Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.12.2017

10.12.2017 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Esityslistaan tästä)

Yleiskaavan toteuttamisohjelma

Pöydältä. (Selostettu edellisen viikon postauksessa)

Ensimmäisen lapio on menossa maahan Laajasalon bulevardilla, Malmin lentokentällä ja Viilarintien alueella.

Tästä on tullut kovasti postia, joiden mukaan lautakunnan pitäisi toteuttamisohjelman yhteydessä tehdä yleiskaavaa koskevia asemakaavatason ratkaisuja jo tässä vaiheessa. Vaikka olisi niiden sisällöstä samaa mieltä, ei vain voi. Asemakaavat käsitellään asemakaavoina sitten aikanaan.

Kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma

(Pöydältä)

Helsinki siirtyy voimakkaasti raideliikenteeseen ja samalla sähköllä kulkevaan liikenteeseen. Pääosa bussilinjoista katkaistaan vaihtoterminaaleihin niin, että Käpylän ja Valimon asemilla siirrytään bussista junaan ja jos ei ole menossa keskustaan, pikaratikkaan.  Kun kaupunki kasvaa sisäänpäin, se pystyy ottamaan katuverkkoonsa vähemmän autoja, niin henkilöautoja kuin bussejakin. Energiansäästön kannalta pitäisi uudet ratikat varustaa järjestelmällä, jolla jarrutusenergia otetaan talteen kondensaattoriin eikä käytetä sitä vain lämmittämiseen.

Pikaratikoiden reitit katkaistaan keskustaan eikä ainakaan toistaiseksi johdeta niitä keskustan läpi. Jos ne johdettaisiin keskustan läpi, pitäisi raivata tilaa 45 metriä pitkien ratikoiden pitkille pysäkeille ja pysäköidyt autot pitäisi raivata pois, jotta ratikoille saisi oman kaistan. Pikaratikkajärjestelmä ei kestä sitä, että ratikat jonottavat samoissa ruuhkissa henkilöautojen kanssa. Ehkä joskus tulevaisuudessa pystytään päättämään tästäkin.

Ruskeasuon Tenholantien asemakaava

Invalidisäätiö purkaa osittain vanhat rakennuksensa – päärakennuksen vanha osa suojellaan. Näin saadaan asuntoja 250 hengelle.

Tanssin talo Kaapelitehtaan viereen

Kuva viitesuunnitelmasta. Se ei sido lopullista toteuttajaa.

Talo tulee Kaapelitehtaan itäpuolelle parkkipaikan ja puiston päälle. Ymmärtääkseni kaupallisilla pysäköintiyhtiöillä on alueella kapasiteettia. Kaapelitehtaan asema kulttuurikeskuksena vankistuu yhä. Jörn Donnerin suuri saavutus.

Jakomäen ”sydäntä” tiivistetään ja ehostetaan

Vanhoja julkisia rakennuksia puretaan ja rakennetaan uudestaan Samalla tulee asuntoja 500 asukkaalle. On hyvin tervetullutta parantaa alueen vähän ränsistynyttä ulkoasua, koska huono asuinympäristö johtaa slummiutumisriskiin. Alueelle vaaditaan todella paljon pysäköintipaikkoja, mutta Jakomäki on niin eristyksissä, että auto on siellä ihan hyödyllinen olemassa. Uimahallille yksi autopaikka/ 25 k-m2, eli autoille varataan tilaa enemmän kuin ihmisille.

Hämeentien ja sen ympäristön katusuunnitelmat

Hämeentien joukkoliikennekatua aletaan panna toimeen. Tämä on nyt tekniikkaa. Varsinainen poliittinen päätös Hämeentien aseman muuttamisesta on tehty aiemmin.

Töölönlahden eteläosan poistosuunnitelma

Tällä on vähän kire, koska olisi hyvä saada ulkotyöt tehdyksi ennen kuin Oodi valmistuu ja suuri kirjastomatkailubuumi alkaa kirjastoväen eri puolilta vaeltaessa pyheenvaellusmatkalle Oodiin. Vähän tulee tiukkaa.

Tässä yhteydessä pannaan Makasiinin palanut raunio nurin.

Joskus tähän piti tulla vesiaiheita ja vaikka mitä, mutta se osoittautui liian kalliiksi.

Tuomas Rantasen ponsi virkistystä palvelevan siltayhteyden saamiseksi Vartiosaareen

En ole katkera mutta kuitenkin: noin 20 vuotta sitten oli kaupungin investointiohjelmaan saatu mainittu kevyen liikenteen silta, mutta Vartiosaari-seura onnistui lobbaamaan hankkeen nurin, koska saaren avaaminen suurelle yleisölle ei seuraa miellyttänyt.

Virasto suhtautuu nyt siltaan nihkeästi, koska saari on tarkoitus kaavoittaa asuinkäyttöön ja aikanaan sinne on tarkoitus tulla ratikan kestävä silta. Ponttonisilta olisi halpa, mutta veneyhteys katkeasi.

Alueen varaaminen suurmoskeijalle

Hankala juttu. Meidän tehtävämme on miettiä asiaa vain maankäytön kannalta. Rahoitukseen liittyvät kytkennät ja kysymys sunni- ja shiiamuslimien keskinäisistä suhteista ja muu sellainen ei kuulu meille, mutta kaupunginhallitukselle se kuuluu.

Massoittelusuunnitelma, joka osoittaa hankkeen koon ja sijainnin. Lopullinen rakennus voi olla aivan eri näköinen.

Jos roomalaiskatolinen kirkko haluaisi tuolta paikalta tontin tämän kokoiselle rakennukselle, miten me siihen suhtautuisimme? Aika keskeinen sijainti, nimittäin.

Alueen varaaminen Hakaniemestä maanalaista pysäköintilaitosta varten

Hankkeen koko on 700 pysäköintipaikkaa. Tämä on aivan eri hanke, jos maksavat sen itse. Aiemmin näitä on rahoitettu kaavoitusverolla siten, että kaavassa määrätään ostamaan pysäköintipaikkoja myyjän ilmoittamalla hinnalla tietty määrä. Se on taas ihan eri asia. Alueelle on tulossa työpaikkoja, mutta tuolla ei ymmärtääkseni ole työpaikoille minimipysäköintipaikkamäärää, jolloin ne voivat ostaa niitä halutessaan. Toivottavasti alueelle tulevia asuntoja ei velvoiteta rahoittamaan hanketta, sillä Kalliossa asukkailla ei ole autoja ja mehän olemme päättäneet, että pysäköinnissä siirrytään markkinaehtoisuuteen.

Oikaisuvaatimus asuntotontin myymisestä Jätkäsaaressa vapaarahoitteista asuntotuotantoa varten

Valituksessa sanotaan, että tontti olisi pitänyt kilpailuttaa ja vastauksessa sanotaan, ettei laki sellaista edellytä. Ihan siitä riippumatta, mitä laki asiasta sanoo, minun mielestäni nämä pitäisi kilpailuttaa ihan vain sen välttämiseksi, ettei aleta syyttämään kavereiden suosimisesta. Tontin hinnallahan ei ole vaikutusta asuntojen vuokriin, vaikka rakennusliikkeet yrittävätkin joskus sellaista pajunköyttä päättäjille syöttää.

