Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen

Vero­tus perus­tuu val­taos­altaan työn vero­tuk­seen. Vero­tu­lot rom­ah­ta­vat, kun robot­it kor­vaa­vat ihmistyön. On alet­ta­va verot­ta­maan robotteja.

Jok­seenkin näin muo­toil­lun vaa­timuk­sen on kuul­lut viime aikoina aika usein ja mon­elta tahol­ta. Aja­tus perus­tuu väärinymmärrykseen.

Robot­it ja automaa­tio yleen­sä merk­it­sevät työn tuot­tavu­u­den kasvua. Viimeisen sadan vuo­den aikana työn tuot­tavu­us on noin 15-ker­tais­tunut. Siis 14/15 muinais­es­ta työstä on kor­vat­tu koneil­la ja automaa­ti­ol­la, mut­ta sen seu­rauk­se­na veropo­h­ja on olen­nais­es­ti vahvis­tunut työn tuot­tavu­u­den nousun ansios­ta. Työn tuot­tavu­u­den nousu on nos­tanut palkko­ja. Työl­lisyys ei ole san­ot­tavasti kärsinyt, vaan on syn­tynyt uut­ta työtä, joten veropo­h­ja on paran­tunut valtavasti.

Robot­it eivät tuo tähän työn tuot­tavu­u­den kasvu­un mitään laadullis­es­ti uut­ta. Muu­tos aiem­paan on lähin­nä se, että työn tuot­tavu­us nousee nyky­isin hitaasti aiem­paan ver­rat­tuna ja sik­si myöskään palkat eivät pysty nouse­maan. Ongel­ma on siis päin­vas­tainen kuin mitä robot­tiveroa haikail­e­vat ajattelevat.

Vai tuo­vatko robot­it sit­tenkin jotain uutta?

Veropo­h­ja voisi vaaran­tua, jos robot­it pahen­taisi­vat osaamisvi­noumaa ja siten nos­taisi­vat rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä. Osaamisvi­nouma tarkoit­taa, että jäl­jelle jäävät työt ovat vaa­ti­vampia kuin ne työt, joi­ta automaa­tio on syr­jäyt­tänyt. Täl­löin robot­tien syr­jäyt­tämät työn­tek­i­jät eivät pysty­isikään työl­listymään muualle, vaan robot­it oikeasti lisäi­sivät työt­tömyyt­tä toisin kuin tuot­tavu­u­den nousu tähän saakka.

Tässäkin tapauk­ses­sa veropo­h­ja kyl­lä edelleen paranisi, kos­ka suurin osa robot­tien syr­jäyt­tämästä työstä kyl­lä kor­vau­tu­isi uudel­la työl­lä ja tuot­tavu­u­den nousu johtaisi palkko­jen nousu­un. Verotet­ta­va palkka­sum­ma siis kas­vaisi. Rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den kasvu on lähin­nä sosi­aa­li­nen ongel­ma ja ongel­ma julkiselle taloudelle tulon­si­ir­to­jen, ei vero­tu­lo­jen mene­tyk­sen vuoksi.

Rak­en­teel­liseen työt­tömyy­teen ja osaamisvi­noumaan on todel­la syytä puut­tua, mut­ta robot­tivero olisi kuitenkin aivan hölmö vas­taus tähän ongel­maan, koska

1) Se ei toimisi, jos vero ei olisi maail­man­laa­juinen. Jos meil­lä kiel­let­täisi­in robot­it tai verotet­taisi­in ne hengiltä, menet­täisimme tuotan­toa mai­hin, jois­sa niitä ei ole kiel­let­ty. Brit­tiläisen ay-liik­keen varsi­nainen Pyrrhok­sen voit­to oli teol­lisu­usautomaa­tion kiel­to autote­htail­la noin 50 vuot­ta sit­ten. Sen seu­rauk­se­na auto­jen valmis­tus Bri­tan­ni­as­sa ehti läh­es lop­pua, ennen kuin kiel­to puret­ti­in. Muis­tat­teko vielä sel­l­aiset automerk­it kuin Austin ja Hill­man? Kir­joitin aiheesta twi­itin, jota tätä kir­joitet­taes­sa on tykät­ty 990 ker­taa. Odotan tuhan­nen rajan his­to­ri­al­lista rikkoutumista.

Mon­tako työ­paikkaa olisi Uudenkaupun­gin autote­htaal­la, ellei siel­lä olisi robot­te­ja kor­vaa­mas­sa ihmistyötä? Ei yhtäkään.

2) Kuka määrit­telee, mikä on robot­ti? Onko nykyaikaisen kam­er­an val­o­tus- ja tarken­nusautomati­ik­ka robot­ti? Kulu­tus­tuot­teis­sa sitä var­maankaan ei ole tarkoi­tus verot­taa, mut­ta pitäisikö sitä verot­taa ammat­tiku­vaa­jan käyt­täessä nykyaikaista kam­er­aa? Tulisi aivan jär­jet­tömiä rajan­ve­to-ongelmia, kos­ka automati­ikkaa on vähän joka paikas­sa ja sen määrit­telem­i­nen, mikä osa automati­ikas­ta on robot­te­ja, on hankalaa.

3) Suurin osa työtä säästävästä teknolo­gias­ta ei täytä robotin määritelmää, mut­ta aiheut­taa saman­laista painet­ta rak­en­teel­liseen työttömyyteen.

Viimeaikainen tuot­tavu­u­den nousu on johtanut siihen, että palkkat­u­lo­jen osu­us kansan­tu­losta on laskenut ja yrit­täjä- ja pääo­mat­u­lo­jen nous­sut. Pääo­mat­u­lo­ja verote­taan vähem­män kuin työ­tu­lo­ja. Sik­si vero­tu­lo­jen määrä piene­nee ihan ilman robottejakin.

(Tämäkään ei ole aivan yksinker­taista. Pääo­mat­u­lo­ja verote­taan kevyem­min kuin suuria työ­tu­lo­ja, mut­ta ankaram­min kuin pieniä työ­tu­lo­ja. Jos kansan­taloudessa pääo­mat­u­lot syr­jäyt­tävät pieniä työ­tu­lo­ja, vero­tu­lot peri­aat­teessa kas­va­vat, jos pääo­mat­u­loista mak­se­taan rehellis­es­ti verot Suomeen.)

Kaik­ki vero per­itään tuotan­nos­ta, niin tuloverot kuin palkkaverotkin ja myös arvon­lisävero. Yri­tys mak­saa arvon­lisäveroa sum­mas­ta, joka koos­t­uu sen mak­samista palkoista, koroista ja yri­tyk­sen voitos­ta. Palkkavero mak­se­taan vain palkoista. Jos siis halu­taan verot­taa pääo­man osu­ut­ta tuotan­nos­sa nyky­istä enem­män, kan­nat­taa alen­taa palkkavero­ja työ­nan­ta­jan sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja ja nos­taa arvon­lisäveroa. Täl­löin pääo­maval­tais­ten tuot­tei­den hin­nat vähän nousi­si­vat ja työ­val­tais­ten laskisivat.

 

66 vastausta artikkeliin “Vaatimus robottiverosta perustuu väärinymmärrykseen”

  1. Etenkin tuo viimeinen kap­pale vaikut­taa kyl­lä ihan fik­sul­ta, vero­tus on niin han­kala ongel­ma että tuskin­pa muu­ta tapaa verot­taa oikeu­den­mukaises­ti on kuin verot­taa kuluttamista.

    Esim. ostat heikon tuot­teen tai vaik­ka robotin johon pitää jatku­vasti ostaa uusia varaosia -> kulu­tus­ta tulee, joten vero on korkeampi.

    Ener­gian vero­tus jäi tästä pois — miten esim. jos joku Bit­coinin tuot­ta­mi­nen käyt­tää ener­giaa saman ver­ran kuin Tan­skan vuo­tu­inen sähkönku­lu­tus (jos­sain täm­möisiä ske­naar­i­oi­ta on esitet­ty) pitäisikö ener­giaa kuitenkin verot­taa hie­man kovem­min, vai meneekö tämäkin samaan kat­e­go­ri­aan “ei toi­mi kos­ka ei ole globaalia verotusta” ?

    Jos argu­ment­ti “ei toi­mi, kos­ka ei ole globaalia vero­tus­ta” on pakko olla ainakin osit­tain väärä, kos­ka muuten kaik­ki työ olisi jo siir­tynyt sinne mis­sä on edullisin verotus.

    https://spectrum.ieee.org/energy/policy/the-ridiculous-amount-of-energy-it-takes-to-run-bitcoin

    Tai jos ver­rataan vaik­ka tekoä­lyä ihmi­saivoihin, ihmisen aivo­jen ener­giaku­lu­tus on pienem­pi absolu­ut­tis­es­ti, mut­ta toisaal­ta ihmisen ekologi­nen jalan­jäl­ki taitaa olla paljon suurem­pi — tästä voi tul­la melkoinen ris­tiri­ita, voi silti olla ekol­o­gisem­paa käyt­tää ongelmien ratkomiseen tekoä­lyä kuin ihmi­saivo­ja, kos­ka ihmisen hyö­ty­suhde on niin heikko.

  2. Uhka: Yri­tys säästää 100 euroa/kk, kun se vai­h­taa ihmisen robot­ti­in. Tämä ihmi­nen jää työt­tömäk­si tai siir­tyy työhön, jos­sa hänen tuot­tavuuten­sa on 200 euroa/kk pienem­pi kuin edel­lisessä työssään. Yri­tys voit­taa, mut­ta kansantalous/yhteiskunta häviää.

    1. Uhka: Yri­tys säästää 100 euroa/kk, kun se vai­h­taa ihmisen robot­ti­in. Tämä ihmi­nen jää työt­tömäk­si tai siir­tyy työhön, jos­sa hänen tuot­tavuuten­sa on 200 euroa/kk pienem­pi kuin edel­lisessä työssään. Yri­tys voit­taa, mut­ta kansantalous/yhteiskunta häviää.

      Ihan tot­ta häviääkö. Eikö siinä käy niin, että sekä työn­tek­i­jän aiem­pi että uusi työ tulee tehdyk­sieli kokon­ais­tuotan­to nousee.

  3. Yri­tyk­sen kaik­ki menot — niin palkat, osin­got kuin verotkin — mak­sa­vat asi­akkaat, jot­ka osta­vat yri­tyk­sen palvelu­ja tai tuot­tei­ta. Nähtäväk­si jää kuka tule­vaisu­udessa ostaa tuot­teet — robot­eil­la siihen ei ole tarvet­ta. Vielä isom­pi ongel­ma on mitä tehdään yli­jäämäih­misille. Ihmiskun­nan his­to­ri­an perus­teel­la uskon, että nämä tul­laan taval­la tai toisel­la elim­i­noimaan päät­täjien toimes­ta. Luul­tavasti robot­tien avustuksella.

    Aiem­mat tek­nol­o­giset muu­tok­set eivät ole tuhon­neet työ­paikko­ja ihan samaan tahti­in — yhdessä glob­al­isaa­tion kanssa — kuin mitä täl­lä vuosi­tuhan­nel­la. Luin jostakin viral­lis­es­ta raportista arvion, että robo­t­i­saa­tion tuhoa­mat työ­paikat — robo­t­i­saa­tion luo­mat työ­paikat = n. 20 000 työa­paikkaa per vuosi. Näin näyt­tää myös tapah­tuneen kun verot­ta­jan tilas­tois­sa näkyy n. 700 000 henkilöä, joi­ta verote­taan työt­tömyy­se­tu­u­den perus­teel­la vuo­den aikana.

    Työt­tömyy­destä on tul­lut pysyvä oloti­la isolle osalle väestöä kaikissa län­si­mais­sa. Ne, joil­la töitä yhä on, tekevät mon­esti sitä mini­pal­ka­lla osa-aikaisi­na ja pätkätyöläisinä. 

    En näe mah­dol­lisek­si verot­taa robot­te­ja sel­l­aise­naan. Kos­ka asi­akas mak­saa kaik­ki kulut hin­nois­sa. Ken­ties arvon­lisävero ihmisen suorit­ta­mas­ta työstä voisi olla pienem­pi ja robotin suorit­ta­mana 5–10 yksikköä suurem­pi. Sil­loin ihmiset val­it­se­vat kau­pan kas­san itsepa­lvelu­laitet­ta mielu­um­min. Se ei edelleenkään estä kun­tia kor­vaa­mas­ta henkilökun­taa robot­eil­la — vaikka­pa itsepa­lve­lutiskil­lä kir­jas­tossa, kuten lähikir­jas­tossani on käynyt. Ei ole kir­jas­totäti enää 5 päivänä viikos­sa aut­ta­mas­sa asiakasta.

    1. Aiem­mat tek­nol­o­giset muu­tok­set eivät ole tuhon­neet työ­paikko­ja ihan samaan tahti­in – yhdessä glob­al­isaa­tion kanssa – kuin mitä täl­lä vuosituhannella.

