Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

TEM:n tekoä­ly­työryh­män yhteiskun­nal­lis­ten vaiku­tusten jaos­to piti tänään Demok­sen spar­raa­mana työ­pa­jaa. Tässä joitain muis­ti­in­pano­ja, lähin­nä omia käsityksiäni

Työt muut­tuvat turhem­mik­si? Jos ole­tamme, että työn tuot­tavu­us nousee vaikka­pa 30 % ja ole­tamme, että maail­ma pysyy muuten saman­laise­na, menetet­ty­jen työ­paikko­jen tilalle löy­tyy peri­aat­teessa kyl­lä uusia, mut­ta ne ovat vähem­män tarpeel­lisia kuin menetet­tävät ja siten huonom­min palkat­tu­ja. Jos oli­si­vat tarpeel­lisem­pia, niihin olisi siir­ryt­ty jo nyt. Täl­löin kysymys työa­jan lyhen­tämis­es­tä nousee väk­isin esille.

Maail­ma tuskin kuitenkaan pysyy saman­laise­na. Kek­sitään uusia tuot­tei­ta ja syn­tyy uut­ta työtä, joka voi olla tähdel­lisem­pää kuin menete­tyt työ­paikat. Keynes ennusti, että nyt tehtäisi­in vain 10 – 15 tun­tia viikos­sa työtä, kos­ka hänen aikaisen­sa hyvä elin­ta­so ei enem­pää vaat­in­ut, mut­ta hänen aikanaan ei ollut edes televisiota.

Mukavu­ustalous Aineel­liset vält­tämät­tömyys­tarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysyn­nän vetureina. Talous kehit­tyy mukavu­ustalouden suun­taan: kun­tos­ale­ja, trendikahviloi­ta jne. Jääkiekko työl­listää 4 900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.[1]   

Työn polar­isaa­tio. Ennustei­den mukaan työn polar­isaa­tio jatkuu, kos­ka automaa­tio syö lähin­nä duu­nar­i­paikko­ja. En ole tästä var­ma. SAK-laisen työn automa­ti­soin­ti saat­taa nou­dat­taa myös S‑käyrää, jos­sa alamme olla hidas­tu­vas­sa vai­heessa. Mikä on automa­ti­soitavis­sa, on koh­ta jo automa­ti­soitu. (Logis­ti­ik­ka-ala ja kau­pan kas­sat ovat tästä poikkeus.) Sen sijaan akavalais­ten alo­jen sisälle saat­taa polar­isaa­tio iskeä oikein kun­nol­la. Kun tekoä­ly pois­taa nopeasti puo­let pankkien työ­paikoista (Helsingistä saa koh­ta asun­to­ja hal­val­la!), jäl­jelle jäävät työ­paikat ovat hyvinkin korkea­palkkaisia. Osaami­nen on epä­ta­saisem­min jakau­tunut kuin ahkeru­us, mikä on nos­tanut osaa­jien palkko­ja suh­teessa duu­nar­i­ammat­tei­hin, mut­ta luovu­us on vielä epä­ta­saisem­min jakau­tunut kuin osaami­nen, mikä nos­taa joidenkin ansiot huippuunsa.

Tulota­so nousee, ei laske

Pelko, että kaik­ki köy­hty­i­sivät, kun työn kysyn­tä las­kee, tun­tuu kum­malliselta. Jos kokon­ais­tuotan­to ei laske vaan nousee, yleisen tulota­son pitäisi nous­ta. Keinot kyl­lä kek­sit­täsi­in, jos toisin alka­isi käy­dä ja kansan­taloudet alka­isi­vat suis­tua kysyntälamaan.

Väärät ihmiset lyhen­tävät työaikaansa. Paine vapaa-ajan lyhen­tämiseen kas­vaa. Vaik­ka siitä ei tehtäisi kollek­ti­ivisia päätök­siä, ihmiset lyhen­tävät omaa työaikaansa omil­la päätök­sil­lään, kuten Ruot­sis­sakin tehdään. Ne lyhen­tävät, joil­la on siihen varaa, eli kansan­talouden kannal­ta juuri väärät ihmiset – ne joiden työ­panok­selle olisi eniten tarvetta.