Kommentit

62 Vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunnan lista 12.12.2017”

  1. Ripa kirjoitti 10.12.2017 kello 16:25

    Moskeijahankkeeseen liittyen: miten tulisit itse valtuutettuna asiasta äänestämään jos kaupunginhallitus päättää edistää hanketta? Luuletko edes, että tämä menisi valtuustossa läpi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Leena kirjoitti 10.12.2017 kello 16:37

    Suurmoskeijalle kaavailtu tontti on kyllä niin keskeinen osa kehittyvää kaupunkia, että moskeija ei missään tapauksessa tuohon kuulu.
    Itäisen kantakaupungin paraatipaikka pitää käyttää ihan muuhun tarkoitukseen kuten asumiseen ja kaikille avoimeen julkiseen tilaan.

    Minä en ymmärrä ollenkaan virkamiehiä, jotka edes moista esittävät; märkä rätti tuon alueen nykyisten ja tulevien asukkaiden naamaan. Veikkaanpa, että jos moskeijalle näytetään vihreää valoa, syttyy punainen valo Kalasataman kehittämiselle. Kuka sinne enää sen jälkeen edes haluaa rakentaa?!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Jalonen kirjoitti 10.12.2017 kello 17:16

    Eiköhän meillä ole jo tarpeeksi neliöitä mittalaittein havaitsemattomien henkien palvomiseen. Tehdään mieluummin tontille Tieteen temppeli, jonka tarkoitus on sivistää ihmisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Jukkis kirjoitti 10.12.2017 kello 17:26

    Esität hyvän kysymyksen, mutta et itse asiassa vastaa siihen ja olisin kiinnostunut vastauksesi kuulemaan. Jos evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko tai vaikkapa joku herättäjäporukka kyseistä tonttia kyselisi ison kirkon ja harrastuskeskuksen rakentamiseen, menisikö prosessi jotenkin merkittävästi eri lailla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Grynderit kaupunkia suunnittelemassa kirjoitti 10.12.2017 kello 17:42

    Kaupungin tonteille tuntuu olevan ottajia, ja mitä keskeisempi paikka ja mitä mittavampi rakennushanke sen parempi. Muslimit hamuavat moskeijapaikkaa, norjalaiset hotelligrynderit piirittävät Helsingin keskustan rantoja ja urheiluseuran taustasijoittajat ovat asettautuneet asuntoineen, hotelleineen ja liiketiloineen Töölönlahdelle ja Eläintarhan Urheilupuistoon.

    Kun mieleinen tontti on löytynyt, tontti järjestyy hommaamalla kaupunkisuunnitteluvirastolta suunnitteluvaraus ja järjestämällä arkkitehtuurikilpailu, jonka jälkeen pytinki on kaavaehdotuksessa eikä se sieltä poistu enää mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Ei pikaratikoita keskustaan kirjoitti 10.12.2017 kello 18:19

    Pitkiä ja kömpelöitä pikaraitiovaunuja ei tarvita Helsingin ahtaita katuja tukkimaan. Keskustaan tuleva säteittäinen joukkoliikenne pitäisi perustua metroon ja lähijunaliikenteeseen ja osittain bussikaistoja käyttäviin busseihin, kuten tälläkin hetkellä.

    Uusia liikennemuotoja ei keskustaan tarvita, mutta Pasilan kautta kulkevan rengasmetron jatkosuunnitelmat pitäisi kaivaa esiin. Rengasmetron avulla saataisiin myös hyödynnettyä täysmittaisten metrojunien kapasiteetti kokonaisuudessaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. anomuumi kirjoitti 10.12.2017 kello 18:32

    Listalla on monta kiintoisaa ja tärkeää asiaa, etenkin nuo pöydältä tulevat, mutta suurta yleisöä tietty kiinnostaa lähinnä tuo moskeija (ja bussit/ratikat ehkä sitten joskus 5 vuoden päästä kun asia alkaa realisoitua). Vaikuttaa niin itsestään selvältä, ettei tuo moskeija mene läpi valtuustossa, että toivottavasti asia saadaan käsiteltyä loppuun nopeammin kuin esim. Guggenheim.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Antero Umpimieli kirjoitti 10.12.2017 kello 19:13

    Uskontojen sekopäisiä julistuksia ei tule legitimisoida enää yhtään. Jos yhteiskunta sanoo kyllä uusille jättimäisille monumenteille, joita rakennettiin viimeksi 1900-luvun alussa Helsinkiin(!), se samalla sanoo että koraani ja raamattu ovat asiallista aineistoa Suomen yhteiskunnan perustaksi. Lukekaa nyt saatana mitä hirveää murhaa ja sortoa ne pitävät sisällään ja ovat muutenkin vain kokoelmia vanhemmista huuhaatarinoista.

    Kun ortodoksijuutalaiset ja heitä nuoleskelevat kristityt kokoavat kansaa siirtokuntiin Israeliin nopeuttaakseen tuomiopäivän ennustuksia, niin miten kukaan järkevä ihminen voi yhä täälläkin hyväksyä uskonnot, kun ei ole enää pelkkää islamilaista sekoilua, vaan ihan omassa yhteiskunnassa olevaa? Miten se ei edes herätä lehdistön kritiikkiä, että Trumpin takana juhlitaan nyt tuomiopäivän jouduttamista ja Suomessakin toimii järjestöjä jotka houkuttelevat muuttamaan Israeliin juuri tuon takia.

    Ei tule hyväksyä kuin sellainen humanismiin taipunut uskonnonharjoitus, jota luterilaisuus pääosin ainakin Helsingissä on.

    Ja miten ihmeessä katolilaisuus olisi parempi? Pedofiilirinkejä joita suojellaan, takapajuista seksuaalioppia tuomaan väestöräjähdystä ja aidsia, naisten asema miehen jaloissa ja vielä kerran pedofiilipappeja joita suojellaan vuosikymmeniä ja satoja tuhansia hyväksikäytettyjä lapsia. Tällaistako Soininvaara pitää hyväksyttävä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Hannu kirjoitti 10.12.2017 kello 19:13

    Ymmärrän hyvin, että tulevia pikaratikoita ei tehdä heilureiksi ja tiedän, että ne ovat molempiin suuntiin ajettavia mutta suunnitellut päätepysäkkien paikat rautatieaseman edessä Kaivokadulla ja Erottajalla tuntuvat todella ahtailta.

    Olisiko vielä mahdollista tutkia, että Tuusulanväylä (ja Laajasalon) suunnasta tulevat kääntyisivät Vilhonkadun kautta Fennian eteen ja Vihdintien suunnasta tulevat Bulevardin kautta Yrjönkadulle?
    Jatkossa Tuusulanväylän suunnasta tulevat voisi vielä ohjata Simonkatua ylös ja Urho Kekkosen kadulle, siitä Fredalle ja edelleen Kansakoulukadulle, josta voisi samalla poistaa toisen autokaistan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Jure kirjoitti 10.12.2017 kello 19:16

    Eikö niitä pikaratikoita voisi vetää heilurina Kaivokadun kautta? Päättärit Vihdintiellä jossain Konalassa ja Tuusulanväylällä vaiks Maunulassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Antero Umpimieli kirjoitti 10.12.2017 kello 19:27

    Kuva moskeijasta on väärä, koska siitä puuttuu paljon suurempi sosiaalirakennus, joka on melkoinen pyllistys yhteiskunnalle sekin. Ei pidä hyväksyä sitäkään että uskonnon varjolla eristäydytään yhteiskunnasta omiin palveluihin ja pakotetaan yhteiskunta vielä maksamaan siitä ainakin menettynä rakennusmaana. Koko alueen suunnitelukin menisi uusiksi ja tuollainen valtava rakennusmassa toimisi melkoisena tukkeena ja olisi aivan hallitsevassa asemassa koko alueella.

