_

Eikö koulutus kannatakaan?

Julkaisussamme Lisää matalapalkkatyötä on tämä Juhana Vartiaisen kuva palkkatasosta ja työllisyysasteesta koulutuksen mukaan. Se osoittaa, että asteikon yläpäässä parempi koulutus tuottaa paremman ansion, mutta ei paljon suurempaa työllisyyttä kuin vähän alempi koulutus, kun taas asteikon alapäässä keskiasteen ja vain perusasteen suorittaneiden välillä ei ole juuri lainkaan eroa palkkatasossa, mutta sitä suurempi ero työllisyysasteessa.

Halusin erästä tarkoitusta varten päivittää tämän kuvan kirjoittaakseni palkkainflaatiosta. Jos Valintatalon kassalla merkonomille ja pelkän peruskoulun suorittaneelle maksetaan samaa palkkaa, merkonomi vie paikan. Näin koulutetut ihmiset vievät kouluttamattomien nenän edestä nekin työpaikat, joihin pelkän peruskoulun pitäisi riittää.

Julkisista tilastoista en saanut tätä kuvaa aikaiseksi. Sain keskipalkat ikäluokittain, mutta en sukupuolen mukaan jaoteltuna enkä saanut työllisyysastetta ikäluokittain. Halusin tiedot 30-54 vuotiaista, jotta opiskelu ei vaikuttaisi työllisyysasteeseen mutta ei myöskään eläkkeelle siirtyminen.

Mutta keskipalkat sain ja se tuotti yllätyksen. Pelkän peruskoulun suorittaneiden keskipalkka oli parempi kuin keskiasteen suorittaneiden. Ero ei ollut suuri: 3007 ja 2965 euroa kuussa, mutta kuitenkin. Tästä ei nyt voi suoraan päätellä, ettei koulutus kannata, koska työllisyys on pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa järisyttävän huono, 43 % kun taas keskiasteen tutkinnolla pääsee 67 prosentin työllisyysasteeseen. Mutta siis ne pelkän peruskoulun suorittaneista, jotka pääsevät töihin, saavat samaa palkkaa kuin keskiasteen suorittaneet ja vähän enemmänkin. Mistä tämä voi johtua?

Tarjokkaita selityksiä:

  • Tilanne muuttuisi, jos mukana olisi sukupuoli. Pelkän peruskoulun suorittaneissa on enemmän miehiä kuin naisia ja naisten palkat taas ovat huonompia.
  • Suoraan peruskoulusta töihin menneet ovat hankkineet kokemusta työelämässä ja pätevöityneet sillä aikaa, kun toiset ovat viettäneet aikaa koulun penkillä.
  • Työnantajat suhtautuvat niin epäluuloisesti koulupudokkaisiin, että vain pätevimmät näistä pääsevät töihin ja pätevimmät taas ovat päteviä.

73 thoughts on “Eikö koulutus kannatakaan?

  1. Vielä uuden kuvan asiaan saisi jos käyttäisi tilastoitujen kk-palkkojen sijaan (i) käteen jääviä ja (ii) todellisen työajan mukaisia tuntipalkkoja. Ainakin asiantuntijatyössä todellinen työtehtävien vierellä vietetty aika on jotain ihan muuta kuin mitä tyoaikatilastoissa näkyy. Veroprogressio sekin kaventaa tuloeroja tai ehkä työaika huomioiden jopa kääntää erot päälaelleen.

    Toki on sekin vaikeus että asiantuntijatössä on oma kysymyksensä kuinka pitkä on todellinen hyöty-työaika ja kuinka paljon menee unelmointiin ja lorveksintaan. Erityisesti kun asiantuntija pystyy usein de facto päättämään itse työajastaan. Väittäisin jopa että useissa asiantuntijatehtävissä on de facto urakkapalkka.

    Voi olla että työpaikan varmuus ja pysyvyys, ja työn mielekkyys ovat yhtä tärkeitä ellei tärkeämpiä työpaikan valintakriteerejä, mutta tätä ja muita motivaatiotekijöitä voisi ruotia kun ensin olisi tilasto. Myönnän kyllä etten heti keksi miten semmoisen tilaston kokoaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Mulla oli äskön 72-vuotias ikkunankorjaaja, joka siirtyi takas työelämään, koska eläkkeellä oli tylsää. Vitutti kyllä hieman, sillä 65-vuotiaalla insinöörillä ei ole mitään mahiksia työelämässä, ellei kuulu liituraitajengiin. Nyt olisi enemmän motiivia tehdäkin sitä työtä, kun taas 40-vuotiaana piti ajaa potkulaudalla maailman ympäri ja opetella lentämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Voi tosiaan olla hyvin polarisoitunut tuo populaatio: niitä jotka tietävät mitä haluavat ja jatkavat vaikka isän jalanjäljissä töissä oppien ja siksi eivät katso tarvitsevansa ammattikoulutusta – ja sitten moniongelmaiset.

    Joskus aikanaan tuli tutkimustulokseksi että yliopiston dropoutit saivat keskimäärin parempaa palkkaa kuin valmistuneet mutta voi olla että sekin populaatio on jakautunut: osa revitään töihin ennen tutkintoa ja toinen osa ei saa edes opintojaan valmiiksi, kun mistään ei tule mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. JV:
    Työasiat voi oppia myös muualla kuin koulussa. Älykäs, ammattikoulun käynyt kaveri voi pistää firman pystyyn ja tehdä miljoonia. Ei siihen yliopistoa tarvita.

    Tässä oli kyse pelkän peruskoulun suorittaneista. Hekin voivat perustaa yrityksen, mutta mennä myös perheyritykseen töihin tai muulle tutulle. Ja oppivat työssä itselleen ammatin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Eikö se ole kauan ollut nähtävissä että “merkonomi tai muuten reipas nuori saa paikan”
    Tämähän on tuttu ilmoitus paikkoja tarjolla palstalla.
    Palkka ei ole ollut eikä ole suoraan verrannollinen koulutukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. JV:
    Työasiat voi oppia myös muualla kuin koulussa. Älykäs, ammattikoulun käynyt kaveri voi pistää firman pystyyn ja tehdä miljoonia. Ei siihen yliopistoa tarvita.

    Totta. Matalan koulutustason ammattikaverit on usein yrittäjiä ja voivat tienata mukavasti. Yrittäjät eivät taida olla tässä tarkastelussa mukana.

