Kaupunkiympäristölautakunta 23.1.2018

21.1.2018 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 5 Kommenttia 

Toimialan toimitasuunnitelma ja tulosbudjetti vuodelle 2018

Tähän pitää vielä tutustua ajatuksen kanssa tarkemmin. Teen tästä erillisen postauksen, jos aihetta ilmenee

Patterimäen asemakaava

Jokeriradan varrelle Pajamäen påiskusen asuntoalueen kainaloon 900 uutta asukasta. Toivottavasti Pajamäen palvelutaso tästä kohenee. Jokeri puskee tässä kohdin läpi harmaan kallion. Alueelle tulee myös Staran varikko. Lue lisää

Eikö koulutus kannatakaan?

18.1.2018 · Aihe _ · 41 Kommenttia 

Julkaisussamme Lisää matalapalkkatyötä on tämä Juhana Vartiaisen kuva palkkatasosta ja työllisyysasteesta koulutuksen mukaan. Se osoittaa, että asteikon yläpäässä parempi koulutus tuottaa paremman ansion mutta ei paljon suurempaa työllisyyttä kuin vähän alempi koulutus, kun taas asteikon alapäässä keskiasteen ja vain perusasteen suorittaneiden välillä ei ole juuri lainkaan eroa palkkatasossa, mutta sitä suurempi ero työllisyysasteessa.

Halusin erästä tarkoitusta varten päivittää tämän kuva kirjoittaakseni palkkainflaatiosta. Jos valintatalon kassalla merkonomille ja pelkän peruskoulun suorittaneelle maksetaan samaa palkkaa, merkonomi vie paikan. Näin koulutetut ihmiset vievät kouluttamattomien nenän edestä nekin työpaikat, joihin pelkän peruskoulun pitäisi riittää. Lue lisää

Kauanko yksiöiden ylikysyntä jatkuu?

12.1.2018 · Aihe Kaupunkisuunnittelu · 131 Kommenttia 

Helsinki päätti 15 vuotta sitten, että tavoittelemme uudistuotannossa 75 neliön keskikokoa. Olin tekemässä tätä päätöstä. Espoossa keskikoko oli 91 neliötä, joten tavoite ei ollut kovin radikaali.

Lapsiperheiden asia on ollut asuntopolitiikan keskiössä kautta aikojen. Emme pitäneet hyvänä, että nuorten perheiden on muutettava pois, kun lapsia tulee.

Kaupunginkanslian virkamiehet muuttivat asian aivan toiseksi päättämällä, että keskikoko koskeekin samanlaisena jokaista tonttia, kun alkuperäinen tavoite koski koko kaupunkia keskimäärin isot omakotitalot mukaan luettuina.

Koko kaupunkia ajatellen 75 neliötä oli järkevä tavoite, mutta tonttikohtaisena normina hölmö. Asuntoja sai olla 1500 neliön kerrostalossa korkeintaan 20. Jos niihin olisi rakennettu kymmenen 25 neliön yksiötä, muiden asuntojen olisi olla pitänyt kooltaan keskimäärin 125 neliötä. Ei siis voitu tehdä yksiöitä. Lue lisää

Muistiinpanoja tekoälytyöpajasta

12.1.2018 · Aihe Talouspolitiikka, Tekoäly, _ · 17 Kommenttia 

TEM:n tekoälytyöryhmän yhteiskunnallisten vaikutusten jaosto piti tänään Demoksen sparraamana työpajaa. Tässä joitain muistiinpanoja, lähinnä omia käsityksiäni

Työt muuttuvat turhemmiksi? Jos oletamme, että työn tuottavuus nousee vaikkapa 30 % ja oletamme, että maailma pysyy muuten samanlaisena, menetettyjen työpaikkojen tilalle löytyy periaatteessa kyllä uusia, mutta ne ovat vähemmän tarpeellisia kuin menetettävät ja siten huonommin palkattuja. Jos olisivat tarpeellisempia, niihin olisi siirrytty jo nyt. Tällöin kysymys työajan lyhentämisestä nousee väkisin esille.