    Aivan turha pidentää hanketta, koska sen puuhamiehet ovat jotain sekoilijoita joilta ei saa vastauksia, rahat tulisivat arabidiktaattoreilta jotka sortavat saudien tuella tavallista kansaa, rakennus on kokonaisuutena aivan valtava pömpeli, pömpelikin olisi vain sunneille jotka eristäytyisivät sillä omaksi ryhmäksi pois suomalaisesta yhteiskunnasta, islamin todellisia harjoittajia ei ole läheskään niin paljon kuin maahanmuuttoluvuilla yrittävät sumuttaa ja pakolaisina tulleetkin lähtevät suureksi osaksi pois nyt sotien rauhoittuessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Simo Melenius kirjoitti 10.12.2017 kello 20:17

    Pikaratikoiden reitit katkaistaan keskustaan eikä ainakaan toistaiseksi johdceta niitä keskustan läpi. Jos ne johdettaisiin keskustan läpi, pitäisi 45 metriä pitkille ratikoille raivata tilaa pitkille pysäkeille ja pysäköidyt autot pitäisi raivata pois, jotta ratikoille saisi oman kaistan. Pikaratikkajärjestelmä ei kestä sitä, että ratikat jonottavat samoissa ruuhkissa henkilöautojen kanssa.

    Nyt en ymmärrä. Jos pikaratikat katkaistaan keskustaan, minkä oletan käytännössä tarkoittavan rautatieasemaa, miten tuolla vältetään jonottaminen autojen kanssa samassa ruuhkassa? Eikö pikaratikka jo nyt vaadi vahvoja etuuksia, ettei se vain seiso minuuttitolkulla autojen takia valoissa? Jolloin eikö niitä etuuksia jouduta jo nyt järjestämään? Ja miten tilanne huononisi heilurilinjojen takia, jos tulevat pikaratikat ajetaan keskustaan, mutta ei keskustan läpi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2017 kello 21:54

    Laajasalon pikaratikoista toinen katkaostaan aseman eteen ja toinen, lyhyitä ratikoita käyttävä Diana-puiston tienoille. Sinne on päätymässä myös Vihdintien ratikka, joka siis taas ymmäertääkseni on näitä pitkiä ratikoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Kalle kirjoitti 10.12.2017 kello 21:08

    Asuessani Kalliossa minulla oli auto. Kaikki tallit oli yhtiössä vuokrattu ja vaihtuvuus oli pientä. Vuokrahalleissakaan ei ollut tilaa. Autopaikan löytäminen oli vähän hankalaa, koska alueella asuvilla on enemmän autoja, kuin alueella on paikkoja. Kaikilla kavereilla, jotka asuvat nyt Kalliossa, on auto. Väite ettei Kalliossa asuvilla ole autoja, ei pidä paikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2017 kello 21:48

    Kalle, Kallion ruokakunnista noin neljänneksellä on auto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kalle kirjoitti 10.12.2017 kello 21:11

    Suurmoskeijasta päätettäessä kannattaa kaikkien lukea pohjaksi Atte Kalevan kirjoituksia asiasta. Hän on tällä hetkellä varmasti alan ykköstutkija Suomessa. Haluammeko varmasti ääriliikkeet keskelle Helsinkiä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Kalle kirjoitti 10.12.2017 kello 22:11

    Osmo Soininvaara:
    Kalle, Kallion ruokakunnista noin neljänneksellä on auto.

    Tulihan se sieltä. Kalliossa on vähemmän autoja, kuin muualla Helsingissä, koska siellä on paljon pieniä asuntoja, joissa asuu opiskelijoita. Kallioon on kohtuulliset julkiset yhteydet, vaikka vanha kakkosen päätepysäkki on yhä ilman spåralinjaa. Mutta väite, ettei Kalliossa asuvilla olisi autoja, ei pidä paikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2017 kello 9:21

    Kyse oli siitä, pitääkö Hakaniemeen rakennettava talo pakottaa kustantamaan pysäköintiluolaa. Tuon mukaan korkeintaan yksi paikka neljää asuntoa kohden Kalliossa on enemmän asukaspysäköintipaikkoja kuin lunastettuja asukaspysäköintitunnuksia, joten kadunvarsillakin on tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 10.12.2017 kello 23:36

    Markku af Heurlin: .

    Helsinki siirtyy voimakkaasti raideliikenteeseen ja samalla sähköllä kulkevaan liikenteeseen. Pääosa bussilinjoista katkaistaan vaihtoterminaaleihin niin, että Käpylän ja Valimon asemilla siirrytään bussista junaan ja jos ei ole menossa keskustaan, pikaratikkaan. Kun kaupunki kasvaa sisäänpäin, se pystyy ottamaan katuverkkoonsa vähemmän autoja, niin henkilöautoja kuin bussejakin. Energiansäästön kannalta pitäisi uudet ratikat varustaa järjestelmässä, jossa jarrutusenergia otetaan talteen kondensaattoriin eikä käytetä sitä vain lämmittämiseen.”

    Suorana sanoen. Onko tässä mitän järkeä? Vaihto aina pidentää ja monimtkkaaista matkaa. Söhköbusist ovat jo toiminnassa.

    Ovatko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Jalankulkija kirjoitti 11.12.2017 kello 0:36

    Osmo Soininvaara:
    Kalle, Kallion ruokakunnista noin neljänneksellä on auto.

    Jos kalliolaisilla ei ole autoja, niin kuka kumma siellä sitten pysäköi? Siellä asuessani näin joka päivä omasta ikkunastani noin sata pysäköityä autoa, ja kaikki kadunvarret ja pihat olivat niitä täynnä.

    Mitähän varten pitää kertoa tällaista legendaa tyhjistä kaduista, kun jokainen voi käydä katsomassa, miten asia oikeasti on?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. anonyymi kirjoitti 11.12.2017 kello 1:26

    Jos bussilinjoja keskustaan aletaan katkomaan pakkovaihdoilla muihin liikennevälineisiin niin sitten kyllä pitää rajoittaa myös keskustan yksityisautoilua erittäin paljon. Niiden ei pidä antaa ottaa bussiliikenteeltä jäävää tilaa itselleen. Pikemminkin pitää ottaa kaupunkitila pois autoliikenteeltä. Autoilijat pörrätkööt muualla, missä on paremmin tilaakin.

    Liikennevaloissa ja muuten autoja kierrellen kulutetaan niin keskustassa kuin muuallakin aivan järjettömiä määriä aikaa ja vaivaa. Siis yksityisautojen lukumäärää pitää vähentää nykytilasta vähintäänkin 60% ja liikenne-etuudet (valot, kuka väistää/odottaa/kiertää ketä, jne.) ottaa pois. Jos ei muuta keksitä, niin laitetaan autoilijoille liikennevaloihin painonapit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. anonyymi kirjoitti 11.12.2017 kello 1:38

    Jukkis:
    Esität hyvän kysymyksen, mutta et itse asiassa vastaa siihen ja olisin kiinnostunut vastauksesi kuulemaan. Jos evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, katolinen kirkko tai vaikkapa joku herättäjäporukka kyseistä tonttia kyselisi ison kirkon ja harrastuskeskuksen rakentamiseen, menisikö prosessi jotenkin merkittävästi eri lailla?

