Riman korottamisen solidaarisuudesta

Kuvitelka­amme yhteiskun­ta, jos­sa ihmis­ten tulota­so riip­puu siitä, kuin­ka hyvin he men­estyvät korkeushypyssä. Alin mah­dolli­nen suori­tus (aloi­tusko­rkeus) on 80 cm. Sil­lä pääsee varsin huonoon tulota­soon ja joutuu elämään taloudel­lis­es­ti vaa­ti­ma­ton­ta elämää. Jotkut huiput hyp­päävät yli kak­si metriä ja heil­lä riit­tää rahaa vaik­ka mihin.

Niitäkin on, jot­ka eivät selviä edes aloi­tusko­rkeud­es­ta, mut­ta he kuu­lu­vatkin sit­ten todel­la niukan perus­tur­van ja leipäjono­jen maail­maan.  Uno­htakaamme hei­dät ja keskit­tykäämme noi­hin onnet­tomi­in alle metrin suorituk­seen pystyvi­in ja hei­dän köy­hyy­teen­sä. Mitä tälle korkeu­ta hyp­päävien köy­hien ongel­malle pitäisi tehdä?

Kan­nat­taisiko nos­taa aloi­tusko­rkeut­ta niin, jot­ta jokainen riman ylit­tänyt saa kun­nol­lisen tulota­son? Leipäjonot toki kas­vaisi­vat, kun yhä use­ampi ei selviäisi edes aloi­tusko­rkeud­es­ta, mut­ta korkeu­ta hypäävien köy­hien ongel­ma olisi ratkaistu.

Olisi tietysti myös mah­dol­lista tur­vau­tua tulon­si­ir­toi­hin. Ote­taan niiltä, joille korkeushyp­py on help­poa ja annetaan täy­den­tävä tulon­si­ir­tona niille, joiden heikko korkeushyp­py­tu­los ei oikein riitä elämiseen. Jos näin meneteltäisi­in, voitaisi­in jopa vähän laskea aloi­tusko­rkeut­ta, jot­ta use­ampi pää­sisi riman yli. Näin leipäjonot lyhenisivät.

Vaa­timus, että työstä saata­van palkan on riitet­tävä elämiseen, on ident­ti­nen sen vaa­timuk­sen kanssa, että huonos­ti tuo­tavaa työtä ei tehdä eikä teetetä — ainakaan julkisen sek­torin ulkop­uolel­la. Näin sul­je­taan pois sekä ne yksilöt, joiden henkilöko­htainen tuot­tavu­us jostain syys­tä on huono, että työte­htävät, jot­ka eivät ole riit­tävän tuottavia.

Jostakin syys­tä muuten asum­ista ei kat­so­ta elämisek­si, kos­ka täy­den­täviä tulon­si­ir­to­ja saa kyl­lä mak­saa, jos niitä kut­su­taan asumistueksi.

Minus­ta täy­den­tävien tulon­si­ir­to­jen (tai palkkat­uen, ihan sama asia) malli on inhimil­lisem­pi ja sosi­aalis­es­ti kestävämpi kuin riman korot­tamisen malli.

= = = =

Inspi­raa­tion tähän ver­tauk­seen sain Her­man Hes­sen Lasihelmipelistä.

 

69 vastausta artikkeliin “Riman korottamisen solidaarisuudesta”

  1. Esimerk­istäsi puut­tuu kokon­aan (tarkoituk­sel­la) se riman alen­tamisen hin­ta. Tot­takai las­ke­taan rima nollaan!

  2. Umpiku­ja johtuu siitä että eräät osa­puo­let ovat juut­tuneet vuo­teen 1903 ja katso­vat maail­maa polar­isoivil­la silmäla­seil­la jos­sa on ain­oas­taan Me ja Ne. 

    Kun on tul­lut aikanaan yksin­ketr­tais­tet­tua poli­ti­ik­ka pop­ulis­tisik­si slo­ganeik­si, on vaikea alkaa mukau­tua muut­tuneeseen maail­maan ilman että näyt­tää jonkun mielestä takinkääntäjältä.

    Demarien kan­nat­taisi aloit­taa uud­estaan puh­taal­ta pöy­dältä ilman omaa his­to­ri­aansa ja sen tyhjiäk­si pihis­seitä ont­to­ja slo­ganei­ta. Ajat­telu on sal­lit­tua työväellekin.

  3. Her­mann Hes­sen sijaan suosit­telisin talouden mallien laa­timista Ita­lo Calvi­non poh­jal­ta. “Näkymät­tömät kaupun­git” on kuvael­ma siitä miten määrät­tömyy­dessään mit­taa­mat­tomat omis­tuk­set muut­tuvat saavut­ta­mat­tomik­si — Kaani ei elämäniässään ehtisi kiertämään kaikkia val­takun­tansa kaupunke­ja — mut­ta onnek­si joku voi sen­tään ker­toa mitä kaikkea sieltä rikkaan Kaanin val­takun­nan ääriltä löytyy. 

    Ja ker­toopa vielä niin hyvin että Kaani näkee sielun­sa silmil­lä enem­män kuin mitä ikinä näk­isi paikan pääl­lä. Ajatel­la — eikö seu­raa­va askel tässä omaisuuk­sien eskalaa­tios­sa olisi luon­tev­asti se, että kaik­ki, siis aivan kaik­ki omaisu­us olisi alun­pitäenkin vain fik­tio­ta, kertomusta. 

    Sil­lä sehän on talouden todel­li­nen ongel­ma. Kun suuret tuo­tot muut­tuvat numeroik­si mag­naat­tien tileille, reaal­i­talous tyh­je­nee — ja yhteen sula­neen raha- ja pankki­jär­jestelmän on luo­ta­va reaal­i­talouden kier­toon uut­ta rahaa jot­ta rat­taat jatkaisi­vat nor­maalia pyörim­ik­stään. Nykya­jan Kaanien numeer­i­nen omaisu­us on saman­laa­tu­ista kuin Calvi­non kuvaa­man — kukaan noista har­valukui­sista maail­man rikkaista ei koskaan elämässään ehdi naut­tia tai edes nähdä tähti­ti­eteel­li­sistä omaisuuk­sis­taan kuin korkein­taan pilk­istävän nurkan verran. 

    Ne rimat nou­se­vat huip­pua kohden yhä jyrkem­min, mut­ta jo jyrkän­teen juurel­la on jok­seenkin saman­tekevää omis­taako niin-ja-niin mon­ta nmeerista dol­lar­ia vai esimerkik­si kuun ja joukon taivaan tähtiä. Niistä ei ole mitään iloa. 

    Hul­lua miet­tiä mik­ten reaal­i­talouden hin­nan­muo­dos­tus­tuk­set muut­tuisi­vat sil­lälail­la reaaliselle poh­jalle että pär­jät­täisi­in työn hin­nan ja kulut­ta­jahin­to­jen tas­apain­ol­la. Nyt kaik­ki perus­tuu numeeriseen välistävetämiseen. Se on vähän se ja sama mil­lä mallil­la hin­nan­muo­dos­tuk­sia nyt ajatel­laan, kun asi­at ovat kokon­aisuute­na ihan hul­lul­la mallilla.

  4. Älähän nyt — kyl­lä kaikille voitaisi­in kun­non palkkaa, jos vain olisi Poli­it­tista Tah­toa. Rahakaan ei tuot­taisi ongelmia, jos vain Poli­it­tisel­la Tah­dol­la estet­täisi­in veronkier­to — siitähän tulisi heti vähin­tään mil­jarde­ja vuosit­tain ellei enemmänkin.

  5. Jos sanomasi pitäisi pul­mit­ta paikkansa, niin min­imi­palkan nos­tamisen pitäisi ymmärtääk­seni johtaa työ­paikko­jen vähen­e­miseen. Asi­aa on Yhdys­val­lois­sa päästy tutki­maan luon­nol­lisel­la kokeel­la: http://davidcard.berkeley.edu/papers/njmin-aer.pdf

    Tulos yllät­ti talousti­eteil­i­jät. Siteer­aan Paul Krug­ma­nia (2015): “Until the Card-Krueger study, most econ­o­mists, myself includ­ed, assumed that rais­ing the min­i­mum wage would have a clear neg­a­tive effect on employ­ment. But they found, if any­thing, a pos­i­tive effect. Their result has since been con­firmed using data from many episodes. There’s just no evi­dence that rais­ing the min­i­mum wage costs jobs, at least when the start­ing point is as low as it is in mod­ern America.”

    Voisitko ker­toa, mik­si tätä tulosta ei tarvit­sisi huomioida?

    1. There’s just no evi­dence that rais­ing the min­i­mum wage costs jobs, at least when the start­ing point is as low as it is in mod­ern America.”

      Yhdys­val­lois­sa min­imi­palk­ka on 6,5 euroa tun­nis­sa eli alle 1000 € kuus­sa, kun ote­taan huomioon vielä suo­ma­laiset vuosilomat.

  6. Jostain syys­tä oikeis­tolle ei kel­paa perus­tu­lo joka mah­dol­lis­taisi hal­patyövoiman. Kyse ei siis ole prag­maat­tis­es­ta ongel­mas­ta vaan aat­tel­lis­es­ta ongel­mas­ta joka on niin voimakas, että estää asian arvioimisen taloudel­li­sista lähtökohdista.

    Ehkä ongel­ma tulee siitä, ettei kenenkään olisi pakko olla töis­sä, vaan voisi kitu­ut­taa sil­lä perus­tu­lol­la. Josko­h­ta väitän, että jot­ta moinen oikeasti onnis­tuu ilman suur­ta inhimil­listä kär­simys­tä, pitää perus­tu­lo nos­taa korkeam­mak­si kuin mihin lähtöko­htais­es­ti tähdätään.

    Tai kai se riit­täisi jos eläisi omavaraistaloudessa jos­sain mis­sä voi pitää kasvi­maa­ta, kalas­taa, mar­jas­taa, ja pitää talostaan huol­ta omin voimin. Ymmär­rän, että osalle ihmi­sistä tämä olisi ihan kiva vai­h­toe­hto. Minä en nykyti­lanteessa selviäisi siitä fyysisesti.

  7. Luin taas vaa­likoneesta lauseen “suuret tulo­erot ovat hyväksyt­täviä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jakku­udessa ja ahkeru­udessa voidaan palkita.”

    Toki ahkeru­ud­es­ta tulee palki­ta, mut­ta kan­nat­taako lah­jakku­ud­es­ta palki­ta, kos­ka se on syn­nyn­näi­nen omi­naisu­us, eikö mak­samal­la lisään­ny, vaan ihmi­nen on lah­ja­ton tai lah­jakas jos­sakin asi­as­sa, täysin riip­pumat­ta siitä, mitä hänelle siitä maksetaan.

    Sit­ten on vielä se tuot­tavu­us. Lah­jakas ja ahk­era ihmi­nen ei vält­tämät­tä tee tuot­tavaa työtä.

  8. > Minus­ta täy­den­tävien tulonsiirtojen
    > (tai palkkat­uen, ihan sama asia) malli on
    > inhimil­lisem­pi ja sosi­aalis­es­ti kestävämpi kuin
    > riman korot­tamisen malli.
    Itse lait­taisin perus­tu­lon ja samal­la määräl­lä alen­taisin työe­htosopimusten min­imi­palkko­ja. — Tämä vaikut­taa vain pieni­palkkaisi­in. Hyvä­palkkaiset edelleen sanel­e­vat hintansa!

    Täl­lä taval­la suo­ma­lainen (olet­taen, että perus­tu­lo mak­se­taan vain Suomen kansalaisille) perus­tu­lon saa­ja saisi perus­tu­lon suu­ruisen etu­lyön­nin ulko­mail­ta tule­vaan kil­pail­e­vaan työn­tek­i­jään näh­den. — Työ­markki­nat voidaan vapaut­taa ulko­maiselle kilpailulle!

    Myöskään suo­ma­laisen työn­tek­i­jän koke­ma palkan alen­nus ei alen­na hänen toimeen­tu­loaan. — Onhan brut­to edelleen sama!

  9. Myös työmarkkinoiden joustamattomuus syrjäyttää. sanoo:

    Aloi­tusko­rkeut­ta voisi madal­taa palkkatukien lisäk­si myös tar­joa­mal­la jous­tavampia työaiko­ja. Aka­teemis­es­ti koulutet­tu kaveri­ni valit­ti sitä, ettei hän työl­listynyt eikä halun­nut työl­listyä 8–16 ‑töi­hin, mut­ta lyhyem­pi työai­ka olisi sopin­ut hänelle main­iosti. Hänen alal­laan täysi­aikaisen työn medi­aa­ni­palk­ka on yli 4500 euroa per kk, joten osa-aikaisenkin työn­tek­i­jän pal­ka­lla olisi pär­jän­nyt main­iosti ver­rat­tuna noin ton­nin palkkata­soa vas­taavaan perus­tur­vaan. Mielestäni osa aka­teemi­sista työ­paikoista voisi olla myös julkisel­la sek­to­ril­la työa­joil­taan jous­tavia. Se helpot­taisi vajaatyökyky­is­ten aka­teemis­ten työllistymistä. 

    Mielestäni jokaisen työn­tek­i­jän tulisi saa­da aka­teemisil­la aloil­la myy­dä työn­sä markki­nae­htoiseen hin­taan. Esimerkik­si valmis­tut­tuani palkkata­soni tutkin­nol­lani olisi yli 5000 euroa kuukaudessa, mut­ta voisin tehdä työtä puoleenkin hin­taan, jos vai­h­toe­htona on ikityöttömyys.

