_

Tekoälystä

Harva osasi ennustaa, että autojen valmistaminen tuottaa eniten miljonäärejä kiinteistöalalle, koska auto mullisti yhdyskuntarakenteen tehden kokonaan uusista alueista arvokasta rakennusmaata. Tekoäly merkitsee potentiaalisesti valtavaa mullistusta. Paljon on tehty tekoälyn vaikutuksista ennusteita, mutta suurimmat vaikutukset tulevat silti olemaan yllätyksiä.

Tekoäly tulee poistamaan suuren määrän nykyisiä työpaikkoja, mutta tuskin se kuitenkaan tulee määrässä ja nopeudessa lyömään vertoja työpaikkojen poistumiselle 1960-luvulla maanviljelyssä tai metsänkorjuussa.

Moottorisahan ja monitoimikoneen korvanneet metsurit siirtyivät ajan myötä paremmin palkattuihin töihin. Muutoinkin automaatio korvasi aluksi lähinnä suorittavaa ja melko matalapalkkaista työtä, jolloin yleinen tulotaso nousi.

Tekoäly tunkeutuu myös hyvin palkattuja asiantuntija-aloille. Lääkärin töistä ekoäly korvaa erityisesti niitä töitä, joita lääkäri tekee potilasta näkemättä – esimerkiksi radiologin työtä.  Yhä useammin käy niin, että moni työpaikkansa menettänyt joutuu tyytymään aiempaa pienipalkkaisempaan työhön, vaikka keskimäärin tuottavuuden kasvu lisää yleistä ansiotasoa.

Tähänastinen automaatio on nostanut rakenteellista työttömyyttä osaamisvinouman kautta. Kun yksinkertaisia töitä on automatisoitu, jäljelle jäävissä vaatimustaso on noussut nopeammin kuin työvoiman osaamistaso. Vähän koulutetuille ei riitä töitä ja vaativimpiin töihin ei riitä tekijöitä. Niin sanottu tasapainotyöttömyys on noussut 1980-luvun lopun 2,5 prosentista 7,5 prosenttiin. Se on suuri sosiaalinen onnettomuus ja tulee kalliiksi julkiselle taloudelle.

Tekoälyn ennustetaan jatkavan tätä kehitystä, mutta tähän pääsuuntaan on hahmotettavissa akanvirta. Jotkut työt muuttuvat selvästi yksinkertaisemmiksi, koska teknologia muuttuu helppokäyttöisemmäksi. Kaivinkone teki hintelästäkin ojankaivajasta vahvan. Tekoäly voi korvata työssä kognitiivisia kykyjä niin, että sen käyttäjän kyvykkyys nousee.

Kuinka isoksi tämä akanvirta kehittyy, sitä voi vain arvailla. Yleinen käsitys kuitenkin on, että töiden keskimääräinen vaativuustaso nousee. Ehkä vaativuustaso polarisoituu niin, että vaativammat työt muuttuvat entistä vaativammiksi ja yksinkertaiset entistä yksinkertaisemmiksi.

Vaativuuden polarisoituminen voi johtaa myös palkka-asteikon polarisoitumiseen – tai jos pienipalkkaisista töistä yritetään tehdä parempipalkkaisia, rakenteellisen työttömyyden kasvamiseen edelleen.  Dystopiana nähdään yhteiskunta, jossa etuoikeutetun kognitiivisen eliitin tulotaso nousee nopeasti ja tavallisen työväenluokan ansiotaso polkee paikallaan tai jopa laskee. Tällä voi olla vaikutusta sosiaaliseen koheesioon, jolla taas voi olla vaikutusta jopa vaalituloksiin, mikä on nähty niin Brexitissä kuin Yhdysvaltain presidentin vaaleissa.

Työt eivät periaatteessa lopu koskaan juuri kenenkään osalta, mutta jäljelle jäävät työt voivat sellaisia, ettei niistä markkinaehtoisesti maksettava palkka voi olla kovin korkea. Jos näin käy valittavana on joko sen hyväksyminen, että alimmat palkat laskevat tai että rakenteellinen työttömyys nousee.

Sosiaalinen koheesio, työllisyydestä huolehtiminen ja tuloerojen pitäminen pieninä voi edellyttää pienimpien palkkojen tukemista täydentävillä tulonsiirroilla.

Työnjako ja institutionaaliset esteet

Uusi teknologia tekee periaatteessa mahdolliseksi järjestää työt tavalla, joka lisää alentaa kustannuksia merkittävästi, mutta tämä voi törmätä työnsä tai asemansa menettävien vastustukseen. Tämä ei koske vain sitä, että kuljetusalan ammattijärjestöt kavahtavat ilman miehistöä kulkevia laivoja tai robotin kuljettamia rekkoja.

Lääkärit tuskin katsovat hyvällä sitä, että osa heidän töistään siirrettäisiin hoitohenkilökunnalle, vaikka sairaanhoitaja pärjäisi tekoälyn avustamana suuresta osasta lääkärille nyt kuuluvista tehtävistä.

On haluja varjella kielloilla työpaikkoja tekoälyltä, mutta tämä ei voi menestyä pitkään. Kaikki maat eivät kieltoiin yhdy ja kilpailu pakottaa muut seuraamaan.

Muuttuva työelämä luo paineita lisätä joustoja työehdoissa ja palkoissa. Jos tämä ei onnistu, voi käydä niin, että yhä useampi ohittaa säännöt ryhtymällä yrittäjiksi. Tässä vahvat pärjäävät mutta heikot jäävät ilman suojaa.

Alustatalous tulee tuottamaan paljon tilanteita, joissa on vaikea sanoa, onko tekijä työntekijä vai yrittäjä. Jonkinlainen lainsäädäntö itsensä työllistäjän oikeuksista ja velvollisuuksista tarvitaan viimeistään nyt.

Tietosuojalainsäädäntö antaa yhdysvaltalaisille yrityksille merkittävän edun

Uuden teknologian salliminen mahdollisuuksien kahlitseminen kansallisella lainsäädännöllä on muutenkin vaikeata. Jos Facebook tai Google olisivat olleet suomalaisia yhtiöitä, monet niiden toimintatavat olisi kielletty yksityisyyden suojaan vedoten. Ne ovat kuitenkin muodostaneet omat sääntönsä eikä olisi mahdollista kieltää niiden toimintaa Suomessa.

Näin on syntynyt tilanne, jossa toiminta, joka on kielletty suomalaisilta yrityksiltä, on sallittua Suomessa toimiville ulkomaisille yrityksille.

Kuluttajille suunnatussa alustataloudessa, joka on paljolti voittaja vie kaiken -säännön alaista, englanninkielisissä maissa toimivilla yrityksillä on muutenkin vahva etulyöntiasema.

Onkin esitetty, että suomalaisten yritysten kannattaisi nostaa kädet pystyyn kuluttajamarkkinoilla ja keskittyä b to b –palveluihin. Onneksi kukaan ei ole kertonut tätä suomalaisille pelialan yhtiöille.