    Kysymys on tosiaan hyvä.

    Jos muilla menisi eri tavalla, niin tässä saavat kyllä toiset olla melkoisen tasa-arvoisempia ja päättäjillä tuntuisi olevan aika iso (ja mahdollisesti vaarallinenkin) sokea kohta.

    Jos taas muilla menisi samalla tavalla, päätöksentekoprosessi on perustavalla tavalla rikki ja siinä on aivan järjetön porsaanreikä.

    Kumpikaan vaihtoehto ei kuulosta hyvältä. Guggenheim-vääntö tuntuisi tosin vihjaavan jälkimmäiseen vaihtoehtoon, ellei siinäkin sitten ollut “fiininä kulttuuriasiana” kyse vähän tasa-arvoisemmasta asiasta kuin perusdemokratiasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. spottu kirjoitti 11.12.2017 kello 2:37

    Antero Umpimieli: ..se samalla sanoo että koraani ja raamattu ovat asiallista aineistoa Suomen yhteiskunnan perustaksi.

    Raamatun pohjalta Suomeen ja muualle Eurooppaan on saatu aika asiallinen yhteiskunta. Ateisteilla on samalla alalla aika huono track record. Sama pätee muslimeihin.

    Suosittelen löysäämään pipoa ja tulkitsemaan Raamattua allegorisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2017 kello 9:17

    Sekä Raamattua että Koraania on mahdollista tulkita ihan miten tahansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Risto kirjoitti 11.12.2017 kello 7:11

    Tanssin talon jossain suunnitteluvaiheessa edustalle tulevan puiston oli tarkoitus katkaista Tammasaarenkatu, nyt tuossa havainnekuvassa näyttäisi että Tammasaarenkadun yhteys Länsisatamankadulle säilyisi. Miten se nyt menee tuossa kun ei kunnolla näe?

    Länsisatamankatu alkaa jo nyt ruuhkautua vaikka Jätkäsaaresta vasta puolet rakennettu. Ehkä tosissaan olisi parempi ohjata Tammasaarenkadun liikenne Porkkalankadun kautta kun tuo Tammasaarenkadun- ja Länsisatamankadun risteys on yksi lisä liikenteen seisomiseen.

    Vähän kyllä yleisesti hirvittää, että Jätkäsaaren liikenne alkaa jo nyt sumppuuntua noin pahasti. Toinen sisäänkäynti Ruoholahden metroon, tunneleilla satamaterminaalista ja muualtakin Jätkäsaaresta varmaan auttaisi asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Tuomo kirjoitti 11.12.2017 kello 10:05

    Näitä lukiessa tulee mieleen vanha vitsi “liikennevalovaliokunnan” opintomatkasta Euroopan suurkaupunkeihin. Kysyttäessä matkan annista puheenjohtaja totesi: Samat ongelmat kuin täällä. Vaikka kuinka ohjelmoisi liikennevaloja, niin aina joku auto livahtaa läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. EKK kirjoitti 11.12.2017 kello 10:13

    Uusimpien suunnitelmien mukaan Tammasaarenkatua ei olla katkaisemassa, toisin kuin aiemmissa suunnitelmissa. Ja hyvä niin, koska Tammasaarenkatu osaltaan _helpottaa_ Länsisatamankadun tilannetta, ohjaamalla Jätkäsaaren ja Lauttasaaren välistä liikennettä pois Länsisatamankadun ja Itämerenkadun ruuhkaisesta risteyksestä. Tammasaarenkadun varrella ei ole asutusta, joten vähemmän ne autot siellä haittaavat.

    Yleisesti, liikenneruuhkia tuolla alueella olisi helppo vähentää kieltämällä vasemmalle kääntyminen ruuhkaisimmissa risteyksissä.

    Risto:
    Tanssin talon jossain suunnitteluvaiheessa edustalle tulevan puiston oli tarkoitus katkaista Tammasaarenkatu, nyt tuossa havainnekuvassa näyttäisi että Tammasaarenkadun yhteys Länsisatamankadulle säilyisi. Miten se nyt menee tuossa kun ei kunnolla näe?

    Länsisatamankatu alkaa jo nyt ruuhkautua vaikka Jätkäsaaresta vasta puolet rakennettu. Ehkä tosissaan olisi parempi ohjata Tammasaarenkadun liikenne Porkkalankadun kautta kun tuo Tammasaarenkadun- ja Länsisatamankadun risteys on yksi lisä liikenteen seisomiseen.

    Vähän kyllä yleisesti hirvittää, että Jätkäsaaren liikenne alkaa jo nyt sumppuuntua noin pahasti. Toinen sisäänkäynti Ruoholahden metroon, tunneleilla satamaterminaalista ja muualtakin Jätkäsaaresta varmaan auttaisi asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. Jukkis kirjoitti 11.12.2017 kello 10:13

    anonyymi: Kysymys on tosiaan hyvä.

    Jos muilla menisi eri tavalla, niin tässä saavat kyllä toiset olla melkoisen tasa-arvoisempia ja päättäjillä tuntuisi olevan aika iso (ja mahdollisesti vaarallinenkin) sokea kohta.

    Jos taas muilla menisi samalla tavalla, päätöksentekoprosessi on perustavalla tavalla rikki ja siinä on aivan järjetön porsaanreikä.

    Kumpikaan vaihtoehto ei kuulosta hyvältä. Guggenheim-vääntö tuntuisi tosin vihjaavan jälkimmäiseen vaihtoehtoon, ellei siinäkin sitten ollut “fiininä kulttuuriasiana” kyse vähän tasa-arvoisemmasta asiasta kuin perusdemokratiasta.

    Itsekin epäilen Guggenheimin perusteella olevan kyse siitä, että prosessi on vaan perustavanlaatuisella tavalla rikki, kun kysytäänkin lupaa jollekin muulle kuin toimisto- tai asuintalolle. Näitä kysymyksiä tuskin tulee kovinkaan usein, joten siksi sen prosessin fiksaamiseen tuskin kannattaa hirveästi aikaa haaskata. Toisaalta on sekin totta, että kaupungin julkisuuskuvan kannalta on vähän noloa, että nämä näkyvät prosessit menevät aina näin hirveäksi sekoiluksi.

    Mitenköhän aikoinaan meni Espoossa prosessi, kun mormonit kyselivät lupaa ja tonttia oman temppelinsä rakentamiseen? Saivatko tontin ilmaiseksi vai maksoivatko markkinahinnan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. arkkitehti kirjoitti 11.12.2017 kello 10:34

    spottu: Raamatun pohjalta Suomeen ja muualle Eurooppaan on saatu aika asiallinen yhteiskunta. Ateisteilla on samalla alalla aika huono track record. Sama pätee muslimeihin.

    Suosittelen löysäämään pipoa ja tulkitsemaanRaamattua allegorisesti.