Negati­ivi­nen tulovero Joidenkin tois­t­en työ­markki­na-ase­ma taas heikke­nee. Työssä käyvien köy­hien ongel­malle ei pahempi vai­h­toe­hto: työt­tömät rutiköy­hät. On hyväksyt­tävä, että jotkut ansait­se­vat työl­lään niin vähän, ettei se riitä elämiseen. (Asumisen osalta tämä on jo hyväksyt­ty: asum­is­tu­ki) Tähän tarvi­taan automaat­tista tulo­tukea. Vero­tus tasaa tulo­ja pien­ten ja keskimääräis­ten tulo­jen välil­lä, mut­ta pien­ten ja vielä pienem­pi­en tulo­jen välil­lä ei ole tasaus­ta lainkaan. Itse suosit­te­len negati­ivista tuloveroa niin, että vero­tus­ta viedään aluk­si vähän (esim 150 €/kk) nol­lan ala­puolelle pien­ten ansio­tu­lo­jen kohdal­la. Jos tästä saataisi­in hyviä koke­muk­sia, kas­vatet­taisi­in mak­simisum­maa mah­dol­lis­es­ti asteit­tain kohti täy­del­listä perus­tu­loa. (kts. tarkem­min:  Ylhääältä aloitet­tu perus­tu­lo)
Tässä mallis­sa on tietysti ris­ki palkkaeroosios­ta  —  siitä, että alim­mat palkat lask­i­si­vat joukol­la, jol­loin tämä tulisi oletet­tua kalli­im­mak­si val­tion­taloudelle. Ei voi tietää ellei kokeile.

Itsen­sä työl­listäjis­sä hyväo­saisia. Itsen­sä työl­listäjien määrä on nous­sut nopeasti kaikkial­la. Osa on huonos­ti toimeen tule­via pakkoyrit­täjiä, mut­ta esimerkik­si raken­nusalal­la itsel­liset remont­tireiskat tien­aa­vat parem­min kuin palkkatyötä tekevät. Niiden, jot­ka usko­vat ole­vansa vähän parem­pia työssään kuin muut, kan­nat­taa ryhtyä keikkatöi­hin, kos­ka palkkatyössä hyvän miehen lisät ovat vaa­ti­mat­to­mia. Huono remont­tireiska taas ei tien­aa sosi­aalisen medi­an aikana mitään. Korkean osaamisen asiantun­ti­jat pystyvät laskut­ta­maan yrit­täjinä paljon enem­män kuin kehtaisi­vat ikinä pyytää kuukausipalkkana.

Vero­tus ja alus­tat­alous. Kun alus­tat­aloudessa esimerkik­si Wolt-kuskit ovat jos­sain yrit­täjän ja palka­nsaa­jan väli­maas­tossa, on hiukan epä­selvää, kenen tässä pitäisi tilit­tää verot ja sosi­aal­i­tur­va­mak­sut. Ratkaisu ei voi olla se, ettei niitä tilitä kukaan. Liike­toim­intaidea ei voi perus­tua veron välttelyyn.

Työ­nan­ta­ja­mak­sut työn­tek­i­jöi­den vas­tu­ulle.  On oletet­tavaa, että raja yrit­täjän ja palka­nsaa­jan välil­lä pois­tuu. Moni on yhtäaikaises­ti yrit­täjä ja palka­nsaa­ja. Palka­nsaa­jan sotu-mak­sut ovat pääasi­as­sa työ­nan­ta­jan vas­tu­ul­la, yrit­täjän sotu-mak­sut oma­l­la vas­tu­ul­la. Kan­nat­taisi siir­tyä samaan kuin Tan­skas­sa, eli että sotu- ja eläke­mak­sut ovat työn­tek­i­jöi­den vas­tu­ul­la. jol­loin tämän raja-aita pois­tu­isi. Samal­la yrit­täjien oikeus määrätä itse vaku­utet­tu­jen tulo­jen suu­ru­ud­es­ta pitäisi pois­taa ja per­iä mak­sut kaik­ista niistä tuloista, jot­ka yrit­täjä ottaa yri­tyk­ses­tään palkkana tai osinko­ja. (Yrit­täjä voi nyt tak­tikoi­da täl­lä todel­la rumasti, en nyt kuitenkaan ala neuvoa.)