Terveystietojen käyttöä varten Suomessa on kehitetty hyvää ja tietoruvallista lainsäädäntöä, joka voi antaa maallemme hyvän etulyöntiaseman moneen muuhun maahan, myös ja erityisesti Yhdysvaltoihin verrattuna. Tämä on alusta pitäen hyvin hoidettu hanke.

= = = =

Kirjoitus on julkaistu TEM:n yrityskatsauksessa nro 2/2017 tekoälyä käsittelevässä teemanumerossa.

41 thoughts on “Tekoälystä

  1. Työskentelen bioinformatiikan parissa ja pidän alaa hyvänä esimerkkinä siitä, miten tekoäly korvaa työpaikkoja.

    Suurin haaste bioinformatiikassa on pula pätevistä ihmisistä. Saman ihmisen pitäisi olla sekä biologi, joka ymmärtää mitä ollaan tekemässä, menetelmäasiantuntija, joka tuntee tarvittavat algoritmit ja tilastolliset menetelmät, että ohjelmistokehittäjä, joka pystyy käyttämään näitä menetelmiä. Koska päteviä monen alan asiantuntijoita ei ole tarpeeksi, tarvitaan yleensä suurempi määrä ihmisiä, joista kukin on asiantuntija yhdellä tai kahdella alalla ja ymmärtää jotain muiltakin aloilta.

    Ajan myötä menetelmiä pystytään toki paketoimaan helppokäyttöisiksi työkaluiksi, mutta siinä vaiheessa ne ovat yleensä jo auttamattoman vanhentuneita. Perustason tehtäviin ne toki kelpaavat, mutta vaativissa asiantuntijatehtävissä ne harvemmin ovat enää kilpailukykyisiä.

    Tältä pohjalta veikkaisinkin, että työpaikkojen korvaamista tekoälyllä hidastaa eniten pula pätevistä työntekijöistä. Työpaikkoja ei nimittän uhkaa tekoäly itsessään vaan tekoälyä käyttävä monen alan asiantuntija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Aiheesta julkaistaan paljon mielenkiintoista, hyvin korkeatasoisten taloustieteilijöiden toimesta. Tässä vain muutama esimerkki, osa julkaistu muutaman kuukauden sisällä:

    Artificial Intelligence and Economic Growth, Philippe Aghion, Benjamin F. Jones, NBER Working Paper No. 23928 Issued in October 2017

    The race between machines and humans: Implications for growth, factor shares and jobs Daron Acemoğlu, Pascual Restrepo 05 July 2016


    Artificial Intelligence, Automation, and The Future of Work
    , Daron Acemoglu, Pascual Restrepo, December 14, 2017

    Low-Skill and High-Skill Automation, Daron Acemoglu, Pascual Restrepo, NBER Working Paper No. 24119 Issued in December 2017

    The Fall of the Labor Share and the Rise of Superstar Firms David Autor, David Dorn, Lawrence F. Katz, Christina Patterson, John Van Reenen, NBER Working Paper No. 23396, Issued in May 2017


    Polanyi’s Paradox and the Shape of Employment Growth
    David H. Autor, 2014

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Facebook ja Google ovat tässä ilmeisesti tulleet ohimennen myyneeksi amerikkalaisen demokratian venäläisille, tai ainakin melkein – lopputulema ilmeisesti nähdään ensi vuonna. Toimintavapaudessa on tämmöisiä puolia ja puolia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Tekoälyn ja superälyn pohtiminen työläisyyden näkökulmasta on tylsää. Itse olen posthumanisti, asioiden tarkastelu ihmisen työnteon kannalta on kyllä varsin rajoittunutta. Syperälyssä mielenkiintoista on se, että sillä pystytään ylittämään inhimillinen toiminta. Työkeskeinen ajattelu on tylsää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. “Tekoäly tunkeutuu myös hyvin palkatuille asiantuntija-aloille. Lääkärin töistä tekoäly korvaa erityisesti niitä töitä, joita lääkäri tekee potilasta näkemättä – esimerkiksi radiologin työtä.”

    Uskon “tekoälylääkärin” antavan lähitulevaisuudessa lääkärille myös valtavaan pilvipohjaiseen tietomassaan perustuvia valistuneita ehdotuksia diagnooseiksi, tutkimuksiksi ja hoidoiksi.

    Tosiasia nimittäin on, että inhimilliset lääkärit tekevät valtavat määrät hoitovirheitä, koska inhimillinen lääkäri osaa vain harvoin mennä “out of the box” tai hyödyntää tilastotiedettä työssään. Tekoäly osaa tehdä ennakkoluulottomia ja inhimillistä lääkäriä paljon parempia ennustuksia, koska sillä olisi käytössään valtava populaatiotason tietomassa, tutkittavan potilaan potilashistoria ja kyky tehdä tilastoihin perustuvia laskelmia esimerkiksi jonkin tutkimuksen hyöty-kustannus -suhteesta kussakin yksittäistapauksessa.

    Uusimman tutkimuksen mukaan esimerkiksi yllättävän moni hoitoon huonosti vastaava masennus-, ahdistus- tai verenpainepotilas kärsii tosiasiassa elimellisistä unihäiriöistä (uniapnea, PLMD jne.), vaikka lääkärit eivät ole kymmenien vuosien aikanakaan ymmärtäneet ehdottaa tällaiselle henkilölle edullista unitutkimusta, joka olisi johtanut hänen työkykynsä palautumiseen adekvaatilla hoidolla.

    Uskon tekoälyn mullistavan lääketiedettä merkityksellisemmin kuin mitään muuta alaa. DNA-tiedonkäsittelyn yhdistäminen lääketieteelliseen tekoälyyn aiheuttaa seuraavan suuren harppauksen. Silloin ennusteiden tarkkuus paranisi erityisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Paikallisesta lainsäädännöstä piittaamattomien listaan voi lisätä ainakin Applen, Microsoftin ja Uberin. Tässä on tietenkin niin, että nuo ovat saaneet ylivoimaista kilpailuetua siitä, etteivät itse noudata lakia samalla kun paikallisten toimijoitten kuitenkin pitää sitä noudattaa. Tämä on ollut mahdollista siksi, että lain noudattamisen valvonta ja lainrikkomuksiin puuttuminen on ollut kovin hidasta ja tehotonta. Tietosuojalain osalta asiaan pitäisi ensi kevään mittaan olla tulossa parannus kun GDPR ((EU) 2016/679) tuleee voimaan ja sen myötä ennen kaikkea sakot nousevat niin ettei niitä voi enää jättää huomiotta (enimmillään 4 % globaalista liikevaihdosta).