Maailma tuskin kuitenkaan pysyy samanlaisena. Keksitään uusia tuotteita ja syntyy uutta työtä, joka voi olla tähdellisempää kuin menetetyt työpaikat. Keynes ennusti, että nyt tehtäisiin vain 10 – 15 tuntia viikossa työtä, koska hänen aikaisensa hyvä elintaso ei enempää vaatinut, mutta hänen aikanaan ei ollut edes televisiota.

Mukavuustalous Aineelliset välttämättömyystarpeet eivät pitkään aikaan ole olleet kysynnän vetureina. Talous kehittyy mukavuustalouden suuntaan: kuntosaleja, trendikahviloita jne. Jääkiekko työllistää 4 900 ihmistä, Äänekosken biojalostustehdas alle 200.[1]    Lue lisää

Osaamisvinouma uhkaa hyvinvointivaltiota

11.1.2018 · Aihe _ · 36 Kommenttia 

Suomen työmarkkinoita vaivaa osaamisvinouma. Osaajista on puutetta samalla kun vähemmän koulutetut eivät löydä töitä.

Vuonna 2016 työttömyysprosentti oli pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa kaksikymmentäkuusi ja akateemisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa seitsemän.

Pitäisi siis pitää huolta siitä, ettei nuorista kukaan jäisi vaille toisen asteen koulutusta.  Tässä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Vielä 1980-luvun lopulla pelkän kansa- tai peruskoulun käyneiden keskuudessa työttömyys oli samaa luokkaa kuin akateemisen loppututkinnon suorittaneiden keskuudessa nyt. Ovatko työt muuttuneet vaativammiksi, työnantajat krantummiksi vai kouluttamattomat huonommiksi? Lue lisää

Lärvätsalon työttömyysloukku

11.1.2018 · Aihe _ · 75 Kommenttia 

Uskaltaudun taas kirjoittamaan asiasta, jonka tunnen vain satunaisten lehtitietojen pohjalta. Korviini on usein tarttunut  tieto, että yrityksillä on suuria rekrytointiongelmia alueilla, joilla on korkea työttömyys. Tämä johdu työttömien työn välttelystä vaan siitä, että ei löydy ammattitaitoista työvoimaa. Viimeksi Lapin matkailuyrittäjät perustelivat suurta ulkomaisen työvoiman määrää sillä, että paikallisissa ei ole vaadittavien ammattien taitajia.

Vähän oikaisemalla ongelman voisi esittää näin: moni yritys pystyisi kyllä työllistämään paikallisia työttömiä, jos se saisi käyttöönsä myös ammattitaitoista työvoimaa, mutta ei pysty toimimaan pelkkien amattitaidottomien varassa.

Muuttoliikkeen valikoivuus on saanut aikaan sen, että on kovin vaikea perustaa yritystä muuttotappioalueille,  sinne missä väestön mediaani-ikä on pitkälti yli 50 vuotta

Ajattelkaamme iskelmärunouden kuuluisaksi tekemää paikkakuntaa Lärvätsalo, jossa potentiaalinen yritys voisi palkata sata paikallista, jos paikkakunnalle saataisiin jotenkin muuttamaan 50 osaajaa kaupungeista. Onko enemmän väärin velvoittaa sata lärvätsalolaista muuttamaan työn perässä kaupunkeihin kuin 50 kaupunkilaista muuttamaan työn perässä Lärvätsaloon? Lue lisää

Kansanäänestyksiin kolme vaihtoehtoa

9.1.2018 · Aihe _ · 112 Kommenttia 

Viimeaikaiset kansanäänestykset ovat saaneet monet epäilemään kansanäänestysten järkevyyttä, eniten tietysti Britannian Brexit. Ei niinkään sen takia, että britit äänestivät ”väärin”. Nyt jo selvä enemmistö briteistä on sitä mieltä, että ei pitäisi erota EU:sta. Epäilyksiä herättävät lähinnä tapahtumat äänestyksen aikana. Kampanjassa käytettiin täysin valheellisia argumentteja, joiden valheellisuus paljastui äänestäjille vasta, kun äänestys oli ohi.