    Voi vain kuvitella kuinka pahaa jälkeä 1900-luvulla olisi nähty, jos Marx olisi ollut ateistin sijaan harras uskovainen. Sosialistinen vallankumous yhdistettynä karismaattiseen herätysliikkeeseen olisi ollut äärimmäisen vaarallinen yhdistelmä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. tpyyluoma kirjoitti 11.12.2017 kello 10:42

    Yleiskaavan toteutussuunnitelmassa on sellainen hassu yksityiskohta, että Vihdintien bulevardin suunnittelu aloitetaan keskiosasta Pitäjänmäen kohdalta. Alue on toki keskeinen, koska se on pikaratikan ja junaradan risteys, mutta ratikka pitää kyllä suunnitella Huopalahdentieltä alkaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2017 kello 11:21

    Kyllä sinne suunnitellaan ratikka koko matgkalle, mutta ASUNTOTUOTANNON painopiste alkaa keskeltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Rolle kirjoitti 11.12.2017 kello 12:39

    Miksi ne ratikkareitit pitää katkaista? Eikö muutaman keskustan kaduista voisi vain muuttaa joukkoliikennekaduksi? Esim. pohjoisesta tuleva pikaratikka kannattaisi ohjata steissiltä eteenpäin Rautatienkadulle, edelleen Meklulle ja edelleen päättärille Länsisatamaan. Olisi hyvin luontevaa antaa satamasta pikalinja rautatieasemalle ja edelleen Pohjois-Helsinkiin.

    Moskeijasta voisitte tehdä periaatepäätöksen, että rakentaa saa, kunhan ei vaikuta kaupunkiympäristöön. Miten tämä tapahtuu? Edellyttämällä, että moskeija rakennetaan lakkautettavaan Hanasaari B -rakennuksiin. Kattilahallista saa hyvä ja edustavan pääsalin, ja piipun ehostamalla saa siitä minareetin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Peter kirjoitti 11.12.2017 kello 13:51

    Moskeija on yksi asia, mutta sosiaalikeskus on toinen. Mielestäni lähtökohtana pitäisi olla, että rukoushuoneen yhteyteen ei rakenneta mitään muuta. Maahanmuuttajien lähtömaissa voi olla ihan normaalia, että päiväkodit, koulut, kahvilat ja sosiaalitoimistot ovat osa moskeijaa, mutta me elämme maallistuneemmassa yhteiskunnassa ja diakoniatyöstäkin on viime vuosikymmeninä pyritty häivyttämään kristinuskon leimaa. Ei tarvitse suudella raamattua saadakseen joululahja-apua perheelleen.

    Muutenkin nimenomaan muslimien kohdalla, jotka vielä edelleen ovat pääasiassa maahanmuuttajia, pitäisi pyrkiä integraatioon, jota tavoitetta vastaan sotii rinnakkaispalveluiden luominen. Siis mieluummin ei vain muslimeille suunnattuja päiväkoteja tai iltapäiväkerhoja. Ihan sama kuka ne rahoittaa. Asiaa vielä korostaa jako sunnien ja shiiojen välillä. Vaikka rukoileminen yhdessä olisi mahdotonta, ei samaa jakoa saa hyväksyä muihin palveluihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2017 kello 14:40

    Mielestäni lähtökohtana pitäisi olla, että rukoushuoneen yhteyteen ei rakenneta mitään muuta.

    Kirkko ja seurakuntasali?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Koti-isä kirjoitti 11.12.2017 kello 14:54

    anonyymi:
    Jos bussilinjoja keskustaan aletaan katkomaan pakkovaihdoilla muihin liikennevälineisiin niin sitten kyllä pitää rajoittaa myös keskustan yksityisautoilua erittäin paljon. Niiden ei pidä antaa ottaa bussiliikenteeltä jäävää tilaa itselleen. Pikemminkin pitää ottaa kaupunkitila pois autoliikenteeltä. Autoilijat pörrätkööt muualla, missä on paremmin tilaakin.

    Liikennevaloissa ja muuten autoja kierrellen kulutetaan niin keskustassa kuin muuallakin aivan järjettömiä määriä aikaa ja vaivaa. Siis yksityisautojen lukumäärää pitää vähentää nykytilasta vähintäänkin 60% ja liikenne-etuudet (valot, kuka väistää/odottaa/kiertää ketä, jne.) ottaa pois. Jos ei muuta keksitä, niin laitetaan autoilijoille liikennevaloihin painonapit.

    Juuri näin, kaupungin strategiankin mukaisesti. Ei voi olla niin, että bussiliikennettä karsitaan runkoreiteiltä, mutta samalla henkilöautoliikennettä lisätään.

    Aivan ensin tulee lopettaa suora mukavuusautoilu keskustaan. Sitten muutetaan autokaistat joukkoliikennekaduiksi, kuten Hämeentiellä. Ja vasta sen jälkeen aletaan leikkaamaan bussiliikennettä. Mikä sekin on toki järkevää, koska bussi on ratikkaan verrattuna tehottomampi joukkoliikenneväline runkolinjoilla. MOLEMMAT ovat kuitenkin yli 10 kertaa tehokkaampia kuin henkilöautot.

    Pikaratikkojen tuominen keskustaan tulee olemaan mielenkiintoinen harjoitus. Kun nykyistenkään ratikoiden liikennevaloetuuksia ei ole haluttu saada toimimaan. Vaan edelleen liikennevaloissa jopa ratikatkin ovat alisteisia mukavuusautoilulle.

    Jakomäen ja erityisesti sen uimahallin autopaikat ovat taas oiva osoitus kaupungin ja kaupunkisuunnittelun todellisesta tahdosta viedä liikkumista kohti kestävämpiä muotoja: ei kiinnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2017 kello 15:59

    Ratikoilla on kyllä nykyisin aika toimivat liikennevaloetuudet. Poikkeuksena on Mannerheimintien risteykset Kaivokadun ja Runeberginkadun kohdalla, joissa ratikka joutuu yleensä väistämään toista ratikkaa – mutta joissa ratikoiden etuja on myös karsittu autoliikenteen suuhkien välttämiseksi. Kaivokadulta poistetaan toinen autokaista suuntaansa, joten tämänkin merkitys vähenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Mikko H kirjoitti 11.12.2017 kello 15:20

    Leena: Suurmoskeijalle kaavailtu tontti on kyllä niin keskeinen osa kehittyvää kaupunkia, että moskeija ei missään tapauksessa tuohon kuulu.
    Itäisen kantakaupungin paraatipaikka pitää käyttää ihan muuhun tarkoitukseen kuten asumiseen ja kaikille avoimeen julkiseen tilaan.

    Itse en kannata Bahrainin kuningashuoneen rahoittamaa sunnimoskeijaa Helsinkiin, mutta noin yleisesti kyllähän tuommoisen kohteen, johon tulisi paljon kävijöitä päivittäin, kannattaa nimenomaan sijaita keskellä. Liikenneongelmat olisivat sitä hankalammat kaikille, siis myös sivullisille liikenteessä, jos väen pitäisi hankkiutua jonnekin lähiön perälle. Helsingin kaupunkikin viimein alkanut suunnitella sotepalvelujaan raideliikenteen asemien viereen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  38. Tuula S. kirjoitti 11.12.2017 kello 16:11

    Suunnitellun suurmoskeijan lähiympäristöön (Hakaniemenranta, Sörnäistenranta ja Kalasatama) on tulossa 28.400 uusia asukkaita ja työpaikkoja ainakin 10.000. Jos uusien asukkaiden alue olisi kunta, niin se olisi Suomen 311:sta kunnasta 39 suurin asukasmäärältään.
    Onko tämä suurmoskeija ainoa paikka uskonnon harjoittamiseen alueella.
    Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus tarjoaa palveluja pääasiassa työikäisille asiakkaille ja maahanmuuttajille (valtionvarainministeri Orpo sanoi, että asiakas valitsee).
    Onko tarkoitus muuttaa tämä uusien asukkaiden alue, nykyään niin kovasti pyydetyksi kohtuuhintaiseksi asuntotuotannoksi (tuettu asumismuoto).
    Kun kaupunkiympäristölautakunta päättää asiasta maankäytön kannalta, niin mitkä asiat vaikuttavat päätökseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Koti-isä kirjoitti 11.12.2017 kello 16:15

    Osmo Soininvaara:
    Ratikoilla on kyllä nykyisin aika toimivat liikennevaloetuudet. Poikkeuksena on Mannerheimintien risteykset Kaivokadun ja Runeberginkadun kohdalla, joissa ratikka joutuu yleensä väistämään toista ratikkaa – mutta joissa ratikoiden etuja on myös karsittu autoliikenteen suuhkien välttämiseksi.