    Ihannetapaus olisi, jos nämä laista piittaamattomat amerikkalaiset yhtiöt saataisiin EU:n markkinoilta kokonaan pois ja paikallista, lainmukaista toimintaa tilalle. Tuo voisi onnistua, jos ajatellaan lainvastaisella tavalla saatua kilpailuetua rikoshyötynä, joka yleensä kuuluu tuomita valtiolle menetetyksi. Tästä koituisi pahimmille pukareille, ainakin Googlelle, maksettavaksi suurinpiirtein kaikki vuosien varrella saadut tulot, jolloin ainoa tapa jatkaa toimintaa olisi jättää maksamatta ja sen vuoksi vetäytyä EU:sta. Facebook lienee suunnilleen samassa tilanteessa.

    Ainakin näiden kahden edellämainitun osalta kuluttajien tilanne paranisi, ei pelkästään siksi, että yksityisyyden suoja palaisi voimaan, vaan myös siksi, että mainosrahoitteiset palvelut eivät ole oikeasti ilmaisia, vaan kuluttajat maksavat niistä tuotteiden ja palvelujen hinnoissa. Koska mukana on välistävetäjiä, tulee tämä kalliimmaksi kuin maksaa suoraan. Toiseen kertaan näistä maksetaan vielä omilla tiedoilla ja yksityisyyden menettämisellä. Itse asiassa tämäkään ei riitä, vaan maksu peritään vielä kolmanteen kertaan siinä, että joutuu mainosten so. kaupallisen propagandan kohteeksi. Parempi olisi siis maksaa suoraan esimerkiksi hakupalvelun tai sosiaalisen median tuottajalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pitäisi ehkä laadullisesti erottaa toisistaan tekoälyn viemät työpaikat ja automaation vievät työpaikat.

    Automaatio – tai perinteinen tietotekniikka – vie työpaikkoja vaikkapa kaupan kassoilta ja näemmä esim. perinteinen “Hesen myyjä” on korvattu jo ulkomailla monessa paikassa näyttötaululla, jonka avulla myynti itse asiassa sujuu kaikki nopeammin kuin ihmismyyjän kanssa.

    Se mistä puhutaan nyt “tekoälynä” vie töitä ehkä sitten demokraattisemmin sekä perinteisestä että asiantuntijatyöstä, koska tekoäly pystyy oppimaan semmoisia matemaattisia patterneja, joihin aiemmin olisi vaadittu kalliisti palkattu asiantuntija.

    Mutta tämmöinen Hesen myyjän korvautuminen ja siitä seuraava ihan todellinen kriisi on akuutisti seuraava steppi ja se voi kyllä herättää paljon kysymyksiä siitä mitä ihmiskunta todella haluaa tulevaisuudeltaan.

    Katselin juuri historiallista dokumenttia ja merkillepantavaa on, että 1920-luvulla Hitler istui vankilassa ja hänen puolueensa suosio oli pientä.

    Se mikä käynnisti suosion kasvun oli taloudellinen romahdus. Meillä on jo ihan riittävästi mielestäni varoistussignaaleja siitä, että tämmöinen on mahdollista myös nykyaikana, eihän noista tapahtumista ole lopulta aikaa kuin muutamia kymmeniä vuosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Blogikirjoituksessa on ajateltu liian yksipuolisesti pelkästään tekoälyn vaikutusta ihmisten palkkoihin aivan kun muu teknologinen kehitys ei vaikuttaisi ostovoimaan.

    Elinkustannukset putoavat myös teknologian kehittyessä, mikäli ei liikaa lainsäädännöllä rajoiteta. Esimerkiksi asumisen hinnassa rakentamisen osuus tulee pienenemään entisestään, silloin muut tekijät vaikuttavat enemmän. Joudutaan miettimään olisiko jäykän tonttipolitiikan muodostamalle asumismuodolle muita uusia vaihtoehtoja.

    Markkinoilla toimiville suurille toimijoille voi syntyä kilpailukykyisiä vaihtoehtoja pienemmistä toimijoista.

    Valmistustekniikoiden kehittäminen (edullisemmat robotit ja 3Dtulostus) laskee tuotantokustannuksia ja nahdollistaa myös erilaisten valmistuslaitteiden tuottamisen edullisesti.

    Tästä voi syntyä lähituotantoa automatisoiduissa mikrotehtaissa. Tulevaisuudessa kuka tahansa voi perustaa 3D tulostimella toteutetun mikrotehtaan.
    Tekoälyllä toimivia robotteja voidaan valmistaa 3D-tulostamalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Jorma Nordlin: Tulevaisuudessa kuka tahansa voi perustaa 3D tulostimella toteutetun mikrotehtaan.
    Tekoälyllä toimivia robotteja voidaan valmistaa 3D-tulostamalla.

    Kyllä noissa 3d-tulostimissa on ihan sama juttu kuin kaikessa muussakin: kallimmat laitteet ovat parempia.

    Aika harva sitä sorvaa omia pöydänjalkojakaan, vaikka sorvi ei paljoa maksa. Moni ei vahda edes renkaita itse koska renkaien säilytys vie tilaa. Sama juttu se on tuossa 3d-tulostimessakin, se vie vähintään neliömetrin eikä se pitkiin aikoihin voi olla niin halpa ja helppo, etteikö sitä kannattaisi ostaa ulkopuolelta.

    Eli kyllä minä veikkaan että vaikka kaikki valmistus siirtyisi 3d-tulostamiseen, niihin erikoistuneet tehtaat hoitavat sen paremmin ja fiksummin. Tehas voi sijaita lähimmässä R-kioskissa tai sitten toimia puhtaastti verkkokappana.

    3d-tulostimen pitäisi toimia yhtä näppärästi kuin Star Trekin replikaattori ja maksaa yhtä vähän kuin ilmalämpöpumppu. Vasta sitten se tulee joka taloon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mikko H:
    Facebook ja Google ovat tässä ilmeisesti tulleet ohimennen myyneeksi amerikkalaisen demokratian venäläisille, tai ainakin melkein – lopputulema ilmeisesti nähdään ensi vuonna. Toimintavapaudessa on tämmöisiä puolia ja puolia.

    En tiedä myytiinkö pelkästään amerikkalainen demokratia ja myytiinkö se venäläisille ja olivatko myyjinä nimenomaan Google tai Facebook.

    Tavattoman huolestuttavalta kuullostaa psykologisen massaprofiloinnin avulla henkilökohtaisesti kohdennettu vaalimainonta – ainakin niin kauan kuin sitä tekee vain yksi osapuoli, ja niin kauan kuin äänestäjät eivät osaa varoa

    Ideana on profiloida kukin äänestäjä esim akseleilla introvertti-ektrovertti, turvallisuushakuinen-riskinottaja jne. nettikäyttäytymisen perusteella. OCEAN-akselisto mainitaan jutussa. Esimerkiksi turvallisuushakuinen introvertti on paljon vastaanottavaisempi väitteille maahanmuuttajien eiheuttamsta turvallisuusuhkasta. Tekoäly ja Internetin mahdollistama kontakti jokaiseen tekevät mahdolliseksi massaistaa profilointi ja suunnattu mainonta. Jutussa väitetään Cambridge Analytica -firman CEO:n kertoneen että he ovat profiloineet USAn jokaisen äänestysikäisen, 220 miljoonaa ihmistä. Kahnemaninsa lukeneita tuon pitäisi säikäyttää.