  10. Tulon­si­ir­to­jen ja palkkat­u­lon yhdis­tämi­nen on omi­tu­inen aja­tus. Käytän­nössä val­tio siis sub­ven­toisi työ­nan­ta­jia luo­maan hyvin mata­la­palkkaisia työ­paikko­ja. On vaikea nähdä mitä järkeä tässä on sil­lä jär­jestelmä ei kan­nus­taisi työ­nan­ta­jia järkeistämään toim­intaa tai käyt­töönot­ta­maan uusia teknolo­gioi­ta, kun val­tio kuitenkin kus­tan­taa työntekijät.

  11. Korkeushyp­py ei mon­taa sekun­tia vie, ja tulos jää voimaan vaik­ka hyp­päisi vain ker­ran. Töitä tehdessä sen sijaan menet­tää neljä­sosan rajal­lis­es­ta eli­na­jas­taan eläkeikään asti.

    Var­masti kaik­ista työt­tömistä saadaan tehtyä kengänki­ilot­ta­jia ja mui­ta her­rasväen palveli­joi­ta kun tarpeek­si palkkaa las­ke­taan ja patis­te­taan. Jot­ta tässä olisi jotain taloudel­lista järkeä, työt­tömän vapaa-ajan arvok­si pitäisi kuitenkin arvioi­da 0€/h, mikä on loogista mut­ta kohtu­u­ton­ta. Vaikkei jokaisen työ­panok­sel­la olisi arvoa, ihmis­ar­vo kaikil­la kuitenkin on.

    Niin banaalia ja mata­la­palkkaista työtä ei pidä teet­tää, etteikö niukalla sosi­aal­i­tur­val­la elelevä sitä tek­isi vapaae­htois­es­ti. Yhteiskun­ta kestää sen, että näin vähäar­voista työtä jää tekemät­tä. Jos rima kokon­aan pois­te­taan, sit­ten vähin­tään sosi­aal­i­tur­van pitää olla vastik­kee­ton­ta, jol­loin ns. paskadu­u­nista voi kieltäy­tyä. Min­imi­palk­ka aset­tuu täl­löin markki­nae­htois­es­ti juuri oikealle tasolleen.

  12. Ei palkan tarvitse riit­tää elämiseen. Jo nyt jokainen saa “perus­tu­lona” lap­sil­isän, päivähoidon kus­tan­nusten sub­ven­tiot, perusk­oulun yms. Olen ymmärtänyt, että suurin osa väestöstä on tulon­si­ir­to­jen net­tosaa­jia: heil­lä palk­ka ei riitä elämiseen (hei­dän elintasollaan).

    Onko sit­ten heikosti tuot­tavaa työtä järkeä tehdä ja teet­tää? Teet­täjälle siinä on järkeä, jos kus­tan­nuk­set eivät ylitä tuot­tavu­ut­ta. Tek­i­jälle siinä on järkeä, jos palk­ka (ja muu työstä saata­va hyvä) riit­tää kor­vaa­maan menete­tyn vapaa-ajan, mikä riip­puu tek­i­jän sub­jek­ti­ivis­es­ta koke­muk­ses­ta ja tar­jol­la ole­vista vai­h­toe­hdoista vapaa-ajan käyt­tämiselle (ml. kil­pail­e­va palkkatyö). Tässä on kuitenkin riistämisen vaara, jos tek­i­jälle työ tai siitä saata­va palk­ka on vält­tämätön sääl­lisen elin­ta­son saavut­tamiseen. Riistämisen vält­tämisek­si tek­i­jän olisikin olta­va riit­tävän hyvässä neu­vot­telu­ase­mas­sa: hänen ei tule tarvi­ta palkkaa elämiseen.

  13. Esimerk­ki on kuvaa­va ja asi­as­ta voi olla perustel­lusti eri mieltä. Itse olen ilmeis­es­ti eri mieltä kuin Osmo. Esimerk­istä kuitenkin puut­tuu oleelli­nen seik­ka, tulon­si­ir­to­jen vaiku­tus siihen, mitä sil­lä 80 cm tulok­sel­la saa! Tulon­si­ir­rot heiken­tävät todel­lisu­udessa eniten juuri noiden 80 cm hypän­nei­den elin­ta­soa, kos­ka yhteiskun­nas­ta tulee kallis elää.

  14. Yama:
    Tulon­si­ir­to­jen ja palkkat­u­lon yhdis­tämi­nen on omi­tu­inen aja­tus. Käytän­nössä val­tio siis sub­ven­toisi työ­nan­ta­jia luo­maan hyvin mata­la­palkkaisia työ­paikko­ja. On vaikea nähdä mitä järkeä tässä on sil­lä jär­jestelmä ei kan­nus­taisi työ­nan­ta­jia järkeistämään toim­intaa tai käyt­töönot­ta­maan uusia teknolo­gioi­ta, kun val­tio kuitenkin kus­tan­taa työntekijät.

    Tavara- ja palve­lu­tuotan­non ulkop­uolel­la on paljon poten­ti­aal­isia työte­htäviä, joi­ta ei kan­na­ta lop­pu­un asti järkeistää ja automatisoida. 

    Hyvä esimerk­ki on koti­talouk­sis­sa tehtävä työ. Koti­talousvähen­nys, jota vasem­mis­to aikoinaan voimakkaasti vas­tusti, on pait­si vähen­tänyt har­maa­ta talout­ta, luonut suuren joukon uusia työn teet­täjiä, työ­nan­ta­jia ja työ­paikko­ja. Koti­talousvähen­nyshän on erään­laista työn teet­täjälle mak­set­tavaa työllistämistukea.

  15. Yama:
    Tulon­si­ir­to­jen ja palkkat­u­lon yhdis­tämi­nen on omi­tu­inen aja­tus. Käytän­nössä val­tio siis sub­ven­toisi työ­nan­ta­jia luo­maan hyvin mata­la­palkkaisia työ­paikko­ja. On vaikea nähdä mitä järkeä tässä on sil­lä jär­jestelmä ei kan­nus­taisi työ­nan­ta­jia järkeistämään toim­intaa tai käyt­töönot­ta­maan uusia teknolo­gioi­ta, kun val­tio kuitenkin kus­tan­taa työntekijät. 

    Nythän meil­lä on kään­teinen tilanne. Julki­nen sek­tori mak­saa ihmisille, jot­ta nämä eivät ottaisi työtä vas­taan ja sen seu­rauk­se­na joidenkin yksilöi­den luon­tainen min­imi­palkkavaa­timus on yliko­rkea ver­rat­tuna siihen mikä hei­dän halut­tavuuten­sa työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta on.

    Jos mak­se­taan työt­tömyy­destä ja reg­u­loidaan työ­markki­nat jäykik­si, saadaan työttömyyttä.

    Jos kopi­oitaisi­in brit­tien työlain­säädän­tö ja sosi­aal­ituet, työt­tömyys rom­ah­taisi varmasti.

  16. K‑Veikko:
    Itse lait­taisin perus­tu­lon ja samal­la määräl­lä alen­taisin työe­htosopimusten min­imi­palkko­ja. — Tämä vaikut­taa vain pieni­palkkaisi­in. Hyvä­palkkaiset edelleen sanel­e­vat hintansa!

    Min­imi­palkko­ja pitäisi toki perus­tu­lon myötä laskea, mut­ta ei täysimääräis­es­ti. Olet­taisin, että perus­tu­lo mah­dol­lis­taisi ennenkaikkea vai­htele­via tun­timääriä (sop­pari esim. 8–24 tun­tia viikos­sa), sil­lä sitä on helpom­min tar­jol­la kuin kokoaikaista. Täl­laisen työn tekem­i­nen muut­tuisi kan­nat­tavak­si jos se olisi oikeasti plus­saa ja elämi­nen jopa vähim­mil­lä viikko­tun­neil­la mahdollista.

    Täl­lä taval­la suo­ma­lainen (olet­taen, että perus­tu­lo mak­se­taan vain Suomen kansalaisille) perus­tu­lon saa­ja saisi perus­tu­lon suu­ruisen etu­lyön­nin ulko­mail­ta tule­vaan kil­pail­e­vaan työn­tek­i­jään näh­den. — Työ­markki­nat voidaan vapaut­taa ulko­maiselle kilpailulle!

    Myöskään suo­ma­laisen työn­tek­i­jän koke­ma palkan alen­nus ei alen­na hänen toimeen­tu­loaan. — Onhan brut­to edelleen sama!

    Ei kai tarkoi­tus ollut kil­pail­la Bangladeshin kanssa?
    Johan työ­markki­nat ovat avoimet EU:n laa­juis­es­ti. Jos palkat laske­vat, harvem­pi viro­lainen tulee Suomeen töi­hin, sil­lä tänne tul­laan jot­ta suurem­mas­ta palka­s­ta saisi säästet­tyä enem­män ja jos­sain vai­heessa muka­van pesä­mu­nan kanssa voi muut­taa takaisin Viroon. Suo­ma­lais­ten pitäisi siis alem­mil­la palkoil­la kat­taa tämä.

    Olen­naiset muut­tuvat asi­at mata­las­sa (vrt. työ­markki­natu­ki net­tona) perus­tu­los­sa ovat byrokra­t­ian vähen­e­m­i­nen ja alimpi­en tulolu­okkien efek­ti­ivisen mar­gin­aaliv­eron laskem­i­nen siten, että työn teko kan­nat­taa aina.

    Asum­is­tu­ki on pakko pitää mukana elleivät julkiset vuokra-asun­toy­htiöt pysty tar­joa­maan kohtu­uhin­taista kohtu­u­laa­tu­ista vuokra-astun­toa kaikille sitä hakeville. Esim. Heka tarvit­sisi ensin luokkaa 300 000 asun­toa lisää jot­ta voisi tar­jo­ta niitä kaikille. Tämän ymmärtänee jos miet­tii kolme tapaus­ta jois­sa työkykyi­nen työikäi­nen mata­la­palkkaista työtä tekevä yksin asu­va henkilö asuu Helsingis­sä täysin vas­taavis­sa asunnoissa:
    1) omis­tusasun­to, hoito­vastike + ves­i­mak­su X euroa
    2) kaupun­gin vuokra-asun­to, vuokra + ves­i­mak­su 2*X euroa
    3) vapail­la markki­noil­la vuokra-asun­to, vuokra + ves­i­mak­su 4*X euroa
    Kaikil­la pitäisi olla yhtäläi­nen mah­dol­lisu­us elämiseen asumisku­lu­jen jälkeen.

  17. Ismo:
    Kaikil­la pitäisi olla yhtäläi­nen mah­dol­lisu­us elämiseen asumisku­lu­jen jälkeen.

    Mik­si pitäisi? Avaisitko aja­tus­tasi? Pitäisikö jokaisel­la suo­ma­laisel­la olla yhtäläi­nen mah­dol­lisu­us asua Eiras­sa, tuloista ja var­al­lisu­ud­es­ta riippumatta?

  18. OSn pohjus­tus on sinän­sä mie­lenki­in­toinen, mut­ta sil­lä ei ole paljoakaan tekemistä todel­lisu­u­den kanssa.

    Enem­män todel­lisu­ut­ta vas­taa­va olisi seu­raa­va esimerkki: 

    Palkkaa mak­se­taan siitä, kuin­ka mon­ta metriä henkilö kaivaa ojaa tunnissa. 

    Sit­ten joku ottaa yri­tys-riskin ja palkkaa sata ihmistä kaiva­maan ojia. Siitä työstä mak­se­taan hyvää palkkaa ja yri­tys tuot­taa hyvää voittoa. 

    Pian maan koko talous koos­t­uu ojankaivuu-fir­moista ja maas­ta tulee aivan usko­ma­ton menestystarina. 

    Kehitetään aina vaan parem­pia lapi­oi­ta, ojankaivu­u­ta koske­vaa lakin­säädän­töä, peruste­taan ojankaiva­jien ammat­ti­jär­jestö, mit­tanauhate­htaalle annetaan määräys valmis­taa huonoille kaiva­jille eri­tyisen lyhy­itä “sol­i­daarisu­us­mit­to­ja”, las­ke­taan ojankaiva­jien hiil­i­jalan­jälk­iä, jne.

    Mut­ta sit­ten joku insinööri kek­sii kaivuri-trak­torin, joka on kymme­nen ker­taa tehokkaampi ojankaiva­ja kuin paras lapiomies.

    Oikea kysymys kuu­luukin sit­ten näin: Mitäs pitäisi tehdä?

    Vai­h­toe­hto­ja:
    1) Teesken­nel­lään, että mitään trak­to­ria ei ole keksittykään
    2) Tehdään laki, jon­ka mukaan kaik­ki trak­torit ovat perus­tus­lain vastaisia.
    3) Tapetaan tuo insinööri ja polte­taan kak­ki keksin­töä koske­vat paper­it, tai ainakin aje­taan hänet maas­ta, sil­lä muuten kaik­ki lapi­ofir­mat meni­sivät konkkariin.
    4) Ote­taan nopeasti käyt­töön paljon kaivure­i­ta ja annetaan sel­l­aisille lapi­omiehille potkut, jot­ka eivät suos­tu opet­tele­maan traktorikuskeiksi.
    5) Annetaan insinöörille iso palk­in­to ja pyy­de­tään hän­tä kek­simään uusia käyt­töko­htei­ta traktorille.
    6) Peruste­taan trak­tori-komitea, jon­ka päät­tä, että kaik­ki trak­torit pitää maala­ta vihreik­si ja että ain­oas­taan niit­ten vetämis­sä ja raiteil­la kulke­vis­sa peräkär­ryis­sä saa kul­jet­taa ihmisiä.