    Onkohan siitä tietoa onko yrittäjyys tasaisen yleistä ja koulutustasosta riippumatonta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. “..pelkän peruskoulun suorittaneista, jotka pääsevät töihin, saavat samaa palkkaa kuin keskiasteen suorittaneet ja vähän enemmänkin.”
    Oliko tässä molemmat sukupuolet yhteensä? Koulutusluokissa voi olla eri määrät miehiä ja naisia. Duunarimies ilman tutkintoa taitaa usein tienata enemmän kuin keskiasteen nainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. “Tarjokkaita selityksiä:

    Tilanne muuttuisi, jos mukana olisi sukupuoli. Pelkän peruskoulun suorittaneissa on enemmän miehiä kuin naisia ja naisten palkat taas ovat huonompia.”

    Selittäisikö se mitään, koska eihän naisille makseta sen vuoksi vähemmän palkkaa, että ovat naisia. Pitäisi varmaan tutkia ovatko pelkän peruskoulun käyneet enemmän yksityisellä puolella töissä ja tekevätkö pitempää päivää kuin keskiasteen suorittaneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. JV:
    Työasiat voi oppia myös muualla kuin koulussa. Älykäs, ammattikoulun käynyt kaveri voi pistää firman pystyyn ja tehdä miljoonia. Ei siihen yliopistoa tarvita.

    Älykäs ei mene ammattikouluun räkimään kattoon ja katsomaan kuinka lapsen tasolle jääneet hilluu räkä poskella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Voisiko yksi syy olla, että nuoremmissa ikäluokissa on nykysysteemissä vaikea jäädä pelkän peruskoulun käyneeksi. Sen vuoksi pelkän peruskoulun käyneet kokopäivätyön tekijät ovat suuremmaksi osaksi vanhempia ikäluokkia ja siten kokeneempia ja osaavampia, jolloin palkan kuuluukin olla korkeampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sen vuoksi pelkän peruskoulun käyneet kokopäivätyön tekijät ovat suuremmaksi osaksi vanhempia ikäluokkia ja siten kokeneempia ja osaavampia, jolloin palkan kuuluukin olla korkeampi.

      No kun ei ollut. Tuo tilasto oli ikäluokitgtain ja ilmiö oli jo ikäluokassa 30-34, jotka kuuluvat siihenkohorttiin, jossa peruskoulun varaan jääneiden osuus oli jo lasklenut niin alas, erttei se ole siitä enää laskenut.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. > Jos valintatalon kassalla merkonomille ja pelkän
    > peruskoulun suorittaneelle maksetaan samaa palkkaa,
    > merkonomi vie paikan.

    Kaikkea halpatyötä ei voi teettää halpatyövoimalla. Työnantajan on jatkuvuuden turvaamiseksi pidettävä reservissä työvoimaa, jonka kykenee nopealla siirtymisajalla siirtämään seuraavan tason työtehtäviin, vaikka sitä seuraavan tason työtä ei ole vapaana.

    Tästä reservissä olosta on maksettava palkan lisä. Palkan lisä on sen suuruinen kuin minkä verran alemmalla palkalla tuo vähemmän koulutettu olisi saanut paikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Palkat määräytyvät tehtävän mukaan, ei koulutuksen.

    Alepan kassalla saa kouluttamaton ja tohtori saman verran liksaa,
    Tuottavuudessa ei ole merkittävää eroa, tavaroita lapetaan suurin piirtein samaa tahtia hihnalta kaukaloon ja kone lukee tiedot.

    Varmaan 95 % kansasta kykenee työhön perehdyttämisellä.

    Pitää vain ihmetellä niitä työnantajia, jotka valitsevat tohtorin, hän häipyy oitis kun vähänkin parempi paikka löytyy.

    Ei ylikoulutettua kannata valita mihinkään tehtävään, turhautunut ja pettynyt työntekijä ei ole hyvä.

    Kassa voi olla sisäänheittopaikka, jossa ihmistä testataan ja perehdytetään talon tavoille ja siirretän parempiin töihin ennen kuin ehtii häipyä muualle

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Mahtaisikohan olla, että vanhemmassa ikäluokassa on enemmän vain peruskoulun käyneitä, ja ovat ehtineet edetä pidemmälle uralla keskiasteen käyneisiin verrattuna?

    Eli ikä/asema saattaisi olla suurempi tekijä kuin koulutusaste.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Olen ollut jo vuosia sitä mieltä, että yhteiskunnassa (ei vain Suomessa vaan ihan globaalisti) vallitsee jonkinlainen koulutusharha.

    Sen näkee niin räikeästi it-alalla, jossa koulutuksen arvo sinänsä on lähestulkoon nolla – ainoa hyöty koulutuksesta on se, että koulutettava on sertifioitu ns. hyväksi tyypiksi, eli jos valmistut vaikkapa matematiikasta korkein arvosanoin on lähestulkoon varmaa, että pystyt toimimaan myös ohjelmointialan tehtävissä.

    Ongelma ei niinkään ole koulutuksessa itsessään vaan siinä mitä se edustaa – koulutuksen tavoite kun usein on tutkinto vaikka oikeasti tavoitteen pitäisi olla jonkun asian osaaminen.

    The Economist pohdiskeli tätä samaa asiaa muutama vuosi sitten ja piti yhtenä korkeakouluopiskelun merkityksistä juuri sitä, että ihminen ikäänkuin sertifioidaan oppimiskykyiseksi. Tämä on eri asia kuitenkin kuin osata jotain. Moni menestyjä onkin lopettanut opiskelun välittömästi päästyään sisään johonkin oppilaitokseen. Eipä Linus Torvaldskaan tainnut kovin montaa vuotta aktiivisesti opiskella.

    Osaamisen hankkiminen taas onnistuu usein parhaiten itse työelämässä (tai tekemällä jotain, kuten Linus) – työssäoppimisen malli sopisi varmasti meillekin hyvin ja tätä tukemaan voisi toki olla teoriaopintoja, jolloin teoria olisi paljon mielekkäämpää.

    Yliopistojen roolikin on mennyt todella pahasti sekaisin, koska tutkijanura ei ole kovin monelle enää se todelinen tavoite etenkään teknillisillä aloilla.

    Ammattikoulutukseen on saatu ilmeisesti paljon lisää tasoja myös byrokratian kautta. Vaikkapa liikennemerkin asentamiseen pitää käydä työturvallisuuskoulutus, jotta osaa asentaa tikkaat oikein. Tämmöinen itsestäänselvyyksien opettelu saadaan sitten näyttämään koulutukselta, vaikka se ei lisää työpaikkoja tai työvoiman tarjontaa lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Koulutus ei välttämättä paranna palkkoja ja työllisyyttä vaan korreloi. Tunnollisuus ja älykkyys parantavat palkkoja, työllistymistä ja koulutusta.