    Muitakin pirunmetkuja lienee käytössä, tekoälyä tai ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ihmisillä on kyllä kummallisia kuvitelmia tämänhetkisistä “tekoälystä”. Nykyiset neuroverkot oppivat lopulta vain varsin tarkasti määriteltyjä tehtäviä, eikä esim. 3d-tulostimessa sellaisesta ole yhtään mitään hyötyä.

    3D-tulostin ei tarvitse älyä, sillä se seuraa tarkasti määrätyn 3d-kappaleen koordinaattitietoja tulostaen sen kappaleen. Jos tekoälyä johonkin voidaan käyttää, niin sen kappaleen suunnitteluun, mutta tulostimen kanssa sillä ei ole mitään merkitystä.

    Mistä tuleekin luonnollinen idea:
    Ehkä joku voisi valjastaa neuroverkon suunnittelemaan optimaalisia kerrostaloja? Syötetään sisään miljoonan kerrostaloasunnon pohjakuvat ja hintatiedot, sekä annetaan optimointitehtäväksi käsky suunnitella rakennusteknisten parametrien rajoissa asuintaloja, joiden asunnoista saadaan maksimaalinen määrä euroja rakentajalle huomioiden tontin muoto ja kaavan rajoitukset (maksimikorkeus, kulmat / varjostukset jne). Raksaamisen kustannuksetkin pystyttäneen sisällyttämään malliin vähintään kohtuullisella tarkkuudella.

    Kuka ehtii ekana?

    Ehkä samaa voisi käyttää kaavoituksessa? Sen sijaan, että Osmo tekee summanmutikassa peukkutuntumalta ehdotuksia kaavoittajille, ehkä voitaisiin kouluttaa neuroverkkoa joka pyrkii optimoimaan lähiympäristön kiinteistöjen arvon. Ei pelkästään rakennettavan kiinteistön, vaan myös ympäröivien kiinteistöjen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Ihmistä tarvitaan tulevaisuudessakin tilanteissa, joissa

    – tilanne on sen verran erikoislaatuinen, että siihen ei ole kehitetty konetta, algoritmia, automaatiota tms.
    – pitää ymmärtää konteksti tavalla, jota koneelle ei ole opetettu joko ensinmainitusta tai muusta syystä
    – vaaditaan luovuutta
    – kohdataan toinen ihminen (mikä tärkeintä)

    Sellaiset ammatit ja tehtävät, joissa ko. tilanteita esiintyy, pysyvät todennäköisimmin. Tämä siis subjektiivisena arviona. Kaikki em. asiat pyörivät hieman saman teeman ympärillä eli inhimillisyyden ja tietynlaisen joustavuuden tai vastaavan.

    Hieman provokatiivisesti voisin myös heittää että ison osan johtajista ja päättäjistä voisi korvata koneilla melko lailla välittömästi. Jos tehtävä on jonkin säännöstön tai trendien tms. jäykkä ja mekaaninen soveltaminen, kone tekee sen paljon halvemmalla kuin kallispalkkainen johtaja. Mutta tämä toimii myös kääntäen eli johtaja tai päättäjä, joka kykenee kontekstin ja toisen ihmisen hienovireiseen ja tilannetajuiseen ymmärtämiseen, hyväksymiseen ja tämän tunneälynsä soveltamiseen mahdollisesti vieläpä luovalla tavalla, on kullanarvoinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Erinomainen kirjoitus. Tekoäly on teknistä edistystä, joka parantaa keskimääristä hyvinvointia vieläpä niin, ettei tekoälyyn liity luonnon kannalta välittömiä haittoja. Edistyksen tuoma muutos tuo rakennemuutosongelmia ja odottamattomiakin välillisiä seurauksia ja jos muutoksen tuoja on oligopolistisesti kilpailua vailla, myös aluksi voittokeskittymiä. – Esimerkiksi Nokian kännykät loivat aidosti hyvinvointia yli maailman koska Nokia kykeni kilpailun alla tuomaan edullisia tuotteita kaikille eivätkä voitotkaan pidemmän päälle kasautuneet.

    Tällä hetkellä tekoälyn “helvetinkoneet” ovat Googlen, FB:n ja IBM:n hallussa. Tämä antaa niille suuren edun kunnes algoritmit demokratisoituvat. Eläkevarat kannattaisi sijoittaa älyyn, joka oppii shakkimestariksi omin nokin parissa tunnissa.

    Oma näkökulmani kotimaiseen korkeakoulupolitiikkaan liittyy seikkaan, että kävin Otaniemessä tekoälyluennoilla 1980-luvun alussa. Silloin tekoälyn välineet olivat jo paljolti valmiit lukuun ottamatta halpaa ja nopeaa massamuistia. Teuvo Kohosen laboratoriossa oli jo pitkään tutkittu oppivien hermoverkkojen ominaisuuksia ja Kohonen oli viitatuimpia tutkijoita alalla. Siellä ei näkynyt silloista EK:n rahaa. Mitähän Otaniemessä nykyisin tutkitaan, kun EK yhä enemmän määrää? Luultavasti viime vuosituhannen tekniikkaa, onhan tekoäly jo nyt EK:nkin ekosysteemin mantra!

    Tuosta pienten palkkojen tukemisesta olen eri mieltä, koska tulonjako tulee hoitaa muuten kuin turhaa työtä teettämällä mutta jaan vakavan huolen rajojen yli menevästä valvonnasta ja hallinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. OS sanoo aivan oikein, että tekoäly tulee jyräämään kaikilla aloilla.

    Keskeiseksi ongelmaksi muodostuukin se, että miten saamme tekoälyn Suomessa nopeasti ja tehokkaasti käyttöön.

    Suuri riski on siinä, että parhaat tekoäly-osaajat ja firmat lähtevät Suomesta maailman 4. korkeinta kokonaisveroastetta ja maaliman jäykimpia työmakkinoita karkuun.

    Esimerkkinä vaikkapa se, että tekoäly-osaaja haluaa ostaa 400 000 euron osakehuoneiston.

    Otetaan pankista laina koko summalle 2% / 20 vuodeksi, josta kuukausierä on noin 2000.
    Palkka on vaikkapa noin 5000 euroa/k / 37% veroja = käteen jää noin 3100, josta pitää vielä maksaa yhtiövastike ja sähkö, vaikkapa 400 euroa.

    Siispä velanmaksun ja yhtiövastikkeen + sähkön jälkeen jää muihin kuluihin noin 750 euroa kuussa.

    Kun tiedetään, että osakehuoneiston hinnassa on noin 40% veroja, lopputulema on karkeasti seuraava:
    Osakehuoneiston verot ovat 400 000×0.4 = 160 000
    Lainan lyhennyksistä 20 vuodessa maksetut verot 20x12x2000x0,37 = 177 600

    Verot yhteensä 337 600 euroa, jolloin sai omaksi kämpän, jonka todellinen, veroton arvo on 240 000.

    Johtopäätös:

    Ilman tekoälyäkin on selvää, että palkkatyöllä rikastuminen on Suomessa mahdotonta.

    Ainoiksi keinoiksi jäävät joko viedä tekoälynsä ulkomaille tai ottaa raju yrittäjä-riski ja toivoa, ettei joudu kansakunnan sylkykupiksi, kuten insinööri Pekka Perä…

    Insinööri Seppo Korppoo, 28 vuotta yrittäjänä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. 3d-tulostimissa on vielä yksi rajoite, joka käytännössä estää laajemman kotikäytön ja esineiden “mikrotehtailun”. Useimmat laitteet taitavat käyttää vain yhtä materiaalia tulostukseen. Ja useimmissa vähänkään monimutkaisemmissa esineissä yhden materiaalin käyttö ei tule kuuloonkaan, tai sitten lopputulos on aivan kelvoton tehdasvalmisteiseen tuottteeseen verrattuna, joissa on voitu käyttää erikoismateriaaleja. Miten tuo oikein ratkaistaan?

    Lähes 10 vuotta on povattu kotona tapahtuvan 3d-tulostuksen lyövän kunnolla läpi, mutta ei se ole lyönyt läpi vieläkään. Ei se ole niin yksinkertaista tulostaa riittävän hyvälaatuisia esineitä. Nykyäänkin 3d-tulostimia taitavat kotona käyttää teinit ja asiaan hurahtaneet inssit, jotka tulostelevat lähinnä jotain täysin kuralaatuisia muovihärpäkkeitä, joita ei voi verratakkaan tehdasvalmisteiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Syltty: Kyllä noissa 3d-tulostimissa on ihan sama juttu kuin kaikessa muussakin: kallimmat laitteet ovat parempia.

    Aika harva sitä sorvaa omia pöydänjalkojakaan, vaikka sorvi ei paljoa maksa. Moni ei vahda edes renkaita itse koska renkaien säilytys vie tilaa. Sama juttu se on tuossa 3d-tulostimessakin, se vie vähintään neliömetrin eikä se pitkiin aikoihin voi olla niin halpa ja helppo, etteikö sitä kannattaisi ostaa ulkopuolelta.

    Eli kyllä minä veikkaan että vaikka kaikki valmistus siirtyisi 3d-tulostamiseen, niihin erikoistuneet tehtaat hoitavat sen paremmin ja fiksummin. Tehas voi sijaita lähimmässä R-kioskissa tai sitten toimia puhtaastti verkkokappana.

    3d-tulostimen pitäisi toimia yhtä näppärästi kuin Star Trekin replikaattori ja maksaa yhtä vähän kuin ilmalämpöpumppu. Vasta sitten se tulee joka taloon.

    Ei tietenkään kaikki niitä käytä. Pienille yrityksille ne ovat mahdollisuus. Niiden hinnat putoavat, koska valmistukseen voidaan myös käyttää 3D tulostusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. “Sosiaalinen koheesio, työllisyydestä huolehtiminen ja tuloerojen pitäminen pieninä voi edellyttää pienimpien palkkojen tukemista täydentävillä tulonsiirroilla.”

    Tämä virke antaa ymmärtää, että yhteiskunnan tulisi tukea palkkatöitä tekeviä enemmän kuin työttömiä. Onko tällainen tarpeen? Eikö riitä, että perustulon päälle maksetaan markkinaehtoista palkkaa?

    “On haluja varjella kielloilla työpaikkoja tekoälyltä, mutta tämä ei voi menestyä pitkään. Kaikki maat eivät kieltoihin yhdy ja kilpailu pakottaa muut seuraamaan.”

    Ainakin teoriassa yritys voi saada automatisoimalla itselleen etua mutta samalla haitata kansantaloutta, koska pois potkittu työntekijä siirtyy heikommin tuottaviin töihin. Ymmärtääkseni nykyjärjestelmässämme tätä ongelmaa ei ole ratkaistu. Kansantalouden kannalta olisikin parempi maksimoida tuottavuus ja tukea omia yrityksiä kilpailussa ulkomaisia yrityksiä vastaan. Toki jotkin kauppasopimukset saattavat tällaisen toiminnan estää ja johtaa siihen, että kilpailevat yritykset aiheuttavat kansantalouksilleen mittavat kokonaishaitat. Vaikka käytännössä haitat olisivatkin siedettävän vähäiset, järjestelmä on älyllisesti epätyydyttävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tämä virke antaa ymmärtää, että yhteiskunnan tulisi tukea palkkatöitä tekeviä enemmän kuin työttömiä. Onko tällainen tarpeen? Eikö riitä, että perustulon päälle maksetaan markkinaehtoista palkkaa?

      Tuossa artikkelissa eipuhuttu mitän perustulosta. Perustulo on tietysti yksi tapa maksaa täydentävää tulonsiirtoa pakkkatulojen päälle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. ML: 3d-tulostimissa on vielä yksi rajoite, joka käytännössä estää laajemman kotikäytön ja esineiden “mikrotehtailun”. Useimmat laitteet taitavat käyttää vain yhtä materiaalia tulostukseen. Ja useimmissa vähänkään monimutkaisemmissa esineissä yhden materiaalin käyttö ei tule kuuloonkaan, tai sitten lopputulos on aivan kelvoton tehdasvalmisteiseen tuottteeseen verrattuna, joissa on voitu käyttää erikoismateriaaleja. Miten tuo oikein ratkaistaan?

    Optimaalisia rakenteita suunnitteleva tekoäly ja metalleja ja komposiitteja ruikkivat tulostimet tulevat muuttamaan teollisuuttakin erittäin paljon. Vaikka tulostin olisikin pirun kallis, sillä pystytään korvaamaan niin monta työvaihetta, että se kannattaa. Tämä ikävä kyllä tulee vähentämään myös tuotteiden erillisten osien määrää ja siten korjattavuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Aika ajatella:
    Ainakin teoriassa yritys voi saada automatisoimalla itselleen etua mutta samalla haitata kansantaloutta, koska pois potkittu työntekijä siirtyy heikommin tuottaviin töihin. Ymmärtääkseni nykyjärjestelmässämme tätä ongelmaa ei ole ratkaistu. Kansantalouden kannalta olisikin parempi maksimoida tuottavuus ja tukea omia yrityksiä kilpailussa ulkomaisia yrityksiä vastaan. Toki jotkin kauppasopimukset saattavat tällaisen toiminnan estää ja johtaa siihen, että kilpailevat yritykset aiheuttavat kansantalouksilleen mittavat kokonaishaitat. Vaikka käytännössä haitat olisivatkin siedettävän vähäiset, järjestelmä on älyllisesti epätyydyttävä.

    Jos ennen tekoälyä ta robottia kansantalouden tuotto oli X ja sitten yhtäkkiä tekoäly/robotti korvaa työntekijöitä tehden heidän hommansa, on kansantalouden tuotto edelleen X. Jos korvatut työntekijät löytävät uusia töitä, on kansantalouden tuotto entistä korkeampia, koska tuotto on robotin/ tekoälyn tuotto + duunareiden uusi työpanos.

    Tulonjako on sitten täysin erikseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kun osaamisen ja tarpeen pitäisi kohdata, on tärkeää, että opetetaan oikeita asiota. Mitenkähän yliopistojen opetuksesta päätetään. Toivottavaa olisi, että palvellaan enemmän opiskelijoiden etua (siis työllistynistä) kuin opettajien ja opiskelijoide opiskelijoiden mielihaluja. Eikös nopeaa valmistumista pitäisi suosin, kun edessä on kuitenkin vielä lisä/muuntokoulutuksia. Kun tulee uutta asiaa, on tarpeen karsia vanhaa, vaikka astuttaisiin opettajien varpailla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Sepi: Jos ennen tekoälyä ta robottia kansantalouden tuotto oli X ja sitten yhtäkkiä tekoäly/robotti korvaa työntekijöitä tehden heidän hommansa, on kansantalouden tuotto edelleen X. Jos korvatut työntekijät löytävät uusia töitä, on kansantalouden tuotto entistä korkeampia, koska tuotto on robotin/ tekoälyn tuotto + duunareiden uusi työpanos.

    Et nähtävästi ota huomioon, että robottikin kuluttaa (tutkimus, kehitys, rakentaminen, energia, ylläpito ja huolto). Tarkoitankin tuotolla nettotuottoa eli bruttotuoton ja kulujen erotusta — sehän on oleellista. Kansantalouden nettotuotto vähenee, jos robotti kuluttaa enemmän, kuin mikä on robotin ja ihmisen bruttotuottojen erotus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Sepi: Jos ennen tekoälyä ta robottia kansantalouden tuotto oli X ja sitten yhtäkkiä tekoäly/robotti korvaa työntekijöitä tehden heidän hommansa, on kansantalouden tuotto edelleen X. Jos korvatut työntekijät löytävät uusia töitä, on kansantalouden tuotto entistä korkeampia, koska tuotto on robotin/ tekoälyn tuotto + duunareiden uusi työpanos.

    Tulonjako on sitten täysin erikseen.

    Ei se noin yksi yhteen mene. Ihmisen korvaava tekoäly tai robotti saattaa olla selvästi tuottavampi (laatu, määrä, kustannustehokkuus) kuin korvaamansa ihminen. Esimerkiksi lääkärirobotti voisi olla selvästi ihmislääkäriä tuottavampi antaessaan parempaa hoitoa, jolloin tuottavuus olisi selvästi yli X. Uskon automaation ja tekoälyn lisäävän kokonaistuottavuutta roimasti, jos tuottavuuden kasvu jaetaan mahdollisimman monelle. Jos tulot jätettäisiin vain robottien/tekoälyn omistajien iloksi, niin tuotanto supistuisi painottuen luksuskulutukseen, koska syrjäytetyillä ihmisrassukoilla olisi niin heikko ostovoima. Tulonjako ja kokonaistuottavuus liittyvät siis erottamattomasti yhteen.

    Robotiikka myös parantaa ihmisten ostovoimaa halpuuttaessaan tuotteita/palveluja, jolloin ihmisille jää enemmän varoja tuhlattavaksi muihin tuotteisiin/palveluihin, jolloin kokonaistuottavuus kasvaa kysynnän kasvun myötä.

    Historiallisesti koneiden korvaamat ihmiset ovat siirtyneet muille teollisuustuotantoaloille tai palveluammatteihin. Tekoälyvallankumous saattaa aidosti jättää ihmisiä pihalle kaikista työtehtävistä, koska palveluillekaan ei välttämättä ole rajattomasti kysyntää. Humanoidit ja tekoäly voivat korvata laajassa mitassa myös palveluja – prostituutiosta asiantuntijapalveluihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Työ ei ole olemassa työntekijää vaan muiden tarpeiden tyydyttämistä varten. Kun jostain työstä ei olla valmiita maksamaan kohtuullista korvausta, silloin se työ ei voi olla kenellekkään välttämätöntä ja sen voi aivan yhtä hyvin jättää tekemättä.

    Vai olisiko nyky-Suomi jotenkin erityisen paljon parempi paikka elää, jos työttömät vapaa-ajanvieton sijaan pakkaisivat ostoksia, kiillottaisivat kenkiä, jekuttaisivat seniilejä puhelinmyynnissä jne.? Vaikka nämä matalapalkkatyöt muuttuisivat tulevaisuudessa jollain tapaa arvokkaamman oloisksi, ne olisivat silti aivan yhtä hyödyttömiä.

    Kumpi massatyöttömyydestä ja täystyöllisyydestä on tällaisessa teknologisesti kehittyneesä yhteiskunnassa utopiaa ja kumpi dystopiaa? Onko työn kahleista irti pääseminen niin suuri vaara yhteiskuntarauhalle, ettei siitä saa edes haaveilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. tuottavuusloikka: Ei se noin yksi yhteen mene. Ihmisen korvaava tekoäly tai robotti saattaa olla selvästi tuottavampi (laatu, määrä, kustannustehokkuus) kuin korvaamansa ihminen. Esimerkiksi lääkärirobotti voisi olla selvästi ihmislääkäriä tuottavampi antaessaan parempaa hoitoa, jolloin tuottavuus olisi selvästi yli X. Uskon automaation ja tekoälyn lisäävän kokonaistuottavuutta roimasti, jos tuottavuuden kasvu jaetaan mahdollisimman monelle. Jos tulot jätettäisiin vain robottien/tekoälyn omistajien iloksi, niin tuotanto supistuisi painottuen luksuskulutukseen, koska syrjäytetyillä ihmisrassukoilla olisi niin heikko ostovoima. Tulonjako ja kokonaistuottavuus liittyvät siis erottamattomasti yhteen.

    Robotiikka myös parantaa ihmisten ostovoimaa halpuuttaessaan tuotteita/palveluja, jolloin ihmisille jää enemmän varoja tuhlattavaksi muihin tuotteisiin/palveluihin, jolloin kokonaistuottavuus kasvaa kysynnän kasvun myötä.

    Historiallisesti koneiden korvaamat ihmiset ovat siirtyneet muille teollisuustuotantoaloille tai palveluammatteihin. Tekoälyvallankumous saattaa aidosti jättää ihmisiä pihalle kaikista työtehtävistä, koska palveluillekaan ei välttämättä ole rajattomasti kysyntää. Humanoidit ja tekoäly voivat korvata laajassa mitassa myös palveluja – prostituutiosta asiantuntijapalveluihin.