    Tari­nan opetus:
    Tekni­ikan kehi­tys koko ajan vain kiihtyy ja tämä ohjaa kaikkea inhimil­listä toimintaa.
    Se joka ei suos­tu tätä kehi­tys­tä ket­terästi seu­raa­maan ja otta­maan uut­ta tekni­ikkaa käyt­töön, kui­h­tuu pois Dar­winin evoluu­tio-opin mukaan.

    Sep­po Korp­poo, suo­ma­lainen insinööri, joka on huono korkeushyp­pääjä, mut­ta uskoo Darwiniin

  19. Aika ajatel­la:
    Ei palkan tarvitse riit­tää elämiseen. Jo nyt jokainen saa “perus­tu­lona” lap­sil­isän, päivähoidon kus­tan­nusten sub­ven­tiot, perusk­oulun yms. Olen ymmärtänyt, että suurin osa väestöstä on tulon­si­ir­to­jen net­tosaa­jia: heil­lä palk­ka ei riitä elämiseen (hei­dän elintasollaan).

    Hyvä point­ti lähteä pohdiskele­maan tältä kannal­ta. Näistä eduista ei olla kateel­lisia saa­jille, kos­ka kaik­ki — myös kateel­lisu­u­teen taipu­vainen itse — saa­vat ne. Voisiko täl­lais­ten etu­jen laa­jen­t­a­mi­nen olla se tie, jota kaut­ta ne joille 80 cm on liian korkea, saisi­vat kuin huo­maa­mat­ta toimeentulonsa?

    Eivät moti­iv­it, jot­ka ihmisiä ohjaa­vat, ole aina kovin ratio­naal­isia. Eikös viimeisin talousti­eteen nobelkin myön­net­ty epära­tionaal­isu­u­den osoit­tamis­es­ta? Perus­tu­lo aiheut­taa närää, kos­ka moni uskoo, että se saa karsas­ta­maan työn­tekoa. Perus­tu­lon saa­jakin saat­taa hävetä ver­rates­saan omia tulo­jaan naa­purin tuloi­hin. Sik­si pitäisi löytää perus­tu­loa ove­lampi ratkaisu, järkevämpi ei riitä.

  20. Ongel­ma on etti kukaan ole kiin­nos­tunut organ­isoimaan kiso­ja noille alle metrin hyppääjille

    Mat­lan tuot­tavu­u­den töistä puhutaan, mut­ta se tarkoit­taa, ettei sen tuot­to ole riit­tävä yrit­täjällekään eikä mikään yri­tys tee huono­tuot­toista tuotetta

    Hyvä esimerk­ki ovat tele­op­er­aat­torit, palvelua ylläpi­de­tään syr­jäseuduil­la vain kos­ka laki ja vira­nomainen pakottaa.

    Mieluiten mas­tot ja lan­gat kerät­täisi­in pois ja viestin­tä jäisi savumerkkien varaan

  21. Ismo: Jostain syys­tä oikeis­tolle ei kel­paa perus­tu­lo joka mah­dol­lis­taisi hal­patyövoiman. Kyse ei siis ole prag­maat­tis­es­ta ongel­mas­ta vaan aat­tel­lis­es­ta ongel­mas­ta joka on niin voimakas, että estää asian arvioimisen taloudel­li­sista lähtökohdista.

    Jos nyt olen luke­maani ja käymiäni keskustelu­ja vuosien var­rel­la ymmärtänyt, perus­tu­loa yms. vas­tus­ta­vat nimeno­maan ammattiyhdistysdemarit.

  22. Rak­en­tee­li­nen työt­tömyys tuos­ta vielä puuttui.

    Ehkä isoin ongel­ma on se, että siitä puut­tuu esimerkik­si tilanne, jos­sa henkilö on erit­täin hyvä korkeushyp­pääjä, mut­ta juuri täl­lä paikkakun­nal­la korkeushyp­pääjiä ei arvoste­ta ollenkaan.

    Tästä ei kuitenkaan pitäisi masen­tua, sil­lä jos olet hyvä korkeushypyssä (tai vaikka­pa seiväshypyssä, hiih­dos­sa tai curlingis­sa) voi olla että olet pätevä vaikka­pa min­is­terik­si tai kansane­dus­ta­jak­si — ehkä jopa pres­i­den­tik­si. Se, että juuri tässä kylässä ei ole hom­mia ei tarkoi­ta mitään, mut­ta muut­taa pitäisi uskaltaa.

    Se mitä yhteiskun­ta voisi tukea voisi olla muut­ta­mi­nen ammatin perässä uudelle paikkakun­nalle. Esimerkik­si muut­toon, vuokravakuuk­si­in ja matkaku­lui­hin voisi saa­da avustusta

    Ja kun aloin asi­aa tut­ki, täm­möi­nen avus­tus näem­mä on ollutkin vuo­den 2017 alusta.

    http://www.kela.fi/liikkuvuusavustus

  23. Jyr­ki Patomä­ki: Perus­tu­lo aiheut­taa närää, kos­ka moni uskoo, että se saa karsas­ta­maan työn­tekoa. Perus­tu­lon saa­jakin saat­taa hävetä ver­rates­saan omia tulo­jaan naa­purin tuloi­hin. Sik­si pitäisi löytää perus­tu­loa ove­lampi ratkaisu, järkevämpi ei riitä.

    Hyvä idea! Eräs mie­lenki­in­toi­sista vai­h­toe­hdoista on n.s EITC, joka on käytössä muu­tamis­sa maissa/osavaltioissa. Toki se tarvit­see rin­nalleen muu­ta sosiaaliturvaa. 

    EITC:stä löy­tyy tieto­ja mm. Wikipediasta.

  24. Osmo Soin­in­vaara: Yhdys­val­lois­sa min­imi­palk­ka on 6,5 euroa tun­nis­sa eli alle 1000 € kuus­sa, kun ote­taan huomioon vielä suo­ma­laiset vuosilomat.

    Yhdys­val­lois­sa ei ole yht­enäistä min­imi­palkkaa. Liit­to­val­tio on tosin määrän­nyt min­imi­palka­s­ta lail­la mut­ta enem­mistö osaval­tioista on säätänyt korkeam­man. Sit­ten on vielä lukuisia kaupunke­ja ja mui­ta seu­tuku­ni­ta, jois­sa on mak­set­ta­va enem­män kuin osaval­tio (tai liit­to­val­tio) vaatii. Lisäk­si liit­to­val­tion töis­sä tai tilaustöis­sä on oma minimipalkkansa.

    Monis­sa vau­rais­sa osaval­tiois­sa min­imi­palk­ka on 10 dol­lar­in paikkeil­la, esimerkik­si Kali­for­ni­as­sa 11$. Muu­tamis­sa osaval­tiois­sa on mak­set­ta­va vain lain vaa­ti­ma min­i­mi, joka täl­lä het­kel­lä on 7,25$. Ensi vuo­den alus­ta liit­to­val­tion töis­sä tai tilaustöis­sä on mak­set­ta­va vähin­tään 10,35$.

    Suomen taulukkopalkko­jen määräämät piemim­mät minim­it lienevät aika lähel­lä noiden köy­hien osaval­tioiden vaa­ti­maa min­imi­palkkaa. Jotain Kali­forn­ian min­imi­palkko­ja ei Suomes­sa saa ainakaan Mäkkäril­lä, ehkä paperitehtaalla.

  25. Jyr­ki Patomä­ki: Näistä eduista ei olla kateel­lisia saa­jille, kos­ka kaik­ki – myös kateel­lisu­u­teen taipu­vainen itse – saa­vat ne.

    Tosin lap­sil­i­sistä on oltu kateel­lisia toisin päin — kos­ka hyvä­tu­loisetkin saa­vat niitä. 

    Hyv­in­voin­ti­val­tio toimii parhait­en ja saa eri ryh­mien kan­natuk­sen jos edut ovat samat kaikille. Eli kaik­ki hyötyvät. 

    Ja tulon­tasaus hoide­taan ain­oas­taan vero­tuk­sel­la. Sekään ei kaik­ista ole kiva, mut­ta perustel­lumpi jos val­tio ei vain vie rahaa vaan myös antaa.

    Tun­nekysymys toki tämäkin mut­ta niin­hän se vaan menee.

  26. Uno­h­tui main­ta, että tarkoitin ostovoimako­r­jat­tu­ja val­u­ut­to­ja. Suomes­sa­han elämi­nen lie­nee 15–20% kalli­im­paa kuin USA:ssa, joten dol­lare­i­ta ja euro­ja voi palkkaver­tailus­sa pitää suurin piirtein saman arvoisi­na. Eli liit­to­val­tion 7,25 dol­lar­in min­imi­palk­ka vas­taa noin 7,25 euron palkkaa Suomessa.

    1. Uno­h­tui main­ta, että tarkoitin ostovoimako­r­jat­tu­ja val­u­ut­to­ja. Suomes­sa­han elämi­nen lie­nee 15–20% kalli­im­paa kuin USA:ssa, joten dol­lare­i­ta ja euro­ja voi palkkaver­tailus­sa pitää suurin piirtein saman arvoisina. 

      Onko noin vai onko tuos­sa kulut­ta­jako­river­tailus­sa vain kau­pas­ta ostet­ta­vat tuot­teet. Uno­h­tu­i­v­atko yliopis­to­jen lukukausi­mak­sut, ter­vey­den­huolto, koulumak­sut ym? Lisäk­si Euron yliar­vos­tus on purkau­tunut, joten tuo ero ei muutenkaan ole niin suuri. Lisäk­si työl­lisyy­teebn vaikut­taa työvoiman hin­ta eikä se mitä pal­ka­lla saa. Sik­si tuo­ta min­imi­palkkaa pitäisi ver­ra­ta BKT:hen eikä ostovoimaan.

  27. Osmo Soin­in­vaara: Yhdys­val­lois­sa min­imi­palk­ka on 6,5 euroa tun­nis­sa eli alle 1000 € kuus­sa, kun ote­taan huomioon vielä suo­ma­laiset vuosilomat.

    En tiedä, joten kysyn: onko empi­iristä evi­denssiä siitä, että korkeam­man min­imi­palkan mais­sa min­imi­palkan koro­tus olisi johtanut työ­paikko­jen vähenemiseen?

  28. Jor­dan B Peter­son tuo­ta pohti ja tarkalleen ottaen sitä, että län­si­mais­sa joku 15% asukkaista on älyltään alle 80 pointsia. Oba­man aikana tuo­ta ryh­mää yritet­ti­in apinan raivol­la työl­listää esimerkik­si Usan armeijassa.
    Mut­ta lop­putu­los oli se, ettei sel­l­aisia työte­htäviä yksinker­tais­es­ti ole, joi­hin tuo­ta ryh­mää voitaisi­in työl­listää vaaran­ta­mat­ta muit­ten ihmis­ten henkeä ja ter­veyt­tä. Siivoomi­nen esimerkik­si vaatii melkoista kykyä organ­isoi­da työtä järkevästi, etenkin armei­jan tilois­sa ja laivoissa.

    Peter­son­il­la oli koke­mus­ta tästä ryh­mästä muutenkin. Esimerkik­si net­ti­palvelu­iden käyt­tö oli jo liian vaikeaa. Nämä ihmiset eivät käytän­nössä voi olla yhteiskun­nan täy­si­val­taisia jäseniä koskaan, vaik­ka kuin­ka sosi­aali-insinöörit yhteiskun­taa säätäisivät.

    Asia ver­tau­tuu vam­mais­ten ase­maan muutenkin. Mut­ta toisin kuin ves­san ovien lev­en­tämi­nen rul­latuolipoti­laille ynnä muu näperte­ly, meil­lä ei ole ikinä varaa muut­taa yhteiskun­taa niin että äly­vam­maiset oli­si­vat täysin samas­sa ase­mas­sa muiden kanssa.

    Lähtöko­htana voisi olla se, mitä tuo ryh­mä tun­tuu itse kaipaa­van. Tosin siinä taas on ongel­ma se, että tuo kaipaus on useim­miten kallista bling-blingiä kuten vaik­ka hieno auto ja paljon lap­sia, joil­la kuitenkin geneti­ikas­ta ja per­he­olo­suhteista johtuen heikko ennuste.

    Tule­vaisu­udessa toki nuo kai­vatut elämyk­set voidaan tar­jo­ta vir­tu­aalise­na. Hyödyt­tömien ihmis­ten elämän mit­tainen varas­toin­ti inhimil­lis­sä tilois­sa ei ole kovin kallista silloin.

  29. IK: En tiedä, joten kysyn: onko empi­iristä evi­denssiä siitä, että korkeam­man min­imi­palkan mais­sa min­imi­palkan koro­tus olisi johtanut työ­paikko­jen vähenemiseen?

    Käsit­tääk­seni ainakaan yhdys­val­ta­lai­sis­sa tukimuk­sis­sa yhteyt­tä ei ole havait­tu. Mut­ta jospa Yhdys­val­lois­sa mata­la­palk­ka-aloil­la onkin tavat­tu mak­saa tuot­tavu­ut­ta alem­paa palkkaa, kos­ka työn­tek­i­jöistä on paljon tar­jon­taa ja hei­dän on käytän­nössä pakko tyy­tyä siihen, mitä annetaan… Suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä voisi olla toisin?

