Kaupunkiympäristölautakunta 12.12.2017

Yleiskaa­van toteuttamisohjelma

Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti, että

Tieder­atik­ka raken­netaan, kun Malmin ja Kalasa­ta­man raiti­oti­et ovat valmistuneet

Rasti­lan leir­in­täalueen rak­en­t­a­mi­nen siir­retään toiseen vaiheeseen

sekä pon­si luon­toar­vo­jen tukemisesta.

Äänestyk­sen jäl­keen hyväksyttiin

Malmin pikaratik­ka Viiman aikaistamista pri­or­isoidaan 1. vai­heen aikataulutuksessa.

Nurin äänin 10–3 pan­ti­in esi­tyk­set Malmin lento­ken­tän rak­en­tamisen ja Tuusu­lan väylän bule­vardis­oimisen lykkäämisestä.

Min­ua har­mit­taa aja­tus, ettei Viima-rataa voi rak­en­taa, kos­ka rahat sitoutu­vat sitä ennen Raide-Jok­eri­in ja Kru­unuratikkaan. Pankissa on rahaa ja reaa­liko­rko negati­ivi­nen. On kovin tärkeätä, että raidey­hteys on ole­mas­sa sil­loin asukkaat muut­ta­vat sisään. Ihmiset val­it­se­vat asun­ton­sa ja työ­paikkansa sen mukaan, miten matkat suju­vat. Jos ratik­ka tulee paljon myöhem­min, Malmille ei muu­ta niitä, jot­ka ratikas­ta hyö­tyvät. Junay­hteys ei ratikkaa kor­vaa, kos­ka se menee eri suun­taan. Asial­la on myös taloudelli­nen merk­i­tys. Kaupun­ki omis­taa Malmin lento­ken­täl­lä noin miljoona ker­rosneliötä raken­nu­soikeut­ta. Jos sen arvo nousee vaikka­pa vain 50 eurol­la neliötä, on tämä 50 miljoon­aa euroa. Sik­si raitei­den pitäisi olla ole­mas­sa, kun ton­tit myy­dään tai vuokrataan. Viivästys mak­saa selvää rahaa ja todel­la paljon.

Sik­si toivon, että kaupun­gin talousjo­hdol­ta löy­tyy laskutaitoa.

Kan­takaupun­gin joukkoliikennejärjestelmä

Hyväksyt­ti­in keskusteluit­ta. Edel­lisessä kok­ouk­ses­sa var­maankin oli keskusteltu.

Inva­lidis­äätiön kaa­va Ruskeasuolla

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. Taas saati­in keskus­puis­ton tun­tu­maan 250 puis­ton innokas­ta käyttäjää.

Tanssin talon kaava

Läpi meni. Kun ei ole tästä muu­ta san­ot­tavaa, en ymmär­rä, mik­si Tanssin talo kir­joite­taan erik­seen. Tätä pitäisi vielä pohtia siel­lä kaupungintalolla.

Jakomäen sydä­men tiivistämiskaava

Läpi yksimielis­es­ti. Uusia asukkai­ta 500. Lau­takun­nas­sa kan­net­ti­in huol­ta asukasti­la Punahilkan tule­vaisu­ud­es­ta, joka on tarkoi­tus kyl­lä turvata.

Hämeen­tien katusuunnitelmat

Aikanaan tun­tei­ta herät­tänyt asia läpi yksimielis­es­ti. Kukaan ei sen­tään läht­enyt kaata­maan val­tu­us­ton päätöstä katusu­un­nitelmien kautta.

Toteutetaan vuosi­na 2019 – 20, voi men­nä vähän vuo­den 2021 puolelle.

Tämän suun­nitel­man toimivu­us edel­lyt­tää, että autoil­i­jat nou­dat­ta­vat liiken­nesään­töjä. Siihen on tarkoi­tus motivoi­da valvontakameroilla.

Töölön­lah­den eteläosan puistosuunnitelma

Makasi­inin rau­nio päätet­ti­in pan­na nurin.

Tuo­mas Rantasen esi­tys kevyen liiken­teen sil­lan rak­en­tamis­es­ta Vartiosaareen

Kiel­teinen lausun­to palautet­ti­in uudelleen valmis­teltavak­si äänin 7–6. Vas­taan äänes­tivät kokoomus ja demar­it.  Huo­mat­takoon että Var­tiosaari seu­ra kir­jelmöi taas, etteivät halua ava­ta sil­taa koko kansalle rak­en­ta­mal­la sinne sil­ta. Tämä ei mitenkään edis­tä pyrkimyk­siä tehdä tästä yleiskaa­van vas­tais­es­ti virkistysalue.

Alue­va­raus suurmoskeijalle

Pan­ti­in nurin yksimielis­es­ti. Tästä oli sovit­tu sähkö­pos­til­la ennen kok­ous­ta. Hatun­nos­to lau­takun­nalle, ettei tieto vuotanut minnekään.

Tähän liitet­ti­in perustelu, joiden mukaan lau­takun­ta pitää tärkeänä, että Helsin­gin mus­limiy­hteisö­jen toimin­nan edel­ly­tyk­sistä huole­hdi­taan osana suo­ma­laista yhteiskun­taa sekä osana pääkaupun­gin roo­lia mm. asian­mukaisten tilo­jen osalta. Nyt käsit­telyssä ole­van han­kkeen laa­ju­us ja yhä avoime­na ole­vat kysymyk­set ja epä­var­muustek­i­jät ennen kaikkea rahoituk­sen alku­perä sekä mah­dol­liset rahoi­tus­lähtei­den vaiku­tuk­set eivät kuitenkaan ole kestävä poh­ja tälle ratkaisulle. Sik­si lau­takun­ta kat­soo, että tämän han­kkeen osalta ei ole etenemismahdollisuuksia.

Alueen varaami­nen Hakaniemen maanalaisen pysäköin­ti­laitok­sen suun­nit­telua varten

Tämä on vas­ta lupa suun­nitel­la. En halua, että kaupun­ki jol­lain taval­la tukee tätä pro­jek­tia taloudel­lis­es­ti. Tule­vien asun­toraken­nusten sovel­let­tu autopaikkanor­mi riit­täisi täyt­tämään koko hallin, mut­ta markki­nae­htoinen pysäköin­ti tarkoit­taa kyl­lä sitä, että ne vuokraa­vat itselleen paikan, jot­ka sitä tarvitsevat.

= = =

Kos­ka kaik­ki asi­at saati­in pääte­tyk­si, ensi tiis­tain kok­ous perut­ti­in ja lau­takun­ta lähti joulu­tauolle. Seu­raa­va kok­ous 23.1.2018.

 

54 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 12.12.2017”

  1. >Kos­ka kaik­ki asi­at saati­in pääte­tyk­si, ensi tiis­tain kok­ous perut­ti­in ja lau­takun­ta lähti joulu­tauolle. Seu­raa­va kok­ous 23.1.2018.

    saati­inko asun­to­jen kaavo­ja hyväksyt­tyä syksyn aikana yli minimitavoitteen?

  2. Tieder­atik­ka olisi tärkeä, pitäisi ensi tilas­sa rak­en­taa Meilah­den-Pasi­lan-Kumpu­lan välille. Kovin paljon ei edes puu­tu kisko­ja siltä väliltä. Hätäratkaisuna voitaisi­in ratik­ka ajaa Vallilan läpi Sturenkadun ole­mas­saole­via entisen lin­ja kasin kisko­ja pitkin.

  3. Loman voit­tekin käyt­tää sen miet­timiseen, että mik­si ihmeessä Helsin­gin rak­en­tamisen laatu on niin huonoa kaikin puolin. Tuskin on liian pitkälle menevää sanoa, että ei tänne nuoriso palaa ulko­mail­ta opiskeluista, kun käyvät lomil­la kat­se­le­mas­sa mitä halpu­u­tus­ta ja rimanal­i­tus­ta heitä varten tänne raken­netaan. Kyl­lä se arkkite­htu­uri voi nos­taa kaupunki­laisen itse­tun­toa ja samal­la kaupun­gin elin­voimaa, mut­ta ei hel­vetti mitä nyt menee teiltä läpi. Nyt jo ihme­tel­lään Kalasa­ta­man tornin julk­i­sivun ale­laari­pa­neelei­ta ja Jätkäsaar­ta piti rak­en­taa kuin Bule­vardille raken­net­taisi­in, mut­ta lop­putu­lok­se­na lähiö­talo­ja tunget­tuna kaupunki­maiseen kaavaan. Sitran Low2No on lop­ul­ta viisi pelk­istet­tyä tiil­i­taloa jot­ka eivät ota kat­uelämää mitenkään huomioon. Fir­moissa väkeä heit­et­täisi­in pihalle jos lop­putu­los olisi noin huono halut­tuun nähden.

  4. Kun ei ole tästä muu­ta san­ot­tavaa, en ymmär­rä, mik­si Tanssin talo kir­joite­taan erik­seen. Tätä pitäisi vielä pohtia siel­lä kaupungintalolla. 

    “Tanssin talo” on yksit­täisen talon eris­ni­mi, “kaupung­in­ta­lo” on termi.

    Koti­mais­ten kiel­ten keskuk­sen virkakie­len­huolta­ja Mat­ti Räsä­nen kir­joit­taa: “Yhdys­sana on yleen­sä ter­mi eli jonkin käsit­teen vaki­in­tunut nim­i­tys. Ammat­tin­imik­keet ovat tavalli­nen ter­miryh­mä: autonkul­jet­ta­ja, kir­jas­ton­hoita­ja, lään­in­rovasti, lään­in­taiteil­i­ja. Vaki­in­tunut ilmauk­sen merk­i­tys on (tai parem­minkin voi olla) yleis­pätevä, eikä se viit­taa tiet­tyyn aikaan tai paikkaan. Esimerkik­si sopii vaki­in­tunut yhdys­sana luon­non­suo­jeli­ja. – – Geneti­ivialkuises­sa vaki­in­tuneessa yhdys­sanas­sa on olen­naista ‘uni­ver­saal­isu­us’ eli se, ettei ilmaus viit­taa tiet­tyyn aikaan, paikkaan tai yksilöön.”

    Ilmaus­ta voi käyt­tää myös ter­mimäis­es­ti, ja sil­loin se kir­joitet­taisi­in yhteen (ja pienel­lä alkukir­jaimel­la): “Kaiken maail­man tanss­in­talo­ja sitä pitääkin kaavoit­taa.” Ja kään­teis­es­ti, “kaupung­in­ta­lo” on pakko kir­joit­taa yhteen jo sik­sikin, että kaupun­ki omis­taa muitakin talo­ja kuin kaupung­in­talon: “Kaupung­in­talol­la toiv­ot­tavasti kan­netaan huol­ta kaupun­gin talo­jen asukasviihtyvyydestä.”

  5. Menee ehkä vähän tämän ker­taisen asi­akokon­aisu­u­den ohi, mut­ta kun tääl­lä on kaupunkisu­un­nit­telu­un liit­tyen niin mon­een ker­taan taivastel­tu, että mik­si “keskus­su­un­nit­telukomitea” ei luo lisää sitä oikeaa kivaa kaupunkia kaavoit­ta­mal­la kivi­jalat täy­teen liikeki­in­teistöä, niin pakko heit­tää peli­in edes vähän sen tyy­li­nen lain­aus, jota olen pitkään hakenut.

    Eli Steven John­sonin kir­jas­ta Emer­gence kohdas­ta, jos­sa käsitel­lään Krug­manin tieteel­listä työtä (monien mielestä “Krug­man” -> “pakko olla totta”):

    Ensin kir­jas­sa kuvataan kak­si yksinker­taista sään­töä, joiden mukaan liike­toim­inta hakeu­tuu joko muiden läheisyy­teen tai pyrkii vält­tämään niitä — ja sitten…

    “And that’s all that we need,” Krug­man con­tin­ues. “In any mod­el meet­ing these cri­te­ria, any ini­tial dis­tri­b­u­tion of busi­ness­es across the land­scape, no mat­ter how even (or ran­dom), will spon­ta­neous­ly orga­nize itself into a pat­tern with mul­ti­ple, clear­ly sep­a­rat­ed busi­ness centers.”

    Krug­man even pro­vides a chart demon­strat­ing the city’s self-orga­ni­za­tion in time — an image that cap­tures the ele­gance of the mod­el. Scat­ter a thou­sand busi­ness­es across this land­scape at ran­dom, then turn on the clock and watch them shuf­fle around the space. Even­tu­al­ly, no mat­ter what the ini­tial con­fig­u­ra­tion, the firms will gath­er into a series of dis­tinct clus­ters even­ly spaced from each oth­er. There’s no rule for clus­ter­ing that the busi­ness­es are direct­ly obey­ing: their motives are strict­ly local. But those micro­mo­tives nev­er­the­less com­bine to form mac­robe­hav­ior, a high­er order that exists on the lev­el of the city itself. Local rules lead to glob­al struc­tures — but a struc­ture that you would­n’t nec­es­sar­i­ly pre­dict from the rules.

    Näin ollen siis “kivaa kaupunkia” taitaa olla aika vaikea luo­da GOS­PLANin voimin — liike­toimi­ta kuitenkin itse­or­gan­isoituu omien sään­tö­jen­sä mukaises­ti eikä esim. liiketilo­jen kaavoit­tamisel­la kivi­jalkoi­hin ole vält­tämät­tä mitään muu­ta seu­raus­ta kuin taloy­htiöille kalli­iden ja epäkäytän­nöl­lis­ten näyteikku­nal­lis­ten las­ten­vaunu- ja pyörä­varas­to­jen luomisessa.