    Tässä taloustieteilijä kertoo, että yliopistosta valmistuminen nostaa palkkoja paljon enemmän kuin opiskelu: se, että on opiskellut 1 tai jopa 4 vuotta, nostaa palkkoja vähemmän kuin se, että 4 vuotta opiskellut saa tutkinnon suoritettua. Taloustieteilijä päättelee, että yliopistossa ei opi kovinkaan hyödyllisiä asioita, mutta valmistuminen mittaa tunnollisuutta, ahkeruutta ja älykkyyttä, joten siihen pystyville maksetaan iso lisä.
    https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2018/01/whats-college-good-for/546590/?utm_source=atltw

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Olen tavannut muutamankin itselleen hyvän ekologisen lokeron löytäneen loistavan älykkään tyypin.
    He ovat ammattimiehiä, varsin usein kirvesmiehiä,muurareita, putkimiehiä, joskus kaikkia noita, jotka ovat usein vielä pakusta rakentaneet itselleen liikkuvan verstaan. Heidän työnsä jälki on aina erinomaista. He valitsevat asiakkaansa ja heidän palveluistaan tapellaan. He eivät ole mitään suuta auki loksottavia entisajan sekatyömiehiä. Heidän olemuksessaan on usein jotain kärppämäistä, ja he nauttivat tuollaisesta yrittämisestä. Ja tienaavat tietysti todella hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ainakin Suomessa, ehkä muuallakin, jos työhön vaaditaan jokin loppututkinto, ei kait mikään ihme ole että valmistuneelle maksetaan enemmän kuin opiskelijalle? Opiskelija ei kai saa toimia lääkärinä, tuomarina, lentäjänä jne, ainakaan samoin valtuuksin kuin oppilaitoksesta valmistunut.

    Osmon grafiikassa taitaa näkyä samanlainen loppuhuipentuma, muutamalle ammattiryhmälle nyt vain maksetaan korkeita palkkoja, mutta näiden paikkojen määrä ainakin julkisen sektorin osalta on kuitenkin loppujen lopuksi rajallinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Onko näiden erilaisten tilastojen tulkinta sellaista, kun ei oikein nähdä minkälaisia muutoksia on tulossa, niin oletetaan, että olosuhteet ovat samanlaiset kuin tähänkin asti ja sen mukaan sitten vedetään johtopäätökset tilastojen suhteen? Kun ei ole parempaakaan tarjolla, niin katsotaan sitten mitä on tähän asti tapahtunut ja oletetaan, että samanlaisena ilmiö jatkuu.

    Tällaiseen tulkintaan otti Matti Viren kantaa, kun esimerkiksi otti kantaa huoltosuhteen paikkaamiseen maahanmuuton avulla. Hän nosti esiin sen olettaman mikä on tehty 20 vuodeksi eteenpäin, ikään kuin mikään ei muutu 20 vuodessa niiden asioiden osalta, joiden perusteella on nyt nähty maahanmuutto hyväksi ratkaisuksi huoltosuhteen paikkaamiseksi.

    “Julkaisussamme Lisää matalapalkkatyötä on tämä Juhana Vartiaisen kuva palkkatasosta ja työllisyysasteesta koulutuksen mukaan. Se osoittaa, että asteikon yläpäässä parempi koulutus tuottaa paremman ansion mutta ei paljon suurempaa työllisyyttä kuin vähän alempi koulutus, kun taas asteikon alapäässä keskiasteen ja vain perusasteen suorittaneiden välillä ei ole juuri lainkaan eroa palkkatasossa, mutta sitä suurempi ero työllisyysasteessa.”

    “Jos valintatalon kassalla merkonomille ja pelkän peruskoulun suorittaneelle maksetaan samaa palkkaa, merkonomi vie paikan. Näin koulutetut ihmiset vievät kouluttamattomien nenän edestä nekin työpaikat, joihin pelkän peruskoulun pitäisi riittää.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Tero Tolonen:
    … Moni menestyjä onkin lopettanut opiskelun välittömästi päästyään sisään johonkin oppilaitokseen. Eipä Linus Torvaldskaan tainnut kovin montaa vuotta aktiivisesti opiskella.

    Mistähän tällainen käsitys tulee? Linus Torvalds valmistui HY:ltä maisteriksi suorittamalla tarvittavat tietojenkäsittelytieteen (ja muut vaaditut) opinnot ihan normaalien vaatimusten mukaisesti. Linushan sai koko idean Linuxiin siitä, kun hän tutustui HY:n opinnoissaan Unixiin ja halusi omaan tietokoneeseensa sitä muistuttavan käyttöjärjestelmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Tämähän on ollut tiedossa jo pitkään. Perusduunarien palkat ovat Suomessa aivan älyttömän korkeita verrattuna muuhun Eurooppaan. Insinöörit, puhumattakaan johtajista ovat taas halpoja. Emme voi jatkaa loputtomasti tällä tiellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kalle:
      Tämähän on ollut tiedossa jo pitkään. Perusduunarien palkat ovat Suomessa aivan älyttömän korkeita verrattuna muuhun Eurooppaan. Insinöörit, puhumattakaan johtajista ovat taas halpoja. Emme voi jatkaa loputtomasti tällä tiellä.

      Ei korkeita, vaan matalia suhteessa hintatasoon ja verotukseen. Suomessa pitää tienata bruttona tuplapalkka muuhun Eurooppaan verrattuna saadakseen edes saman elintason. Siitä harhakuva korkeista palkoista: Suomiduunarin elintaso on alhaisempi kuin missään EU-maassa ehkä Romaniaa lukuunottamatta.

      Insinöörit taas ovat lähes ilmaisia massiivisen ylikoulutuksen seurauksena: Koulutus ei kasvata palkkaa eikä juuri paranna työllistymisastettakaan ja vielä kun huomioidaan koulutukseen kulunut aika ja opintovelat niin koulutuksen nettovaikutus on miinusmerkkinen eläkeikään asti. Se ihan kirjaimellisesti ei kannata.

      Johtajat taas ovat aivan törkeän ylipalkattuja muun maailman tapaan, täysin epäpätevätkin kuittaavat kymmenien tuhansien palkkaa ja tuhansien edestä verovapaita etuja: Kontrasti osaavaan väestönosaan on valtava ja palkkainflaatio laukkaa: Johdon palkat nousevat tyypillisesti 10-20% vuodessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. erkki niini:
    Yletön maisterien kouluttaminen huonontaa vain huoltosuhdetta, moni maisteri on vain kansantaloudelle kustannuserä. Ensin koulutetaan pitkään verovaroin ja sitten työllistetään verovaroin.