  30. Aika ajatel­la: Käsit­tääk­seni ainakaan yhdys­val­ta­lai­sis­sa tukimuk­sis­sa yhteyt­tä ei ole havait­tu. Mut­ta jospa Yhdys­val­lois­sa mata­la­palk­ka-aloil­la onkin tavat­tu mak­saa tuot­tavu­ut­ta alem­paa palkkaa, kos­ka työn­tek­i­jöistä on paljon tar­jon­taa ja hei­dän on käytän­nössä pakko tyy­tyä siihen, mitä annetaan… Suo­ma­laises­sa jär­jestelmässä voisi olla toisin?

    Kor­jaan: yhdys­val­ta­laiset tutkimuk­set ovat osit­tain ris­tiri­itaisia, mut­ta anta­vat kuitenkin olet­taa, että min­imi­palkan korot­ta­mi­nen jonkin ver­ran vähen­tää työ­paikko­ja matalapalkka-aloilla.

  31. Aika ajatel­la: Mik­si pitäisi? Avaisitko aja­tus­tasi? Pitäisikö jokaisel­la suo­ma­laisel­la olla yhtäläi­nen mah­dol­lisu­us asua Eiras­sa, tuloista ja var­al­lisu­ud­es­ta riippumatta?

    Suomes­sa on tapana, että asum­is- ja automenot vähen­netään kuluista enen kuin ale­taan arvioimaan ihmisen hyvä/huonotuloisuutta. Tämän vuok­si sil­loin täl­löin voidaan lukea iltapäiväle­hdis­tä ihmi­sistä, jot­ka asu­vat espoos­sa omakoti­talos­sa, pihas­sa on kak­si uudehkoa autoa, tulot kirkkaasti ylim­mässä desi­ilis­sä, ja kaikesta huoli­mat­ta ovat köyhiä.

  32. Osmo Soin­in­vaara: Onko noin

    Muut­tu­jia on niin paljon, että ei tuos­ta tai­da kan­nat­taa edes kiistellä. 

    Mut­ta sanon­pa silti, että koulumak­su­ja ei suuri­mal­la osal­la ole eikä yliopis­tom­ak­su­jakaan, ainakaan kovin suuria (halvim­mil­laan ilmaista, keskimäärin vajaa seit­semän ton­nia vuodessa, jos menee halvim­man kaa­van mukaan). Ter­vey­den­huol­losta on vaikea sanoa paljon mitään juuri nyt. Las­ten­hoidon jär­jestämi­nen on jostain syys­tä jätet­ty yleen­sä kovin kalliiksi. 

    Toisaal­ta kokon­aisveroaste on selvästi pienem­pi, mikä tarkoit­taa tietysti, että käteen jää enem­män rahaa mak­saa esimerkik­si las­ten­hoi­dos­ta tai yliopistokoulutuksesta.

    Elinkus­tan­nuk­set myös vai­htel­e­vat USAs­sa paljon. Men­estyvis­sä kaupungeis­sa min­imi­palk­ka on kuin myyjähar­joit­teli­jan taulukkopalk­ka Helsingissä.

    Ja sit­ten vielä jää kysymys oikeas­ta ver­tailu­tavas­ta. Menee tosi­aan liian han­kalak­si meikäläiselle.

    Voisin vielä kor­ja­ta itseäni, että varsi­naisen työn­tek­i­jän alin taulukkopalk­ka on Suomen McDon­ald­sil­la, esimerkik­si, vähin­tään yhtä hyvä kuin paras min­imi­palk­ka USA:ssa. Omien las­ten varsin surkei­den har­joit­teli­ja- yms. palkko­jen takia, luulin huonoimpia palkko­ja huonom­mik­si kuin ne varsi­naisil­la työn­tek­i­jöil­lä ovat. 

    Tosin mak­saa se suo­ma­lainen Big Mac sit­ten taas enem­män suh­teessa palkkaan.

    Mut­ta mitä tässä USA:aan ver­taile­maan. Taan­tu­van Euro-Suomen “oikea” ver­tailuko­h­ta tuskin on maail­man vau­raimpi­in kuu­lu­va val­ta­va liit­to­val­tio, jos­sa talous sitkeästi kas­vaa vaikeustenkin keskellä.

  33. Tapani Tik­ka:
    Luin taas vaa­likoneesta lauseen “suuret tulo­erot ovat hyväksyt­täviä, jot­ta erot ihmis­ten lah­jakku­udessa ja ahkeru­udessa voidaan palkita.”

    Toki ahkeru­ud­es­ta tulee palki­ta, mut­ta kan­nat­taako lah­jakku­ud­es­ta palki­ta, kos­ka se on syn­nyn­näi­nen omi­naisu­us, eikö mak­samal­la lisään­ny, vaan ihmi­nen on lah­ja­ton tai lah­jakas jos­sakin asi­as­sa, täysin riip­pumat­ta siitä, mitä hänelle siitä maksetaan.

    Sit­ten on vielä se tuot­tavu­us. Lah­jakas ja ahk­era ihmi­nen ei vält­tämät­tä tee tuot­tavaa työtä.

    Paradok­saalis­es­ti, mitä enem­män ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tus­ta ihmisen tule­vaan posi­tioon pois­te­taan, sitä enem­män geneti­ik­ka vaikut­taa. (Ks. Käyt­täy­tymis­geneti­ik­ka; Lat­vala & Sil­ven­toinen) Tämä on tämä ikuinen kysymys, kuin­ka paljon ns. men­estymisessä on kysymys vaikka­pa kas­vatuk­ses­ta ja kasvuolo­suhteista (lah­jakku­udessa määritelmäl­lis­es­ti ei yhtään)?
    Mitä evo­lu­ti­ivis­es­ti tarkoit­taisi geneet­tis­ten omi­naisuuk­sien nol­laami­nen (vaiku­tus tule­vaan ase­maan yhteiskun­nas­sa nolla)?
    Suurin epi­ge­neet­ti­nen ongel­ma on, että lah­jakku­ut­ta hukataan vielä paljon. Lah­jakku­us jakau­tuu onnek­si sil­lä taval­la tasais­es­ti, että ahkeru­udel­la (mitä kaikkea se tarkoit­taakaan) kor­vaa paljon. Ja jos on niin lah­jakas, että kaiken mit­ta ei ole raha, voi alkaa vaik­ka taiteilijaksi.

  34. Sep­po Korp­poo:
    OSn pohjus­tus on sinän­sä mie­lenki­in­toinen, mut­ta sil­lä ei ole paljoakaan tekemistä todel­lisu­u­den kanssa.

    Enem­män todel­lisu­ut­ta vas­taa­va olisi seu­raa­va esimerkki: 

    Palkkaa mak­se­taan siitä, kuin­ka mon­ta metriä henkilö kaivaa ojaa tunnissa. 

    Työsaavu­tuk­sia val­takun­nal­li­sis­sa mes­taru­uskil­pailuis­sa 1946–1947
    Avo-ojan kaivu (uusi oja, käytävä luotava)
    Ojan syvyys 0,45m, pin­ta lev­eys 0,90m, poh­ja lev­eys 0,15 m.
    Kah­den parhaan miehen keskimääräi­nen työsaavu­tus 6,5 m/t.
    23 kil­pail­i­jan keskimääräi­nen saavu­tus 5,2 m/t

  35. Aika ajatel­la: Mik­si pitäisi? Avaisitko aja­tus­tasi? Pitäisikö jokaisel­la suo­ma­laisel­la olla yhtäläi­nen mah­dol­lisu­us asua Eiras­sa, tuloista ja var­al­lisu­ud­es­ta riippumatta? 

    Jäi näem­mä sana puut­tumaan. Kohtu­ullis­ten asumisku­lu­jen jälkeen.

    Lähtöko­htanani on, että asum­i­nen on vält­tämätön­tä. Ja jos se on vält­tämätön­tä, kaikil­la pitää olla siihen mah­dol­lisu­us. Eikä elinkus­tan­nuk­sia voi kat­soa ilman asum­ista, sil­lä mui­hin elinkus­tan­nuk­si­in pitää kuitenkin vara­ta sama sum­ma riip­pumat­ta mitä asumiseen menee.

    Kohtu­ullisik­si voidaan sopia vaikka­pa kunkin kun­nan osalta se, mitä kun­nan oma vuokra-asun­to­tuotan­to pystyy tar­joa­maan 1) toimien omakus­tan­teis­es­ti ts. ilman tuot­to­tavoitet­ta ja 2) vain vähäi­sis­sä määrin aluei­den välil­lä vuokria tasoit­taen, eli kalli­il­la ton­til­la ole­vista asun­noista pyy­de­tään suurem­paa vuokraa kuin hal­val­la ton­til­la ole­vista. Ja olete­taan­pa vielä, että kun­nan oma vuokra-asun­toy­htiö näin toimien pystyy tar­joa­maan asun­non kaikille jot­ka sitä hakevat.

    Jos joku tämän jäl­keen halu­aa sijoit­taa asumiseen enem­män, voi toki niin tehdä.

    Kun tämä ei toteudu, joudu­taan asum­is­tuke­na mak­samaan enem­män niille, jot­ka eivät saa kaupun­gin asun­toa vaan joutu­vat mak­samaan markki­navuokraa. Jos ei mak­set­taisi, näil­lä ihmisil­lä ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta asumiseen, tai asumisen jäl­keen ei jäisi mitään mui­hin elinkustannuksiin.

    Jos kaik­ki halukkaat mah­tu­isi­vat asumaan Eiraan, sil­loin Eira var­maan olisi ihan kohtu­ulli­nen vai­h­toe­hto asumiseen. Mut­ta niin kauan kuin eivät mah­du, vuokrat Eiras­sa lienevät korkeampia kuin muual­la Helsingis­sä. Niin­pä sinne pää­tyvät asumaan ne joil­la on halua ja varaa (tai suku­ra­hoi­tus­ta) korkeampi­in asumiskuluihin.

    Mut­ta kat­sopa huviksesi vuokraa vaik­ka Saton tai VVO:n kämp­istä 70-luvun lähiöistä. Pitäisi olla kohtu­uhin­taista? Ja sit­ten ver­taa Hekan vuokriin.

    Jokat­a­pauk­ses­sa, asun­to on olta­va. Ja se on olta­va kun­nolli­nen, sel­l­ainen jos­sa tavanomainen töitä tekevä ihmi­nen voi saa­da oman rauhan.

    Perus­tu­lonäkökul­mas­ta asumisku­lu­ja ei voi sisäl­lyt­tää perus­tu­loon saman suu­ruisi­na kaikille, sil­lä asumisku­lut eri puo­lil­la maa­ta ovat eri­laiset, eivätkä kaik­ki saa asun­toa kohtu­ullisil­la kuluil­la kos­ka niitä ei ole tarjolla.

  36. Aika ajatel­la: Kor­jaan: yhdys­val­ta­laiset tutkimuk­set ovat osit­tain ris­tiri­itaisia, mut­ta anta­vat kuitenkin olet­taa, että min­imi­palkan korot­ta­mi­nen jonkin ver­ran vähen­tää työ­paikko­ja matalapalkka-aloilla.

    Econ­o­mist on kir­joit­tanut Seat­tlen min­imi­palkan koro­tuk­sista. https://www.economist.com/news/finance-and-economics/21724802-two-studies-their-impact-seattle-reach-opposite-conclusions-economists-argue
    Näyt­tää, että pieni koro­tus ei vaiku­ta työn määrään, mut­ta suurem­pi koro­tus johtaa vähempään työ­tun­tien teet­tämiseen eli työn­tek­i­jän tulo ei kas­va. Samal­la automaa­tio kas­vaa. USAs­sa mon­es­sa paikas­sa on auto­jen pesu käsin. Suomes­sa sen tekee automaat­ti js sitä pait­si paljon korkeam­paan hintaan.
    Aja­tusko­keena voi miet­tiä 100 euron mini­palkkaa. Aika har­va palkat­taisi­in. Siis jos­sain kohtaa on raja, jos­sa koro­tus vaikut­taa merkit­tävästi työ­paikkoi­hin. Se on var­maankin ajas­ta ja paikas­ta riippuvainen.

  37. Sep­po Ryväs:
    Jor­dan B Peter­son tuo­ta pohti ja tarkalleen ottaen sitä, että län­si­mais­sa joku 15% asukkaista on älyltään alle 80 pointsia. Oba­man aikana tuo­ta ryh­mää yritet­ti­in apinan raivol­la työl­listää esimerkik­si Usan armeijassa.Mutta lop­putu­los oli se, ettei sel­l­aisia työte­htäviä yksinker­tais­es­ti ole, joi­hin tuo­ta ryh­mää voitaisi­in työl­listää vaaran­ta­mat­ta muit­ten ihmis­ten henkeä ja ter­veyt­tä. Siivoomi­nen esimerkik­si vaatii melkoista kykyä organ­isoi­da työtä järkevästi, etenkin armei­jan tilois­sa ja laivoissa.

    Peter­son­il­la oli koke­mus­ta tästä ryh­mästä muutenkin. Esimerkiksinet­ti­palvelu­iden käyt­tö oli jo liian vaikeaa. Nämä ihmiset eivät käytän­nössä voi olla yhteiskun­nan täy­si­val­taisia jäseniä koskaan, vaik­ka kuin­ka sosi­aali-insinöörit yhteiskun­taa säätäisivät. 