Mik­si meil­lä on yri­tyk­siä? Bengt Holm­ström on muiden mukana tutk­in­ut sitä, mik­si meil­lä on yri­tyk­siä sen sijaan, että kaik­ki oli­si­vat yrit­täjiä ja palkkatyön sijaista olisi sopimus­suhtei­ta. Tähän hiukan yllät­tävään kysymyk­seen on kak­si vas­taus­ta. Tolkut­tomat transak­tiokus­tan­nuk­set, jot­ka syn­ty­i­sivät luke­mat­tomista määristä sopimuk­sia ja eräät peli­te­o­reet­tiset ongel­mat, kun markki­naratkaisu ei olisi tehokas. Näitä transak­tiokus­tan­nuk­sia tekoä­ly pois­taa, mis­tä esimerkkinä on juuri alus­tat­alous. Nuo peli­te­o­reet­tiset ongel­mat toki jäävät. Joka tapauk­ses­sa on oletet­tavis­sa, että yri­tys­ten opti­mikoko piene­nee ja yhä use­am­min ison yri­tyk­sen kor­vaa pienem­pi ydinyri­tys ja tämän ympärille kehit­tyvät pienem­pi­en alin­hank­in­tayri­tys­ten ja itsen­sä työl­listäjien verkosto.

[1] Olen kyl­lä tietoinen, että puun kor­juu ja kul­je­tus tuot­ta­vat myös työ­paikko­ja, mut­ta puu­ta ei voi kor­ja­ta enem­pää kuin se kas­vaa. Äänekoskelle menevät puut ovat pois jostain muusta.

19 vastausta artikkeliin “Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta”

  1. “Jääkiekko työl­listää 4900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.”

    Jääkiekkoseu­ran peli­paidas­sa on Met­sä-Groupin logo (ym. spon­sorin), ja sen rahoituk­sel­la jääkiekko-organ­isaa­tio voi työl­listää. Äänekosken ym. pieni tuot­ta­va poruk­ka siis mah­dol­lis­taa mukavu­ustalouden ihmis­ten työpaikat.

  2. ” Olen kyl­lä tietoinen, että puun kor­juu ja kul­je­tus tuot­ta­vat myös työ­paikko­ja, mut­ta puu­ta ei voi kor­ja­ta enem­pää kuin se kas­vaa. Äänekoskelle menevät puut ovat pois jostain muusta.”

    Äänekoskelle menevät kuu­tiot eivät ole joltain muul­ta sel­l­ute­htaal­ta pois. 

    Puu­ta ei Suomes­sa kor­ja­ta sen ver­taa kun sitä kas­vaa. Puun kasvua ei maan­laa­juis­es­ti ole läh­eskään opti­moitu ja puun kasvua met­sis­sä voidaan edelleen hel­posti lisätä. Esimerkik­si oikeaan aikaan ajoite­tu­il­la raivaus- ja harvennustöillä.

  3. Pelko, että kaik­ki köy­hty­i­sivät, kun työn kysyn­tä las­kee, tun­tuu kum­malliselta. Jos kokon­ais­tuotan­to ei laske vaan nousee, yleisen tulota­son pitäisi nousta. 

    USA:ssa keskilu­okan tulot ovat nouseet hyvin vähän ja huonot palkat heiken­tyneet sit­ten 1970-luvun. Lisäk­si ei ole mitään takei­ta, että Suomen kokon­ais­tuotan­to nousee lähi­t­ule­vaisu­udessa (eihän Suomes­sakaan syr­jäseu­tu­jen kokon­ais­tuotan­to kas­va ja heikke­n­e­si ilman tulon­si­ir­to­ja vielä nyky­istäkin nopeammin).

  4. Tuo­hon huip­pu­jen lep­pois­tamiseen on kak­si vas­taa­jan ihmisku­vas­ta riip­pu­vaa ja keskenään täysin päin­vas­taista ratkaisua. Yksi ratkaisu on varmis­taa huip­pu­jen saa­van itselleen tarpeek­si tuot­ta­mas­taan lisäar­vos­ta ja siten korkeampi elin­ta­so toimii täkynä ja kan­nus­taa huip­pu­ja tekemään töitä enem­män. Toinen ratkaisu taas läh­tee siitä, että huiput lep­pois­ta­vat, kos­ka ovat jo saavut­ta­neet tarpeek­si ja sik­si he eivät tarvitse enää lisää vaan arvosta­vat vapaa-aikaansa enemmän.