    Ei kau­pan keskit­tymisessäkään ole taustal­la mitään “autop­uolueen” tms. salali­it­toa — eikä edes vält­tämät­tä liik­keen­har­joit­ta­jien ovelu­ut­ta. Kil­pailu pitää huolen siitä, että hyvin sijoit­tuneet liik­keet men­estyvät ja huonos­ti sijoit­tuneet kitu­vat. Näin ollen kivi­jalko­jen tyh­jen­e­m­i­nen ja kaup­pakeskusten men­estys ei ole mikään kum­ma salali­it­to­te­o­ri­oi­ta seli­tyk­sek­si vaa­ti­va mys­teeri — vaan käytän­nössä ikäänkuin luon­non­lakien sanele­ma juttu.

    Ehkä olisikin parem­pi miet­tiä, että minkälaisia hyv­in­voin­ti­tap­pi­oi­ta men­neisyy­teen tui­jot­ta­va “kivaa kaupunkia” haaveil­e­va ja “saatanal­lisia” kaup­pakeskuk­sia vas­tus­ta­va “edis­tyk­selli­nen” kaupunkisu­un­nit­telu­ide­olo­gia aiheuttaa…

  6. Tanssi­ta­lo tai tanssin talo. Tässä on poikkeuk­sel­lis­es­ti har­rastet­tu oikeinkirjoitusta.

  7. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on markki­noin­ut Vallilan­laak­son raiti­oti­etä kut­sumal­la puis­ton läpi raken­net­tavaa raiti­otielin­jaa yliopis­tokam­puk­sia yhdis­täväk­si ‘tieder­atikak­si’.

    Kumpu­las­ta on kuitenkin vain lyhyt raito­vaunumat­ka Sörnäis­ten metroase­malle, jos­ta on nopea metroy­hteys niin Kaisaniemen, Otaniemen kuin Myl­ly­puronkin kam­puk­sille. Yliopis­toil­la on jopa omat metroase­mat. Vas­taavasti bus­sil­in­ja 506 tar­joaa jo nyt yhtey­den Viikin suuntaan.

    Opiske­li­joiden ei siis tarvitse kier­rel­lä ratikoi­neen mis­sään Vallilan­laak­sos­sa tai Pasi­lan ruuhkissa päästäk­seen naa­purikam­puk­sille, mikäli täl­laista liikku­mis­tarvet­ta yleen­sä on olemassa.

  8. Hakaniemen maanalaisen pysäköin­ti­laitok­sen rak­en­tamis­es­ta lie­nee jo sovit­tu kaupun­gin ja Hakaniemen­ran­taan torin nurkalle raken­net­ta­van jät­ti­hotellin nor­jalai­somis­ta­jien kanssa. Kor­jatkaa, jos olen väärässä.

    1. Hakaniemeen on tulos­sa myös asun­to­ja niin paljon, että niiden velvol­lisu­us rak­en­taa autopaikko­ja olisi noin 450. Ton­tille raken­net­tuina ne oli­si­vat aivan tolkut­toman kalliita.
      Mikään viralli­nen taho kaupungis­sa ei ole sopin­ut mis­tään kytken­nästä hotellin ja parkki­hallin välil­lä, mut­ta sitä, onko käy­ty infor­mati­ivisia keskustelua en tietenkään voi tietää mitään, mut­ta sel­l­aiset eivät kaupunkia sido.

  9. Alueen varaami­nen Hakaniemen maanalaisen pysäköin­ti­laitok­sen suun­nit­telua varten

    Tämä on vas­ta lupa suun­nitel­la. En halua, että kaupun­ki jol­lain taval­la tukee tätä pro­jek­tia taloudel­lis­es­ti. Tule­vien asun­toraken­nusten sovel­let­tu autopaikkanor­mi riit­täisi täyt­tämään koko hallin, mut­ta markki­nae­htoinen pysäköin­ti tarkoit­taa kyl­lä sitä, että ne vuokraa­vat itselleen paikan, jot­ka sitä tarvitsevat.

    En ymmär­rä?? Rak­en­ta­vat hallin ilman että sitä kaavoite­taan tai sille varataan aluetta?

    1. hup­sis,
      Tämä on päätös vara­ta alue suun­nit­telua varten, mut­ta päätök­set kaavoista ja alueen luovut­tamis­es­ta tehdään erikseen.

  10. Tieder­atik­ka on tarpee­ton: Opiske­li­joiden ei siis tarvitse kier­rel­lä ratikoi­neen mis­sään Vallilan­laak­sos­sa tai Pasi­lan ruuhkissa päästäk­seen naa­purikam­puk­sille, mikäli täl­laista liikku­mis­tarvet­ta yleen­sä on olemassa.

    Hyvä että joku tietää opiske­li­joiden puoles­ta. Tieder­atik­ka oli joukkoli­iken­teen käyt­täjien aloite, ja viras­tot ja poli­itikot ovat onnis­tuneesti haran­neet vas­taan näi­hin päivi­in saakka.

  11. Eikös Annan­ta­lo ole yhteen ja mielestäni ajaa asiansa ihan hyvin. Toisaal­ta Kise­l­ef­fin talo kir­joite­taan erik­seen. Olen jotenkin aina mieltänyt sen niin, että Kise­l­eff omisti talon ja se on sik­si Kise­l­ef­fin talo, mut­ta Annan­ta­lo ei ole Annan omis­ta­ma. Täl­lä logi­ikalla tai sen puut­teesta huoli­mat­ta Tanss­in­ta­lo olisi ihan hyvä nimi sekin.

  12. Lau­takunnal­ta oikea ja nykyisessä keskusteluilmapi­iris­sä var­masti vaikea, mut­ta rohkea päätös.

    Suomes­sa ja Helsingis­sä on kooltaan merkit­tävä, luon­teeltaan pysyvä ja jatku­vasti kas­va­va mus­lim­iväestö. Myös heil­lä on oikeus omi­in pyhät­töi­hin­sä. Kuten kristi­nuskos­sa, myös islamis­sa väki on jakaan­tunut. Ilmeis­es­ti Suomes­sa toimii ainakin kolme sel­l­aista islamin suun­taus­ta, jot­ka tarvit­se­vat omat tilansa uskon­non har­joit­tamiselle. Se merk­it­see sitä, että yksi suur­moskei­ja ei palvele koko mus­lim­iväestöä, vaan tarvi­taan use­ampia (suur)moskeijoita.

    Sinän­sä paik­ka Hanasaa­res­sa on sopi­va ja keskeinen Suomen kol­man­nek­si suurim­malle uskon­nolle ja sen keskus­py­hätölle. Ehkä kahdellekin, sijait­se­vathan luter­i­lainen ja ortodoksi­nen tuomiokirkkokin läh­es vieretysten.

    Per­in­teis­es­ti uskon­tokun­nat Suomes­sa ovat kuitenkin rak­en­ta­neet kirkkon­sa omin varoin: lahjoituk­sil­la ja talkootöil­lä. Kun seu­rakun­ta itse mak­saa omat tilansa, ei syn­ny ris­tiri­ito­ja rahoituk­sen ja käytön suh­teen. Siihen käytetään, mihin on itse raken­net­tu. Tähän olisi pyrit­tävä myös mus­lim­ien kesku­udessa. Kooltaan suures­ta yhteisöstä löy­tyy var­masti sekä lahjoit­ta­jia että talkootyöläisiä. Huole­hdit­ta­va on silti tässäkin raho­jen alku­perästä, etteivät sau­dit kier­rätä raho­jaan Suomes­sa asu­vien mus­lim­ien kautta.

    Täl­laiselta poh­jal­ta voisi puh­taal­la oma­l­latun­nol­la edis­tää use­ampiakin rin­nakkaisia moskei­ja­hankkei­ta. Ton­tit niille voisi vara­ta samoin perustein kuin aikanaan kirkoille – pääosin kaiketi lahjoituksina.

  13. Mil­lä taval­la tässä varmis­te­taan että tämä 1. vai­heen Viima-ratik­ka ja kaukaisen tule­vaisu­u­den Lah­den­väylän bule­var­di ja sen var­ren asuin­rak­en­t­a­mi­nen (3. vai­he) toimii keskenään?

    Tun­tuu vähän siltä että tässä nyt vaan kiire­hditään spo­raa lähiöi­den välille ikään kuin se olisi raskas raideli­ikenne, ja uno­hde­taan että spo­ran tarkoi­tus on kulkea nimeno­maan jatku­vas­sa kaupunki­rak­en­teessa lyhyem­mäl­lä pysäkkivälil­lä. Jos nykyisen motarin (eri­ta­soli­it­tym­i­neen) kyl­keen isketään vain erilli­nen pikaratik­ka niin miten tästä saadaan järkevää kaupunkia joskus 30 vuo­den päästä?

    Intoa Rasti­lan leir­in­täalueen rak­en­tamiseen en voi koskaan ymmärtää. Hyvien liiken­ney­hteyk­sien päässä ole­val­la leir­in­täalueel­la on todel­la iso arvo, ja Helsin­ki saa tästä alueesta aina paljon kan­sain­välistäkin kiitos­ta. Kaik­ki kor­vaa­vat vai­h­toe­hdot ovat selvästi huonompia.

    1. Muumivi­ras­to,
      Kyl­lä ratik­ka voi kulkea joitakin pätk­iä nopeasti ja pysähtelemät­tä. Niin kauan kun Lah­den­tie on mitä on, ratik­ka ei tietenkään pysähdy sil­lä välil­lä ja on siis myös varsin nopea. Ei se pysähtele myöskään Kru­unusil­loil­la mer­ta ylittäessään.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunki­ta­lo tai kaupun­gin talo? 

    Musi­ikki­ta­lo, musi­ik­ki talo, musi­ik­in­ta­lo vai musi­ikin talo? (Toinen on ainakin väärin, kol­maskin kyseenalainen).

  15. Mikko H: Hyvä että joku tietää opiske­li­joiden puoles­ta. Tieder­atik­ka oli joukkoli­iken­teen käyt­täjien aloite, ja viras­tot ja poli­itikot ovat onnis­tuneesti haran­neet vas­taan näi­hin päivi­in saakka.

    Eivätkö opiske­li­jat voisi ruve­ta ajele­maan tiedemetrol­la raitio­vaunu­jen sijaan?

  16. Mikko H: Meilahti, Pasi­lan Haa­ga-Helia, Kumpu­la ja Viik­ki eivät ole reitillä.

    Kumpu­las­ta Pasi­laan ja Meilah­teen päsee kyl­lä raitio­vaunuil­la jo nytkin, ei tarvitse kuin ruve­ta täl­laista lin­jaa liiken­nöimään. Sturenkadul­la ja Rei­jolankadul­lakin on jo kiskot valmi­ina. Sitä varten ei tarvitse raken­nel­la mitään raitioteitä Vallilan­laak­son puistoon. 

    Sitä­pait­si eikö opiske­li­joiden pitäisi istua luen­nol­la, eikä haahuil­la raitio­vaunuil­la pitkin kaupunkia?

  17. Kiskot jo valmi­ina: Sitä­pait­si eikö opiske­li­joiden pitäisi istua luen­nol­la, eikä haahuil­la raitio­vaunuil­la pitkin kaupunkia?

    Edelleen, hyvä kun tiedät hei­dän puolestaan. Yliopis­tois­sa ja ammat­tiko­rkeak­ouluis­sa on myös henkilökun­taa ja niis­sä tehdään myös tutkimus­ta. Poikki­ti­etel­lisyys on nyky­maail­mas­sa oleel­lista. Aika har­va merkit­täväm­pään tutkimushankkeeseen osal­lis­tuu pelkästään yhden alan ihmisiä. Ja opiske­li­joidenkin olisi syytä jotain täm­möis­es­tä menos­ta oppia.

  18. Kiskot jo valmi­ina:
    Sitä­pait­si eikö opiske­li­joiden pitäisi istua luen­nol­la, eikä haahuil­la raitio­vaunuil­la pitkin kaupunkia?

    Esim. bioti­etei­den opiske­li­jan arkea on, että tutk­in­toon kuu­lu­vat bioti­etei­den kurssit pide­tään Viikissä, tuke­vien tietei­den (matem­ati­ik­ka, tilas­totiede, fysi­ik­ka, kemia, ohjel­moin­ti) kurssit Kumpu­las­sa ja monel­la gradu­paik­ka ja osa kurs­seista on Meilahdessa, joil­lakin Otaniemessäkin. Sit­ten on vielä kielikurssit, joi­ta jär­jestetään kaikil­la kam­puk­sil­la, pääosin tosin keskus­tas­sa. Saman päivän aikana ravataan kam­pusten välil­lä, ja matkus­tamiseen menee hel­posti ainakin pari tun­tia päivässä. Yhtä lail­la muidenkin kam­pusten opiske­li­jat käyvät kursse­ja, tekevät opin­näyt­teitä ja käyvät töis­säkin eri kampuksilla.

  19. Tieder­atik­ka on tarpee­ton:

    Opiske­li­joiden ei siis tarvitse kier­rel­lä ratikoi­neen mis­sään Vallilan­laak­sos­sa tai Pasi­lan ruuhkissa päästäk­seen naa­purikam­puk­sille, mikäli täl­laista liikku­mis­tarvet­ta yleen­sä on olemassa.

    Eipä uno­hde­ta ihan työssäkäyviä Ara­bi­an ja tule­van Her­man­nin­ran­nan asukkai­ta, joiden on päästävä liikku­maan myös muualle kuin keskus­tan suuntaan. 

    Pasi­la on pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­teen keskus, ja sinne on olta­va toimi­vat yhteydet. 

    Sohjoinen kint­tupolku Vallilan­laak­son läpi Pasi­laan ei ihan ole sitä mitä pääkaupun­gin joukkoli­iken­teeltä odottaisi.

  20. Tiedelin­jan kiskot ovat jo valmi­ina ole­mas­sa, ei tarvitse kuin ruve­ta liikennöimään.

  21. Kiskot jo valmi­ina:
    Tiedelin­jan kiskot ovat jo valmi­ina ole­mas­sa, ei tarvitse kuin ruve­ta liikennöimään.

    Kas, eilen just pyöräilin Viik­istä keskus­taan. En näh­nyt kisko­ja ennen Ara­bi­aa. Taitaa olla aika käy­dä optikolla.

  22. Hei, mikä tämän Viima-ratikan mah­dolli­nen reit­ti on ja onko aikataulus­ta minkään­laista arvio­ta? Onko se eri kuin Raide­jok­eri 2, joka kulk­isi Vuosaares­ta Malmin kaut­ta Myyrmäkeen?

    1. Viina-ratik­ka kul­kee kutosen reit­tiä Ara­bi­aan, jatkaa sieltä Viikki­in ja Viik­istä Lah­den väylää seu­raille kunnes päät­tyy Malmin lento­ken­tälle ja sieltä Jok­eri 2:n suun­nitel­tua reit­tiä Malmin ase­malle. Rak­en­tami­saikataulus­ta vään­netään kättä.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Viina-ratik­ka kul­kee kutosen reit­tiä Ara­bi­aan, jatkaa sieltä Viikki­in ja Viik­istä Lah­den väylää seu­raille kunnes päät­tyy Malmin lento­ken­tälle ja sieltä Jok­eri 2:n suun­nitel­tua reit­tiä Malmin ase­malle. Rak­en­tami­saikataulus­ta vään­netään kättä.

    Kiitos vas­tauk­ses­ta. Onko Jok­eri 2 kuitenkin edelleen suun­nitelmis­sa? Myl­ly­puron kam­puk­sen imus­sa olisi hyvä kehit­tää koko aluet­ta Kon­tu­la jne. mukaan lukien.

  24. samae: Eipä uno­hde­ta ihan työssäkäyviä Ara­bi­an ja tule­van Her­man­nin­ran­nan asukkai­ta, joiden on päästävä liikku­maan myös muualle kuin keskus­tan suuntaan. 

    Pasi­la on pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­teen keskus, ja sinne on olta­va toimi­vat yhteydet. 

    Sohjoinen kint­tupolku Vallilan­laak­son läpi Pasi­laan ei ihan ole sitä mitä pääkaupun­gin joukkoli­iken­teeltä odottaisi. 

    Näin on. Kumpu­las­sa toimii myös pk-seudun ain­oa ruotsinkieli­nen ammat­tiop­pi­laitos, Practicum, ja kauem­paa rato­jen var­sil­la asuville mah­dol­lisille oppi­laille läh­es saavut­ta­mat­tomis­sa kos­ka toimi­va yhteys Pasi­lan ja Kumpu­lan välil­lä puuttuu.

  25. R.Silfverberg: Näin on. Kumpu­las­sa toimii myös pk-seudun ain­oa ruotsinkieli­nen ammat­tiop­pi­laitos, Practicum, ja kauem­paa rato­jen var­sil­la asuville mah­dol­lisille oppi­laille läh­es saavut­ta­mat­tomis­sa kos­ka toimi­va yhteys Pasi­lan ja Kumpu­lan välil­lä puuttuu.

    Tiedelin­jan kiskot ovat jo valmi­ina ole­mas­sa, ei tarvit­sisi kuin ruve­ta liiken­nöimään. Kaupun­ki ei kuitenkaan halua edes kokeil­la Ara­bi­an ja Pasi­lan yhdis­tävää lin­jaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun kaut­ta, kos­ka se pelkää, että reit­ti kor­vaisi kaupunkisu­un­nit­telijoiden suuren unel­man Vallilan­laak­son puis­toalueen halkai­sev­as­ta liikenneväylästä.

    1. Kier­to Sturenkadun ruuhkien kaut­ta piden­täisi mat­ka-aikaa viidel­lä min­uu­til­la. Miten ihmeessä se joukkoli­iken­teenkäyt­täjän aika niin niin hal­paa, että sitä saa piden­tää. Yritäpä esit­tää 60 km:n nmopeusra­joi­tus­ta moot­tori­tielle kymme­nen kilo­metrin matkalla, niin saat kuus­sa, mitä viisi min­u­ut­tia muille merkitsee.

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Kier­to Sturenkadun ruuhkien kaut­ta piden­täisi mat­ka-aikaa viidel­lä min­uu­til­la. Miten ihmeessä se joukkoli­iken­teenkäyt­täjän aika niin niin hal­paa, että sitä saa piden­tää. Yritäpä esit­tää 60 km:n nmopeusra­joi­tus­ta moot­tori­tielle kymme­nen kilo­metrin matkalla, niin saat kuus­sa, mitä viisi min­u­ut­tia muille merkitsee.

    Joukkoli­iken­teen käyt­täjien aika on niin hal­paa, että käve­ly­matkaa lähim­mälle pysäkille kan­nat­taa piden­tää joka puolel­la kaupunkia pysäkke­jä vähen­tämäl­lä. Samal­la tietysti “edis­tetään” kävelyä.

    1. Joukkoli­iken­teen käyt­täjien aika on niin hal­paa, että käve­ly­matkaa lähim­mälle pysäkille kan­nat­taa piden­tää joka puolel­la kaupunkia pysäkke­jä vähen­tämäl­lä. Samal­la tietysti ”edis­tetään” kävelyä.

      Ratikoiden osalta kokon­ai­sai­ka kyl­lä vähe­nee, kun pysäkkiväle­jä kas­vate­taan. Jos pysäkille tule­val­ta kymmeneltä hen­geltä mat­ka pite­nee joka toiselta, eli viideltä, keskimäärin min­uutin, se on yhteen­sä viisi min­u­ut­tia. Kun ratikan mat­ka-aika lyhe­nee puoli min­u­ut­tia ja kyy­dis­sä on vaik­ka 50 henkeä, näi­den yhteen­las­ket­tu mat­ka-aika lyhe­nee 25 min­u­ut­tia. Luvut ovat tietysti hihas­ta vedet­tyjä, mut­ta suu­ru­us­lu­okaltaan hehtaarilla.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Kier­to Sturenkadun ruuhkien kaut­ta piden­täisi mat­ka-aikaa viidel­lä min­uu­til­la. Miten ihmeessä se joukkoli­iken­teenkäyt­täjän aika niin niin hal­paa, että sitä saa pidentää. 

    Joukkoli­iken­teen käyt­täjien aika on nyky­isin niin arvokas­ta, että joukkoli­iken­neväylät raken­netaan nyky­isin puis­toi­hin ja viher­alueille, mis­sä ei edes asu ketään. Sama kos­kee myös pyöräi­lyn laatukäytäviä.

  28. Osmo Soin­in­vaara: Ratikoiden osalta kokon­ai­sai­ka kyl­lä vähe­nee, kun pysäkkiväle­jä kas­vate­taan. Jos pysäkille tule­val­ta kymmeneltä hen­geltä mat­ka pite­nee joka toiselta, eli viideltä, keskimäärin min­uutin, se on yhteen­sä viisi min­u­ut­tia. Kun ratikan mat­ka-aika lyhe­nee puoli min­u­ut­tia ja kyy­dis­sä on vaik­ka 50 henkeä, näi­den yhteen­las­ket­tu mat­ka-aika lyhe­nee 25 min­u­ut­tia. Luvut ovat tietysti hihas­ta vedet­tyjä, mut­ta suu­ru­us­lu­okaltaan hehtaarilla.

    Mut­ta arvaa mitä? Mua ei tipan ver­taa kiin­nos­ta ne 50 ratikas­sa istu­jaa, joil­la säästyy 30 sekun­tia per nup­pi, jos mul­ta itseltä menee joka iki­nen päivä 20 min­u­ut­tia tai puoli tun­tia enem­män siitä syys­tä, että mä tal­lus­te­len jos­sain sohjos­sa “uudelle” lähim­mälle pysäkille.

    Tää on ihan oman­laisen­sa hui­jaus, jos­sa las­ke­taan yhteen tarpeek­si ison porukan “ajan­säästö”, kun luke­mat­tomat yksit­täiset ihmiset joutu­vat kär­simään pöl­löistä “uud­is­tuk­sista”.

    Äläkä nyt yritä selit­tää, että te teette vain “joukkoli­iken­net­tä joukoille”, eikä sille voi mitään, jos yksilöt joutu­vat kär­simään. Olen kyl­lä kuul­lut jo riit­tävän mon­ta ker­taa HSL:n suun­nit­telijoil­ta, etten oikeas­t­aan kuu­lu joukkoon.

    1. Mut­ta arvaa mitä? Mua ei tipan ver­taa kiin­nos­ta ne 50 ratikas­sa istu­jaa, joil­la säästyy 30 sekun­tia per nup­pi, jos mul­ta itseltä menee joka iki­nen päivä 20 min­u­ut­tia tai puoli tun­tia enem­män siitä syys­tä, että mä tal­lus­te­len jos­sain sohjos­sa ”uudelle” lähim­mälle pysäkille. 

      Aika hidas olet kävelemään. Jos pysäkkiväli venuu 300 metristä 600 metri­in, mak­simis­saan joudut kävelemään 300 metriä, mut­ta yleen­sä paljon vähem­män. Ajt­telit var­maan, että se sin­un pysäkkisi säi­lytetään, mut­ta muista saa kar­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa­han hyödyt vas­taavasti siitä, että niitä mui­ta pysäkke­jä on karsittu.

  29. Osmo Soin­in­vaara: Ratikoiden osalta kokon­ai­sai­ka kyl­lä vähe­nee, kun pysäkkiväle­jä kas­vate­taan. Jos pysäkille tule­val­ta kymmeneltä hen­geltä mat­ka pite­nee joka toiselta, eli viideltä, keskimäärin min­uutin, se on yhteen­sä viisi min­u­ut­tia. Kun ratikan mat­ka-aika lyhe­nee puoli min­u­ut­tia ja kyy­dis­sä on vaik­ka 50 henkeä, näi­den yhteen­las­ket­tu mat­ka-aika lyhe­nee 25 min­u­ut­tia. Luvut ovat tietysti hihas­ta vedet­tyjä, mut­ta suu­ru­us­lu­okaltaan hehtaarilla.

    Ehkä kan­nat­taisi jät­tää joka toinen pysäk­ki liiken­nöimät­tä ruuh­ka-aikaan. Hil­jaisem­pana aikana, kun on vähän matkus­ta­jia, ei tiheäm­mästä pysäkkivälistä ole haittaa.

    1. Ehkä kan­nat­taisi jät­tää joka toinen pysäk­ki liiken­nöimät­tä ruuh­ka-aikaan. Hil­jaisem­pana aikana, kun on vähän matkus­ta­jia, ei tiheäm­mästä pysäkkivälistä ole haittaa.

      Kyl­lä se vaunus­sa ole­vien ja åäysök­iltä nou­se­vien suhde on ruuh­ka-ajan ulkop­uolel­la jok­seenkin sama

  30. Osmo Soin­in­vaara: Aika hidas olet kävelemään. Jos pysäkkiväli venuu 300 metristä 600 metri­in, mak­simis­saan joudut kävelemään 300 metriä, mut­ta yleen­sä paljon vähem­män. Ajt­telit var­maan, että se sin­un pysäkkisi säi­lytetään, mut­ta muista saa kar­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa­han hyödyt vas­taavasti siitä, että niitä mui­ta pysäkke­jä on karsittu.

    Mikä ihmeen idea tämä ylipään­sä on, että pysäkke­jä pitäisi kar­sia? Ei niitä pidä yhtään kar­sia. Siitä syn­tyvä “ajan­säästö” on aivan nau­ret­tavaa. Min­un mielestäni niitä kaikkia tarvi­taan ja kaik­ki pitää säi­lyt­tää, sekä omat että muiden pysäk­it. Hyvä on sieltä Kata­janokalta huudel­la, kun pysäk­in­välit ovat siel­lä parhaim­mil­laan 150 metriä.

    Oikeasti tulee surku, kun kat­soo lap­siper­heitä tar­po­mas­sa talves­sa aina vain piteneviä matkoja.

    Se kauem­mas siir­tyvä pysäk­ki on muuten kaukana sekä men­nessä että tul­lessa. Siihen kun ynnätään päälle nämä HSL:n hienot Sol­mu-viritelmät, jois­sa mikään vai­h­to ei osu lähelle, niin puoli tun­tia ylimääräistä tal­lus­telua päivässä ei ole edes yläkantiin.

  31. Osmo Soin­in­vaara: Aika hidas olet kävelemään. Jos pysäkkiväli venuu 300 metristä 600 metri­in, mak­simis­saan joudut kävelemään 300 metriä, mut­ta yleen­sä paljon vähem­män. Ajt­telit var­maan, että se sin­un pysäkkisi säi­lytetään, mut­ta muista saa kar­sia. Muus­sa tapauk­ses­sa­han hyödyt vas­taavasti siitä, että niitä mui­ta pysäkke­jä on karsittu. 

    Jos on huono onni, 300 metriä lisää tulee matkan molem­mis­sa päis­sä, jol­loin 20 min­u­ut­tia lisää käve­lyä päivässä, kun mat­ka tehdään kah­teen ker­taan (edestakaisin), on ihan real­isti­nen arvio. Jos lähtöpis­teet ja määrän­päätä jakau­tu­vat tasais­es­ti pysäkkien ympäristössä, keskimäärin tulee lisää käve­lyä 10 minuuttia.

  32. “Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti, että

    Tieder­atik­ka raken­netaan, kun Malmin ja Kalasa­ta­man raiti­oti­et ovat valmistuneet”

    Kaupun­ki on mes­tari rak­en­ta­maan täl­laisia miino­ja; nyt jos Malmin tai Kalasa­ta­man lin­jan rak­en­t­a­mi­nen myöhästyy ties mis­tä syys­tä; alueelta löy­tyy joku suo­jelta­va ötökkä, val­tio ei myy maitaan, val­i­tuk­set viivästyt­tää, jne jne. Ja sit­ten ei mikään muukaan etene kun ker­ran on järjestyk­ses­tä päätetty.

  33. Helsin­gin hidas/katuratikalla medi­aan­i­mat­ka taitaa olla parin pysäk­in­välin luokkaa, joten jo siitä voi päätel­lä, ettei niitä pysäkke­jä kan­na­ta hirveästi karsia.

    Nähdäk­seni tämä virkamiehistössä val­lit­se­va pysäk­in­välien kas­vat­tamis­in­to on huono ratkaisu raiti­oli­iken­teen keskinopeu­den nos­tamiseen. Ollaan kyvyt­tömiä aja­maan oikeasti liiken­net­tä nopeut­tavia ratkaisu­ja (omat kai­stat, etu­udet, löysät pois aikatauluista luotet­tavam­mil­la liiken­nöin­ti­olo­suhteil­la jne), niin nopeutetaan sit­ten palve­lu­ta­soa karsimalla.

    Menikö siihen kokon­ainen vuosikym­men, että totaalisen turhas­ta kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta saati­in päätös läpi? Ker­too paljon. 

    Itse olen tavan­nut erot­taa huonon suun­nit­teli­jan hyvästä sen perus­teel­la, miten nämä saa­vat suun­nitelmi­aan läpi. Kaik­ki koulun­sa käyneet osaa­vat kyl­lä suun­nitel­la. Sama näyt­tää ole­van Helsin­gin raiti­oli­iken­teessä. Hyviä nopeut­tamis­su­un­nitelmia on kyl­lä tehty, kasista muis­taak­seni varsin yksi­tyisko­htainen, mut­ta toteu­tuk­seen ei ole saatu käytän­nössä yhtään mitään.

    1. Ratikka­matkan medi­aani on paljon yli kak­si pysäk­in­väliä. Pysäk­it vievät mat­ka-ajas­ta selvästi enem­män kuin liiken­neval­ois­sa tai ruuhkissa odot­telu. Helsin­gin pysäkkiväli on huo­mat­tavasti lyhyem­pi kuin muis­sa ratikkakaupungieesa, joten joko kaik­ki muut ovat väärässä tai sit­ten me. Esimerkik­si nelosen ratikalla on 24 pysäkkiä, mikä vie sen ajas­ta kymme­nen min­u­ut­tia eli noin kol­man­nek­sen koko ajas­ta. Kun lin­jo­ja nyt piden­netään, pysäkkivälin opti­mi sen kuin venyy. Kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta olen samaa mieltä.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikka­matkan medi­aani on paljon yli kak­si pysäk­in­väliä. Pysäk­it vievät mat­ka-ajas­ta selvästi enem­män kuin liiken­neval­ois­sa tai ruuhkissa odot­telu. Helsin­gin pysäkkiväli on huo­mat­tavasti lyhyem­pi kuin muis­sa ratikkakaupungieesa, joten joko kaik­ki muut ovat väärässä tai sit­ten me. Esimerkik­si nelosen ratikalla on 24 pysäkkiä, mikä vie sen ajas­ta kymme­nen min­u­ut­tia eli noin kol­man­nek­sen koko ajas­ta. Kun lin­jo­ja nyt piden­netään, pysäkkivälin opti­mi sen kuin venyy. Kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta olen samaa mieltä.

    No tark­istin. Medi­aa­nia en löytänyt, mut­ta keskimääräi­nen on 2,1 km. Se on enem­män kuin pari pysäkin väliä, mut­ta silti niin vähän, että pysäkkien kar­simi­nen tun­tuu palve­lu­ta­sos­sa reippaasti.

    Pysäk­it ovat vie­neet mat­ka-ajas­ta paljon, kos­ka 1900-lukuinen kul­jet­ta­jara­has­tus. Kul­jet­ta­jara­has­tus hidas­taa matkan­tekoa pait­si siitä luon­nol­lis­es­ta syys­tä, että ratik­ka ei liiku, kun kul­jet­ta­ja myy lip­pu­ja, myös sik­si, että kul­jet­ta­jata­has­tuk­sen vuok­si pysäkil­lä viete­tyn seison­ta-ajan hajon­ta on val­ta­va, eikä val­oe­tuuk­sia voi­da jär­jestää. Val­oe­tu­isu­udet edel­lyt­tävät varsinkin vilkkaam­mis­sa risteyk­sis­sä raitio­vau­nun kulun luotet­tavu­ut­ta ja ennakoitavu­ut­ta. Ei muu­ta liiken­net­tä voi pysäyt­tää sik­si aikaa, että kul­jet­ta­ja myy tur­is­teille lippuja.

    Keskus­tan ulkop­uolel­la raitio­vau­nun pysäkki­ai­ka on ilman kujet­ta­jara­has­tus­ta 15 sekun­tia. Siinä ajas­sa ei pitkää matkaa kävele. Lasi­palatsin tapaisille vilkkaam­mille pysäkeille on perustel­tua laskea puolen min­uutin pysäkki­ai­ka, mut­ta sil­lä nyt ei ole väliä, kun ei noi­ta vilkkai­ta pysäkke­jä olla karsimassa.

    Point­ti­na tässä kaikessa se, ettei nyky­isil­lä kul­jet­ta­jara­has­tu­saikaisil­la pysäkki­a­joil­la voi/kannata perustel­la pysäkkivälin piden­tämistä ajalle, jol­loin kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta on luovuttu.

    Oleel­lista on myös ver­tail­la helsinkiläistä ome­naa mui­hin omenoi­hin. Olen samaa mieltä, että lähiöi­hin ulot­tuvan pikaraitioverkos­ton myötä pysäkke­jä voi kar­sia. Tois­taisek­si Helsingis­sä ei kuitenkaan ole kuin hidas kaupunki­ratik­ka, joka palvelee parhait­en pysähtymäl­lä tiuhaan.

  35. Eli siis muut eivät ole väärässä, mut­ta niil­lä on usein eri­tyyp­pinen ja eri tarpei­ta palvel­e­va raitio­vaunu­jär­jestelmä. Sik­si pysäkkiväli on pidempi.

  36. Jos kyseessä ovat pikaratikat, pysäkke­jä pitääkin kar­sia kos­ka eivät pikaratikat kerk­iä joka pysäkil­lä pysähtymään. Pysäkkien välit on tarkoi­tus kulkea kaupunkipyöril­lä tai kävellen. Pyörät ovat tosin käytössä vain kuusi kuukaut­ta vuodessa, mut­ta parem­pi sekin kun ei mitään.

  37. Kaupun­ki ei kuitenkaan halua edes kokeil­la Ara­bi­an ja Pasi­lan yhdis­tävää lin­jaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun kautta,koska se pelkää, että reit­ti kor­vaisi kaupunkisu­un­nit­telijoiden suuren unel­man Vallilan­laak­son­puis­toalueen halkai­sev­as­ta liikenneväylästä. 

    “kiskot on jo valmi­ina” on sikäli huono argu­ment­ti vas­tus­taa vallilan­laak­son lin­jaus­ta sil­lä yhtälail­la tuol­la on edellee ole­mas­sa käyt­töönot­toa vain vail­la ole­va sata­ma­radan rat­apo­h­ja ja penger­rys joka johtaa suo­raan Pasilaan.

    Ei siitä nyt oikeasti niin kauaa ole kun tuol­la liiken­nöi­ti­in raskail­la tavara­ju­nil­la laak­son ja puis­ton poikki..

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratikka­matkan medi­aani on paljon yli kak­si pysäk­in­väliä. Pysäk­it vievät mat­ka-ajas­ta selvästi enem­män kuin liiken­neval­ois­sa tai ruuhkissa odot­telu. Helsin­gin pysäkkiväli on huo­mat­tavasti lyhyem­pi kuin muis­sa ratikkakaupungieesa, joten joko kaik­ki muut ovat väärässä tai sit­ten me. Esimerkik­si nelosen ratikalla on 24 pysäkkiä, mikä vie sen ajas­ta kymme­nen min­u­ut­tia eli noin kol­man­nek­sen koko ajas­ta. Kun lin­jo­ja nyt piden­netään, pysäkkivälin opti­mi sen kuin venyy. Kul­jet­ta­jara­has­tuk­ses­ta olen samaa mieltä. 

    Vuodelta 2012 löy­tyi tieto, että ratikka­matkat oli­vat keskimäärin 2,1 km (s. 14), mut­ta sil­loin ratikkalin­jat eivät ulot­tuneet kovin laa­jalle alueelle.
    Pysäkeil­lä menee 16% ja liiken­neval­ois­sa 15% ajas­ta (ks. tiivis­telmä), mut­ta lin­jako­htais­es­ti sekä kulkusu­un­tako­htais­es­ti on paljon hajontaa.

  39. Jyri: “kiskot on jo valmi­ina” on sikäli huono argu­ment­ti vas­tus­taa vallilan­laak­son lin­jaus­ta sil­lä yhtälail­la tuol­la on edellee ole­mas­sa käyt­töönot­toa vain vail­la ole­va sata­ma­radan rat­apo­h­ja ja penger­rys joka johtaa suo­raan Pasilaan.

    On kum­mallista, että raiti­otieväylän rak­en­tamista puis­toon yritetään perustel­la jol­lain van­hal­la yksir­aiteisel­la umpeenkas­va­neel­la junaradal­la, jota puis­tossa ei enää ole.

    Samal­la perus­teel­la voisi rak­en­taa joukkoli­iken­nekadun Töölön­lah­den puis­toon, jos­sa takavu­osi­na kul­ki junaraide Eduskun­tat­alon edestä Töölön sokerite­htaalle. Tämä helpot­taisi kum­masti Man­ner­heim­intien ruuhkia.

  40. Van­ha töölöläi­nen: On kum­mallista, että raiti­otieväylän rak­en­tamista puis­toon yritetään perustel­la jol­lain van­hal­la yksir­aiteisel­la umpeenkas­va­neel­la junaradal­la, jota puis­tossa ei enää ole.

    Samal­la perus­teel­la voisi rak­en­taa joukkoli­iken­nekadun Töölön­lah­den puis­toon, jos­sa takavu­osi­na kul­ki junaraide Eduskun­tat­alon edestä Töölön sokerite­htaalle. Tämä helpot­taisi kum­masti Man­ner­heim­intien ruuhkia. 

    Niin oikeas­t­an voisi. Pikaratik­ka pää­sisi Elielin­auki­ol­ta Oop­per­alle asti Töölön­lah­den rantaa pitkin paljon nopeam­min kuin Man­ner­heim­inti­etä pitkin.

    Sak­sas­sa ja muual­la suures­sa maail­mas­sa pikaratikoille eli ns light rapid tran­si­t­ille on annet­tu tilaa puisos­toista ja viher­alueista, muuten ne eivät toimisi. Tarvit­taes­sa on perustet­tu uusia puis­to­je viereen jos kiskot ovat vie­neet liikaa tilaa olemassaolevista.

  41. R.Silfverberg: Niin oikeas­t­an voisi. Pikaratik­ka pää­sisi Elielin­auki­ol­ta Oop­per­alle asti Töölön­lah­den rantaa pitkin paljon nopeam­min kuin Man­ner­heim­inti­etä pitkin.

    Sak­sas­sa ja muual­la suures­sa maail­mas­sa pikaratikoille eli ns light rapid tran­si­t­ille on annet­tu tilaa puis­toista ja viher­alueista, muuten ne eivät toimisi. 

    Luul­tavasti täl­laista light rapid tran­si­tia on kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa Töölön­lahdelle jo suun­nitel­tukin. Suures­ta maail­mas­ta kan­nat­taa ottaa mallia, kun Helsingistä ollaan urbaa­nia metropo­lia tekemässä.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Ratikoiden osalta kokon­ai­sai­ka kyl­lä vähe­nee, kun pysäkkiväle­jä kas­vate­taan. Jos pysäkille tule­val­ta kymmeneltä hen­geltä mat­ka pite­nee joka toiselta, eli viideltä, keskimäärin min­uutin, se on yhteen­sä viisi min­u­ut­tia. Kun ratikan mat­ka-aika lyhe­nee puoli min­u­ut­tia ja kyy­dis­sä on vaik­ka 50 henkeä, näi­den yhteen­las­ket­tu mat­ka-aika lyhe­nee 25 min­u­ut­tia. Luvut ovat tietysti hihas­ta vedet­tyjä, mut­ta suu­ru­us­lu­okaltaan hehtaarilla. 

    Mat­ka-aikahyödyt ovat tapausko­htaisia. Esim. Län­siter­mi­naalia edelli­nen pysäk­ki on nyky­isin 750 metriä aikaisem­min. Jos ei ole juuri tul­lut laivaa, ratik­ka on alku­matkas­ta läh­es tyhjä, joten siinä ole­vien matkus­ta­jien yhteen­las­ket­tu aikahyö­ty on hyvin pieni. Jos taas lai­va on juuri tul­lut, ratik­ka on niin täyn­nä, että se ajaa pysäkkien ohi joka tapauksessa.

Vastaa käyttäjälle ksee Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.