörämatka pysäkille on ihan normia esim. lähijunaliikenteessä kaikille terveille. Monet fiksut jäävät bussista pysäkkiä tai kahta aikaisemmin saadakseen liikuntaa. Hyötyliikuntaa lisää niin läskiytyminen vähenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. vk: Oletko nuori ja vihainen? Ei hätää, useimmilla se karisee iän myötä.

    Aivan varmasti näin. Lisäksi iän tuoma varmuus näyttäisi johtavan Dunning-Kruger-efektin voimistumiseen.

    vk: 1 km:n kävely- tai pyörämatka pysäkille on ihan normia esim. lähijunaliikenteessä kaikille terveille. Monet fiksut jäävät bussista pysäkkiä tai kahta aikaisemmin saadakseen liikuntaa. Hyötyliikuntaa lisää niin läskiytyminen vähenee.

    Suurin osa ihmisistä hoitaa liikkumisen mieluiten omasta tahdostaan eikä pakotettuna hyötyliikunnaksi naamioituna. Jos joukkoliikennepysäkille pitää kävellä ensin kilometri, sitten vielä odottaa, matkustaa ja kävellä saman verran uudestaan, niin useimmat valitsevat siinä vaiheessa käyttää autoa. Liikkua voi sitten säästyneellä vapaa-ajalla. On varsin ristiriitaista, että edellisessä puheenvuorossasi olit sitä mieltä, että aikasäästöt ovat syy käyttää autoa, mutta nyt pidätkin tuollaisia 15-30 minuutin ylimääräisiä kävelyjä jopa positiivisena asiana. Jutuissasi ei suoraan sanottuna ole järkeä.

    Mutta kuten tässä on monta kertaa tullut todettua, Kehä I:tä pitkin suhaava bussilinja on kyllä olemassa ja seudun väkiluvun kasvaessa sillekin löytynee lisää käyttäjiä. En kuitenkaan näe, että linjan 54 kehittäminen olisi mikään kohtalonkysymys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kannalta. Kas kun näiltä pysäkeiltä ei satoja matkustajia päivässä tule, vaikka kuinka toivoisi 🙂 https://goo.gl/maps/ffGreTNsyKN2

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.