    Poikkeusten listaa Mannerheimintien osalta voi jatkaa ainakin Töölönlahdenkadun, Nordenskjöldinkadun, Reijolankadun ja Tukholmankadun risteyksillä. Niissä kaikissa raitiovaunu joutuu usein pysähtymään ja odottamaan koko valokierron. Vain siksi, että loputon autoletka pääsee jonottamaan kadun toiselle puolelle. Ei totisesti voi puhua toimivasta liikennevaloetuudesta tai jokkoliikenteen etujen karsimisesta henkilöautoilun eduksi.

    Henkilöautojen ruuhkien välttäminen ei voi ikinä olla peruste joukkoliikenteen etuuksien karsimiselle. Ruuhkassa seisovassa henkilöautossa on yksi matkustaja, kun vieressä ratikassa on kymmeniä matkustajia. Ratikoita kulkee muutamien minuuttien välein, autoletka on loputon.

    Jos haluaa nähdä toimivan liikennevaloetuuden, kannattaa seurata Munkkiniemen puistotien päässä olevaa Huopalahdentien ja Paciuksenkadun risteystä. Jossa nelonen lähes aina saa esteettömän kulun. Jopa ilman ylimääräistä jarrutusta ennen valoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  40. Hutsuntutsu kirjoitti 11.12.2017 kello 16:16

    Katolisten tilalla ehkä vielä räikeämmän esimerkin saisi pohtimalla lestadiolaisten rukoushuonetta tuolle paikalle. Heitä on Suomessa enemmänkin kuin katolisia tai kai muslimejakaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2017 kello 19:03

    Lestadiolaisia on Helsingissä kyllä selvästi vähemmän kuin muslimeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Kuuden miljoonan nurmikko kirjoitti 11.12.2017 kello 18:01

    Töölönlahden puiston eteläosaa Keskustakirjaston edessä aletaan kunnostaa. Kunnostaminen maksaa seitsemän miljoonaa euroa. Puiston pohjoisosaa kunnostettiin jo muutama vuosi sitten vajaalla kuudella miljoonalla.

    Sillä saatiin kaadettua Töölönlahden rantametsä maan tasalle ja rakennettua hehtaarikaupalla kulahtanutta puutonta nurmikkoa Finlandiatalon eteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. Markus Varsta kirjoitti 11.12.2017 kello 18:05

    Ei tarvihe paljoa arvailla. Mormoni-kirkon Helsingin temppeli rakennettiin Helsingin suhteen suunnilleen susirajalle ja kikolla oli kait vaikeuksia senkin tontin saamisessa. Toisaalta, jos suurmoskeijalle kaavailtua tonttia hakisi Katolinen kirkko, hankkeen vastustajia tuskin suoraan leimattaisiin katolilaisfobikoiksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.12.2017 kello 19:00

    Montako mormonia on Helsingissä ja montako islaminuskoista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Hutsuntutsu kirjoitti 11.12.2017 kello 19:15

    Osmo Soininvaara:
    Lestadiolaisia on Helsingissä kyllä selvästi vähemmän kuin muslimeja.

    Varmaan niin. Enemmän kuin katolisia kuitenkin melko varmasti. Halutessaan voi vaihtaa ajatusleikkiin Helsingin tilalle Oulun.
    Ydin ei nyt kuitenkaan ole uskonharjoittajien määrissä, vaan siinä, että luullakseni monen kelkka pyhätön suhteen kääntyisi toiseen suuntaan uskontoa vaihtamalla. Suvaitsevaiset eivät enää suvaitsisikaan ja suvaitsemattomat saattaisivatkin suvaita paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Simo Melenius kirjoitti 12.12.2017 kello 2:24

    Jalankulkija: Jos kalliolaisilla ei ole autoja, niin kuka kumma siellä sitten pysäköi? Siellä asuessani näin joka päivä omasta ikkunastani noin sata pysäköityä autoa, ja kaikki kadunvarret ja pihat olivat niitä täynnä.

    Kalliossa asuu jotain 20 000 ihmistä, eli suomalaisen pikkukaupungin verran. Vaikka vain kymmenesosalla, eikä neljäsosalla, asukkaista olisi auto, niin kaikki kadut olisivat edelleen niitä täynnä. Sen verran paljon yksi auto vie tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  47. Markku af Heurlin kirjoitti 12.12.2017 kello 9:57

    Koti-isä: Poikkeusten listaa Mannerheimintien osalta voi jatkaa ainakin Töölönlahdenkadun, Nordenskjöldinkadun, Reijolankadun ja Tukholmankadun risteyksillä. Niissä kaikissa raitiovaunu joutuu usein pysähtymään ja odottamaan koko valokierron. Vain siksi, että loputon autoletka pääsee jonottamaan kadun toiselle puolelle. Ei totisesti voi puhua toimivasta liikennevaloetuudesta tai jokkoliikenteen etujen karsimisesta henkilöautoilun eduksi.

    Henkilöautojen ruuhkien välttäminen ei voi ikinä olla peruste joukkoliikenteen etuuksien karsimiselle. Ruuhkassa seisovassa henkilöautossa on yksi matkustaja, kun vieressä ratikassa on kymmeniä matkustajia. Ratikoita kulkee muutamien minuuttien välein, autoletka on loputon.

    Jos haluaa nähdä toimivan liikennevaloetuuden, kannattaa seurata Munkkiniemen puistotien päässä olevaa Huopalahdentien ja Paciuksenkadun risteystä. Jossa nelonen lähes aina saa esteettömän kulun. Jopa ilman ylimääräistä jarrutusta ennen valoja.

    Toivoisin hieman anlyyttismepää otetta. Raitiovaunujen liäksi Manskulla kulkee myöäs melkoinen määr busseja. Nordenskiäldinkatu on tärkeä poikkikatu. Hnekilöautoliikenne ei oloe aina tarpeetonta. – Reijolankadun., Man erheimintien, Tukholmankadun ja Topeliuksenadun litym’ on aikamoinen sumppu, koksa kyseessä on merkittääv liikennesolmu. – Olen joksu odottanut siellä henkilöatuossa 15- 20 mintuuttia. Bussit ja ratikat pääsevät kulkemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  48. Seppo Korppoo kirjoitti 12.12.2017 kello 10:01

    Kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma

    Luin Hesarista joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmasta. Tuli oikein paha mieli.