    Har­mit­tavasti siinä mis­sä jälkim­mäisessä tapauk­ses­sa ongel­mas­ta pääsee eroon korot­ta­mal­la huip­pu­osaa­jien vero­tus­ta ja siten kas­vat­ta­mal­la työ­panos­ta, jol­la ansait­see tarpeek­si, se on samal­la täysin katas­tro­faa­li­nen ratkaisu, jos todel­lisu­us onkin lähempänä aikaisem­paa tapaus­ta, jos­sa huiput lep­pois­ta­vat entistä enem­män, kun urakoin­nista jää käteen entistä vähem­män. Ei ole help­poa miet­tiä, että mihin suun­taan sitä ruu­via oikein kan­nat­taisi laittaa 😉

  5. “Jos kokon­ais­tuotan­to ei laske vaan nousee, yleisen tulota­son pitäisi nous­ta. Keiot kyl­lä kek­sit­täsi­in, jos toisin alka­isi käy­dä ja kansan­taloudet alka­isi­vat suis­tua kysyntälamaan.”

    Mut­ta kokon­ais­tuotan­to voi laskea, kun automaa­tio kor­vaa työn­tek­i­jän. Näin käy, jos työn­tek­i­jä siir­tyy vähem­män tuot­tavaan työhön, ellei peräti työt­tömäk­si.* Tästä aiheutuu kansan­taloudelle tap­pio. Pidän laiskana maail­man paran­tamise­na sitä, jos täl­laiset tarpeet­tomat(?) tap­pi­ot hyväksytään sil­lä var­jol­la, että globaal­isti ja kaik­ki alat huomioi­tu­ina kokon­aisu­udessaan voitot sat­tuvat kuitenkin käytän­nössä ole­maan hie­man tap­pi­oi­ta suurem­mat. Amerikkalaiset jo kek­sivät — tai toivoivat keksi­neenä — yhden keinon parem­pi­en diilien tekemiseen…

    Muut blogikir­joituk­sen huomiot ovat mielestäni osuvia. 

    *Voimme olet­taa yri­tyk­sen vai­h­ta­van työn­tek­i­jän robot­ti­in heti, kun se onnis­tuu kustannusneutraalisti.

  6. “Jääkiekko työl­listää 4900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.[1]”

    Noil­la luvuil­la ei ole keskenään mitään tekemistä. Ensin maini­tus­sa on huo­mat­ta­va osu­us välil­lisil­lä työ­paikoil­la, jälkim­mäiseen niitä ei ole luet­tu yhtään. Äänekosken tehtaaseenkin liit­tyy paljon välil­lisiä työ­paikko­ja. Halutes­saan työ­paikoik­si voisi laskea pait­si tehtaan omat työ­paikat, myös toki kor­juukul­je­tustyö­paikat Suomes­sa, kul­je­tustyö­paikat ympäri maail­man aina lop­puasi­akkaille asti, tuot­tei­den myyn­ti­in liit­tyvät työ­paikat ympäri maail­man lop­puasi­akkaille asti, kaik­ki tehtaaseen liit­tyvät tuk­i­työ­paikat kir­jan­pidos­ta ruokala­palvelui­hin, työ­matkali­iken­teeseen ja työter­veyspalvelui­hin, sekä vaikka­pa myös kaikki­in niihin oppi­laitok­si­in liit­tyvät työ­paikat, jot­ka ovat jotenkin olleet mukana niiden ihmis­ten koulut­tamises­sa, jot­ka ovat tehtaal­la töis­sä. Jääkiekon 4900 työ­paikkaan pää­tyneis­sä työ­paikkalaskelmis­sa aika iso rooli taisi olla junior­ipuolel­la, jos­sa jääkiekkoa opetellaan.

  7. “Mukavu­ustalous Aineel­liset vält­tämät­tömyys­tarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysyn­nän vetureina. Talous kehit­tyy mukavu­ustalouden suun­taan: kun­tos­ale­ja, trendikahviloi­ta jne. Jääkiekko työl­listää 4900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.”

    Onko­han tämän väit­teen tuek­si esit­tää jotain muu­takin kuin mutua?

    Trendikahvi­la työl­listää kolme henkilöä. Kolme kuukaut­ta. Sit­ten se tekee konkurssin. Kun­tos­alit ovat tasan samaa sarjaa.

    Nyt kyl­lä tuli oikein iso huti..

    1. LK:
      “Mukavu­ustalous Aineel­liset vält­tämät­tömyys­tarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysyn­nän vetureina. Talous kehit­tyy mukavu­ustalouden suun­taan: kun­tos­ale­ja, trendikahviloi­ta jne. Jääkiekko työl­listää 4900 ihmistä, Äänekosken bio­jalostuste­hdas alle 200.”

