Kaupunkisuunnittelu

Vihreän sadonkorjuujuhlan aika Helsingissä

Viime valtuustokaudella Helsingissä saatiin aikaan suuri käänne kaupungin kehittämisessä. Kaupunkirakennetta hajauttava kehitys, joka peitti alleen yhä vain enemmän maata, saatiin käännetyksi kaupunkirakennetta eheyttäväksi suunnaksi. Markkinavoimat auttoivat tätä muutosta merkittävästi, mutta oli siinä suuri rooli myös politiikalla – erityisesti vihreällä politiikalla.

Markkinavoimat ovat tässä sama asia kuin ihmisten asumispreferenssit, jotka muuttuivat voimakkaasti urbaanimmiksi. Yhä useampi haluaisi asua ratikkakaupungissa, kantakaupunkimaisesti. Sen seurauksena asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingin keskustan tuntumassa aina Vallilaa myöten. Asumisen kallistuminen on ikävä asia sinänsä, mutta toisaalta merkki hyvästä. Jossain on onnistuttu, kun niin moni haluaa tänne asumaan ja asuu mieluummin kaksiossa Helsingissä kuin omakotitalossa kehyskunnissa.

Helsinki kaikkine tapahtumineen ja mielenkiintoisine yksityisine palveluineen on tullut tavattoman hyväksi paikaksi elää. Se on ollut kaupungin sallivamman politiikan tulosta – suuri ansio tästä kuuluu Pekka Saurille.

Kaupungin suunnan muutos näkyy yleiskaavassa, joka sekä tiivistää kaupunkia että rakentaa sitä pikaratikoiden varaan. Kehä I:n sisäpuolelle on tulossa 150 000 asukasta lisää.

Suunnanmuutos on ollut merkittävä myös liikennepolitiikassa. Tämä näkyy symbolisesti vahvimmin sellaisissa päätöksissä kuin Hämeentien pyörä- ja joukkoliikennekatu, mutta asiallisesti merkittävämpi muutos on tämä ratikkapainotteisuus.

Kokoomus ja vihreät ovat perinteisesti olleet kovin eri mieltä autoilun asemasta Helsingissä ja ovat sitä edelleen. Vaikka näkemykset ovat tunnetasolla edelleen yhtä kaukana toisistaan, mutta asiatasolla näkemykset ovat lähentyneet toisiaan olosuhteiden pakottamina.

Kun kantakaupunkiin tulee 150 000 asukasta lisää, vihreiden on ollut pakko myöntää, että niin paljon ei voi autoilun kulkutapaosuutta vähentää, että autojen määrä kääntyisi kantakaupungissa merkittävään laskuun. Samasta syystä kokoomuksen on pakko myöntää, että autojen kulkutapaosuutta on pakko lasketa merkittävästi, koska asukasluvun kaksinkertaistaminen ei voi tarkoittaa autojen määrän kaksinkertaistamista. Ne eivät yksinkertaisesti mahtuisi katuverkkoon.

Viime valtuustokaudella kylvettiin, nyt on sadonkorjuun aika.

Muutama viikko sitten kaupunkiympäristölautakunnassa meni puoli huolimattomasti meni läpi 3500 asukkaan kaava metroaseman tuntumassa Herttoniemen yritysalueella. Se muutti merkittävän alueenkäyttötarkoituksen yritysalueesta asumiseen. Se oli Iso muutos ja ja siitä käytiin iso vääntö viime valtuustokaudella, mutta siinä se nyt on. Vastaa asukasluvultaan keskikokoista kuntaa. Luontoa säästyi paljon, sillä vanhaan tapaan tehdyllä metsälähiökaavalla tuo olisi vienyt neitseellistä maata lähes neliökilometrin.

Näitä on tulossa lisää.

Läpihuutojuttu oli myös Hämeentien katupiirustusten hyväksyminen. Toisissa oloissa tästä olisi äänestetty verisesti.

Iso juttu oli kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmän hyväksyminen. Siinä mullistetaan koko järjestelmä ja painotetaan huomattavasti kiskoliikennettä – ja samalla sähköä dieselinsijasta.

Tämä on yhtä juhlaa!

52 thoughts on “Vihreän sadonkorjuujuhlan aika Helsingissä

  1. Osmo, nyt en ymmärrä. Sanot “…Kaupunkirakennetta hajauttava kehitys, joka peitti alleen yhä vain enemmän maata, saatiin käännetyksi kaupunkirakennetta eheyttäväksi suunnaksi…” Katsottaessa edellisen kauden tuloksia, en tunnista yhtään yli 20 000 asukasta neliökilometrillä kaavaa, eivätkä läheskään kaikki täytä edes 10 000 asukasta neliökilometrillä minimivaatimusta, että syntyisi edes jotain palveluita. Vähät hieman kaupunkimaiset alueet tuhotaan sirpaloimalla ne viheralueilla.

    Liikennepolitiikassa syyt ja seuraukset ovat suloisesti sekaisin. Liikennettä ei kannata ohjata poliittisista lähtökohdista, vaan rakentamisen tehokkuuden tulee ohjata teknisesti syntyviä ratkaisuja. Poliittinen ohjaus tarkoittaa Helsingissä tolkutonta rahantuhlausta kannattamattoman julkisen liikenteen tukemiseen.

    Oikea järjestys on 1) kaavoittaa tehokkaasti, 2) rakentaa tehokkaasti ja 3) syntyy tilaus julkiselle liikenteelle. Tehdään se kaupunki, niin palvelut muuttuvat kaupunkimaisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kyllä tuo Herttoniemen alue vastaa tehokkuudeltaan selvästi yli 200 asukasta hehtaariulla. Nämä metsälähiöt tehtiin murto-osalla tästä. Autopaikkanormi estää tekemästä kovin tiheää kaupunkia, koska vaadittava määrä (tyhjilleen jääviä) autopasikkoja ei synny kuin aivan järjettömillä kustannuksilla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Edelleenkin ihmettelen, miksi vihreä poliitikko kannattaa pöhinää, palveluita ja kasvua, kun pitäisi luoda köyhyyttä, paikallisuutta ja estää tavaroiden ja ihmisten liike, jos pallo tahdotaan pelastaa.

    Esimerkiksi kasvihuonepäästöt ovat taas kääntyneet Suomessa selvään nousuun. Sama koskee kaikkia muitakin luontoa kuormittavia lukuja, kun on pöhinää eli kun talous kasvaa ja kun ihmisillä on mahdollisuus liikkua ja kuluttaa.

    Kaupunkikultturi on vimmattu tuhokone, joka kasvattaa ihmiset kaipaamaan sellaista, mitä he eivät osaa luonnostaan kaivata. Ei tällaisen mallin varaan voi rakentaa tulevaisuutta sadoissa ja tuhansissa vuosissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. “Jossain on onnistuttu, kun niin moni haluaa tänne asumaan ja asuu mieluummin kaksiossa Helsingissä kuin omakotitalossa kehyskunnissa.”