    Tässähän se oikeasti tiivistyy.

    Olen juuri tekemässä henkilöko­htaista brexit­tiä ja tilasin muut­tofir­man hake­maan kamat kuukaudeksi/pariksi säilöön kun etsimme Zürichistä pysyvän asunnon.

    Muut­tomiehinö toi­mi kak­si Joh­nia Puo­las­ta. Toinen oli ais­aparin aiv­ot ja toinen apumies. Oli täysin selvää, että apumiehenä toimin­ut kaveri ei olisi yksin selviy­tynyt niinkään yksinker­tais­es­ta hom­mas­ta kuin muut­tokuor­man siirtämis­es­tä autoon.

    Jos Suomes­sa tilaat Niemeltä muut­topalvelun, niin sieltä voi tul­la ihan hyvin ÄO130 ensim­mäisen vuo­den teekkari tai muu yliopis­to-opin­to­jen alkua odot­tel­e­va duunari.

    Brit­tien työ­markki­nat ovat tältä osin häm­men­tävän tehokkaat, sil­lä aivan kaik­ki työl­listyvät jot­ka vaan halu­a­vat. Se on myös syy mik­si itä-euroop­palaisia sinne on niin paljon muuttanut.

    En väitä että tuo on vält­tämät­tä opti­maa­li­nen tapa jär­jestää yhteiskun­ta, sil­lä work­ing poore­ja on paljon ja luokkaerot ovat val­ta­vat ihan min­un­laisen koulute­tun insinöörin ja perus­du­u­nar­in välil­lä. Toisaal­ta mikä yhteiskun­ta­jär­jestelmä voisi järkevästi tasoit­taa metrin pitu­usero­ja kori­pal­loil­i­joiden välillä?

    Itse lähtisin kuitenkin yhdis­telemään hei­dän jär­jestelmän­sä parhai­ta puo­lia (kaik­ki työl­listyvät) mei­dän parhaisi­in puoli­in (kyvykkäille koulu­tus­ta ilmaisek­si, luokkien väli­nen mobili­teet­ti). Toinen mikä Briteis­sä aut­taa mamu­ja on se, että siel­lä ei har­raste­ta kieli­ra­sis­mia läh­eskään samal­la inten­si­teetil­lä kuin Suomes­sa. Suo­ma­laiset työ­nan­ta­jat pelkäävät aivan älyt­tömästi hoono-soo­mi tyyp­pi­en palkkaus­ta. Briteis­sä jos osaat sanoa jes sör, niin jotain hom­mia löytyy.

  38. TA:
    Uno­h­tui main­ta, että tarkoitin ostovoimako­r­jat­tu­ja val­u­ut­to­ja. Suomes­sa­han elämi­nen lie­nee 15–20% kalli­im­paa kuin USA:ssa, joten dol­lare­i­ta ja euro­ja voi palkkaver­tailus­sa pitää suurin piirtein saman arvoisi­na. Eli liit­to­val­tion 7,25 dol­lar­in min­imi­palk­ka vas­taa noin 7,25 euron palkkaa Suomessa.

    Olet ilmeis­es­ti ottanut huomioon vain tavaroiden hin­nat kaupois­sa ja mah­dol­lis­es­ti autoilun kus­tan­nuk­set. Minä olen joskus arvioin­ut, että USAs­sa asu­van sis­areni pitää ansai­ta vähin­tään 100 000 dol­lar­ia vuodessa (brut­topalkkaa), jot­ta hän pää­sisi samaan elin­ta­soon kuin minä Suomes­sa noin 60 000 euron (brutto)vuosipalkallani. Mut­ta tämä riip­puu kyl­lä paljon per­heti­lanteesta. Meil­lä molem­mil­la on lap­sia. Jos olisimme lapset­to­mia, tilanne olisi hyvin erilainen.

  39. Sepi: Nythän meil­lä on kään­teinen tilanne. Julki­nen sek­tori mak­saa ihmisille, jot­ta nämä eivät ottaisi työtä vas­taan ja sen seu­rauk­se­na joidenkin yksilöi­den luon­tainen min­imi­palkkavaa­timus on yliko­rkea ver­rat­tuna siihen mikä hei­dän halut­tavuuten­sa työ­nan­ta­jan näkökul­mas­ta on.

    Jos mak­se­taan työt­tömyy­destä ja reg­u­loidaan työ­markki­nat jäykik­si, saadaan työttömyyttä.

    Jos kopi­oitaisi­in brit­tien työlain­säädän­tö ja sosi­aal­ituet, työt­tömyys rom­ah­taisi varmasti.

    “Työt­tömyy­destä mak­sami­nen” on joku ihmeelli­nen, jämähtänyt mee­mi joka ei vaan suos­tu kuole­maan. Sitä levit­tävät ihmiset joil­la ei tun­nu ole­van omako­htaista koke­mus­ta siitä kuin­ka “ruhti­naal­lisia” perus­päivära­ha tai toimeen­tu­lo­tu­ki oikeasti on.
    Tietysti voitaisi­in pois­taa nekin tuet ja pistää ihmiset tekemään hyvin mata­la­palkkaista työtä elan­ton­sa eteen. Kyl­lähän siinä työt­tömyys­luke­mat var­maan kutis­tu­isi. Mut­tei se hyv­in­voin­tia tai vau­raut­ta lisäisi.

    Mata­la­palkkaiset huonon tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat kehit­tymät­tömän ja taka­pa­juisen yhteiskun­nan merk­ki. Korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat määräävät sen miten maa makaa — ei mata­lan tuottavuuden.

  40. Turku­lainen matkail­i­ja Helsingis­sä: Paradok­saalis­es­ti, mitä enem­män ympäristötek­i­jöi­den vaiku­tus­ta ihmisen tule­vaan posi­tioon pois­te­taan, sitä enem­män geneti­ik­ka vaikuttaa. 

    No tätä varten­han on kehitet­ty posi­ti­ivi­nen syr­jin­tä ja affir­ma­tive action, sekä räätälöidyt ja täysin keinotekoiset ammatit.

    https://www.svt.se/nyheter/inrikes/skattemiljon-gar-till-gigantiskt-kamel-projekt-i-goteborg

  41. Tässä on jäänyt ilmeisen tärkeä seik­ka uno­hdik­si­in. Ensim­mäi­nen työ­paik­ka on tärkeä, vaik­ka siitä ei saisikaan kovin paljon palkaa. Seu­raa­va on jo helpom­pi hakea ja sil­loin palkkakin on korkeampi. Tyyp­il­lis­es­ti pikaruoka­paikois­sa USAs­sa vai­h­tu­vu­us on 100% vuodessa. Hen­ry Ford korot­ti palkko­ja osak­si, kos­ka vai­h­tu­vu­us oli vielä tätä huo­mat­tavasti korkeampi. Työn­tek­i­jät paljolti maal­ta eivätkä ymmärtäneet, että töi­hin tul­laan, kun pil­li soi. EI men­nä kalaan, vaik­ka ilma olisikin sopi­va. Kun he oppi­vat tehtaan tavat, toinen tehdas kyl­lä mielelään palkkasi. Palkko­jen kaksinker­tais­t­a­mi­nen kos­ki vain avios­sa ole­via miehiä. Poikamiehille oli turha antaa lisää rahaa. Oli­si­vat sit­ten vain pahem­mas­sa kra­pu­las­sa maanantaina.

  42. Yama:
    Mata­la­palkkaiset huonon tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat kehit­tymät­tömän ja taka­pa­juisen yhteiskun­nan merk­ki. Korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat määräävät sen miten maa makaa – ei mata­lan tuottavuuden.

    Hauskasti mui­s­tat maala­ta mata­la­palkkaiset mata­lan tuot­tavu­u­den työt taan­tu­muk­sen merkik­si, mut­ta jätät pois vas­taa­van main­in­nan siitä, että korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­jen pitäisi olla korkea­palkkaisia. Vahin­gos­sako näin kävi vai onko se mielestäsi niin, että korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat itsessään ihan riit­tävä palk­in­to niitä töitä tekeville?

  43. Yama: “Työt­tömyy­destä mak­sami­nen” on joku ihmeelli­nen, jämähtänyt mee­mi joka ei vaan suos­tu kuole­maan. Sitä levit­tävät ihmiset joil­la ei tun­nu ole­van omako­htaista koke­mus­ta siitä kuin­ka “ruhti­naal­lisia” perus­päivära­ha tai toimeen­tu­lo­tu­ki oikeasti on.
    Tietysti voitaisi­in pois­taa nekin tuet ja pistää ihmiset tekemään hyvin mata­la­palkkaista työtä elan­ton­sa eteen. Kyl­lähän siinä työt­tömyys­luke­mat var­maan kutis­tu­isi. Mut­tei se hyv­in­voin­tia tai vau­raut­ta lisäisi.

    Mata­la­palkkaiset huonon tuot­tavu­u­den työ­paikat ovat kehit­tymät­tömän ja taka­pa­juisen yhteiskun­nan merk­ki. Korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat määräävät sen miten maa makaa – ei mata­lan tuottavuuden.

    Mata­lan tuot­tavu­u­den työt eivät maa­ta voi vau­rauteen nos­taa, mut­ta ne voivat vähen­tää korkean tuot­tavu­u­den töi­den veror­a­situs­ta joka puolestaan lisää sen puolen kilpailukykyä.

    Ei sil­läkään ihmeitä tehdä, mut­ta kyl­lä minä esim. antaisin mielum­min palkko­jen muo­dos­tua vapaam­min ja pois­taisin nuo 9e/pv temp­putyöt joiden ”työ­nan­ta­jil­la” ei mitään aiko­mus­ta markki­nae­htoiseen työl­listämiseen ole. En ainakaan äkkiä kek­si, että mitä hait­taa olisi siitä, että noiden töi­den palkkauk­sen annet­taisi­in markki­nae­htois­es­ti aset­tua sille tasolle jos­sa motivoitunei­ta tuli­joi­ta on ja jätet­täisi­in ne työ­nan­ta­jat ilman jot­ka eivät saa mak­set­tua tarpeek­si. Nykyi­nen karenssisys­tee­mi on väärin kaikkien kannalta.


    Mik­si yri­tyk­set palkkaa­vat pää märkänä Lon­toon ympäristössä ja sinne muut­taa paljon ulko­maalaisi­akin hyvin palkat­tui­hin töi­hin? Tuskin se vähem­män reg­u­loitu työ­markki­na ainakaan hait­taa siinä kohtaa. Ja tämä ei nyt tarkoi­ta että men­nään äärim­mäisyyk­si­in, mut­ta kyl­lä minä esim. työn­tek­i­jänä arvostin sitä, että työ­sopimuk­ses­sa lukee vuosi­palk­ka ja lomapäivien määrä, eikä tarvitse arvuutel­la mitään lomara­ho­jen määriä ja lomien käyt­töä ei valvota jonkun byrokra­ti­avi­ra­nomaisen toimes­ta joka pai­men­taa porukan tiet­ty­jen viikko­jen sisäl­lä loma­lle ja vähen­tää 6pv per viikko tai 2pv lomia siitä kun ottaa per­jan­tain tai maanan­tain vapaaksi.

    Se, että britit ylläpitävät maan­omis­ta­jia suo­si­vaa ja luokkaero­ja kas­vat­tavaa poli­ti­ikkaansa ei tarkoi­ta, etteikö Lon­toon ympäristö tuot­taisi sinne val­tavasti hyv­in­voin­tia ja etteikö heiltä voisi jotain oppia.

  44. Rolling Heurlin: Suomes­sa sen tekee automaat­ti js sitä pait­si paljon korkeam­paan hintaan.

    Höpö höpö,minä pesetän autoni käs­in­pe­suna Helsingis­sä ja hin­ta on 29 euroa päältä ja sisältäpe­sulle , ei paha

    Muu­takin Suomen hin­tata­sos­ta on paljon pelkkää propagandaa.Tässä taan­noin joku valit­ti, että Tukhol­mas­sa saa paidan pesun 5 eurol­la per pai­ta ja Suomes­sa vas­taa­va palvelu mak­saa 10 euroa.

    Seu­raa­vana päivänä sat­tui Yliopis­ton metroase­mal­la silmään jonkun pesu­lan hin­tal­ista ; Viisi paitaa 15 eurol­la eli 3 euroa per paita !!!

    Sokeat mak­sa­vat mitä sattuu

  45. Sepi:
    Mik­si yri­tyk­set palkkaa­vat pää märkänä Lon­toon ympäristössä ja sinne muut­taa paljon ulko­maalaisi­akin hyvin palkat­tui­hin töi­hin? Tuskin se vähem­män reg­u­loitu työ­markki­na ainakaan hait­taa siinä kohtaa. Ja tämä ei nyt tarkoi­ta että men­nään äärim­mäisyyk­si­in, mut­ta kyl­lä minä esim. työn­tek­i­jänä arvostin sitä, että työ­sopimuk­ses­sa lukee vuosi­palk­ka ja lomapäivien määrä, eikä tarvitse arvuutel­la mitään lomara­ho­jen määriä ja lomien käyt­töä ei valvota jonkun byrokra­ti­avi­ra­nomaisen toimes­ta joka pai­men­taa porukan tiet­ty­jen viikko­jen sisäl­lä loma­lle ja vähen­tää 6pv per viikko tai 2pv lomia siitä kun ottaa per­jan­tain tai maanan­tain vapaaksi.