      No hei haloo. Mitään sel­l­aista työ­paikkaka­toa ei ole näköpi­iris­sä kuin oli pienvil­jal­i­jä­maat­alouden ja met­sätöi­den alasajo 1960-luvul­la. Met­sätöis­sä rämpi joka talvi 300 000 suo­ma­laista jus­tee­rien ja kirveen kanssa. Nyt met­sure­itqa on 4 000. Maat­alous oli pääelöinkeino, nyt maa- ja met­sä­taloud­es­ta saa elan­ton­sa neljä pros­ent­tia suo­ma­lai­sista. Tähän asti­nen teiol­lisu­usautomaa­tio on jo vienyt yli puo­let tehdas­salien työ­paikoista, joten jatkos­sa niitä ei voi men­nä yhtä paljon, vaik­ka menisi kaik­ki loput.

  4. Tähänkin keskustelu­un heitän pohdit­tavak­si robot­tiveron kan­nat­ta­jille mitä pitää tehdä noin 3000 met­säkoneelle, jot­ka ovat kor­van­neet läh­es 100 000 met­suria. Stock­man­nin hissit on verotet­ta­va kos­ka hissi­tytöt on automa­ti­soitu pois. Ja Busse­ja ja raitio­vaunu­ja on verotett­va, kos­ka lip­puau­tomaatit ovat kor­van­neet sato­ja rahastajia.

  5. Osmo Soin­in­vaara: Ihan tot­ta häviääkö. Eikö siinä käy niin, että sekä työn­tek­i­jän aiem­pi että uusi työ tulee tehdyk­sieli kokon­ais­tuotan­to nousee. 

    Ja täl­löin astuu erään viisaan sano­jan miete voimaan:

    Viimeaikainen tuot­tavu­u­den nousu on johtanut siihen, että palkkat­u­lo­jen osu­us kansan­tu­losta on laskenut ja yrit­täjä- ja pääo­mat­u­lo­jen nous­sut. Pääo­mat­u­lo­ja verote­taan vähem­män kuin työ­tu­lo­ja. Sik­si vero­tu­lo­jen määrä piene­nee ihan ilman robottejakin. 

    Eli kas­va­neen tuotan­non hedelmät menevät pääomille, jot­ka pak­enevat maas­ta heti, jos niitä ale­taan verot­ta­maan. Tarvit­taisi­in kan­sain­välistä toim­intaa, jot­ta täl­läi­nen haitalli­nen veropakoilu saataisin loppumaan.

    P.S. “robot­tivero” tarkoit­taa oikein tulkit­tuna pääo­man verot­tamista, joka tarvit­see kan­sain­välistä yhteistyötä. On san­gen olk­iukko­maista väit­tää, että kyse olisi vain ja ain­oas­taan robot­tien verot­tamis­es­ta juurikin niistä syistä, joi­ta blo­gis­sa esitetään.

  6. Työ­tun­nit (per capi­ta) on jo vähen­tynyt noin puoleen sadan vuo­den takaises­ta esim. Alanko­mais­sa. Robot­it ovat siis jo kor­van­neet enem­män ihmistyötä kuin mitä niiden on jatkos­sa mah­dol­lista kor­va­ta. Pääosa tästä “val­lanku­mouk­ses­ta” on siis jo his­to­ri­aa. Käsi pystyyn kuka kaipaa takaisin aikaan, jol­loin työtä tehti­in huo­mat­tavasti enemmän?

  7. Kokoais­tuotan­non nousus­ta yhteiskun­nan hyö­tyyn on mat­ka, joka ei aina toteudu. 

    Osmo Soin­in­vaara: Ihan tot­ta häviääkö. Eikö siinä käy niin, että sekä työn­tek­i­jän aiem­pi että uusi työ tulee tehdyk­sieli kokon­ais­tuotan­to nousee.

  8. Yri­tys voit­taa, mut­ta kansantalous/yhteiskunta häviää.

    Uhka potenssi­in kak­si. Yri­tys joka ei investoi robot­ti­in menet­tää kil­pailue­tun­sa suh­teessa kan­sain­väliseen kil­pail­i­jaan ja on kaput.. Ihmisel­läkään ei ole työtä

    yhteiskun­ta häviää ensin­nä ihmisen työn ja heti perään yri­tyk­sen yhteisöveron + yri­tyken mun työvoiman työn.

  9. Robot­tiverossa voisi olla jotain järkeä jos

    1) kaiken sen mitä roboti­ikalla on tuotet­tu vien­ti­in voisi täysimääräis­es­ti vähen­tää vero­tuk­ses­sa jol­loin roboti­ikkaan panos­ta­van yri­tyk­sen kil­pailukyky ei kärsi
    2) alhaisen automaa­tioas­t­een yteiskun­tien tuot­teis­sa olisi korotet­tu alv-kan­ta, täl­löin koti­markki­noil­la automaa­tion kil­pailukyky säilyisi.

  10. Osaamisvi­nouma val­lit­see jo esimerkik­si pako­lais­taus­tais­ten irak­i­lais­ten, afgaanien ja soma­lialais­ten suh­teen. Hei­dän työt­tömyysas­teen­sa on Suomes­sa noin 25 vuot­ta ollut vähin­tään 50 — 60 prosenttia.

    Miten tästä prob­lemati­ikas­ta selvitään, varsinkin kun odotet­tavis­sa on, että hei­dän Suomeen tulon­sa jatkuu vas­taisu­udessa vähin­tään yhtä voimallis­es­ti kuin tänä päivänä ja automa­ti­saa­tio, dig­i­tal­isaa­tio ja robo­t­i­saa­tio syövät heille sopivia vähäistä osaamista vaa­tivia suori­tus­ta­son työpaikkoja?

    He muuten muo­dosta­vat ydin­joukon siitä väestä, jon­ka on tarkoi­tus tehdä Helsingistä 860 000 asukkaan kaupun­ki ja osaamiskeskit­tymä vuo­teen 2050 mennessä. 

    Varsi­naisia huip­pu­osaa­jia ja asiantun­ti­joita­han mei­dän on kehit­tyneistä maista Suomeen vaikea saa­da, ja pako­lais­taus­tais­ten ihmis­ten kyvykkäim­mät muut­ta­vat Kanadaan ja mui­hin sel­l­aisi­in mai­hin, jois­sa hei­dän omat etniset ryh­män­sä ovat suuret ja ilmas­to Suomea suotuisampi.

    1. Osaamisvi­nouma val­lit­see jo esimerkik­si pako­lais­taus­tais­ten irak­i­lais­ten, afgaanien ja soma­lialais­ten suh­teen. Hei­dän työt­tömyysas­teen­sa on Suomes­sa noin 25 vuot­ta ollut vähin­tään 50 – 60 prosenttia.

      Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kaikkien Suomes­sa asu­vien työl­lisyys on 42 %. Pako­laiset noista maista kuu­lu­vat läh­es kokon­aan tähän koulut­ta­mat­tomien ryh­mään. Hei­dän työl­lisyyten­sä on siis parem­pi kuin pelkän perusk­oulöun varas­sa ole­vien syn­type­r­äis­ten suomalaisten.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Ihan tot­ta häviääkö. Eikö siinä käy niin, että sekä työn­tek­i­jän aiem­pi että uusi työ tulee tehdyk­si eli kokon­ais­tuotan­to nousee.

    Ihan tot­ta häviää. Tuot­tavu­u­den kasvu ei auta, jos kokon­aisku­lu­tus kas­vaa enem­män — robot­tikin kulut­taa osansa. 

    Tarkastelun helpot­tamisek­si olet­takaamme, että robot­ti kulut­taa (eli mak­saa) yhtä paljon kuin ihmi­nen mut­ta tuot­taa yhden yksikön enem­män. Kun robot­ti kor­vaa ihmisen ja ihmi­nen siir­tyy työhön, jos­sa hän tuot­taa kak­si yksikköä entistä vähem­män, kokon­ais­tuot­tavu­u­den ja ‑kulu­tuk­sen ero­tus piene­nee yhdel­lä yksiköllä.

    Vas­taavasti työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja voi olla hyödylli­nen työ­nan­ta­jalle mut­ta haitalli­nen* kansan­taloudelle, jos muut­ta­jan kulu­tus ylit­tää hänen tuot­tavuuten­sa, mikä pitänee usein paikkansa ainakin matalapalkka-aloilla.

    Kokon­aisu­ut­ta opti­moi­va sosial­is­mi (teo­ri­as­sa) vält­tää täl­laiset sudenkuopat. Mut­ta miten sosi­aa­li­nen markki­na­t­alous ratkaisee täl­laiset pulmat? 

    *Tässä ei huomioi­da mah­dol­lisia myön­teisiä välil­lisiä vaiku­tuk­sia, kuten kult­tuuril­lisen diver­si­teetin ylläpitämistä tms.

  12. Osmo Soin­in­vaara: Ihan tot­ta häviääkö. Eikö siinä käy niin, että sekä työn­tek­i­jän aiem­pi että uusi työ tulee tehdyk­sieli kokon­ais­tuotan­to nousee.

    Juuri tämän takia EITC-tyyp­pinen negati­ivi­nen tulovero pitäisi ottaa käyt­töön. Tulisi tehdyk­si töitä, jot­ka nyt jäävät tekemättä.

  13. Aika ajatel­la: Tuot­tavu­u­den kasvu ei auta, jos kokon­aisku­lu­tus kas­vaa enem­män — robot­tikin kulut­taa osansa.

    Niin ja nämä laskel­mat ovat vähän han­kalia, kos­ka voi olla että sitä robotin tarvit­se­maa malmia louhi­taan jos­sain Out­okum­mun kai­vok­ses­sa, joka työl­listää kaivos­miehiä, matemaatikoi­ta, ohjelmis­toinsinööre­jä, sen malmin kul­jet­ta­mi­nen sata­maan työl­listää satama­henkilökun­taa, lai­vat taas työl­listävät varus­ta­mo­ja, telakoi­ta yms.

    Sit­ten kun se robot­ti on tosi­aan valmis se tarvit­see sähköä, huoltomiehiä, ohjel­moi­jia, suun­nit­telijoi­ta, tuot­teet tarvit­se­vat myyjiä, teknistä tuk­i­henkilökun­taa ja yri­tys joka robot­te­ja myy tarvit­see edus­ta­jia ja sama pros­es­si sit­ten sille yri­tyk­selle mikä robot­tia käyttää.

    Jos robot­ti vie yhden ihmisen työ­panok­sen, niin luul­tavasti se tuo paljon muu­ta työtä jota ei vält­tämät­tä olisi ikinä ollut edes ole­mas­sa ilman robot­tia. Parhaim­mil­laan tämä on todel­la hyvää kehitystä.

    Tehokku­us on hyvästä, mut­ta kulut­tamisen kasvu ei ole. Ainakin jos ajatel­laan, että tämä olisi edes hie­man vihreä pal­s­ta ja uskaltaa sanoa ääneen, että jatku­va turhan tavaran tuot­ta­mi­nen hal­val­la ajaa vielä tämän pla­nee­tan perika­toon, mikäli jotain kon­trol­lia tässä ei ole.

    Jos vaik­ka joku kehit­tää robotin, joka tekee plank­toneista ham­puri­laisia niin voi olla että saadaan hal­paa pikaruokaa mut­ta tuho­taan pla­neet­ta samal­la — monis­sa vihreis­sä tuot­teis­sa on vähän tätä riskiä ole­mas­sa. Kaade­taan sademet­sää jot­ta voidaan vil­jel­lä biopolttoaineita.

    Ihmistyötä mielestäni tarvit­taisi­in valvo­maan sitä onko tässä tehostamis­touhus­sa mitään järkeä. Ain­oas­taan hal­lit­tu byrokra­tia voi pelas­taa maapallon.

  14. Tässäkin tapauk­ses­sa veropo­h­ja kyl­lä edelleen paranisi, kos­ka suurin osa robot­tien syr­jäyt­tämästä työstä kyl­lä kor­vau­tu­isi uudel­la työl­lä ja tuot­tavu­u­den nousu johtaisi palkko­jen nousuun. 

    Näistä pohdiskeluis­tasi puut­tuu arvio työ- ja pääo­mat­u­lo­jen suh­teesta ja sen muutoksesta.

    Yleis­es­ti ottaen kun palkat kas­va­vat nopeam­min kuin työn tuot­tavu­us, palkko­jen osu­us kas­vaa. Kun palkko­jen osu­us kas­vaa hitaam­min kuin työn tuot­tavu­us, työn osu­us laskee.

    Robot­it ovat pääo­main­vestoin­ti. Robotin tuot­ta­ma tulos näkyy tilas­tois­sa omaisu­us- ja yrit­täjä­tu­lona. Robot­tien pitäisi nähdä osana “cap­i­tal deep­en­ing” ilmiötä, jos­sa pääo­man osu­us työn­tek­i­jää kohden kasvaa.

    Työn osu­ut­ta kansan­tu­losta (labour share) on pitkään pidet­ty muut­tumat­tomana eikä siihen ole kiin­nitet­ty huomio­ta tutkimuk­ses­sa ja poli­ti­ikas­sa. Kuitein on kasautu­vaa evi­denssiä siitä, että työn osu­u­den tren­di on laske­va kaikissa G20-talouk­sis­sa ja Suomessa.