      Onko­han tämän väit­teen tuek­si esit­tää jotain muu­takin kuin mutua?

      Trendikahvi­la työl­listää kolme henkilöä. Kolme kuukaut­ta. Sit­ten se tekee konkurssin. Kun­tos­alit ovat tasan samaa sarjaa.

      Nyt kyl­lä tuli oikein iso huti..

      Tuo on var­maan Demok­sen heit­to­ja, fasil­i­toin­nis­sa mikä tahansa väite kel­paa jot­ta saadaan “mie­lenki­in­toista keskustelua” ja sotat­tua lisää post-it-lappuja.

      1. Jääkiekko­joukku­ueet menevät konkurssi­in vain Espoos­sa. Väite. että trendikahviloiden työ­paikat katoaisi­vat kolmes­sa kuukaudessa — siis että yhden kaat­ues­sa ei tulisi toista — tun­tuu yhtä kaukaa haetulta.

  8. Jukkis: “korkeampi elin­ta­so toimii täkynä ja kan­nus­taa huip­pu­ja tekemään töitä enem­män.” Tuo­hon riit­tää, että pudote­taan korkei­den tulo­jen vero­tus­ta, pro­gres­sio­ta, ei ensim­mäis­ten ton­nien vero­tus­ta. Täl­löin kuvaa­masi kakkostyypin ris­ki jää paljon pienemmäksi.

    Pudot­taisin silti kaikkien vero­tus­ta, kos­ka viime vuosikym­meninä tulon­tasaus­ta on kiris­tet­ty järkyt­tävän paljon ja sik­si työn­teko on vähen­tynyt liikaa monilta.

  9. “Tulota­so nousee, ei laske

    Pelko, että kaik­ki köy­hty­i­sivät, kun työn kysyn­tä las­kee, tun­tuu kum­malliselta. Jos kokon­ais­tuotan­to ei laske vaan nousee, yleisen tulota­son pitäisi nous­ta. Keiot kyl­lä kek­sit­täsi­in, jos toisin alka­isi käy­dä ja kansan­taloudet alka­isi­vat suis­tua kysyntälamaan.”

    Tuskin­pa kukaan pelkää, että kaik­ki köy­hty­i­sivät. Aivan taku­ul­la osa rikastuu.

    Aika moni, allekir­joit­tanut mukaan­lukien, pelkäävät että jatkos­sakin ekon­o­mistit ja poli­itikot pitävät voit­tona jos BKT vain nousee, kiin­nit­tämät­tä käytän­nössä mitään huomio­ta siihen, miten se jakautuu.

  10. Itse lyhensin juuri työaikaani. Kak­si kuukaut­ta kevääl­lä ja kak­si kuukaut­ta syksyl­lä. Opin­to­va­paa­ta koulu­tus­ra­has­ton tuel­la. Itselle jäisi työn tekemis­es­tä 1,78 euroa tun­ti palkkaa, jos kävisin töis­sä. Työstäni laskute­taan jotain noin 200 euroa tunti. 

    Mut­ta lupaan naut­tia jokaises­ta päivästä

  11. “Mikä on automa­ti­soitavis­sa, on koh­ta jo automatisoitu.”

    Tähän en usko, kos­ka robot­tien valmis­tuste­knolo­gias­sa tapah­tu­va kehi­tys avaa uusia mahdollisuuksia.

    Myös mukavu­ustaloudessa kil­palu pitää yllä automa­ti­soin­tipainet­ta. Japanis­sa on kehitet­ty hiusten pesukone. Se, joka kehit­tää hyvän hiero­jaro­botin tulee saa­maan paljon rahaa. Kun­tos­aleil­la ei tarvi­ta asi­akas­palvelua. Kor­tilla vaan sisään.

    “Tässäkö tule­vaisu­us? Kiinas­sa luoti­in tehdas ilman työntekijöitä”

     https://m.iltalehti.fi/digi/2015073020108684_du.shtml

  12. Suomen onni ja men­estys, taloudel­lis­es­ti, on kiin­ni globaal­ista taloud­es­ta, joka puolestaan on vien­ti­te­ol­lisu­ut­ta. En oikein ymmär­rä mik­si Soin­in­vaara et al. ei hyväksy tätä aja­tus­ta? ”Aineel­liset vält­tämät­tömyys­tarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysyn­nän vetureina. Talous kehit­tyy mukavu­ustalouden suun­taan”. Oiva esimerk­ki todel­lisu­ud­es­ta on Venezue­lan mukavuustalous.