    Se, että britit ylläpitävät maan­omis­ta­jia suo­si­vaa ja luokkaero­ja kas­vat­tavaa poli­ti­ikkaansa ei tarkoi­ta, etteikö Lon­toon ympäristö tuot­taisi sinne val­tavasti hyv­in­voin­tia ja etteikö heiltä voisi jotain oppia. 

    Lon­too on jälleen ker­ran esimerk­ki siitä miten korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat luo­vat vau­raut­ta. Yksikään yri­tys ei taku­ul­la muu­ta sinne sen vuok­si että Lon­tossa on hal­vat siivoo­jat tai kok­it. (tietämät­tä veikkaan ettei edes ole, on Cityn vuokrata­so sen ver­ran huikea).

    Jos­sain Malis­sa tai Burundis­sa siivoo­jan tai ruoan­lait­ta­jan palk­ka on ehkä 1/50 Suomen vas­taavas­ta. Vaik­ka suo­ma­laisel­la työn­tek­i­jäl­lä onkin käytössä var­maan parem­paa tekni­ikkaa kuin malilaisel­la kol­le­gal­laan, niin palkkaero on niin iso että malilaisen siivoo­jaan tuot­tavu­us on monikym­menker­tainen suo­ma­laiseen siivoo­jaan ver­rat­tuna. Kuvitelkaa nyt: ei mitään promillen vaiku­tuk­seltaan ole­via kiky-säätöjä vaan monien ker­talu­okkien tuottavuusero! 

    Mut­ta ei näy malilaisia yri­tyk­siä maail­maa val­loit­ta­mas­sa eikä mikään iso kon­serni ole sijoit­ta­mas­sa pääkont­to­ria Burundi­in. Miksiköhän?

  46. Aloi­tusko­rkeu­den saavut­tanei­den hyödyk­si pitäisi puut­tua menoi­hin ja sitä kaut­ta lisät­täisi­in ostovoimaa. Suurin meno­erä ovat asum­is­menot ja niis­sä menois­sa taitaa olla merkit­tävä osa vero­ja. Paljonko vero­jen osu­us on? 40%?

    Tämän voisi tehdä esim niin, että kos­ka asum­is­meno­ja näyt­tää ole­van vaikeaa alen­taa, niin siir­retään aloi­tusko­rkeu­den yli pääs­seille niis­sä ole­vista veroista vähen­nyksinä rahaa enem­män takaisin ja jos ei riitä, niin vaik­ka sit­ten negati­ivista tuloveroa päälle. Täl­lä saavutet­ta­va tulota­so pitää olla sel­l­ainen, jos­sa voi hie­man jäädä rahaa säästöön tai ylimääräiseen kulu­tuk­seen. Pitkäaikaises­ta työn­teosta, jos­sa raha riit­tää vain elämiseen seu­raa ongelmia.

  47. Ehkä asioista keskustelemista aut­taisi, jos työt­tömien sijaan puhut­taisi­in rahat­aloud­es­ta irral­laan ole­vista ihmisistä.

    Rahat­aloushan on vain yksi elämisen osa-alueista, eikä vält­tämät­tä kaikil­la mittareil­la läh­eskään tärkein — etenkin jos ajatel­laan sub­jek­ti­ivista elämisen laat­ua. Kaik­ki todel­li­nen on kuitenkin ei-rahamuo­dos­sa, ts. rahan arvo vaatii että se real­isoidaan jotenkin, joka käyt­tämäl­lä, pant­ti­na tai muu­na arvon­nousuna, jos­ta saadaan jotain muu­ta hyö­tyä kuin itse raha. Hyö­ty taas on sub­jek­ti­ivi­nen käsite, jon­ka arvoa ei voi määritel­lä täsmällisesti.

    Raha on kuitenkin yksi ihmiskun­nan hyödyl­lisim­mistä keksin­nöistä, kos­ka se pyrkii nor­mal­isoimaan näitä sub­jek­ti­ivisia hyö­tykäsi­tyk­siä ja mah­dol­lis­taa niiden siirtämisen paikas­ta toiseen aineettomasti.

    Irtau­tu­mi­nen rah­tat­aloud­es­ta ei silti tarkoi­ta työt­tömyyt­tä, rahat­aloud­es­ta irral­laan ole­va ihmi­nen voi tehdä ihan nor­maale­ja töitä, olla jos­sain vapaae­htois­toimin­nas­sa tai muuten osal­lis­tua yhteiskun­nan toimintaan.

    PEri­aat­teessa myös julkisen sek­torin työn­tek­i­jät ovat rahat­aloud­es­ta irral­laan ole­via monil­ta osil­taan. Ainakin siinä mielessä, että on vaikea laskea suo­raan tuot­toa mon­en ihmisen työte­htävälle. Arvioi­da voidaan, mut­ta tarkkaan sitä ei tiede­tä. Julki­nen talous on kuitenkin tärkeä, kos­ka se ylläpitää rahat­alouden edel­ly­tyk­siä ja kom­pen­soi sen aiheut­tamia ongelmia.

    Taloudessa puhutaan aina vai­h­toe­htokus­tan­nuk­sista. Teo­ri­as­sa jos Suomen kansan­talous olisi muutet­tu het­kek­si bit­coineik­si joskus 2010 ja nyt olisi lunastet­tu pois meil­lä olisi tule­vaisu­us tur­vat­tuna — jos maail­ma toimisi täl­lä tavalla.

    Ei se kuitenkaan toi­mi niin. Maail­ma on moni­u­lot­teinen ja raha on vain yksi kom­po­nent­ti — työt­tömille tai rahat­aloud­es­ta irral­laan oleville kan­nat­taa mak­saa siitä että yhteiskun­ta pysyy rauhal­lise­na, siitä että he ovat ter­veem­piä ja sik­si että voi olla että joskus voi käy­dä niin has­susti että itsekin on ase­mas­sa, jos­sa tarvit­see apua muilta.

    Suosit­te­len muuten Wahroosin kir­jaa Markki­nat ja demokra­tia, se sisältää paljon mie­lenki­in­toisia ja pro­vokati­ivisia ajatuk­sia, mut­ta myös paljon talouden his­to­ri­aa. Sitä voi myös lukea “pala palal­ta” sieltä täältä, joten se on hyvä investoin­ti siinä mielessä että se kestää aikaa vähän kuin hyvä tietokirja.

  48. Min­imi­palk­ka on tika­puiden alimpi­en puolien katkomista. Se vaikeut­taa uran aloit­tamista kaik­il­ta, etenkin lah­jat­tomil­ta, mamuil­ta ja nuo­ril­ta. Se myös vähen­tää valin­nan­varaa työ­paikois­sa ja uris­sa. Ainakin USAs­sa min­imi­pal­ka­lla ollaan yleen­sä vain vähän aikaa.

    Tutkimuk­ses­ta puut­tunei­den pienyri­tys­ten työl­lisyys heikkeni ja muis­sa tutkimuk­sis­sa on saatu toisen­laisia tulok­sia. Osaval­tioko­htaisi­in koro­tuk­si­in on myös usein valmis­taudut­tu ennal­ta ja ne ennus­ta­vat koro­tuk­sia muual­la, joten efek­tit eivät vält­tämät­tä ero­tu. Työn talousti­eteen tutk­i­jat ovat kaikkein vasem­mis­to­laisimpia ja silti enem­mistö talousti­eteil­i­jöistä uskoo min­imin korot­tamisen vähen­tävän työl­lisyyt­tä. Samal­la se nos­taa hin­tata­soa, etenkin köy­hille, kos­ka min­imi­palkkaisten palvelui­ta käyt­tävät eniten köy­hät. Min­imi­palkkaiset itse eivät yleen­sä ole köy­histä per­heistä vaan esimerkik­si aloittelijoita. 

    Yhdys­val­lois­sa min­imi­palk­ka on muut­tanut mustien kult­tuuria niin, että hei­dät on usein opetet­tu ei-työhakuisik­si eikä lap­sille enää ole malle­ja työssäkäyvistä lähei­sistä. Ei anneta saman tapah­tua Suomessa.

    Meil­lä työt­tömyy­destä mak­se­taan ja työn­teosta ran­gais­taan verol­la ja korkeam­mil­la mak­suil­la. Pitäisi olla päin­vas­toin tai ainakin perus­tu­lo. Nyky­malli korot­taa palkkavaa­timuk­sia keinotekoisen korkeik­si, työl­lisyy­den kustannuksella.

  49. Yama: Jos­sain Malis­sa tai Burundis­sa siivoo­jan tai ruoan­lait­ta­jan palk­ka on ehkä 1/50 Suomen vas­taavas­ta. Vaik­ka suo­ma­laisel­la työn­tek­i­jäl­lä onkin käytössä var­maan parem­paa tekni­ikkaa kuin malilaisel­la kol­le­gal­laan, niin palkkaero on niin iso että malilaisen siivoo­jaan tuot­tavu­us on monikym­menker­tainen suo­ma­laiseen siivoo­jaan ver­rat­tuna. Kuvitelkaa nyt: ei mitään promillen vaiku­tuk­seltaan ole­via kiky-säätöjä vaan monien ker­talu­okkien tuottavuusero!

    Palk­ka on Malis­sa alem­pi, mut­ta niin on työn myyn­ti­hin­takin. Enpä usko, että Malis­sa mitenkään saisi kau­pak­si siivoustyötä suo­ma­laisel­la hin­nal­la. Tärkein ero suo­ma­laisen ja malilaisen siivoo­jan palkois­sa tulee siis siitä, että suo­ma­lainen siivoo­ja pystyy tuot­ta­maan siivoustyön siel­lä, mis­sä siitä saa korkean hinnan. 

    Tämä pätee palvelu­am­mat­tei­hin, jot­ka myy­dään siel­lä koti­maas­sa, mut­tei vien­ti­in menevi­in tuot­teisi­in. Niis­sä kaik­ki työ on peri­aat­teessa samal­la viival­la. Suo­ma­laisen vien­tiyri­tyk­sessä toimi­van työn­tek­i­jän on pakko tuot­taa hilav­itkut­timia (karkeasti lask­ien) niin moninker­tainen määrä kuin hänen palkkansa on malilaisen samo­ja hilav­itkut­timia tekevän palkka.

    Yama: Mut­ta ei näy malilaisia yri­tyk­siä maail­maa val­loit­ta­mas­sa eikä mikään iso kon­serni ole sijoit­ta­mas­sa pääkont­to­ria Burundi­in. Miksiköhän?

    Sik­si, että päät­telysi ei päde vien­ti­te­ol­lisu­u­teen. Sen ver­ran olet toki oike­as­sa, että jos malilaiset saisi­vat vapaasti muut­taa Suomeen myy­däk­seen vaik­ka sitä siivoustyötä, niin heitä var­masti tulisi tukut­tain, vaik­ka palk­ka olisi reilusti suo­ma­lais­si­ivoo­jia alem­pi (tätähän iso joukko län­si­mais­sa asu­via lait­to­mia siir­to­laisia myy). Sen sijaan en usko sieltä ole­van Suomen suun­taan hirvit­tävää vir­taus­ta vaikka­pa insinöörejä.

  50. Liian van­ha: Höpö höpö,minä pesetän autoni käs­in­pe­suna Helsingis­sä ja hin­ta on 29 euroa päältä ja sisältäpe­sulle , ei paha

    Tuol­la hin­nal­la saa esim. Mr. Car Wash ketjun käs­in­pe­sun niin mon­ta ker­taa kuus­sa kuin halu­aa. Tämä myyn­ti­ta­pa on tul­lut myös Suomeen. Autope­su on tyyp­il­lisiä maa­han­muut­ta­ji­nen aloi­tu­s­paikko­ja. Ainakin Helsin­gin seudul­la auton­pe­si­jät ovat paljolti entisen Jugosla­vian alueelta. Kun palkkakus­tan­nuk­set nou­se­vat, niin automaatit yleistyvät. Tai sit­ten tuot­tavu­u­den tulee muu­toin nousta.

  51. Kuin­ka suo­ma­laiset oppi­si­vat tin­kimään laadusta?

    Voisimme syödä epäter­veel­lisem­pää (ja halvem­paa) ruokaa, ter­vey­den­huol­lon ei tarvit­si olla niin kallista ja tehokas­ta jne… 

    Myön­teinen psykologi­nen vaiku­tus saadaan aikaan jo sil­lä että maha on täyn­nä moskaa ja joku kuun­telee huo­lia vält­tämät­tä tekemät­tä niille mitään.

  52. Yama:
    Mut­ta ei näy malilaisia yri­tyk­siä maail­maa val­loit­ta­mas­sa eikä mikään iso kon­serni ole sijoit­ta­mas­sa pääkont­to­ria Burundi­in. Miksiköhän?

    Lon­too vs. Burun­di. Helsin­ki halu­aa kil­pail­la Burundin kanssa. Eikä Lontoon.

    Saman­laisen ver­tailun voi tehdä Suomes­ta. Suo­mi halu­aa kil­pail­la Kreikan, Roman­ian ja Int­ian kanssa. Ei länsieuroopan.