  15. Kan­nat­taa kat­soa A‑studio keskivi­ikol­ta 29.11.
    Juhana Var­ti­ainen & Tar­ja Filatov

    Työt­tömyys nyt 7,3%

    Kuin­ka alas työt­tömyys voi laskea?

    Juhana Var­ti­ainen: “OECD:n arvion mukaan 7,4%, koti­maiset ennusteste­laitok­set 6,5% euroopan komis­sio johonkin 8%. Me ei olla kovin kaukana tästä tasos­ta. En usko, että työt­tömyys voi olla kovin paljon alle seitsemän.”

    Fila­tov sanoo, että työt­tömyyspros­ent­ti on poli­it­ti­nen valinta.

    Var­ti­ainen: “jos men­nään alle, niin kulut kas­va­vat. Tulee kil­pailukyky­on­gel­ma. Tämä työt­tömyys­porosent­ti on poli­it­ti­nen valinta.”

    Eli molem­mat on sitä mieltä, että työt­tömyyspros­ent­ti on poli­it­ti­nen val­in­ta. Tasos­ta vain vään­netään. Var­ti­ainen halu­aa kovem­man pros­entin, jot­ta palkat ei nouse ja kulut kas­va. Fila­tov halu­aa pienem­män pros­entin ja näkee siitä hyötyä.

    Mik­si työt­tömiä ei voisi tuo­da? Ruot­si otti enem­män pako­laisia vuo­den aikana, mitä suomeen on tul­lut yhteen­sä. Jos 40 000 mar­gin­aali on niin pieni, että siitä pitää olla huolis­saan, niin tuo­daan vaik­ka sata tuhat­ta, niin saadaan porukkaa töihin.

  16. Jokaiselle sähkö­pos­tivi­estille viiden euron vero. Se voisi olla sopi­va hin­ta sille työlle, mitä sen vuok­si jää tekemättä.

    Ja kän­nykälle voi hyvin lait­taa 1000 euroa kuus­sa käyt­tö­mak­sua. Veikkaan, että edelleen työ­nan­ta­jan kan­nat­taisi mak­saa niitä aika monelle.

    Ja kun Osmo aiem­min väit­ti, että esim. auto­jen huolto­ja ei voi ulkois­taa, vaan palve­lut tule­vat säi­lymään. Niin auton huoltoon pitäisi saa­da 500% lisävero, sil­lä niitä huol­letaan niin pirun vähän esim. 70- luku­un ver­rat­tuna. Ei ole mitään huolto / joka tankkaus jut­tu­ja ole­mas­sakaan ja öljy­il­läkin aje­taan 25000 aiem­man 3000 sijaan. Mon­et osat, mitä aiem­min vai­hdet­ti­in kestää koko auton käyttöiän.

    Mut­ta asi­aan. Ulkois­tamises­sa ollaan hel­posti pir­ullis­ten ongelmien äärel­lä. Olin aikoinaan 90- luvul­la ensim­mäisessä tiimik­oulu­tuk­ses­sani, jos­sa oli palkat­tu yri­tyk­seen ulkop­uo­li­nen kon­sult­ti tehosta­maan toim­intaa. Tiimik­oulu­tuk­set eivät ole kahdessakymme­nessä vuodessa kehit­tyneet juuri ollenkaan. Jotakin on tip­punut pois. Esim. naisille on nyky­isin pukkar­it ja sosi­aal­i­ti­lat eikä tekni­nen maail­ma enää ole “all-male”. Tyt­töka­len­terei­den pois otta­mi­nen kont­tor­eista tapah­tui sil­loin ja tästä tuskin vään­netään enää.

    Mut­ta 90- luvul­la kun tiimin piti vään­tää kolme omaa tavoitet­ta, niin sil­loin työn­tek­i­jät oli­vat rehellsiä. 

    1. Enem­män palkkaa
    2. lep­poisampi työ
    3. Vähem­män työaikaa

    Tiimin omat tavoit­teet. JA keino­ja näi­hin tavoit­teisi­in etsit­ti­in porukalla. Omis­ta­ja oli ulko­mail­la ja paikallista johtoa myö­den niitä keino­ja päästä tavoit­teeseen kehitet­ti­in ja kek­sit­ti­in. Mitään aja­tus­ta siitä, että ulko­maalainen omis­ta­ja ansait­sisi yhtään lant­tia tulok­ses­ta ei ollut työn­tek­i­jöil­lä eikä edes paikallisel­la johdol­la. Esim. sys­temaat­ti­nen työ­tun­tien muokkaamisen kult­tuuri luoti­in työ­maalle. Sovit­ti­in tiety­istä töistä, että niitä ei tehdä kuin ylitöinä. Sovit­ti­in, että tietyt työte­htävät oikeut­ta­vat tiet­tyyn tun­timäärään yli­työko­r­vaus­ta, vaik­ka todel­liset tun­nit oli­si­vat olleet jotain aivan muu­ta. Sovit­ti­in, että tiet­tyjä työl­listäviä pros­essin ongelmia ei kor­ja­ta, kos­ka ne työl­listävät. Ja niin edelleen.

    Veikkaan, että suo­ma­laisen yri­tyk­sen ulkois­taes­sa toim­i­taa muualle tör­mätään hel­posti samaan asi­aan. En usko, että maail­ma on sen kum­mem­pi suomen ulkopuolellakaan.

  17. Meil­lä ei ole suun­nat­toman suuria pääo­mare­serve­jä joiden turvin voisimme ostaa pop­corne­ja ja heit­täy­tyä sohvalle kat­so­maan miten tekoäly/robotisaatio mullis­taa tun­temamme maailman.
    Siitä syys­tä mei­dän on tehtävä kaikkemme pysyäk­semme tämän kehi­tyk­sen kärk­i­joukois­sa, joten robot­tiverot ja muut hai­tat on kuiv­asti torjuttava.
    Itse en eri­tyis­es­ti pidä tästä kehi­tyk­ses­tä ja se saat­taa tuo­da mukanaan val­ta­van inhimil­lisen katas­trofin yli­jäämäväestön muo­dos­sa, mut­ta näyt­tää siltä että tälle dystopi­alle tai utopi­alle ei ole vai­h­toe­htoa ennenkuin ihmi­nen (tai kybor­gi) alkaa asut­ta­maan mui­ta planeettoja.

  18. Osmo Soin­in­vaara: Pelkän perusk­oulun suorit­tanei­den kaikkien Suomes­sa asu­vien työl­lisyys on 42 %. Pako­laiset noista maista kuu­lu­vat läh­es kokon­aan tähän koulut­ta­mat­tomien ryh­mään. Hei­dän työl­lisyyten­sä on siis parem­pi kuin pelkän perusk­oulöun varas­sa ole­vien syn­type­r­äis­ten suomalaisten.

    Valitet­tavasti irak­i­lais­ten, afgaanien ja soma­lialais­ten tilanne Suomes­sa ei ole niin hyvä mitä alku­peräi­nen kir­joit­ta­ja antoi ymmärtää. Tilas­tokeskusen mukaan ryh­mien työl­lisyysas­teet vuon­na 2015 oli­vat 21% (taus­ta­maana Irak), 24% (taus­ta­maana Afgan­istan) ja 19% (taus­ta­maana Soma­lia) eli noin puo­let pelkän perusk­oulun varas­sa ole­vien tasos­ta (vajaa 43% jos SAK:n lukui­hin on luottaminen).

    http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/feff498c-33fa-452f-a564-8dcc89f3a170
    http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/68b00567-5e7a-4449–9cb5-59d407332c0e
    https://www.sak.fi/aineistot/julkaisut/mahdollisuuksien-aika/katoavat-tyopaikat-2017–05-17

  19. BKT on arvon­lisäys­tä, jotakuinkin myyn­nit vähen­net­tynä ostoilla.

    Työvoimaku­lut mak­se­taan arvon­lisäyk­ses­tä. Työn­tek­i­jöille kus­tan­net­tu kahvi on osto joka siis vähen­tää arvon­lisäys­tä. Se kahvi tuot­taa arvon­lisäys­tä kau­palle joka myi, fir­malle joka pakkasi, jauhoi, paah­toi, ja tuot­ta­jalle joka kas­vat­ti ja keräsi.

    Robotin han­kkimi­nen on investoin­ti joka menee taseeseen. Pois­to­jakaan ei las­ke­ta ostok­si. Robotin han­k­in­taku­lut mak­se­taan siis arvonlisäyksestä.

    Robot­ti kulut­taa ener­giaa (yleen­sä sähköä) ja vaatii huoltoa. Nämä ovat osto­ja jot­ka vähen­tävät arvon­lisäys­tä. Kuten kahvi työn­tek­i­jöille, näi­denkin arvon­lisä tulee tuot­ta­jal­la, huoltofir­mal­la, varaosien valmis­ta­jal­la, jne.

    Joskus automaa­tio­ta han­ki­taan menona eikä investointi­na. Kum­malli­nen aja­tus, sil­lä investoin­ti­han se nimeno­maa on — ellei sitä sit­ten ole tarkoi­tus jalostaa myytäväk­si jol­loin se on tuot­teen osa. Tuotan­toon tarvit­ta­va tai tuotan­toa paran­ta­va ohjelmis­ton tai robotin siis pitäisi olla investointi.

    Investoin­tia ei tietenkään pitäisi verot­taa, sil­lä investoin­nin pitäisi kas­vat­taa arvon­lisäys­tä ja arvon­lisäyk­sen kasvu on lähtöko­htais­es­ti hyvä jut­tu. Eikä ohjelmis­toa tai robot­tia voi erot­taa muista investoinneista.

    Robot­tia on siis verotet­ta­va ihan kuten muitakin pääo­maa sitovia tuotan­non­tek­i­jöitä: arvon­lisäverol­la ja yhteisöverolla.

    Pääo­man ja työvoimaku­lu­jen suh­teen muut­tumi­nen voidaan huomioi­da vero­tuk­ses­sa myös ansio­tulovero­tuk­sen ja pääo­mat­ulovero­tuk­sen suhteessa.

    Toki tavoit­teena pitäisi olla, että ihmis­ten tarvit­see tehdä mah­dol­lisim­man vähän epämiel­lyt­täviä töitä, että kaik­ki saa­vat tarvit­se­mansa elämisen perusedel­ly­tyk­set automaa­tion tuot­ta­mana, ja kaik­ki voivat näi­nollen tehdä sitä mitä halu­a­vat, eivät sitä mitä on pakko tehdä puuron eteen.

  20. Jut­tu alkoi jostkus muinai­saikana, tuli työkalu­ja joil­la voi rak­en­taa parem­man asun­non met­sästää par­m­min. !700-luvul­la tuli Kehru­u­jen­ny joka pyörit­ti sataa värt­tinää ker­ral­la. Sil­loin alet­ti­in puhua koneista, mut­ta työkalu­ja­han nekin. Työvä­ki kapinoi ja rikkoi konei­ta, mut­ta turhaa oli, hyö­ty oli niin suuri. Nyt on sana robot­ti tul­lut muoti­in. Ei pidä ajatel­la pelti-ihmistä tehtaan uumenis­sa, vaan ohjelmis­toa joka kor­vaa mais­te­rien työtä, sel­l­ais­ten, jot­ka kuvit­tel­e­vat oman työn­sä ole­van sen sortin luo­vaa, että kone ei pärjää.
    Vih­je nuo­rille, älkää opiskelko liian pitkään, kymme­nen vuo­den kulut­tua on kuitenkin muun­tok­oulu­tus edessä.

  21. Mut­ta mikä on se kor­vaa­va työ mihin ihmi­nen siir­tyy työstä, jon­ka robot­ti tekee? Tekoä­ly on viemässä koko tilanteen ihan uuteen ja ennakoimat­tomaan ulot­tuvu­u­teen, joten on aivan turhaa lähteä perustele­maan asioi­ta esimerkik­si sil­lä, että työvoiman tar­jon­ta lisäisi automaat­tis­es­ti työpaikkoja.

    Nyt on jo käyn­nistynyt kova kil­pa­juok­su markki­noil­la ensim­mäisen sukupol­ven tekoälysovel­lu­tusten kanssa. Yri­tyk­set ovat kovaa vauh­tia tuo­mas­sa eri­laisia uusia sovellutuksia.

    Esimerkik­si roboti­ikas­sa on ollut haas­teena valmis­tus­menetelmät. 3D tulostus on tuonut parem­pia mah­dol­lisuuk­sia mon­imutkaisten osien valmis­tuk­seen. Esimerkik­si robot­tikä­den valmis­tamiseen. Tekoä­ly tar­joaa parem­pia mah­dol­lisuuk­sia näköaistin toteut­tamiseen. Robot­ti­au­tois­sa nykyi­nen Lidar-teknolo­giaan perus­tu­va tekni­ik­ka ympäristön tulk­it­semiseen kor­vau­tuu toden­näköis­es­ti pelkäl­lä videokam­er­al­la, jon­ka kuvaa tekoä­ly tulk­it­see ja opet­telee hah­mot­ta­maan 3‑ulotteisena kuvana.