    Onko mahdollisesti kysytty lapsilta missä haluavat asua? Saattaisi joku ehkä haluta nähdä puun tai jotain muuta merkityksetöntä joskus pihapiirissä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Rumaa ja halpaa kallista. Tuo tulee mieleen kun kävelee Uuden Helsingin katuja. Kauneutta ja mieltä kohottavaa arkkitehtuuria on turha etsiä. Ja ei ala-asteen kanaviillokki voi olla väri seinässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Juu, onneksi olkoon vaan! Joissain asioissa en ole kauhean innostunut vihreiden politiikasta, mutta kaupunkisuunnittelussa olen pitkälti samoilla linjoilla.

    Onko kaupungin pöhinä silti ekologisesti tuhoisaa, kuten nimimerkki “Junttipulla Savosta” esittää? Ainahan ihminen touhuamisellaan tuhoaa ympäristöä, sekä maalla että kaupungissa. Voisi kuitenkin kuvitella, että myös pöhinä voidaan toteuttaa enemmän tai vähemmän ympäristöä rasittavasti? Onko nyt lisääntynyt pöhinä kestävää?

    En myöskään usko, että köyhyys ja valtavat ihmismassat olisi toimiva ratkaisu. Paljon tehokkaampaa olisi hillitä pöhisijöiden määrää. Väestönkasvu laskuun, siis!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Osmo Soininvaara:
    Autopaikkanormi estää tekemästä kovin tiheää kaupunkia, koska vaadittava määrä (tyhjilleen jääviä) autopasikkoja ei synny kuin aivan järjettömillä kustannuksilla.

    Kannattaisiko rakentaa sitten täydentämiskelpoista kaupunkia jossa otetaan huomioon että se autopaikkanormi saattaa muuttua.

    Eli kaavoituksessa jätetään nykytalojen väliin sellaisia aukkoja jotka on helppo täydentää viiden tai kymmenen vuoden päästä.

    Toki voi tehdä niin kuin nykylähiöissä eli puretaan sileäksi aivan kaikki talot ja tehdään kokonaan uutta tilalle mutta siihen menee taas se 50 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Antero Umpimieli:
    Rumaa ja halpaa kallista. Tuo tulee mieleen kun kävelee Uuden Helsingin katuja. Kauneutta ja mieltä kohottavaa arkkitehtuuria on turha etsiä. Ja ei ala-asteen kanaviillokki voi olla väri seinässä.

    YLE julkaisi juuri tähän asiaan liittyen uutisen kerrostalosuunnittelun arkkitehtipalkkioiden surkeudesta:

    https://yle.fi/uutiset/3-9975162

    Käytännössä tuolla hintatasolla ei voi suunnitella, vaan pitäisi puhua lähinnä tuotannosta. Kaikki aika menee pakolliseen byrokratiaan ja välttämättömien piirustusten tuottamiseen. Ja kukaan ei voi väittää, että Helsingin hintatasoilla arkkitehtisuunnittelun kustannukset olisivat rajoittava tekijä asuntotuotannossa.

    Siinä olisi seuraava tavoite Vihreille: kuinka saada rakentamisen laatutaso nousuun, kun määrä nyt vihdoin alkaa olla asiallisella tasolla. Tontinluovutusehdoista voisi varmaan aloittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Olet Osmo sanonut, että Kalasatamasta(Sompasaari-Nihti) tulee hieno ja kehunut tiivistä kantakaupunkimaista umpikorttelirakentamista.

    Jos autopaikkanormi olisi ollut erilainen, miten se olisi näkynyt? Nythän kaikki autopaikat rakennetaan talojen alle, parkkikenttiä tai – taloja ei ole missään. Jos saan itse vastata, niin ihan samalla tavalla olisi rakennettu, vaikka alue olisi täysin autoton. Oletko eri mieltä?

    PS. Ainakaan pian valmistuvassa Hitas-talossa eivät hallipaikat riitä kaikille halukkaille(melkein kaikilla on auto ja muutamilla perheillä kaksi) vaan isännöitsijä joutuu valitsemaan onnekkaat arvalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ainakaan pian valmistuvassa Hitas-talossa eivät hallipaikat riitä kaikille halukkaille(melkein kaikilla on auto ja muutamilla perheillä kaksi) vaan isännöitsijä joutuu valitsemaan onnekkaat arvalla.

      Paljonko nuo onnelliset maksavat vuokraa tuosta autopaikasta. Koska kaikki asukkaat ovat ne asuntojen hinnoissa maksaneet, olisi kohtuullista, että pääomasta perittäisiin vuokraa saman periaatteen mukaan kuin kaupunki perii vuokraa tontista, siis 3,2 %, ja kuoletus kuoletus päälle. Autopaikan hinta on tuolla noin 40 000 euroa. Asukkaita tasapuolisesti kohteleva vuokra olisi 200 €/kk. Toinen, myös hyvin tasapuolinen tapa on huutokaupata autopaikat.
      Edelleen kaavaa ei voi syyttää autopaikkojen liian pienestä määrästä, sillä taloyhtiö olisi saanut rakentaa niitä tontille ihan kuinka paljon vain. Kaava määrittelee minimimäärän.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Osmo Soininvaara: Syntyvyys on jo laskenut.

    Väkiluku kasvaa silti yhä ja aiheuttaa jo nyt monenlaisia ja hyvin vaikeitakin ongelmia, ei vähiten juuri ympäristölle.

    Jostain syystä tältä ongelmalta halutaan yleensä sulkea silmät. Tuntuu kovin toiveikkaalta ajatella, että väkiluku kääntyy laskuun joskus tulevina vuosikymmeninä ja koko sen silloisen ihmismäärän kulutustoiveet voitaisiin ratkaista hallitusti. Minusta se ei näytä mitenkään uskottavalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. kalle jokinen:

    Onko mahdollisesti kysytty lapsilta missä haluavat asua? Saattaisi joku ehkä haluta nähdä puun tai jotain muuta merkityksetöntä joskus pihapiirissä…

    Kerran Helsingin keskustassa ajaessamme silloin noin 7-vuotias poikani kysyi: “asuuko joku täällä?”. Hänen mielestään moinen ajatus tuntuisi aivan kauhealta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Näin joulun alla tarjoutui taas muutama tilaisuus käydä nauttimassa vihreän ideologian mukaisen kiskoille nostetun joukkoliikenteen hedelmistä. Yritinpä ajaa tavallisena arki-iltapäivänä ennen ruuhka-aikaa ykkösen ratikalla Eiraan. Ei lunta, ei ruuhkaa, mutta järkyttävästi jonoutuneet ratikat (mutta ratikkahan ei jonoudu, vai kuinka?). Kuski heitti Mannerheimintien pysäkillä kaikki matkustajat ulos ja ilmoitti, että ratikka oli jo Mäkelänkadulla ollut 17 minuuttia myöhässä, joten Eiraan ei nyt ajeta, vaan ratikka menee Kolmikulman “haamupysäkille”. Olkaa hyvä ja odottakaa seuraavaa ykköstä.
    Vaan tämäpä sattui olemaan jo toinen saman moinen kokemus viikon sisällä. Edellisellä kerralla kympin kuski tyhjensi kaikki pihalle, koska ratikka joutui työntämään edellään olevaa ratikkaa ties minne. Täysi vaunullinen heitettiin keskelle räntäsadetta.