    Jaa entäs vanhukset? Ajattele 28 miljardia euroa tänäkin vuonna vanhuksiin. Ai ai, on se kyllä kamala kuluerä. Voisiko vanhukset lahjoittaa Venäjälle? Siperiassa voisivat kitkeä pottumaata ja muistella Talvisotaa. Kyllä kansantalous kiittäisi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. “Jaa entäs vanhukset? Ajattele 28 miljardia euroa tänäkin vuonna vanhuksiin.”

      Suurin osa tuostakin rahasta menee yli 10 000 euron kuukausieläkkeisiin joita johdolle maksetaan. Ei suinkaan sille kansaneläkkeen perusosan varassa elävälle.

      Hallituksen tietoinen valinta tämäkin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. ”Jaa entäs vanhukset? Ajattele 28 miljardia euroa tänäkin vuonna vanhuksiin.”

        Suurin osa tuostakin rahasta menee yli 10 000 euron kuukausieläkkeisiin joita johdolle maksetaan.

        Tuossa sinulla taitaa olla suuruusluokkavirhe. Yli 10 000 euron kuukausieläkkeen saajia on todella vähän.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Jos valintatalon kassalla merkonomille ja pelkän peruskoulun suorittaneelle maksetaan samaa palkkaa, merkonomi vie paikan. Näin koulutetut ihmiset vievät kouluttamattomien nenän edestä nekin työpaikat, joihin pelkän peruskoulun pitäisi riittää.

    Myös suorittava työ sisältää nykysin “akateemisia vaatimuksia”. Esimerkiksi kaupan kassan olisi hyvä osata korjata itse alennukset tai syöttövirheet, jos kone ei lue niitä oikein. Kovin on noloa sivusta seurata, kun joku -30% ei onnistu kassaneidiltä ilman esimiehen apua.

    Merkonomit eivät myöskään automaattisesti ole väkeä, joka osaisi prosenttilaskun. Tutkintotodistus isketään nykysin käteen kaikille (nuorisotakuu?).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Kepa: Mistähän tällainen käsitys tulee? Linus Torvalds valmistui HY:ltä maisteriksi suorittamalla tarvittavat tietojenkäsittelytieteen (ja muut vaaditut) opinnot ihan normaalien vaatimusten mukaisesti. Linushan sai koko idean Linuxiin siitä, kun hän tutustui HY:n opinnoissaan Unixiin ja halusi omaan tietokoneeseensa sitä muistuttavan käyttöjärjestelmän.

    Niin siis aktiivinen opiskelu oli se mihin viittasin. Kauanko Linuksella kesti, 1988-1997? Mutta joo Wikipediasta sai sen käsityksen että miehen itsensä puheista saa käsityksen että vain eka vuosi oli aktiivinen. Korjaa sinne jos on parempaa tietoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Tilastotieteellisen ymmärrykseni mukaan miesten oleellisesti naisia heikompi koulutustaso johtaa todennäköisesti siihen, että heikommin koulutetuissa on yliedustetusti lahjakkaita miehiä, kun oletetaan kummankin sukupuolen lahjakkuusjakauma identtiseksi. Esimerkiksi sähkömiehen, putkiasentajan tai autonasentajan työ on kognitiivisesti vaativampi kuin moni korkeakoulutason työtehtävä, joten mielestäni on oikeudenmukaista myös maksaa näille ”vähän koulutetuille” ammattilaisille hyvin sukupuoleen katsomatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Monilla aloilla TES vähimmäispalkat ovat tuota suuruusluokkaa. Suoraan peruskoulusta lähteneillä pienin tuottavuus ja usein tuottavuus on vähimmäispalkaa pienempi -> heidät on “määrätty” työttömiksi. Suoraan peruskoulusta töihin lähteneillä ja töissä pysyneillä palkkatasoa pönkittänee vähimmäispalkkojen lisäksi tuo muutaman vuoden etumatka työurassa. TES palkkojen vaikutuksesta saisi vihiä tutkimalla kuinka suuri piikki on juuri vähimmäispalkkan kokoisissa palkoissa. Veikkaan, että syrjäseuduilla maksetaan paljon tismalleen pienintä sallittua palkkaa. Etumatkahypoteesia voisi tutkia katsomalla onko vähän iäkkäämmässä kohortissa tilanne muuttunut niin, että koulutetumpi tienaa kouluttamatonta enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Millä tilastontekijä tunnistaa koulutuksen ja sen tason? Onko esim. paperijätin koulutusputken tuottama kaveri edelleen “kouluttamaton”, kun formaalista koulutuksesta huolimatta yhteiskunnan tunnustusta tälle ei ole, vaikka koulutus ei millään muotoa ole ollut mitään muuta kuin suunnitelmallista ja ammattiin tähtäävää?

    Nykyisin näitä vähemmän taitaa tulla, kun isotkin lafkat sitovat tukirahojen vuoksi koulutuksensa johonkin yhteiskunnalliseen osuuteen kiinni. Mutta edelleen jos pitää johonkin kouluttaa, niin oppilaitoksista osaamista ei voi löytyä, vaan se on tuotettava ihan itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Käytännössä Suomessa lienee aika vähän sellaista laillista työtä, josta maksettaisiin ainakaan merkittävästi alle 1 500 €/kk. Noin 2 000 €/kk tasolla oleva keskiansio on varsin vähän yli alimman mahdollisen ansiotason.

    Olematon ero keskiansioissa peruskoulun ja keskiasteen välillä lienee tässä. Ne, jotka ylipäänsä pääsevät täysiaikaisiin töihin, tienaavat varsin lähelle minimiansioita eikä kovin isoa eroa pääse syntymään.

    Työllisyysasteessa sitten näkyy selvästi se, että pelkän peruskoulun käyneistä selvästi pienemmälle osalle kannattaa maksaa edes tällaista palkkaa (tai sitten nämä jättäytyvät vapaaehtoisesti pois työelämästä).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Ainoastaan peruskoulun suorittaneiden ”liian hyvät tulot” selittynevät juuri yrittäjyydellä tai perhe-/mikroyrityksessä työskentelemisellä.

    Tuossa, akateemiselle vähän vieraassa maailmassa monilla on mindset ”hoitaa koulu pois alta”, ostaa tuotantovälineet ja alkaa tehdä yksinkertaista, suorittavaa työtä yrittäjänä. Usein yritykseen työllistyy koko perhe: tuotantovälineitä kun on kallis seisottaa tyhjän panttina. Formaali koulutus tuo heikosti lisäarvoa, kun työvälineiden käytön oppii nopeasti työn kauttakin. Varsinkin maaseudulla ajatusmalli on voimissaan.