    Foto­re­al­isti­nen 3D-mallinnus on tätäpäivää ja ensim­mäisiä tekoälysovel­lu­tuk­sia kasvo­jen ilmei­den toteut­tamiseen on jo toteutet­tu. Se tuo eloku­va- ja viihde­te­ol­lisu­u­teen uusia mahdollisuuksia.

    Aika vähi­in jää ne työt mitä tekoä­ly ei voisi tehdä. Nyt sit­ten pitäisi kek­siä mitä töitä sit­ten ihmi­nen tek­isi, mitä tekoä­lyl­lä ei kan­na­ta toteuttaa?

    Ohjel­moin­ti­työ vähe­nee opetetet­tavien sovel­lu­tusten myötä.

    Kuka tahansa asi­as­ta kiin­nos­tunut pääsee pienel­lä vaival­la kehit­telemään itse eri­laisia tekoälysovel­lu­tuk­sia. Perus­ta­son ohjel­moin­ti­taito riit­tää, se ei ole kovin vaa­ti­vaa tekemistä.

    https://keras.io/

    https://dialogflow.com/

  22. Tero Tolo­nen:

    Jos robot­ti vie yhden ihmisen työ­panok­sen, niin luul­tavasti se tuo paljon muu­ta työtä jota ei vält­tämät­tä olisi ikinä ollut edes ole­mas­sa ilman robot­tia. Parhaim­mil­laan tämä on todel­la hyvää kehitystä.

    Olet oike­as­sa siinä, että robot­ti tuo työtä, jota muuten ei tarvit­sisi tehdä (eli robot­ti aiheut­taa kus­tan­nuk­sia). Olet mielestäni väärässä, jos väität, että täl­laisen “uuden työn” syn­tymi­nen olisi itsessään hyvää kehi­tys­tä. Mei­dän on valitelta­va — ei kiiteltävä — kun robot­ti rikkoo ikkunoita.

  23. Jyri: Uhka potenssi­in kak­si. Yri­tys joka ei investoi robot­ti­in menet­tää kil­pailue­tun­sa suh­teessa kan­sain­väliseen kil­pail­i­jaan ja on kaput.. Ihmisel­läkään ei ole työtä

    yhteiskun­ta häviää ensin­nä ihmisen työn ja heti perään yri­tyk­sen yhteisöveron + yri­tyken mun työvoiman työn.

    Kyl­lä. Vien­tik­il­pailun vuok­si eri kansan­taloudet voivatkin heiken­tyä yhtä­jalkaa vai­h­ta­mal­la ihmisiä robot­tei­hin sil­loinkin, kun kokon­aishyö­ty on negati­ivi­nen. Miten tämä ongel­ma ratkaistaan?

  24. Aika ajatel­la: Olet oike­as­sa siinä, että robot­ti tuo työtä, jota muuten ei tarvit­sisi tehdä (eli robot­ti aiheut­taa kus­tan­nuk­sia). Olet mielestäni väärässä, jos väität, että täl­laisen “uuden työn” syn­tymi­nen olisi itsessään hyvää kehi­tys­tä. Mei­dän on valitelta­va — ei kiiteltävä — kun robot­ti rikkoo ikkunoita. 

    Nyt sin­ul­la on ajatusvirhe.

    Jos robot­ti on tehokkaampi kuin ihmi­nen, robotin rak­en­tamisek­si tehty työ on tehokkaam­paa ja siis enem­mä lisäar­voa tuot­tavaa kuin se kor­vat­ta­va ihmistyö. Robotin kus­tan­nuk­set ovat jonkun toisen lisäar­voa. Jos robotin kus­tan­nuk­set ovat alem­mat kuin mut­te­ria vään­tävän työn­tek­i­jän, robotin aikaansaamisek­si uhratut resurssit ovat pienem­mät. Robot­ti­in tehty työ on tehokkaam­paa kuin alku­peräi­nen työ.

    Moto on aivan ilmi­selvä esimerk­ki. Pon­ssen met­säkonei­den eteen tehty kehi­tystyö on ilmi­selvästi paljon enem­män lisäar­voa tuot­tavaa, ver­rat­tuna siihen että sama poruk­ka työsken­telisi metsureina. 

    Kuin­ka paljon Suomen “kokon­aishyö­ty” paranisi sil­lä, että Pon­sse heit­täisi han­skat tiski­in ja kaik­ki äijät lähtisi met­säsavot­taan + mukaan tietenkin otet­taisi­in vielä tuhat­määrin lisää mui­ta työn­tek­i­jöitä, kun ei tuol­la Pon­sen porukalla yksik­seen päästä samaan kaatomääri­in kuin nyky­isil­lä met­säkoneil­la? Entä mitä tapah­tu­isi kokon­aishyödylle, jos luovut­taisi­in nykyis­es­tä aurauskalus­tostamme ja kolat­taisi­in kaupunkien kadut käsipelil­lä? Mitä eroa tässä työn tehokku­u­den kas­vamises­sa on robotteihin?

  25. Jos automaa­tio syr­jäyt­tää merkit­tävän osan työvoimas­ta, ongel­mana on saa­da aikaan järkevä tulon­jako sekä kan­nus­timet yhtäaikaa, ei kokon­ais­tuotan­to ja tehokkuus.

  26. Sylt­ty: Nyt sin­ul­la on ajatusvirhe.

    Min­ul­la ei ole aja­tusvirhet­tä. Sin­ul­la on tulk­in­tavirhe. Olen samaa mieltä: “robot­ti­in tehty työ on tehokkaam­paa kuin alku­peräi­nen työ”. Juuri sik­si­hän yri­tys vai­h­taa ihmisen robot­ti­in. Point­ti on se, että robot­ti­in tehty työ on silti kus­tan­nus — paras­ta olisi, jos robotin saisi aivan ilmaiseksi. 

    Met­surei­den vai­h­t­a­mi­nen met­säkoneisi­in on var­mas­tikin ollut kokon­aishyödyl­listä, kos­ka (a) met­säkoneet ovat moninker­tais­es­ti ihmistä tehokkaampia ja (b) kos­ka entiset met­surit ovat löytäneet mui­ta töitä, jot­ka ovat läh­es yhtä tuot­tavia tai jopa tuot­tavampia. Oleel­lista on huo­ma­ta ehto­jen (a) ja (b) merk­i­tys ja se, että joka tilanteessa ne eivät vält­tämät­tä täyty.

    1. Mikä näis­sä robot­eis­sa on sel­l­aista, että kun ne lisäävät tuot­tavu­ut­ta, syn­tyy vain työt­tömyyt­tä, jota muu tuot­tavu­u­den nousu ei synnytä?

  27. Sylt­ty:
    Jos automaa­tio syr­jäyt­tää merkit­tävän osan työvoimas­ta, ongel­mana on saa­da aikaan järkevä tulon­jako sekä kan­nus­timet yhtäaikaa, ei kokon­ais­tuotan­to ja tehokkuus.

    Tämä on vähin­täänkin harhaan­jo­htavasti ilmais­tu. Jos automaa­tio syr­jäyt­tää työvoiman, kos­ka automaa­tio on hie­man tehokkaam­paa, kokon­ais­tuotan­non ja ‑kulu­tuk­sen ero­tus voi pienen­tyä (työtön kulut­taa paljon mut­ta tuot­taa vähän*). Toisin sanoen jaet­tavaa on vähem­män, mitä tulon­jako ei paran­na vaik­ka lieven­tääkin kärsimyksiä.

    * Tässä ei huomioi­da työt­tömän mah­dol­lis­es­ti lisään­tyvää har­ras­tus­toim­intaa, joka voi paljonkin nos­taa hänen itsen­sä ja monien muiden elintasoa.

  28. Oliko­han aikoinaan vasem­malle nojaavia talousti­eteen pro­fes­sor­e­i­ta, jot­ka esit­tivät vipu­veroa? Vivun tulo työ­markki­noille kun vei hyviä kiven­työn­tötöitä taval­lisil­ta rehellisiltä duunareil­ta. Sen tiedämme, että trak­tor­e­i­ta vas­tustet­ti­in niiden vääjäämät­tä aiheut­ta­man mas­satyöt­tömyy­den perusteella.

    Vaikut­taa että me ihmiset kuvit­telemme aina elävämme ennen­näkemät­tömän tek­nol­o­gisen mur­roksen aikaa. Mur­roksen, joka tulee romut­ta­maan yhteiskun­nan sel­l­aise­na kuin sen tun­nemme. Kuitenkin aina on löy­tynyt uut­ta työtä. Yksikään isoisä ei tänä päivänä istu­ta lapsen­las­ta polvelleen ja ker­ro nuoru­ud­estaan web designe­r­i­na tai hyvinvointivalmentajana.

    Meil­lä on län­si­maak­si varaa siir­tyä palvelu­pain­oit­teisem­paan talouteen, olet­taen teol­lisu­u­den pysyvän automaa­tion mukana eli kil­pailukykyisenä. Enkä näe syytä mik­si näin ei tapah­tu­isi. Äänekoskel­la 170 työn­tek­i­jää keit­tää sel­l­ua sel­l­aisen määrän, jon­ka tuot­tamiseen 90-luvul­la tarvit­ti­in kym­menker­tainen määrä henkilöstöä. Mod­ernin bio­talouden lisäk­si olemme kohtu­ullisen päte­viä ter­veyste­knolo­gian, autonomisen merenku­lun ja vihais­ten lin­tu­jen tekemisessä. 

    Iloitkaamme siitä, että perus­tarpei­demme tyy­dyt­tämiseen tarvi­taan vuosi vuodelta pienem­pi osa väestöstä. Se tekee mah­dol­lisek­si yhä use­am­man siir­tyä hyv­in­voin­tia, kult­tuuria ja tiedet­tä edis­tävi­in töi­hin. Suomen kielessä on sato­ja ark­isia askare­i­ta kuvaavia sano­ja, joiden perään voi liit­tää “val­men­ta­ja” ‑liit­teen.

    Maail­mal­la useim­mat muut län­si­maat ovat jo siir­tyneet täl­laisi­in jälki­te­ol­lisi­in yhteiskun­ti­in. Yhdys­val­lois­sa on enem­män per­son­al trainere­i­ta kuin insinööre­jä ja talous pär­jää ihan hyvin.

  29. Aika ajatel­la: kos­ka automaa­tio on hie­man tehokkaam­paa, kokon­ais­tuotan­non ja ‑kulu­tuk­sen ero­tus voi pienen­tyä (työtön kulut­taa paljon mut­ta tuot­taa vähän*). 

    Työtön voi men­nä töihin.

    Tieto­työn tuot­tavu­us on nous­su 80-luvun lop­ul­ta moninker­tais­es­ti mut­ta koodarei­den määrä ei ole silti vähentynyt.

    Sin­un perustelu on “this time it is different”.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikä näis­sä robot­eis­sa on sel­l­aista, että kun ne lisäävät tuot­tavu­ut­ta, syn­tyy vain työt­tömyyt­tä, jota muu tuot­tavu­u­den nousu ei synnytä?

    Samal­la taval­la mikä tahansa “tuot­tavu­u­den nousu” voi syn­nyt­tää työt­tömyyt­tä ja olla kokon­aisu­udessaan haitallista. Tässä lain­aus­merk­it ovat paikallaan, kos­ka tuot­tavu­u­den ja kus­tan­nusten ero­tus para­nee kyseisessä yri­tyk­sessä mut­ta ei vält­tämät­tä kokon­aisu­udessaan; olisi harhaan­jo­htavaa puhua kokon­ais­tuot­tavu­u­den nousus­ta vähen­tämät­tä kokon­aiskus­tan­nuk­sia pois.

    Tästä mekanis­mista keskustelem­i­nen on nyt entistäkin tarpeel­lisem­paa, kos­ka (i) kehit­telemme perus­tu­loa ja (ii) kor­vatut työn­tek­i­jät eivät ken­ties löy­dä yhtä tuot­tavaa (s.o. hyvä­palkkaista) työtä tilalle (toisin kuin joskus ennen): joko uudet työt ovat heikom­min palkat­tu­ja tai ne edel­lyt­täi­sivät vaa­ti­vaa koulutusta.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikä näis­sä robot­eis­sa on sel­l­aista, että kun ne lisäävät tuot­tavu­ut­ta, syn­tyy vain työt­tömyyt­tä, jota muu tuot­tavu­u­den nousu ei synnytä? 

    Ei kai kyse ole niinkään robot­eista tai ohjelmistoista.

    Uudet työte­htävät vaa­ti­vat enem­män osaamista ja koulu­tus­ta kuin pois­tu­vat työte­htävät. Men­nyt­tä on aika jol­loin töitä sai jos lapio pysyi käsis­sä, sil­lä lapi­o­työt tehdään koneil­la paljon tehokkaammin.
    Kaik­ki eivät ole kykeneviä opiskele­maan ja oppi­maan pitkälle.

    Jos­sain vai­heessa töitä joi­ta voi tehdä ilman osaamista tai koulu­tus­ta on vähem­män kuin niitä jot­ka eivät selviä perusk­oulua pidemmälle.