    Siinä Erottajan nilkkoihin ulottuvassa loskassa tarpoessa oli hyvää aikaa miettiä Osmon “5 säästösekunnin” logiikkaa: mitä hyötyä on jostain minimisäästöistä, kun täydet vaunulliset porukkaa heitetään pihalle siksi, että raideliikenne ei toimi näissä oloissa. Ja meitä oli paljon, ihan joukoksi asti.

    Kun maailman pohjoisimman pääkaupungin mutkaisten ja mäkisten katujen joukkoliikenne siirretään kiskoille, on tiedossa paljon vikatilanteita, odotusta, jonotusta, myöhästymisiä. VR:n tunnetuista ongelmista ei ole opittu yhtään mitään. Kauan eläköön raideuskonto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. kalle jokinen:
    “Jossain on onnistuttu, kun niin moni haluaa tänne asumaan ja asuu mieluummin kaksiossa Helsingissä kuin omakotitalossa kehyskunnissa.”

    Onko mahdollisesti kysytty lapsilta missä haluavat asua? Saattaisi joku ehkä haluta nähdä puun tai jotain muuta merkityksetöntä joskus pihapiirissä…

    Moniko kysyy lapsilta, haluavatko he asua metsässä Nurmijärvellä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. “Tämä on yhtä juhlaa!”.
    Vaikka Soininvaara olet varmaan vihreistä parhaimmasta päästä niin tuo lause kyllä sattuu ja paljon näin Helsingissä autoilevana ihmisenä. Kyllä se niin on että siinä vaiheessa kun vihreät huutavat “Tämä on yhtä juhlaa!” niin muiden ihmisten pitäisi ottaa askel taaksepäin ja alkaa pelätä tulevaisuutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Tuttavapariskunta, kaksi akateelisesti koulutettua hyvätuloista on etsimässä ensiasuntoa. Edes noilla tuloilla ei ole varaa kaksioon tuolta “pöhinästä”. Sen sijaan siellä voi näemmä asua hyvinkin kaupungin tukemana.

    Talouskone ei tässä toimi. Ne koulutetut nuoret joiden pitäisi rakentaa tulevaisuudessa tätä maata jäävät jalkoihin.

    Siinä olet oikeassa että vanhuksilla on asiat pöhinässä hyvin. Muuten viimeaikainen politiikka on suuri sylkäisi nuorten jaloille. Keskiluokka ja sitä vanhemmat kiittävät kun asunnot on ostettu aikoinaan neljäsosalla nykyhinnoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Kiitos myös taholle , jolle se kuuluu .Se on ollut kaupungin sallivamman politiikan tulosta – suuri ansio tästä kuuluu Juha Sipilän (Kesk.) johtamalle hallitukselle , joka jakoi

    “Valtionavustusta kahdelle isolle raitiotiehankkeelle

    Valtio myönsi Raide-Jokeri -hankkeeseen avustusta 84 milj. euroa. Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välinen pikaraitiolinja. Raideyhteys korvaa vilkkaasti liikennöidyn bussilinjan 550. Raide-Jokeri helpottaa pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen toimivuutta ja mahdollistaa uusia asuntoja 60 000.

    Tampereen raitiotien rakentamiseen valtio myönsi avustusta 71 milj. euroa. Tavoitteena on kasvavan kaupungin rakenteen tiivistäminen tehokkaan joukkoliikenneratkaisun avulla. Hanke mahdollistaa 46 000 uutta asuntoa raitiotien lähialueelle vuoteen 2040 mennessä. Hankkeen ensimmäinen vaihe sisältää reitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta keskussairaalan kampukselle Taysiin. Hankkeen toisessa vaiheessa rakennetaan reitti keskustasta Lentävänniemeen.”

    Tämä lisäys siksi, että O.S. unohti epähuomiossa hehkuttaa Sipilää ja Suomen Keskustaa 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Johannes: Moniko kysyy lapsilta, haluavatko he asua metsässä Nurmijärvellä?

    Ehkei useastikaan. On paljon lapsia jotka eivät tiedä oikeasta metsästä mitään. Mutta jos niiltä lapsilta jotka ovat käyneet oikeassa metsässä, kysyttäisiin haluaavatko he asua Helsingin keskustassa, saattaisivat tulokset olla vääränlaisia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Jouni Kauppi:
    “Tämä on yhtä juhlaa!”.
    Vaikka Soininvaara olet varmaan vihreistä parhaimmasta päästä niin tuo lause kyllä sattuu ja paljon näin Helsingissä autoilevana ihmisenä. Kyllä se niin on että siinä vaiheessa kun vihreät huutavat “Tämä on yhtä juhlaa!” niin muiden ihmisten pitäisi ottaa askel taaksepäin ja alkaa pelätä tulevaisuutta.

    Jospa vihreä politiikka veisi niitä muita autoja pois tukkimasta tietäsi Helsingissä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Pete: Kerran Helsingin keskustassa ajaessamme silloin noin 7-vuotias poikani kysyi: “asuuko joku täällä?”. Hänen mielestään moinen ajatus tuntuisi aivan kauhealta.

    Onneksi hänelle jää mahdollisuus asua loskametsälähiössä. Ne kun eivät katoa minnekään, vaan tarjoavat jatkossakin pääkaupunkiseutulaisittain edullisen asumisvaihtoehdon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. “…ja asuu mieluummin kaksiossa Helsingissä kuin omakotitalossa kehyskunnissa.”

    Entäpä ne, jotka haluavat asua omakotitalossa _Helsingissä?_ Miksei se ole näissä Osmon jutuissa ikinä minkäänlainen optio?