    Suunnitelma on taas yksi esimerkiksi komiteatyöstä, josta puuttuvat uudet raikkaat ideat ja on jätetty huomiotta uuden tekniikan antamat mahdollisuudet. Siitä puutuu täysin se Heureka-hetki, WAU!

    Suunnitelma perustuu jo aikansa eläneeseen kiskoliikenteeseen. Se ei ollenkaan sovi pohjoisiin olosuhteisiimme ja on ratkaisuna jäykkä ja hirvittävän kallis.

    Sen perusidea oli siirtää sähköä voimalaitoksilta kaduille, jotka ovat kuoppaisia ja mukulakivillä päällystettyjä. Siksi tarvitaan valtavan kalliit ratikat, sähköverkko ja kiskot.

    Olen 70-luvulla ollut mukana kehittämässä uusia matkustajalaiva-konsepteja, joista voi mainita vaikkapa Silja Serenade, Royal Pricess, Viking Double-Decker autolautta, jne. Ne olivat toteutuessaan alansa vallankumouksia, joiden mukana Suomen laivanrakennus pääsi taas uuteen kukoistukseen.

    Liikennetekniikassa on nyt meneillään vallankumous, joka perustuu akkutekniikan valtavaan kehittymiseen. Nyt olisikin kaupunkiliikenteen kohdalla mahdollisuus samanlaiseen vallankumoukseen, jossa suomalinen insinööritaito voisi taas näyttää kykynsä.

    Mielestäni tulisi nyt muodostaa pienehkö (5-10 hengen) tuotekehitysryhmä, johon kuuluisivat Helsingin kaupunki, Tekes ja Transtech Oy Otanmäestä.

    Ryhmälle annettaisiin tehtäväksi kehittää ympäristöystävälliseen, taloudellinen akkuihin ja sähköbussitekniikkaan perustuva ratkaisu kaupunkiliikenteen uudeksi konseptiksi.

    Olen varma, että tässä on taas HEUREKA-hetki. Pitäisi rohkeasti tarttua tähän tilaisuuteen ja kehittää Suomelle uusi ”Nokia”.

    Muuten Tuntemattoman sanoin: ”kiinalaiset jyrää meitin”

    Suomalainen insinööri Seppo Korppoo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. anonilli kirjoitti 12.12.2017 kello 12:03

    Lestat ovat luterilaisia, ja luterilaisille on sentään jokunen kirkko Helsingissäkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Koti-isä kirjoitti 12.12.2017 kello 16:06

    Markku af Heurlin: Hnekilöautoliikenne ei oloe aina tarpeetonta. – Reijolankadun., Man erheimintien, Tukholmankadun ja Topeliuksenadun litym’ on aikamoinen sumppu, koksa kyseessä on merkittääv liikennesolmu. – Olen joksu odottanut siellä henkilöatuossa 15- 20 mintuuttia. Bussit ja ratikat pääsevät kulkemaan.

    Totta, jopa 10% henkilöautoliikenteestä saattaa olla perusteltua. Ongelma on loput 90%, joka tukkii kadut perusteetta ja estää kaikkien muiden sujuvan liikkumisen.

    Ratikat ja osittain bussitkin pääsevät toki kulkemaan ruuhkassakin, koska niille on omat kaistat. Mutta niidenkin kulusta halutaan tehdä hidasta ja katkonaista, seisottamalla niitä turhaan valoissa, vaikka se ei oleellisesta nopeuta ruuhkautunutta henkilöautoliikennettä.

    Lisäksi esimerkiksi Reijolankadulle rakennettiin uusi raitiovaunyhteys siten, että toinen kaista on sekaliikennettä autojen kanssa. Siellä seisovat samassa sumpussa nyt niin autot kuin ratikatkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  51. Markku af Heurlin kirjoitti 13.12.2017 kello 1:22

    Jalankulkija: Jos kalliolaisilla ei ole autoja, niin kuka kumma siellä sitten pysäköi? Siellä asuessani näin joka päivä omasta ikkunastani noin sata pysäköityä autoa, ja kaikki kadunvarret ja pihat olivat niitä täynnä.

    Mitähän varten pitää kertoa tällaista legendaa tyhjistä kaduista, kun jokainen voi käydä katsomassa, miten asia oikeasti on?

    Ystäväni asuu Kaarlenkadulla. Ja joskus hön pitää luonaan hippoja. Tulen hankalan matkan päästä ja aika mahdotonta löytää parkkipaikkaa.
    Useimmtien vähön rikon lakia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. mjoki kirjoitti 13.12.2017 kello 9:41

    Osmo Soininvaara:
    Sekä Raamattua että Koraania on mahdollista tulkita ihan miten tahansa.

    Totta, raamattua ja koraania on mahdollista tulkita monin tavoin. Kuitenkin vanhana viisautena sanotaan, että hedelmistään puu tunnettaan. Ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo, seksuaalivähemimstöjen oikeudet ovat syntyneet juutalais-kristillisen kulttuurin maissa, joita on maustettu valistuksen aatteilla. Miksi nämä ideat eivät ole syntyneet esim kommunistimaissa tai muslimimaissa?

    Toisena kommettina haluaisin todetta kysymyksesi oli todella hyvä verratessasi sitä, olisiko suhtautuminen suurmoskeijaan sama jos tilalle olisikin tulossa katolinen suurkirkko. Jos vaihtaisin logiikkani täydellisesti sen perusteella onko kohteena tumma- vai valkoihoiset ihmiset, niin eikö se tarkoittaisi sitä, että minä olisin pesunkestävä rasisti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. Koti-isä kirjoitti 13.12.2017 kello 11:51

    Markku af Heurlin: Ystäväni asuu Kaarlenkadulla. Ja joskus hön pitää luonaan hippoja. Tulen hankalan matkan päästä ja aika mahdotonta löytää parkkipaikkaa.
    Useimmtien vähön rikon lakia.

    Taas autoilija katsoo oikeudekseen rikkoa lakia. Vaikka Kallio on erinomaisesti saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä kaikista ilmansuunnista. Jos tulee kaupungin ulkopuolelta, mikä estää vaihtamasta henkilöautosta joukkoliikenteeseen kaupungin rajalla ja jättämästä autoa sinne, missä on edullista joutomaata autojen pysäköintiin?

    Jopa yhä useampien bussienkin kulku keskustaan lopetetaan ja loppumatka tehdään ratikalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Kalle kirjoitti 13.12.2017 kello 20:46

    Osmo Soininvaara:
    Kyse oli siitä, pitääkö Hakaniemeen rakennettava talo pakottaa kustantamaan pysäköintiluolaa. Tuon mukaan korkeintaan yksi paikka neljää asuntoa kohden Kalliossa on enemmän asukaspysäköintipaikkoja kuin lunastettuja asukaspysäköintitunnuksia, joten kadunvarsillakin on tilaa.

    Mielellään ei luolaa, vaan tarvittavat autopaikat saadaan lähes poikkeuksetta tontille. Erilliset pysäköintilaitokset ovat herkkiä välistävedoille, kuten hinnoista olemme huomanneet. Suuret yksiköt myös estävät tehokkaasti kilpailun syntymisen autopaikkabisnekseen.

    Suuret yksiköt ovat perusteltavissa lähinnä, jos alueelta puuttuu suuria määriä väestönsuojia. Ne ovat tehokas ja edullinen tapa suojata väestö. Ymmärrän jos jokuismejä poteva amatööri ihmetteli viime vuosikymmenellä väestönsuojien tarvetta, mutta kukaan kaikissa sielun ja ruumiin voimissa oleva ei sitä enää tee.