    Jos markkinat ovat edes etäisesti tehokkaat ja tarjolla on useamman kuin yhden valmistajan tekoäly röntgenkuvien tulkintaan, niin röntgenkuvien tulkinnan hinta romahtaa karkeasti sille tasolle mitä tuollaisen tekoälyn pyörittäminen kaikki reguloinnin aiheuttamat kustannukset huomioiden + joku järkevä voittoprosentti.

    Voittoprosentti ei voi muodostua mielivaltaisen korkeaksi, jos ”tekoälyjen” tarjontapuolella on kilpailua, vaan lähtökohtaisesti niihin sijoitettun pääoman tuotto pysyy jossain tolkun rajoissa.

    Käytännössä lääketieteen diagnostiikka muuttuunee seuraavan 10v aikana aika paljon. Röntgenlääkäreitä ei tarvita mihinkään, vaan se Siemensin kone pyöräyttää neuroverkkoalgoritmin ihan itsekseen ”ilmaiseksi” (siis sisältyy koneen leasing maksuun) heti kuvan oton yhteydessä ja kustannukset laskevat. Siemens taas ei voi pitää hintaansa mielivaltaisen korkeall, koska se kilpailee japanilaisten ja GE Healthcaren kanssa asiakkuuksista, jolloin hinnat kyllä pysyvät aisoissa. Edelleen tarvitaan röntgenhoitaja tekemään se manuaalinen ihmisten koneisiin ohjastaminen… (Elleivät keksi sopivan inhimillisiä robotteja siihenkin).

    Ja kun kuvan ottaminen on nykyistä paljon halvempaa, niitä voidaan räiskiä paljon nykyistä useammin, jolloin pääomakustannukset jakautuvat useamman kuvan kesken ja taas per kuva hinta laskee. Sama homma kaikissa labrakokeissa ja magneettikuvissa jne. Joissa koneet voivat hoitaa sen tulosten tulkinnan ihmistä paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Jouni:

    …Suurin haaste bioinformatiikassa on pula pätevistä ihmisistä. Saman ihmisen pitäisi olla sekä biologi, joka ymmärtää mitä ollaan tekemässä, menetelmäasiantuntija, joka tuntee tarvittavat algoritmit ja tilastolliset menetelmät, että ohjelmistokehittäjä, joka pystyy käyttämään näitä menetelmiä. Koska päteviä monen alan asiantuntijoita ei ole tarpeeksi, tarvitaan yleensä suurempi määrä ihmisiä, joista kukin on asiantuntija yhdellä tai kahdella alalla ja ymmärtää jotain muiltakin aloilta…

    Koulutusratkaisut eivät Suomessa ole viimevuosina tukeneet monialaista osaamista. Älykkäimpiin, niihin joilla on kapasiteettia lukea pari perustutkintoa, ei ole satsattu. Heidän opiskelujaan on jopa tahallisesti haitattu. Sitten ihmetellään aivovuotoa USA:han ja Eurooppaan.

    Väitän, vaikka PISA-pisteitä ei tule, että yhteiskunnan kannattaa satsata parhaaseen 10 % nuorista niin lukiossa kuin yliopistossakin, ei huonoimpaan. Tämän jälkeen osaamisesta kannattaa maksaa, eikä verottaa sitä pois. Nuo parhaat kymmenenprosenttia vetävät meidät muut mukanaan, jos heidät saadaan pysymään Suomessa. Se huonoin kymmenys ei ole koskaan kovin tuottavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Jorma Nordlin:

    Elinkustannukset putoavat myös teknologian kehittyessä, mikäli ei liikaa lainsäädännöllä rajoiteta. Esimerkiksi asumisen hinnassa rakentamisen osuus tulee pienenemään entisestään, silloin muut tekijät vaikuttavat enemmän. J

    Minkä tahansa rakennuksen tärkein komponetti on verot ja viranomaismaksut. Ne onnoin 40% hinnasta. Eli vaikka millä tekoälyllä tuota tuunaisi niin ei kauheasti auta.

    Samanlaisia rajoitteita lienee muuallkin. Voiton taitaa taas korjata maat jotka osaavat hyväksyä markkinatalouden- Eli ei täällä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kaupungissa asuntojen arvo määräytyy sijainnin mukaan markkinoilla, rakennuskustannusten ja asunon arvo on ylimääräistä, joka jakautuu tontin omistajan (kaupunki) ja rakennusliikkeen voiton kesken. Jos tekoäly tai mikä tahansa vähentää rakentamiseen tarvittavan työn määrää, vähenevät tistysti mys työhön kohdistuvat verot.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Heittäisinpä kysymyksen noista “täydentävistä tulonsiirroista. Ajatellaanpa tilannetta, että esimerkiksi vientiteollisuuden työntekijä saa osan elatuksestansa työnantajan maksamasta palkasta ja osan noista täydentävistä tulonsiirroista. Tehdyn tuotteen työvoimakustannukset jäävät täten pienemmiksi kuin siinä tapauksessa, että koko toimeentulon pitäisi tulla palkasta. Miten yhteismarkkinat tuohon suhtautuvat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Yrityksen johdon näkökulmasta on kaksi erilaista peruslinjaa.

    Perinteisesti Suomessa on aina ollut työvoimapulaa. Tällöin oli selvää, että yrityksen kannattaa pitää kiinni henkilökunnastaan. tekologiamurroksessa yritys koulutti uusiin tehtäviin. Reikäkorttien lävistäistäjistä (1970-luvun lopulla) saatiin asiakaspalveluhenkilöstöä ja ihmisiä muuhun taoushallintoon. Idea oli, että talon ja toiminnan tunetvat saatiin varsin nopeasti uusiin tuottaviin hommiin.

    Tämän linjan yhteydessä pidettiin huolta, että yliopistot ja TKK tuottivat omalle alalle koulutettuja ihmisiä. Oli tarvetta rahoittaa professuureja, tutkiushankkeita ja olla jatkuvastin yhetyksissä, jotta löydettiin hyviä uusia ihmisiä.

    Isoissa maissa ja menestyvissä yrityksissä taas on voitu laskea siihen, että väkeä kyllä löytyy. Tunnettu malli on arvoida henkilökunta vuosittain ja irtisanoa 10% huonoimman suoritusarvion saaneita.

    Tässä mallissa yritys houkuttaa, ei tarvitse kouluttaa ja olla yhetyskissä eikä eteenkään maksaa yliopistoille mistään. USA:ssa on myös tapana valmistumisen jälkeen olla vuosi palkatta töissä, josko sitten kelpaisi.

    Suomessa ollaan siirtrytty EK:nnäkökulmasta aikaan, jolloin ihmisiä saa kadulta. AMK:n ja ammattikouun toimintamallissa se vuoden palkaton harjoittelu on jo melkein toteutettu. Yipäätään viittä kavrtaalia pidempää aikaa ei yrityksissä ja johdossa katsella eteenpäin operatiivisessa toiminnassa.