    Kysyy omakotiasuja kehäykkösen sisältä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Luulen, että jos haluat ostaa itsellesi kerrostalotontin ja rakentaa sille pelkän omakotitalon, sitä ei kiellä kukaan. Vähän se tietysti maksaa, koska keskustan lähellä maa on kallista. Mutta vaatimus, että sinä saat sedn tontin halvemmalla kuin ne kerrostaloasujat, jotka pyrkivät samalle tontille, on vähän itsekäs.
      Ymmärrät kai myös, että jos meillä olisi Helsintgin niemellä pelkkiä väljästi rakennettuja omakotitontteja tarkoittaisi se, etteivät nämä olisi lähellä keskustaa, vaan keskusta olisi vastaavasti jossin muualla.
      Kuitenkin, yli puyolet Helsingin tonttimaasta on kaavoitettu omakotitaloille. Luulisi sen riittävän.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kävelinpä toissa päivänä Jätkäsaaren Verkkokauppaan. Ihmettelin siinä sitten, miksi upouuteen kaupunginosaan ei ole rakennettu umpikortteleita, puukerrostalot oli sijoiteltu aivan kummallisesti niin, että hyinen merituuli varmasti puhaltelee kanjoneissa. Mikä siinä on, ettei enää osata suunnitella oikeaa korttelikaupunkia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kauko:
    Kävelinpä toissa päivänä Jätkäsaaren Verkkokauppaan.Ihmettelin siinä sitten, miksi upouuteen kaupunginosaan ei ole rakennettu umpikortteleita, puukerrostalot oli sijoiteltu aivan kummallisesti niin, että hyinen merituuli varmasti puhaltelee kanjoneissa.Mikä siinä on, ettei enää osata suunnitella oikeaa korttelikaupunkia?

    Jätkäsaaressa on kovasti yritetty, mutta ei se oikein tahdo onnistua. Siellähän on katuverkkokin suoraan lähiöstä, eli ei siis verkko ollenkaan, vaan pari kokoojakatua ja loput umpiperiä. Niitä umpiperiä on vieläpä todella tiheästi, ja niiltä tulevat autot ryhmittyvät ratikkakiskoille odottelemaan vapaata rakoa. Ratikat väistävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Daniel Federley: Jätkäsaaressa on kovasti yritetty, mutta ei se oikein tahdo onnistua. Siellähän on katuverkkokin suoraan lähiöstä, eli ei siis verkko ollenkaan, vaan pari kokoojakatua ja loput umpiperiä. Niitä umpiperiä on vieläpä todella tiheästi, ja niiltä tulevat autot ryhmittyvät ratikkakiskoille odottelemaan vapaata rakoa. Ratikat väistävät.

    Jätkäsaaresta olisi voinut tulla jotain järkevää, jos Helsinki ei olisi unohtanut sinne Länsisatamaa. Virallinen liturgia kertoo, että satama siirrettiin pois asuntojen tieltä. Oikeasti tehtiin mahdoton yhdistelmä vilkasta satamaa ja uutta, tiheää kaupunginosaa. Kaikki liikenne on tukossa, sekä siellä että kaikilla lähikaduilla. Järjetöntä kaupunkisuunnittelua. Eikä se sillä korjaannu, että puolet Helsingin ratikkalinjoista on siirretty päättymään tänne. Terveisiä Kruununhakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. “Asumisen kallistuminen on ikävä asia sinänsä, mutta toisaalta merkki hyvästä. Jossain on onnistuttu, kun niin moni haluaa tänne asumaan ja asuu mieluummin kaksiossa Helsingissä kuin omakotitalossa kehyskunnissa.”

    Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Helsingin väestönkasvu on viime aikoina kuta kuinkin perustunut vain pakolaismaahanmuuttajaväestön kasautumiseen Helsinkiin. Ymmärrettävästi he haluavat asua kaltaistensa keskuudessa jossa tulevat hyväksytymmiksi. Kuinka moni tästä porukasta maksaa asumisensa omalla työllään itse?

    Toinen tekijä Helsingin asuntokysynnän taustalla on ahneus, eli sijoittajien usko Helsingin vetovoimaan. Sen taas on tehnyt mahdolliseksi mahtavasti kasvaneet asumis- ja toimeentulotuet, jotka valuvat asuntosijoittajien voitoiksi, korkeammiksi vuokriksi ja asuntojen hinnoiksi.

    Kolmas tekijä on lähes 0-korkoiset asuntolainat jotka ovat muodostaneet hintakuplan asuntoihin.

    Helsingin korkea asumisen hinta on megaluokan möhläys helsinkiläisiltä päättäjiltä. On ihailtavaa jos Vihreät ottavat tästä kunnian itselleen. Helsinkiläispäättäjillä on itsellään ollut käsissä kaikki eväät pitää asumisen hinta kohtuullisemmalla tasolla huolehtimalla riittävästä kohtuuhintaisesta asuntotuotannon määrästä ja rakentamiskustannuksesta mm. rakentamismääräyksien (pysäköinti, esteettömyys, tonttitehokkuus ym.) ja kaavoituksen kautta. Suuri epäonnistuminen joka maksaa tyypillisille veronmaksajille maltaita ja hyödyn keräävät asuntosijoittajat ja omistusasujat jos hoksaavat ajoissa myydä asuntonsa ennen hintojen laskua.

    Kun lainakorot normalisoituvat (huom. toteutettu korkovähennyksen raju leikkaaminen), niin yleiskaavan perustana olevat väestönkasvuennusteet heittävät härän pyllyä rakentamisen ja Helsingin asuntojen nykyisellä hintatasolla. Uusien asuntojen kysyntä yksinkertaisesti tulee tyrehtymään. Ensimmäiset merkit hintakaton löytymisestä on ilmassa kun Kalasatamassa merenrannalle rakennettavan (“hintasäännellyn”) hitas-talon kaikille asunnoille ei heti löydy ostajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni Helsingin väestönkasvu on viime aikoina kuta kuinkin perustunut vain pakolaismaahanmuuttajaväestön kasautumiseen Helsinkiin.

      Vuodebn 2016 väestönlisäyksestä Helsingissä oli
      1700 luonnollista väestöbnkasvua (syntyneet – kuolleet)
      3233 nettomuuttuoa muualta Suomesta.
      Toinen tekijä Helsingin asuntokysynnän taustalla on ahneus, eli sijoittajien usko Helsingin vetovoimaan. Sen taas on tehnyt mahdolliseksi mahtavasti kasvaneet asumis- ja toimeentulotuet, jotka valuvat asuntosijoittajien voitoiksi, korkeammiksi vuokriksi ja asuntojen hinnoiksi.
      2450 nettomuuttoa ulkomailta.

      Nettomuutto ulkomailta on vähenemässä, koska suurin maahanmuuttajaryhmä, virolaiset, ovat ehtymässä. Elintaso Virossa on noussut niin paljon, ettei muuttopaimnetta Suomeen ole enää entiseen tahtiin. Toki Helsingin työvoimapula saattaa nopeuttaa työperäistä muuttoa ulkomailta.

      Miksi ahneet sijoittajat sijoittavat asuntoihin Kalliossa eivätkä omakotitaloihin Nurmijärvellä? Senhän täytyy johtua asiitä, että potentiaalinen vuokralainen asuu mieluummin Kalliossa kuin omakotitalossa Nurmijärvellä

      Kolmas tekijä on lähes 0-korkoiset asuntolainat jotka ovat muodostaneet hintakuplan asuntoihin.