    Miltähän tulokset näyttäisivät, jos rajattaisiin tarkastelusta yrittäjät tai mikroyrityksissä työskentelevät? Oma hypoteesini on, että peruskoulun varaan jättäytyneiden asema näyttäisi kertaluokkaa karummalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Antibiootin turhasta varulta syömisestä yksilö hyötyy, yhteiskunnalle se lisää riskiä.

    Kansantalous hyötyy väestön korkeasta osaamistasosta. Yksilön kohdalla ekonominen laskelma ei ole niin itsestäänselvä. Jos työ maittaa, voi tienata opiskeluvuodetkin. Kirjastonhoitajan ja paperikoneen hoitajan työn vaativuus ja palkkaus määrittyy heitä edustavien korporaatioiden voimasuhteilla.

    Yksilön omat arvot voivat helpottaa pienempään palkkapussiin tyytymistä.

    Viimeisimmät tutkimukset osoittavat ettei koulutustasomme ole enää kohoamassa. Oden käppyrän perusteella syyllinen ei ole Hallitus, vaan se etteivät nuoret ole hölmöjä. Opiskelu aina kannattaa -mantra ei näytä olleen totta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. “Ero ei ollut suuri: 3007 ja 2965 euroa kuussa, mutta kuitenkin. Tästä ei nyt voi suoraan päätellä, ettei koulutus kannata, koska työllisyys on pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa järisyttävän huono, 43 % kun taas keskiasteen tutkinnolla pääsee 67 prosentin työllisyysasteeseen.”

    Mihin he kuuluvat, jotka eivät ole suorittaneet peruskoulua lainkaan? Eläkeikää lähestyy iso määrä työntekijöitä, joiden kouluiässä sellaista ei ollut olemassakaan. Ovatko he tuossa peruskoulun suorittaneissa mukana?

    Joka tapauksessa luvut ovat kyllä kummallisen korkeita, kun vastaavaan tulotasoon ei esimerkiksi vuokratyöfirman leivissä pääse edes 40 h / vko tuntimäärillä.

    Jos olen väärässä, niin tällöin suomalaiset keskituloiset ovat ihan helvetillisessä palkkakuopassa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Kohtaanto-ongelma on aika yksinkertainen.

    Työnantajat vaativat liikaa ja tarjoavat liian vähän.

    Jos painostetaan 60-vuotiasta insinööriä raskaan metallin asennushommiin niin tuskinpa esitys kelpaa työnatajalle eikä insinöörillekään

    https://www.talouselama.fi/uutiset/te-toimistot-katsovat-tyovoimapulan-johtuvan-huonoista-palkoista-ja-tyoajoista-tyonantajat-tyontekijoiden-osaamattomuudesta/2e89e58f-6918-3a54-9f16-7d7079cb2017

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Suomalainen paradoksi:
    pikaruokapaikkojen työvoima on exmian ylioppilaita, joiden pitäisi olla valmentautumassa vaativiin tehtäviin. Muualla maailmassa se on ammattitaidottoman työvoiman entry-level hommaa, johon pystytään kouluttamaan nopeasti kuka tahansa kielitaidosta riippumatta.

    Toki osaamisen huomaa maussa.

    Ylipäätään osaavat ihmiset päätyvät hommiin, joissa koulutusta ei hyödynnetä ja taas työmarkkinoille ei oteta ihmisiä, joille homma sopisi.

    Tietysti jokainen palkkaa parhaan mahdollisen työntekijän, mutta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Miltä tuo “ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa” näyttää 20-25 vuotiaiden keskuudessa?

    Minulla on sellainen mutu tuntuma, että heidän 30-54 vuotiaiden keskuudessa, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa (tai peruskoulua käytynä) on paljon “perusduunareita” ja “rautakouria”.

    Nimittäin vuosikymmenien työura esimerkiksi hitsaajana nostaa kyllä palkkatasoa mukavasti, ja varsinkin näinä aikoina, kun kantasuomalaisia nuoria ei kiinnosta esimerkiksi hitsaaminen.

    Pystytkö tekemään minkäänlaista vertailua ammattien suhteen tuon 30-54 vuotiaiden joukon sisällä?

    Lisäksi kiinnostaisi, että kuinka suuri joukko tuo 30-54 vuotiaat, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa (tai peruskouluakaan), ja jotka ovat työllistyneet on?

    Tuossa kuvatekstissä on “alin korkea-aste” ja “alempi korkea-aste”. Ovatko nämä käytännössä AMK ja kandi?

    “Tästä ei nyt voi suoraan päätellä, ettei koulutus kannata, koska työllisyys on pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa järisyttävän huono, 43 % kun taas keskiasteen tutkinnolla pääsee 67 prosentin työllisyysasteeseen.”

    Mutta kuvaajassahan on, että “peruskoulu tai vähemmän” 67 %, keskiaste hiukan yli 80 %, ja korkea-asteilla yli 90 %. Onko siinä virhe vai luenko väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. LK:
    Jos olen väärässä, niin tällöin suomalaiset keskituloiset ovat ihan helvetillisessä palkkakuopassa!

    Keskiarvo on hämäävä mittari – kokoaikatyötä tekevien palkansaajien mediaanipalkka on 2500 €/kk, mutta keskipalkka on lähes 3400 €/kk. Noin 2/3 palkansaajien ansiot jäävät alle keskipalkan, eli mediaani-keskituloiset ovat tosiaan palkkakuopassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Ville: Keskiarvo on hämäävä mittari – kokoaikatyötä tekevien palkansaajien mediaanipalkka on 2500 €/kk, mutta keskipalkka on lähes 3400 €/kk. Noin 2/3 palkansaajien ansiot jäävät alle keskipalkan, eli mediaani-keskituloiset ovat tosiaan palkkakuopassa.

    Meni väärin, mediaanipalkka on 3000 ja tuo 2500 oli yleisin palkka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Liian vanha:
    Kohtaanto-ongelma on aika yksinkertainen.

    Työnantajat vaativat liikaa ja tarjoavat liian vähän.

    Tämä taitaa toimia myös toiseen suuntaan: työntekijät vaativat liikaa ja tarjoavat liian vähän.

    Molemmista löytyy loputtomasti esimerkkejä ja syytä on molemmissa osapuolissa. Siitä kinaaminen kumpi on enemmän syyllinen, on jokseenkin hyödytöntä. Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että tarvitaan laaja kokonaisuudistus niin sosiaaliturvaan, työehtosopimusjärjestelmään kuin verotukseenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. LK:
    Nimittäin vuosikymmenien työura esimerkiksi hitsaajana nostaa kyllä palkkatasoa mukavasti, ja varsinkin näinä aikoina, kun kantasuomalaisia nuoria ei kiinnosta esimerkiksi hitsaaminen.