  53. Sik­si, että päät­telysi ei päde vien­ti­te­ol­lisu­u­teen. Sen ver­ran olet toki oike­as­sa, että jos malilaiset saisi­vat vapaasti muut­taa Suomeen myy­däk­seen vaik­ka sitä siivoustyötä, niin heitä var­masti tulisi tukut­tain, vaik­ka palk­ka olisi reilusti suo­ma­lais­si­ivoo­jia alem­pi (tätähän iso joukko län­si­mais­sa asu­via lait­to­mia siir­to­laisia myy). Sen sijaan en usko sieltä ole­van Suomen suun­taan hirvit­tävää vir­taus­ta vaikka­pa insinöörejä.

    Mut­ta kyl­lähän sen pitäisi päteä. Täl­lä argu­men­til­la­han meille myyti­in kiky, eli työelämän pitäisi kaut­ta lin­jan muut­tua kil­pailukykyisem­mäk­si, kos­ka vien­tiyri­tyk­set kuitenkin käyt­tävät paikallis­es­ti tuotet­tu­ja palvelu­ja (ruo­ka, siivous, ter­vey­den­huolto yms) ja ne ovat osa sen kustannusrakennetta.
    Eikä tarvitse men­nä Mali­in asti tekemään ver­tailua. Paljon kohkailti­in Sari Sairaan­hoita­jan palkoista, vaan mites paljon kil­pailukyvys­tään kehutus­sa Ruot­sis­sa? Ylläri, sairaan­hoita­jan palk­ka on siel­lä parem­pi kuin Suomessa.

  54. Yama: Mut­ta kyl­lähän sen pitäisi päteä. Täl­lä argu­men­til­la­han meille myyti­in kiky, eli työelämän pitäisi kaut­ta lin­jan muut­tua kil­pailukykyisem­mäk­si, kos­ka vien­tiyri­tyk­set kuitenkin käyt­tävät paikallis­es­ti tuotet­tu­ja palvelu­ja (ruo­ka, siivous, ter­vey­den­huolto yms) ja ne ovat osa sen kustannusrakennetta.

    Ok, tuo­ta kaut­ta se paikalli­nen hin­tata­so vaikut­taa jos­sain määrin myös vien­ti­tuot­teisi­in. Mut­ta toisin kuin sinä väität, niin tuo on kyl­lä sivuroolis­sa. Vaik­ka Malis­sa saisi siivous­ta 1/50 hin­nal­la suo­ma­laiseen ver­rat­tuna, niin tämä ei kyl­lä yksinään nos­ta malilaisia vien­ti­tuot­tei­ta kil­pailukyky­isik­si suo­ma­laisi­in ver­rat­tuna, kos­ka siivouk­sen osu­us vien­ti­tuot­teen hin­taan on hyvin pieni.

    Ver­tauk­sesi Ruot­si­in on osu­vampi. Toki sairaan­hoita­jan palk­ka vaikut­taa vain hyvin välil­lis­es­ti siihen, mitä vien­ti­tuot­teet mak­sa­vat. Joka tapauk­ses­sa sairaan­hoita­jan palk­ka Ruot­sis­sa ja Suomes­sa ovat paljon lähempänä 1:1 suhdet­ta kuin 1:50 suhdet­ta, jota alku­peräi­nen Mali-jut­tusi kos­ki. Yhden ammat­tikun­nan ver­tailu ei tässä muutenkaan tietenkään ole järkevää (etenkään järjestys­mielessä “X:ssä palk­ka on parem­pi kuin Y:ssä”.)

  55. Tutk­i­ja: Min­imi­palk­ka on tika­puiden alimpi­en puolien katkomista. Se vaikeut­taa uran aloit­tamista kaik­il­ta, etenkin lah­jat­tomil­ta, mamuil­ta ja nuo­ril­ta. Se myös vähen­tää valin­nan­varaa työ­paikois­sa ja uris­sa. Ainakin USAs­sa min­imi­pal­ka­lla ollaan yleen­sä vain vähän aikaa.

    Hyvä ver­taus! Täl­lais­ta­han se työelämä on, välil­lä ylös, välil­lä sivulle, välil­lä alas, joskus jopa maa­han saak­ka. Jos alim­malle askel­malle pitää rim­puil­la käsivoimin, han­kalak­si menee.

  56. Ismo 16.12.2017 16:28

    Min­imi­palkko­ja pitäisi toki perus­tu­lon myötä laskea, mut­ta ei täysimääräisesti.

    Perus­tu­lon tarkoi­tus ei ole eikä saa olla mikään val­tion toteut­ta­ma yleinen ja yhtäläi­nen palkanko­ro­tus kaikille.

    Ismo 16.12.2017 16:28

    Ei kai tarkoi­tus ollut kil­pail­la Bangladeshin kanssa?

    Jos suomen kansalaisille asete­taan tuon 80 cm riman eteen 40 cm koroke, on seu­rauk­se­na, että suo­ma­laisen kil­pailukyky on 40 cm parem­pi johtuen suo­ma­lais­es­ta perus­tu­loon perus­tu­vas­ta sosi­aal­i­tur­vas­ta. Ei siitä, että on parem­pi työn­tek­i­jä kuin tuo bangladeshilainen.

    Tuo koroke on siinä sosi­aalipoli­it­ti­sista syistä. Ei työvoiman kil­pailukyvyn paran­tamisek­si. Jos bangladeshi­lainen suinkin pystyy ylit­tämään (ja myös todel­lisu­udessa ylit­tää) riman, niin ter­ve­tu­loa töi­hin Suomeen!

    Ismo 16.12.2017 16:28

    Kaikil­la pitäisi olla yhtäläi­nen mah­dol­lisu­us elämiseen asumisku­lu­jen jälkeen.

    Jos joku pystyy työl­lä ja älyl­lä tuot­ta­maan itselleen parem­man “mah­dol­lisu­u­den elämään”, onko se keneltäkään toiselta pois?

  57. Samuli Saarel­ma: Ok, tuo­ta kaut­ta se paikalli­nen hin­tata­so vaikut­taa jos­sain määrin myös vien­ti­tuot­teisi­in. Mut­ta toisin kuin sinä väität, niin tuo on kyl­lä sivuroolis­sa. Vaik­ka Malis­sa saisi siivous­ta 1/50 hin­nal­la suo­ma­laiseen ver­rat­tuna, niin tämä ei kyl­lä yksinään nos­ta malilaisia vien­ti­tuot­tei­ta kil­pailukyky­isik­si suo­ma­laisi­in ver­rat­tuna, kos­ka siivouk­sen osu­us vien­ti­tuot­teen hin­taan on hyvin pieni. 

    Öhh…lienemme puhuneet ris­ti­in kos­ka tuo juuri oli point­ti­ni. On Hin­den­bur­gin baar­i­jakkaroiden jär­jeste­lyä tuher­taa min­imi­palkko­jen tai kikysopimuk­sien kanssa kos­ka kansan­talouden todel­li­nen kasvu syn­tyy jos­sain muualla.

    Suo­ma­laisel­la siivoo­jal­la on 50 ker­taa parem­pi palk­ka kuin malilaisel­la kol­le­gal­la kos­ka tääl­lä on varaa mak­saa siivoo­jalle 50 ker­taa parem­paa palkkaa. Niin yksinker­taista se on.

  58. Tapani Tik­ka: Toki ahkeru­ud­es­ta tulee palki­ta, mut­ta kan­nat­taako lah­jakku­ud­es­ta palki­ta, kos­ka se on syn­nyn­näi­nen omi­naisu­us, eikö mak­samal­la lisään­ny, vaan ihmi­nen on lah­ja­ton tai lah­jakas jos­sakin asi­as­sa, täysin riip­pumat­ta siitä, mitä hänelle siitä maksetaan. 

    Miten niin? Eiköhän ahkeru­uskin ole ainakin isol­ta osalta ns. luon­teen­pi­irre sekin tai ainakin kotoa/kasvuympäristöstä opetet­tu. Sekin on siis vähin­täänkin isol­ta osalta muu­ta kuin omaa ansiota.

    Sit­ten on vielä se tuot­tavu­us. Lah­jakas ja ahk­era ihmi­nen ei vält­tämät­tä tee tuot­tavaa työtä. 

    Tuot­tavu­ud­es­ta kenelle? Yhteiskun­nalle? Itselle? Ympäristölle?

    Miten las­ket­tuna? Rahas­sa? Ajas­sa? Elämänlaadulla?

    Tero Tolo­nen: Ainakin siinä mielessä, että on vaikea laskea suo­raan tuot­toa mon­en ihmisen työtehtävälle. 

    Tämä kyl­lä pätee yksi­tyisel­läkin puolel­la. Nythän vain ei suos­tu­ta myön­tämään, että käytössä ole­vat lasku­ta­vat ovat usein täysin vääriä.

    JV: Kuin­ka suo­ma­laiset oppi­si­vat tin­kimään laadusta? 

    Kyl­lä niin heikko­laa­tu­ista tavaraa ainakin yritetään myy­dä että hirvit­tää. Jos noiden sijaan ostet­taisi­in (ja myytäisi­in) kalli­impia ja laadukkaampia tuot­tei­ta, osta­jal­la säästy­isi pitkäl­lä aikavälil­lä rahaa ja tuot­tei­ta voitaisi­in tehdä Suomes­sa eikä tuo­tat­taa Kiinasta.

  59. K‑Veikko: Perus­tu­lon tarkoi­tus ei ole eikä saa olla mikään val­tion toteut­ta­ma yleinen ja yhtäläi­nen palkanko­ro­tus kaikille

    Ei tietenkään. Kor­jataan vero­tuk­sel­la, esim. pois­ta­mal­la ansio­tulovähen­nys, työ­tulovähen­nys, perusvähen­nys, eläke­tulovähen­nys, ja sen jäl­keen asteikkoa rukaa­mal­la. Nythän pienistä tuloista verot­ta­ja tekee viran puoles­ta vähen­nyk­siä joil­la keven­netään vero­tus­ta. Perus­tu­lo toiv­ot­tavasti tek­isi näistä tarpeet­to­mia. Ja isom­mil­la tuloil­la tulo­rajo­jen alen­t­a­mi­nen perus­tu­loa vas­taavasti tek­isi saman.
    Pääo­mat­u­lo­ja pitäisi myös pohtia hie­man, sil­lä suu­rit­u­lois­t­en listal­la on monia joil­la ei ole sen ver­taa työ­tu­lo­ja jot­ta perus­tu­lo kuit­tau­tu­isi pois ansio­tuloveroast­eikon rukaamisella.

    Jos joku pystyy työl­lä ja älyl­lä tuot­ta­maan itselleen parem­man “mah­dol­lisu­u­den elämään”, onko se keneltäkään toiselta pois?

    Eihän se ole mitenkään parem­pi mah­dol­lisu­us elämään. Tulot mitä pystyy han­kki­maan mah­dol­lis­ta­vat toki lisää, sel­l­aista mihin ei ilman olisi varaa. Kyse ei ole enää mah­dol­lisu­ud­es­ta elämään vaan nautin­noista, luk­suk­ses­ta, kaikesta mikä on elämisen kannal­ta varsin tarpee­ton­ta mut­ta joka tuot­taa mielihyvää.

    Inhimilli­nen elämä Suomes­sa edel­lyt­tää asun­toa, ruokaa, vaat­tei­ta, päivit­täis­tarvikkei­ta (kod­in­hoito, hygien­ia), ter­vey­den­hoitoa, ja mah­dol­lisu­ut­ta liikku­miseen ja osal­lis­tu­miseen asuinympäristössään. Jos nämä tarpeet täytetään kohtu­ullisin tavoin, on nähdäk­seni mah­dol­lisu­us elämään olemassa.
    Jos päälle halu­aa sisä­filet­tä ja matkailua, kan­nat­taa toki tehdä töitä (tai syn­tyä rikkaaseen suku­un, tai olla onnekas oikeis­sa paikois­sa oikeisi­in aikoi­hin) jot­ta näi­hin mukavuuk­si­in ja nautin­toi­hin on myös varaa. En silti näe niitä mitenkään elämän edel­ly­tyksinä, sil­lä ilmankin tulee val­lan main­iosti toimeen.

    Jostain syys­tä tämä tulee esi­in aina ja kaikkial­la. Onko niin, että mon­en mielestä elämän perusedel­ly­tyk­si­in kuu­lu­vat nautin­toaineet, matkustelu, ja muutenkin merkit­tävästi suurem­pi kulu­tus? Ei elämää ilman jokavuo­tista tasku­ti­etokoneen vai­h­tamista uudem­paan, aamuista sham­pan­jalasil­lista, ja kon­jakkia kahvin kanssa, mieluiten aina uudessa paikas­sa ettei vaan ehdi kyllästymään?

    Tosi­asas­sa­han tavanomainen län­si­mainen elämän­ta­pa on erit­täin kulut­ta­va, oste­taan paljon uut­ta (hal­paa kos­ka tehty Bangladeshissa / Kiinas­sa / Inti­as­sa) joka heit­etään pois varsin pian. Suurin osa tästä ei todel­lakaan ole tarpeen. Voi elää paljon yksinker­taisem­min. Suurin osa var­masti kyke­nee tekemään val­in­to­ja, han­kki­maan kestäviä laadukkai­ta tavaroi­ta, ter­veel­listä ja laadukas­ta ruokaa yksinker­tai­sista ja halvoista aineista, jne. Tokikaan kaik­ki eivät kykene, syitä monia.