    Jos­sain vai­heessa töitä joi­ta voi tehdä vähäisel­lä osaamisel­la ja koulu­tuk­sel­la on vähem­män kuin niitä jot­ka jotenkuten kitkut­ta­vat amik­sen läpi.

    Ja kun töi­den vaa­timus­ta­so nousee, päästään tilanteeseen jos­sa ei yksinker­tais­es­ti ole riit­tävää määrää työte­htäviä joi­ta voi tehdä alle korkea-asteen tutkin­non, jos­sain vai­heessa ehkä ei riitä töitä alle tohtori­ta­son osaamiselle.

    Eivät työt oikeasti katoa. Mut­ta jos ennen tarvit­ti­in tuhat lapi­omi­estä, nyt riit­tää kolme. Niistä 997:stä muus­ta suuri osa koulut­tau­tui eteen­päin, mut­ta kaik­ki eivät. Ehkä jäi 30 joille nyt on se 3 työ­paikkaa tar­jo­ta. Toiv­ot­tavasti kymme­nen on lähel­lä eläkeikää niin on enää 20 kil­paile­mas­sa niistä kolmes­ta työpaikasta.

    Seu­raavak­si meil­lä on tuhat mekaanikkoa ja töitä enää kymmenelle. Taas ker­ran, suurin osa koulut­tau­tuu ja ete­nee ural­laan, mut­ta jäl­jelle jää muu­ta­ma kymme­nen mekaanikkoa ja se kymme­nen työpaikkaa.

    Luotan vakaasti siihen, että kehitämme yhä tehokkaampia tapo­ja tehdä töitä, yhä parem­paa automaa­tio­ta, sof­t­aa, rautaa, robot­te­ja. Jot­ka kor­vaa­vat yhä pidem­mälle koulutet­tua väkeä.

    Ei sof­t­aa tarvitse vään­tää mata­lan tason kielil­lä, käytetään korkeam­man tason kuvauk­sia joista ohjelmis­to luo­daan — tarvi­taan suun­nit­telijoi­ta, arkkite­hte­ja, ana­lyytikko­ja, käyt­töli­it­tymäasiantun­ti­joi­ta, palvelu­muo­toil­i­joi­ta, jne, mut­ta ei enää niitä jun­nu­ta­son koodare­i­ta jot­ka kään­tävät speksit kood­ik­si jos­ta ohjel­mallis­es­ti kään­netään ajet­ta­va ohjelmisto.

    Hie­man epäi­lyt­tää kyl­lä se, mis­tä niitä huip­pu­osaa­jia saadaan jos ei ole töitä vas­ta valmis­tuneelle jun­nulle… Ei kai voi­da edel­lyt­tää, että ennen ensim­mäistä työ­paikkaansa on kerän­nyt viisi vuot­ta työkokemusta?

    Toki on tapauk­sia jois­sa automaa­tio tehostaa korkean osaamis­ta­son työtä siten, että työt­tömäk­si uhkaa jäädä kirur­gi tai tekni­ikan tohtori. Mut­ta näille huip­pu­osaa­jille löy­tyy toinen tehtävä oma­l­ta alal­taan tai läheltä sitä.

    Robot­ti ei tule ja ota työtä tehdäk­seen. Sen sijaan automaat­ti­härveliä ohjas­ta­va teknikko hoitaakin kym­me­nien mekaanikko­jen homman.

    Robot­ti on vain tämän päivän trak­tori. Kumpikaan ei tee töitä ilman ihmistä. Edes se täysin automaat­ti­nen robot­ti ei tule tekemään töitä ilman jonkin­laista valvon­taa, ohjaus­ta, suun­nit­telua, jne.

    Jos jos­sain vai­heessa robot­ti ei tarvitse ihmisen ohjaus­ta mil­lään tapaa, toiv­otaan kovasti, että suuri supertekoä­lyjo­hta­jamme (jon­ka toim­intaa yksikään ihmi­nen ei ymmär­rä) on kilt­ti ja antaa meille jokapäiväisen leipämme ja mah­dol­lisu­u­den pere­htyä esteti­ikkaan, käden­taitoi­hin, ja muuhun mukavaan. Vaik­ka ei meitä enää tarvitsisikaan.

  32. Sylt­ty: Työtön voi men­nä töihin.

    Tieto­työn tuot­tavu­us on nous­su 80-luvun lop­ul­ta moninker­tais­es­ti mut­ta koodarei­den määrä ei ole silti vähentynyt.

    Sin­un perustelu on “this time it is different”.

    En näe laadullista eroa aiem­paan (vrt. esim. lud­di­it­tili­ike 1800-luvun alun Bri­tan­ni­as­sa). Yri­tys vai­h­taa ihmisen robot­ti­in, jos vai­h­to kas­vat­taa tuotan­toa (suh­teessa kus­tan­nuk­si­in) vähänkin. Jot­ta vai­h­to olisi kansan­talouden kannal­ta var­muudel­la hyödylli­nen, kasvun pitäisi kuitenkin olla vähin­tään 100 %; pienem­pikin kasvu tosin riit­tää, jos ihmi­nen löytää tilalle uut­ta tuot­tavaa työtä; jopa negati­ivi­nen “kasvu” riit­täisi (mut­ta ei hyödytä yri­tys­tä eikä sik­si tapah­du kuin vahin­gos­sa), jos ihmi­nen löytää entistä tuot­tavam­paa työtä. Kap­i­tal­is­tises­sa markki­na­t­aloudessa tapah­tunee sekä haitallisia että hyödyl­lisiä vai­h­to­ja, jot­ka var­mas­tikin yhteen­las­ket­tuna ovat jääneet plus­san puolelle. Mut­ta mekanis­mia ei voi pitää kansan­talouden kannal­ta optimaalisena.

    Näen määräl­lisen eron aiem­paan. (1) Yri­tys­ten väli­nen koven­tunut kil­pailu ja monipuolis­tuneet vai­h­toe­hdot toimin­nan kehit­tämiseen saanevat yri­tyk­sen automa­ti­soimaan jo pienel­läkin kasvupros­en­til­la.* (2) Parem­pi sosi­aal­i­tur­va (ml. ansiosi­don­nainen työt­tömyys­tur­va) pait­si madal­ta­vat irti­sanomisen moraal­ista kyn­nys­tä, myös aiheut­ta­vat muulle yhteiskun­nalle suurem­pia kus­tan­nuk­sia (tulon­si­ir­rot). (3) Jos uusi työ löy­tyy, se on aiem­paa use­am­min heikom­min tuot­tavaa (s.o. mata­lam­min palkat­tua). (4) Entistä use­ampi työte­htävä edel­lyt­tää vaa­ti­vaa koulu­tus­ta, jon­ka vain har­va kyke­nee han­kki­maan tehokkaasti (nopeasti ja edullisesti). 

    * Tämä on otak­sumani; en ole asi­aa tutkinut.

  33. Sylt­ty: Työtön voi men­nä töihin.

    Tieto­työn tuot­tavu­us on nous­su 80-luvun lop­ul­ta moninker­tais­es­ti mut­ta koodarei­den määrä ei ole silti vähentynyt.

    Sin­un perustelu on “this time it is different”. 

    Mikäli työtä on tähän asti syn­tynyt sama määrä kuin sitä on kadon­nut, mik­si työn­tek­i­jöi­den keskimääräisen työvi­ikon pitu­us on lyhen­tynyt 22 % vuodes­ta 1960? Ilmiö on tätäkin vahvem­pi, jos tarkastelee koko kansan keskimääräistä työvi­ikon pitu­ut­ta (työt­tömyys on kas­vanut ja taloudelli­nen huolto­suhde huonontunut).

    Nor­maal­i­ti­la on siis se, että työtä katoaa ja
    “this time it is dif­fer­ent” tarkoit­taisi sitä, että kaikille halukkaille löy­ty­isi työtä riip­pumat­ta siitä, että hei­dät kor­vat­ti­in tehokkaam­mal­la teknologialla.

    Äläkä ymmär­rä väärin: työn katoami­nen ja vapaa-ajan määrän kas­vami­nen ovat erit­täin hyviä asioi­ta. Ongel­mana on nykyi­nen yhteiskun­ta­järjestys, joka jakaa työn katoamisen hedelmät ja vapaa-ajan liian epätasaisesti.

    1. Kans­dan­talouden työ­panos ei ole pienen­tynyt 22 % vaan paljon vähem­män, kos­ka naiset ovat siir­tyneet työelämään hellanäärestä.Lisäksi työai­ka on lyhen­tynyt ihan vapaae­htois­es­ti, jopa akti­ivis­es­ta halus­ta, kos­ka ihmiset pitävät vapaa-ajasta.
      Noin vuon­na 1960 muuten työ­tun­tien määrä asukas­ta kohden ooli mak­simis­saan. Siihen asti se oli lisään­tynyt piilo­työt­tömyy­den vähen­tyessä ja nais­ten työa­jan­piden­tymisen vuoksi.

  34. Mikä näis­sä robot­eis­sa on sel­l­aista, että kun ne lisäävät tuot­tavu­ut­ta, syn­tyy vain työt­tömyyt­tä, jota muu tuot­tavu­u­den nousu ei synnytä? 

    Jos joskus pystytään luo­maan ihmisen ver­tainen tekoä­ly, niin tämä tekoä­ly on määritelmän mukaan kykenevä kaikkia töitä joi­hin ihmisetkin pystyvät, väsymät­tä ja koko ajan paremmin.

    Aiem­min automaa­tion lisäämi­nen loi uusia ennen tun­tem­at­to­mia työte­htäviä joi­ta ihmiset ryhtyivät tekemään. Ihmisen veroinen tekoä­ly muut­taa asian siten, että tekoä­ly ryhtyy tekemään myös näitä uusia tehtäviä, kos­ka tekoä­ly on parem­pi myös niis­sä töissä.

    Nykyi­nen tekoä­ly ei ole vielä lähel­läkään tätä pis­tet­tä. Tois­taisek­si dig­i­tal­isaa­tio ja automaa­tio lisäävät tuot­tavu­ut­ta per­in­teisel­lä taval­la. Osa asiantun­ti­joista pitää ihmisen veroista tekoä­lyä toden­näköisenä lähivu­osikym­meninä, osa taas ei.

    Osa viime aiko­jen tekoä­ly-hypestä perus­tuu suo­ravi­ivaiseen ekstrapoloin­ti­in, tyyli­in “Kos­ka Google trans­late on nyt 500% parem­pi kuin 3 vuot­ta sit­ten, sin­gu­lar­i­teet­ti odot­taa 10 vuo­den kulut­tua”. Lapseni oppi reilu vuosi sit­ten kävelemään, viime viikol­la hän seisoi yhdel­lä jalal­la, joten on vain ajan kysymys kos­ka hän oppii levitoimaan?

  35. Ismo: Uudet työte­htävät vaa­ti­vat enem­män osaamista ja koulu­tus­ta kuin pois­tu­vat työtehtävät.

    Mielestäni tämä ei pidä paikkaansa.

    Hel­posti ver­tail­laan vaik­ka jotain ojankaivu­u­ta ja fyysikkoa, mut­ta ver­tailu on epäreilu.

    Koneet itse asi­as­sa pois­ta­vat töi­den oppimis­es­ta monia ikäviä ja aikaavieviä vai­hei­ta, jol­loin ikäänkuin päästään suorit­ta­maan suo­raan sitä todel­lista työtä.

    Esimerkik­si ote­taan esimerkik­si vaikka­pa muo­toku­vien tekem­i­nen: 1600-luvul­la hyvin har­va kykeni maalaa­maan ihmis­es­tä uskot­tavaa muo­toku­vaa, siihen tarvit­ti­in hyvät värit, tietoa ja taito­ja sekä opiskelua. Se oli vaikeam­paa jopa nykya­jan mit­ta­pu­ul­la mitat­tuna. Hyvät muo­toku­va­maalar­it ovat nykyäänkin aika har­vas­sa, vaik­ka opiskelu on mah­dol­lista kaikille.

    Nykyään hyviä muo­toku­via pystyvät otta­maan har­rasteli­jat omil­la kameroil­laan ja itseopiskelu on yleistä ja mon­elle tästä tulee jopa ammat­ti. Esimerkik­si Hol­lan­nis­sa on kaiketi jo melko yleistä, että per­heen mukana tulee val­oku­vaa­ja, joka tal­tio päivän tapah­tu­mia, jot­ta näistä saadaan kivo­ja muis­to­ja per­heen albumiin.

    Toinen esimerk­ki: 1970-luvul­la ajatelti­in, että tuskin kukaan ihmi­nen tarvit­sisi tietokonet­ta koti­in­sa. Nykyään meil­lä on läh­es jokaisel­la sel­l­ainen taskus­sa ja iso osa ihmi­sistä osaa käyt­tää sitä hyödyl­lisi­in tarkoituk­si­in sekä suuri joukko ihmisiä osaa jopa ohjel­moi­da uusia tietoko­neo­hjelmia ja pele­jä — asia joka oli vain har­vo­jen hal­lus­sa sil­loin kuin automaa­tio näiltä osin oli las­tenkengis­sä. Asi­at, joi­ta tietokoneil­la voidaan tehdä ovat läh­es rajattomat.