    Kuka tai mikä estää yrit­täjän ja palka­nsaa­jan ase­man tasaamista, muu­toshan on ollut näkyvis­sä pitkään? Ennen kuin perus­tu­lo­ma­lli saadaan aikaan, niin voitaisi­inko kokeil­la konetta(ohjelma), joka pitää koeryh­män tilit reaali­a­jas­sa ja näin mah­dol­lis­taa pienetkin tulovirrat.

  13. “uudet työ­paikat ovat vähem­män tarpeel­lisia kuin menetet­tävät ja siten huonom­min palkat­tu­ja. Jos oli­si­vat tarpeel­lisem­pia, niihin olisi siir­ryt­ty jo nyt.” Ehkä ei ole siir­ryt­ty kos­ka ollaan jämähdet­ty van­hoi­hin toim­inta­mallei­hin. Sunk cost effect ja muut vinoumat voi olla syynä. Lisäk­si uudet sukupol­vet (uusim­mil­la tiedoil­la ja ennen­näkemät­tömil­lä kotiopeil­la) on vas­ta tulos­sa työelämään. Lisäk­si uusil­la sukupolvil­la eri miel­tymyk­set kuin edel­lisil­lä, eli koko “tarpeel­lisen” sisältökin voi muuttua.

  14. Suomen onni ja men­estys, taloudel­lis­es­ti, on kiin­ni globaal­ista taloud­es­ta, joka puolestaan on vientiteollisuutta. 

    Vien­tiä tarvi­taan vain että voidaan tuo­da. Tas­apaino riittää. 

    Yri­tys joka toimii koti­markki­noil­la ja kor­vaa kil­pailukykyis­es­ti ulko­maista tuon­tia on vai­h­to­taseen kannal­ta yhtä arvokas kuin puh­das vientiyritys.

  15. Lääkärei­den kohdal­la lep­pois­t­a­mi­nen jo näkyy ja tapah­tuu. Lyhen­net­ty työvi­ikko tai keikkalääkäril­lä mer­im­iesh­enk­i­nen kak­si viikkoa työtä, lep­oa, viikko etelässä, pyykkipäivä ja takaisin töi­hin ryt­mi kiehtoo jo. Tämä oli syn­nyt­tämässä lääkärip­u­laa, onnek­si olkoon Lääkäriliitto. 

    Palvelu­iden merk­i­tys jää huo­maa­mat­ta kunne nähdään mata­lan tuot­tavu­u­den aloina eikä niil­lä ole lob­bausvoimaa kuin korkein­taan Kittilässä.

    Bio­tuotete­hdas­saat­taa tuho­ta enem­män työtä ja tuot­tavu­ut­ta kuin tuo­da, kos­ka ajat­telu on 70 vuot­ta jäl­jessä todel­lisu­ut­ta. Ainakin yhteiskun­ta tukee 200 työ­paikkaa roimasti, jos­sa muual­la tehdas mak­saisi tarvit­se­mansa tietyöt ihan itse. Tal­vi­vaaraan saati­in rata nopeasti, min­nekään muualle sana ripeys ei onnistu. 

    Ehkä asioi­ta ja työtä hin­noitel­laan väärin. Se mikä on harv­inaista on arvokasta.

  16. “Lääkärei­den kohdal­la lep­pois­t­a­mi­nen jo näkyy ja tapah­tuu. Lyhen­net­ty työvi­ikko tai keikkalääkäril­lä mer­im­iesh­enk­i­nen kak­si viikkoa työtä, lep­oa, viikko etelässä, pyykkipäivä ja takaisin töi­hin ryt­mi kiehtoo jo.”

    Miten niin mer­im­iesh­enk­i­nen työryt­mi on leppoistamista?

  17. Osmo:
    Väärät ihmiset lyhen­tävät työaikaansa.

    Puhuit­teko työa­jas­ta? Asiantun­ti­jatyössä työai­ka on ongel­malli­nen mit­tari. Yksi­tyisel­lä tuo on osit­tain ymmär­ret­ty, mut­ta val­ti­ol­la pitäy­dytään yhä työaikapo­h­jaises­sa palkkauksesta.

Vastaa käyttäjälle TA Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.