    Hitsaajan ammattitutkinto kuuluu keskiasteeseen. Näinkö hitsaajissa on paljonkin ilman ammattitutkintoa? Oppisopimuksella hitsaajaksi valmistunut saa tutkinnon siinä missä ammattikoulun käynytkin.

    Tuossa kuvatekstissä on “alin korkea-aste” ja “alempi korkea-aste”. Ovatko nämä käytännössä AMK ja kandi?

    Keskiaste on ammattikoulu.
    Alin korkea-aste on vanha opistoaste. Nykyisin en tiedä mitä sinne kuuluu, erikoisammattitutkintoja ehkä? Alle AMK-tason kuitenkin.
    Alempi korkea-aste on sitten AMK ja alempi korkeakoulututkinto. Kandi vaihtelee aloittain onko alempi vai ylempi, eikä kaikilla aloilla ole alempaa olemassa.
    Ylempi korkea-aste on maisteri, dippainnsi jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tätä ei taideta lukea Helsingissä.
    Tässä on rakenteellinen ongelma – tutkijakoulutus voisi sisältää vaativan projektinhallinan ja taloushallinnon osiot, koska niitä tarvitaan koko ajan.

    Mutta miksi yritykset eivät työllistä – kun ilmeisesti tohtori on n 30% kuluiltaan verrattuna juniori-DI:n palkkaan.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/inari-aaltojarvi-kituutti-vuosia-surkealla-palkalla-yliopiston-patkatoissa-nyt-tyoton-tohtori-avautuu-tuttavani-jarkyttyivat-kun-kerroin-mita-tienaan-200687005/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. JTS: Mutta miksi yritykset eivät työllistä – kun ilmeisesti tohtori on n 30% kuluiltaan verrattuna juniori-DI:n palkkaan.

    Sen verran tavallisilla PK-yrityksillä taitaa olla ennakkoluuloja tohtorinhattua kohtaan, että tohtoria kiinnostavan PK-yrityksen toimitusjohtajalle kannattaa tehdä seuraavan kaltainen tarjous: “Haluan näyttää osaamiseni, ja tulen töihin (esim 12 kk) määräaikaisella työsopimuksella, jossa palkkani on sopimuspalkka -10…-20%. Viimeistään kuukausi ennen määräajan loppumista sovimme jatkosta.”

    Takavuosina aika harva tohtori uskalsi hakea yksityisen puolen paikkoja. Nokia toki kelpasi, mutteivät PK-yritykset. Nämä harvat PK-yrityksiin hakeutuneet luottivat itseensä niin paljon, että tulivat suurin piirtein ekonomin tai DI:n palkoilla töihin. Kun osaaminen ja aikaansaaminen oli näytetty, tohtorien, palkka- ja urakehitys ylitti nopeasti rivi-insinöörien tai -ekonomien vastaavat kuviot.

    No, aina on toimitusjohtajia, jotka eivät halua palkata itseään fiksumpia ihmisiä. Sellaiseen yritykseen ei kannata edes yrittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Ismo: Hitsaajan ammattitutkinto kuuluu keskiasteeseen. Näinkö hitsaajissa on paljonkin ilman ammattitutkintoa? Oppisopimuksella hitsaajaksi valmistunut saa tutkinnon siinä missä ammattikoulun käynytkin.

    Niin nykyään, mutta ei esimerkiksi 1980-luvulla ammattitutkintoa tarvinnut hitsarin uralle päästäkseen. Näillä alkaa pian olla eläke edessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. JTS:
    Tätä ei taideta lukea Helsingissä.
    Tässä on rakenteellinen ongelma – tutkijakoulutus voisi sisältää vaativan projektinhallinan ja taloushallinnon osiot, koskaniitä tarvitaan koko ajan.

    Mutta miksi yritykset eivät työllistä – kun ilmeisesti tohtori on n 30% kuluiltaan verrattuna juniori-DI:n palkkaan.

    https://www.aamulehti.fi/uutiset/inari-aaltojarvi-kituutti-vuosia-surkealla-palkalla-yliopiston-patkatoissa-nyt-tyoton-tohtori-avautuu-tuttavani-jarkyttyivat-kun-kerroin-mita-tienaan-200687005/

    Tuota tehtävää varten koulutetaan tradenomeja.

    Miksi tutkijan pitäisi tehdä työhönsä kuulumattomia asioita paskalla palkallaan?

    Jos yliopisto ajattelisi kuin yritys, niin tutkijat keskittyisivät tutkimukseen.

    Mutta Suomessa professoritkin siivoavat ja hoitavat it-tuelle kuuluvia asioita “tehostamisen” nimissä.

    Missä yrityksessä asiantuntija hoitaa vaikkapa siivousta ja myyntityötä oman työnsä sivussa? Ei missään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. LK:

    Missä yrityksessä asiantuntija hoitaa vaikkapa siivousta ja myyntityötä oman työnsä sivussa? Ei missään.

    Siivousta en juurikaan tee (joskin lataan tarvittaessa pesukoneen ja palautan pantillisia pulloja ja tölkkejä silloin tällöin), mutta myyntityötä kylläkin: myyn projekteja ja sen jälkeen olen toteuttamassa niitä. Varmaan yliopistoissa jotain ylilyöntejä on sattunut siinä, että miten paljon hommia professoreille on laitettu, mutta ei joku omien matkalaskujen laskuttaminen tai tietokoneensa päivityksistä sähköpostitse saatujen ohjeiden mukaisesti huolehtiminen voi olla mitenkään mahdotonta hoitaa oman työn ohessa.

    Ihmisillä yliopistomaailmassa tuntuu olevan aika vahvassa ajatus siitä, että yrityksissä asiantuntijat toimisivat jotenkin tehden vain ja ainoastaan toimenkuvansa mukaisia tehtäviä, mutta se ei pidä paikkaansa. Asiantuntijatyöhön kuuluu joustavuus ja on keskeistä kyetä pitämään monta palloa ilmassa samanaikaisesti. Siksi JTS:n ajatus siitä, että kaikessa tutkijakoulutuksessa käytäisiin läpi vähintään projektinhallinnan perusjuttuja ei ole ollenkaan huono, koska niille on käyttöä niin yrityksissä kuin isompia tutkimuksia vetäessä ja nykyisin niitä opetetaan vain pienelle osalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jukkis: mutta ei joku omien matkalaskujen laskuttaminen tai tietokoneensa päivityksistä sähköpostitse saatujen ohjeiden mukaisesti huolehtiminen voi olla mitenkään mahdotonta hoitaa oman työn ohessa.