      Miksi korottomaqt asuntolainan nostavat asuntojen hintoja Helsinghissä, mutta eivät kehyskuntien omakotitalossa. Edelleen on mahdollista ostaa samalla hinnalla kaksio Kalliosta ja omakotitalo kehyskunnasta ja valitaan kaksi Kalliosta.

      Ensimmäiset merkit hintakaton löytymisestä on ilmassa kun Kalasatamassa merenrannalle rakennettavan (”hintasäännellyn”) hitas-talon kaikille asunnoille ei heti löydy ostajaa.

      Ehkä ihmiset ovast oppimneet laskemaan. Hitas-talot eivät ole erityisen edullisia kovan rahan asuntoihin verrattuna, koska niissä on korkea maanvuokra. Jos ajattelee pääoman reaalituottoa vaikkapa kahden prosentin hinnalla (nyt korot ovat siis reaalisesti netgatiivisia) 2,5 euron vuokra neliötä kohden kuussa vastaa 1500 euroa asunnon hinnassa. Jos ajattelee prosentin reaalöikorkoa, vaikutus asunnon hintaan on jo 3000 €/m2.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Jalankulkija: Virallinen liturgia kertoo, että satama siirrettiin pois asuntojen tieltä. Oikeasti tehtiin mahdoton yhdistelmä vilkasta satamaa ja uutta, tiheää kaupunginosaa.

    Rahtisatamat kyllä poistuivat, mutta matkustajasatama on vain kasvanut – ja kun siihen koko ajan investoidaan lisää, ei se ole mihinkään lähdössä. Kun Jätkäsaaren ja Hernesaaren rakentaminen on edennyt riittävän pitkälle, tullaan toteamaan, että on pakko rakentaa tunneleita autoliikenteelle (ellei ruuhkamaksuilla tms. pystytä rajoittamaan sitä) – ja keskustatunnelin uusi linjausehdotus on silloin varteenotettava vaihtoehto. Autoliikenteen vähentäminen edellyttäisi tehokasta joukkoliikenneyhteyttä, nykyiset ratikat eivät oikein riitä. Tarkoittaa siis metroa tai esim. pitkiä ratikoita (jotka myös pitäisi käytännössä viedä maan alle).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara: Vuodebn 2016 väestönlisäyksestä Helsingissä oli
    1700 luonnollista väestöbnkasvua (syntyneet – kuolleet)
    3233 nettomuuttuoa muualta Suomesta.
    2450 nettomuuttoa ulkomailta.

    “työikäisten määrän kasvu saatiin lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä”. (Lähde: http://tilajakehitys.hel.fi/vaesto_ja_vaestonkehitys_helsingissa)

    Onko tällainen kehitys todellakin se mitä kaupunki politiikallaan tavoittelee?

    Osmo Soininvaara: Miksi ahneet sijoittajat sijoittavat asuntoihin Kalliossa eivätkä omakotitaloihin Nurmijärvellä? Senhän täytyy johtua asiitä, että potentiaalinen vuokralainen asuu mieluummin Kalliossa kuin omakotitalossa Nurmijärvellä

    Miksi korottomaqt asuntolainan nostavat asuntojen hintoja Helsinghissä, mutta eivät kehyskuntien omakotitalossa. Edelleen on mahdollista ostaa samalla hinnalla kaksio Kalliosta ja omakotitalo kehyskunnasta ja valitaan kaksi Kalliosta.

    Kotitalouksien sinkkuutuminen ja kasvaneet asumis-/toimeentulotuet lienevät yksi keskeinen selittäjä. Kun valtio/kunta antaa lisää rahaa Kalliossa asumiseen niin halukkaita riittää. Valtio viisaudessaan melkein tuplasi opiskelijoiden asumistuen kun heidät siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Käsittääkseni Helsinki on muuttotappiolla perheen perustamisikäisten ja lapsiperheiden kohdalla. Not good.

    Helsingin asuntojen hintojen nousu on ruokkinut itseään, eli sijoittajat sijoittavat mieluummin sinne missä hinnat ovat nousussa. Kunnes ne kääntyvät laskuun jolloin erityisesti velkavivulla toimivat panikoivat ja eväät isompaan rysähdykseen taas kerran ovat olemassa.

    Osmo Soininvaara:
    Ehkä ihmiset ovast oppimneet laskemaan. Hitas-talot eivät ole erityisen edullisia kovan rahan asuntoihin verrattuna, koska niissä on korkea maanvuokra. Jos ajattelee pääoman reaalituottoa vaikkapa kahden prosentin hinnalla (nyt korot ovat siis reaalisesti netgatiivisia) 2,5 euron vuokra neliötä kohden kuussa vastaa 1500 euroa asunnon hinnassa. Jos ajattelee prosentin reaalöikorkoa, vaikutus asunnon hintaan on jo 3000 €/m2.

    Tästä taidamme olla samaa mieltä. Asuntojen hintataso alkaa löytämään huippunsa. Ja kun velkavipua on käytössä ennätyksellisen paljon, niin vipu korkojen noustessa alkaa toimimaan laskevaan suuntaan. Sinällään ihmettelen edelleen sitä, miten HINTASÄÄNNÖSTELLYSSÄ asuntotuotannossa bulkkikerrostalon keskineliöhinta voi ylittää 5000 euroa vuokratontilla? Tietääkö joku vastausta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kotitalouksien sinkkuutuminen ja kasvaneet asumis-/toimeentulotuet lienevät yksi keskeinen selittäjä. Kun valtio/kunta antaa lisää rahaa Kalliossa asumiseen niin halukkaita riittää

      Et vastannut kysymykseen, miksi tuo ei toteudu kehyskunnissa. Kyllä sitä asumis- ja toimeentulotukea sielläkin saa asumiseen.
      Työikäinen kantasuomalainen väestö koko Suomessa on kääntynyt laskuun, joten sen kasvusta enemmän kuin kaikki on pedräisi ulkomailta. On aika harmillista, että Suomi ei oikein houkuttele työperäistä maahanmuiuttoa kuin Virosta ja sekin hana on tyrehtymässä. Olisi hyvä saada täydennystä ulkomailta, jotta joku huolehtisi vanhuksista ja maksaisi eläkkeet.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. vk: “työikäisten määrän kasvu saatiin lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä”. (Lähde: http://tilajakehitys.hel.fi/vaesto_ja_vaestonkehitys_helsingissa)

    Onko tällainen kehitys todellakin se mitä kaupunki politiikallaan tavoittelee?