    Eli; mielestäni läh­es jokainen ala hyö­tyy automaa­tios­ta ja automaa­tio itse asi­as­sa usein vähen­tää koulu­tuk­sen pitu­ut­ta, kos­ka koneet tekevät työsken­telystä aiem­paa tehokkaam­paa ja turvallisempaa. 

    Toki on aina jokin ajan­jak­so jona uusi tekni­ik­ka on joko niin vaikeasti saatavil­la tai vaikeaa käyt­tää että siitä hyö­tyvät vain har­vat. Mut­ta tämä kor­jaan­tuu aina ajan kulues­sa ja teknolo­gian kehit­tymisen syk­lit lyhenevät jatkuvasti.

  36. Tämä oli uusin hur­ja uuti­nen tekoä­lyn kehittymisessä: 

    Aiem­min tapah­tunut­ta: Googlen Alpha­Go voit­ti ihmisen Go:ssa, mut­ta Googlen tekoä­lyti­i­mi rak­en­si uuden ver­sion, joka voit­ti tuon ihmisen voit­ta­neen koneen murskaavasti ilman eril­listä ope­tus­ta lukemin 100–0. Melko vaikut­tavaa siis.

    Nyt Alp­haZe­ro laitet­ti­in opet­tele­maan shakkia ja pelaa­maan maail­man parhai­ta tietoko­neo­hjelmia vas­taan ja lop­putu­los: se ilmeis­es­ti murskasi parhaan tietoko­neo­hjel­man, mitä ohjel­moi­jat ovat hioneet vuosia ja jos­sa on valmi­it avauskir­jas­tot, algo­rit­mit ja lop­pu­pe­likir­jas­tot, joiden ansioista se ei käytän­nössä tee virheitä lop­pu­peleis­sä ilmeis­es­ti vai muu­ta­man tun­nin harjoittelulla.

    https://www.chess.com/news/view/google-s-alphazero-destroys-stockfish-in-100-game-match

    Mikään näistä aiem­mista ihmi­nen vs. kone kisoista ei ole tehnyt oikeas­t­aan kovin isoa vaiku­tus­ta, ihmi­nen on vielä pär­jän­nyt melko hyvin — mut­ta tämä Alp­haZe­ron hyp­py tun­tem­at­tomaan kyky ohit­taa muut tietokoneet het­kessä on ainakin itsel­leni jopa hie­man järkyt­tävä uuti­nen, en olisi ikinä uskonut että kehi­tys voi olla noin nopeaa ja ylivoimaista.

    Käytän­nössä tässä oli siis erään­lainen kisa ihmiso­hjel­moi­jien ja tietokoneen suorit­ta­man automaat­tisen ohjel­moin­nin välil­lä ja kone voit­ti sen häviämät­tä ker­taakaan ja pisti var­maan mon­et shakki­ti­etokonei­ta ohjel­moi­vat ihmiset pohti­maan ammatinvaihtoa.

  37. R. V.: Mikäli työtä on tähän asti syn­tynyt sama määrä kuin sitä on kadon­nut, mik­si työn­tek­i­jöi­den keskimääräisen työvi­ikon pitu­us on lyhen­tynyt 22 % vuodes­ta 1960?

    Tähän on hyvin help­po vastata. 

    Osa tuot­tavu­u­den tuo­mas­ta palkanko­ro­tus­varas­ta on otet­tu mielum­min vapaa-aikana kuin rahana.

  38. PS. jaa, näem­mä toi Googlen AI vs. Stock­fish oli hie­man puut­teelli­nen testi.

    Ilmeis­es­ti Stock­fishiltä oli pois­tet­tu juuri nuo sen kiis­tat­tomat vahvu­udet: avauskir­jas­to ja endgame table­base, minkä jäl­keen tuo peli tietenkin käyti­in täysin eri­laisil­la ehdoilla.

    On toki silti mah­dol­lista että Alp­haZe­ro voit­taisi, etenkin jos se har­joit­telisi pidem­pään, mut­ta tuo tulos ei nyt ole niin todel­lisu­ut­ta kuvaa­va kuin mitä se muuten voisi olla.

  39. Tero Tolo­nen:
    Koneet itse asi­as­sa pois­ta­vat töi­den oppimis­es­ta monia ikäviä ja aikaavieviä vai­hei­ta, jol­loin ikäänkuin päästään suorit­ta­maan suo­raan sitä todel­lista työtä.

    Var­mas­tikin uusi teknolo­gia myös madal­taa ihmis­ten kyn­nys­tä suorit­taa joitakin tehtäviä. Kyse on paljolti siitä, kumpaa tapah­tuu enem­män, helpot­tumista vai vaikeutumista. 

    Tässä Hämeen AMK:n emer­i­tus­re­htori Vei­jo Hintsasen näke­mys (kir­joituk­ses­ta Älä sopeudu hitaasti, kokoel­mas­sa Työn mur­ros, STTK:n pam­flet­ti­s­ar­ja, 2015): 

    “Töi­den mon­imuo­toisu­us lisään­tyy, tuot­tei­den ja tuotan­non elinkaaret lyhenevät ja osaamista on päivitet­tävä use­aan ker­taan työu­ran aikana. Koulu­tuk­ses­sa nämä edel­lyt­tävät vah­van perus­tan ja uud­is­tu­miskyvyn rak­en­tamista sekä elinikäisen koulut­tau­tu­misen mah­dol­lisuuk­sien paran­tamista. Pain­o­tus­ta on siir­ret­tävä tiedon han­k­in­nan ja soveltamisen oppimiseen sekä metataito­ja kehit­tävien menetelmien suun­taan. Täl­laisia tule­vaisu­u­den työelämässä tarvit­tavia metataito­ja ovat laa­jan kanadalaisen tutkimuk­sen mukaan muun muas­sa kom­mu­nikoin­ti­taidot, ongel­man­ratkaisu­taidot, taidot mukau­tua jatku­vi­in muu­tok­si­in, posi­ti­ivisen asen­noi­tu­misen ja käyt­täy­tymisen taidot, yhteistyö­taidot sekä tieteen ja teknolo­gian soveltamisen taidot.”

  40. Tero Tolo­nen: Koneet itse asi­as­sa pois­ta­vat töi­den oppimis­es­ta monia ikäviä ja aikaavieviä vai­hei­ta, jol­loin ikäänkuin päästään suorit­ta­maan suo­raan sitä todel­lista työtä.

    Ver­taat nyt keskenään kah­ta koulu­tus­ta vaa­ti­vaa työtä.

    Lapio ei vaa­di koulu­tus­ta tai osaamista. Toki lapi­on käyt­täjänäkin voi kehit­tyä ja olla tehokkaampi kuin toinen. Mut­ta ero trak­tori­in on val­taisa, yksi mies ja yksi trak­tori tekee kym­me­nien lapi­omi­esten hom­man. Jäl­jelle jää vain sel­l­aisia lapi­o­hom­mia mihin kone ei kykene esimerkik­si ahtaista tiloista johtuen.

    Trak­torin käyt­tämi­nen vaatii hie­man pere­htymistä, mut­ta ei vält­tämät­tä paljoa. Nykyi­nen trak­tori vai­hdet­tavine työkonei­neen vaatii jo enem­män osaamista, ja töi­den tekem­i­nen enem­män tarkku­ut­ta. Työ­maal­la toim­imi­nen vaatii koulu­tuk­sen­sa, ettei ole vain tois­t­en tiel­lä ja aiheut­ta­mas­sa vaaratilanteita.

    Toki nykyaikaisel­la työ­maal­la lapi­onkin käyt­tämi­nen edel­lyt­tää koulu­tuk­sen raken­nus­toimin­nan tur­val­lisu­u­teen jne.

    Työn vaa­timuk­set ovat siis kas­va­neet muutenkin kuin työvä­linei­den monimutkaistuessa.

    Val­oku­vaami­nen on ihan toinen jut­tu. Siinä lähde­tään liik­keelle enem­män osaamista vaa­ti­vas­ta hom­mas­ta. Kam­er­at ovat teknisem­piä kuin ennen, mut­ta myös automati­ikkaa on. Kuitenkin tärkeim­mäk­si nousee tässä taiteelli­nen silmä, kyky som­mitel­la ja raja­ta kuvat hyvin.

    Val­oku­vaami­nen ei ole matal­im­man osaamis­ta­son hom­ma. Ei ennen, ei nyt.

    Vaik­ka automati­ik­ka muut­taisi teknisen kuvan ottamisen pelkäk­si napin painamisek­si, jäl­jelle jää oikean kuvakul­man hakem­i­nen, som­mit­telu, rajaami­nen, eli taiteelli­nen näkemys.

    Ja jos päästään siihen, että taiteelli­nen näke­mys voidaan tuot­taa postis­sa täysin automaat­tis­es­ti kerä­tys­tä mate­ri­aal­ista, jakau­tuu työ kah­teen osaan: taiteel­liseen osaan jos­sa ole­mas­saol­ev­as­ta mate­ri­aal­ista tuote­taan halut­tu­ja kuvia ja videoita, sekä toisaal­ta kam­er­an kantamiseen.

    Taiteelli­nen työ ei ole kenen tahansa tehtävis­sä. Vaatii sekä teknistä osaamista (postis­sa tehtävä työ sisältää kan­taa ottavaa, näke­mys­tä vaa­ti­vaa kuvan muokkaamista), opit­tavis­sa ole­vaa taiteel­lista osaamista, että mielel­lään sitä taiteel­lista näke­mys­tä jota emme osaa määrit­tää tai opettaa.

    Kam­er­an kan­t­a­mi­nen taas on mata­lan osaamis­ta­son työtä jos­ta mak­se­taan kan­ta­jan palkkaa. Ja on automa­ti­soitavis­sa. Oletet­tavasti voit lähi­t­ule­vaisu­udessa vuokra­ta drone swarmin joka kuvaa tekemisiäsi itsenäis­es­ti ja vähäisel­lä ohjaamisel­la joka tehdään tasku­ti­etokoneen appil­la jol­la vuokraami­nenkin tehtiin.

    Nykyisen val­oku­vaa­jan tehtävistä voi siis osa siir­tyä automaa­tion myötä lait­teille, mut­ta nykyi­nen val­oku­vaa­ja on kolu­tutet­tu ammat­ti­lainen joka pelkästään omaa­mal­la koulu­tuk­sen on osoit­tanut kykeneväisyyten­sä koulut­tau­tua tarvit­taes­sa uudellekin alalle.

    Olen­nais­in­ta on selvit­tää vähiten koulu­tus­ta ja osaamista vaa­tivien töi­den muut­tumi­nen. Kos­ka nimeno­maa niis­sä töis­sä on väkeä jot­ka eivät kykene vaa­ti­vam­paan työhön. Ellei täl­laisia vähäisen koulu­tus- ja osaamis­ta­son töitä tule lisää samal­la kuin automaa­tio niitä vähen­tää (ensisi­jais­es­ti tuot­ta­mal­la hie­man enem­män koulu­tus­ta ja osaamista vaa­tivia tehtäviä jois­sa koneenkäyt­täjä tekee työn johon ennen vaa­dit­ti­in usei­ta henkilöitä), ongel­mak­si muo­dos­tu­vat nimeno­maa ne, jot­ka eivät kykene koulut­tau­tu­maan eteen­päin uusi­in työtehtäviin.

    Aina voidaan sanoa, että onhan meil­lä vaik­ka mitä töitä joi­hin ei tarvitse kuin fyy­sisen kunnnon. Mut­ta niistä pitäisi mak­saa palk­ka jol­la pär­jää jot­ta niil­lä olisi merk­i­tys­tä. Jos ei mak­se­ta riit­tävää palkkaa, ei niitä kan­na­ta tehdä. Ja riit­tävää palkkaa ei mak­se­ta jos tuotet­tu arvon­lisäys on vähäinen.

    Tähän voitaisi­in toki puut­tua perus­tu­lol­la / negati­ivisel­la tuloverol­la / muu­tok­sil­la perus­tur­vaan tavoin joil­la vähäi­nenkin työ­tu­lo tuot­taa riit­tävän net­to­tu­lon. Nähdäk­seni jokin perus­tu­lo­ratkaisu on vält­tämätön jos­sain vai­heessa, kyse on vain poli­it­ti­sista päätök­sistä jot­ka voivat ottaa vuosia tai vuosikym­meniä (päät­tämät­tömyyt­tä on Suomes­sa nähty).

  41. Sylt­ty: Tähän on hyvin help­po vastata. 

    Osa tuot­tavu­u­den tuo­mas­ta palkanko­ro­tus­varas­ta on otet­tu mielum­min vapaa-aikana kuin rahana. 