Moni on sitä mieltä, että kansaa pitää kuulla ja moni toinen taas sitä mieltä, että on parempi, että kansanedustajat päättäköön, koska näillä on faktat paremmin hallussaan ja enemmän aikaa paneutua asioihin.

On ikävää, jos päätökset tapahtuvat aivan epäolennaisten tai virheellisten faktojen pohjalta mutta on ikävää myös, jos päätökset eivät lainkaan vastaa kansan käsityksiä. Lue lisää

Eläkeläisten tulotaso on noussut merkittävästi

4.1.2018 · Aihe _ · 109 Kommenttia 

Kuvan saa suuremmaksi napauttamalla.

Tässä on vastaava kuva vuosien 1930 – 50 kohorteista, jotka ovat olleet tarkastelukaudella siirtyneet eläkkeelle. Kuviossa on kunkin kohortin mediaanitulot suhteessa koko väestön mediaanituloihin samana vuonna.

Huomaamme kaksi efektiä.  Eläkkeet ovat nousseet merkittävästi (käyrän vaakasuora osa on noussut ylöspäin) ja eläkkeelle siirtymisikä on noussut (käyrän laskeva osa on siirtynyt oikealle.) Lisäksi kuvassa näkyy viime vuosina tehty eläkeindeksin sormeilu. Jokin on nostanut eläkeläisten ansiotasoa tilapäisesti vuonna 2009. Tähän en keksinyt syytä.

Kuvassa alinpana on vuoden 1930 kohortti. Sen jälkeen kohortit ovat päällekkäin vuoteen 1950 saakka. Vuoden 1950 kohortti puolisoineen ei ole vielä kokonaan eläkkeellä. Sen erottaa toiseksi viimeisestä vuoden 1945 kohortista siitä, että se päättyy aiemmin, 66:n vuoden iässä. Lue lisää

Nuoret saivat maksaa laman.

4.1.2018 · Aihe Talouspolitiikka, _ · 25 Kommenttia 

Ikäluokkakohtainen tulonjakotilasto, jonka alkuperän olen selostanut edellisessä postauksessani ”Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä” sisältää myös ikäluokkien mediaani- ja keskitulot. Pienellä käsityöllä laadin niistä kohorttikohtaiset aikasarjat kohorttien mediaanituloista eri ikäisinä. Oheinen kuva kertoo, mitä vuonna 2008 puhjennut lama vaikutti eri kohorttien tulotasoon. Vuonna 1975 syntynyt kohortti oli tuolloin 33-vuotias ja oli siten pitkälti vakiinnuttanut asemansa työmarkkinoilla. Seuraavien kohorttien oli jo vähän vaikeampi päästä työmarkkinoille. Lue lisää

Tulonjaon kehitys ikäluokkien sisällä

2.1.2018 · Aihe _ · 8 Kommenttia 

Ohessa on kuvattuina ikäluokkien sisäiset Ginikertoimet viiden vuoden välien vuodesta 1996 vuoteen 2016 saakka. Tämä antaa tulonjaon kehityksestä aavistuksen verran toisenlaisen kuvan, koska Gini-kerroin voi nousta ja laskea myös pelkästään ikäluokkien kokojen muuttuessa.

Mukana ovat myös myyntivoitot, mikä aiheuttaa lukuihin jonkin verran kohinaa. Niinpä olen laskenut ikäluokkien Gini-kertoimista viiden vuoden painotetut kertoimet painoina 1,2,3,2 ja 1. Se vähän hävittää informaatiota, mutta tekee kuvasta havainnollisemman.

Aineistossa ovat kaikki suomalaiset siten, että heidän tuloikseen on laskettu sen ruokakunnat tulot kulutusyksikköä kohden, joihin he kuuluvat. Kolmihenkinen perhe on tässä siis kolme kertaa ja kolmessa eri ikäluokassa. Niinpä lasten osalta tuloeroissa ei ole kyse erisuuruisista viikkorahoista vaan siitä, kuinka suuria ovat lapsiperheiden tuloerot. Lue lisää

Seuraava sivu »