    Tästä olisi kiintoisaa saada tarkempaa tietoa. Helsinkiin on käsittääkseni muuttanut myös korkeasti koulutettuja osaajia muista maista, ml. Yhdysvalloista.
    Mutta kuinka suuri on näiden erittäin haluttujen ulkomaalaistaustaisten määrä?
    Karkeasti, kuinka suuri osa ulkomaalaistaustaisista on työperäistä ja kuinka suuri osa turvapaikanhakijoita (tai turvapaikan saaneita)? Ja työperäisestä jakautuminen ammattialoittain (tai muulla tavoin josta voitaisiin päätellä huippuosaajien vs. matalan osaamisen työntekijöiden osuudet)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Osmo Soininvaara: Et vastannut kysymykseen, miksi tuo ei toteudu kehyskunnissa. Kyllä sitä asumis- ja toimeentulotukea sielläkin saa asumiseen.

    Sinkut ja nuoret perheet asuvat pääosin yksiöissä ja pienissä kaksioissa. Kehyskuntien rakennuskanta on pientalovaltaista. Helsingin uudet asuntoalueet Jätkäsaari, Kalasatama ja Arabia ovat täynnä pieniä vuokra-asuntoja. Jätkäsaaressa 80% asuu muussa kuin omistusasunnossa. Vuokra-asuja asuu siellä, missä on vuokra-asuntoja. Tätä on “asumispreferenssien muuttuminen”, olosuhteiden pakottamaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Sinkut ja nuoret perheet asuvat pääosin yksiöissä ja pienissä kaksioissa.

      Ei kai niille sinkuillakaan ole pakottavaa tarvetta asua ahtaasi. Luulisi oikein mielellään ottavan samaan hintan isomman asunnon, ellei ole mitään erityistä prieferenssiä sijannin suhteen. Lisäksi kehyskunnissa, esimerkiksi Klaukkalassa on myös kerrostaloja. Niistä saa asuntoja erityisen edullisesti. Vuokra on palöjon alempi kuin Kalliossa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Maahanmuutosta valtaosa on muuta kuin pakolaisia

    N 30000 maahanmuuttajataustaisten vain n 3000 liittyy pakolaisuuteen.
    Vuosi 2015 oli poikkeus

    Mutta ei loppukaan työperäistä ole vaan vain n 5000 perustuu työntekoon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Liian vanha:
    Maahanmuutosta valtaosa on muuta kuin pakolaisia

    Näinhän se on. Vilaisin migrin tilastoista viimeiset 24kk, jona aikana kansainvälisen suojelun perusteella n. 11 tuhatta, ensimmäinen oleskelulupa työn ja opiskelun perusteella kumpaakin vähän enemmän, perheen perusteella jonkin verran enemmän.

    Venäjä dominoi kansalaisuuden osalta, jonka jälkeen Kiina, Intia, ja Vietnam sekä ensimmäisissä että jatkoissa.

    Korkean teknologian yrityksissä on kaikkia ym. kansalaisuuksia ja monia muitakin.

    Mutta rakentaminen taitaa työllistää enemmän kuin korkean teknologian alat, ja varmasti näkyy myös ulkomaalaistaustaisten jakaumassa.

    Miten Helsingin (tai pääkaupunkiseudun, tai Helsingin seudun) tilanne eroaa muusta maasta ei vaan selviä suoraan oikein mistään tilastoista mitä olen keksinyt etsiä. Esim. migrin tilastot jaoteltuna nykyisen asuinkunnan (tai edes maakunnan) mukaan olisi kiva, vaan kun ei sellaista ole 🙁

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. “Miksi ahneet sijoittajat sijoittavat asuntoihin Kalliossa eivätkä omakotitaloihin Nurmijärvellä? Senhän täytyy johtua asiitä, että potentiaalinen vuokralainen asuu mieluummin Kalliossa kuin omakotitalossa Nurmijärvellä?”

    Tämä johtuu asumisen tukijärjestelmästä. Periaatteessa suomessa ei kenenkään kannata asua omalla rahalla vuokralla. Paitsi tietysti esim. Kouvolassa tai Kainuussa, jossa vuokra voi alittaa asunnon ylläpitokulut. Kuitenkin siis normaalissa, ei älytöntä muuttotappiota omaavassa kunnassa vuokralla asuminen on satunaisen työvoiman, työttömien ja opiskelijoiden tapa asua.

    Ja tuki määrittää mm. sen, että kaksiot ovat suomessa 56,5 neliösiä. Ja se määrittää myös vuokratason suurimmassa osassa maata.

    Sijoitusasunto kannattaa ostaa esim. Lappeenrannan yliopiston läheltä. En usko, että missään saa yhtä hyvää tuottoa asuntomarkkinoilla. Halpoja neliöitä ja normaali, kelan määrittämä vuokrataso.

    Kalliossa voisi tehdä kyselyn. “Jos fatta maksaisi asumisesi, niin vaihtaisitko luukkusi omakotitaloon Nurmijärvellä?” Veikkaan, että suurin osa kallion deeguista ja luusereista vaihtaisi. Pääsisivät ehkä samalla kiinni elämään, jota siellä Helsingin slummissa ei oikein voi löytyä.

    P.S olen itse asunut kalliossa, osoitteessa porvoonkatu 3. Ainoastaan Nairobi on ollut vittumaisempi asuinpaikka. Jos paskin paikka suomesta pitäisi nimetä, niin se olisi tuossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Ja tuki määrittää mm. sen, että kaksiot ovat suomessa 56,5 neliösiä. Ja se määrittää myös vuokratason suurimmassa osassa maata.

      Mikähän tuki tuollaista määrää? Ymmärtääkseni saen paremmin asumistuessa kuin toimeentulotuessa ei ole mitään mainintaa neliöistä. On joskus kauan sitten ollut, mutta ei ole enää.
      Toimeenmtulotukea saa myös Nurmijärvellä olevaan kämppään samoin kuin asumistukeakin. Jopa niin, että muuhun elämiseen jää enemmän rahaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Jalankulkija:
    Kun maailman pohjoisimman pääkaupungin mutkaisten ja mäkisten katujen joukkoliikenne siirretään kiskoille, on tiedossapaljon vikatilanteita, odotusta, jonotusta, myöhästymisiä. VR:n tunnetuista ongelmista ei ole opittu yhtään mitään. Kauan eläköön raideuskonto.

    Olen aina ollut linja-autojen kannattaja juuri siitä syystä, että kumipyöriä voi ohjata tarpeen ja halun mukaan minne vain. Viimeisenä esimerkkinä metron portaikkoon Moskovassa. Sen kun kääntää rattia, niin dösä tottelee. Raitiovaunu taas hajotessaan aiheuttaa häiriötä ties kuinka pitkäksi aikaa ja estää liikenteen sillä raiteella. Eikä linjamuutoksiakaan voi tehdä ihan tuosta vaan kun aina pitää ensin rakentaa raiteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Liian vanha:
    Maahanmuutosta valtaosa on muuta kuin pakolaisia

    N 30000 maahanmuuttajataustaisten vain n 3000 liittyy pakolaisuuteen.
    Vuosi 2015 oli poikkeus

    Mutta ei loppukaan työperäistä ole vaan vain n 5000 perustuu työntekoon

    Sotketko tässä pakolaisuuden ja pakolaisstatuksen vain onko osuus oikeasti noin pieni? Pakolaisstatusta ei toki monellekaan myönnetä koska sille on olemassa tarkat kriteerit ja vaatimus henkilökohtaisesta vainosta. Mutta kyllä silti laskisin somalit ja afgaanit yms. pääasiassa pakolaisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Osmo Soininvaara: Et vastannut kysymykseen, miksi tuo ei toteudu kehyskunnissa. Kyllä sitä asumis- ja toimeentulotukea sielläkin saa asumiseen.