    Jatke­taan­pa aja­tus­ta. Ihmiset ovat otta­neet osan tuot­tavu­u­den kasvus­ta mielu­um­min vapaa-aikana kuin rahana*. Silti työt­tömyys on kas­vanut. Mikä koh­ta yhteiskun­nas­ta on tehty niin huonos­ti, että se tuot­taa täl­läisen lop­putu­lok­sen ja miten sen voisi korjata?

    (*Lisäk­si ihmiset ovat anta­neet osan tuot­tavu­u­den kasvus­ta pääomien omis­ta­jille, kos­ka pääomien omis­ta­jat ovat uhan­neet muus­sa tapauk­ses­sa siirtää pääo­mansa muualle.)

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikä näis­sä robot­eis­sa on sel­l­aista, että kun ne lisäävät tuot­tavu­ut­ta, syn­tyy vain työt­tömyyt­tä, jota muu tuot­tavu­u­den nousu ei synnytä?

    Se on siinä, kun tekoä­ly ja roboti­ikkaan liit­tyvä valmis­tustekono­gia kehit­tyy nyt suuril­la harp­pauk­sil­la, niin aina kun syn­tyy työ­paik­ka, se voidaan siirtää robot­ille. Taloushis­to­ri­an “peru­u­tus­peilistä” ei näe miten tekoä­ly ja roboti­ik­ka tulee muut­ta­maan talout­ta ja työ­markki­noi­ta. Google on nyt kehit­tänyt tekoä­lyratkaisun, joka loi toisen tekoä­lyn, joka oli parem­pi kuin ihmisen luoma. 

    Ei ole ole­mas­sa minkään­laista raja­ton­ta kysyn­nän kasvua. Lop­ul­ta mikä tahansa työ voidaan kor­va­ta robotilla.

    1. Ei ole ole­mas­sa minkään­laista raja­ton­ta kysyn­nän kasvua. Lop­ul­ta mikä tahansa työ voidaan kor­va­ta robotilla.

      Ajat­tele mitä hir­veyk­siä on tapah­tunut koti­työlle. Automaat­tiset pesukoneet, astian­pe­sukoneet ja pölyn­imu­rit ovat tuhon­neet paljon koti­talouk­sis­sa tehtävää työtä eikä mitään ole tul­lut tilalle. Miten tästäkn on selvit­ty. Nyt uhkaa­vat vielä itse likklu­va pölyn­imu­rit ja ruo­hon­seikku­uro­bot­it kotitaloustyötä.

  43. Ismo: Aina voidaan sanoa, että onhan meil­lä vaik­ka mitä töitä joi­hin ei tarvitse kuin fyy­sisen kunnnon. Mut­ta niistä pitäisi mak­saa palk­ka jol­la pär­jää jot­ta niil­lä olisi merk­i­tys­tä. Jos ei mak­se­ta riit­tävää palkkaa, ei niitä kan­na­ta tehdä. Ja riit­tävää palkkaa ei mak­se­ta jos tuotet­tu arvon­lisäys on vähäinen.

    Hyvin suuri määrä työ­paikko­ja, osa-aikaisia, määräaikaisia, jopa jatku­via syn­ty­isi, jos yleis­si­tovu­us pois­tet­taisi­in ja samal­la otet­taisi­in EITC-tyyp­pinen negati­ivi­nen palkkaovero käyt­töön. Poten­ti­aalisen työn­tek­i­jän ja potentin­naalisen työ­nan­ta­jan välisessä keskustelus­sa löy­ty­isi joko taso, jon­ka molem­mat hyväksyvät, tai sit­ten ei. Tuo yhteiskun­nan mak­sama hyvi­tys työn­tek­i­jälle veisi pär­jäämiseen tarvit­ta­van palkan min­im­iä alemmaksi. 

    Täl­laises­sakin sys­tee­mis­sä tarvit­taisi­in myös mui­ta sotun muotoja.

  44. Ismo: Olen­nais­in­ta on selvit­tää vähiten koulu­tus­ta ja osaamista vaa­tivien töi­den muut­tumi­nen. Kos­ka nimeno­maa niis­sä töis­sä on väkeä jot­ka eivät kykene vaa­ti­vam­paan työhön. 

    Tuo Alp­haZe­ron tapaus sai itseni ensim­mäistä ker­taa todel­la usko­maan siihen, että muu­tos saat­taa olla melko raju sit­ten kun se tapah­tuu — mut­ta se ei ole vielä tapahtunut.

    Mut­ta se, että tuom­moi­set val­tavaan tekoä­lyka­p­a­siteet­ti­in kykenevät sirut ovat nyt pro­to­tyyp­pi­as­teel­la tarkoit­ta­nee, että joskus 10–30 vuo­den sisäl­lä ne ovat halpoja.

    Kukaan ei var­maankaan tiedä mitä sit­ten tapah­tuu. Ne yhdis­tet­tynä parem­pi­in droidei­hin saat­taa olla suurimpia muu­tok­sia tähän saak­ka. Mikä tahansa ongel­ma, mikä voidaan raja­ta siten, että se voidaan määritel­lä luotet­tavasti onnis­tuneek­si tai epäon­nis­tuneesti voi olla ratkaistavis­sa ja vielä ei tiede­tä mikä tämä ongel­ma­joukko on.

    Muu­tan aiem­paa kan­taani siihen suun­taan, että tämä asia pitäisi nos­taa aika korkealle pri­or­i­teet­tilistal­la. On hyvä että Suomes­sa on Soin­in­vaaran tapaisia ihmisiä miet­timässä näitä asioi­ta — siis sem­moisia jot­ka uskalta­vat ottaa selvää asioista ja myös tun­nus­taa ole­vansa väärässä, kos­ka nämä asi­at ovat mon­imutkaisia eikä kukaan voi tietää kaikesta kaikkea.

  45. Tero Tolo­nen:
    PS. jaa, näem­mä toi Googlen AI vs. Stock­fish oli hie­man puut­teelli­nen testi.

    Ilmeis­es­ti Stock­fishiltä oli pois­tet­tu juuri nuo sen kiis­tat­tomat vahvu­udet: avauskir­jas­to ja endgame table­base, minkä jäl­keen tuo peli tietenkin käyti­in täysin eri­laisil­la ehdoilla.

    On toki silti mah­dol­lista että Alp­haZe­ro voit­taisi, etenkin jos se har­joit­telisi pidem­pään, mut­ta tuo tulos ei nyt ole niin todel­lisu­ut­ta kuvaa­va kuin mitä se muuten voisi olla.

    Kyl­lä, lisäk­si Alp­haZe­rol­la oli käytössä paljon voimakkaam­mat pros­es­sorit, Stock­fish näyt­tää olleen taval­lisel­la Lin­ux-desk­topil­la (1GB Hash size).

  46. Osmo Soin­in­vaara: Ajat­tele mitä hir­veyk­siä on tapah­tunut koti­työlle. Automaat­tiset pesukoneet, astian­pe­sukoneet ja pölyn­imu­rit ovat tuhon­neet paljon koti­talouk­sis­sa tehtävää työtä eikä mitäänole tul­lut tilalle. Miten tästäkn on selvit­ty. Nyt uhkaa­vat vielä itse likklu­va pölyn­imu­rit ja ruo­hon­seikku­uro­bot­it kotitaloustyötä.

    Vaik­ka olenkin peri­aat­teessa samaa mieltä, uusia työ­paikko­ja tulee ja luul­tavasti sel­l­aisi­akin joi­ta emme osaa vielä edes kuvitel­la (kuka olisi ennus­tanut ohjel­moi­joien tarpeel­lisu­ut­ta vuon­na 1917?) niin osaamisvi­nou­tu­ma on kuitenkin todel­li­nen ris­ki kun automa­ti­saa­tio ete­nee tarpeek­si pitkälle. Kaik­ki eivät voi olla robot­tien suun­nit­telijoi­ta tai ohjel­moi­jia. Aikaisem­min on käynyt niin että uusia työ­paikko­ja on syn­tynyt palvelu­alalle kun tuotan­toalo­ja on koneis­tet­tu, mut­ta mitäs kun palvelu­alaakin ale­taan automa­ti­soimaan? Toden­näköis­es­ti 15–20 vuo­den sisäl­lä suuri osa kaupoista toimii niin että las­taat ostok­set rep­pu­un ja kävelet ulos, ja por­tilla ostok­sesi vähen­netään tililtäsi. Ja that’s it. Ei enää Pris­man kas­so­ja. Kato käy sielläkin.

  47. Osmo Soin­in­vaara: Ajat­tele mitä hir­veyk­siä on tapah­tunut koti­työlle. Automaat­tiset pesukoneet, astian­pe­sukoneet ja pölyn­imu­rit ovat tuhon­neet paljon koti­talouk­sis­sa tehtävää työtä eikä mitäänole tul­lut tilalle. Miten tästäkn on selvit­ty. Nyt uhkaa­vat vielä itse likklu­va pölyn­imu­rit ja ruo­hon­seikku­uro­bot­it kotitaloustyötä.

    Tossa Soin­in­vaara yrit­tää ennakoi­da kat­soen peru­u­tus­peili­in asi­aa, joka on mullis­ta­mas­sa maailmaa.

    En oikein ymmär­rä Soin­in­vaaran hir­veyk­sien maalailuja. 

    Lis­tas­sa ain­oa joka oli robot­ti on toi ruo­hon­leikkuriro­bot­ti. Niitä on ollut jo läh­es 30 vuot­ta, niis­sä ei ole ollut vielä tekoä­lyä, kuten ei ole ollut myöskään pölyn­imuriro­bo­tis­sa, jol­laista olen jo yli 10 vuot­ta käyttänyt.

    Jotenkin nyt Soin­in­vaara ei hah­mo­ta ollenkaan teknolo­gian nykyti­laa, eikä sen kehi­tys­tä. Seu­raan asi­aa ammat­ti­ni vuok­si tarkasti ja olen näi­den asioiden kanssa tekemisissä.

    Nyt meille on syn­tymässä, ja jo syn­tynytkin jonk­in­moinen tekoä­ly­hype ja yksi syy siihen on siinä, kun yri­tyk­set ovat tun­nista­neet liiketoimintamahdollisuuksia. 

    Olemme vas­ta alkume­treil­lä 3D-tulostustekni­ikan kehit­tämisessä tuotan­tokäyt­töön. Täl­lä het­kel­lä 3D-tulostimia saa ostet­tua Helsingis­sä suo­raan suurista ostoskeskuk­sis­takin. Verkkokaupois­sa niitä on jo ollut pitkään myynnissä.

    Juuri 3D-tulost­a­mi­nen vie roboti­ikan tekoä­lyn ohel­la aivan uuteen ulot­tuvu­u­teen kokon­aan, tätä ei aivan osa­ta hah­mot­taa. Per­in­teinen mikro­pros­es­sori on saa­mas­sa rin­nalleen uusia ratkaisu­ja, jois­sa neu­roverkkote­knolo­giaa on toteutet­tu rautata­solle asti. Se vie myös kap­a­siteetit uudelle tasolle.

    Teknolo­gian kehit­tyessä voi olla vaikeam­paa kek­siä mitä ei voi­da teknolo­gial­la korvata.

    Ehkä ihmiskon­tak­ti voi olla se, jol­la tule­vaisu­udessa on joku rahalli­nen arvo, jos sekään.

    1. Tossa Soin­in­vaara yrit­tää ennakoi­da kat­soen peru­u­tus­peili­in asi­aa, joka on mullis­ta­mas­sa maailmaa.

      En oikein ymmär­rä Soin­in­vaaran hir­veyk­sien maalailuja. 

      Sin­ul­ta taisi men­nä aja­tus ohi. Yritin vai vihkaa kysyä, mitä siinä on vikana, jos rien­tää riemuk­semme leipä miesten maates­sa. Mitä niin hirveätä siinä on, jos elämme korkeal­la elin­ta­sol­la ilman, että sen eteen tarvit­see tehdä nyky­tahti­in työtä?

  48. Jos tar­joan työtä ja min­ul­la on valit­tavis­sa tek­i­jäk­si robot­ti tai ihmi­nen, niin mik­si ihmeessä val­it­sisin ihmisen, jos robot­ti on edullisem­pi ja luotet­tavampi tekemään se työ?

    Tuot­tavu­u­den kannal­ta asetel­ma muut­tuu, kos­ka ei tule ole­maan sel­l­aista työtä jota ei voisi robot­ti tehdä ja robot­tien valmis­tuskus­tan­nuk­set putoa­vat rajusti 3d-tulostuk­sen kehittyessä.

    Tule­vaisu­udessa täysautomaat­ti­nen 3D tulostamiseen perus­tu­va mikrote­hdas voi olla vaik­ka auto­tallis­sa ja tehdä tuot­tei­ta lähituotantona.

  49. Osmo Soin­in­vaara: Sin­ul­ta taisi men­nä aja­tus ohi. Yritin vai vihkaa kysyä, mitä siinä on vikana, jos rien­tää riemuk­semme leipä miesten maates­sa. Mitä niin hirveätä siinä on, jos elämme korkeal­la elin­ta­sol­la ilman, että sen eteen tarvit­see tehdä nyky­tahti­in työtä?