      Kirjoittaja ei ole koskaan näemmä käyttänyt valtionhallinnon matkalaskujärjestelmiä. Niiden hallitseminen on täyspäiväinen leipätyö yksinään ja sen työntäminen alan amatöörille on täysin järjetöntä touhua.

      Päivitysten asentaminen vielä onnistuu mutta sitten kun joku ei toimi (siis kun eikä jos) niin tarvitaan heti ammattilaisen apua. Ylimääräisten ihmisten sotkeminen asiaan kasvattaa vain tehottomuutta.

      Alaan erikoistunut ihminen hoitaa asian nopeammin, tehokkaammmin ja pienemmällä palkalla kuin professori, koko professorikunnalle ja siis säästää rahaa merkittäviä määriä.

      Mutta sitähän ei näy missään että professorilta palaa kokonainen työpäivä viikosta kaikkeen turhanaikaiseen byrokratiaan, professorilla kun on kokonaistyöaika ja -palkka.

      Se on se syy tähän, ei se, että rahaa tai aikaa säästyy: Se otetaan kaikki professorin tehottomuutena. Joka taas yliopiston toiminnan kannalta on täysin absurdia: Ihan puhdas kirjanpidollinen typeryys jossa kulu, jota ei lasketa suoraan, näyttää säästöltä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tuomas: Kirjoittaja ei ole koskaan näemmä käyttänyt valtionhallinnon matkalaskujärjestelmiä. Niiden hallitseminen on täyspäiväinen leipätyö yksinään ja sen työntäminen alan amatöörille on täysin järjetöntä touhua.

        Päivitysten asentaminen vielä onnistuu mutta sitten kun joku ei toimi (siis kun eikä jos) niin tarvitaan heti ammattilaisen apua. Ylimääräisten ihmisten sotkeminen asiaan kasvattaa vain tehottomuutta.

        Alaan erikoistunut ihminen hoitaa asian nopeammin, tehokkaammmin ja pienemmällä palkalla kuin professori, koko professorikunnalle ja siis säästää rahaa merkittäviä määriä.

        Mutta sitähän ei näy missään että professorilta palaa kokonainen työpäivä viikosta kaikkeen turhanaikaiseen byrokratiaan, professorilla kun on kokonaistyöaika ja -palkka.

        Se on se syy tähän, ei se, että rahaa tai aikaa säästyy: Se otetaan kaikki professorin tehottomuutena. Joka taas yliopiston toiminnan kannalta on täysin absurdia: Ihan puhdas kirjanpidollinen typeryys jossa kulu, jota ei lasketa suoraan, näyttää säästöltä.

        Valtionhallinnon järjestelmää en, mutta seurakunnan järjestelmää olen. M2 oli sen nimi seurakunnalla ja ymmärtääkseni sama on valtionhallinnossakin käytössä, mutta saatan tässä olla väärässä. Toivoisin kuitenkin kirjoittajalta, että ihan niin nopeasti ei liipasinsormi pamauttaisi oletuksia, vaikka se omaa argumenttia tukisikin.

        Itse tietoteknisen tuen osalta niin kannatan ehdottomasti sen käyttämistä ja kunnollisella ulkoistussopimuksella sen saa tehtyä kätevästi ja tehokkaasti, kun keskitetyssä tuessa työskentelevä tukihenkilö ottaa koneen haltuun piuhoja pitkin ja fiksaa ongelman. Pieni oma-aloitteisuus ei olisi monella vanhemmalla henkilöllä pahitteeksi, koska monet ongelmat ratkeavat pienellä jetsuttelulla, mutta todellisen ongelman edessä avun pitäisi olla ripeästi ja kätevästi tarjolla.

        Tämä kuitenkin perustelee eri asiaa kuin mistä tämä kyseinen ketju lähti liikkeelle: nimellisesti siitä ajatuksesta, että professoreilta sihteerit pois ottamalla on tehty peruuttamatonta hallaa ja jotenkin rikottu yksityisen puolen hyviä periaatteita, joissa asiantuntijat keskittyy vain omaan tekemiseensä. Todellisuudessa nykyisin yksityisellä puolella merkittävä osuus pienistä jutuista on tehty tietotekniikan avulla niin helpoksi tehdä, että ne luonnistuu asiantuntijoilta oman toimen ohessa. Ne monimutkaisemmat ongelmatapaukset taas ovat tyypillisesti niin monimutkaisia, että sihteeri ei ole se tehokkain ratkaisija vaan se kannattaa jättää sen alueen asiantuntijan hoidettavaksi. En näe mitään syytä miksei asiat voisi toimia näin myös julkisella puolella pois lukien se, että julkinen puoli tuntuu järjestäen tekevän huonoja tietojärjestelmähankintoja, mutta se on taas ongelma, jota ei ratkaista sihteerien ja muiden tukihenkilöiden määrän kasvattamisella suhteessa asiantuntijoihin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. LK: Missä yrityksessä asiantuntija hoitaa vaikkapa siivousta ja myyntityötä oman työnsä sivussa? Ei missään.

    Heh, asiantuntijat ovat parhaita myyjiä ainakin b2b-sektorilla. Kyllä heitä aivan yleisesti myyntityössä käytetään 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Myyjän pitäisi olla oman alansa ammattilainen eli myymisen.

    Projektipäällikön pitäisi olla projektinhallinnan ammattilainen.

    Asiantuntijan pitäisi olla oman alansa ammattilainen, mikä ikinä se onkaan.

    Jos jossain yrityksessä näitä kolmea roolia sekoitetaan, niin ammutaan omaan jalkaan ja ristiriidat ovat taattuja.

    Suomalaisista yrityksistä sanotaan, etteivät ne osaa myydä. No ei ole ihme, jos insinöörit laitetaan myymään.. Siinä sitä tankeroenglannilla paperit tärisee käsissä ja slaidit heiluu eeestaas.

    Tutkijan voi rinnastaa asiantuntijaan. Yliopistoissakin pitäsi ymmärtää, että tutkimushanke on projekti, jonka markkinointiin pitäisi palkata myyjä, ja jonka hallinnointiin pitäisi palkata projektipäällikkö.

    Mitä enemmän tutkija tai asiantuntija käyttää aikaansa muuhun kuin tutkimiseen tai oman työnsä toteuttamiseen, niin sitä vähemmän tutkimus tai oma työ etenee.

    Esimerkiksi useiden alojen tutkijoiden varsinaisesta työstä suurin osa kuluu tiedon keräämiseen ja prosessoimiseen, ja varsinainen analyysi voi olla nopeakin prosessi. Tuo tiedon kerääminen ja prosessoiminen on usein hidasta työtä tietokoneidenkin aikakaudella ja joka ikinen tämän työn ulkopuolinen tehtävä hidastaa tuota työtä.