    Sinkkuutuminen, asumistuet…

    Tilastotietojen mukaan Helsingin saama muuttovoitto muodostuu jokseenkin kokonaan ikäluokasta 15-24 vuotta. Eli opiskelijoista yleensä sinkkutalouksissa ja joiden asumista tuetaan voimakkaasti verovaroin.

    http://data.mesaatio.fi/muuttoliike/#!i=15-24

    Huolestuttavaa Helsingin päättäjille pitäisi olla se, että ne jotka maksavat veroeurot muuttavat nettona ulos Helsingistä. Tosin en yhtään ihmettele kun katsoo asumisen hintaa ja asumisen ahtautta. Toki lapsiperheet taitavat olla taloudellinen rasite kaupungille, vai?

    Eli opiskelijat Helsinkiin muuttaessaan toimivat rationaalisesti: kun saa isot asumistuet niin miksipä ei asua lähellä opiskelupaikkaa ja biletystä. Asumisväljyydellä ei ole heille merkitystä. Lapsiperheet, työpaikkansa vakiinnuttaneet nuoret ja perheen perustajat muuttavat rationaalisesti nettona pois. Ja vakiintuvat sitten sinne muualle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Tilastotietojen mukaan Helsingin saama muuttovoitto muodostuu jokseenkin kokonaan ikäluokasta 15-24 vuotta

      Luonnollinen väestönkasvu taas koostuu pelkästään alle yksi vuotiaista. Jokseenkin kaikki muuttovoitto koostuu aina nuorista, koska siinä iässä muutetaan. Lapsiperheet muuttivat joskus ennen pois, mutta eivät muuta enää. Siksi esimerkiksi Nurmijärvi on nykyisin muuttotappiokunta.
      Se, että tässä olisi kyse sosiaalitukien perässä muuttamisesta, ei oikein lyö yksiin sen kanssa, että mediaanitulo on noussut Helsingissä selvästi nopeammin kuin muissa seudun kunnissa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara:
    Työikäinen kantasuomalainen väestö koko Suomessa on kääntynyt laskuun, joten sen kasvusta enemmän kuin kaikki on peräisin ulkomailta. On aika harmillista, että Suomi ei oikein houkuttele työperäistä maahanmuuttoa kuin Virosta ja sekin hana on tyrehtymässä. Olisi hyvä saada täydennystä ulkomailta, jotta joku huolehtisi vanhuksista ja maksaisi eläkkeet.

    Helsingin tavoittelema satojen tuhansien asukkaiden väestönkasvu perustuu lähes pelkästään maahanmuuttoon. Työperäinen maahanmuutto ei kai olekaan kenenkään mielestä ongelma.

    Oleskeluperäinen maahanmuutto sen sijaan on. Ymmärrettävistä syistä maahanmuuttajat eivät kasaudu Nurmijärvelle, vaan päätyvät samoille Helsingin kaupungin vuokrataloalueille, missä jo ennestään on paljon maahantulijoita. Näistä ei taida eläkkeiden maksajiksi olla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Raitiovaunut on yliarvostettu liikennemuoto. Vaunut ajelevat kiskoilla peräkkäin, eivätkä pääse ohittamaan toisiaan. Pienikin toimintahäiriö, väärin pysäköity auto, pikku kolari tai ajolankaongelmat aiheuttavat, että koko liikenne seisoo. Myös syksyn lehdet ja lumi aiheuttavat ongelmia.

    Lisäksi raiteiden ja omien väylien rakentaminen on kallista, ja koko kesä ajetaan poikkeusreiteillä tai korvaavilla busseilla, kun kiskot kaivetaan säännöllisin välein ylös kunnostettavaksi. Tuntuukin oudolta, että olemassaolevat bussiyhteydet halutaan ehdoin tahdoin korvata raitiovaunuilla, ja rakentaa niille lisäksi kallis uusi infrastruktuuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Peter: Sotketko tässä pakolaisuuden ja pakolaisstatuksen vain onko osuus oikeasti noin pieni? Pakolaisstatusta ei toki monellekaan myönnetä koska sille on olemassa tarkat kriteerit ja vaatimus henkilökohtaisesta vainosta. Mutta kyllä silti laskisin somalit ja afgaanit yms. pääasiassa pakolaisiksi.

    Migrin tilastoissa http://tilastot.migri.fi/#decisions “Kansainvälinen suojelu” sisältää kaiken pakolaisuuden. “Oleskelulupa” jakautuu ryhmiin Perhe, Työ, Opiskelu, Muu.

    Viimeisten 24kk aikana (12/2015–11/2017) Kansainvälisen suojelun puitteissa päätöksiä on tehty 38876 joista 11664 myönteisiä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330?start=551

    Samana aikana ensimmäinen oleskelulupa Suomeen, päätöksiä 49300 joista 42179 myönteisiä. Jatkot ja pysyvät käsittääkseni ovat olleet jossain aiemmassa vaiheessa “Ensimmäinen…” luokassa, joten en nyt laske niitä. Suurin ryhmä Venäjä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/21205/59?start=551

    Lisäksi on EU-kansalaisen rekisteröinti, jossa 18566 päätöstä joista 17784 myönteisiä. Tässä suurin ryhmä on Viro.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23340?start=551

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Osmo Soininvaara:
    Helsingin ulkomaalaisväestöstä noin puolet on muuttanut Euroopasta tai “Amerikasta”, mitä tuo “Amerikka sitten tarkoittaakin.

    Ismo: Tästä olisi kiintoisaa saada tarkempaa tietoa. Helsinkiin on käsittääkseni muuttanut myös korkeasti koulutettuja osaajia muista maista, ml. Yhdysvalloista.
    Mutta kuinka suuri on näiden erittäin haluttujen ulkomaalaistaustaisten määrä?
    Karkeasti, kuinka suuri osa ulkomaalaistaustaisista on työperäistä ja kuinka suuri osa turvapaikanhakijoita (tai turvapaikan saaneita)? Ja työperäisestä jakautuminen ammattialoittain (tai muulla tavoin josta voitaisiin päätellä huippuosaajien vs. matalan osaamisen työntekijöiden osuudet)?

    Tuoreimmat eli vuoden 2016 luvut nettomuutosta Uudellemaalle. Pelkän Helsingin lukuja ei taida löytyä, mutta Uudenmaan luvut kuvannevat aika hyvin Helsingin tilannetta.

    http://data.mesaatio.fi/muuttoliike/#!d=external

    EU-maat +533
    Muut Euroopan maat +1182
    Aasia +3892
    Amerikka -118
    Afrikka +750
    Oseania -69
    Ei tiedossa -190

    Kovasti painottuu pakolaisvirtojen mukaan kun Irak ja Afganistan kuuluvat Aasian ryhmään. EU-maista (~Virosta) virta oli huipussaan jo 2012 (4300) ja nyt hyytynyt rajusti.

    Käsittääkseni muualta Suomesta Uudellemaalle (=pääkaupunkiseudulle) suuntautuva aika voimakas turvapaikanhakijoiden virta tilastoidaan maan sisäisen muuttoon.

    Tunnetusti Suomen houkuttelevuus on huono länsimaiden suuntaan ja nyt virta Virostakin uhkaa hyytyä. Meidän tulee todellakin onnistua maahan jäävien irakilaisten, afgaanien ja syyrialaisten kanssa ja saada heidät työelämään. Somalien kanssa olemme epäonnistuneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Ismo: Migrin tilastoissa http://tilastot.migri.fi/#decisions “Kansainvälinen suojelu” sisältää kaiken pakolaisuuden. “Oleskelulupa” jakautuu ryhmiin Perhe, Työ, Opiskelu, Muu.

    Viimeisten 24kk aikana (12/2015–11/2017) Kansainvälisen suojelun puitteissa päätöksiä on tehty 38876 joista 11664 myönteisiä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23330?start=551

    Samana aikana ensimmäinen oleskelulupa Suomeen, päätöksiä 49300 joista 42179 myönteisiä. Jatkot ja pysyvät käsittääkseni ovat olleet jossain aiemmassa vaiheessa “Ensimmäinen…” luokassa, joten en nyt laske niitä. Suurin ryhmä Venäjä.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/21205/59?start=551

    Lisäksi on EU-kansalaisen rekisteröinti, jossa 18566 päätöstä joista 17784 myönteisiä. Tässä suurin ryhmä on Viro.
    http://tilastot.migri.fi/#decisions/23340?start=551

    Eli selvästi enemmän kuin tuo n. 3000 pakolaisuuteen liittyvää tapausta, joihin nimim. Liian vanha viittasi.

    Melkein voisi olettaa, että ne n. 5500 irakilaista, jotka ovat saaneet ensimmäisen oleskelulupansa Suomeen, voidaan myöskin suurimmaksi osaksi laskea pakolaisiksi. Kyseessä lienee valtaosin joko perheenyhdistäminen turvapaikan saaneen perheeseen tai sitten entinen turvapaikanhakija, joka on hakenut uutta oleskelulupaa perhesiteen tai työpaikan perusteella. Siis vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin peruja tuokin eikä suinkaan niin, että Nokiat ja kumppanit olisivat yhtäkkiä alkaneet rekrytoida tuhatmäärin koodareita Irakista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Peter: Eli selvästi enemmän kuin tuo n. 3000 pakolaisuuteen liittyvää tapausta, joihin nimim. Liian vanha viittasi.

    Jos tilastoja katsoisi vain tämän vuoden ajalta, oltaisiin lähempänä 3000/vuosi tasoa. Mutta kun katsoin tilastoja viimeiset 24kk ajalta, mukana oli 2016 päätökset eli se suurin joukko.
    Tässä vaiheessa tilastot näyttävät vielä siltä, että tasoittuminen tapahtuu korkeampaan tasoon kuin ennen 2015 kriisiä. Tosin kriisivuosilta voi olla pidempi häntä perheenyhdistämisten jne muodossa.

    Melkein voisi olettaa, että ne n. 5500 irakilaista, jotka ovat saaneet ensimmäisen oleskelulupansa Suomeen, voidaan myöskin suurimmaksi osaksi laskea pakolaisiksi. Kyseessä lienee valtaosin joko perheenyhdistäminen turvapaikan saaneen perheeseen tai sitten entinen turvapaikanhakija, joka on hakenut uutta oleskelulupaa perhesiteen tai työpaikan perusteella. Siis vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin peruja tuokin eikä suinkaan niin, että Nokiat ja kumppanit olisivat yhtäkkiä alkaneet rekrytoida tuhatmäärin koodareita Irakista.

    Kolmen vuoden aikana, eli ennen kiriisiä, koko kriisin ajan, ja nyt sen jälkeen, on Irakilaisille myönnetty yhteensä 4995 turvapaikkaa (myönteinen päätös kansainvälisen suojelun perusteella).
    Ensimmäinen oleskelulupa on tänä aikana myönnetty 2015 irkailaiselle, josta 1877 perheen perusteella. Oletettavasti osa näistä on työn tai opiskelun perusteella saapuneiden perheitä, eli vain osa voi liittyä pakolaisuuteen.

    Ei siis nähdäkseni ole 5500 irakilaista oleskeluluvan saanutta jotka pitäisi laskea pakolaisiksi vaikka oleskelulupa olisi saatu muulla perusteella kuin kansainvälinen suojelu. Kyllä ne on lähes kokonaan kansainvälisen suojelun perusteella tehtyjä päätöksiä, perheenyhdistämiset tuoneet ehkä kolmanneksen siihen päälle.

    Oleskeluluvan jatko ja pysyvä oleskelulupa koskevat henkilöitä jotka on jo laskettu kerran joko ensimmäisen oleskeluluvan tai kansainvälisen suojelun perusteella, joten niitä ei pidä lisätä lukuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Ismo:
    Ei siis nähdäkseni ole 5500 irakilaista oleskeluluvan saanutta jotka pitäisi laskea pakolaisiksi vaikka oleskelulupa olisi saatu muulla perusteella kuin kansainvälinen suojelu.

    Jossain vaiheessa mennyt allekirjoittaneelta valintakriteerit pieleen kun luulin katsovani, että niitä ensimmäisiä päätöksiä oli se 5,5k, mutta siinä olikin kaikki irakilaisten oleskelulupapäätökset parilta vuodelta.

    Mutta se alkuperäinen pointti, johon nimim. Liian vanha viittasi, että olisi 30 000 maahantulijaa ja niistä vain n. 3000 liittyisi pakolaisuuteen, on kuitenkin ilmeisesti väärin. En tiedä mihin lukuihin tuossa viitattiin, mutta suhdeluku on pielessä. 2017 luvuissa on 19800 myönteistä ensimmäistä oleskelulupaa, joista 1100 on irakilaisia ja joukossa väistämättä turvapaikanhakijoina maahan tulleita ja sittemmin perhesiteen muodostaneita (irakilaisten päätökset yli kolminkertaistuneet vuodesta 2015), ja siihen päälle 3500 turvapaikkaa ja 7200 EU-kansalaista. Eli suunnilleen 27000 ja ~4000.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.