    Kadunvarsipysäköinti tulee varata lyhytaikaiseen pysäköintiin, eli maksaville asiakkaille. Hämeentie suunnitelma tulee tappamaan paljon palveluita Kalliosta ja siirtämään niitä Kehä III:n varrelle Espooseen tai Vantaalle, mutta se on linjassa Helsingin yrittäjävihamielisen politiikan kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. PRNDL kirjoitti 13.12.2017 kello 22:39

    Koti-isä: Taas autoilija katsoo oikeudekseen rikkoa lakia.

    Mutta se on ihan hyväksyttävää vihreän kaupunkisuunnittelun periaatteiden mukaan.

    Täälläkin on useita kertoja korostettu että Helsingissä saa pysäköidä mihin vaan. Joskus harvoin siitä joutuu maksamaan 60 euroa. Useimmiten ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  56. Jyri kirjoitti 15.12.2017 kello 16:15

    Esitetty joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma kuvastaa jälleen jokkoliikennesuunnittelijoiden kyvyttömyyttä ajatella poikittaisliikennettä. Ehkä kartalle on kiva piirtää ympyröitä ja viivoja jos niillä ei ole vaikutusta omaan elämään ?

    Mikä käsittämätön ajatuksen kukkanen on tehdä valimon seisakkeesta Vihdintien suunnan terminaali vaikka vaihto raidejokeriin ja sekä rantaradan että kehäradan suuntien yhteyksiin* olisi tarjolla Huopalahdessa muutaman sadan metrin päässä idempänä.

    Vulgaarimpi voisi puhua jo suoranaisesta *ttuilusta päin maksavan asiakkaan näköä jos vertaa asemien palvelutarjontaa:

    Valmimosta pääsee kerran kymmenessä minuutissa yhdellä A-junalla keskustaan.

    Huopalahdesta pääsee keskustaan A- junalla, Kehäradan junalla ja jokaisella rantaradan suunnan junalla eli moninverroin tiheämmin. Samoin Huopalahdesta pääsee itään ja länteen raidejokerilla.

    Mikä lukematon määrä kansantalouden henkilötyötunteja tullaan menettämään vaihtoaikoihin ja odotteluun jos tuo ratkaisu säilyy tuollaisenaan ?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Jyri kirjoitti 15.12.2017 kello 16:21

    Seppo Korppoo:

    Mielestäni tulisi nyt muodostaa pienehkö (5-10 hengen) tuotekehitysryhmä, johon kuuluisivat Helsingin kaupunki, Tekes ja Transtech Oy Otanmäestä.

    Ryhmälle annettaisiin tehtäväksi kehittää ympäristöystävälliseen, taloudellinen akkuihin ja sähköbussitekniikkaan perustuva ratkaisu kaupunkiliikenteen uudeksi konseptiksi.

    Olen varma, että tässä on taas HEUREKA-hetki. Pitäisi rohkeasti tarttua tähän tilaisuuteen ja kehittää Suomelle uusi ”Nokia”.

    Suomalainen insinööri Seppo Korppoo

    Onneksi emme elä 70-luvulla jolloin jokaiseena asiaan täytyi perustaa komitea ja ottaa yhteiskunnallinen ote ja keksiä jotain uutta ehkä joskus muutaman vuoden päästä.

    Nyt kun on niin että ehdottamasi kotimaisen akkukäyttöisen bussin latausasema on jo olemassa rautatientorilla ja noilla busseilla jo liikennöidään paria HSL:n operoimaa linjaa 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  58. Sinivihreä kirjoitti 15.12.2017 kello 17:42

    Jyri:
    Esitetty joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma kuvastaa jälleen jokkoliikennesuunnittelijoiden kyvyttömyyttä ajatella poikittaisliikennettä.

    Esitetty “joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma” ei ole joukkoliikennesuunnittelijoiden tekemä, eikä suunnitelman tarkoitus ole kehittää joukkoliikennettä, vaan saada arkkitehtien mielestä rumat ja ikävät bussit pois keskustasta.
    Ehdotus on sekä matkustajien että kustannusten näkökulmasta onneton.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  59. Maurizio kirjoitti 15.12.2017 kello 18:56

    Noh, onneksi on oma auto silloin, kun sitä todella tarvitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  60. NytEnYmmärräMitäAjatTakaa kirjoitti 16.12.2017 kello 8:17

    Ei pikaratikoita keskustaan:
    Pitkiä ja kömpelöitä pikaraitiovaunuja ei tarvita Helsingin ahtaita katuja tukkimaan. Keskustaan tuleva säteittäinen joukkoliikenne pitäisi perustua metroon ja lähijunaliikenteeseen ja osittain bussikaistoja käyttäviin busseihin, kuten tälläkin hetkellä.

    Uusia liikennemuotoja ei keskustaan tarvita, mutta Pasilan kautta kulkevan rengasmetron jatkosuunnitelmat pitäisi kaivaa esiin. Rengasmetron avulla saataisiinmyös hyödynnettyä täysmittaisten metrojunien kapasiteetti kokonaisuudessaan.

    Monilla alueilla pikaraitiotie sattuu vain olemaan toimivin ratkaisu. Eihän raide-Jokeriakaan turhaan suunnitella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Koti-isä kirjoitti 9.1.2018 kello 11:26

    Osmo Soininvaara:
    Ratikoilla on kyllä nykyisin aika toimivat liikennevaloetuudet.

    Ei pidä paikkansa. Tuoreesta Kaupunkien mestarien liigaan -selvityksestä, jossa on viitattu myös HKL:n ratikkaselvitykseen:

    “Helsingin raitiovaunut ovat eurooppalaisessa vertailussa todella hitaita keskinopeuden ollessa vain hieman yli 14km/h. Raitiovaunujärjestelmien keskinopeus vanhoissa EU-maissa (EU 15) on lähes 23km/h. Raitiovaunujen hitaus on paitsi haitallista
    liikkumisen sujuvuudelle, myös varsin kallista. Raitiovaunujen nopeuttaminen kolmanneksella voisi säästää vuosittain jopa kymmenen miljoonaa euroa. Helsingissä raitiovaunut ovat linjasta riippuen jopa viidenneksen matka-ajastaan liikennevaloissa. Liikennevaloetuuksia kehittämällä voitaisiin saada huomattavia aikasäästöjä, mutta muitakin nopeuttamistoimia on syytä toteuttaa.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  62. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.1.2018 kello 12:18

    Jos meillä olisi yhtä pitkät pysäkkivälit kuin muualla, ratikat kulkisivat olennaisesti nopeammin. Lisäksi r5atikat eivät vieläkään ole kaikkialla omilla kaistoillaa, vaan seisovat samoissa ruuhkissa autojen kanssa. Tämä on itse aiheutettu hitaus mutta ei johdu liikennevaloetuukisen puutteesta vaan kaistojen puutteesta. Ratagenmetria aiheuttaa pakollista hidfastumista ja vaihteissa on maksiminopus muistaaksen 10 km/h.
    Kos liikennevaloissa seisomisen saisi kokonaan pois, ratikoiden nopeus kasvaisi neljänneksellä, eli 17,5 km/h:iin. Osassa noista liikennevaloista ratikka kuitenkin väistää toista ratikkaa, joten ei niitä kokonaan pois saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus