_

Uber helpottaa matkoja haja-asutusalueilla, mutta eikö sitä osattaisi tehdä itse?

Meillä oli aikanaan pienellä porukalla kollektiivisena vapaa-ajan asuntona kansakoulu Virtain Rantakunnassa. Virroille on Helsingistä noin 280 km ja Virtain keskustasta Rantakuntaan noin 15 km. Matkan saattoi tehdä joko autolla tai julkisilla.

Junalla Tampereelle ja sieltä bussilla Virroille pääsi suunnilleen samassa ajassa kuin autolla. Ongelmana oli tuo viimeinen 15 km. Siihen ei ollut muuta ratkaisua kuin taksi, mutta silloin nuo viimeiset 15 km maksoivat lähes yhtä paljon kuin ensimmäiset 280 km. Vain tuon viimeisen 15 kilometrin takia piti mennä koko matka autolla.

Taksi on Suomessa kallis, koska pitää maksaa se auto ja lisäksi suurin osa työajasta on kyydin odottamista. Olisi tietysti voinut pyytää naapurin viljelijää hakemaan meidän autolla. Diili olisi ollut molemmille kannattava, jos olisimme maksaneet noin puolet taksimatkan hinnasta, muta sehän olisi ollut laitonta.

Ensi vuonna Uber muuttaa tämänkin. Naapurin on mahdollista kirjautua osa-aikaiseksi taksiksi ja käyttää autoaan, jonka on joutunut ostamaan joka tapauksessa. Koska tekee vain keikkoja tarvittaessa, ei tarvitse istua puhelimen ääressä odottamassa taksikeikkaa. Siksi taksimatkan hinta tulee laskemaan aivan olennaisesti, ehkä noin puoleen.

Tämä helpottaa pääsyä haja-asutusalueiden kohteisiin ja tuo asukkaille lisätuloja. Samalla kaupunkilaisten matkat maaseutukohteisiin helpottuvat olennaisesti. Vain puolella helsinkiläisistä kotitalouksista on auto ja nuorista moni ei hanki edes ajokorttia.

Hienoa, mutta miksi tästä pitää maksaa ylimääräistä Yhdysvaltoihin? Eikö teknologisen osaamisen eturivimaa pystyisi huolehtimaan edes taksipalveluista kotimaisin voimin?

Taksiala sai vuoden aikaa valmistautua Uberin tuloon. Oli tarkoitus, että sinä aikana ala pystyisi vastaamaan haasteeseen, mutta toistaiseksi ainoa sopeutuminen on, että moni taksinkuljettaja on hankkinut linja-autoajokortin vaihtaakseen alaa. Se ei ehkä ole järkevää, koska Uber pystyy puolittamaan taksimatkan hinnan alentamatta kuljettajien ansioita. Tämä ihme perustuu siihen, että Uber-kuskit ovat fiksumman ohjelmiston ansiosta ajossa 41 minuuttia tunnissa kun tavalliset taksit ovat ajossa 19 minuuttia tunnissa. Kun hinta puolittuu, kysyntä ainakin kaksinkertaistuu.

Eikö kannattaisi tehdä kotimaista Uberia? Oulussa jotain tällaista harrastusta on. Lisäksi Helsingin taksi on julkistanut kovin Uber-henkisen tilausohjelman Taksi Helsinki. Muu Suomi halusi pitäytyä vanhanaikaisessa Valopilkussa, jossa kyyti maksetaan edelleen autossa, käytetään paperisia kuitteja ja muuta perinteistä. Nyt meillä on siis kaksi yhteen sopimatonta tilausjärjestelmää.

 

 

Tagged ,

80 thoughts on “Uber helpottaa matkoja haja-asutusalueilla, mutta eikö sitä osattaisi tehdä itse?

  1. “Hienoa, mutta miksi tästä pitää maksaa ylimääräistä Yhdysvaltoihin? Eikö teknologisen osaamisen eturivimaa pystyisi huolehtimaan edes taksipalveluista kotimaisin voimin?”

    Asenneongelma, joka johtuu liiallisesta sääntelystä. Suomalaiset eivät enää uskalla kokeilla mitään rohkeasti. Yhdysvalloissa voi sentään tehdä henkilökohtaisen konkurssin, jos kokeilut menevät pahasti pieleen. Uber:in tuleminen Suomeen jo sinänsä osoittaa mikä tässä innovaatiokulttuurissa on pahasti pielessä, se on loputon sääntely. Uberia yritetään Suomessa kaataa säännöillä.

    Miten mullistaisikaan yhteiskuntaamme myös logistiikan Uber-palvelu. Kuka tahansa voisi korvausta vastaan viedä jonkun tavaroita, kun on johonkin suuntaan menossa autolla. Ai niin, sehän taitaa vaatia ammattiajoluvan sekin. 😀

    Tsaarin ajan sääntöhelvetistä ei Suomi taida päästä eroon muuta kuin suuremman kriisin ja romahduksen kautta. Niin tiukassa on asenteet.

    Jenkeissä uskalletaan tehdä aivan hulluiltakin vaikuttavia ideoita. Siellä pari tehdasta puuhaa hyberloop-junan kimpussa.

    Mitä kävi postin dronekuljetuskokeilulle? Taisi sekin hyytyä, ilmeisesti oli vain mediatemppu.

    Kohta ihmisten pitää varmaan suorittaa jonkinlainen kortti, jotta saa edes kirjoittaa yhtään mitään nettiin. Varmaan joku vastuullisuuskortti. Suomessa rakastetaan pyrokratiaa. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Hieno idea, toivottavasti joku sen saa toteutettua. Tosin se tähän on lisättävä, että kyllä sille Uber-tyyppiselle toiminnalle on tarvetta myös Helsingin seudulla. Ihan kaikki hyötyisivät esimerkiksi siitä, että pikkujouluista pääsisi helmpommin ja halvemmalla kotiin kuin nykyisin. Ravintolat saisivat enemmän asiakkaita, taksijonot katoaisivat, ylimääräisenä keikkatyönä ihmisiä kuljettavat saisivat lisää ansioita sekä ravintoloiden ja autoilijoiden asiakkaat saisivat pitää hauskaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Uber kuskit ovat köyhiä. Tekee tuon mitentahansa se rikastuva osapuoli ei ole koskaan kuski.

    Uberin koko liikeidea on taksitoiminta. Jakamistalouden kanssa sillä ei ole koskaan ollut mitään tekemistä. Ainostaan uudenlainen välitys mekanismi ja kuljettajien poikkeuksellisen kehnokohtelu. Noillakin sitä kilpailuetua kai saa.

    http://time.com/money/4845407/uber-drivers-really-make-per-hour/

    Noista kun ottaa sellaiset normaalit sivukulut huomioon niin ei tuolla rikastu. Jos pääsee kaupan kassan tienesteihin niin hyvä sitten

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Hienoa, mutta miksi tästä pitää maksaa ylimääräistä Yhdysvaltoihin? Eikö teknologisen osaamisen eturivimaa pystyisi huolehtimaan edes taksipalveluista kotimaisin voimin?

    Tämä on kyllä kummallista. Eikä koske vain taksipalveluja. Hotellit voisivat aivan helposti laittaa pystyyn yhteisen varausjärjestelmäosuuskunnan (tai vaikka kaksi jos halutaan kilpailua), jonka kustannukset olisivat minun järkeni mukaan prosentin osia hotelliyön hinnasta. Eikä tuota tarvitsisi edes mainostaa , jos se olisi ainoa paikka mistä varauksia voi tehdä. Mutta mieluummin hotellit maksavat kaksinumeroisia prosentteja (amerikkalaisille, mutta se on toissijaista) varausyhtiöille. Joku tässä markkinassa on rikki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kotimainen kilpailija olisi tervetullut, mutta Uberin vahvuus kuluttajalle on juuri se että sama palvelu toimii muuallakin maailmassa. Eli jos itse lähden reissuun, ja kohdemaassa olisi tarjolla Uber ja paikallinen vastaava palvelu niin tuttu Uber olisi helppo valinta.

    Kauppalehdessä(?) oli aikanaan Uberista juttu jossa toimittaja jututti USA:ssa kuskeja. Yleinen tarina tuntui olevan että samat autot ajoivat osan ajoista taksina ja osan Uberina. Tässä asiassa viranomaiset voisivat vahtia että kukaan kyydinvälittäjä ei voi estää autoja toimimasta myös muiden palvenuntarjoajin piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Fiksulta mieheltä vähän tyhmä kirjoitus. Maanviljelijä-esimerkki osui tietysti naulan kantaan ja kertoo vain siitä, että haja-asutusalueilla ei taksiliikennettä kannata harjoittaa kuin sivutoimisena naapuriapuna. Suomen järjestelmä onkin tähän asti ollut siinä mielessä perverssi, että meillä on haluttu lainsäätäjän toimesta pitää koko maa taksipalvelun piirissä ikään kuin oikeus henkilöautoiluun ilman autoa olisi perusoikeus.

    Sen sijaan kuvitelma siitä, että taksi olisi jollain muulla tavalla ohjattuna asiakkaan kanssa liikenteessä 41 minuuttia tunnista on harhainen. Se voi toteutua ainoastaan silloin kun kysyntää on liian paljon (esim. Helsingin viikonlopun piikit) tai kun matkat jakautuvat tasaisesti ympäri palveltavaa aluetta kuten vaikkapa New Yorkin ytimessä, jossa 97 % (muistaakseni) taksimatkoista alkaa tai päättyy Manhattanille ja takseille riittää kun ajaa korttelia ympäri ja saa heti uuden keikan.

    Suomessa ja esim. Helsingissä on täysin mahdotonta, että autoja olisi samaan aikaan paljon ajossa ja niille olisi koko ajan kyytejä. Ala tulee luultavasti siirtymään kohti osa-aikaisuutta, jolloin ruuhkahuippujen aikaan on paljon kuljettajia ajossa ja muina aikoina on hiljaisempaa. Tämän takia on ihan fiksua, että itsensä ja perheensä elättämään pyrkivät kuljettajat kouluttautuvat alalle, jossa voi tehdä täyttä työviikkoa täyden työviikon palkalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. tcrown: Hotellit voisivat aivan helposti laittaa pystyyn yhteisen varausjärjestelmäosuuskunnan.

    Jos viittaat vaikka bookingiin, kyseessä ei ole varausjärjestelmä vaan markkinointijärjestelmä.

    Niiden asiakkaiden tavoittaminen maksaisi osuuskunnalle lopulta paljon enemmän itse tehtynä ja lopputolos olisi silti vaatimattomampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pete: Ihan kaikki hyötyisivät esimerkiksi siitä, että pikkujouluista pääsisi helmpommin ja halvemmalla kotiin kuin nykyisin.

    On selvää että jos hinnoittelu vapautuu, ruuhka-aikoina hinnat nousevat, eivät laske, mutta palveluiden saatavuus paranee.

    Aikaisemmin seisoit tunnin jonossa ja maksoit sen vakiotaksan, mutta tulevaisuudessa maksat enemmän, mutta pääset nopeammin kotiin. Tai sitten ensin seisot sen entisen tunnin pihalla, ja otat vasta sitten kyydin halvemmalla, kun ruuhkahuippu meni ohiin. Jompsis kumpsis.

    Tosin kyytien helpompi niputtamienn mahdollistaa sen, että jopa ruuhka-aikoina saattaa päästä aikaisempaa halvemmalla, ainakin jos on yksin liikkeellä ja valmis jakamaan matkan muiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Soininvaara: “Hienoa, mutta miksi tästä pitää maksaa ylimääräistä Yhdysvaltoihin? Eikö teknologisen osaamisen eturivimaa pystyisi huolehtimaan edes taksipalveluista kotimaisin voimin?”

    NIH-syndrooma iskee jälleen? (NIH = not invented here) Miksi taloustieteilijä haikailee sen perään, ettei käyetetä olemassa olevaa ratkaisua vaan tehdään redundanttia työtä? Se ei kuulosta kovin tehokkaalta ja tehokkuudestahan taloustieteilijöiden pitäisi kuuleman mukaan välittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Ihanko oikeasti ette tajua, että Suomessa Trafi, Teosto younameit-taho laittaa täysillä kapuloita rattaisiin. Teosto sai juuri pataan googlelta ja varmasti tulevaisuudessa muutkin kansainväliset jättifirmat mm. soten yhteydssä pyyhkivät virastoilla pöytää.

    Tokihan Uber on muuallakin aiheuttanut kipua virkamiehissä, mutta kai maailmassa vielä opitaan asioita vaikka vaikeimman kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Gruppo Veloce: Jos viittaat vaikka bookingiin, kyseessä ei ole varausjärjestelmä vaan markkinointijärjestelmä.

    Niiden asiakkaiden tavoittaminen maksaisi osuuskunnalle lopulta paljon enemmän itse tehtynä ja lopputolos olisi silti vaatimattomampi.

    Ehkä minun käyttötapaukseni on sitten poikkeuksellinen, mutta kyllä minä ensin päätän kohteen ja sitten etsin majoitusta kohteesta, ja käytän näitä nimenomaan varausjärjestelmänä. Jos ainoa järjestelmä, jonka kautta voin varata hotelleja tukholmassa on http://www.hotelbookingcoop.com, niin miksi ihmeessä tuon pitäisi markkinointiin käyttää juurikaan rahaa? Miksi muut varaus/markkinointijärjestelmät maksaisivat pennin jeniä hakusanasta “hotel stockholm”, jos niillä ei ole yhtäkään hotellia välitettävänä?

    (toki hotellit itse voivat sitten harrastaa markkinointia sen minkä haluavat)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Kun haluatte varata hotellin Hämeenlinnasta, vielä pari vuotta sitten oli mahdollista googlettaa “Hotelli, Hämeenlinna” ja päästä suoraan hotellien sivuille, josta saattoii tehdä varauksen. Nyt pääsee vain näiden varausfirmojen sivuille – eikä niillä aina ole kyseisellä paikkakunnalla tarjota yhtään hotellia. Tämä pitäisi kiertää jonkillaisella “Visit Finland -sivustolla. Virossa näin tapahtuukin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Taksi maaseudulla on käytännössä osa SOTE -järjestelmää. Ihmisiä siiretään kotoaan eri tasoisiin sairaanloihin ja takaisin.

    Vinkki: kyytienyhdistelmäjärjestelmien teko on ohjattu salapäeräisen kolmannen osapuolen etujen mukaisesti, jolloin on saatu huonosti toimiva, kaikkia ärsyttävä ja kankea järjestelmä. Se ei palvelu ainakaan kansalaisia.

    Paikkakunnan 15 taksia siirtää aamuin illoin koululaisia koulukuljetuksilla, sitten vanhuksia päivätoimintaan ja takaisin, palvelukuljetuksia ja inva-kyytejä sekä sote-kuljetuksia Tampereelle ja takaisin. Bonusta ovat tuollaiset Helsingissä tyypilliset siviilikyydit.

    Näiden sote-kuljetusten ongelmia ei Uber tai vastaava ratkaise.

    Suomessa sinänsä on kasainvälisesti hyvää osaamista kutsutaksien ja reittitraksien softa-alustan tekemisestä.

    Jos ja kun SOTE etenee näin, mitään tietojärjestelmiä, joiden avulla vaikka ihmisten siirtoa parannettaisiin saadaan odottaan noin vuoteen 2030 jälkeiseen aikaan.

    KELA:n erikoisuus on, että heistä on parempi ajattaa ihmisiä päivittäin Tampereelle ja takaisin kuin maksaa vapaaehtoisille kuluiltaan halvempi yöpyminen potilashotellissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Uber on toistaiseksi toiminut kaikkialla maailmassa vain kaupungeissa. En usko, että Suomen takia Uber tekee tässä poikkeusta. Siis ei ole mitenkään mahdotonta, että tällainen kotimainen Uber-kopio vielä nähdään.

    Olen kuitenkin hieman skeptinen sen suhteen, kuinka hyvin haja-astusualueilla “Uber” todellisuudessa toimii. Tällainen blogissa esitetty skenaario on helppo kuvitella mielessä, mutta voi olla että käytännössä kyytiä joutuisi odottamaan hyvin vaihtelevan ajan ja joskus se jäisi saamatta kokonaan, varsinkin bussi/juna-aikataulujen määrääminä ruuhkapiikkeinä. Automaattinen hinnanmuodostus olisi myös pienillä markkinoilla melko herkkä ali/ylihinnoittelemaan.

    Jos Uber tähän kuitenkin menisi, niin kilpaileminen voisi olla vaikeaa. Uberilla työskentelee pikaisen googlettelun perusteella ainakin yli 1000 ohjelmistoinsinööriä, vaikka näistä oletettavasti osa itseajavien autojen parissa. Yksinkertaisilta vaikuttavat sovellukset eivät välttämättä ole yksinkertaisia, varsinkaan ensimmäisen version jälkeen. Jos tällaisen appin markkina-alue on Suomi, niin kovin montaa kehittäjää ei ole taloudellisesti järkevää siihen laittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. tcrown: Jos ainoa järjestelmä, jonka kautta voin varata hotelleja tukholmassa on http://www.hotelbookingcoop.com, niin miksi ihmeessä tuon pitäisi markkinointiin käyttää juurikaan rahaa? Miksi muut varaus/markkinointijärjestelmät maksaisivat pennin jeniä hakusanasta “hotel stockholm”, jos niillä ei ole yhtäkään hotellia välitettävänä?

    Voisin ajatella, että tässä ongelmana on sama, mikä tuollaisissa kartelleissa aina, eli jos kaikki muut hotellit menevät tuon alle, mutta sitten joku lipsuu kurista ja antaakin huoneitaan varattavaksi booking.com:in, trivagon, jne. kautta, niin se saa sitten kahmittua itselleen ison joukon ulkomaalaisia matkustajia, jotka nyt vaan haluavat käyttää sivua, jonka tuntevat, sen sijaan, että menisivät juuri Tukholman kohdalla sille yhdelle sivulle, josta Tukholman hotelleista valtaosa löytyy.

    Tuon kartellin kiertämisestä kyseinen hotelli hyötyisi paljon enemmän kuin menettää niinä isompina prosentteina komissioita. Kyse on siis vangin dilemmasta, jossa kaikkien kyllä tosiaan kannattaisi toimia yhteisvoimin, mutta samalla kaikkien kannattaa pettää muut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Voihan hotelli olla sekä näiden välistävetäjien että kansallisessa palvelussa. Ainakin Virossa voivat. Jokin oikeusistuin on todennut, etteivät nämä bookin.comit saa laittaa palvelun ehdoksi sitä, että hortelli antaa huoneen suoraan ostettuna halvemmalla – mihin niillä on suuri houkutus, koska tuo välityspalvelu vie helposti 20 % palvelun hinnasta. Täytyy toivoa, että kilpailu vie tämän välistävedfon aikanaan pienemmäksi, koska nyt rahat eivät mene resurssien suhteessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara:
    Kun haluatte varata hotellin Hämeenlinnasta, vielä pari vuotta sitten oli mahdollista googlettaa “Hotelli, Hämeenlinna” ja päästä suoraan hotellien sivuille, josta saattoii tehdä varauksen.

    Google näyttää eri käyttäjille eri asioita. Minulle tulee tuolla samalla haulla suoraan aulangon omat sivut ja sieltä varaus sujuu kenenkään estämättä tai piilottamatta. Myös keskustan cumulus ja vaakuna olisi näkyvissä hakutuloksissa.

    Kyllä suomalaisilla ketjuilla on omat varauspalvelut. Ihmiset vaan yleensä tarttuvat ensimmäiseen näkemäänsä mainokseen ja siitä näkyvvdestä hotellien kannattaa maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Sitäpaitsi, miksi globalisoituneessa erikoistuneen osaamisen Suomessa pitäisi ryhtyä luomaan uudelleen regionaalisesti rajattuja järjestelmiä joita saa integroiruina valmiiksi maailmalta?

    Eikö täälläkin ole pidetty tavoitteena että osaajat keskittyvät erityiskykyihinsä joita vaikka aulangolla on sijainti ja palvelut.

    Järjestelmäpalvelut, käyttökokemussuunnittelun, koodaamisen, ylläpidon ja markkinoinnin voi ostaa ulkoa niiden alojen asiantuntijoilta.

    Vai oliko tarkoitus rakentaa väliin julkisin varoin joku “e-hanke”, jonka puitteissa maakuntajohtajat ja paikallispoliitikot pääsevät palavereihin tutustumaan niihin hotellipalveluihin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Ei se maajussi kyllä mitenkään säällistä tuntipalkkaa saa, jos lähtee hakemaan varta vasten kaupungista mökkiläisiä puolella taksin hinnasta, joutuen vielä usein jonkun aikaa odottelemaan sovittua kyytiläistä asemalla. Tosin jos kyyti on sovittu ajoissa ja maajussi saa samalle reissulle yhdistettyä muutenkin välttämättömiä asiointejaan, niin kuvio muuttuu täysin.
    Uberin ja muun uuden teknologian suurin anti onkin sivutoimitaksien työllistämisessä. Työmatkalaisetkin voivat ottaa kyytiläisiä sujuvasti samaan suuntaan tai lätkäisä voi pojan treenien aikana käydä odottelun sijaan heittämässä keikan tai pari.
    Mutta varsinaisille täysiaikaisille ammattilaisille on muutosten vaikea nähdä tuovan mitään kovin positiivista. Osa-aikakuskit ja madaltuneen alalletulokynnyksen tuomat uudet kuskit ja yrittäjät syövät samaa kakkua. Haaveet jopa kaksi kertaa tehokkaammasta ajankäytöstä voi kyllä ainakin Helsingissä unohtaa. Korkeintaan hintaa polkemalla voidaan vähän kasvattaa tehokkuutta, jos siis automäärä pysyisi vakiona (ei pysy, vaan kasvaa), mutta jo nykyisillä taksoilla päiväaikaan keskustassa taksin ajaminen asiakasruuhkassa antaa vain nipinnapin säällisen tuntipalkan. Siis vaikka aina edellisen asiakkaan poistuttua tulisi uusi tilaus parin korttelin säteellä, niin silti kuskin palkka ei nouse kummoiseksi hitaan liikenteen vuoksi. Yöaikaan kun ei ole valoja eikö autoruuhkia, pystyy vastaavassa harvinaisessa tilanteessa sentään tienaamaan. Uber ei käsittääkseni mitenkään voi enää tehostaa ajankäyttöä verrattuna noihin tilanteisiin.

    Ammattilaisille sovellukset voisivat tuoda iloa siinä harvinaisessa tilanteessa, että Helsingin taksi on vapautunut Hämeenlinnassa, jolloin tällainen auto voisi tarjota hämeenlinnalaisille junaakin halvempia kyytejä takaisin Helsinkiin, kunhan vaan kysyntä ja tarjonta kohtaisivat. Itse ajaessani yritin jopa käydä asemilla kuikuilemassa matkalaisia Helsinkiin, mutta hieman hankalaahan se oli..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Jotta tällainen systeemi toimisi, tarvitaan siihen tarpeeksi autoja ja asiakkaita. Jos toisia on liian vähän, loppuvat nopeasti toisetkin. Uberin etu on tunnettu brandi, jonka ansiosta myös ulkomaalaiset matkailijat tilaavat kyydin helpommin sitä kautta kuin jostain heille tuntemattomasta suomalaisesta palvelusta.

    Sinänsä minusta nykyisessä suomalaisessa taksijärjestelmässä suurin ongelma on se, että koskaan ei voi tietää varmasti etukäteen, saako taksin haluamanaan aikana. Jos pitää olla määrättynä aikana määrätyssä paikassa ja myöhästyminen on katastrofi, kannattaa ennemmin mennä bussilla, koska se tulee kokemukseni mukaan yli 99,9 %:n varmuudella, kun taas todennäköisyys siihen, että tilaukseeni ei löydy vastaanottajaksi yhtään taksia seuraavan puolen tunnin sisällä, on ihan merkittävä. Enkä nyt puhu mistään syrjäseudusta tai viikonloppuyöstä, vaan tilanteesta tavallisena arki-iltana klo 17-20 välillä Etelä-Espoossa. Taksin ennakkotilaus ei ole mikään ratkaisu tähän, sillä se ei takaa taksin saamista. Ennakkotilaus tarkoittaa vain sitä, että tilaus lähetetään muutama minuutti ennen tilattua aikaa vapaalle taksille – jos sellainen sattuu olemaan jossain lähistöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Kyllä Suomi osaa: ”
    Ehdotuksessa ravintoloiden olisi
    ilmoitettava kuluttajille tuoreen lihan
    ja kalan sekä kalajalosteiden alkuperä
    kirjallisesti”

    Siinä sitä oikein tuottavaa työtä taas saadaan kun tulostetaan joka päivä ruokalistalle mistä on mikäkin kalan- ja lihanpala peräisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Kyse ei varmaan ole siitä etteikö osattaisi, vaan näissä liiketaloudellisen pohjan luominen on aina se todellinen ongelma.

    Tarvittaisiin riittävän iso keskittynyt väestöpohja, jotta löytyisi riittävästi joutilaita nuoria miehiä, joilla ei ole parempaakaan tekemistä kuin ruveta “Uber -kuskiksi”.

    Ja toisessa päässä vaakakuppia pitää olla niitä potentiaalisia asiakkailla, joilla ei ehkä itsellä ole autoa ollenkaan.

    Eli metropoli.

    Maaseudulla auton omistaminen on aika yleistä, nykyään melko hyviä käytettyjä autoja saa niin edullisesti, että joissain taloissa näyttää olevan enemmän autoja kuin ihmisiä. Kyytiä ei juuri tarvitse kysellä. Tai jos tarvisee niin monelle on varmaan helpompi on soittaa naapurille että saisko kyytiä, kuin ruveta käyttämään jotain “appsia”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Kyllä pirssien kysyntä nousee huimasti, jos hinta putoaa puoleen. Siinä samalla sitten nousee täysiaikaisten yrittäjienkin käyttöasteet. Muistakaapa mitä onnibus teki linja-autoille ja junille. Valitettavasti Posti ei ole vielä tätä huomannut, vaan jatkaa entisellä linjalla itsensä näivettämistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. TimoT:
    Kyllä pirssien kysyntä nousee huimasti, jos hinta putoaa puoleen. Siinä samalla sitten nousee täysiaikaisten yrittäjienkin käyttöasteet. Muistakaapa mitä onnibus teki linja-autoille ja junille. Valitettavasti Posti ei ole vielä tätä huomannut, vaan jatkaa entisellä linjalla itsensä näivettämistä.

    Jos hinta laskee puoleen, niin palkka jää mitättömäksi, vaikka olisi koko ajan asiakas kyydissä. Silloin taas Kelan leipä alkaa houkuttamaan. Hinnat eivät siis voi laskea puoleen, ainakaan laillisien, Kela-oikeutettujen, työkseen ajavien ja veronsa maksavien toimesta.
    Koko ajan kyytiä ei monessakaan tapauksessa vaan voi olla, sillä esimerkiksi keskustan baarien sulkeutuessa ei toiseen suuntaan ole menijöitä edes ilmaiseksi.
    Vaikka kyllä varmasti jonkinasteinen tehostuminen on mahdollista, varsinkin kaupunkien välillä, ei ehkä niinkään kaupunkien sisäisesti. Kaksinkertainen kyytimäärä kuitenkin on utopiaa.

    Kepalle: ennakkotilauksesta joutuu maksamaan enemmän ja tuo raha menee taksaan eli suoraan provisiopalkatun kuskin tai isännän palkkaan. Ennakot ovat siis lähes aina halutuimpia keikkoja ja siksi niihin saa auton parhaiten. Tosin pahimpiin ruuhka-aikoihin ennakkolisä ei paljon paina, kun kuski ennakkoa odottaessaan ehtii jo ajaa mittari päällä ennakkolisän verran mittariin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Osmo Soininvaara: Kun haluatte varata hotellin Hämeenlinnasta, vielä pari vuotta sitten oli mahdollista googlettaa “Hotelli, Hämeenlinna” ja päästä suoraan hotellien sivuille, josta saattoii tehdä varauksen.

    Kannattaa mieluummin mennä google maps:iin ja kirjoittaa “hotels in hämeenlinna” — niin näyttää hotellit kartalla ja sielty löytyy sitten samalla linkit hotellien kotisivuihin (toki myös linkit erinäisten hotellivälityssivujen linkit kanssa ja niiden ilmoittamat hinnat).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Uberin kaltainen järjestelmä on Suomessa ollut laiton. Sitten kehtaa polimaatti vielä ihmetellä miksei tämmöistä keksitty itse.

    Jos haluatte innovaatioteollisuutta niin purkakaa säätelyä. Valitettavasti se näyttää tässä maassa olevan liian kova pala.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Osmo Soininvaara:
    Tällainen vene3iden Airbnb on kehitteillä Helsingin seudulla, ihan kotimaisin voimin. Sillä voi vuokrata veneen viikoksi, mutta ymmärtääkseni tuollaista kuljetuspalveluakin kehitellään.

    Meidän purjevene on ollut aikoinaan vuokralla. Ammatilliseen käyttöön laitetulla purkkarilla ei voi mitenkään päästä tilille. Viranomaisrasitukset ovat valtaisat ja esim. pelastuslautat ovat kalliita. Jos veneiden airbnb tulee, niin sen on oltava uber-laiton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Jossain vaiheessa yhdessä kotimaisessa hotelliketjussa sanottiin toistuvasti tiskillä, että varaa suoraan meidän sivuilta, niin saat halvemmalla. Tämän olen kuullut Helsingissäkin kahdesti. Ja joka kerta olen verrannut myös hintaa heidän omilla sivuillaan. Booking.com on ollut halvempi. Olen myös soittanut suomalaiseen hotelliin siitä, että booking.com myy teidän huoneita halvemmalla mitä te itse, vaikka olette sanoneet myyvänne aina halvemmalla. Tiskille soittamalla tilanne ei muuttunut ja edelleen varaus meni booking.comin kautta.

    Samoin ensi viikonlopuksi olen juuri varaamassa hotellia. Booking.com 79 euroa ja hotelliketjun omat sivut 108 euroa. Jos jenkkipoika ottaa tuosta noin 20%, niin hotelli myy siis välitettäväksi huoneen noin kuudella kympillä ja suoraan ilman välikäsiä hinta on 108 euroa.

    Eli ne tyhjät puheet on vain tyhjää puhetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Uberin kanssa on vaikea kilpailla, ei sen hinta suotta ole jotain 70 miljardia. Vähitellen kai kuitenkin bisneksen kiemurat oikenevat ja arkipäiväistyvät, jolloin tilalle toivottavasti tulee avoimen koodin järjestelmä.

    Valtion rooli voisi tällaisissa asioissa olla jonkinlainen avoimen koodin mahdollistaja ja kirittäjä. Mutta niinhän ei tule tapahtumaan jo siksi, että potentiaaliset lailliset ongelmata ja eturyhmäristiriidat ovat potentiaalisesti katastrofaalisia.

    Joten toivotaan, että vaikka joku yliopisto tai startuppi tekee alustan. Siellä sitten voisi vähitellen kehittyä uusien bisneksien idut esimerkiksi juuri taksitoiminnan osalta.

    Tai, no, onhan noita jo tavallaan olemassa maailmalla. Mutta tässä ideassa alusta olisi spesifisesti suunniteltu luomaan erityisesti rajapintastandardeja sellaisiin asioihin, joissa nyt bisnes on isoilla, usein ulkomaisilla toimijoilla. Joku Soten tietokannan rajapinta voisi olla jonaina päivänä olla siten ilmainen tai ainakin halpa Linuxin tapaan..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Kepa:

    JoTaksin ennakkotilaus ei ole mikään ratkaisu tähän, sillä se ei takaa taksin saamista. Ennakkotilaus tarkoittaa vain sitä, että tilaus lähetetään muutama minuutti ennen tilattua aikaa vapaalle taksille – jos sellainen sattuu olemaan jossain lähistöllä.

    Tämä menee vähän off-topic, mutta uberin ja Taksi Helsingin sovellusten vahvuus on siinä, että kyydintarvitsijalla on koko ajan tieto varauksen edistymisestä ja samoin välittömästi tieto kun kyyti on hyväksytty ja auto matkalla.

    Ennakkotilauksen tekemisessä taksikeskuksen kautta ei tosiaan ole mitään järkeä, enkä ihan ymmärrä, miksi kukaan moisi harrastaa. Jos haluaa varmistaa taksin hankalaan ajankohtaan, pitää tilaus tehdä käytännössä suoraan taksiyrittäjälle / -yritykseltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. Postin suhteen kenkkumainen ongelma on se, että ongelma on maan sisäinen tai maasta ulos, ei maahan sisälle.

    Itse olen nyt pidemmän aikaa tilannut pääosan ruoasta netistä. Yksin asuva stadilainen, joka syö kaksi kertaa päivässä ulkona ei varmaan tajua mitä tarkottaa 150 euron viikonloppuostosreissu prismassa. Osmo voisi joskus koeponnistaa perheellisen kauppalapun ja miettiä sitten esim. julkista liikennettä uudestaan, kun ostokset saattavat painaa esim. 40 kiloa.

    Viimeisen vuoden aikana olen tilannut netistä suurimman osan säilykkeistä ja ruoan kuivatarvikkeista. Sekä wc ja talouspaperit, saippuat, shampoot, hammasharjat, tahnat, makeiset, leivonnaiset ym. ym. Myös alkoholin sen jälkeen, kun hallituksen esityksessä luki, että alkoholin nettitilaamisesta ollaan tekemässä laitonta. (tästä vedin johtopäätöksen, että se olisi nyt laillista, vaikka kysymyksestä ei taida olla yksimielisyyttä. Hyvin tulee kuitenkin eikä perään ole soiteltu) Keskimäärin paketti on varmaan painanut 25-50 kg kerrallaan. Suomalaiset eivät pysty kilpailemaan ja tämän veikkaan johtuvan toimituskuluista. Hintataso on toimitettuna suunnilleen suomen luokkaa, mutta ei tarvitse olla siellä kaupassa.

    Jos minulla olisi Prisma, niin kieltäisin ihmisiä tulemasta sinne. Se olisi pelkkää varastoa, jonka logistiikkaa hiottaisiin. Pakettiautomaatin tavalla asiakas voisi tulla paikalle ja avata maksamansa laatikon, jossa olisi pakattuna tilatut tuotteet sovittuun aikaan. Ostokset klikkailtaisiin virtuaaliprismasta, maksettaisiin ja laitettaisiin noin noutoaika. Kaupan sisäinen logistiikka olisi halvempaa ja parempaa. Aivan varmasti kaupan kulut olisivat pienemmät ja voitaisiin alkuun vaikka markkinoida tätä Prisma -10% hinnoilla. Ja kun tulet koodilla noutamaa, niin sieltä vaan pomppaisi se sinun ostoslaatikko, kärry, muovikassi tai paketti esiin ilman tunnin kiertelyä kaupassa ja puolentunnin jonottamista.

    Maksaisin 15 euroa kerta extraa tuollaisesta palvelusta. Kauppa varmaan voisi maksaa minulle 15 euroa siitä, että valitsisin tuollaisen palvelun, joka on halvempi toteuttaa. Veikkaan, että hyvinvointihyöty / kauppareissu olisi 30 euroa per laaki.

    Saa suorittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. ‪Veroparatiisiyhtiö Uberin hinta sisältää alv:n ja muut lakisääteiset maksut? Uber kuljettajat myös maksavat ansioista verot, yms. Ruotsissa 1300 2 % maksoi. Tämä on kestävää kehitystä Osmo ? #harmaatalous‬

    Uber toimii vain kasvukeskuksissa. Se ei toimi syrjäseuduilla. Kermankuorintaa.

    Taksi on Suomessa kallis. Mikä täällä ei ole kallista? Koska pitää maksaa se auto. Auto tekee loppusummaan n. 0,50 eur lisää. Lakisääteiset maksut poistamalla taksa putoaisi 40-45 %. Oltaisiin harmaa talous Uber hinnoissa.. sattumaa ilmeisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. ‪Tulen junalla. Viimeinen matka on 15 km. Jouluyö. Ainoa mahdollisuus on hintavapautettu taksi. Muitakin asiakkaita. Kysyntää enemmän kuin tarjontaa. Kuinka paljon maksaa kyyti? Samanverran kuin nyt? 50 % vähemmän? Vai 50-150 % enemmän? Perus markkinataloutta.

    Vai odottelenko ensin, että lähin naapuri kytkee puhelimen päälle, niin ja tämä lähin naapuri joka asuu täällä syrjäseudulla 15 km päässä. Matkaa siis tuleekin 30 km.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. TimoT:
    Kyllä pirssien kysyntä nousee huimasti, jos hinta putoaa puoleen. Siinä samalla sitten nousee täysiaikaisten yrittäjienkin käyttöasteet. Muistakaapa mitä onnibus teki linja-autoille ja junille. Valitettavasti Posti ei ole vielä tätä huomannut, vaan jatkaa entisellä linjalla itsensä näivettämistä.

    Olen vähän skeptinen. Ensinnäkin se, että nouseeko kysyntä edes puolella hinnalla. Tällä hetkellä ytimen sisäinen taksiajo maksaa pyöreästi sen n. 10 euroa. Siis aloitusmaksu ja pari kilometriä matkaa. 10 euroa ei ole niin paljon, että sen maksaminen olisi mahdottomuus. Ja toisaalta 5 euroa ei ole niin vähän, että ne ihmiset, jotka nyt hyppäävät sporaan ja kävelevät pari korttelia, siirtyisivät ajelemaan taksilla. Pidemmät matkat taas ovat liian kalliita puolella hinnallakin. Ei siksi, että hinta olisi absoluuttisesti kallis vaan koska se on suhteellisesti kallis. Taksilla ajetaan vain erityistapauksissa.

    Ja sitten toinen asia on se, että taksi ei voi ajaa kuin yhden keikan kerrallaan. Eikä keikkoja voi ajaa varastoon. Mahdollinen kysynnän lisääntyminen toki lämmittäisi hiljaisina aikoina eli esim. arkiöinä, mutta käytännössä kysynnän lisääntyminen kohdistuisi enimmäkseen ruuhka-aikoihin. Ei kukaan lähde huvikseen ajelemaan pirssillä kesken työpäivän tai iltauutisten aikaan vain koska se on halpaa. Siis ne uudet asiakkaat ilmaantuisivat niihin hetkiin, jolloin pirsseillä on muutenkin keikka käynnissä.

    Aamulla lentokentälle ajavaa kuljettajaa ei lämmitä yhtään, että samaan aikaan on monta muutakin bisnesmatkustajaa menossa kentälle. Kun sinne kentälle pitäisi päästä siihen aikaan kun bisnesmatkustajat ovat jo koneessa tai kokoustavat siellä minne olivat menossakin. Tai mieluummin pitäisi saada ihmisiä kulkemaan lauantaiöisin lähiöistä keskustaan, mutta edes puoleen hintaan ihmiset eivät halua matkustaa kuin keskustasta lähiöihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Olen vähän skeptinen. Ensinnäkin se, että nouseeko kysyntä edes puolella hinnalla.

      Kysyntäteoriasta tiedämme, että hyödykkeiden hintajoustot ovat keskimäärin -1. Tämä tarkoittaa, että viiden prosentin hinnan alentuminen lisää kysyntää viisi prosenttia. Jotkut tuotteet ovat tätä jäykempiä ja toiset joustavampia, mutta keskiarvon on (identtisesti) -1. On vaikea kuvitella, miksi taksimatkat olisi jäykempää kuin hyödykkeet keskimäärin. Pikemminkin olettaisi, että joustavampaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. ”Taksimatkan hinta tulee laskemaan aivan olennaisesti, ehkä noin puoleen”
    Kysympä vaan että missä taksiliikenteensä liberalisoineessa maassa näin on tapahtunut?
    Luulisi tuon tasoisen poliikon tutustuneen paremmin aiheeseen, vaiko alkaako ikä olla esteenä?
    Eli ymmärrys ei riitä enää reaalimaailman ymmärtämiseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. ”Uber mullistaa taksialan!” 2015 tappiota 2,5 miljardia $, 2016 tappiota 4 mrd. $, 2017 tappiota (arvio) 5 mrd. $.

    Millä tavoin veroparatiisiyhtiön toiminta on markkinaehtoista? Onko mm. hinta on sitä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Uber mullistaa taksialan!” 2015 tappiota 2,5 miljardia $, 2016 tappiota 4 mrd. $, 2017 tappiota (arvio) 5 mrd. $.
      Millä tavoin veroparatiisiyhtiön toiminta on markkinaehtoista? Onko mm. hinta on sitä?

      Koeta nyt päättää, onko toiminta tappiollista vai piilotetaanko voitto veroparatiiseihin.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Hutsuntutsu: Jos hinta laskee puoleen, niin palkka jää mitättömäksi, vaikka olisi koko ajan asiakas kyydissä. Silloin taas Kelan leipä alkaa houkuttamaan. Hinnat eivät siis voi laskea puoleen, ainakaan laillisien, Kela-oikeutettujen, työkseen ajavien ja veronsa maksavien toimesta.

    Pointti Uberilla onkin kai siinä, että hinta ei laske ruuhka-aikaan, mutta kylläkin silloin, kun kysyntää ei ole. Palkkaa tulee pääosin siitä ruuhka-aikaan ajosta ja sitten se hiljaisen ajan ajo on siihen päälle plussaa. Ero kiinteästi hinnoiteltuun taksiin on juuri siinä, että hiljaisina aikoina hinta saa laskea ja siten kuskit saavat edes jotain asiakkaita.

    Sekä kyytiä tarvitsevien että kuskien kannalta on kaikkein huonoin tilanne se, että autoja seisoo parkissa, mutta niiden ajoa ei kukaan halua, koska se on niin kallista.

    Uber-malli tarjoaa toiminnan tehostumista kahdella tavoin. Ensinnäkin kuskit voivat lähteä muihin hommiin silloin, kun näkevät hintojen laskevan alhaisen kysynnän vuoksi liian alas. Toiseksi ne kuskit, jotka silti jäävät ajamaan, saavat alentuneen hinnan tuottaman lisäkysynnän vuoksi enemmän kyytejä sen sijaan, että istuisivat autoissaan toimettomina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Vähemmän julkisesti kerrottu asia on, että aika moni kehuttu alousta pohjautuu liiketaloudessa vain veroetuun tai siihen että sen maksamatta jääminen ei selviä verottajalle.
    Esim nämä Ruoka kotiin systeemit – alv-preemio 10% ravintolahintaan, jota ei kerrota asiakkaalle.

    Onnibus taas muuttu bissiliikenteen tavarankuljetusverkostosta matkustajakuljetusverkostoksi, joka okin ihan eri business.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Peter: 10 euroa ei ole niin paljon, että sen maksaminen olisi mahdottomuus. Ja toisaalta 5 euroa ei ole niin vähän, että ne ihmiset, jotka nyt hyppäävät sporaan ja kävelevät pari korttelia, siirtyisivät ajelemaan taksilla.

    En oikein tajua logiikkaasi. Toisaalta 10 ei ole “mahdottomuus”, mutta sitten 5 euroa onkin, jotta vaihtaisi julkisen käytön tai kävelyn taksiin.

    Itse sanoisin, että se kipuraja voi hyvinkin olla juuri tuossa kohti.

    Peter: Taksilla ajetaan vain erityistapauksissa.

    Niin, Suomessa, jossa se on kallista. Jos hinta laskisi, niin etenkin käyttö muulloin, kuin silloin, kun se on ainoa vaihtoehto, voisi hyvinkin lisääntyä reippaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Osmo Soininvaara:
    Meidän aikanaan viisihenkinen perhe kyllä osti paljon ruokaa, mutta ei koskaan 40 kiloa kerrallaan. Mutta emme käyneetkään Prismassa ja siksi ruokaostoksia tehtiin yleensä joka päivä.

    Viidelle henkilölle:

    2 dl jugurttia päivässä = 7 kg
    6 dl maitoa päivässä = 21 kg
    200 g hedelmiä päivässä = 7kg
    Kasvikset ja juurekset on vähintään 10 kg

    Veikkaisin, että tuossa on neljä painavinta artikkelia, jotka toistuvat jokaisessa kauppalapussa joka ikinen viikko. Paino 45 kg. Painon suhteen toista mokomaa ei kyllä tule, sillä tuossa on painavimpia asioita. Tilavuudeltaan tuo on ehkä neljännes ostoksista. Euroja tuossa on jotain neljäkymppiä ja jos viikon ostokset on 150, niin vajaa kolmannes tuo on euroista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Osmo Soininvaara: Kysyntäteoriasta tiedämme, että hyödykkeiden hintajoustot ovat keskimäärin -1. Tämä tarkoittaa, että viiden prosentin hinnan alentuminen lisää kysyntää viisi prosenttia. Jotkut tuotteet ovat tätä jäykempiä ja toiset joustavampia, mutta keskiarvon on (identtisesti) -1. On vaikea kuvitella, miksi taksimatkat olisi jäykempää kuin hyödykkeet keskimäärin. Pikemminkin olettaisi, että joustavampaa.

    Tuon mukaan puolella hinnalla ajaminen toisi ymmärtääkseni +50% lisää myyntiä, ylempänä lupailtiin mielestäni kaksinkertaista.
    Se myynti taas ei kohdistu samalle automäärälle eli auto / kuljettajakohtaisesti myynti ei kasvaisi +50%, vaan koko alalla, jonka tarjonta eli automäärä kasvaa.
    Ja kun suuri osa kuluista on muuttuvia, niin puolella hintaa voisi katteet jäädä saamatta kokonaan.

    Taksissa hintajousto saattaa poiketa keskimääräisestä juuri julkisen äärimmäisen halpuuden vuoksi tai koska osa ajoista ajetaan taksilla hinnasta riippumatta, veronmaksajien kustantamien koululaisten ja sairaiden tai rikkaaksi itsensä juoneiden määrä ei taksin hinnasta riipu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Osmo Soininvaara: On vaikea kuvitella, miksi taksimatkat olisi jäykempää kuin hyödykkeet keskimäärin. Pikemminkin olettaisi, että joustavampaa.

    Osalla ihmisistä on joukkoliikenteen kuukausilippu ja osalla oma auto, jonka kiinteät kulut pitää maksaa joka tapauksessa. Näille ryhmille liikkumisen marginaalikustannus nykyisellä matkustusmuodolla on nolla tai ainakin varsin pieni, joten puolta halvempikaan taksimatka ei välttämättä kiinnosta. Varsinkaan, kun silloin, kun matkustustarve on suurimmillaan, monet liikenneväylät ovat jo kapasiteettinsa rajoilla. Lisää taksimatkoja tarkoittaa lisää istumista ruuhkassa, mikä ei ole kovin houkuttelevaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Uberista on nyt kuitenkin muistettava, että se tekee tuhdisti tappiota. Lukemieni raporttien mukaan tappio tavalla subventoi Uber-matkoja sellaiset HSL:n veroiset 50%.

    Uberin ideana on päästä monopoliksi ja sitten nostaa hintoja. Nyt näyttää että menee idea mönkään, koska laittoman busineksen pyörittäminen ei nyt pidemmän päälle käy laatuunta ja kassasta loppuu massi ennen kuin valtiot antavat periksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Ft maailmalta:

    Itse olen nyt pidemmän aikaa tilannut pääosan ruoasta netistä. Yksin asuva stadilainen, joka syö kaksi kertaa päivässä ulkona ei varmaan tajua mitä tarkottaa 150 euron viikonloppuostosreissu prismassa. Osmo voisi joskus koeponnistaa perheellisen kauppalapun ja miettiä sitten esim. julkista liikennettä uudestaan, kun ostokset saattavat painaa esim. 40 kiloa.

    Saa suorittaa.

    Kuten tavallista, tässäkin tapauksessa otos on aivan mahtavan suuri. Tämä on sarkasmia.

    Asiallisesti ottaen yksilön havainnot, tapahtumat ja teot ovat juuri sitä mitä ne ovat. Yksittäisiä tapahtumia eikä niitä voi yleistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Osmo Soininvaara: On vaikea kuvitella, miksi taksimatkat olisi jäykempää kuin hyödykkeet keskimäärin. Pikemminkin olettaisi, että joustavampaa.

    Jostain syystä hinnat eivät kuitenkaan ole taksivapautuksen kokeneissa maissa juurikaan laskeneet, päinvastoin, vaikka kysyntä on saattanut ajoittain lisääntyä. Esittämälläsi logiikalla esim. Ruotsissa pitäisi olla puolet halvemmat taksit kuin Suomessa, vaikka todellisuudessa ne ovat tällä hetkellä noin kolmanneksen suomalaistakseja kalliimpia. Virossa on sama tilanne, suomalaiskuluttajalle taksit ovat tietysti edullisia, mutta paikalliselle ne ovat huomattavasti kalliimpia kuin suomalaistaksit suomalaisille. Suomalaistaksien hinnat ovat sidottu kustannuksiin (taksi-indeksi) ja laskuvaraa niissä ei yksinkertaisesti ole ellei käyttöastetta saada jollain ihmekeinolla vähintään tuplattua. Uberin malli ei tähän ole kuitenkaan ratkaisu, se ei pohjimmiltaan poikkea millään tavalla nykyjärjestelmästä eikä esim. auta toimintaa hidastavien liikenneruuhkien kanssa tai muuta sitä tosiasiaa, että kyytejä voi tehdä vain yhden kerrallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Suosittelin O Soininvaaraa tutustumaan tarkemmin Uberiin. Yhtiö ei ole koskaan tuottanut voittoa, vaan tekee miljarditappioita vuositasolla. Ennemmin odotettavissa, että “sijoittaen” kärsivällisyys loppuu ja yhtiö tekee konkurssin.
    Samoin yhtiö on käytännössä kaikissa maissa joissa toimii ongelmissa lain ja viranomaisten kanssa – lahjontaa, työntekijöiden kiristämistä, veronkiertoa niin yhtiön kuin kuljettajien taholta.

    Sama koskee täällä mainittua Onnibussia, koko olemassaolon ajan tappiota tuottava yritys, joka on skottimiljardöörin “harrastus”. Toki on tiheillä reiteillä halpa ja suosittu, mutta on osaltaan kiihdyttänyt sitä, että harvempaan asutuilla reiteillä ei ole käytännössä minkäänlaista linja-autoliikennettä.

    PK-seudulla toimi oma taksinkaltainen kutsuplusjärjestelmä, joka perustui Suomessa kehitettyyn kyydinhakujärjestelmään ja ajot suoritettiin ns. pikkubusseilla. Jokaista kyytiä subventoitiin lähes tavallisen taksimatkan verran, niin kallis järjestelmä kallis oli, siksipä kokeilu lopetettiin. Nyt kaiketi tauon jälkeen saman tahon kokeilu toimii mm. Oulussa, Helsingissä – toki tuettuna ja tappiollisena.

    Taksimatka on aina kallis, jos kuljettajalle (yrittäjälle) maksetaan edes kohtuullinen palkka n. 12-14 euroa/tunti, kyyti ajetaan turvallisella ja vähäpäästöisellä autolla ja kyydissä on 1 asiakas. Yhtälö muuttuu heti, jos kyydissä on 3-4 henkilö, silloin matka on tuettua joukkoliikennettä halvempi ja tuollainen järjestely (kimppakyyti) on nytkin mahdollinen, itseasiassa KELA yhdistelee sairaalakyydit noin, esim. Hangosta lähtevä taksi poimii auton täyteen asiakkaita matkan varrelta Meilahteen (ja sama takaisin päin).

    Ps. ei tuo esimerkin mökkimatka – 15 km – kallis taksilla ole edes nykytaksoin, n. 33 euroa 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Osmo Soininvaara: Sanoinkin vain, että se on yhtä kallis kuin matka Helsingistä Virroille. Bussin hintaa en nyt tiedä, mutta junamatka on 9,90.

    Blogitekstisi perusteella 15 km:n taksimatkan hinta on se syy, miksi koko matkaketju tehdään joukkoliikenteen sijaan yksityisautolla ja siis ko. taksimatkan pitäisi maksaa puolet nykyisestä eli n. 17 euroa, jotta joukkoliikenne olisi ollut houkuttelevampi vaihtoehto.

    Nyt on jo kokeilussa kiinteähintaisia matkalippuja kaupunkialueilla, samaten esim. VR:llä ja linja-autoyhtiöillä on tahtotila myydä (kiinteähintaisia) “ovelta ovelle” -lippuja. Aika näyttää, onko tuollainen lippu halvempi vai kalliimpi kuin erikseen ostettavat vaihtoehdot ja subventoidaanko jotain osaa markkinaosuuksia haettaessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Osmo Soininvaara:
    Ft, Pakkoko on käydä kaupassa vain kerran viikossa. Kunnollisessa kaupungissa kauppaan mennään kävellen ja se on niin vaivatonta, että kaupassa käydään päivittäin. Muutenhan syödään vanhaa leipää ja nahistunutta salaattia.

    Kaupassakäynti vie aikaa , joko vapaa-aikaa tai kallista työaikaa.

    Tuon ajan voisi käyttää tuottavamminkin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Onhan noita hankkeita maassamme siellä täällä. Uuden lain myötä moni asia muuttuu.
    Teknisestä osaamisesta asiat eivät ole kiinni vaan rahoituksesta ja yhteisestä tahdosta.

    Tässä yksi esimerkki pilotista jossa taksin käyttöastetta parantamalla ja digitalisaatiolla lasketaan hintaa per matkustaja:

    http://www.rautjarvi.fi/news/Rautjarvella-kaynnistyy-kutsutaksikokeilu-joulukuussa-2017/osurerp3/74ae6bbd-8a27-4ff4-9111-462a419a16ed

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Pete:
    Hieno idea, toivottavasti joku sen saa toteutettua. Tosin se tähän on lisättävä, että kyllä sille Uber-tyyppiselle toiminnalle on tarvetta myös Helsingin seudulla. Ihan kaikki hyötyisivät esimerkiksi siitä, että pikkujouluista pääsisi helmpommin ja halvemmalla kotiin kuin nykyisin. Ravintolat saisivat enemmän asiakkaita, taksijonot katoaisivat, ylimääräisenä keikkatyönä ihmisiä kuljettavat saisivat lisää ansioita sekä ravintoloiden ja autoilijoiden asiakkaat saisivat pitää hauskaa.

    Hahahhahahahahahahha.. haluat siis maksaa enemmän kotiin pääsystä kuin nykyään? Toiveesi toteutuu 7/2018. Kysyn silloin uudestaan.

    Suomi ei ole ensimmäinen maa joka on vapauttamassa taksit. Jonoja on 100 % kaikissa maissa, ja myös Uber toimii näissä maissa.

    Et siis taida olla penaalin terävin kynä? Baariin voi aina jonottaa? Baaritiskille voi jonottaa? Ruokaa voi jonottaa, mutta taksi pitäisi saada heti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. JTS:
    Taksi maaseudulla on käytännössä osa SOTE -järjestelmää. Ihmisiä siiretään kotoaan eri tasoisiin sairaanloihin ja takaisin.

    Vinkki: kyytienyhdistelmäjärjestelmien teko on ohjattu salapäeräisen kolmannen osapuolen etujen mukaisesti, jolloin on saatu huonosti toimiva, kaikkia ärsyttävä ja kankea järjestelmä. Se ei palvelu ainakaan kansalaisia.

    Paikkakunnan 15 taksia siirtää aamuin illoin koululaisia koulukuljetuksilla, sitten vanhuksia päivätoimintaan ja takaisin, palvelukuljetuksia ja inva-kyytejä sekä sote-kuljetuksia Tampereelle ja takaisin. Bonusta ovat tuollaiset Helsingissä tyypilliset siviilikyydit.

    Näiden sote-kuljetusten ongelmia ei Uber tai vastaava ratkaise.

    Suomessa sinänsä on kasainvälisesti hyvää osaamista kutsutaksien ja reittitraksien softa-alustan tekemisestä.

    Jos ja kun SOTE etenee näin, mitään tietojärjestelmiä, joiden avulla vaikka ihmisten siirtoa parannettaisiin saadaan odottaan noin vuoteen 2030 jälkeiseen aikaan.

    KELA:n erikoisuus on, että heistä on parempi ajattaa ihmisiä päivittäin Tampereelle ja takaisin kuin maksaa vapaaehtoisille kuluiltaan halvempi yöpyminen potilashotellissa.

    Sote ja taksi on täysin eri asiat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Uber subventoi jokaista kyytiä n.60% mikä on pääsyynä massiviisiin jatkuvasti kasvaviin tappioihin, https://www.reuters.com/article/us-uber-profitability/true-price-of-an-uber-ride-in-question-as-investors-assess-firms-value-idUSKCN1B3103.

    EU tuomiosistuimen julkisasiamies on tehnyt tuomioistuimelle ns neutraalin lausunnon jonka mukaan Uberia pitää tulkita työnantajana eikä ohjelmistollisena välitysalustana, https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2017-05/cp170050fi.pdf.
    Tuomioistuin antanee lähiaikoina asiasta päätöksen, uber odottaa samaisesta asiasta tuomiota myös “kotimarkkinoillaan”.

    Kuten jo moni todennutkin niin usein uberin kun monen muunkin “jakamistalouden” bisnesidea perustuu vaadittujen maksujen välttelyyn.

    Vaikka ensivuonna taksiliikennettä saa alkaa kuka tahansa harrastamaan niin sitä tuskin edelleenkään sallitaan ilman vuotuisia viranomaismaksuja tai siihen tarvittavia ammattimaisen henkilöliikenteen vakuutuksia.

    Ammattimainen liikennevakuutus per päivä n.10€, dieselkulut 30km n.2€.
    15km taksimatka ilman häiriöitä maksaa n.30€.
    Jos työllensä ei laske mitään arvoa niin ehkä tuommoisia yksittäisiä ajoja voi sitten ajella puoleen hintaan. Jos siitä haluaa edes aavistuksen verran särvintä niin jää alennukset antamatta =)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Osmo tässä faktaa 50 helsinkiläisestä taksista. Marraskuu – 17 oli melko kiireinen kuukausi, asiakkaita riitti monesti heti edellisen perään.
    Taksiauto oli ajossa keskimäärin 19,5 vuorokautta, välillä kuljettajaa vaihtaen. Asiakas oli kyydissä 37% ajasta, 63% meni asiakkaan luota seuraavan luo siirtymiseen, tankkauksiin, vuoron vaihtoon ajamiseen, sekä välillä asiakkaan odottamiseen. Matkasta 55% oli maksettua, 45% tyhjänä ajettua. Taksin myynti oli n. 30€/h, eli samalla tasolla esim siivoustyön kanssa. Sillä hinnalla Suomessa pystytään tänään kustantamaan mies, auto ja infra. Uberiä tehokkaammaksi suomalaisen taksin on tehnyt se, että samalla autolla ja miehellä palvellaan kaikkia asiakasryhmiä sekä alueittain kootusti tehty resurssisuunnittelu. Uberin tehokkuudesta en ole löytänyt julkista dataa, pelkään että olet saanut siitä väärää tietoa. Kuten osaat varmasti päätellä, mainitsemasi tehokkuus vaatisi että uusi asiakas löytyisi aina heti edellisen vierestä ja kuljettaja lopettaisi heti työnteon kun seuraavaa asiakasta ei ilmaantuisi. Nähdäkseni ko. Palvelussa ei toimita niin. Uberin tehokkuutta toki parantaa se että harva haaveileekaan kokonaisista työpäivistä, ruuhka-aikojen välissä odotuspaikka on koti taksitolpan sijaan. En ole varma että onko ko. Kuljettajien ja kaluston käyttö niin ollen aidosti taksia tehokkaampaa. Esim auton siirtyessä välillä kotiin syntyy osaltaan turhia ajoja. Tehostavia ja hintaa laskevia toimia olisivat sekä kimppakyytien lisääminen että malli löytää hiljaisiin aikoihin kuljettajalle korvaavaa-/lisätyötä. Liikennekaari tuo varmasti näihin hiljaisiin aikoihin “happy hour” hintoja joilla kysyntää pyritään lisäämään. Toisaalta tarjonnan hajaantuessa eri toimijoille tehokkuus laskee mm. keskimääräisen asiakkaan noutomatkan pidentyessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Ft maailmalta: Viidelle henkilölle:

    2 dl jugurttia päivässä = 7 kg
    6 dl maitoa päivässä = 21 kg
    200 g hedelmiä päivässä = 7kg
    Kasvikset ja juurekset on vähintään 10 kg

    Veikkaisin, että tuossa on neljä painavinta artikkelia, jotka toistuvat jokaisessa kauppalapussa joka ikinen viikko. Paino 45 kg. Painon suhteen toista mokomaa ei kyllä tule, sillä tuossa on painavimpia asioita. Tilavuudeltaan tuo on ehkä neljännes ostoksista. Euroja tuossa on jotain neljäkymppiä ja jos viikon ostokset on 150, niin vajaa kolmannes tuo on euroista.

    Jotenkin huvittavaa, kun kirjoittaja pyrkii todistamaan autottoman viisihenkisen perheen isälle, että viisihenkisen perheen kauppa-asioita ei voi järkevästi hoitaa ilman autoa.

    Minulla itselläni on kokemus viisihenkisen perheen kauppa-asioiden hoidosta ilman autoa Espoossa, eikä se mitenkään ylivoimaista ollut, vaikka aluksi lähimpään kauppaan oli 3 km. (Nykyisin osa lapsista on jo muuttanut pois kotoa, joten enää meitä ei ole viittä.)

    Viikonloppuisin käytiin bussilla tekemässä suurin osa ostoksista, ja viikolla käytiin sitten työmatkan yhteydessä 2-3 kertaa kaupassa. Käytännössä arkikäynnit tapahtuivat bussia vaihtaessa, joten ylimääräistä aikaa meni kaupassakäyntiin 10-15 minuuttia.

    En ole muutenkaan ihan ymmärtänyt tapaa käydä kaupassa vain kerran viikossa. Syödäänkö näissä perheissä perjantaisin viikon vanhaa leipää, kalaa, lihaa ja vihanneksia, jos kaupassa käydään vain lauantaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Jukka-Pekka Kunkonen: Et siis taida olla penaalin terävin kynä? Baariin voi aina jonottaa? Baaritiskille voi jonottaa? Ruokaa voi jonottaa, mutta taksi pitäisi saada heti?

    Olen aina ihmetellyt, miksei mikään suosittu baari pistä pystyyn esimerkiksi 2x kalliimpaa tiskiä. Sieltä saisi tuoppia ja drinksua vähän eri tahtiin kuin perustiskiltä, koska on aika selvää ettei kaikki haluaisi semmoisia kiskurihintoja maksaa.

    Noh, Sedullahan oli ainakin yhteen väliin muunnelma tästä: VIP-tilat, joihin piti ostaa pääsylippu eli VIP-kortti. Siellä oli asiakaspaikkaa kohden *paljon* enemmän henkilökuntaa.

    Toiseksi, jos hinnat keskimäärin nousevat niin en kyllä ymmärrä, minkä takia kaikki taksinkuljettajat vastustavat tätä? Jos omalle alalleni puuhattaisiin uudistusta, joka nostaisi merkittävästi markkinahintoja, en kyllä vastustaisi, en ainakaan apinan raivolla.

    PS. Kaupassakäyntikeskusteluun, leivät voi muuten ihan oikeasti pakastaa, eivätkä ne mene huonoiksi. Tämä oli todellinen jättiyllätys kun se minulle paljastui.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Mitä tulee Uberiin, ei sen tarvitse edes pärjätä, se on jo muuttanut taksialaa. Esimerkiksi menihän digikamerankin kehittänyt yhtiö konkurssiin eikä taida ensimmäinen kännykkävalmistajakaan tänä päivnä enää paljoa juhlia.

    Sijoittajien into polttaa rahaa Uberiin on kyllä hämmästyttävä. Ei kyseinen toimiala ole mikään “winner takes it all”-tyyppinen, sillä kohtuullisen pienellä vaivalla saa paikallisia palveluita pystyyn.

    Ei henkilökuljetuksissa ole mitään sellaisia markkinajohtajan etuja, mitä vaikkapa Googlen tietomäärät taikka Applen ekosysteemit tuovat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Ft maailmalta: Jos minulla olisi Prisma, niin kieltäisin ihmisiä tulemasta sinne. Se olisi pelkkää varastoa, jonka logistiikkaa hiottaisiin. Pakettiautomaatin tavalla asiakas voisi tulla paikalle ja avata maksamansa laatikon, jossa olisi pakattuna tilatut tuotteet sovittuun aikaan.

    Britanniassa tuo toimii jo nyt. Tai siis ei tuo kielto tulla kauppaan, mutta kyllä se, että klikkaillaan omalta sohvalta ja sitten haetaan tuotteet pusseihin pakattuna kaupan parkkipaikalta. Lisähinta on £0, jos ostaa kerralla yli £40:n edestä ja suostuu hakemaan tavarat vasta seuraavana päivänä. Jos haluaa samana päivänä, niin sitten pitää maksaa pari puntaa ekstraa.

    https://www.tesco.com/collect/

    Kaikki toimii toki nykyisin ihmisillä, jotka keräävät tavarat yksitellen kaupan hyllyiltä pusseihin, joten toki siinä osassa logistiikkaa olisi rutkasti hiomista siihen sinun ehdottamaasi suuntaan. Jos menet tuonne kauppaan myöhään illalla, niin käytävillä näkee hyvin vähän tavallisia asiakkaita. Kauppa on kuitenkin pullollaan verkko-ostoksia kerääviä kaupan työntekijöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Ei Uber ole arvokas teknologian takia. Vastaavia teknologisia ratkaisuja on varmasti maailma jo nyt täynnä, ja kuten yllä mainostettiin, niin kotimaisia yrityksiä on jo olemassa.

    Uber on investoinut brändiin ja kuljettajaverkostojen luomiseen. Näillä on arvoa ja niiden rakentaminen maksaa. Esimerkiksi Tuup ei ole näin selvästi tehnyt. En ollut koskaan kuullut siitä kuin vasta nyt ylläolevassa kommentissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Meillä oli aikanaan pienellä porukalla kollektiivisena vapaa-ajan asuntona kansakoulu Virtain Rantakunnassa. Virroille on Helsingistä noin 280 km ja Virtain keskustasta Rantakuntaan noin 15 km. Matkan saattoi tehdä joko autolla tai julkisilla.

    Junalla Tampereelle ja sieltä bussilla Virroille pääsi suunnilleen samassa ajassa kuin autolla. Ongelmana oli tuo viimeinen 15 km. Siihen ei ollut muuta ratkaisua kuin taksi, mutta silloin nuo viimeiset 15 km maksoivat lähes yhtä paljon kuin ensimmäiset 280 km. Vain tuon viimeisen 15 kilometrin takia piti mennä koko matka autolla.

    Junamatka, kyydin jakajia enimmmillään muutamia satoja, bussikyyti max. 50 jakajaa, loppumatka 1 + jotain. joten siitähän se kustannus koostuu, eli yhdelle ihmiselle varattu kyyti todella tuntuu kalliimmalta, mutta vaihtoehdoksi tarkoittamallesi Uuber systeemille ei taida tämänpäivän maaseudulla löytyä enää yrittäjiä sitä viimeisen pätkän “vitosta” tienaamaan, edes kerran kesässä. Ihanalla -70 luvullahan oli hyvinkin yleistä että maaseudulla esim. maataloissa isännät tekivät kausiluonteisesti jopa kahtakin ja aktiivisimmat jopa kolmeakin lisätyötä pitääkseen toimeentulonsa kohdillaan. Silloin jota taksikin oli monen maatalon isännän sivubisnes. Itsekin muistan hyvinkin esim. Yla-Savon sivukylillä liikkuessani että melkeimpä joka kolmannen talon pirtin nurkalla seisoi joku Lada tai Volga, ja parhaimillaan jopa Mersu taksikupu katolla, mutta eipä enää. Silloin palvelukin pelasi siten että sesonki-aikojen (heinänteko, toukotyöt, potunnosto, lehmänpoijitus, ym.) kiireiden väliaikona saattoi jopa pirssikyydillekkin joutaa, jos sattui asiakkaita olemaan tyrkyllä. Kannattais varmaan Osmon kollektiiveineen käydä opintomatkalla tämänkin vuosituhannen maaseudulla tutustumassa tilanteeseen että millä-aikaa sieltä esim. maanviljelijä lähtis sivubisnestä hoitamaan ja kesäturistia “halvalla kuskaamaan”, tai että oliskohan siellä kenties muita talkootöistä innostuneita valmiuden ylläpitäjiä näihin, todella satunnaisiin tarpeisiin. Jostain saattais tietenkin joku innokas hetkeksi löytyäkkin mutta veikkaanpa että 40 v.n taksikuski kokemuksella saattaa tämä innovaatio hiipua todella pian historiaan. On aivan eri-asia hankkia elantonsa maaseutu-oloissa kuin esim. pätkätöitä tekevän yhteiskunnan tuilla elävän “city” ihmisen. Todella oikeita töitä joutuu näissä oloissa tekemään ja olemaan muutenkin aktiivinen elämiseen ja toimeentuloon liittyvien asioiden hoidossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Suomi on valtiovetoinen maa. Kaikki uudet innovaatiot voivat tulla vain sitä kautta ne ensin säännellään ja hyväksytään poliittisesti. Onhan ala jolla ei vielä ole sääntelyä lähtökohtaisesti kauhistus.

    Uusi tapa tehdä asioita siis ei ole meillä innovaatio vaan markkinhäirikkö joka pitää kiireen vilkkaa kieltää tavalla tai toisella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Überin halpuus on suhteellista, kiirusakoina kyydistä on pahimmillaan joutunut maksamaan nelinkertaisen hinnan ja hiljaisempina aikoina, esmes aamuksi lenttokentälle, ei kyytejä ole aina saanut ollenkaan vaikka on yrittänyt ennakkotilata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. Olli: Suomi on valtiovetoinen maa. Kaikki uudet innovaatiot voivat tulla vain sitä kautta ne ensin säännellään ja hyväksytään poliittisesti. Onhan ala jolla ei vielä ole sääntelyä lähtökohtaisesti kauhistus.
    Uusi tapa tehdä asioita siis ei ole meillä innovaatio vaan markkinhäirikkö joka pitää kiireen vilkkaa kieltää tavalla tai toisella.

    Tämä on vain tapa sanoa, että meillä tehdään valmista ja meillä yhteiskuntaa kiinnostaa muukin kuin innovoivan etu. Tai pitäisi kai sanoa muodikkaasti “disruptoivan”, jonka merkitys sitten onkin paljon lähempänä tuota häirikköä..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.