    Tekoälymurroksessa on uusia näkökulmia:
    – tarvitaan usean alan osaajia. Yliopistojenidea estää kahden tutkitkinnon suorittaminen on tälle täsyin päinvastaista toimintaa.
    – aiempaakin osaamista tarvitaan, ihmisiä ei löydy enää kadulta.
    – yritysten on otettava vastuuta yliopistojen rahoituksesta uudella tavalla.
    – alojen siiloutuminen on ongelma ja monialaisuutta on arvostettava tiimeissä

    Tämä on iso haaste johtamisfilosofioille. Siinä mennee yritysjohtajasukupolvi, kunnes uudeta jatukset taas tulevat Suomeen.

    Muuntokoulutus pelasti 1990-luvuin lamassa montakin alaa – samaa taas tarvitaaan.Aikuiskoulutuksesta ei ole paljoa näkynyt juttua, muuten kuin yliopsitojen varsin rahanahneena bisneksenä. Se aas houkuttaa myös kaikkea muuta epämääräistä porukkaa saalinjaolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Osmo Soininvaara:Jos tekoäly tai mikä tahansa vähentää rakentamiseen tarvittavan työn määrää, vähenevät tistysti mys työhön kohdistuvat verot.

    Viittaus noin 40 %:n veroasteeseen rakennuksen kokonaishinnassa lienee viittaus Rakennusteollisuuden vuosittain julkaisemaan veroarvioon, jossa tuo noin 40 %:n veroaste suhteessa asunnon hintaan muodostuu lähinnä arvonlisäverosta, kaavoituskorvauksesta ja varainsiirtoverosta, jotka muodostavat 90 % laskelman verorasituksesta. Työhön kohdistuvilla veroilla ei ole sen laskelman lopputuloksiin käytännössä vaikutusta. Kyseinen laskelma löytyy tästä:
    http://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/asuminen/2017/rakennusoikeuden-osuus-asunnon-hinnasta-tre-ja-hki-vtt.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Hyvä kirjoitus, JTS.
    Yliopistoista voisin vielä heittää, että olisi suotavaa kyetä päivittämään osaaamistaan, laajentamaan näkemyksiään ja/tai poikkitieteellistymään koska tahansa kun aikaa ja tarvetta on. Ja siis paljon lyhyemmänkin kaavan mukaan kuin suorittamalla tutkinnon. Tiivistetyt esitykset + keskustelut vähän aiheesta kuin aiheesta olisivat hyvin suotavia, siis mainitunmuotoiset kurssit.
    Avoimessa yo:ssahan tämä on osin mahdollista, mutta vielä voisi laajentaa kurssitarjontaa. Jokin “poikkitieteellinen suunnittelukurssi” olisi tarpeen. Tarkasteltaisiin jotakin asiaa eri näkökulmista, mitä siis pitäisi ottaa huomioon ja toisaalta, innovaatiomielessä, mitä mahdollisuuksia asian kehittelyssä voisi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Soininvaara pohtii hyvin ja monipuolisesti tekoälyn ja teknisen kehityksen vaikutusta työmarkkinoihin, palkkoihin ja laajemmin yhteiskuntaankin.

    Valitettavasti tarpeesta muuttaa talousjärjestelmää radikaalisti vastaamaan teknologian kehityksen mukanaan tuomioa muutoksia, ei juurikaan keskustella.

    Ihmistä tarvitaan jatkossakin. Vaikka palveluita voidaan keksiä lisää loputtomasti ja näin ylläpitää korkeaa työllisyyttä siitä huolimatta, että tavaroiden ja osin palveluidenkin tuotannossa ihmisen työpanos suhteessa tuottavuuteen on jatkossa yhä vähäisempi, ei tuottavuuden jatkuvassa kasvussa voida olettaa, että ihmisen pitäisi jatkossakin tehdä 40 tuntia viikossa työtä, jopa enemmänkin ja että ostovoima olisi loputtomasti sidottu palkkatyöhön.

    Teollisen, teknisen ja työmenetelmien kehityksen myötä on ihmisten keskimäärin tekemä työmäärä vähentynyt jatkuvasti, vaikka välillä työaikaa onkin hiukan pidennetty, kuten kiky loikassa nyt. Ei tarvitse mennä historiassa kauas taaksepäin, kun ihmisten lähes kaikki hereillä olo aika meni työn tekemiseen, vaikka useimmat eivät olleet palkkatyössä. Sittemmin on siirrytty vähitellen nykyiseen noin 40 tunnin työviikkoon. Siinä on junnattu aivan liian pitkään.

    Nykyinen talousjärjestelmä tulee toimimaan jatkossa yhä huonommin teknisen kehityksen edistyessä. Nytkään se ei pysty siirtämään ostovoimaa tarpeeksi kulutussektorille vastaamaan tuotantosektorin kapasiteettia. Niinpä talousjärjestelmän niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissa tarvitsee joko jatkuvaa tai ajoittaista elvyttämistä keskupankkien rahan painamisen kautta. Vaikka työllisyys olisi paljon korkeampi, tilanne ei korjaannu, koska myös tuotannon kokonaismäärä kasvaa.

    Vaikka monet eivät ajatuksesta ideologisesti pidäkään, pitkässä juoksussa on määrätynlainen perus toimeentulo irrotettava työn tekemisestä. Siihen on vain kaksi keinoa, joko yhteiskunta omistaa riittävästi tuotannon välineitä tai raaka-aineita (ja laskuttaa niistä), voidakseen siirtää kansalaisille määrätyn määrän ostovoimaa työn tekemisestä riippumattomasti, tai yhteiskunta verottaa kaikkea tavaroiden ja palveluiden tuotantoa niin raskaasti, että voi tehdä vastaavan ostovoiman siirron sitä kautta.

    On utopistista ajatella, että voimme keksiä ja kuluttaa loputtomasti viihdykettä toinen toisillemme niin paljon, että kaikki olisivat 40 tuntia viikossa tuottamassa palveluita ja tavaroita ja ehtisi vapaa-aikanaan kuluttaa kaiken tuotetun. Tehokkuus kasvaa kaikilla osa-alueilla ja tekoäly kiihdyttää tätä kehitystä. Loppujen lopuksi olemme tilanteessa, jossa tarvitaan vain puolet nykyisestä työajasta täyden työllisyyden ylläpitämiseksi, vaikka kuluttaisimme kaiken vapaa-aikamme tuotettuja tavaroita ja palveluita. Raja tulee vastaan paljon aikaisemmin, moni ihminen kun haluaa viettää paljon aikaa myös siten, ettei hän loppujen lopuksi kuluta paljoakaan. Erilaiset jakamistalouden muodot ja yhteisöllisyyden suosion kasvaminen vain kiihdyttää tätä kehitystä osaltaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.