    Ei ohjelmistoprojektejakaan markkinoida rahoittajille koodarinörttien voimin vaan markkinointi- ja myyntiorganisaatioiden avulla. Miksi yliopistossa tehdään toisin?

    On aivan naurettava ajatus, että stereotyyppinen luonnontieteiden professori muuntuisi joksikin pöhinätykiksi, joka kaataa joka laakilla miljoona euroa rahoitusta laitokselleen.

    Vielä naurettavampi on ajatus, että kuka tahansa osaa myydä. Se on myyjien ja myyntialan aliarvioimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. LK: Joo, insinööritaustaiset ja harvapartaiset koodarinörtit ovat tosikovia myyjiä.

    No, kyllä noissa b2b tapaamisissa on aina mukana myös isotittelinen myyntipäällikkö/-johtaja ja tarvittaessa jopa toimitusjohtaja. Asiakkaan puolella on aivan vastaava kuvio, mukana on aina heidän asiantuntijoitaan.

    Uuden kaupan ensimmäinen ehto on, että asiantuntijoiden välille syntyy riittävä luottamus. Myynnin ammattilaiset voivat sen jälkeen neuvotella hinnoista ja muista ehdoista.

    Vuosisopimus- yms. neuovotteluissa asiantuntijoita ei yleensä tarvita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. LK: Myyjän pitäisi olla oman alansa ammattilainen eli myymisen.

    Projektipäällikön pitäisi olla projektinhallinnan ammattilainen.

    Asiantuntijan pitäisi olla oman alansa ammattilainen, mikä ikinä se onkaan.

    Anteeksi vain, mutta oma kokemukseni on täsmälleen päinvastainen. Yrityksessä ei saa tuolla tavalla siiloutua.

    LK: Jos jossain yrityksessä näitä kolmea roolia sekoitetaan, niin ammutaan omaan jalkaan ja ristiriidat ovat taattuja.

    No, tällaisien ristiriitojen ehkäisyä ja ratkomista varten yrityksessä on mm. myyntijohtaja ja toimitusjohtaja.

    LK:

    Tutkijan voi rinnastaa asiantuntijaan. Yliopistoissakin pitäsi ymmärtää, että tutkimushanke on projekti, jonka markkinointiin pitäisi palkata myyjä, ja jonka hallinnointiin pitäisi palkata projektipäällikkö.

    Tässä olet asian ytimessä. Myyjän ensisijaisena tehtävänä on löytää potentiaaliset asiakkaat annetujen reunaehtojen sisällä, sitten analysoida johdon kanssa, mihinkä noista löydetyistä halutaan luoda asiakassuhde, ja sitten, mikä tärkeintä, herättää asikkaan kiinnostus sille tasolle, että asintuntijat pääsevät keskustelemaan keskenään. Siihen tarvitaa monesti rautaista ammattitaitoa.

    Tapio:

    Anteeksi vain, mutta oma kokemukseni on täsmälleen päinvastainen. Yrityksessä ei saa tuolla tavalla siiloutua.

    No, tällaisien ristiriitojen ehkäisyä ja ratkomista varten yrityksessä on mm. myyntijohtaja ja toimitusjohtaja.

    Tässä olet asian ytimessä. Myyjän ensisijaisena tehtävänä on löytää potentiaaliset asiakkaat annetujen reunaehtojen sisällä, sitten analysoida johdon kanssa, mihinkä noista löydetyistä halutaan luoda asiakassuhde, ja sitten, mikä tärkeintä, herättää asikkaan kiinnostus sille tasolle, että asintuntijat pääsevät keskustelemaan keskenään. Siihen tarvitaa monesti rautaista ammattitaitoa.

    Oma kokemukseni on b2b maailmasta. Sillä alueella Suomi ei ole mikään surkimus.

    Oma kokemukseni on b2b maailmasta. Sillä alueella Suomi ei ole mikään surkimus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Tapio: Anteeksi vain, mutta oma kokemukseni on täsmälleen päinvastainen. Yrityksessä ei saa tuolla tavalla siiloutua.

    Helppo allekirjoittaa myös oman kokemuksen pohjalta. Meillä myyjät ja tekijät ovat samaa porukkaa ja se tekee hommat monesti todella paljon helpommaksi, kun myyjät tietävät, mitä osataan tehdä ja tekijät tietävät, että mitä myyjät ovat ajatelleet projektia myydessään.

    Eikä kyseessä ole mikään erityinen piirre Suomessa, vaan työnantajani käyttää tätä mallia ihan globaalisti kaikkialla maailmassa ja vielä verrattain menestyksekkäästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jukkis: Meillä myyjät ja tekijät ovat samaa porukkaa

      Eri asia: Teillä ei ole tekijät myymässä ja myyjät tekemässä. Yhteistyöllä se kyllä onnistuu, mutta ei niin että on vain jommat kummat jotka yrittävät tehdä kaiken, siitä ei tule mitään.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Tuomas: Eri asia: Teillä ei ole tekijät myymässä ja myyjät tekemässä. Yhteistyöllä se kyllä onnistuu, mutta ei niin että on vain jommat kummat jotka yrittävät tehdä kaiken, siitä ei tule mitään.

        Olet valitettavasti täysin väärässä: tällä hetkellä toteutan projektia, jota olin myymässä ja muut projektitiimissä olevat kollegani olivat yhtä lailla myymässä. Edelleen sama toimintaperiaate on käytössä kaikkialla omalla työnantajallani ja menestyvänä kansainvälisenä suuryrityksenä tämä kombo ei voi aivan surkea olla. Tietenkin me myymme asiantuntijatyötä, joka on sinällään erilaista kuin moni muu työ niin myynnin kuin toteutuksenkin osalta, mutta edelleen on väärin väittää, että myyminen ja tekeminen eivät olisi mahdollista yhdistää samoihin henkilöihin. Omasta näkökulmastani se on pikemminkin päinvastoin: jos en olisi asiakkaan kanssa määrittelemässä täsmälleen, että mitä hän haluaa ja mitä me lupaamme hänelle tuottaa, minun olisi toteuttaessa paljon hankalampi tietää, missä kontekstissa me oikeastaan olemme asiakkaalle tulleet.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Viime viikon The Economist-lehdessä oli mielenkiintoinen kirjoitus korkeakoulututkintojen inflaatiosta. Lehti kuvasi nykytilannetta osuvasti kilpavarusteluksi. Johtopäätöksenä oli, että olisi aloitettava aseistariisunta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.