    Ja tok­i­han län­si­mainen vau­raus riit­täisi varsin suureen määrään mukavuuk­sia ja nautin­to­ja peruselämän lisäk­si. Vau­raus ei kuitenkaan jakaudu tasais­es­ti, enkä nyt edes esitä, että se pitäisi jakaa tasais­es­ti niin, että köy­him­mäl­läkin on varaa siihen sham­pan­jaan aami­aisel­la. Pyrkimys on vain siihen, että ne perus­tarpeet saadaan vapaasti, ilman suur­ta byrokra­ti­aa. Ja, että sen päälle voi aidosti tehdä töitä (tai muuten hom­ma­ta rahaa) niin, että kaik­ista tuloista jäisi jotain käteen.

    1. Ennen kaikkea perus­tu­los­sa verotet­ta­van tulon alara­ja on nol­la euroa, eli että jokaises­ta ansai­tus­ta eurosta menee veroa noin 40 — 45 %. Täl­lä taval­la perusut­lo leikkau­tuu nor­maali­palkkaisil­ta pois niin, ettei hei­dän tilanteen­sa muu­tu. Käteen jäävät tulot eivät muu­tu eikä mar­gin­aalivbedro muu­tu — siis kumpikaan ei muu­tu kuin vähäisessä määrin.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Ennen kaikkea perus­tu­los­sa verotet­ta­van tulon alara­ja on nol­la euroa, eli että jokaises­ta ansai­tus­ta eurosta menee veroa noin 40 – 45 %. Täl­lä taval­la perusut­lo leikkau­tuu nor­maali­palkkaisil­ta pois niin, ettei hei­dän tilanteen­sa muu­tu. Käteen jäävät tulot eivät muu­tu eikä mar­gin­aalivbedro muu­tu – siis kumpikaan ei muu­tu kuin vähäisessä määrin.

    Tuon pros­ent­tilu­vun ja sen pro­gres­sion sor­vaami­nen paikoilleen tulee ole­maan mie­lenki­in­toinen haaste, kos­ka perus­tu­lo voi tehdä hyvin näkyväk­si hyvin mon­elle sen, että miten raju Suomes­sa se mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti voi olla. Jos ja kun se tulee voimaan fan­faarien saat­tele­m­ana vaikka­pa 780 euron suu­ruise­na ja 1200 euroa kuus­sa ansait­se­va siivoo­ja ei saakaan käteen 1980 euroa vaan käteen jää 1500 euroa (mar­gin­aaliv­eron ollessa 40 pros­ent­tia liipais­taan 1200 eurosta 480 euroa veroi­hin), se voi herät­tää äänestäjässä mon­en­laisia kysymyksiä.

  61. Perus­tu­lon merk­i­tys olisi tärkeä , esim. nykyi­nen äänestysjär­jestelmä, jos­sa pyritään anonyymisu­u­teen ei anna ihmisille muu­ta vai­h­toe­htoa muu­tok­seen kuin äänestää jotain todel­lisu­ud­es­ta irral­laan ole­via hörhöjä. Ja mik­si ei, kun kukaan ei koskaan saa tietää kuka äänesti ja ketä.

    (En halu­aisi luop­ua vaal­isalaisu­ud­es­ta, mut­ta halu­aisin luop­ua täy­del­lis­es­tä anonymi­teetistä vaaleis­sa ja siirtää vaale­ja saman­tyyp­pisek­si pros­es­sik­si kuin vaikka­pa verkkokau­pan ostosten tekem­i­nen, jos­sa min­ul­la on ole­mas­sa jokin tosite siitä että äänestin henkilöä X ja mikäli henkilö X val­taan päästyään tekeeekin ihan eri asioi­ta kuin lupasi, niin voisin protestoi­da ääneni pois ja vaikut­taa siten demokra­t­ian toim­intaan veto-oikeudel­la, mut­ta tämä eri keskustelunaihe)

    Mut­ta jos tätä ei kor­ja­ta niin sit­ten perus­tu­lo, kos­ka se antaa vapau­den päät­tää omas­ta elämästään edes johonkin rajaan asti.

    Sip­ilän hal­li­tus muuten on aikalail­la epäon­nis­tunut medi­an suh­teen, nytkin tämä miljoo­nan leikkaus leipäjonoil­ta tun­tuu aivan jär­jet­tömältä tilanteessa jos­sa yksit­täiset ihmisetkin lajoit­ta­vat syr­jäy­tymisen ehkäisemiseen huo­mat­tavasti suurem­pia summia.

  62. Jukkis: 1200 euroa kuus­sa ansait­se­va siivoo­ja ei saakaan käteen 1980 euroa vaan käteen jää 1500 euroa (mar­gin­aaliv­eron ollessa 40 pros­ent­tia liipais­taan 1200 eurosta 480 euroa veroi­hin), se voi herät­tää äänestäjässä mon­en­laisia kysymyksiä.

    Anteek­si mitä kysymyk­siä sen pitäisi herät­tää, että kyseinen siivoo­ja saisi nykyisen vähän reilun ton­nin (mitä nyt tuol­la tulota­sol­la veroi­hin menee) sijaan 1500 euroa kouraansa? Kokon­aisvero olisi hänen kohdal­laan painunut negati­ivisek­si ja hän olisi var­masti ikion­nelli­nen uud­is­tuk­ses­ta. (Ja juuri mata­la­palkkaisten ihmis­ten pitäisikin perus­tu­losys­tee­mis­sä olla kaikkein suurimpia voittajia). 

    Itse tosin sanois­in, että tuo anta­masi perus­tu­lon taso on liian korkea, eikä sitä voi toteut­taa tuol­la vero­pros­en­til­la. Real­is­tisem­pi olisi jotain 500–600 euroa, joka sekin jät­täisi siivoo­jan negati­iviselle puolelle kokon­aisvero­tuk­sen suh­teen (eli hänelle jäisi käteen enem­män kuin mitä brut­topalk­ka on). 

    Ain­oas­taan, jos perus­tu­lo sisältäisi jo asum­istuen, se voisi olla anta­maasi tasoa.

  63. Samuli Saarel­ma: Anteek­si mitä kysymyk­siä sen pitäisi herät­tää, että kyseinen siivoo­ja saisi nykyisen vähän reilun ton­nin (mitä nyt tuol­la tulota­sol­la veroi­hin menee) sijaan 1500 euroa kouraansa? Kokon­aisvero olisi hänen kohdal­laan painunut negati­ivisek­si ja hän olisi var­masti ikion­nelli­nen uud­is­tuk­ses­ta. (Ja juuri mata­la­palkkaisten ihmis­ten pitäisikin perus­tu­losys­tee­mis­sä olla kaikkein suurimpia voittajia). 

    Itse tosin sanois­in, että tuo anta­masi perus­tu­lon taso on liian korkea, eikä sitä voi toteut­taa tuol­la vero­pros­en­til­la. Real­is­tisem­pi olisi jotain 500–600 euroa, joka sekin jät­täisi siivoo­jan negati­iviselle puolelle kokon­aisvero­tuk­sen suh­teen (eli hänelle jäisi käteen enem­män kuin mitä brut­topalk­ka on). 

    Ain­oas­taan, jos perus­tu­lo sisältäisi jo asum­istuen, se voisi olla anta­maasi tasoa.

    Kos­ka ihmiset ovat use­asti osoit­tau­tuneet kaikkea muu­ta kuin ratio­naal­isik­si toim­i­joik­si, kun kyseessä on tilille tule­va raha. Hän on voit­ta­ja, hänen pitääkin olla voit­ta­ja, mut­ta lupaan sin­ulle, että tulee vihaisia ja häm­men­tyneitä kir­joituk­sia yleisönosas­tolle ja verkkokeskustelui­hin siitä, että miten on mah­dol­lista, että perus­tu­loa tulee määrä X euroa, mut­ta käteen ei jääkään palkka­sum­ma + X vaan joitain sato­ja euro­ja vähem­män, kos­ka nyt verot iskevätkin heti nol­las­ta kiin­ni ja rajum­min kuin mihin on totuttu.

    Esimerkkinä tästä voi käyt­tää sitä, että nykyiseen perus­tu­lokokeilu­un val­i­tu­ista löy­det­ti­in ihmisiä joil­ta saati­in negati­ivisia kom­ment­te­ja iltapäiväle­htien artikkelei­hin, vaik­ka sil­lä ei muis­taak­seni edes ollut maini­tunkaltaisia vaiku­tuk­sia marginaaliveroon.

    Ei muu­ta sitä, että tämänkaltaiseen jär­jestelmään siir­tymi­nen on vält­tämätön­tä, mut­ta tulee muo­dosta­maan viestin­näl­lisen haas­teen. Sum­man kohdal­la tein ihan inhimil­lisen virheen, muistin vihrei­den ehdot­ta­neen tuon kokolu­okan sum­maa, mut­ta tarkastet­tuani se onkin 500 euron luokkaa. Itse henkilöko­htais­es­ti kan­nat­taisin perus­tu­lol­la kaikkien “perus“tukien kor­vaamista yksinker­taisu­u­den nimis­sä, mut­ta real­isti­nen tavoite se ei ole asumisen hin­nan ollessa mitä on.

  64. Jukkis: Kos­ka ihmiset ovat use­asti osoit­tau­tuneet kaikkea muu­ta kuin ratio­naal­isik­si toim­i­joik­si, kun kyseessä on tilille tule­va raha. Hän on voit­ta­ja, hänen pitääkin olla voit­ta­ja, mut­ta lupaan sin­ulle, että tulee vihaisia ja häm­men­tyneitä kir­joituk­sia yleisönosas­tolle ja verkkokeskustelui­hin siitä, että miten on mah­dol­lista, että perus­tu­loa tulee määrä X euroa, mut­ta käteen ei jääkään palkka­sum­ma + X vaan joitain sato­ja euro­ja vähem­män, kos­ka nyt verot iskevätkin heti nol­las­ta kiin­ni ja rajum­min kuin mihin on totuttu.

    Jos kyse on vain viestin­täon­gel­mas­ta, niin sit­ten perus­tu­lo voidaan toteut­taa “negati­ivisen tuloveron” nimel­lä. Tietyn tulo­ra­jan alle jäävil­lä siis tulovero on negati­ivi­nen. Jos vero­jen jäl­keen käteen siis jää enem­män kuin palkka­sum­ma, joten kukaan ei voi valit­taa, että onpa tiukat verot. 

    Itse en tosin pidä ihmisiä näin tyh­minä yleis­es­ti, vaan uskon, että val­taosa ihmi­sistä tajuaisi, mis­tä tässä on oikein kyse. Joku voi tosi­aan olla asi­as­ta sekaisin ja kir­joitel­la vihais­es­ti iltapäiväle­hteen. Mitä sit­ten? Omas­ta mielestäni täl­lainen perustulo+tasavero on huo­mat­tavasti yksinker­taisem­pi kuin nykyiset verosys­teemit veroko­rt­tei­neen, lisä­tu­lo­pros­ent­tei­neen, puhu­mat­takaan siitä tuk­isys­teemien tilkkutäk­istä, jos­sa ihmiset joutu­vat kahlaa­maan. Jos ihmiset nyky­isin tajua­vat, mis­tä niis­sä on kyse ja miten vero­tus ja tuet toimi­vat, niin olisin varsin yllät­tynyt, jos täl­laisen huo­mat­tavasti yksinker­taisem­man sys­teemin suh­teen tulisi merkit­tävästi vas­taan ymmärrysongelmia. 

    Tai toisin päin, jos tuo sys­tee­mi olisi ihmisille vaikea käsit­tää, niin miten ihmeessä ole­tamme, että he toimi­vat ratio­naalis­es­ti nykysys­teemin oloissa?

  65. Samuli Saarel­ma:

    Tai toisin päin, jos tuo sys­tee­mi olisi ihmisille vaikea käsit­tää, niin miten ihmeessä ole­tamme, että he toimi­vat ratio­naalis­es­ti nykysys­teemin oloissa?

    Itse en ole­takaan hei­dän toimi­van ratio­naalis­es­ti ja nykyjär­jestelmä tuot­taa kah­den­laisia esimerkke­jä tästä: 1) meil­lä on nykyjär­jestelmässä iso nip­pu ihmisiä, jot­ka jät­tävät tukia pöy­dälle. Tämän voi ehkä perustel­la ratio­naalisek­si toimin­naksi sil­lä, että tukien hakem­i­nen on isom­pi vai­va kuin mitä sil­lä voit­taa, mut­ta uskoisin, että ainakin osan kohdal­la sekään ei pidä paikkaansa. 2) meil­lä on melko var­masti ihmisiä mata­la­palkkai­sis­sa hom­mis­sa, jot­ka oikeasti häviävät rahaa käy­dessään töis­sä suh­teessa siihen, että eläi­sivät tukien varas­sa. Tässäkin tapauk­ses­sa voi kehit­tää eri­laisia seli­tyk­siä tälle työn sosi­aal­i­sista puolista ynnä muista, mut­ta pohjim­mil­taan kyse on vähin­täänkin taloudel­lis­es­ti epära­tionaalis­es­ta toimin­nas­ta. (Jos muuten sta­hanovi­laisia työn sankare­i­ta vielä palkit­taisi­in, niin tässä joukos­sa on todel­liset suo­ma­laiset työn sankarit)

    Näi­den molem­pi­en ihmis­ryh­mien tilan­net­ta helpot­taak­seen perus­tu­lo on eri­no­mainen idea ja sik­si sitä kan­natan. Saamme silti lukea iltapäiväle­hdestä siitä, että henkilö X on pet­tynyt, kun sum­ma onkin pienem­pi kuin mitä toivoi.

Vastaa käyttäjälle Ismo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.