    Ei siinä mitään hirveätä olekkaan. Se voi kään­tyä hirveik­si ihmisko­htaloik­si, jos yhteiskun­nat eivät kykene siihen ajois­sa sopeutumaan.

  50. Jor­ma Nordlin: Ei siinä mitään hirveätä olekkaan. Se voi kään­tyä hirveik­si ihmisko­htaloik­si, jos yhteiskun­nat eivät kykene siihen ajois­sa sopeutumaan. 

    Lisään tähän vielä sen, että täl­lä het­kel­lä yhteiskun­ta ei tun­nu edes tun­nista­van ongel­maa, jol­loin sen tun­nus­t­a­mi­nen (viisauden alku) on mahdotonta.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Yritin vai vihkaa kysyä, mitä siinä on vikana, jos rien­tää riemuk­semme leipä miesten maates­sa. Mitä niin hirveätä siinä on, jos elämme korkeal­la elin­ta­sol­la ilman, että sen eteen tarvit­see tehdä nyky­tahti­in työtä? 

    Voi olla että tekoä­lyn kehi­tyk­sen myötä meitä odot­taa Star Trek ‑tule­vaisu­us jos­sa työn orju­ud­es­ta vapau­tuneet ihmiset kas­vat­ta­vat human­is­min kukka­sia. Vaatii varsin opti­mistista käsi­tys­tä ihmis­lu­on­nos­ta jos kuvitel­laan että muu­tos olisi help­po. Esimerkik­si, suuri osa poli­itikoista ei pysty­isi hyväksymään, että työtä tekemät­tä elet­täisi­in korkeal­la elin­ta­sol­la yhteiskun­nan tuella.

    Ongelmien ratkaisu vaatii suuria muu­tok­sia yhteiskun­taan. Esimerkke­jä ongelmista:
    * Eri­ar­voisu­u­den lisään­tymi­nen kun pääo­maon (=robot­tien) omis­ta­jat rikastuvat
    * Mas­satyöt­tömyys. Työn vähen­e­m­i­nen ei sinän­sä ole ongel­ma, vaan ongel­ma on yhteiskun­nan ja yksilöi­den suh­tau­tu­mi­nen työt­tömyy­teen. Pitäisikö yhteiskun­nan joka tapauk­ses­sa tar­jo­ta jokaiselle mielekästä ja hyödyl­listä puuhaa? Mil­lä perus­teel­la robot­tien työn hedelmät jaetaan?
    * Yhteiskun­nat jois­sa suurin osa kansas­ta on riip­pu­vainen val­tion jakelemista almuista eivät nyky­isin ole demokra­t­ian ja vapau­den malli­mai­ta, esim. mon­et öljyvaltiot.

    Voi joka tapauk­ses­sa käy­dä niin että lop­putule­m­ana on pahim­man sortin dystopia. Mut­ta jos poli­itikot eivät ymmär­rä tilan­net­ta niin met­sään menee ihan varmasti.

    Lisäti­etoa (huom, Suomen perus­tu­lokokeilu mainittu):
    http://www.motherjones.com/politics/2017/10/you-will-lose-your-job-to-a-robot-and-sooner-than-you-think/

    PS. Voi myös käy­dä niin että tekoä­ly osoit­tau­tuukin kuplak­si ja ihmisen veroista tekoä­lyä ei syys­tä tai tois­es­ta saa­da aikaan seu­raavaan sataan vuo­teen. Varautu­mi­nen olisi kuitenkin viisasta.

  52. Mat­ti Haavikko:
    PS. Voi myös käy­dä niin että tekoä­ly osoit­tau­tuukin kuplak­si ja ihmisen veroista tekoä­lyä ei syys­tä tai tois­es­ta saa­da aikaan seu­raavaan sataan vuo­teen. Varautu­mi­nen olisi kuitenkin viisasta.

    Tekoälystä on turha puhua. Kyse on tehos­tuneesta lasken­nas­ta, ajan myötä jalostuneista algo­rit­meistä ja 1940-luvun matematiikasta.

  53. Yama: Toden­näköis­es­ti 15–20 vuo­den sisäl­lä suuri osa kaupoista toimii niin että las­taat ostok­set rep­pu­un ja kävelet ulos, ja por­tilla ostok­sesi vähen­netään tililtäsi. Ja that’s it.Ei enää Pris­man kassoja.

    Siis kas­sois­ta­han on jo nykyte­knolo­gial­la mah­dol­lista päästä eroon. Ihmisille viivakood­iskan­neri ja lopuk­si mak­se­taan kaikesta skannatusta. 

    Oma veikkauk­seni on, että tule­vaisu­udessa hom­ma toimii niin, että näpyt­telet puhe­limeesi (tai mikä se kom­mu­nikaat­tori siihen aikaan sit­ten on nimeltään) sen, mitä tarvit­set ja sit­ten automaat­ti­nen sys­tee­mi kerää ne tavarat, ajaa itseo­h­jau­tu­val­la autol­la ne kotisi eteen ja sit­ten haet ne siitä (en tiedä, jak­se­taanko sen ver­taa vaivau­tua, että tämä ketju menisi jääkaap­pi­in asti). 

    Mah­dol­lis­es­ti osan tavaroi­ta kohdal­la hom­ma toimii täysin automaat­tis­es­ti, eli jääkaap­pisi tajuaa, että maito ja juus­to on lop­pu ja tilaa ne automaat­tis­es­ti tältä systeemiltä. 

    Itsel­leni tuol­la olisi jotain lisäar­voa. Se, että nykyisen viivakood­iskan­ner­in ja mak­su­ta­pah­tu­man saisi jätet­tyä pois, mut­ta itse pitäisi edelleen men­nä fyy­sis­es­ti kaup­paan ja kerätä ne tavarat, ei juurikaan lisäte­hos­tus­ta toisi.

  54. Samuli Saarel­ma: Itsel­leni tuol­la olisi jotain lisäar­voa. Se, että nykyisen viivakood­iskan­ner­in ja mak­su­ta­pah­tu­man saisi jätet­tyä pois, mut­ta itse pitäisi edelleen men­nä fyy­sis­es­ti kaup­paan ja kerätä ne tavarat, ei juurikaan lisäte­hos­tus­ta toisi.

    1) Ei sin­un tarvitse hyö­tyä myyjien pois­tu­mis­es­ta, riit­tää että siitä hyö­tyy kaup­pa (+ sinä hyödyt epä­suo­rasti hin­to­jen alentuessa)

    2) kas­sajonos­sa sei­somi­nen ja samo­jen ostosten kah­teen ker­taan pakkaami­nen on turhaa työtä, tämän pois­tu­mi­nen ei ehkä tun­nu jos ostaa yhden maid­on ja suk­laa­p­atukan ker­ral­laan, mut­ta kär­ryl­lisessä tavaraa alkaa ole­maan jo vähän työtä.

    Epäilemät­tä päivit­täis­tavaroiden verkkokaup­pa tulee samaan aikaan eten­emään. Saa nähdä kum­mat katoa­vat ensin: kau­pat vai kas­sa­henkilökun­ta kaupoista. Veikkaisin kassahenkilökuntaa.

  55. Sylt­ty: Epäilemät­tä päivit­täis­tavaroiden verkkokaup­pa tulee samaan aikaan eten­emään. Saa nähdä kum­mat katoa­vat ensin: kau­pat vai kas­sa­henkilökun­ta kaupoista. Veikkaisin kassahenkilökuntaa.

    Niin minäkin. Kuten sanoin, sel­l­aisia kaup­po­ja on jo nyt, jois­sa asi­akas itse skan­naa viivakood­it nos­taes­saan tuot­tei­ta hyllystä ja latoo ne suo­raan kas­sei­hin­sa. Point­ti­ni oli se, että tästä askel siihen ehdotet­tuun “las­taat ostok­set rep­pu­un ja kävelet ulos, ja por­tilla ostok­sesi vähen­netään tililtäsi” on niin pieni, että sil­lä ei ole juuri mitään merk­i­tys­tä kas­so­jen tarpeeseen tai ostamisen mukavuuteen. 

    Verkkokaup­pa on se askel, jol­la on oikeasti mah­dol­lisu­us mullis­taa kau­pankäyn­ti. Tai siis onhan Ama­zon jo nyt mullis­tanut stan­dard­is­oitu­jen tuot­tei­den (kir­jat, elek­tron­i­ik­ka, jne.) kau­pan. Ruuan ost­a­mi­nen on hie­man eri jut­tu ja siinä omas­ta kau­pas­sa käyn­nistä luop­umiseen tarvi­taan selvä nopeu­den lisäämi­nen hin­taa nos­ta­mat­ta. Nykyiset verkon kaut­ta päivit­täis­tavaroiden ostamiset toimi­vat päivän viiveel­lä, joka on kyl­lä use­assa tilanteessa liian hidas­ta. Samoin siinä joutuu mak­samaan liikaa siitä, kun joku ihmi­nen fyy­sis­es­ti kerää ne kaik­ki tuot­teet kau­pan hyl­ly­iltä ja joku toinen sit­ten ajaa ne koti­in. Kumpikin tehtävistä on kuitenkin varsin selkeästi automatisoitavissa.

  56. Sylt­ty: Saa nähdä kum­mat katoa­vat ensin: kau­pat vai kas­sa­henkilökun­ta kaupoista. Veikkaisin kassahenkilökuntaa.

    Tässä on vain se markki­na­t­aloudelli­nen ongel­ma ole­mas­sa, että kau­pat ovat hyvin pitkälle laske­neet sen että kau­pas­sa haahuil­e­va henkilö ostaa enem­män. Kau­pas­sa ole­va leipo­mo saa jotenkin kum­masti hark­it­se­maan tuoreen leivän ostamista.

    Nyt JOS meil­lä on kaup­pa, jos­ta ihmiset osta­vat vain sen purkin maitoa, ruisleipää ja kal­jaa min­imikat­teil­la niin herää kysymys mis­tä kaup­pa saa sit­ten voittoa.

    Esim. ABC ‑asemil­la polt­toaineen ost­a­mi­nen on käytän­nössä automaat­tista eikä tuo­ta juuri voit­toa, mut­ta muu toim­inta mitä asemil­la tehdään tuot­taa. Sitä varten ainakin tois­taisek­si tarvi­taan vielä henkilökun­taa, esim. siivo­jia ja myyjiä sekä var­ti­joi­ta. On vaikea kuvitel­la, että otet­taisi­in sel­l­aista riskiä että muutet­taisi­in liike­toim­intaa sel­l­aisek­si, että ase­ma olisi vain “läm­mitet­ty tila” jos­sa on jokin väli­pala-automaat­ti, kos­ka se voisi vier­aan­nut­taa ison osan hyvin mak­sav­ista asi­akkaista ja tuho­ta brändin.

    Automaa­tio siis voi ratkaista kus­tan­nu­songel­man, mut­ta se ei vält­tämät­tä lisää myyntiä.

  57. Tero Tolo­nen: Nyt JOS meil­lä on kaup­pa, jos­ta ihmiset osta­vat vain sen purkin maitoa, ruisleipää ja kal­jaa min­imikat­teil­la niin herää kysymys mis­tä kaup­pa saa sit­ten voittoa.

    On kaup­po­ja jois­sa ei ole palve­lutiske­jä. Alepan koko point­ti oli olla hal­pa laatikkomyymälä.

    Entä jos verkkokau­pas­ta ostet­taisi­in bulkki­tavara (isoa, painavaa) koti­in kul­jetet­tuna ja kivi­jalka­kaupoista ostet­taisi­in tuore­tavaraa? Pie­neen tilaan saisi kum­masti palvelua jos kui­v­atavarahyl­lyt kor­vat­taisi­in palvelutiskeillä.

  58. Tero Tolo­nen: Tässä on vain se markki­na­t­aloudelli­nen ongel­ma ole­mas­sa, että kau­pat ovat hyvin pitkälle laske­neet sen että kau­pas­sa haahuil­e­va henkilö ostaa enemmän. 

    Ei luulisi ole­van vaikeaa yhdis­tää siihen verkkkosovel­lu­tuk­seen sitä, että sivun reunal­la vilkkuu saman­laisia tuot­tei­ta kuin siel­lä kau­pas­sa haahuil­lessa sat­tumal­ta näk­isi. Ne main­os­tet­ta­vat tuot­teet on vielä mah­dol­lista räätälöidä juuri sen asi­akkaan mukaan, kos­ka plus­sako­rtista näkee, mitä tuot­tei­ta hän yleen­sä ostelee. 

    Kansakun­nan tasol­la tietennkin kyseis­es­tä sat­un­naisostelus­ta olisikin hyvä päästä eroon, kos­ka ruokaa menee niin paljon suo­raan roskik­seen. Jos ihmiset saataisi­in osta­maan ruokaa vain sen, mitä oikeasti kulut­ta­vat, kansakun­nan hyv­in­voin­ti paranisi olet­taen, että ne ihmiset käyt­täi­sivät roski­in menevien ruok­ien ostamis­es­ta säästyneet rahansa johonkin oikeasti hyv­in­voin­tia tuot­tavaan asiaan.

Vastaa käyttäjälle Matti Haavikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.